Pyhännän Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma vuosille :

1 Pyhännän Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma vuosille 2017-2021: OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA 1. Indikaattorien ja muun hyvinvointitiedon osoittama hyvinvointi ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset 2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2021 3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat 4. Hyvinvointisuunnitelma OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi TALOUS JA ELINVOIMA Lainakanta, euroa / asukas Haapavesi : 3913.0 3460.0 Koko maa : 2933.0 Pyhäntä : 2721.0 Siikalatva : 2553.0

2 Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta Pyhäntä : -1.9-3.4 Siikalatva : -9.8 Haapavesi : -11.8 Huoltosuhde, demografinen Siikalatva : 80.8 Pyhäntä : 74.7 Haapavesi : 74.3 62.7 Koko maa : 60.1

3 Väestö 31.12. Koko maa : 5513130.0 411856.0 Haapavesi : 6970.0 Siikalatva : 5447.0 Pyhäntä : 1579.0 Lähtömuuttajat, lkm Koko maa : 282257.0 20224.0 Haapavesi : 367.0 Siikalatva : 282.0 Pyhäntä : 100.0

4 Tulomuuttajat, lkm Koko maa : 282257.0 18821.0 Haapavesi : 283.0 Siikalatva : 227.0 Pyhäntä : 97.0 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, % työllisistä Koko maa : 12.7 11.5 Haapavesi : 6.7 Siikalatva : 6.7 Pyhäntä : 5.3

5 Kiinteistöalan toiminta, % työllisistä Koko maa : 0.9 0.8 Haapavesi : 0.7 Pyhäntä : 0.5 Siikalatva : 0.4 Muu palvelutoiminta, % työllisistä Koko maa : 5.4 4.9 Haapavesi : 4.0 Siikalatva : 3.6 Pyhäntä : 3.4

6 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, Koulutus, Terveys- ja sosiaalipalvelut, % työllisistä 32.0 Haapavesi : 29.3 Koko maa : 29.2 Siikalatva : 26.9 Pyhäntä : 21.7 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, % työllisistä Koko maa : 2.0 1.4 Haapavesi : 0.8 Siikalatva : 0.8 Pyhäntä : 0.4

7 Informaatio ja viestintä, % työllisistä Koko maa : 3.9 2.9 Haapavesi : 0.5 Siikalatva : 0.5 Pyhäntä : 0.2 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta, % työllisistä Koko maa : 21.0 18.4 Siikalatva : 15.3 Haapavesi : 12.0 Pyhäntä : 9.8

8 Rakentaminen, % työllisistä Haapavesi : 8.6 7.1 Koko maa : 6.5 Siikalatva : 5.1 Pyhäntä : 2.5 Kaivostoiminta ja louhinta, Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, % työllisistä Siikalatva : 2.5 Haapavesi : 2.0 1.5 Koko maa : 1.2 Pyhäntä : 1.1

9 Teollisuus, % työllisistä Pyhäntä : 41.6 Haapavesi : 19.4 Siikalatva : 13.9 13.7 Koko maa : 12.8 Maatalous, metsätalous ja kalatalous, % työllisistä Siikalatva : 23.0 Haapavesi : 14.8 Pyhäntä : 11.9 4.9 Koko maa : 3.2

10 Työttömät, % työvoimasta 14.7 Haapavesi : 13.3 Koko maa : 13.2 Siikalatva : 11.4 Pyhäntä : 10.9 Työlliset, % väestöstä Koko maa : 41.4 38.5 Pyhäntä : 37.4 Siikalatva : 36.3 Haapavesi : 35.4

11 Yhteenveto ja keskeisimmät muutokset kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa: Viiden vuoden vertailuaikana kuntien välinen nettomuuto väheni Pyhännällä. Tulomuuttajia on lähtömuuttajia enemmän ja kunnan asukasluku kasvoi hieman.tavoitteena on turvata jatkossa elinkeinopolitiikan avulla nykyisten yritysten ja työpaikkojen säilyminen sekä luoda edellytyksiä uusille yrityksille, mikä estää asukasluvun vähenemistä. Lisäksi asunto- ja tonttitarjontaa kehitetään ja aktivoidaan asukkaiden hankintaa. Kunnan talouteen, elinkeinotoimintaan, hallintoon ja johtamiseen liittyviä asioita kehitetään ja valmistellaan Uusi Kunta 2019 -hankkeessa tulevaa maakuntauudistusta ajatellen. Pyhännän lainakanta, 3175 /asukas, väheni vertailuaikana 15%. Pyhännän elinkeinorakenne poikkeaa lähikuntien elinkeinorakenteesta selvästi: pyhäntäläisistä työikäisistä 35% työskentelee teollisuuden parissa. Seuraavaksi eniten kunnassa on julkisella sektorilla työskenteleviä (23.7 %). Pyhännän huoltosuhde (66) kasvoi vertailuaikana. Elatussuhde laski hieman eli työelämän ulkopuolella olevien työikäisten määrä väheni Pyhännällä. LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET 0-17-vuotiaat lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, % vastaavan ikäisestä väestöstä (THL) Koko maa : 6.5 5.5 Haapavesi : 5.2 Pyhäntä : 4.8 Siikalatva : 3.4

12 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Siikalatva : 10.4 Haapavesi : 7.7 Koko maa : 4.6 4.2 Pyhäntä : 2.5 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista Pyhäntä : 20.5 Koko maa : 18.8 18.0 Haapavesi : 15.7 Siikalatva : 15.6

13 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista Pyhäntä : 20.4 Siikalatva : 9.2 8.5 Koko maa : 8.5 Haapavesi : 7.3 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista Pyhäntä : 12.7 Koko maa : 7.9 5.9 Siikalatva : 5.2 Haapavesi : 5.1

14 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Pyhäntä : 37.5 Siikalatva : 12.2 Haapavesi : 11.9 7.4 Koko maa : 6.9 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Pyhäntä : 16.1 Haapavesi : 11.4 Koko maa : 10.2 Siikalatva : 8.1 7.9

15 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Pyhäntä : 35.9 Siikalatva : 26.3 Koko maa : 23.7 21.7 Haapavesi : 20.9 Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Koko maa : 29.8 26.3 Haapavesi : 16.9 Pyhäntä : 14.3 Siikalatva : 13.0

16 Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista Pyhäntä : 33.3 Siikalatva : 24.2 Koko maa : 18.9 16.7 Haapavesi : 16.3 Päivittäin vähintään kaksi oiretta, % 8. ja 9. luokan oppilaista Pyhäntä : 22.0 Koko maa : 18.4 Siikalatva : 18.2 17.8 Haapavesi : 13.9

17 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Haapavesi : 10.4 Koko maa : 9.1 7.4 Siikalatva : 7.1 Pyhäntä : 4.7 Lasten pienituloisuusaste Siikalatva : 16.8 Haapavesi : 16.6 14.2 Koko maa : 11.7 Pyhäntä : 8.1

18 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Pyhäntä : 50.3 Siikalatva : 36.7 Haapavesi : 35.9 30.7 Koko maa : 29.8 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1 000 0-12-vuotiasta

19 Koko maa : 305.1 Pyhäntä : 149.7 147.9 Haapavesi : 127.1 Siikalatva : 117.8 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Siikalatva : 10.4 Haapavesi : 7.7 Koko maa : 4.6 4.2 Pyhäntä : 2.5 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13-17-vuotiasta Koko maa : 1080.1 Siikalatva : 525.5 298.5 Pyhäntä : 291.3 Haapavesi : 92.7

20 Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä (THL) Koko maa : 121372.0 8803.0 Haapavesi : 142.0 Siikalatva : 51.0 Pyhäntä : 31.0

21 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 000 alle 18-vuotiasta Haapavesi : 178.0 Siikalatva : 94.0 Koko maa : 73.0 Pyhäntä : 50.0 50.0 Yhteenveto ja keskeisimmät muutokset Lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden hyvinvointitiedossa: THL:n Kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi 8. ja 9. luokan oppilaille ja vuodesta 2017 alkaen kysely on tehty myös 4.- ja 5.luokkalaisille. Tuloksissa kunnan tuloksia on vertailu maan keskimääräisiin tuloksiin. Pyhännän Kouluterveyskyselyn (THL) 2017 tuloksissa ei ollut suuria muutoksia edellisen kouluterveyskyselyn (2015) tuloksiin verrattuna. 2017 Kouluterveyskysely sisälsi kuitenkin hyvinvointia, osallisuutta, vaikuttamis- ja harrastusmahdollisuuksia kartoittavia tuloksia, joita ei ole ollut mukana aiemmissa kouluterveyskyselyissä. Pienen oppilasmäärän ja tietosuojan vuoksi osaa tuloksista, kuten useita palveluja ja avunsaantia koskevia lukuja ei ole saatavilla Pyhännän kouluterveyskyselystä. Keskeisimpiä tietoja 8.- ja 9-luokkalaisten kouluterveyskyselystä 2017 (THL): Osallisuuteen liittyen oppilaista 94,9% kokee olevansa tärkeä osa perhettä (koko maa 90,6%), kouluyhteisöä 69,2% (koko maa 54,7%) ja yhteiskuntaa 69% (koko maa 54,2%). Pyhännän 8.- ja 9.-luokkalaisest kokivat elämän hallinnan ja pärjäävyyden paremmaksi koko maan tuloksiin suhteutettuna, vaikka oppilaat eivät olleet yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin koko maan vastaava ikäluokka keskimäärin. Oppilaat kokivat osallistumismahdollisuudet paremmiksi koko maan keskimääräisiin tuloksia verrattuna lukuunottamatta välituntien, taukojen ja koulun sääntöjen suunnittelumahdollisuutta. Harrastusmahdollisuuksia pidettiin hyvinä, mutta päivittäin omatoimisesti liikuntaa harrastavien määrä on pienempi (33,3% vuonna 2015 34%) kuin koko maassa (40,8%), samoin kuin luonnossa liikkuvien määrä (17,9%, koko maa 29,4%)

22 Liikunnan harrastaminen on vähentynyt edelleen (vuonna 2013 29% harrasti vähemmän kuin tunnin viikossa hengästyttävää liikuntaa, vuonna 2015 34% ja vuonna 2017 35,9%. Liikuntaa liian vähän harrastavia on enemmän kuin koko maassa keskimäärin (23,7%) Useat 8.- ja 9. -luokkalaisista kokivat harrastuspaikkojen sijaitsevan liian kaukana verrattuna koko maan vastaavaan ikäryhmään. Vähintään kerran viikossa jotain harrastusta harrastavia oli 79,5%, mikä oli myös vähemmän kuin koko maan keskimäärin (89%). Yksinäiseksi itsensä tuntevia oppilaita oli 2,2%, mikä on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin vastaavassa ikäryhmässä (koko maa 9,5%) ja useammalla oli läheisiä ystäviä koko maan tuloksiin verrattuna. Ylipainoisia oli 33.3% ja koko maassa 18,9% 8.- ja 9.-luokan oppilaista. Arkisin 31% (v. 2015 32%) 8.- ja 9.-luokkalaisista nukkui arkisin alle 8 tuntia, koko maassa 34% keskimäärin. Aamupalaa syöviä oppilaita oli vähemmän kuin koko maassa keskimäärin, mutta koululounasta päivittäin syöviä on enemmän kuin koko maan vastaavan ikäryhmän tuloksissa keskimäärin (2,6% ei syö päivittäin koululounasta, koko maassa 29,8%). Vähintään kuutena päivänä viikossa hedelmiä, marjoja ja kasviksia syöviä oppilaita oli vähemmän kuin koko maan vastaavassa ikäryhmässä, mutta karkkia ja virvoitusjuomia päivittäin käyttäviä oppilaita oli vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Raittiitä oli 76,9% oppilaista, koko maassa 61,7%. Humalajuominen ja päivittäin tupakoivien 8. ja 9. luokan oppilaiden määrä on vähentynyt pitkällä aikavälillä. (35% tupakoi päivittäin vuonna 2013, 6%vuonna 2015 ja 10,5 % vuonna 2017, koko maassa keskimäärin 6,9%). Nuuskan käyttö on lisääntynyt (5,1 % pyhäntäläisistä 8.- ja9.- luokkalaisista käytti nuuskaa päivittäin, koko maassa 4,5%). Huumeita (kannabista tai marihuanaa) kokeilleita oli 7,7 %, koko maassa 7,5%. 26,3% koki helpoksi huumeiden hankkimisen omalta paikkakunnalta (koko maassa 38,8%). Rahapelejä viikoittain pelaavia oppilaita (2,6%), mikä oli vähemmän kuin koko maassa (7%). Netissä oppilaista oli 34 % yrittänyt onnistumatta viettää vähemmän aikaa, koko massa 23,4%. Päivittäin oireilevien oppilaiden määrä oli pienempi koko maassa keskimäärin. Pojilla oli tyttöjä vähemmän päivittäisiä oireita. Myös lääkärin toteamia pitkäaikaisia sairauksia ja terveysongelmia oli Pyhännän 8. -ja 9. luokkalaisilla vähemmän kuin koko maan vastaavalla ikäryhmällä keskimäärin. Oppilaat olivat myös vähemmän huolestuneita mielialastaan kuin koko maassa keskimäärin ja kokivat itsensä hyödylliseksi ja rentoutuneemmiksi sekä kykenevät tekemään paremmin päätöksiä ja ratkaisemaan ongelmia kuin vastaavan ikäryhmän oppilaat koko maassa keskimäärin. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi koki 20,5% oppilaista, koko maassa 18,8 % (vuonna 2015 26% ja koko maassa keskimäärin 16%) Koulun työrauha koettiin paremmaksi ja koulun käynnistä pidettiin enemmän kuin koko maassa vastaava ikäluokka keskimäärin. 15,4% tekee koulutyön ohella palkallista työtä (13,3% koko maassa) 87 % 8. ja 9.-luokkalaisten perheillä on riittävästi yhteistä aikaa (koko maassa 70%). 79% perheistä syö yhteisen aterian vähintään kolmena arkipäivänä viikossa (62% koko maassa). Koulukiusaamista viikoittain kokevia oli Pyhännällä hyvin vähän, joten tulosta ei ollut saatavilla. 87% oppilaista ei ollut kiusattu lainkaan lukuvuonna (koko maassa keskimäärin 74,8%). 94,5% oppilaista ei ollut osallistunut kiusaamiseen. Koulutapaturmia oli koulussa tai koulumatkoilla lukuvuoden aikana 12.8%:lla (koko maassa 22 %:lla).

23 Nuoren asioita on käsitelty monialaisessa asiantuntijaryhmässä 10 % :lla, koko maassa 18%:lla Keskeisimpiä tietoja 4.- ja 5.-luokkalaisten kouluterveyskyselyistä: Oppilaista 91,7% oli erittäin tyytyväisiä elämäänsä (koko maassa keskimäärin 90,2%) Osallisuutta oppilaat kokivat hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (lukuun ottamatta nettiyhteisöä) 4. ja 5. luokkalaisista 75,5% koki voivansa osallistua oppitunnin suunnitteluun (koko maassa 74% keskimäärin), mutta muissa osallistumismahdollisuutta kuvaavissa tuloksissa pyhäntäläisten 4. ja 5. luokkalaisten tulokset olivat hieman pienemmät kuin koko maassa keskimäärin. Lapsista 87% vietti harrastusten parissa vähintään kerran viikossa aikaa (koko maassa 83% keskimäärin) Yksin jokaisena koulupäivänä useita tuntia on 2% oppilaista (koko maassa keskimäärin 6%) Kavereita vähintään kerran viikossa koulun jälkeen tapaa 4.- ja 5. luokkalaisista 83% (koko maassa 89%), yhtään läheistä kaveria ei ole 4 %:lla oppilaista (koko maassa 0,7%:lla), 93%:lla on vähintään yksi hyvä kaveri (koko maassa 99%:lla). Yksinäisyyttä kokee 4 % oppilaista (koko maassa n. 3%). Nämä tulokset poikkesivat eniten koko maan keskimääräisiin tuloksiin verrattuna. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi koki 6% oppilaista, koko maassa 7 %, Niska- ja hartiasärkyjä oppilailla oli enemmän kuin koko maassa keskimäärin, tukkoisuutta, nuhaa ja yskää puolestaan vähemmän ja muita oireita saman verran kuin koko maassa keskimäärin. Hampaita oppilaista 30% harjasi vähemmän kuin kahdesti päivässä (koko maassa 33% keskimäärin). Pyhännällä Lasten pienituloisuusaste on matalampi kuin vertailualueilla eli alle 18-vuotiaita pyhäntäläisiä kuuluu vähemmän kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Ahtaasti asuvia lapsiperheitä Pyhännällä on selvästi vertailualueita enemmän. Vaikka toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrä kasvoi hieman vertailuaikana, toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on Pyhännällä vähemmän kuin vertailualueilla. Pyhäntäläisten 0-12 -vuotiaiden lastenpsykiatrian ja 13-17 vuotiaiden nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä kasvoi vertailuaikana, mutta määrät ovat vertailualueita vähäisempiä. Kasvatus- ja perheneuvonnan alle 18- vuotiaiden asiakkaisen määrä kasvoi vertailuaikana ollen suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja samaa luokkaa kuin koko maassa keskimäärin. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden määrä kasvoi: 2%:a 0-17 -vuotiaista oli lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä, mutta se on vertailualueita vähemmän. 0-17-vuotiaista lapsista ja nuorista tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä väheni vertailuaikana 3,3 %:iin. Lastensuojeluilmoituksia on keskimäärin enemmän kuin Siikalatvalla, samaa tasoa kuin Haapavedellä ja vähemmän kuin koko maassa tai Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Lapsiin, lapsiperheisiin ja varhaisnuoriin kohdistuvaa ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista kehitetään yhdessä poikkihallinnollisesti ja kunnan alueella olevien kolmannen ja neljännen sektorin toimijoiden sekä hankkeiden ja yritysten kanssa kanssa. Palvelujen kehittämistä ja resurssien oikeaa kohdentamista myös arvioidaan hyvinvointitietoon pohjautuen toistuvasti.

24 Pyhännän kunta on ottanut Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa v. 2013 tehdyssä hyvinvointisopimuksessa ja kunnan hyvinvointisuunnitelmien mukaisesti käyttöön Lapset Puheeksi -toimintamallin, päivähoitoon, koululle ja sote -palveluihin lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Toimintamallin käyttöönotto on edennyt suunnitellusti Pyhännällä. Syksyllä 2014 ja keväällä 2015 koulutettiin Helmen kuntiin Lapset Puheeksi-menetelmäkouluttajia, joista Pyhännälle valmistui kaksi kouluttajaa. Menetelmäkouluttajat ovat kouluttaneet oman kuntansa henkilöstöä syksyllä 2015 ja vuonna 2016 lapset Puheeksi-menetelmän käyttöön. Kesäkuussa 2016 Pyhännän koululla, päivähoidossa ja sotepalveluissa oli yhteensä 18 koulutettua menetelmäosaajaa. Koulutukset jatkuvat vuonna 2017. Lapset Puheeksi-toimintamalliin liittyvä palveluohjaus on aloitettu maaliskuussa 2016 Helmen kunnissa. Palveluohjauksessa tarjotaan sotepalveluista koulussa ja päivähoidossa oleville lapsille sekä heidän perheille tukea ja apua, jolla ennaltaehkäistään ongelmien syntyä ja korjaavien palvelujen tarvetta. Palveluohjausta sekä lapsi- ja perhepalveluita on kehitetty vuodesta 2017 alkaen LAPE, Toimiva arki -hankkeessa. Hankkeen aikana Helmen kunnissa kehitetään perhekeskustoimintamallia ja palveluohjausta sekä koulujen ja päivähoidon hyvinvoiva kasvuyhteisötoimintamallia. Tavoitteena on tiivistää koulun, päivähoidon ja sote -toimen yhdessä tekemistä lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi yhdessä kolmannen sektorin ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. LAPE-hankkeen toimintaa kunnissa arvioidaan säännöllisesti maakunnassa. Tapaturmien ehkäisyssä hyödynnetään valtakunnallisia lasten tapaturmien ehkäisyyn tarkoitettuja oppaita, ohjeita ja menetelmiä sekä Lasten ja nuorten kansallista tapaturmien ehkäisyohjelmaa ja Koti- ja vapaa-ajantapaturmien ehkäisyn tavoite -ohjelmaa kaikissa lasten /lapsiperheiden palveluissa. Ikärajavalvottavien tuotteiden (=alkoholi-, tupakka ja rahapelit) osalta on vuonna 2013 otettu Hyvinvointisopimuksen mukaisesti käyttöön PAKKA-toimintamalli, joka keskittyy ikärajavalvottavien tuotteiden (= alkoholi, tupakka ja rahapelit) saannin vaikeuttamiseen ja käytön aloitusiän nostamiseen alaikäisillä. Toimintamallissa kiinnitetään huomiota myös aikuisten alkoholin käyttöön /alkoholin anniskeluun. PAKKA-toimintamallissa tehdään yhteistyötä vähittäismyyjien kanssa ikärajavalvottavien tuotteiden myynnin osalta. Keväällä 2015 toteutettiin kaikissa Helmen kunnissa ikärajavalvottavia tuotteita myyvien vähittäismyyjien kanssa Pakkatoimintamallin mukaiset ostokokeet, jossa täysi-ikäiset, mutta nuoren näköiset henkilöt ostivat ikärajavalvottavia tuotteita. Pyhännällä ikärajavalvottavia tuotteita ei myyty henkilöpapereita kysymättä ostokokeissa. Pakka-toimintamallin mukaista toimintaa jatketaan tulevalla valtuustokaudellakin. Pyhännällä ja Haapavedellä on yhteinen ennaltaehkäisevän päihdetyöntyöryhmä, joka on lakisääteinen ryhmä kunnalle. NUORET JA NUORET AIKUISET Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Pyhäntä : 2.4 1.4 Siikalatva : 1.1 Haapavesi : 1.0 Koko maa : 1.0

25 Toimeentulotukea saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Haapavesi : 25.6 Koko maa : 15.2 13.3 Siikalatva : 11.3 Pyhäntä : 6.8

26 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Pyhäntä : 9.3 Koko maa : 8.3 6.7 Siikalatva : 6.4 Haapavesi : 5.1 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18-24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä

27 Haapavesi : 13.7 Koko maa : 8.2 8.1 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13-17-vuotiasta Koko maa : 1080.1 Siikalatva : 525.5 298.5 Pyhäntä : 291.3 Haapavesi : 92.7 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16-24-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä

28 7.1 Haapavesi : 7.0 Koko maa : 6.6 Siikalatva : 5.4 Pyhäntä : 4.5 Yhteenveto ja keskeisimmät muutokset nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointitiedossa Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16-24 - vuotiaiden määrä väheni vertailuaikana, mutta määrä on yhä suurempi kuin vertailualueilla (Pyhännän pieni väestömäärä on otettava huomioon tulosta tulkittaessa). Erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien määrä 13-17-vuotialla nuorilla kasvoi vertailuaikana, mutta oli samaa tasoa kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Erityiskorvattavia lääkkeitä (= yli 6 kk kestävä lääkehoito) käyttävien 16-24-vuotiaiden määrä oli vuonna 2014 6,7%, mikä on samaa tasoa kuin vertailualueilla. Lape-hankkeen ja PAKKA- toimintamallien mukaisilla ennaltaehkäisevillä, hyvillä käytännöillä tuetaan nuorten hyvinvointia. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 -vuotiaiden määrä kasvoi vertailuaikana yli 4%. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli Pyhännällä 12,3 % vuonna 2014, mikä oli vertailualueita enemmän. Määrä on ollut vertailualueita suurempi vuodesta 2012 alkaen. Tästä syystä valtuustokaudella 2017-2020 on tavoitteena toisen asteen koulutuksen saavutettavuuden varmistaminen pyhäntäläisille nuorille. Pyhännällä työskenteli vuosina 2014-2017 oma etsivänuorisotyöntekijä, mutta syksystä 2017 alkaen Pyhännän etsivästä nuorisotyötä on hoitanut Kajaanista tarvittaessa käyvä etsivä nuorisotyöntekijä. TYÖIKÄISET

29 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Pyhäntä : 12.6 Siikalatva : 12.4 Haapavesi : 11.8 9.1 Koko maa : 7.2 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Pyhäntä : 6.3 Siikalatva : 6.3 Haapavesi : 5.8 4.4 Koko maa : 3.5

30 Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista Siikalatva : 0.7 Pyhäntä : 0.6 Haapavesi : 0.5 0.4 Koko maa : 0.3 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Koko maa : 35.5 30.9 Siikalatva : 30.4 Haapavesi : 28.7 Pyhäntä : 22.2

31 Työttömät, % työvoimasta 14.7 Haapavesi : 13.3 Koko maa : 13.2 Siikalatva : 11.4 Pyhäntä : 10.9 Työlliset, % väestöstä Koko maa : 41.4 38.5 Pyhäntä : 37.4 Siikalatva : 36.3 Haapavesi : 35.4

32 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä Siikalatva : 14.3 Haapavesi : 13.0 12.4 Koko maa : 11.7 Pyhäntä : 9.5 Yhteenveto ja keskeisimmät muutokset työikäisten hyvinvointitiedossa: Pyhännän väestöstä 35,6% oli työssä käyviä vuonna 2014. Elokuussa 2016 Pyhännän työttomyysprosentti oli 9,1 (61 henkilöä), mikä oli vähemmän kuin useimmissa Pohjoispohjanmaan kunnissa ja vähemmän kuin elokuussa 2015 (63 työtöntä). Pitkäaikaistyöttömien % - osuus on pysynyt lähes ennallaan (ollen samaa tasoa kuin koko maassa keskimäärin). Elokuussa 2016 Pyhännällä oli 14 pitkäaikaistyötöntä. Vaikeasti työllistyvien osuus on kasvanut vertailuaikana yli 14%, mutta määrä on vähäisempi vertailualueilla keskimäärin. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25-64-vuotiaiden määrä / 1000 vastaavan ikäistä kasvoi vertailuaikana, mutta on samaa tasoa kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Työkyvyttömyyseläkettä saavia 25-64-vuotiaita pyhäntäläisiä oli 12,6% vuonna 2014. Määrä väheni vertailuaikana ja oli samaa tasoa kuin Helmen muissa kunnissa, mutta suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia 16-64-vuotiaita oli Pyhännällä vertailualueita keskimääräisesti enemmän. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen 25-64 -vuotiaiden määrä väheni paljon vertailuaikana ja oli vuonna 2014 vertailualueita pienempi. (Määrässä on tapahtunut aiemminkin voimakkaita vaihteluja, koska Pyhännän kunnan pienessä väestömäärässä muutokset näkyvät tilastoissa suurempina muutoksina kuin isommilla paikkakunnilla).

33 IKÄIHMISET Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Siikalatva : 3.6 Haapavesi : 3.0 3.0 Koko maa : 2.8 Pyhäntä : 1.5 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Siikalatva : 92.2 Koko maa : 90.9 90.6 Haapavesi : 90.4 Pyhäntä : 88.9

34 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Siikalatva : 7.5 6.2 Haapavesi : 5.8 Koko maa : 4.6 Pyhäntä : 2.1 Omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Siikalatva : 4.6 3.6 Haapavesi : 3.4 Koko maa : 2.7 Pyhäntä : 1.8

35 Kodinhoitoavun, tukipalvelujen tai omaishoidon tuen piirissä 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Siikalatva : 44.2 Haapavesi : 36.6 Pyhäntä : 33.4 27.1 Koko maa : 21.4 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Haapavesi : 16.3 Pyhäntä : 14.6 13.9 Siikalatva : 11.6 Koko maa : 11.3

36 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 1.8 Koko maa : 1.7 Haapavesi : 1.2 Siikalatva : 1.0 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä Pyhäntä : 9.7 Haapavesi : 8.2 7.4 Koko maa : 7.3 Siikalatva : 6.9

37 Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavanikäistä Siikalatva : 389.3 378.1 Koko maa : 347.9 Pyhäntä : 276.1 Haapavesi : 272.9 Yhteenveto ja keskeisimmät muutokset Ikäihmisten hyvinvointitiedossa: Omaishoidon tuen 75-vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä väheni vertailuaikana, 0,7%a 75- vuotta täyttäneistä sai omaishoidon tukea vuonna 2015. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75-vuotta täyttäneitä asiakkaita oli vuonna 2015 14,1%. Määrä laski hieman vertailuaikana, mutta on yhä vertailualueita suurempi. Vaikka 65 -vuotta täyttäneiden tapaturmien, vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen määrä väheni, on ikäihmisillä kaatumisiin ja putoamiseen liittyviä hoitojaksoja muihin ikäryhmiin verrattuna enemmän. Vammojen ja myrkytysten vuoksi hoidettuja ikäihmisiä on myös enemmän kuin koko maassa tai Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Tapaturmien ennaltaehkäisyn käytäntöjä tehostettiin STM:n ja THL:n tapaturmia ehkäisyn suositusten mukaisesti Sosiaali - ja terveyspiiri Helmessä vuonna 2015. Ikäihmisten toimintakyvyn ja aktiivisuuden ylläpitäminen ja tukeminen fysioterapeutin ohjaaman liikunnan avulla on tieteellisissä tutkimuksissa todettu tehokkaaksi ennaltaehkäisyn keinoksi ikäihmisten tapaturmien ennaltaehkäisyssä. Valtakunnalliset ikäihmisten hoitoa koskevat tavoitteet 75 -vuotta täyttäneillä henkilöillä ovat (suluissa Pyhännän vastaava luku vuosina 2015-2016): 91 92 prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin (83,8%) 13 14 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa (14,6%) 6 7 prosenttia saa omaishoidon tukea (1,5%) 6 7 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä (14,1%)

38 2-3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla (Pyhännän lukumäärä on pieni, minkä vuoksi se ei näy Hyvinvointikertomuksen indikaattoritiedoissa) KAIKKI IKÄRYHMÄT Hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavat tavoitteet kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa, pistemäärä Haapavesi : 89.0 Siikalatva : 78.0 75.0 Koko maa : 64.0 Pyhäntä : 33.0 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä Siikalatva : 85.0 Haapavesi : 84.0 80.0 Koko maa : 79.0 Pyhäntä : 60.0

39 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu Haapavesi : 132.6 121.7 Siikalatva : 115.4 Pyhäntä : 114.4 Koko maa : 100.0 Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Haapavesi : 127.9 Siikalatva : 123.0 Pyhäntä : 114.9

40 Kunnan yleinen pienituloisuusaste Siikalatva : 16.1 Haapavesi : 15.5 14.3 Koko maa : 12.7 Pyhäntä : 9.6 Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot yhteensä, euroa/asukas Siikalatva : 165.7 Koko maa : 117.0 92.0 Haapavesi : 88.8 Pyhäntä : 47.5

41 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta Koko maa : 6.6 Haapavesi : 5.9 5.6 Siikalatva : 4.1 Pyhäntä : 1.3 Poliisin tietoon tulleiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten ja liikennerikkomusten määrä / 1 000 asukasta Haapavesi : 16.6 Koko maa : 13.8 11.7 Siikalatva : 10.6 Pyhäntä : 2.5

42 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta Siikalatva : 186.5 Haapavesi : 154.2 Koko maa : 144.0 143.6 Pyhäntä : 113.7 Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista Pyhäntä : 14.1 Haapavesi : 10.6 Siikalatva : 9.2 8.9 Koko maa : 8.5

43 Toimeentulotuki, euroa / asukas Koko maa : 136.0 Haapavesi : 126.0 86.0 Siikalatva : 66.0 Pyhäntä : 17.0 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta Siikalatva : 186.5 Haapavesi : 154.2 Koko maa : 144.0 143.6 Pyhäntä : 113.7

44 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot / 10 000 asukasta Siikalatva : 230.9 Haapavesi : 194.9 Pyhäntä : 170.6 Koko maa : 160.2 156.4 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Siikalatva : 1466.0 Haapavesi : 1207.0 Koko maa : 1198.0 1177.0 Pyhäntä : 1143.0

45 Perusterveydenhuollon (mukaanlukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas Siikalatva : 1171.0 Haapavesi : 992.0 Pyhäntä : 918.0 702.0 Koko maa : 604.0 Yhteenveto ja keskeisimmät muutokset kaikki ikäryhmät - hyvinvointitiedossa: Sairastavuutta kuvaavat Kelan ikävakioitu ja THLn sairastavuusindeksit ovat laskeneet Pyhännällä. Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi laski vertailuaikana 10%a ja oli vuonna 2016 115 (maan keskiarvon olleesa 100). Myös tapaturmien, vammojen ja myrkytysten hoitojaksot vähenivät pyhäntäläisillä vertailuaikana. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa /asukas pysyivät ennallaan vertailuaikana, vaikka erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon nettokustannuksissa euroa/asukas oli kasvua vertailuaikana. Terveydenedistämisaktiivisuutta kuvaavan TEAviisarin pistemäärä kunnan strategisessa johtamisessa on noussut vertailuaikana (mutta se on alle maan ja Pohjois-Pohjanmaan keskimääräisen tason) Toimeen tulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on vähentynyt vertailuaikana. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot yhteensä, euroa/asukas on kasvaneet, mutta ovat vertailualueita pienemmät. Pyhännällä ahtaasti asuvia asuntokuntia on 14 % kaikista asuntokunnista, mikä on vertailualueita enemmän. Kunnan yleinen pienituloisuusaste on vertailualueita matalampi. Myös kuntalaisten tuloerot ovat pienempiä kuin vertailualueilla. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä väheni vertailuaikana. Poliisin tietoon tulleiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten ja liikennerikkomusten määrä / 1000 asukasta kasvoi vertailuaikana 18%, mutta oli Haapavettä lukuun ottamatta vähäisempi kuin vertailualueilla. Muiden rikosten määrä väheni ja rikoksia oli vertailualueisiin nähden vähän. Valtuuskaudella 2017-2021 Pyhännällä on tavoitteena pitää huolta asukkaidensa hyvinvoinnista tukemalla asukkaisen omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä tarjoamalla asukkaille monipuolisia

harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia, huolehtimalla ympäristön viihtyvyydestä ja tekemällä laajaa yhteistyötä hyvinvoinnin edistämiseksi kolmannen ja neljännen sektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tarjota asukkaille laadukkaita peruspalvelu ja edistää uusien yksityisten palvelujen syntymistä. Hyvinvoinnin edistämisessä huomioidaan tulevat sote- ja maakuntauudistukset ja valmistaudutaan niiden edellyttämällä tavalla kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä kehittämään. 46

47 OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2021 2 Kuntastrategian painotukset ja linjaukset 1 Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä: Tähdätään nykyisten yritysten toimintaedellytysten varmistamiseen ja uuden, erityisesti palveluliiketoiminnan, syntymiseen. Yrittäjyyteen kannustaminen Yrityskulttuurin ja yritysten näkyvyyden parantaminen Paikallisten yritysten huomioiminen hankinnoissa ja kilpailutuksissa Pienyritysten toimintaympäristön kehittäminen Tietoliikenneyhteyksien parantaminen 2 Vastuullinen kasvu: Edistetään kunnan kasvua asukkaiden hyvinvointia, palvelutasoa, ympäristöä tai kuntataloutta vaarantamatta. Asunto- ja tonttitarjonnan kehittäminen Asukashankinnan aktivointi Yhteistyön ja verkostojen hyödyntäminen palvelujen tuottamisessa Kunnan omistusten suunnittelu ja organisointi Uusiutuvan energian ja ekologisten materiaalien suosiminen hankinnoissa 3 Viihtyvyys ja hyvinvointi: Pidetään hyvä huoli asukkaiden hyvinvoinnista ja kunnan julkisuuskuvasta. Toisen asteen koulutuksen saavutettavuuden varmistaminen Laadukkaiden peruspalvelujen tarjoaminen ja uusien yksityisten palvelujen syntymisen edistäminen Myönteisen julkisuuskuvan edistäminen Keskustaajaman ilmeen parantaminen Laaja yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Monipuolisten harrastus- ja liikuntamahdollisuuksien edistäminen Pyhäntäläiset arvot muodostavat perustan kaikelle toiminnalle ja päätöksenteolle. Pyhäntä on asukkaista huolehtiva, yrittäjäystävällinen, ympäristöstä huolehtiva ja itsenäinen kunta. Pyhännän kunnan visio on: Menestyvä Pyhäntä elää ihmisistä, yrityksistä ja ympäristöstä 3 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Pyhännän kuntastrategia 2017-2020 Pyhännän kunnan hyvinvointiraportti 2015-1016 ja hyvinvointisuunnitelma 2017 Pyhännän kunnan hyvinvointiraportti 2014-2015 ja hyvinvointisuunnitelma 2016 Pyhännän kunnan hyvinvointiraportti 2013-2014 ja hyvinvointisuunnitelma 2015 Pyhännän kunnan hyvinvointiraportti 2012-2013 ja hyvinvointisuunnitema 2014 Pyhännän laaja valtuustokausittainen hyvinvointikertomus 2013-2014 Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointistrategia 2014-2016 (päivitetään) Vanhuspalvelutyön strategia 2013-2016 Mielenterveys, päihde ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn strategia Kouluterveys 2015, Pyhännän kuntaraportti, THL Kouluterveys 2013, Pyhänänn kuntaraportti, THL

48 Tilastot: KELA, SOTKAnet, tilastokeskus,

49 Hyvinvointisuunnitelma Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Tavoite Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen Toimenpiteet ja vastuutaho Työpaikkojen säilyttäminen ja uusien luominen Asuntotuotannon tehostaminen Leiviskänkankaan uuden teollisuusalueen käyttöönotto Kaupallisten palveluiden kehittäminen Kunnanjohtaja, kunnanvaltuusto ja - hallitus Resurssit Arviointimittarit Toteuma Paljon teollisuutta Uusi kunta 2019- hanke Työpaikkojen määrä Asukasluku Uusien asuntojen määrä Lähipalvelujen säilyttäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen (lääkärinvastaanotto, neuvola, sairaanhoitajan vastaanotto ja suunterveydenhoito) saatavuuden turvaaminen Uusi päiväkoti-esikoulu (valmistuu v.2018) Nuorisotilojen ja Erityisryhmien toiminnan muutto eri tiloihin Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen palvelut Pyhännän sosiaalipalvelut Päivähoito Koulu Lähipalvelut Pyhännällä Hyvinvointia edistävä yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus Yhdyskuntasuunnittelussa huomioidaan eri ikäisten kuntalaisten hyvinvointi ja esteettömyys: kuntalaisten kuuleminen suunnitteluvaiheessa Tekninen toimi Terve Pyhäntäryhmä Kuulemistilaisuuksien määrä, Tehdyt päätökset Ympäristöntilan Ympäristöpalvelut seurannan toteutetus

50 Toteutetaan maakuntakaavan periaatteita Helmi Huolehditaan ympäristön ja ilman puhtaudesta: Pohjavesialueiden (Pyhäntäjärven) tilan seuranta Uusien tonttimahdollisuuksien huomioiminen Liikuntahallin /kuntosalin laajentamisen selvittäminen Keskustien-Manuntien korjaaminen yhdessä ELY-keskuksen kanssa Pyhännän keskustaajaman yleiskaavan tarkastaminen, johon liittyen järjestetään kuntalaiskuuleminen Tekninen johtaja, Sivistysjohtaja, ympäristöpalvelupäällikkö Terve Pyhäntä-ryhmän toiminnassa otetaan huomioon sote- ja maakuntauudistus ja valmistaudutaan niihin Strategisen Hyvinvointijohtamisen hyvinvointijohtamisen kehittäminen toteuttaminen kunnan hallinnon aloilla ja toiminnan eri tasoilla EVAn käyttö päätöksenteossa ja investoinneissa (ohjeet, milloin käytetään) Kunnan johtavat viranhaltijat Kuntapäättäjät Terve Pyhäntäryhmä Terve Pyhäntätyöryhmän kokoukset Päätökset, joissa EVAmenetelmää on käytetty Laaditut hyvinvointikertomukset ja vuosittainen raportointi (sekä niissä suunniteltujen toimenpiteiden seuranta ja arviointi)

51 Kylien kehittäminen Kaikki ikäryhmät Vastuutaho:Kunnanjohtaja, osastopäälliköt Kyläyhdistysten kuuleminen ja yhdessä toimiminen kylien kehittämisessä, Osallisuuden vahvistaminen Vastuutaho: sivistysjohtaja Vapaa-ajanohjaaja Kylien kanssa Yhteisöhautomoprojekti Terve Pyhäntäryhmä toteutetut tilaisuudet ja tapahtumat Päätökset kylätoiminnan kehittämiseksi Tavoite Kunta edistää toiminnallaan asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä terveyserojen kaventamista ja tukee kuntalaisia omaehtoisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Toimenpiteet ja vastuutaho Järjestetään ja kehitetään edelleen Helmen Elämäntapa- ja muiden terveyttä edistävien ryhmien sekä liikuntaryhmien toimintaa. Lisäksi PPSHPsta on saatavissa videovälitteisiä painonhallintaryhmiä - kuntalaisille tarjotaan ryhmiin osallistumismahdollisuutt a (perusturvajohtaja) Päihteiden käytön vähentäminen, aloitusiän nostaminen ja päihdehaittojen vähentäminen Pakkatoimintamallin mukaisesti. Resurssit Kuntalaisten omaehtoisen Ehkäpä-työryhmä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tukeminen eri Jokihelmen toimialoilla ja yhdessä opisto kolmannen ja neljännen sektorin tomijoiden Järjestöt, kanssa. yhdistykset vastuutaho: Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen terveyttä edistävät ryhmät ja liikuntaryhmät Kunnan omat liikuntaryhmät Videovälitteiset painonhallintaryh mät PPSHP:sta, OYS:n perusterveydenhu ollon yksiköstä VESOTE-hanke PAKKAtoimintamallin mukainen toiminta, käytännöt ja tapahtumat Pohjois- Arviointimittarit Sairastavuusindeksit (THL) Työkyvyttömyyseläkkeell ä olevien määrä Terveyttä edistävien- ja painonhallintaryhmien toimintaa koskevat tiedot ja osallistujamäärät (Efficapotilastietojärjestelmästä / AVO-hilmosta) Päihteet: Päihteiden käyttöä kuvaavat PAKKAindikaattorit Kouluterveyskysely: 1 8.-9- luokan oppilaista päivittäin tupakoivien oppilaiden määrä 2 8.-9- luokan oppilaista vähintään kerran kuukaudessa tosi humalassa olevien oppilaiden määrä Toteu ma

52 Vapaaaikatoimen, kirjasto- sekä nuorisopalvelujen johtaminen ja kehittäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta Kunta toimii yhdessä kolmannen sektorin, yritysten ja vapaaehtoistoimij oiden kanssa kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämiseksi perusturvajohtaja, hyvinvointikoodinaattori, Terve Pyhäntä-työryhmä Järjestöyhteistyössä kunnan tukena on vuonna 2017 alkanut Pohjois- Pohjanmaan järjestrakennehanke. Liikenneturvallisuusuunni telman (2015) mukainen liikenneturvallisuustyö Liikennepuiston suunnittelu Monitoimipuiston yhteyteen tulevalla valtuustokaudella yhteistyössä kunnan, yritysten ja järjestojen kanssa Maahanmuuttajien huomoiminen kunnan palveluissa Palvelutarvekyselyn toteuttaminen valtuustokausittain kuntalaisille vastuutaho: Sivistysjohtaja Yhdessä tekeminen kunnassa olevien toimijoiden kanssa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen kunnan toiminnan tueksi Järjestöjen kuuleminen hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa vuosittain Hyvinvointikoordinaattori Pohjanmaan järjestörakenneha nke Yritykset Käynnit A-klinikalla ja päihteiden vuoksi tapahtuneet hoitojaksot laitoksissa tai sairaalsssa /terveyskeskuksen vuodeosastolla Pakka-toimintamallin mukainen toiminta ja työryhmät - Liikenneturvallisuussuunn itelman mukainen toiminta Nuoriso- ja Palvelutarvekyselyn vapaa-aikaohjaaja tulokset, Kirjaston henkilökunta Kunnan toimijat Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Yhdistykset ja järjestöt Seurakunta Yritykset Kunnan Toteutetut uudet liikuntaja harrastusmahdollisuudet Seurakunnan ja järjestöjen kanssa toteutettu toiminta Vapaaehtoistoimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö Kolmannen sektorin tapaamiset hyvinvointikertomuksen laadinnassa

53 tapaa Vanhus- ja vammaisneuvoston vuosittain (vanhus- ja vammaisneuvoston, sihteeri kutsuu) yhdistyksille tarjoamat tilat vastuutaho:sosiaalijohtaja, terveyspalvelupäällikkö,n uoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, hyvinvointikoordinaattori Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Tavoite Lasten ja lapsiperheide n hyvinvoinnin edistäminen monialaisessa yhteistyössä järjestöjen ja seurakunnan kanssa Toimenpiteet ja vastuutaho LAPE, Toimiva arkihankkeen kehittämistoiminta Perhekeskus- ja hyvinvoinvakasvuyhteisö -toimintamallin mukaisesti: Ennaltaehkäisevä toiminta lasten, perheiden ja nuorten palveluissa sekä varhainen tukeminen ja Lapset Puheeksi - toiminta kouluilla, päivähoidossa sekä sosiaali- ja terveystoimessa yhdessä järjestöjen, seurakunnan ja muiden kunnassa olevien toimijoiden kanssa VASU Uuden päiväkotiesikoulun rakentaminen vastuutahot: sosiaalijohtaja, sivistysjohtaja, perusturvajohtaja, päiivähoidon johtaja, kehitysvammahuollon Resurssit (LAPE)Toimiva arkihanke Moniammatillinen työryhmä Lapset-Puheeksi - toiminta ja palveluohjaus Lapset Puheeksi - menetelmäkouluttajat ja -menetelmäosaajat määräaikainen perhetyöntekijä srk, järjestöt Arviointimittarit LAPEtoimintamallien mukainen toiminta kunnan palveluissa ja eri toimijoiden välillä: Lapset Puheeksi - menetelmäkouluttajie n ja menetelmäosaajien lukumäärä Toteutetut Lapset Puheeksi -keskustelut ja -neuvonpidot Toteum a

54 Kouluikäisten henkisen ja fyysisen kasvun tukeminen. ohjaaja Lasten harrastusmahdollisuuksien tukeminen uuden kunstrategian mukaisesti Yhteisöllinen oppilashuolto, oppilashuollon kehittäminen oppilashuoltolain mukaisesti (Sivistysjohtaja, varhaiskasvatuksesta vastaava) Liikkuva koulu (rekisteröity Liikkuvaksi kouluksi) : välituntiliikunnan kehittäminen vanhemmuuden tukeminen; vanhempainiltojen kehittäminen Kouluterveyskyselyn tulokset käsitellään ja otetaan huomioon opettajakunnassa, oppilashuoltoryhmässä ja Terve Pyhäntä -ryhmässä. Kehittämistoimenpiteet kirjataan Pyhännän hyvinvointisuunnitelmaan Kkoulukiusaamisen ehkäisy Kiva-koulu periaatteiden mukaisesti Pakka -toimintamallin mukainen toiminta kouluikäisten parissa vähentämään ikärajavalvottavien tuotteiden (alkoholi, tupakka ja rahapelit) saatavuutta oppilashuoltoryhmä vapaa-ajanohjaaja kuraattori koulupsykologi kouluterveydenhuolto nuorisovaltuusto oppilaskunta -toiminta koulun henkilökunta harrastusmahdollisuude t Liikkuva koulu - hanke Digi-tutor -hanke Kouluterveyskyselyn tulokset Koulun ilmapiirikyselyn tulokset Pakkaindikaattoritieto seurakunnan nuorisotyö

55 (Sivistysjohtaja, Perusturvajohtaja, Sosiaalijohtaja) Nuoret ja nuoret aikuiset Nuorten tukeminen terveellisiin elämäntapoihin, liikuntaan ja harrastuksiin Nuorisovaltuuston roolin vahvistaminen nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja osallisuuden vahvistamisessa Nuorten osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Päihdehaittojen vähentäminen: PAKKAtoimintamallin käyttöönotto vähentämään ikärajavalvottavien tuotteiden (alkoholi, tupakka ja rahapelit) saatavuutta -harrastustusmahdollisuudet Sivistysjohtaja, Sosiaalijohtaja, Terveyspalvelupäällikkö Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen, nuorten kuuleminen nuoria koskevissa asioissa nuorisovaltuuston kanssa tehtävä yhteistyö (Sivistysjohtaja) Nuorten syrjäytymisen ehkäisy etsivän nuorisotyön avulla ja tukemalla nuorten koulunkäyntiä ja nuorten työllistymistä Nuorten kanssa toimivien tahojen hyvä yhteistyö ja yhdessä tekeminen nuorten kanssa Monialainen työllisyysryhmä selvittää työllistämisvaihtoehtoja Paikalliset liikuntaryhmät ja urheiluseurat Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteuma Terveysneuvonta Vapaaaikaohjaaja EHKÄPÄtyöryhmä Pakkatoimintamallin mukainen toiminta Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Nuorisovaltuusto Seurakunnan nuorisotyö Etsivä nuorisotyöntekijä Vapaaaikaohjaaja Te-toimisto monialainen työllisyysryhmä Kouluterveyskyselyn tulokset Pakkaindikaattoritieto Time Out-toimintaan ohjattujen määrä Nuorisovaltuuston tekemien aloitteiden määrä ja niiden toteutumismäärä Nuorille järjestetyt kuulemistilaisuudet Oppilaiden osallistuminen koulun kehittämiseen Nuorisotyöttömien määrä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 16-24-vuotiaat

56 nuorille ja vaikeasti työllistyville Palkkatukijaksojen tarjoaminen työmarkkinakelpoisille työnhakijoille (sosiaalijohtaja, sivistysjohtaja) Työikäiset Tavoite Työikäisten terveyden ja hyvinvoinni n edistäminen ja omaehtoisee n terveyden ja hyvinvoinni n edistämiseen tukeminen Toimenpiteet ja vastuutaho Tavoitteena on vähentää työikäisten: tupakointia alkoholin käyttöä ylipainoa ja edistää työikäisten liikkumista Työttömien terveystarkastukset Kehitetään yhteistyötä TE-toimiston, KELAn, työttömien terveystarkastuksia tekevän terveydenhoitajan (sekä työllisyysprojekteista vastaavien työntekijöiden) kanssa Osallisuutta ja hyvinvointia edistävät liikunta-, harrastus-, kulttuuri- ja järjestötoimintamahdollisuudet työikäisille Vastuutahot: perusturvajohtaja, sosiaalijohtaja, sivistysjohtaja Resurssit Työterveyshuollon palvelut työttömien terveystarkastuksia tekevä terveydenhoitaja savuttomat työpaikat Helen elämäntaparyhmät ja - liikuntaryhmät kansalaisopiston ryhmät yhdistykset urheiluseurat kirjasto liikuntapaikat Arviointimittarit Terveydenhuollossa toimineet terveyttä edistävät ryhmät ja ryhmiin osallistuneiden määrät (tiedot Efficapitilastietojärjestelmästä ja AVO-hilmosta) Sairauspoissaolojen määrä Toteuteneet työttömien terveystarkastukset urheiluseurojen, kansalaisopiston tai muiden toimijoiden järjestämään liikuntaan osallistuvien määrä Toteum a

57 Työllisyyde n edistäminen ja työkyvyn tukeminen Ikäihmiset Työhyvinvoinnin kehittämisessä huomioidaan fyysisen työkyvyn ylläpitämisen lisäksi hyvän työilmapiirin edistäminen ja työsuojelutarpeet Monialainen työllisyysryhmä käsittelee työllistämisen vaihtoehtoja nuorille ja vaikeasti työllistyville Palkkatukijaksojen tarjoaminen työmarkkinakelpoisille työnhakijoille (Kunnanjohtaja, Osastopäälliköt) TAKE-hanke (2016-2019) Monialainen työllisyysryhmä Työterveyshuolto Työsuojeluvaltuutettu Työsuojelupäällikkö Työyksiköiden esimiehet Toimeentulotukea pitäaikaisetsti saavien 24- liikunta- ja ulkoilureitit 65-vuotiaiden määrä harrastusmahdollisuud et Työkyvyttömyyseläkkeel lä olevien 24-65- vuotiaiden määrä 24-65-vuotiaiden työttömien määrä Vaikeasti työllistyvien 15-64-vuotiaiden määrä Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Tuetaan ikäihmisten kotona asumista ja toimintakykyä Resurssit Arviointimittarit Toteum a Kuntouttavan työote kotihoidossa Ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kunta edistää yhdistysten ja seurakunnan kanssa ikäihmisten hyvinvointia ja osallisuutta Ikäihmisten liikkumista ja toimintakykyä tukeva elinympäristö sekä harrastusmahdollisuude t Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ikäihmisten palveluissa /virkistystoiminnassa (Sosiaalijohtaja) Kohoidon henkilöstö Seurakunta Yhdistykset Kotona asuvien yli 75- vuotiaiden määrä Tehostetussa palveluasumisessa olevien yli 75-vuotta olevien määrä 65-75 vuotiaille tehdyt ikästarttitarkastukset (Efficapotilastietojärjestelmäst ä)

58 Vanhus- ja vammaisneuvost on roolin vahvistaminen ikäihmisten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Terve Pyhäntätyöryhmä kuulee vuosittain vanhus- ja vammaisneuvostoa mm. hyvinvointikertomukse n osalta Hyvinvointikoordinaatt ori tapaa vanhus- ja vammaisneuvoston vuosittain (sosiaalijohtaja kutsuu kokoukseen) Sosiaalijohtaja Terve Pyhäntätyöryhmä vanhus- ja vammaisneuvosto hyvinvointikoordinaatt ori Vanhus- ja vammaisneuvoston kokoukset ja niissä tehdyt aloitteet Vanhus- ja vammaisneuvoston tapaamiset / kuulemistilaisuudet OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Pyhännän kunnan hyvinvointiraportti vuosilta 2015-2016 ja hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2017 on hyväksytty Pyhännän kunnanvaltuustossa 14.11.2016 ( 45).