Esiselvitys raakapuun hintaindeksin kaupallistamisesta

Esiselvitys raakapuun hintaindeksin kaupallistamisesta (12A0127) TEM Loppupalaveri 7.11.2012 Päivitetty 14.11.2012

Sisällys 1/2 Sivu 1 Lähtötilanne 5 1.1 Johdanto 6 1.2 ja Metlan puunhintatiedon hyödyntäminen 7 1.3 Kaupallisen toimijan tuoma lisäarvo 8 2 Hintaindeksin alustava rakenne 10 2.1 Johdanto hintaindekseihin: mitä hintaindeksi on ja mitä se ei ole? 11 2.2 Hintaindeksin käyttötavat 12 2.3 Hintaindeksi fyysisen toimitussopimuksen viitehintana 13 2.4 Indeksin käyttö hintariskeiltä suojautumisessa 15 2.5 Yhteenveto 17 2.6 Hintaindeksimallit 18 3 Sidosryhmien tuen kartoittaminen haastatteluiden tulokset 25 3.1 Toteutetut haastattelut 26 3.2 Toimintaympäristön muutokset 27 3.3 Haasteet hintaindeksi kaupallisessa käyttöönotossa 30 3.4 Hintaindeksillä ja suojautumisinstrumenteilla saavutettavat hyödyt 32 3.5 Indeksin potentiaalisia käyttäjäryhmiä myyjäpuolella 33 3.6 Hintaindeksin ja suojaustyökalujen käyttökustannukset 34 3.7 Onko puukaupan volyymi tarpeeksi suuri? 35 3.8 Rahoituslaitoksen näkökulman raakapuun hintaindeksiin 36 3.9 Kommentit hintaindeksimalleihin 38 Vision Hunters Ltd Oy 2

Sisällys 2/2 Sivu 4 Johtopäätökset, suositukset ja jatkotoimenpide-ehdotukset 39 4.1 Yhteenveto haastatteluista 40 4.2 Plussat ja miinukset 41 4.3 Yhteenveto sidosryhmien näkemyksistä 42 4.4 Yhteenveto esiinnousseista haasteista ja niiden ratkaisukeinot 43 4.5 Ehdotettu hintaindeksimalli 44 4.6 Kaupallistamisprosessi 45 4.7 Kriittiset vaiheet 46 4.8 Suositukset ja jatkotoimenpide-ehdotukset 48 Vision Hunters Ltd Oy 3

Työn sisältö Hintaindeksin kaupallistamisen esiselvitys 1. Lähtötilanne 2. Hintaindeksin alustava rakenne 3. Sidosryhmien tuen kartoitus 4. Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet a) Metlan keräämä tieto, tiedon laatu b) Kaupallisen toimijan tuottaman indeksin lisäarvo a) Indeksin raamien määrittäminen b) Toimintaperiaatteet c) Kaupallistamisprosessi a) Haastatteluiden toteuttaminen erikseen sovittavien sidosryhmän edustajien kanssa a) Johtopäätökset haastatteluista b) Jatkotoimenpiteet c) Alustava indeksimalli TAVOITE Tavoitteena on esitellä hintaindeksimalli sen tärkeimmille sidosryhmille ja potentiaalisille käyttäjille, sekä selvittää heidän alustava suhtautuminen indeksin käyttöönottoon. Lisäksi kehitetään alustava malli hintaindeksistä. Vision Hunters Ltd Oy 4

1 Lähtötilanne Vision Hunters Ltd Oy 5

1.1 Johdanto Metsäteollisuuden toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Rakenteelliset muutokset metsäteollisuustuotteiden markkinoissa sekä pitkään kestänyt huono taloustilanne ovat vaikuttaneet merkittävästi metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin. Suomalaisessa puukaupassa hintavakaus on heikentynyt selvästi: monet metsänomistajat luonnollisesti viivyttävät puun myyntiä hintatrendin ollessa nousujohteinen, koska hinnan odotetaan nousevan entisestään. Puuta ei kuitenkaan ole helppo myydä myöskään laskevien hintojen suhdanteessa, koska silloin odotetaan hintojen kääntyvän nousuun. Ilmiö korostuu entisestään niiden metsäomistajien määrän kasvaessa, joiden elinkeino ei ole puukaupasta riippuvainen. Hintasuositussopimus toi pitkäjänteisyyttä puukauppaan ja paransi sen ennustettavuutta. Hintasuositussopimuksesta luopumisen jälkeen pitkäjänteisyys kaupasta on kadonnut ja em. kehitys voimistunut. Toinen merkittävä markkinavakautta aikaisemmin parantanut seikka oli yhtiöiden nykyistä suuremmat puuvarannot. Epävarma raaka-aineen saatavuus sekä jatkuvasti vaihtelevat hinnat tekevät strategisesta suunnittelusta ja budjetoinnista haastavaa. Puuta käyttävän teollisuuden kapasiteetti on laskenut ja tulee edelleen laskemaan tarjonnassa olevan kilpailukykyisen puumärän tasolle ja vähentää siten metsätalouden kantoraha- ja puukorjuutuloja. Nykyisin teollisuuden käyttämä puumäärä on selvästi alle metsien kestävän hakkuumäärän. Tämä itseään ruokkiva pahan kierre pitäisi pystyä katkaisemaan. Haasteet puunhankinnassa ovat kilpailukyvyn puutteen ohella yksi syy käyttämättömänä olevaan kapasiteettiin ja kapasiteetin pienenemiseen. Puumarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi on esitetty ja tehty useita asioita: Metlan raakapuun hintaindeksi, sähköinen puumarkkinapaikka, vapaan kilpailun edellytysten parantaminen, metsien hallintarakenne sekä monipuolisemmat metsänhoitovaihtoehdot. Viimeaikojen uutiset MHY- ja metsälakien uudistamisesta ovat konkreettisia toimenpiteitä kohti oikeaa suuntaa, mutta toistaiseksi puumarkkinoiden toimimattomuus on pysynyt yhtenä metsäsektorin suurimmista ongelmista. Raakapuun hintaindeksin kaupallisella ja laajamittaisella käyttöönotolla pystytään tasaamaan hintavaihteluita sekä markkinoille tulevia puumääriä. Puukaupan kaikkien osapuolten hintatietoisuus on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, jolloin on tarpeen tuoda markkinoille kolmannen osapuolen ylläpitämä kaupallinen hinnoittelutyökalu. 6

1.2 Metlan hintaindeksi ja Metlan puunhintatiedon hyödyntäminen Metla tilastoi ja julkaisee raakapuun hintatietoja ja -indeksiä. Metlan tilastointi on alalla yleisesti hyväksytty luotettava tietolähde. Hintaindeksin kaupallistamisen tarkoituksena ei ole luoda päällekkäistä uutta tilastointikäytäntöä, vaan jalostaa olemassa olevan tiedon pohjalta kaupallinen hintaindeksi rahoituslaitosten suojaustyökalujen pohjalle / viitehinnaksi. Jotta rahoituslaitokset (pankit, pörssit) voivat hyödyntää hintaindeksiä omien työkalujensa kehittämisessä, pitää hintaindeksin tuottajan olla taho, joka osaa toimia rahoitusmaailman vaatimusten mukaisesti ja ottaa vastuun ja kantaa riskin hintaindeksin oikeellisuudesta ja luotettavuudesta. Metla on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio sekä tilastoja laativa viranomainen. Metlan toimintaa ja tehtäviä säädellään lailla ja asetuksella. Metlan (=valtion) tehtäviin ei kuulu kaupallisten tuotteiden tarjoaminen eikä taloudellisen vastuun ja riskin ottaminen tietojen oikeellisuudesta. Metlan indeksin ominaisuudet Indeksit kuvaavat kunkin puutavaralajin nimellisten kantohintojen kehitystä tammikuusta 2011 lähtien. (12/2010 = 100). Tiedot kerätään hakkuutavoittain. Tietojen kerääminen ja kattavuus Metsäteollisuus Ry kerää jäseniltään puukauppojen arvon ja määrän ja toimittaa ne Metlalle puukaupan hintatilastointia varten. Yksikköhinta lasketaan puukaupan määrän ja arvon perusteella. Nämä kaupat kattavat n. 80% koko Manner-Suomen puukaupasta Vuoden 2012 loppuun mennessä Metla rupeaa keräämään tietoja myös Suomen Sahat Ry:n jäseniltä, sekä Metsänhoitoyhdistysten valtakirjakaupoista. Näiden lisäysten jälkeen indeksin kattavuus nousee yli 90 %. Tilasto ei sisällä metsäteollisuusyhtiöiden (myös Finnsilva ja Tornator) omien metsien eikä valtion metsien puukauppoja. Painotus Puutavaralajin kantohintaa painotetaan indeksissä sen hakkuutavoittaisten ostomäärien osuuksilla. Painot ovat kiinteät, ja ne on laskettu koko vuoden 2010 hakkuutavoittaisista ja puutavaralajeittaisista ostomääristä Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten puukaupoissa. Vision Hunters Ltd Oy 7

1.3 Kaupallisen toimijan tuoma lisäarvo 1/2 Kaupallisen toimijan tarkoituksena on jalostaa Metlan keräämän hintainformaation perusteella indeksistä sellainen versio, jota rahoituslaitokset voivat hyödyntää hintasuojausinstrumenttien kehityksessä. Ensimmäisessä vaiheessa jo indeksi sinänsä on kaupallinen tuote. Kaupallinen toimija myös kantaa vastuun ja riskin siitä, että indeksi on luotettava. Hintaindeksien tietojen kattavuuden teoreettinen katto on 200 %, mikä tarkoittaa saman tiedon keräämistä sekä myyjä- että ostajapuolelta. Näin varmistetaan tiedon oikeellisuus ja kaikkien indeksiä käyttävien osapuolten luottamus indeksiin ja sen pohjalla olevaan dataan. Raakapuun hintaindeksin kannalta tiedon kerääminen molemmilta osapuolilta on hyvin haastavaa, koska myyjäpuoli on fragmentoitunut. Jos indeksi ja sen tietojen keräystapa on kuitenkin alan ja kaupan molempien osapuolten hyväksymä, voidaan tästä kaksinkertaisuusperiaatteesta joustaa. Indeksin kaupallistamisesta puhuttaessa on tärkeätä huomioida seuraavat vaiheet indeksikaupan jälkeen. Indeksin käyttäminen puukaupan viitehintana on välivaihe matkalla kohti suojaustyökalujen laajamittaista käyttöä. Suojaustyökalut ovat osa pankkien liiketoimintaa, mikä on regulaation alaista liiketoimintaa Regulaatio asettaa tarkkoja vaatimuksia sille, millaisia järjestelmiä käytetään ja mitä perusvaatimuksia käytettävälle tiedolle asetetaan. Näin ollen myös indeksin tuottajan pitää pystyä sopeutumaan liiketoiminnan ja sen regulaation vaatimuksiin mm. toimitusajan, -joustavuuden yms. suhteen. Indeksin ja suojaustyökalujen laajamittainen käyttöönotto ei etene itsestään, vaan se vaatii paljon koulutusta ja tiedottamista. Metlan tuottaman indeksin käyttö yleistyy nopeammin, kun tavoitteena on tuoda indeksi laajamittaiseen kaupalliseen käyttöön. Suojaustyökalujen laajamittaisten hyötyjen saavuttamiseksi kaupallinen indeksi on mitä todennäköisemmin välttämätön. Vision Hunters Ltd Oy 8

1.3 Kaupallisen toimijan tuoma lisäarvo 2/2 Kaupallisen toimijan tehtävänä on luoda indeksistä itselleen ansaintamalli saattamalla se laajamittaiseen käyttöön teollisuuden ja pankkien keskuudessa. Kaupallinen toimija voi tuoda lisäarvoa Metlan tuottamaan tietoon esim. seuraavilla tavoilla: Hintapisteen määrittäminen Tiedon luotettavuuden varmistaminen Alan ulkoinen kaupallinen toimija kerää tiedot, toimijalla ei ole kytköksiä alan toimijoihin eikä intressiä hintaliikkeissä Kerättyjen tietojen tarkistaminen ja ristiintarkistus myyjä- ja ostajapuolen kesken Tiedon muokkaaminen. Esimerkiksi alin ja ylin 10% voidaan jättää indeksin laskennan ulkopuolelle, jolloin mahdolliset hinnan vääristelyyritykset vaikeutuvat. Indeksin ylläpitäjän toimintatapojen auditointi lisää indeksin luotettavuutta Tietojen toimittajille voidaan tehdä (tarpeen mukaan) pistokokeita tiedon oikeellisuuden varmistamiseksi. Esim. FOEXin tai muun vastaavan luotettavan, riippumattoman toimijan indeksi hyväksyttäisiin pankeissa hyvin todennäköisesti suoraan suojaustyökalun pohjaksi. Myyjien datan lisääminen jossain määrin indeksiin Indeksin räätälöiminen yksittäiseen kauppaan sopivaksi Indeksin toimittaja voi laskea kaupan osapuolia varten esim. jonkun alueen ja/tai jonkin yksittäisen puulajin keskimääräisen eron indeksiin pitkällä aikavälillä jolloin yleisindeksi voi toimia luotettavana viitehintana keskimääräisestä viitehinnasta ylös- tai alaspäin poikkeavalle tuotteelle Vision Hunters Ltd Oy 9

2 Hintaindeksin alustava rakenne Vision Hunters Ltd Oy 10

2.1 Johdanto hintaindekseihin: mitä hintaindeksi on ja mitä se ei ole? Indeksi perustuu historiatietoon eli kuvaa toteutuneita kauppoja. Indeksi ei itsessään koskaan ennusta tulevaa hintakehitystä mutta sen avulla on mahdollista suojautua tulevaisuuden hinnan vaihtelujen haittavaikutuksilta ja/tai helpottaa tulojen/kulujen budjetointia. Indeksiin käytetään tietoja jotka on luotettavuuden ja kaupallistettavuuden takia kerätty sekä ostajilta että myyjiltä. Sikäli kun indeksiin sisällytetään muita kuin Metlan julkaisemia hintatietoja, indeksin keräyskantaan osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Osallistujille taataan halutessaan anonymiteetti. Indeksi painotetaan ennalta määrättyjen ja käyttäjien tietoon saatettavien painotusten mukaisesti. Luotettava hintaindeksi lisää puukaupan hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Sikäli kun indeksiä käytetään hinnan vaihteluilta suojautumiseen, sitä voisi verrata vakuutukseen ja indeksin kaupallisesta käytöstä perittävän maksun voisi siten rinnastaa vakuutusmaksuun. Indeksin kattaman kauppavolyymin on oltava riittävän suuri (tai kehityttävä riittävän suureksi), jotta indeksi olisi tilastollisesti luotettava alue- ja lajikohtaisesti niissä tuotteissa, joissa indeksi toimii viitehintana. (Metlan hintojen käyttäminen indeksin pohjana takaa sinänsä jo riittävän kattavuuden, olettaen että Metlan keräämät tiedot kattavat vähintään 80% koko maan fyysisistä puukaupoista). Indeksin tuottajan tulee olla riippumaton taho, jolla ei ole mitään omistuksellisia sidoksia metsäteollisuuden tai metsätalouden harjoittajiin. Hintaindeksi voidaan toteuttaa joko nk. pistelukuna (esim. tammikuu 2013 = 100.0) tai rahamääräisenä viitehintana. Kummassakin tapauksessa indeksin tärkein tehtävä on mitata mahdollisimman oikein muutosta kahden ajankohdan välillä. Vision Hunters Ltd Oy 11

2.2 Hintaindeksin käyttötavat 1. Käyttö fyysisen kaupan viitehintana eri tavoin Normaalissa kaupankäynnissä ostajan ja myyjän välillä Yhtiöiden välisissä puun vaihtokaupoissa Konsernin sisäisen laskutuksen viitehintana (tyypillisesti hakkeen hinta sahan/vaneritehtaan ja sellutehtaan/levytehtaan välillä) 2. Käyttö hintariskeiltä suojautumisessa ( hedging ) pankkien, pörssien ja muiden finanssialan yritysten tarjoamien tuotteiden avulla 3. Viranomaiskäyttö/kirjanpitoyhteisöt jne. (mm. varastojen arvostus) 4. Markkinatutkimus yms. muu käyttö Vision Hunters Ltd Oy 12

2.3 Hintaindeksi fyysisen toimitussopimuksen viitehintana 1/2 Vision Hunters Ltd Oy 13

2.3 Hintaindeksi fyysisen toimitussopimuksen viitehintana 2/2 Puukauppa toteutetaan nykyhetkellä, jolloin tämän hetken hinta määrittää kaupan perushinnan. Kauppavolyymi, tai osa siitä, voidaan sitoa indeksiin, jolloin myöhemmin maksettavat erät vastaavat markkinoilla keskimäärin ko. ajankohtana puukaupasta maksettavaa summaa. Puukaupassa indeksiä voidaan käyttää myös esim. siten, että 1/3 kauppaerästä toimitetaan päivän hintaan, eli kaupasta sovitulla pohjahinnalla ja loppuosa maksetaan kuukausittain tai kvartaaleittain esim. seuraavan 24 kuukauden aikana pohjautuen indeksin muutokseen. Tällöin sekä ostaja maksaa että myyjä saavat hinnan, joka huomioi markkinatilanteessa kauppahetken jälkeen tapahtuvat muutokset. Tällöin myyjän on helpompi sitoutua suurempaan myytyyn puumäärään, koska hän tietää että tulee saamaan kaupasta markkinoiden keskimääräisen hinnan. Ostaja puolestaan pystyy tämän kautta tasaamaan puunostojaan pidemmälle aikavälille eikä maksa loppuosasta enemmän kuin kilpailijat keskimäärin. Tapa, jolla fyysinen puukauppa sidotaan hintaindeksiin voidaan räätälöidä tapauskohtaisesti. Indeksiä voidaan esimerkiksi käyttää määrittämään puukaupan pohjahinta ( päivän hinta ), jossa huomioidaan historialliset erot hintakehityksessä vs. indeksin kehitys. Päivän hinta voi olla myös hintaindeksin kautta laskettu indeksin antama hinta +/- kyseisen kaupan eri puulajien poikkeama indeksin painotuksista ja/tai tietyn alueen keskimääräinen poikkeama yleisindeksistä ylös tai alaspäin. Esimerkiksi jollain alueella tai jossain puulajissa hintakehitys on on hintakehitys voinut olla historiallisesti parempi kuin indeksin kehitys, jolloin tämä voidaan ottaa huomioon kauppaa sidottaessa hintaindeksiin. Vision Hunters Ltd Oy 14

2.4 Indeksin käyttö hintariskeiltä suojautumisessa 1/2 Vision Hunters Ltd Oy 15

2.4 Indeksin käyttö hintariskeiltä suojautumisessa 2/2 Indeksin käyttö hintavaihteluilta suojautumistuotteissa (pankkien ja tai pörssien tarjoamat SWAP-kaupat, futuurit, optiot jne.) Nämä ovat rahoituslaitosten tarjoamia palveluita, jotka käyttävät hintaindeksiä palveluiden perusteena. Puukaupan osapuolet sopivat rahoituslaitoksen kanssa esim. 3 vuodeksi hedgaus-hinnan puukaupalle (ns. takuuhinnan). Kumpikin osapuoli tietää saavansa pitkällä aikavälillä em. hinnan markkinoiden kehityksestä huolimatta. Myyjää tai ostajaa hyvitetään markkinoiden kehityksen perusteella (joka perustuu indeksin kehitykseen). Hedgaus on termi jota käytetään erilaisista finanssituotteista, joiden avulla pyritään suojautumaan hintariskien haittavaikutuksilta. Vision Hunters Ltd Oy 16

2.5 Yhteenveto Jotta indeksin käyttö saadaan riittävän laajaksi ja monipuoliseksi Indeksin tulee kattaa (korkealla korrelaatiolla) mahdollisimman laaja joukko myyjiä, ostajia, puulajeja, alueita jne. Finanssialan toimijoiden kanssa täytyy tehdä yhteistyötä hintasuojaustuotteiden kehittämiseksi Indeksin tulee saada viranomaisten hyväksyntä (kilpailuviranomaiset, pankkivalvontaviranomaiset jne.) Indeksistä ja sen käyttömahdollisuuksista tulee tiedottaa laajasti ja toistuvasti Käyttökynnyksen on oltava riittävän matala Hintaindeksin käytöllä yksinomaan fyysisessä kaupassa voidaan varmistaa että ostaja voi ostaa ja myyjä myydä samaan hintatasoon kuin ostajat ja myyjät keskimäärin. Tämä voi helpottaa ja lisätä kaupankäyntiä. Todelliseen kauppamäärien sopeuttamiseen kuhunkin markkinatilanteeseen tarvitaan suurella todennäköisyydellä sekä käyttöä fyysisen kaupan viitehintana että finanssisektorin tarjoamia hintasuojaustuotteita. Näiden yhteiskäytöllä ostavat yhtiöt voivat tasoittaa kauppahinnan eri vuosien/syklien välillä, budjetoida ostonsa nykyistä paremmin ja hoitaa kauppojen vaatiman finansioinnin oikea-aikaisesti ja oikeamääräisesti. Tätä kautta tarjolle tulevat puumäärät saadaan nykyistä paremmin vastaamaan teollisuuden tarpeita. Vision Hunters Ltd Oy 17

2.6 Hintaindeksimallit Vision Hunters Ltd Oy 18

2.6 Vaihtoehtoiset hintaindeksimallit Malli Maantiet. alue Puulajit / -tavaralajit Malli A koko maa kaikki puulajit painotettuna Malli B Malli C B1: koko maa B2: koko maa pl. Lappi C1: koko maa C2: koko maa pl. Lappi havutukki painotettuna havutukki ja (havu)kuitupuu erillisinä indekseinä painotettuna Indeksin painottaminen Painotusehdotus: painotus kvartaaleittain edellisen vuoden vastaavan kvartaalin lopullisilla kauppamäärillä. Tällöin painotus huomioi esim. sääolosuhteiden vaikutuksen puun korjuuseen ja sitä kautta hintavaihteluihin. Myöskään yksi mahdollinen epänormaali kuukausi ei luo epänormaalia painotusta. Vision Hunters Ltd Oy 19

2.6 Hintaindeksi Malli A Koko maa, kaikki puulajit painotettuna Vision Hunters Ltd Oy 20

2.6 Hintaindeksi Malli B Koko maa, havutukki painotettuna Vision Hunters Ltd Oy 21

2.6 Hintaindeksi Malli C Koko maa, havutukki ja (havu)kuitupuu erillisinä indekseinä painotettuna Vision Hunters Ltd Oy 22

2.6 Yhteenveto hintaindeksimalleista Vision Hunters Ltd Oy 23

2.6 Korrelaatiot Tekijät Korrelaatio Painotettu hinta havutukille koko maalle Painotettu hinta havutukille koko maalle pl. Lappi 1.00 Painotettu hinta tukille koko maalle Painotettu hinta havutukille koko maalle 1.00 Painotettu hinta havukuidulle koko maalle Painotettu hinta kuidulle koko maalle 0.99 Painotettu hinta havutukille koko maalle Painotettu hinta havutukille Lappi 0.97 Painotettu hinta koko maalle Ed. vuoden määräpainotettu hinta koko maalle 0.82 Mäntytukki Kuusitukki 0.93 Mäntytukki Koivutukki 0.49 Kuusitukki Koivutukki 0.33 Mäntytukki Mäntykuitu 0.44 Kuusitukki Kuusikuitu 0.36 Koivutukki Koivukuitu 0.26 Painotettu hinta havutukille koko maalle Painotettu hinta havukuidulle koko maalle 0.17 Painotettu hinta koko maalle Painotettu hinta havukuidulle koko maalle 0.44 3kk liukuva keskiarvo havutukki koko maa Painotettu hinta havutukille koko maalle 1.00 Painotettu hinta koko maalle Painotettu hinta havutukille koko maalle 0.84 Vision Hunters Ltd Oy 24

3 Sidosryhmien tuen kartoittaminen haastatteluiden tulokset Vision Hunters Ltd Oy 25

3.1 Toteutetut haastattelut Henkilö Organisaatio Aika 1. Heikki Vappula UPM ma 15.10. 2. Pekka Rajala UPM ke 17.10. 3. Kari Jordan Metsä Group to 27.9. 4. Juha Mäntylä Metsä Group pe 12.10. 5. Martti Asunta Metsä Group ke 17.10. 6. Jorma Länsitalo Stora Enso ti 23.10. 7. Markus Rauramo Fortum ma 29.10. 8. Mikko Tiirola MTK ti 16.10. 9. Juha Hakkarainen MTK ti 16.10. 10. Kai Merivuori Suomen Sahat Ry ma 22.10. 11. Pekka Kauranen Harvestia ke 17.10. 12. Anu Islander Metsäteollisuus Ry pe 12.10 13. Juha Ojala MMM ma 15.10. 14. Jari Yli-Talonen MHY Päijät-Häme pe 19.10. 15. Pekka Kopra Versowood pe 19.10. 16. Timo Jaakkola Nordea ti 16.10. 17. Mikko Mäki-Petäjä OP to 25.10. 18. Juha Pohjonen Hinskalan yhteismetsä ke 17.10. 19. Markku Vaario MHY Etelä-Karjala Ke 31.10. Vision Hunters Ltd Oy 26

3.2 Toimintaympäristön muutokset 1/3 Toimintaympäristön kuvaus Koko metsäala on ollut kriisissä jo useita vuosia. Ala on konservatiivinen ja ei-dynaaminen. Jotain uutta pitäisi saada aikaan, jotta kehitys kääntyisi positiivisempaan suuntaan. Puukaupassa pitäisi pyrkiä kohti markkinaehtoista toimintaa ja tarjota tälle toiminnalle oikeanlaiset markkinatalouden instrumentit. Olisi tärkeätä saada alan toimijat innostumaan kokeilemaan jotain uutta. Isoille teollisille yrityksille ja isoille metsänomistajille hintaindeksin ja suojaustyökalujen pitäisi olla tuttuja työkaluja (esim. energian ja viljan suojaus), mutta silti uusien työkalujen esittely vaatii paljon markkinointia ja koulutusta. Puunhinnan suositussopimuksen jälkeen puukaupasta on puuttunut strateginen näkemys. Tämän lisäksi puumarkkinoilla on ollut isoja strategisia muutoksia, sekä myyjä- että ostajapuolella. Esimerkiksi nykyisin vain 16% metsänomistajista on maanviljelijöitä, kun 70-luvulla vastaava luku on lähennellyt 50%. Merkittäviä muutoksia puukauppaan ja sen toimintaympäristöön on odotettavissa myös lähitulevaisuudessa. Näistä muutoksista johtuen ilmapiirin ja ajankohdan uskotaan olevan suotuisat hintaindeksin kaupallistamisprosessin käynnistämiselle. Laki indeksiehdon käytön rajoittamisesta (21.12.2000/1195) sopimusten ns. viitehintana poistuu vuoden 2012 lopussa. Valtionvarainministeriö voi kuitenkin jo nykyisinkin myöntää erityisluvan indeksin käyttöön viitehintana. Merkittävimmiksi toimintaympäristön muutokseen vaikuttaviksi seikoiksi nähdään MHY-lain uudistuminen, MTK:n pyrkimys kohti ammattimaisempaa metsänomistajuutta sekä samanaikaisesti vastakkaisena trendinä omistuksen etääntyminen metsästä eli ns. kaupunkilaismetsänomistajien määrän jatkuva kasvu. Vision Hunters Ltd Oy 27

3.2 Toimintaympäristön muutokset 2/3 Metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen Lainmuutoksen myötä kilpailu puukaupan toimintakentässä tulee tasapuolistumaan ja lisääntymään. Nämä muutokset kaupan rakenteessa nähdään positiivisena ja toisaalta välttämättöminä hintaindeksin kaupallisen käytön kannalta. Kilpailukentän avautumisen myötä puukaupan osapuolten määrän uskotaan kasvavan ja yritysten puunhankinnan fragmentoituvan. Sekä MHY:ten että urakoitsijoiden rooli puukaupan osapuolena uskotaan kasvavan, mikä luo uusia potentiaalisia käyttäjäryhmiä hintaindeksille. Metsänhoitoyhdistysten palveluliiketoiminta tulee kasvamaan kun yhdistykset voivat tehdä puukauppaa omaan lukuunsa. Osa palvelua tarjotaan puunkorjuupalvelua pitkillä sopimuksilla. Yhdistysten pyrkimys strategisiin kumppanuuksiin puukaupassa (esim. pk-sahojen kanssa) nähdään nykyistä paremmiksi. Indeksi voisi toimia hyvin em. pitkäaikaisen kumppanuussopimuksen viitehintana. Myös sahateollisuuden kiinnostus em. pitkäaikaisiin kumppanuussopimuksiin MHY:den kanssa on olemassa. Yhdistyksillä on kiinnostus ottaa käyttöön markkinaehtoisia työkaluja puukaupan avuksi. Indeksi on hyvä työkalu valtakirjakauppoihin, toimii kauppojen hintatakuuna. Indeksi toimii hyvänä viitehintana myös hankintakaupoissa Indeksistä kehittyy työkalu yhdistyksille metsäyhtiöiden takuuhintajärjestelmää vastaan. Indeksi on työkaluna täysin läpinäkyvä ja markkinoiden näkökulmasta hyöty on sama kuin hintatakuujärjestelmällä. Indeksin kaupallisen käyttöönoton kannalta on erittäin tärkeätä saada MHY:t ymmärtämään hyödyt heidän kannaltaan ja levittämään ilosanomaa kentällä. Tämä tulee vaatimaan paljon koulutusta ja tiedotusta. Vision Hunters Ltd Oy 28

3.2 Toimintaympäristön muutokset 3/3 Metsänomistus yrittäjä- ja ammattimaisemmaksi MTK:n pyrkimykset muutoksiin metsänomistuksen rakenteessa kasvattaisi niiden metsänomistajien osuutta, jotka saavat elinkeinonsa puukaupasta. Suurten metsänomistajien siirtyminen yrittäjäeläkkeen piiriin sekä tilakoon kasvattaminen ovat näitä trendejä, kuten myös nk. yhteismetsäryhmittymät. Kaupunkilaismetsänomistajien määrän kasvaminen Vastakkaisena trendinä edelliselle on niiden metsänomistajien osuuden kasvaminen, jotka eivät saa elinkeinoaan puukaupasta (kaupunkilaismetsänomistajat). Tälle omistajaryhmälle pitäisi pystyä tarjoamaan markkinaehtoisia työkaluja puukaupan tueksi. Lisäksi em. omistajaryhmän kasvu tekee valtakirjakauppatavasta merkittävämmän kauppatavan. Valtakirjakaupan sitominen indeksiin toisi varmuutta metsänomistajalle keskimääräisen tuoton saamisesta puukaupalle. Vision Hunters Ltd Oy 29

3.3 Haasteet hintaindeksin käyttöönotossa 1/2 Perinteinen toimiala Peruspessimistiselle metsäalalle on vaikeaa ja hidasta tuoda uusia työkaluja. Se vaatii paljon koulutusta ja tiedotusta. Yhdeksi isoksi esteeksi nähdään uskalluksen puute lähteä suojaamaan fyysistä tuotetta. Vielä nykyäänkin koetaan, että on hyväksyttävämpää hävitä fyysisen tuotteen kaupassa kuin futuurikaupassa. Metsänomistajien asenteet Teollisuuden näkökulmasta metsänomistajien asenteisiin liittyvät seikat ovat suurimmat haasteet indeksin käyttöönotossa. Teollisuus uskoo, että he omaksuisivat indeksin käyttöönsä nopeammin kuin myyjäpuoli. Kokemus on, että uusien instrumenttien tarjoaminen metsänomistajille on vaikeata. Metsänomistajat ovat konservatiivisia ja innostuvat huonosti uudesta. Indeksi tasaa hintatrendejä, mikä vie kilpailuvoimaa pois metsänomistajilta. Saatetaan kokea, että indeksillä pyritään rajoittamaan puukaupan kilpailua. Indeksin myötä metsänomistajien spekulaatiovaikutus häviää, minkä ei uskota miellyttävän kaikkia metsänomistajia. Lisäksi metsänomistajissa saattaa herätä epäilys siitä, onko indeksi teollisuuden kikkailua. Avainkysymys indeksin kaupalisen käyttöönoton kannalta onkin, kokeeko metsänomistaja saavansa palvelusta lisäarvoa. Tiedon puute indeksin ja suojaustyökalujen toimintaperiaatteista & saavutettavista hyödyistä Koskee sekä metsänomistajia että teollisuutta. Toisin kuin suuryrityksissä, pk-teollisuudessa suojaustyökalujen käyttö ei ole yleistä, ja ne ovat monille varsin vieraita instrumentteja. Indeksin kaupallinen käyttöönotto tulee vaatimaan paljon koulutusta ja tiedotusta. Tärkeimmät koulutettavat tahot ovat: Metsänomistajat Pk-teollisuus Puun ostohenkilöstö Metsänhoitoyhdistykset Vision Hunters Ltd Oy 30

3.3 Haasteet hintaindeksin käyttöönotossa 2/2 Hintaindeksin luotettavuus ja kattavuus Indeksin kaupallisen käytön kannalta hintatietojen oikeellisuus on erittäin olennaista. Indeksin manipuloiminen ei voi olla mahdollista esim. raportoimalla vain osan toteutuneista kaupoista. Indeksin luotettavuuteen sitä julkaisevalla kaupallisella toimijalla on suuri vaikutus. Toimija voi poistaa mahdollisen manipuloinnin vaikutuksia. Puukauppatietojen kerääminen kaikilta puukaupan osapuolilta Hintatietojen kerääminen molemmilta osapuolilta lisää indeksin luotettavuutta kummankin osapuolen keskuudessa ja sitä kautta lisää valmiutta osallistua suunniteltujen uusien instrumenttien käyttöön. Kun indeksissä on sekä myyjien että ostajien hintatilastot, voidaan toteutuneita kauppoja vertailla toisiinsa ja näin varmistua tietojen oikeellisuudesta. Tämä on indeksiä ylläpitävän kaupallisen toimijan tehtävä. Yksi mahdollisuus varmistaa kattava hintatietojen keräys on tehdä kerääminen pakolliseksi, muuten yksityisten metsänomistajien hintatietojen saaminen mukaan voi olla haasteellista. Toisaalta, metsänhoitoyhdistyksien kautta saatavien hintatietojen voidaan katsoa edustavan myyjäpuolta. Päällekkäisyys olemassa olevien työkalujen kanssa / lisäarvo Metlan tuottamaan indeksiin Metlan julkaisemaa indeksiä voidaan hyödyntää sellaisenaan fyysisen kaupankäynnin viitehintana. Miksi tarvitaan kaupallinen toimija ja maksullinen indeksi? Mikä on kaupallisen toimijan tuoma lisäarvo Metlan indeksiin? Yritysten olemassa olevat hintatakuujärjestelmät / metsäpalvelusopimukset ajavat jossain määrin saman asian. Indeksiä voi hyödyntää hintatakuujärjestelmän pohjalla. Hintatakuujärjestelmässä riski hinnan noususta on yksinomaan puun ostajalla. Indeksin kautta riskit jaetaan myyjän ja ostajan tai rahoituslaitoksen kesken. Yrityksillä on trendi vähentää mp-sopimusten määrää ja pyrkiä kohti todellista kumppanuutta puun myyjien kanssa. Tällöin mp-sopimusten määrä pienenee, ja näitä volyymejä voidaan sitoa hintaindeksiin. Markkinoiden näkökulmasta vaikutus on sama. Vision Hunters Ltd Oy 31

3.4 Hintaindeksillä ja suojautumisella saavutettavat hyödyt Puukaupalle yleensä Hintaindeksi tekee puukaupan hinnoittelusta läpinäkyvämpää Indeksi tasoittaa puukaupan volyymivaihteluita, kun tehtävät sopimukset ovat pidempiaikaisia. Kolmannen osapuolen osallistuminen puukauppaan tekee markkinasta likvidimmän ja enemmän markkinaehtoisen Indeksiä voidaan hyödyntää myös metsätilojen arvonmäärityksessä. Puun ostajille Puukustannusten suojaaminen tulevaisuuden hinnanmuutoksilta helpottaa yritysten suunnittelua ja ennustettavuutta, kun kustannustaso tiedetään. Helpottaa kassavirran ennustettavuutta ja sitä kautta käyttöasteen suunnittelua. Kaiken kaikkiaan hintaindeksi ja suojaustyökalut tuovat vakautta suunnitteluun. Toimii hyvänä sisäisenä työkaluna em. ennusteiden tekemisessä sekä tulevaisuuden suunnittelussa. Hinnannousun riskin jakaminen ostajan, myyjän ja rahoituslaitoksen välillä (vrt. mp-sopimukset). Raaka-aineen hintojen suojaaminen tuo vakautta investointisuunnitelmiini, kun kustannuserä tiedetään pidemmällä tähtäimellä. Metsänomistajille Mahdollistaa metsänomistajalle tasaisemman tulovirran ja tuottojen ennustettavuuden sekä parantaa metsänomistajan suunnittelua ja budjetointia. Puukaupan sitominen indeksiin takaa, että metsänomistaja saa kaupasta (tai ainakin sen indeksiin sidotusta osasta) markkinoiden keskimääräisen hinnan. Tulojen suojaaminen pienentää hinnan alenemisen aiheuttamaa riskiä. Metsän arvon vertailtavuus muihin rahoitusinstrumentteihin (osakkeet, asunnot, obligaatiot) paranee. Tämä on kiinnostavaa erityisesti niille metsänomistajille, joiden elinkeino ei ole metsätaloudesta riippuvainen. Indeksi on hyvä työkalu mietittäessä mihin vaihtoehtoiseen sijoituskohteeseen puun myyntitulot käytetään. Vision Hunters Ltd Oy 32

3.5 Indeksin potentiaalisia käyttäjäryhmiä myyjäpuolella Omistustahot, jotka pyrkivät metsäomaisuudellaan tasaisen tuotto-odotukseen, eivätkä yksittäisen tuloerän maksimointiin 1. Kunnat 2. Seurakunnat 3. Yhteismetsät 4. Metsät, joissa edusmies Perikunnat Yhteisomistus 5. Metsähallitus 6. Metsänhoitoyhdistykset (lain muutoksen jälkeen) 7. Urakoitsijat ja muut toimijat (lain muutoksen jälkeen) 8. Yhtiöiden välinen puukauppa Yksityismetsänomistajat 1. Elinkeinotoimintaa harjoittavat yksityiset metsänomistajat Myyvät puuta säännöllisesti, vähintään vuosittain ja kohtuullisen suuria määriä kerralla. Em. metsäomistajan kanssa tehtävää indeksipohjaista kauppaa voisi verrata metsän vuokraamiseen. Sopimukset luonteeltaan pitkiä (2 v. ). 2. Puukauppaa pelkäävät metsänomistajat Indeksi turvaa, jos metsänomistaja uskoo hintojen nousevan. Jos pelkää hinnan laskua, voi myydä koko erän päivän hintaan kaupantekohetkellä. Koska metsänomistajalla on aina molemmat myyntivaihtoehdot, helpottaa se metsänomistajan valintaa. Vision Hunters Ltd Oy 33

3.6 Hintaindeksin ja suojausinstrumenttien käyttökustannukset Hintaindeksistä ja suojaustyökalujen käytöstä perittävät provisiot eivät ole merkittäviä verrattuna instrumenteilla saavutettavaan hyötyyn hintavaihteluiden tasaamisessa. Hintaindeksin käyttökustannus on yleensä kymmeniä senttejä per m³. Suojaustyökalujen käytöstä perittävä provisio on tyypillisesti luokkaa 1%/m³, eli raakapuun kohdalla se voisi olla 10 55 snt/m³. Provision määrä vaihtelee huomattavasti kaupan suuruudesta riippuen ja voi olla merkittävästi yllä mainittua alempikin. Kustannusta voisi verrata vapaaehtoiseen Metsäsäätiömaksuun, joka maksetaan puukaupan yhteydessä tai toisaalta vakuutusmaksuun. Puun hankinnassa on perinteisesti keskitytty kustannusten minimointiin ja kaikki ylimääräiset kustannukset ovat pahasta. Osalla toimijoista herääkin kysymys, miksi kannattaa maksaa kaupallisen toimijan tuottamasta indeksistä, kun Metlan indeksin käyttö on ilmasta ja se on riittävä työkalu fyysisen kaupankäynnin viitehinnaksi. Suurin osa haastatelluista toimijoista pitää kuitenkin indeksin tai suojausinstrumenttien kustannuksia marginaalisina, vaikka osan mielestä kustannusten minimointi on kaiken a ja o. Aina tulee olemaan niitä toimijoita sekä ostaja- että myyjäpuolella, jotka pitävät indeksin käyttökustannuksia turhina kustannuksia. Karkeasti arvioiden kustannuksen uskotaan olevan alan toimijoiden mielestä sopiva kun se on kymmeniä senttejä per puukuutio. Jos kustannus olisi luokkaa euro per puukuutio, osapuolet tuskin ottaisivat indeksiä käyttöön. Vision Hunters Ltd Oy 34

3.7 Onko puukaupan volyymi tarpeeksi suuri? Tyypillisesti vain osa hyödykkeen kauppavolyymista suojataan ja osa kaupasta tehdään aina markkinahintaan. Näin olisi tilanne varmasti myös raakapuun hintaindeksin ja suojaustyökalujen osalta. Suojausinstrumentteja käytettäisiin vain osaan ostettavasta volyymistä ja vain tietyssä markkinatilanteessa. Todennäköisesti käyttö aloitettaisiin pienellä volyymillä jotta saataisiin käytännön kokemusta hedgauksen toimivuudesta. Ajan myötä volyymit voisivat hyvinkin kasvaa. Varovasti arvioiden tällä hetkellä 20-25 % puukaupasta on suuryritysten hintatakuusopimusten piirissä. Osa tästä volyymistä pysyisi indeksikaupan ulkopuolella ja osa todennäköisesti korvautuisi indeksillä. Voidaan kuitenkin arvioida, että aluksi neljännes jäljelle jäävästä kauppavolyymistä voitaisiin indeksoida/suojata ja loppu kauppa käydä spot-kauppana markkinahintaan. Nämä karkeat arviot kuvaavat lähtötilannetta ja ns. minimitasoa mistä lähdetään liikkeelle. Mikäli nämä ennusteet toteutuvat, määrät ovat todennäköisesti riittävät. Puukaupan volyymin riittävyyden määrittävät ne kaupalliset tahot, jotka tarjoavat indeksiä tai suojausinstrumentteja markkinoille. Rahoituslaitoksen kannalta merkityksellinen volyymi on puukaupan rahamäärä, ei kuutiomäärät. 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Kantorahatulot Metsähallitus Yhtiömetsät Yksityismetsät T K T K T K T K T K T K T K 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Huom. Metsähallitus on laskettu osaksi yhtiömetsiä 2008 alkaen. T= tukki, K= kuitu Suuntaa-antava esimerkki puukaupan jakautumisesta eri kauppatapoihin (EUR) milj. EUR Mp-sopimukset (25 %) 352,2 Hedgaus (25 %) 352,2 Markkinakauppa (50%) 704,5 Kantorahatulot 1408,9 yksityismetsistä (2011) Vision Hunters Ltd Oy 35

3.8 Rahoituslaitoksen näkökulma raakapuun hintaindeksiin 1/2 Maataloustuotteille (kuten vilja) tarjotaan suojausinstrumentteja, miksi niitä ei voisi tarjota myös raakapuulle. Indekseistä puhutaan paljon, mutta on toistaiseksi jäänyt vain puheiden tasolle. Tuntuu, että koetaan edelleen että on hyväksyttävämpää hävitä fyysisen tuotteen kaupassa kuin futuurikaupassa. Raakapuun sähköinen puukauppapaikka ei ole puupörssi vaan toimii informaatiojärjestelmänä. Todellisen pörssin pitää olla avoin ja läpinäkyvä ja hinnanmuodostuksen pitää olla avointa. Jotta voidaan edetä kohti pörssikauppaa, pitää luoda tarvittavat instrumentit. Näistä ensimmäinen on kaupallinen hintaindeksi ja sen jälkeen eteneminen suojausinstrumenttien suuntaan. Jotta indeksin ja suojaustyökalujen käyttö yleistyy, tarvitaan paljon koulutusta ja sitä kautta muutosta vallitsevaan kulttuuriin (esim. johdannaisopetusta maa- ja metsätalouden koulutusohjelmiin). Pankit tarvitsevat takuun siitä, että suojauksen tekevän tahon maksuvalmius on kunnossa. Yritysten kohdalla tämä varmistetaan yritysluokitusjärjestelmien avulla, mutta yksittäinen metsänomistaja voi joutua tarjoamaan vakuudet suojaukselle. Metsänomistajat voivat myös muodostaa yhteenliittymiä, jotka tekevät suojauksen yhdessä (vrt. energiamarkkinat). Indeksin käytöstä sopimuksen viitehintana voi tehdä geneerisen suosituksen, tämä ei ole vastoin kilpailulainsäädäntöä. Pankit eivät pidä mahdottomana ajatuksesta testata raakapuun suojausinstrumenttien toimivuutta pienillä volyymeilla muutaman asiakkaan kanssa. Vision Hunters Ltd Oy 36

3.8 Rahoituslaitoksen näkökulma raakapuun hintaindeksiin 2/2 Rahoituslaitoksen näkökulmasta raakapuun hintaindeksin kaupallistamisprosessissa on kolme vaihetta: 1. Relevantti kaupallinen indeksi, joka voidaan noteerata markkinoilla 2. Tietoisuus indeksistä ja sen höydyistä, sitä kautta käyttövolyymi 3. Siirtyminen suojaustyökalujen käyttöön a) Selkeästi määritelty tuote Puutavaralajit Puulajit b) Hintapiste Markkinoilla yleisesti käytössä oleva hinta Käytettävän hinnan pitää olla yksiselitteinen Luotettava kolmannen osapuolen tarjoama indeksi (FOEX tai vastaava). Hintaindeksin tulee olla laajasti käytössä ennen siirtymistä suojaustyökaluihin. Kauppavolyymin (euromääräinen) on oltava riittävän suuri, jotta suojausinstrumenttien tarjoaminen on kaupallisesti järkevää. Myös yksittäisen kaupan koko on tärkeä, jotta kauppakohtaiset kulut saadaan katettua. Nykyinen puukauppavolyymi on tod.näk. riittävä, tai ainakin hyvä alku. Mahdollisuus laajentaa toimintaa Itämeren altaan alueelle luo kasvupotentiaalia. Indeksi on välivaihe matkalla kohti suojaustyökaluja. Aluksi yksi indeksi, jotta volyymi on tarpeeksi suuri ja markkina likvidi. Kaupankäynnin yleistyessä voidaan harkita tarkempien tuotekohtaisten indeksien käyttöönottoa. Näin ollen alkuvaiheessa tärkein indeksi on havutukki koska kuitupuun hintakehitys on hyvin tasainen, eikä sille sen takia ole niin suurta suojaustarvetta. Havukuitupuu on syytä ottaa tähän rinnalle, koska useimmissa kaupoissa on kumpaakin puutavaralajia ja siten indeksointi on kauppateknisesti toteutuskelpoista. Vision Hunters Ltd Oy 37

3.9 Kommentit hintaindeksimalleihin Indeksimallivaihtoehdot Sidosryhmähaastatteluiden perusteella parhaimmaksi hintaindeksimalliksi valikoitu malli C, jossa tukki- ja kuitupuu ovat erillisinä indekseinä. Vain yksi, kaikki puutavaralajit sisältävä malli on liian geneerinen, koska lopputuotteilla on aivan eri käyttökohteet ja driverit. Koivu tulee lisätä mukaan kuitupuuindeksiin. Tukki-indeksissä koivun merkitys on niin vähäinen, että sillä ei ole merkitystä. Myös puutavaralajikohtainen indeksi kiinnosti vastaajia, mutta siihen ei kauppavolyymit ainakaan aluksi riitä. Indeksin painotukset Indeksi tulisi painottaa liukuvasti edellisten 3 kk toteutuneiden kauppojen perusteella. Tämä kuvaa parhaiten sen hetkistä markkinatilannetta siinä tapahtuvia muutoksia. Maantieteellinen alue Lappi tulee sisällyttää indeksiin. Lapin painoarvo on pieni, joten sillä ei ole merkittävää vaikutusta indeksin muodostumiseen, mutta pitää kuitenkin olla olemassa indeksi jota voidaan käyttää myös Lapissa. Lapin kauppavolyymit ovat niin pieniä, että pohjoisen erilainen markkinatilanne etelään verrattuna ei vaikuta indeksin muodostumiseen. Euro- tai pistemääräinen indeksi Molemmissa on hyvät puolensa, euromääräinen on selkeämpi ymmärtää ja pisteluku näyttää heti muutoksen suuruuden. Pisteluvussa vaikeudeksi voi nousta mikä taso valitaan lähtökohdaksi. Ehdotettu painotus (ed. vuoden vastaavan ajankohdan toteutuneet kaupat) Olettaa korjuurytmillä olevan vaikutusta hintatasoon, mikä ei pidä paikkaansa. Puutavaralajien väliset hintasuhteet eivät muutu, mikä ei pidä paikkaansa. Vision Hunters Ltd Oy 38

4 Johtopäätökset, suositukset ja jatkotoimenpide-ehdotukset Vision Hunters Ltd Oy 39

4.1 Yhteenveto haastatteluista Sidosryhmät ovat kiinnostuneita hintaindeksin ja suojaustyökalujen kaupallistamisesta. Suojausinstrumenttien käyttö kiinnostaa erityisesti teollisuutta pelkkää indeksikauppaa enemmän, osittain sen takia että indeksi on jo olemassa. Ennen kuin voidaan siirtyä suojaustyökalujen käyttöön, pitää indeksin käyttö fyysisen kaupan viitehintana olla laajamittaista ja indeksin luotettava ja yleisesti hyväksytty. Indeksi onkin vain välivaihe matkalla kohti suojausinstrumenttien käyttöä. Suhtautuminen indeksin kaupallistamismahdollisuuksiin on osittain skeptistä, sillä ala on konservatiivinen ja uusien työkalujen käyttöönotto ei ole helppoa. Sidosryhmät tiedostavat voimakkaasti indeksin ja suojausinstrumenttien tarpeen, mutta käytännön jalkauttaminen vaatii paljon työtä. Suojausinstrumentit koetaan teollisuudessa erityisen tarpeellisiksi tulevaisuuden suunnittelussa ja ennusteiden tekemisessä. Ne parantaisivat huomattavasti ennustettavuutta. Toimintaympäristössä on tapahtunut ja tapahtuu paljon lähivuosina. Tämän uskotaan olevan otollinen pohja myös hintaindeksin kaupalliselle käyttöönotolle. Metsänhoitoyhdistyslain muutos on yksi suurimmista ajureista, koska sillä tulee olemaan suuri vaikutus toimialaan kilpailua vapauttamalla ja tätä kautta lisäämällä alan toimijoita ja kilpailua. Käyttäjiä hintaindeksille löytyy sekä metsänomistajista että puun ostajista. Pitää kuitenkin muistaa, että aina tulee olemaan niitä metsänomistajia, jotka myyvät puuta harvoin ja tavoittelevat korkeinta mahdollista myyntituloa. Puun myyjistä potentiaalisimpia ovat tahot, jotka pyrkivät tulojen tasaisuuteen eikä niiden maksimointiin. Näitä tahoja ovat esim. kunnat, seurakunnat, yhteisomistuksessa olevat metsät, suuret (> 500 ha) yksityiset metsänomistajat jne. Vaikka koetaankin, että suurimmat haasteet hintaindeksin kaupallisessa käyttöönotossa ovat puun myyjäpuolella, tulevat myös pk-yritykset tarvitsemaan paljon koulutusta ja jalkautusta indeksin käyttöön. Heille suojaustyökalujen käyttö ei ole yhtä tuttua kuin suuryrityksille. Hintaindeksin ja suojaustyökalujen laajamittainen kaupallinen käyttöönotto tulee vaatimaan paljon koulutusta ja tiedon jalkauttamista. Toimenpiteet pitää kohdentaa tarkasti valituille kohderyhmille ja viestin pitää olla selkeä ja oikea. Koulutus tulisi keskittää pk-sahateollisuuteen, yhtiöiden puunostajiin, metsänomistajiin sekä heidän palveluhenkilöstöönsä (metsänhoitoyhdistykset). Vision Hunters Ltd Oy 40

4.2 Plussat ja miinukset hintaindeksille Plussat Miinukset Vision Hunters Ltd Oy 41

4.3 Yhteenveto sidosryhmien näkemyksistä Metsänhoitoyhdistykset Teollisuus, suuret yhtiöt Pk-sahateollisus Rahoituslaitokset Metsänomistajat Nykytilanne & suhtautuminen Hyvin vähäistä käyttöä fyysisen kaupan toimitussopimuksissa. Tunnistaa tarpeen kehittää markkinatalouden työkaluja Kokevat työkalun tarpeelliseksi. Indeksin vähäistä käyttöä fyysisen kaupan toimitussopimuksena Indeksi ja suojaustyökalut ovat suhteellisen vieraita instrumentteja. Alustava positiivinen suhtautuminen Uskovat, että suojausinstrumentit tulevat raakapuukauppaan jollain aikavälillä. Nykykäytäntöjä (indeksi) pitää kehittää ja ennen kaikkea kaupallistaa, jotta suojaustyökalut voidaan ottaa käyttöön. Riippumatonta indeksin kaupallistajaa tarvitaan. Kiinnostus indeksiä & suojaustyökaluja kohtaan riippuu suhteesta metsänomistukseen (ammattimainen, institutionaalinen, pienomistaja) Tieto & tuntemus hyvin vähäistä Kehittämistarpeet MHY-lain muutos tulee muuttamaan toimintaympäristöä radikaalisti, tarve uusille työkaluille Tarve tietää asiasta enemmän. Käyttöönotto tulee vaatimaan puun ostajien koulutusta Käyttöönotto tulee vaatimaan paljon informaatiota ja koulutusta Suojaustyökalujen käyttöä ei voida aloittaa ennen kaupallisen toimijan tuottamaa, laajassa käytössä olevaa indeksiä. Indeksin hintapisteen on oltava yleisesti hyväksytty ja tarkasti määritelty Puukaupan ennustettu euromääräinen volyymi on todennäköisesti riittävä. Mahdollisuus laajentua Itämeren altaan alueelle Indeksin ja sen hyötyjen tunnetuksi tekeminen tulee vaatimaan paljon koulutusta & jalkautustyötä. Tarvitaan informaatiota MHY:ltä ja metsäyhtiöiltä Vision Hunters Ltd Oy 42

4.4 Yhteenveto esiin nousseista haasteista ja niiden ratkaisukeinot Aihe Haaste / väite Ratkaisu Käyttösegmentit Muut vastaavat järjestelmät Tiedon puute Negatiiviset asenteet Indeksin tekninen toteutettavuus Institutionaaliset yms. metsänomistajat ovat helpoiten lähestyttävä kohderyhmä indeksiä jalkautettaessa. Indeksin parhain hyöty tulee kuitenkin kun yksityismetsänomistajat rupeavat käyttämään indeksiä -> uutta puuta markkinoille Päällekkäisyys olemassa olevien esim. hintatakuujärjestelmien kanssa. Onko mielenkiintoa uuteen työkaluun? Useilla alan toimijoilla ei ole tarpeeksi tietoa indeksikaupasta tai suojaustyökalujen käytöstä. Tärkeimmät kohderyhmät pk-sektori, metsänomistajat ja yhtiöiden puun ostajat. Metsänomistajakunta koetaan konservatiiviksi ja että heille on vaikea tarjota uusia työkaluja. Indeksin pitää olla niin läpinäkyvä ja luotettava, että kaupallinen toimija pystyy ottamaan vastuun tiedosta ja sen oikeellisuudesta. Tarvitaan paljon koulutusta ja yksityismetsänomistajien tietoisuuden lisäämistä. Helpottaa ym. metsänomistajien kaupantekopäätöstä, jotka eivät muuten seuraa metsäalaa tarkasti. Kolmannen osapuolen tarjoama palvelu tuo luotettavuutta (vs. ostajan oma järjestelmä). Konkreettista koulutusta ja tiedon jalkauttamista tarvitaan paljon. Koulutuksella ja konkreettisilla esimerkeillä voidaan tuoda oikeaa tietoa metsänomistajille. Kolmannen osapuolen tarjoaman instrumentti herättää luottamusta vs. teollisuuden omat mallit. Tiedon alkuperän tarkastaminen, auditointi tms. Vision Hunters Ltd Oy 43

4.5 Ehdotettu hintaindeksimalli 80 Koko maa, havutukki ja kuitupuu erillisinä indekseinä painotettuna 70 60 50 40 3kk:n liukuvalla keskiarvolla määräpainotettu hinta havutukille koko maalle 30 3kk:n liukuvalla keskiarvolla määräpainotettu hinta kuitupuulle koko maalle 20 10 0 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vision Hunters Ltd Oy 44

4.6 Hintaindeksin kaupallistamisprosessi 1. vaihe: Kaupallisen toimijan tuottama hintaindeksi Luotettava tiedonkeruu Tuotteen (indeksin) määrittäminen Relevantti hintaindeksi (havutukki) fyysisen kaupankäynnin viitehintana 2. vaihe: Tietoisuus indeksistä lisääntyy Käyttövolyymi kasvaa 3. vaihe: Rahoituslaitosten tarjoamat suojaustyökalut Visio: Raakapuupörssi Nykytila: Metlan indeksi Vähäistä käyttöä Jatkuva tiedottaminen, koulutus & jalkautus Tiedotus- ja koulutuskampanja Vision Hunters Ltd Oy 45

4.7 Kriittiset vaiheet indeksin ja suojaustyökalujen käyttöönotossa, 1/2 1. Tietojen kerääminen ja oikeellisuus Koska kaupallinen toimija kantaa vastuun ja riskin tarjoamansa hintaindeksin tietojen oikeellisuudesta ja manipuloimattomuudesta, täytyy toimijalla olla mahdollisuus perehtyä tietojen keräämiseen ja tarkistamiseen riittävän kattavasti. Tämä voidaan taata antamalla ulkopuoliselle auditoijalle mahdollisuus tutusta tietoihin ja keräystapaan ennen indeksin kaupallistamisen aloittamista. Indeksin kaupallisen käytön kannalta hintatietojen oikeellisuus on erittäin olennaista. Suojausinstrumenttien pohjana oleva hintaindeksi pitää olla luotettava, läpinäkyvä ja edustaa alan hintatasoa. Pankkien harjoittama liiketoiminta on regulaation alaista, mikä asettaa omat vaatimuksensa käytettävälle pohjatiedolle yms. Ennen indeksin kaupallistamista tuleekin olla varmuus siitä, että tietojen keruu vastaa rahoituslaitosten asettamia vaatimuksia ko. työkaluille. Tyypillisesti indekseihin kerätään hintatiedot kaikilta puukaupan osapuolilta, myös myyjiltä. Raakapuun hintaindeksiin tämä tuo omia haasteitaan johtuen fragmentoituneesta myyjäpuolesta. Mikäli indeksin pohjana olevat hintatiedot ovat kaupan molempien osapuolten hyväksymät, ei välttämättä ole tarpeellista laajentaa tietojen keräyspohjaa entisestään. Yksi mahdollisuus on tehdä hintatietojen keräämisen pakolliseksi esim. kauppakirjojen perusteella. Muuten yksityisiä myyjiä voi olla vaikea saada mukaan. Hintaindeksin tuottavan tahon (kaupallinen toimija) on oltava taho, joka pystyy täyttämään pankin ja regulaation vaatimukset. Tietojen kerääminen luotettavasti ja tarpeeksi kattavasti pitää pystyä ratkaisemaan ennen prosessin seuraaviin vaiheisiin etenemistä. Vision Hunters Ltd Oy 46

4.7 Kriittiset vaiheet indeksin ja suojaustyökalujen käyttöönotossa, 2/2 2. Koulutus ja jalkauttaminen Hintaindeksin ja suojausinstrumenttien laajamittainen käyttöönotto tulee vaatimaan ison panostuksen koulutukseen ja tiedon jalkauttamiseen. Työkalua ei oteta käyttöön, elleivät sen toimintaperiaatteet ja hyödyt ole kaikille selvät. Instrumentin pitää olla helposti ymmärrettävä ja se pitää jalkauttaa kohderyhmille käytännönläheisesti. Monet alan toimijat eivät ole olleet aiemmin tekemisissä indeksien tai suojausinstrumenttien kanssa. Koulutus,, indeksin jalkautus ja siihen liittyvä markkinointi tulisi kohdentaa ensisijaisesti seuraaville kohderyhmille: Metsänhoitoyhdistykset Pk-sahateollisuus Isojen yritysten puun ostajat Suurmetsänomistajat (tilakoko > 500 ha) ja yhteismetsät Vision Hunters Ltd Oy 47

4.8 Suositukset ja jatkotoimenpide-ehdotukset 1/2 Sidosryhmähaastatteluiden positiivisiin tuloksiin perustuen Vision Hunters suosittelee hintaindeksin kaupallistamisprosessin viemistä eteenpäin askel kerrallaan. Prosessin seuraaviksi vaiheiksi Vision Hunters suosittelee : 1. Terms of reference määrittäminen kaupallisen indeksin toteuttajakandidaateille Kaupallistamisen konkretisointi 2. Koulutusmateriaalin kehittäminen indeksin jalkauttamisen tueksi 3. Tietoisuuden lisääminen indeksistä ja sen hyödyistä kenttäseminaareilla Vision Hunters Ltd Oy 48

4.8 Suositukset ja jatkotoimenpide-ehdotukset 2/2 1. Koulutusmateriaalin kehittäminen Kehitetään yrityspeli, jolla todennetaan indeksin käytön hyötyjä ns. tosielämän tilanteissa Fyysisen kaupan viitehintana Suojausinstrumenttien käyttöä Tämä on olennaista, jotta käytön hyödyt voidaan kommunikoida kohderyhmille. 2. Tietoisuuden lisääminen indeksistä ja sen höydyistä Järjestetään koulutustilaisuuksia / seminaareja valituille kohderyhmille indeksitiedon ja hyötyjen jalkauttamiseksi. Tilaisuuksien pitää olla tarpeeksi konkreettisia, jotta tiedon läpimeneminen vahvistetaan. Käytetään ed. vaiheen materiaalia hyväksi koulutustilaisuuksissa. Esimerkkejä indeksin käyttökokemuksista, jotka tukevat yrityspelin fiktiivistä tilannetta. Yhteistyökumppanit (Valtiovalta, MHYt, MTK, teollisuus) Ensisijaiset kohderyhmät: 1. Metsänhoitoyhdistykset 2. Pk-sahateollisuus (Suomen Sahat) 3. Yhtiöiden puun ostajat Yhteistyökumppanit (Valtiovalta, MHYt, MTK, teollisuus) Vision Hunters Ltd Oy 49