Asumisen tuet Asumissosiaalinen päivä Tampere 22.1.2019 Kirsi Metsävainio Etuuskäsittelypäällikkö Kela, Keskinen vakuutuspiiri, toimeentulotukiryhmä
Keskinen vakuutuspiiri Vakuutuspiirin alueella olevat maakunnat: Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Kanta-Häme Vakuutuspiirin alueella olevat kunnat: Akaa, Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenkyrö, Hämeenlinna,, Ikaalinen, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Janakkala, Jokioinen, Juupajoki, Kangasala, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kihniö, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Lempäälä, Loppi, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Riihimäki, Ruovesi, Sastamala, Seinäjoki, Soini, Tammela, Tampere, Teuva, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Vimpeli, Virrat, Ylöjärvi, Ypäjä ja Ähtäri. 2 29.1.2019 KELA Keskinen vakuutuspiiri Yhteistyötilaisuus Tampereen kaupunki
Keskinen asiakaspalveluyksikkö ja vakuutuspiiri KESKINEN ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ Päällikkö Petteri Taponen KESKINEN VAKUUTUSPIIRI Johtaja Liisa Ojala 800 23 Henkilöstö Toimistot 24 Yhteispalvelupisteet 4 Ratkaisukeskukset 3
Kelan etuudet; asumisen tuet Kelan etuusvalikoimassa on useita asumista tukevia etuuksia tai niiden osia. Asiakkaan elämäntilanne ratkaisee sen, mikä asumisen tukimuoto hänelle kulloinkin lain mukaan voidaan myöntää. Erilaisia asumista tukevia etuuksia tai niiden osia ovat: Yleinen asumistuki Eläkkeensaajan asumistuki Sotilasavustuksen asumisavustus Opintotuen asumislisä Perustoimeentulotuki, vuokravakuus
Yleinen asumistuki Pienituloinen ruokakunta voi saada yleistä asumistukea asumismenojensa vähentämiseksi. Yleensä ruokakunnan muodostavat samassa asunnossa asuvat henkilöt. Asumistuki myönnetään yhteisesti koko ruokakunnalle. Haasteena erilaiset osa-asunnot ja kimppakämpät Ruokakunnan muodostavat yleensä samassa asunnossa asuvat henkilöt. Ruokakuntaan voi kuulua yksi tai useampi henkilö. Kela maksaa asumistuen yhteisesti koko ruokakunnalle. Puolisot kuuluvat aina samaan ruokakuntaan. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita ja avoliitossa asuvia. Asumistukea hakee koko ruokakunnan puolesta yksi ruokakuntaan kuuluva henkilö. Yleensä hakija on se henkilö, jonka nimissä vuokrasopimus on tai joka omistaa asunnon. Ulkomaalainen voi kuulua ruokakuntaan, jos hän kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Jos vuokraa asunnon toisen henkilön kanssa yhteisellä vuokrasopimuksella, kuuluu aina samaan ruokakuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että myös kimppakämpässä asuvat kaverukset kuuluvat samaan ruokakuntaan. Jos vuokraa asunnon osat erillisillä vuokrasopimuksilla, kuuluu eri ruokakuntiin, ellei kyseessä ole avo- tai aviopuolisot tai lähisukulaiset. Jos asuu samassa osoitteessa toisen henkilön kanssa ja on erilliset vuokrasopimukset tai alivuokrasopimus, asumistukihakemuksessa tulee selvittää asumisolosuhteet (onko kyseessä kimppakämppä vai avoliitto).
Yleinen asumistuki Kela arvioi selvitysten perusteella, onko kyseessä avoliitto vai kimppakämppä. Kela arvioi asiaa käytettävissä olevien tietojen perusteella ja käyttää myös tapauskohtaista harkintaa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. yhteen muuton syihin, asukkaiden ikään, asunnon kokoon, asumisen kestoon ja siihen, ovatko asukkaat asuneet aikaisemmin yhdessä. Asumistukea voi saada: omistusasuntoon vuokra-asuntoon asumisoikeusasuntoon Osaomistusasuntoon Jos ruokakunnan kanssa samassa asunnossa asuu henkilöitä, jotka eivät kuulu ruokakuntaan, asumismenot jaetaan ruokakuntaan kuuluvien ja muiden asunnossa asuvien henkilöiden kesken, yleensä asukasluvun mukaan. Hyväksyttävät asumismenot on määritelty asumismuodoittain. Asunnon pitää olla asunnoksi kelvollinen tai muutoin vakinaiseen asuinkäyttöön tarkoitettu. Asunnon koko, ikä ja varustetaso eivät vaikuta asumistukeen.
Yleinen asumistuki Hyväksyttäville asumismenoille on laissa asetettu ylärajat, joita kutsutaan enimmäisasumismenoiksi. Jos hyväksyttävien asumismenojen määrä on enimmäisasumismenoja suurempi, asumistuen määrää ei lasketa todellisten asumismenojen mukaan vaan enimmäisasumismenojen mukaan. Enimmäisasumismenoihin vaikuttavat ruokakunnan koko ja asunnon sijaintikunta, ja ne ovat sidoksissa elinkustannusindeksiin. Asumistuen määrään vaikuttavat ruokakunnan: aikuisten ja lasten lukumäärä asunnon sijaintikunta bruttokuukausitulojen yhteismäärä. Vanhempansa kodista erillään asuva alaikäinen lapsi katsotaan yleensä vanhempansa ruokakuntaan kuuluvaksi eikä hän voi saada omaa asumistukea. Jos itsenäisesti asuvalle alaikäiselle on myönnetty opintotuki, hänelle voidaan myöntää myös yleinen asumistuki. Asumistuki myönnetään yleensä vuodeksi eteenpäin. Haasteena tulojen arviointi tulevalle 12 kuukaudelle Jos tulot tai muut olosuhteet muuttuvat vuoden aikana, asumistuki tarkistetaan.
Yleinen asumistuki Jokaisen ruokakuntaan kuuluvan henkilön palkkatulosta, elinkeinotoiminnan tulosta tai maatalouden tulosta tehdään Kelassa 300 euron ansiotulovähennys. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön tulona huomioidaan todellista tuloa pienempi tulo. Ruokakuntaan kuuluvien alle 18-vuotiaiden lasten tulot vaikuttavat asumistuen määrään vain silloin, jos alle 18-vuotias lapsi hakee asumistukea yksin tai puolisonsa kanssa. Jatkuva tulo; Jatkuvana tulona pidetään tuloa, joka jatkuu vähintään 3 kuukautta asumistuen myöntämis- tai tarkistamisajankohdasta. Jos siis henkilön tulot jatkuvat samanlaisina vähintään 3 kuukautta myöntö- tai tarkistamisajankohdasta, asumistuen määrä lasketaan näiden tulojen mukaan. Keskiarvotulo; Jos henkilön tulot vaihtelevat eli eivät pysy samoina vähintään 3 kuukautta, arvioidaan keskiarvotulo. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki tulot, jotka henkilö saa seuraavan 12 kuukauden aikana. Yleistä asumistukea voi saada yhden kuukauden ajalta takautuen. Jos asiakas on laiminlyönyt vuokran maksun kokonaan kahden kuukauden ajalta, on vuokranantajalla oikeus hakea asumistuki itselleen maksettavaksi (asiakasta kuullaan ensin tilanteesta).
Eläkkeensaajan asumistuki Eläkkeensaajan asumistukea voi saada, kun asuu vakinaisesti Suomessa, on pienituloinen ja saa eläkettä, joka oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Asumistukea voi saada vakinaiseen vuokra- tai omistusasuntoon. Eläkkeensaajan asumistukea voi hakea jos asuu yksin jos asuu puolison kanssa tai jos muutkin asunnossa asuvat saavat eläkettä, joka oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Jos hakija ja puoliso molemmat saavat eläkkeensaajan asumistukeen oikeuttavia eläkkeitä tai korvauksia, eläkkeensaajan asumistukea haetaan yhteisesti. Tällöin Kela maksaa tuen puolisoille puoliksi. Jos kyseessä on avio- tai avoliitto tai rekisteröity parisuhde ja toisella on oikeus eläkkeensaajan asumistukeen, Kela maksaa koko tuen hänelle. Eläkkeensaajan asumistukea voi saada takautuvasti enintään 6 kuukautta sen hakemisesta. Kela tarkistaa asumistuen määrän viimeistään 2 vuoden kuluttua sen myöntämisestä.
Eläkkeensaajan asumistuki Eläkkeitä, jotka oikeuttavat eläkkeensaajan asumistukeen ovat muiden muassa Kelan tai työeläkelaitoksen maksama vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke, työuraeläke, työkyvyttömyyseläke (myös määräaikainen kuntoutustuki) tai leskeneläke Kelan maksama takuueläke Kelan maksama eläketuki tapaturmavakuutuksen tai liikennevahingon perusteella maksettava, täyteen työkyvyttömyyteen perustuva eläke tai leskeneläke sotilastapaturma- tai sotilasvammalain perusteella maksettava, täyteen työkyvyttömyyteen perustuva eläke tai leskeneläke vastaavat etuudet ulkomailta. Eläkkeensaajan asumistukea ei voi saada, jos asiakas saa vain osatyökyvyttömyyseläkettä osa-aikaeläkettä osittaista varhennettua vanhuuseläkettä
Sotilasavustuksen asumisavustus Asumisavustuksella korvataan vakinaisen vuokra-asunnon, asumisoikeusasunnon, osaomistusasunnon tai omistusasunnon todelliset asumismenot: vuokra yhtiövastike erikseen maksetut lämmityskustannukset ja vesimaksut asuntolainojen korot ja oman asunnon kunnostamista tai asumisoikeusmaksun maksamista varten otettujen lainojen korot sähkö- ja kaasumaksut sekä omakotitalon hoitomenot. Sähkölaskut ja vesilaskut korvataan, jos ne erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana tai palveluksen päättymiskuukauden aikana. Jos palvelusta suorittava asuu avoliitossa, asumisavustuksena korvataan hänen osuutensa sähkölaskuista ja korvaus maksetaan yleensä hänen tililleen. Avopari maksaa itse koko laskun laskuttajalle. Internet-, sauna- ja autopaikkamaksut, takuuvuokra, vuokraennakko, asunnonvälityspalkkio, kiinteistövero tai kotivakuutus eivät ole korvattavia asumismenoja. Hakemuksen voi tehdö kuukautta ennen palveluksen alkua. Sotilasavustuksessa ei ole takautuvaa hakuaikaa, eli Kela myöntää avustuksen aikaisintaan hakemuskuukauden alusta.
Sotilasavustuksen asumisavustus Kela voi maksaa sotilasavustuksen asumisavustuksena asumismenot palvelusta suorittavalle itselleen tai hänen puolisolleen tai lapselleen. Avustukseen oikeutettu omainen on aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli avopuoliso, jonka kanssa palvelusta suorittavalla on yhteinen lapsi lapsi, joka on palvelusta suorittavan huollettava. Siviilipalveluspaikka kustantaa asevelvolliselle asunnon palveluksen ajaksi, joten Kela ei maksa siihen asumisavustusta. Siviilipalvelusta suorittava voi kuitenkin tällöin saada Kelalta asumisavustusta vakinaisen asuntonsa menoihin. Kela maksaa palvelusta suorittavalle itselleen asumisavustusta vuokra-asunnon asumismenoista vain, jos hän asuu vakinaisesti asunnossaan eli on vuokrannut asuntonsa viimeistään noin 3 kuukautta ennen palveluksen alkamista.
Sotilasavustuksen asumisavustus Kela voi kuitenkin korvata tämän aikarajan jälkeen tai vasta palveluksen aikana hankitun asunnon asumismenot, jos asunnon hankkimiseen on ollut perusteltu syy, esimerkiksi perheen perustaminen, opiskelun tai työn aloittaminen muualla kuin kotipaikkakunnalla 2-3 kuukauden sisällä palveluksen päättymisestä tai asunnon saanti pitkähkön jonotuksen jälkeen. Perusteltu syy ei ole palvelusta suorittavan halu itsenäistyä tai se, että vanhemmat eivät halua lapsensa enää asuvan kotona. Mikäli palvelusta suorittava on asunut itsenäisesti jo ennen palveluksen alkamista, hän voi vaihtaa asuntoa ennen palveluksen alkamista tai sen aikana. Jos Kela maksaa avopuolisoille yleistä asumistukea yhteisesti, otetaan asumisavustuksen asumismenoina huomioon asevelvollisen oman asumismeno-osuuden ja asumistuen puolikkaan erotus. Jos palvelusta suorittava tai hänen perheensä saa Kelasta yleistä asumistukea jo ennen palvelukseen astumista, asumistuki jatkuu palveluksen ajan. Asumistukea voidaan täydentää sotilasavustuksella. Tarvittaessa asumistuen määrä tarkistetaan.
Opintotuen asumislisä ulkomailla ja Ahvenanmaalla opiskeleville, jotka asuvat vuokralla (yleensä 210 e/kk) Suomessa kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa opiskeleville, jotka opiskelevat maksullisella linjalla ja asuvat oppilaitoksen asuntolassa (yleensä 88,87 e/kk) ahvenanmaalaisille opiskelijoille. Ulkomaan asumislisä voidaan myöntää ulkomaisessa tai ahvenanmaalaisessa oppilaitoksessa opiskelevalle suomalaisessa oppilaitoksessa opiskelevalle, kun hän on suorittamassa opintoihin liittyvää opintojaksoa ulkomailla.
Perustoimeentulotuki Viimesijainen tuki Ensisijaiset etuudet oltava ensin kunnossa (työttömyysetuus, eläke, asumistuki), poikkeustilanteissa voidaan odotettavissa oleva etuus periä Kelalle maksettavaksi (saatavasuunnitelma) Jos asiakas on laiminlyönyt vuokran maksun kokonaan tai osittain yhden kuukauden ajalta, on vuokranantajalla oikeus hakea perustoimeentulotuen asumisen osuus itselleen maksettavaksi (asiakasta kuullaan ensin tilanteesta).
Perustoimeentulotuki Asumismenoina voidaan huomioida kohtuullisen suuruisina: vuokra sekä erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset (kuten sähkölämmitys) omistusasunnossa: hoitomenot, joita ovat vastikkeet sekä erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset henkilökohtaisen asuntolainan korot, jos laina otettu asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi omakotitalon välttämättömät hoitomenot lämmityskustannukset, vesimaksut ja kiinteistökohtaiset menot (esim. jätemaksu, nuohousmaksu, vakuutusmaksut, kiinteistövero sekä tontin vuokra). henkilökohtaisen asuntolainan korot, jos laina otettu asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi. Asumiseen liittyvinä menoina voidaan hyväksyä myös kohtuullisen suuruisina: taloussähkö kotivakuutusmaksu saunamaksu (1 kerta/vko).
Perustoimeentulotuki Menoina ei hyväksytä esimerkiksi: pyykkitupamaksuja (sisältyy perusosaan) autopaikkamaksuja (ellei tarve johdu terveydellisistä syistä) kodinkoneisiin ja huonekaluihin liittyviä menoja. Niihin on mahdollista hakea täydentävää toimeentulotukea kunnasta. Vuokravakuus; Kela voi myöntää perustoimeentulotukea vuokravakuutta varten. Vuokravakuus annetaan yleensä maksusitoumuksena vuokranantajallesi. Vuokravakuus voidaan myöntää esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: avo- tai avioero terveydelliset syyt perhekoon muutos asunnottomuus asunnottomuuden uhka työpaikan saaminen toiselta paikkakunnalta tutkintoon johtavan opiskelupaikan saaminen toiselta paikkakunnalta asunnon vaihtaminen edullisempaan Kelan tai kunnan kehotuksesta.
Perustoimeentulotuki Vuokravakuutta ei myönnetä, jos muutat mukavuussyistä (esim. sauna, oma piha, kaupunginosan vaihto) kalliimpaan asuntoon paikkakunnan vaihdon vuoksi, jos muutto ei ole perusteltu työpaikan tai opiskelun vuoksi vanhempien luota ilman erityisiä perusteita muusta vastaavasta syystä. Vuokrattavan asunnon tulee olla kyseisen kunnan kohtuullisen vuokratason mukainen. Jos vuokranantaja joutuu käyttämään sinulle perustoimeentulotukena myönnettyä vuokravakuutta, Kela harkitsee uuden vuokravakuuden myöntämistä tiukemmin. Kela ottaa yhteyttä sinuun ennen kuin vuokravakuus maksetaan vuokranantajalle.
Lisätietoja www.kela.fi Yhteistyökumppanien chatti (yleisneuvontaa) Puhelinpalvelu yhteistyökumppaneille Viranomaislinja 020 692 235 palvelee ma-pe klo 9 16 Puhelinpalvelu toimeentulotuesta (sosiaalitoimelle ja palveluntuottajille ma pe klo 9 16) Keskinen vakuutuspiiri 020 634 4584
Kiitos! Kirsi Metsävainio Etuuskäsittelypäällikkö Kela, Keskinen vakuutuspiiri, toimeentulotuki