Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry 31.12.2018 Arvoisa lukija, Tässä hankeluettelossa on esitelty 31.12.2018 tilanteen mukaisesti sellaiset Nivala-Haapajärven seudulla toteutettavat kehittämishankkeet, joista seutuhallitus on tehnyt rahoituspäätöksen ja joista on jätetty rahoitushakemus päärahoittajalle. Lisäksi mukaan on otettu Yhdessä yrittäen eteenpäin -hanke sen seudullisen merkittävyyden takia. Muutoin luettelossa eivät ole mukana sellaiset Leader- ym. hankkeet, joissa Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ei ole alunperin osarahoittajana eivätkä hankkeet, joita ei ole muusta syystä käsitelty seutuhallituksessa tai joidenka toteuttamisen on määrä alkaa vasta 31.12.2018 jälkeen. Luettelo pyritään pitämään jatkuvasti ajan tasalla ja se jaetaan määräajoin sidosryhmille. Hankkeet on ryhmitelty toimintalinjoittain/toimenpidekokonaisuuksittain. Yhteenveto on osa seudun vuoteen 2020 saakka ulottuvaa kasvuohjelmaa. Hankekuvaukset löytyvät myös internetistä NIHAK ry:n kotisivulta osoitteesta http://www.nihak.fi Seudun kehittäminen -> Hankeluettelo. Nivala-Haapajärven seudun kehittämisohjelmatyö on jatkuvaa. Siksi uusien hankkeiden ideointi ja kehittäminen on tarpeen kaiken aikaa. Kehittämisohjelman koordinaattori ja yhteyshenkilö on toimitusjohtaja Toni Krankkala. Seudun hankerekisterin ylläpidosta vastaa Europe Direct -tiedotuspiste Oulun Eteläinen / toimistopäällikkö Sami Kaarto. Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:n yhteystiedot ovat: Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Pajatie 5 85500 NIVALA Puhelin: 044 4457 002 E-mail: seutukunta@nihak.fi toni.krankkala@nihak.fi sami.kaarto@nihak.fi Kaikki tiedot sitoumuksetta. Hankekuvaukset perustuvat hallinnoijaorganisaatioiden toimittamaan informaatioon.
1
Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry NIHAKIN OSARAHOITTAMAT HANKKEET TOIMINTALINJOITTAIN (Hanke, hallinnoija) 1. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Callio Kiertotalouden tiekartan ja FutureMINE-testiympäristön mallintaminen, Pyhäjärven Kehitys Oy... 3 Callio Pyhäjärvi Bioenergiaterminaalin toteutettavuusselvitys, Pyhäjärven Kehitys Oy... 4 Kilpailukyv avaimet, Raahen seutukunnan kehittämiskeskus... 5 Luovat ratkaisut, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry... 6 Metallien 3D-valmistuslaboratorion käynnistäminen (Me3Lab), Nivalan Teollisuuskylä Oy... 7 NetXport yhdessä maailmalle, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry... 8 Ratkaisumylly-kiihdyttämön perustaminen Oulun Eteläisen ja Raahen seutukunnan alueelle, Haapav.-Siikal.seudun ky 9 Tehokkaat rakenteet (TeRa), Oulun yliopisto - Kerttu Saalasti Instituutti... 10 Tehokkuutta monimenetelmävalmistuksesta HYBRIDI, Oulun yliopisto - Kerttu Saalasti Instituutti... 11 2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö, Pyhäjärven Kehitys Oy... 12 Yhdessä yrittäen eteenpäin, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry... 13 3. OSAAMISEN TASON NOSTAMINEN Digimuutoksen johtaminen, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry... 14 Kumppanuuskampus, Haapaveden Opiston Kannatusyhdistys ry... 15 My Way Minun Polkuni, Ylivieskan seutukuntayhdistys ry... 16 Sales is a King, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry... 17 4. KUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN KELPO Kehitysvammaisen polku työelämään, Raudaskylän Kristillinen Opisto... 18 5. ALUEEN VETOVOIMAISUUDEN LISÄÄMINEN Business Model Innovation and Internationalization of Process Industry SMEs Process-SME, Lapin amk Oy... 19 Kaivososaamisen alihankintayritysten verkoston kehittäminen, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry... 20 Matkailuosaamisen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan alueella restonomien koulutushanke Ylivieskassa, KAMK... 21 Oulu South Goes Global Kansainvälisen invest in -toimintamallin luominen, Raahen seutukunnan kehitt.keskus... 22 Pro Studio, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry... 23 SoloENTRE ja Yrittävä kulttuuri, Oulun yliopisto - Kerttu Saalasti Instituutti... 24 NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUDUN VUODEN 2018 EU-HANKERAHOITUS Yhteenvetotaulukko (tilanne 31.12.2018)... 25 2
1. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN CALLIO KIERTOTALOUDEN TIEKARTAN JA FUTUREMINE-TESTIYMPÄRISTÖN MALLINTAMINEN Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen tuotannon on ennakoitu päättyvän syyskuussa 2019. Kaivos tarjoaa useita mahdollisuuksia mm. lisätä jätemateriaalien ja sivutuotteiden valmistamista lisäarvoa sisältäviksi tuotteiksi alueen kestävän kehityksen vahvistamiseksi. Kaivoksen nykyiset tilat ja allasalueet soveltuvat uusiokäytön moniin tarkoituksiin kiertotaloudessa, esimerkiksi kierrätyksen ja bioenergian raaka-aineiksi tai vesien ja ravinteiden käsittelyyn. Lisäksi Callio Future- MINE tiekartta -hanke on keskittynyt selvittämään, mitkä ovat uudet ja radikaalit tulevaisuuden kaivosteknologiat, joihin Pyhäsalmen kaivoksen uniikki ympäristö voisi tarjota erinomaiset puitteet testausympäristöiksi. Gaia Consulting Oy on tekemässään FutureMINE-selvityksessä löytänyt useita potentiaalisia tulevaisuuden teknologioita ja toimijoita Pyhäjärven Callion ympäristöön. Callion etuna selvityksessä nähdään erittäin hyvä maanalainen infrastruktuuri, erilaiset muunneltavissa olevat tilat ja vahva toimintaympäristön kehittämishalu. Callio tarjoaa turvallisen, vakaan ja monipuolisen toimintaympäristön, jopa tiukimpienkin maailmanlaajuisten indikaattorien mukaan mitattuna, mikä mahdollistaa tulevaisuudessa monipuolista T & K- ja testaustoimintaa sekä mukautuvia laajoja kokeiluja. Future- MINE-tiekartta nostaa esiin useita potentiaalisia tulevaisuuden teknologioita testattavaksi Callion maanalaiseen testausympäristöön. Näihin lukeutuvia ovat esimerkiksi maanalaiseen käyttöön tarkoitetut sähkökäyttöiset ajoneuvot sekä kaivoslaitteet. Lisäksi autonomiset tai etäohjatut koneet ja ajoneuvot on nähty merkittäviksi tulevaisuuden teknologioiksi, joita voitaisiin testata kaivoksen vaativissa testausympäristöissä. Hiljattain valmistunut tiekartta korostaa myös tulevaisuuden 4G/5G -tietoliikenneyhteyksien sekä langattomien IoT-teknologioiden testauksen tarvetta, joilla voitaisiin paran-taa maanalaisten toimintojen turvallisuutta, tuottavuutta sekä tehokkuutta kaivoksissa. 1) Selvittää, millaisia ovat uudenlaiset kiertotalouden ratkaisut, joita Pyhäsalmen kaivoksen ainutlaatuinen infra mahdollistaa ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen hupenemisen ja kaupungistumisen haastamalle maailmalle 2) Selvittää, millaisia ovat tulevaisuuden kaivosteknologian innovaatiot sekä niiden testaustarpeet ja vaatimukset 3) Luoda konsepti, jonka avulla Pyhäjärvellä sijaitseva kaivosinfra voitaisiin kehittää maailman parhaaksi testiympäristöksi uuden teknologian testaamiseen Toteutetaan teknisiä ja liiketaloudellisia vaatimusmäärittelyjä sekä mallinnetaan visio ja tiekartta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä Muodostetaan toimijoiden kesken aktiivinen innovaatio- ja yhteistyöverkosto Pyhäjärven Kehitys Oy 1.1.2018-31.12.2018 - palkka- ja sivukulut 15 500 - ostopalvelut 36 280 - muut kulut 1 000 - flat rate 24 % 3 720 YHTEENSÄ 56 500 - AIKO-rahoitus (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 35 000 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2018: 3 500 ) 12 500 - yksityisrahoitus 9 000 YHTEENSÄ 56 500 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 12.12.2017 Johanna Kutuniva, Pyhäjärven Kehitys Oy Puh: 040 6814 526 E-mail: johanna.kutuniva@oulu.fi 3
CALLIO PYHÄJÄRVI BIOENERGIATERMINAALIN TOTEUTETTAVUUSSELVITYS Alueelliset bioenergiaterminaalit tulevat olemaan jatkossa tärkeä osa metsäperäisten raaka-aineiden uudenlaisia hankinta- ja toimitusketjuja ja tulevat osaltaan lisäämään yritystoimintaa ja työpaikkoja uusille alueille. Metsäperäisten biomassojen energiasisältöön ja laatuun vaikuttaa suuresti kosteus. Innovatiivisilla kuivausratkaisuilla voidaan esim. vaikuttaa merkittävästi sekä lämpölaitoksen hyötysuhteeseen, että puuraaka-aineen kuljetus- ja varastointitarpeeseen. Pyhäjärven geotermistä lämpöä ja/tai Data Center Campuksen konesalien hukkalämpöä hyödyntävä kuivaus nopeuttaisi merkittävästi biotalouden tuotteiden kiertoa, parantaisi tuotteiden laatua ja nostaisi tuotteiden ja jatkojalosteiden käytön kannattavuutta. Kierrätettävyys ja puuraaka-aineiden uusiutuvuus puhuvat paperi- ja kartonkipohjaisten pakkausten puolesta. Suomessa jopa 80 % kaikista pahvipakkauksista kierrätetään. Markkinoilla on jo ensimmäisiä testejä käynnissä, joissa kokeillaan elektroniikan painamista paperille ns. älypakkauksiin. Puukuitupohjaisilla pakkauksilla on puolensa niiden ekologisuuden ja edullisuuden vuoksi. Puupohjaiset biokomposiitit yleistyvät autoteollisuudessa ja konseptiautoissa on jo toteutettu turvallisia ja kestäviä ratkaisuja mm. ajoneuvon maskeissa, paneeleissa ja sivuhelmoissa. Callio Pyhäjärvi Bioenergiaterminaali -hanke toteutetaan toteutettavuusselvityksenä, josta tuloksena syntyy kustannustehokas konsepti, jolla luodaan tehoa Pyhäjärven ja ympäröivän toiminta-alueen bio- ja kiertotalouteen hyödyntämällä tehokkaasti infraltaan sopivan tehdasalueen uusiokäyttöä ja yhdistämällä hyödynnettävissä olevia alueen hukkalämmön lähteitä. 2. TAVOITE: Selvittää konsepti, miten Pyhäsalmen kaivoksen alueella sijaitsevassa bioenergiaterminaalissa tapahtuva biotalouden raaka-aineiden kuivaus ja älykkäiden puutuotteiden raaka-aineiden jatkojalostaminen voitaisiin tehdä taloudellisesti kannattavasti kaivoksen syvyyksistä geotermistä lämpöä ja muita alueen hukkalämmön lähteitä hyödyntävällä kuivauksella Kartoitetaan nykytila ottaen huomioon saatavilla olevat julkiset ohjeistukset ja selonteot Mallinnetaan geotermistä energiaa tai hukkalämmönlähteitä hyödyntävä bioenergiaterminaalin tavoitetila Luodaan toimintamalli ja konsepti, joka sisältää konkreettiset investointi- ja kehityssuunnitelmat Pyhäjärven Kehitys Oy 1.8.2018-31.7.2019 - palkka- ja sivukulut 10 800 - ostopalvelut 16 041 - flat rate 24 % 2 592 YHTEENSÄ 29 433 KOKONAISKUSTANNUKSET v. 2018-2019: 89 100 - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) 20 603 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2018: 3 000 ) 5 830 - yksityisrahoitus 3 000 YHTEENSÄ 29 433 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 22.5.2018 Martti Kettunen, Pyhäjärven Kehitys Oy Puh: 040 1440 326 E-mail: martti.kettunen@pyhajarvi.fi 4
KILPAILUKYVYN AVAIMET Pohjois-Pohjanmaalla metalli- ja konepajateollisuus on hyvin merkittävä työllistäjä: noin 8 000 henkeä 600:ssa yrityksessä. Merkittävin yksittäinen työllistäjä on SSAB, mutta suurin osa kehittymispotentiaalista ja kasvusta on monipuolisella PK-sektorilla. PK-yritystoiminta nojaa usein yrittäjän persoonaan ja tahtotilaan. Keskiössä on yrittäjä itse ja hänen perheensä. Yrittäjä käyttää itse päätösvaltaa ja kantaa vastuun toiminnan kannattavuudesta ja jatkuvuudesta. Kiristyvillä markkinoilla kilpailukyvyn kasvattaminen vaatii kuitenkin onnistuakseen yrityksen kokonaisprosessin hallintaa, sen pullonkaulojen selvittämistä sekä kehitys- ja investointipanosten kohdentamista tehokkaasti ja taloudellisesti. Kasvun ja kansainvälistymisen eri kehitysvaiheissa tarvitaan hyvin erilaisia toimenpiteitä. Oikeiden panostusten toteuttamiseen PK-yrityskenttä tarvitsee ulkopuolista näkemystä ja asiantuntemusta. On tärkeää, että tätä tuetaan julkisten toimijoiden ja hankkeiden kautta. Kilpailukyvyn avaimet -hankkeen tavoitteena on kokonaisvaltaisesti kasvattaa valmistavan teollisuuden, erityisesti metalli- ja konepajateollisuuden, kansainvälistä kilpailukykyä tarjoamalla avaimet, joilla toiminnan lukkoja ja pullonkauloja tunnistetaan ja poistetaan koko toimintaketjusta. Hankkeen kohderyhmänä ovat valmistavan teollisuuden PK-yritykset ja edelleen niihin sidoksissa olevat yritykset ja yhteisöt Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hanke koostuu kolmesta toisiinsa kiinteästi liittyvästä työpaketista: 1) Liiketoimintalähtöinen suunnittelu ja erikoistuminen, 2) Tuotannon kehitys, joustava piensarjatuotanto ja verkostot sekä 3) Digitalisaation kiihdyttäminen. Hankkeen hallinoija on Raahen kaupunki ja muut toteuttajat Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Oulun ammattikorkeakoulu Oy sekä Centria-ammattikorkeakoulu Oy. 1) Auttaa yrityksiä paikallistamaan kilpailukyvyn kannalta olennaiset tekijät koko toiminnan alueelta aina asiakasyhteistyöstä suunnitteluun, valmistukseen ja toimitusprosessiin 2) Tarjota havaittuihin kehitystarpeisiin teknologisia ratkaisuvaihtoehtoja ja demonstraatioita sekä palvelua päästä kansainvälisille markkinoille 3) Kehittää yrityksiä palvelevan kehitysyhteisön toimintaa rakentamalla ja ylläpitämällä siitä kansainvälisestikin arvioiden merkittävä tukiverkosto vastaamaan yritysten kilpailukyky- ja muutostarpeisiin 4) Auttaa yrityksiä niiden julkisen rahoituksen haussa myös kansainvälisistä rahoituslähteistä 5) Jakaa alan viimeisintä tietoa teemakohtaisilla seminaareilla sekä työstää yrityksiä kiinnostavia ja ajankohtaisia aiheita työpajoissa Paikallistetaan yritysten potentiaalisia kehityskohteita ja arvioidaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja Osallistutaan kansainvälisiin tutustumis-/markkinakartoitus- ja konferenssitilaisuuksiin sekä kansainvälisille messuille sekä järjestetään havaittuihin tarpeisiin seminaareja ja työpajoja Toimitaan alueellisen yritystoiminnan kansainvälistymistä tukevien toimenpiteiden yleisenä facilitaattorina Raahen kaupunki 1.9.2018-31.12.2020 6. KUSTANNUSARVIO v. 2018 (NIHAK ry): - palkka- ja sivukulut 5 000 - flat rate (24 %) 1 200 YHTEENSÄ 6 200 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2018-2020 (NIHAK ry): 55 800 7. RAHOITUSSUUNNITELMA v. 2018 (NIHAK ry): - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 4 340 - Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry 1 860 YHTEENSÄ 6 200 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 21.2.2018 Markku Kemppainen, Raahen kaupunki Puh: 040 1356 975 E-mail: markku.kemppainen@raahe.fi 5
LUOVAT RATKAISUT Yritysten perustamisaktiivisuudessa Suomi on noin puolet jäljessä Ruotsia (OECD:n tilastot). Tämä on yksi kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn keskeinen pullonkaula. Luovat alat kuuluvat niihin harvoihin suomalaisiin kasvualoihin, jotka toimivat moottoreina parhaillaan käynnissä olevan rakennemuutoksen keskellä. Luovien alojen arvostus kasvaa, ja eri toimialojen osaajia tullaan tarvitsemaan entistä enemmän. Tulevaisuudessa luovilla aloilla tarvitaan yhä enemmän yrittäjälähtöisiä ammattilaisia, ja mukana myös muiden alojen kuten hyvinvointialan kehittämisessä. Taloudellisen taantuman väistyessä luovan alan toiminta tulee levittäytymään myös uusille aloille ja se löytää uusia asiakkaita. Luovien alojen kasvun edistämiseen tarvitaan tukea erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Vahvuuksia luovien alojen yrityksissä ovat yrittäjien korkeatasoinen luovien alojen koulutus ja substanssiosaaminen sekä hyvät tuotteet. Suuri osa yrityksistä on mikroyrityksiä, joiden liiketoimintaosaaminen on heikkoa. Kotimarkkinat ovat pienet, jakelukanavat ovat heikot sekä arvoketju epätasainen. Luovat ratkaisut -hankkeen tavoitteena on toteuttaa erityisesti luovien alojen yrittäjien ja yritysten henkilöstön koulutuskokonaisuus, joka edistää ko. alojen kaupallistamis- ja liiketoimintaosaamista. Hankkeen uutuusarvo toteuttamisalueilla on luovien alojen yritystoiminnan edistäminen koulutuskokonaisuuden avulla. Koulutuskokonaisuuden lisäarvo tulee uudenlaisesta toteutustavasta, jossa koulutuksen sisältöjä sovelletaan välittömästi kokeiluina osallistujayrityksissä. Luovat ratkaisut -hankkeen hallinnoija on Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja osatoteuttajat Nivalan Teollisuuskylä Oy, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Kärsämäen kunta ja Raahen seutukunta. 1) Lisätä luovien alojen kaupallistamis- ja liiketoimintaosaamista 2) Mahdollistaa kasvu luovien alojen rajapinnoilla ja verkostoissa 3) Levittää hyviä kokemuksia verkostossa Järjestetään koulutuksia erityisesti luovien alojen yrityksille alla olevista aiheista tarpeen mukaan: - Palvelun ja tuotteen kaupallistaminen - Liiketoiminnan kehittäminen ja rahoituksen suunnittelu - Kokeileva liiketoiminta - Ketterät kasvustrategiat ja kasvun hallinta - Uuden kasvun mahdollisuus eri alojen rajapinnoilla - Kansainvälinen liiketoiminta pienten yritysten mahdollisuutena - Viestintä ja sosiaalisen median hyödyntäminen Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry 1.8.2017-31.7.2019 6. KUSTANNUSARVIO v. 2018 (NIHAK ry): - palkka- ja sivukulut 63 960 - ostopalvelut 7 799 - flat rate (17 %) 10 874 - tulot -4 400 YHTEENSÄ 78 233 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2017-2019 (NIHAK ry): 151 185 7. RAHOITUSSUUNNITELMA v. 2018 (NIHAK ry): - valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) 62 586 - Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry 7 520 - Nivalan Teollisuuskylä Oy 8 127 YHTEENSÄ 78 233 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen päätös 24.1.2017 Tuomas Anttila, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Puh: 044 4457 007 E-mail: tuomas.anttila@nihak.fi 6
METALLIEN 3D-VALMISTUSLABORATORION KÄYNNISTÄMINEN (Me3Lab) Metalli- ja konepajateollisuuden aluevaikutukset ovat erittäin merkittäviä Oulun Eteläisen alueella. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Nivalan ELME Studio -kokonaisuuden sekä siihen liittyen Nivalan Teollisuuskylä Oy:n ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) -tutkimusryhmän kykyä palvella alueen teollisuutta uuden tuotantotekniikan soveltamisessa ja näin edesauttaa alueen teollisuuden kilpailukyvyn kasvua. Hankkeen investointiosiossa hankitaan Nivalan Teollisuuskylä Oy:n omistukseen metallien 3D-tulostuslaite ja hankkeen kehitysosiossa painottuu laitteen mahdollistamat erikoismateriaalit sekä tekniikan soveltuvuus ja kustannustehokkuus alueen tuotteiden kaltaisten tuotteiden valmistuksessa pääasiallisena ja täydentävänä valmistusmenetelmänä. Hankkeen myötä Nivalan ELME Studio -ympäristöön rakentuu metallista ainetta lisääviin tekniikkoihin erikoistunut uusimman teknologian ympäristö, joka tukee myös perinteistä valmistusta. Syntyvä erikoisosaaminen edesauttaa alueen yritysten viennin kasvua. Koska laite on kokoluokassaan ensimmäinen laatuaan Suomessa, se antaa alueelle liikevaihtoa kasvattavaa kilpailuetua useaksi vuodeksi eteenpäin. Hankkeen hallinnoija on Nivalan Teollisuuskylä Oy ja osatoteuttaja Oulun yliopisto Kerttu Saalasti Instituutti (FMT). 1) Vahvistaa Nivalan ELME Studio -kokonaisuuden sekä siihen liittyen Nivalan Teollisuuskylä Oy:n ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) -tutkimusryhmän kykyä palvella alueen teollisuutta uuden tuotantotekniikan soveltamisessa 2) Aktivoida alueen yrityksiä hakemaan yhteistyökumppaneita alueelta erilaisissa teknisissä tuotantoon ja kehittämiseen liittyvissä ongelmatilanteissa ja haasteissa 3) Edesauttaa alueen teollisuuden kilpailukyvyn kasvua Toteutetaan laiteinvestoinnit ja niiden käyttöönotto Luodaan metallien 3D-valmistuksen TKI-ympäristö ja metallien 3D-tulostuksen testialusta Verkostoidutaan alan kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa Nivalan Teollisuuskylä Oy 1.1.2016-31.12.2019 - palkka- ja sivukulut 106 304 - ostopalvelut 3 293 - kone- ja laitehankinnat 245 389 - muut kulut 6 210 - flat rate (24 %) 25 514 YHTEENSÄ 386 710 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2016-2019: 1 533 348 - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 270 697 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2018: 30 000 ) 63 013 - yksityisrahoitus 53 000 YHTEENSÄ 386 710 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 27.10.2015 / 17.10.2018 9. YHTEYSHENKILÖT: Jari Tirkkonen, Nivalan Teollisuuskylä Oy Puh: 040 0392 463 E-mail: jari.tirkkonen@nivala.fi Kari Mäntyjärvi, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti Puh: 040 0843 050 E-mail: kari.mantyjarvi@oulu.fi 7
NETXPORT YHDESSÄ MAAILMALLE Suomalaisille yrityksille tyypillistä on pyrkiä toimimaan yksin uusille markkinoille pyrittäessä ja uusia asiakkuuksia hankittaessa. Tämän hankkeen myötä sen toimialueen yrityksissä ja yhteisöissä tunnistetaan yhteistyön antamat mahdollisuudet ja samalla muodostuu rutiini tarkastella toimintaympäristöä myös kumppanuusajatusten näkökulmasta. Tässä hankkeessa tuotetaan toimintaympäristöä kehittäviä uusia toimintamalleja sekä testataan aiemmin tuntemattomia. Näihin toimintamalleihin voidaan löytää kolme näkökulmaa: 1) arvonluonti yhteistoiminnalla 2) arvonluonti erikoistumalla 3) arvonluonti oppimisen ja sisäistämisen kautta. NetXport-hankkeeseen osallistuvat yritykset sitoutuvat suunnitelmalliseen keskipitkän tähtäimen kehityspolkuun ja näkevät kansainvälistymisen pitkän tähtäimen strategisena arkipäiväntoimintona, johon liittyy oleellisesti uusien tietojen ja taitojen jatkuva hankkiminen. Ymmärretään, että jatkuvan parantamisen periaate on avainelementti ja tulevaisuuden menestymisen tae. Hanke toteutetaan yhteistyössä Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymän, Ylivieskan seutukuntayhdistyksen ja Raahen seudun yrityspalvelujen kanssa. Myös yhteistyö muiden elinkeinopalveluita tuottavien yritysten ja yhteisöiden kanssa (mm. Team Finland, Business Suomi, Invest-in, yrittäjäjärjestöt) muodostuu luontevammaksi sekä selkeämmin roolittuneeksi. 1) Tukea arvoverkostojen kansainvälisen kasvun edellytyksiä hankkimalla kannattavaa kasvua tukevia tietoja sekä taitoja ostopalveluina alan asiantuntijoilta 2) Kasvattaa osaamista vertaisoppimisen keinolla sekä hankehenkilöstön tuomalla lisäarvolla arvoverkostojen haasteissa 3) Tunnistaa uusia toimialoista riippumattomia arvoketjuja 4) Tukea toisilleen lisäarvoa tuottavia konsortioita 5) Lisätä eri toimialojen yritysten keskinäistä vuorovaikutusta Järjestetään erilaisia koulutus- sekä workshop-tilaisuuksia Osallistutaan yritysten sekä seutukuntaorganisaatioiden edustajien kanssa erilaisiin kansainvälisiin tutustumis- ja markkinakartoitus-, konferenssi- ja koulutustilaisuuksiin tilaisuuksiin vierailijoina sekä kansainvälisille messuille yhteisillä osastoilla Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry 1.4.2018-31.10.2019 - palkka- ja sivukulut 126 000 - ostopalvelut 9 474 - vuokrakulut 2 368 - flat rate (24 %) 30 240 -YHTEENSÄ 168 082 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2018-2019: 354 840 - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) 117 657 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2018: 10 547 ) 43 854 - yksityisrahoitus 6 571 YHTEENSÄ 168 082 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 23.5.2017 Ari Alakangas, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Puh: 040 6846 400 E-mail: ari.alakangas@nihak.fi 8
RATKAISUMYLLY-KIIHDYTTÄMÖN PERUSTAMINEN OULUN ETELÄISEN JA RAAHEN SEUTUKUNNAN ALUEELLE Yritys- ja elinkeinopalveluja ei useinkaan ole suunniteltu ja tuotteistettu yritysten elinkaarinäkökulmasta. Yrityspalvelujen sisältöä tulee kuitenkin kehittää yritysten toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Tässä keskeisiä muutostekijöitä ovat tällä hetkellä mm. teollinen internet, väestön ikääntyminen, tietoverkkojen yhä laajempi hyödyntäminen ja sähköinen kauppa sekä globalisaatiokehitys yleensä. Aiemmin Oulun Eteläisen ja Raahen seuduilla toteutetun Rajaton-hankkeen aikana seudullinen yhteistyö ei ole vielä hitsautunut tarvittavalle tasolle. Rajaton-hankkeessa ei myöskään ole luotu työkaluja seutukuntarajat ylittäville yhteispalveluille. Ratkaisumylly-hankkeen uutuusarvona on saada aikaan perustavanlaatuinen toimintatapojen muutos yrityspalveluissa: seutukuntien yrityspalveluhenkilöstöstä kootaan tiimi, joka sparraa asiakasta. Tiimi voi vaihdella asiakaskohtaisesti toimialasta ja kehitystarpeesta riippuen. Tämän ansiosta sparrattavalle asiakkaalle saadaan paras mahdollinen sparraustiimi, jonka jäsenet antavat käyttöönsä oman asiantuntijapanoksensa lisäksi yhteistyöverkostonsa. Toimintatapojen muutoksen ansiosta potentiaalisimmat kasvuhakuiset yritykset saavat parhaan mahdollisen palvelun kasvun mahdollistamiseksi maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Hankkeen päättymisen jälkeen Ratkaisumylly jatkaa toimintaansa. Tämä on perustavanlaatuinen askel seutukuntarajat ylittävässä yrityspalveluyhteistyössä. Asiantuntijaluentoja on opittu järjestämään yhteistyössä siten, että kustannusten ja työn jakoon on olemassa työkalut. Paras tapa varmistaa Ratkaisumylly-toimintamallin käyttöönotto on ottaa sen kehittämis-, suunnittelu- ja testausvaiheeseen mukaan paikallista yrityspalveluhenkilöstöä. Tällä tavalla Ratkaisumyllyn käyttö saadaan sisäänajettua ja juurrutettua käyttöön jo hankkeen aikana. 1) Luoda työkalut seutukuntien yhteisten yrityspalvelujen tarjoamiselle ja nostaa toiminta käytännön tasolle 2) Kehittää kasvuyrityksille suunnattu Ratkaisumylly-kiihdyttämö Kehitetään Oulun Eteläisen ja Raahen seudun kasvuyrityksille suunnattu yrityskiihdyttämö, jossa asiakkuudet hoidetaan seutukuntarajat ylittävänä yhteistyönä. Luodaan toimintamalli webinaareina toteutettavien erikoisasiantuntijaluentojen järjestämiseksi. Tiedotetaan sosiaalisen median alustalle luodussa tiedottamisympäristössä (Facebook-sivusto), muun muassa kiihdyttämöpalveluista, maakunnallisista hankkeista ja verkostoitumismahdollisuuksista. Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä 1.7.2018-31.12.2019 - palkka- ja sivukulut 41 681 - flat rate (24 %) 10 004 YHTEENSÄ 51 685 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2018-2019: 235 408 - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 36 179 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2018: 5 357 ) 15 506 YHTEENSÄ 51 685 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 17.10.2017 Timo Kähkönen, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä Puh: 044 7692 501 E-mail: timo.kahkonen@siikalatva.fi 9
TEHOKKAAT RAKENTEET (TeRa) Oulun Eteläisen alueen tärkeimpiä yrityskeskittymiä muodostavat ohutlevytekniikan, teräsrakentamisen ja maatalouskonevalmistuksen yritykset. Erikoisterästen käyttämiseen liittyy ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan tutkimusta terästen liitosmenetelmistä. Erikoisterästen hyödyntäminen alueen metalliyrityksissä on vielä vähäistä, koska alalla ei ole riittävää suunnittelutietoa ja kokemusta niiden käytöstä rakenteissa. Suunnitteluohjeet erikoisterästen liitoksista puuttuvat lähes kokonaan laserhitsauksen osalta. Tehokkaat rakenteet -hankkeessa kehitetään materiaaliominaisuudet huomioivat suunnitteluohjeet laserhitsiliitoksille, joita rakenteiden suunnittelijat voivat hyödyntää. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat erityisesti metallialalla toimivat Oulun Eteläisen alueen metalli- ja konepajayritykset sekä Nivalan ELME-Studion kehitysympäristö. Samaan kohderyhmään kuuluvat lisäksi muut alueen tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatiot sekä seutukunnat toimijoineen. Alueella vaikuttavia toimijoita ovat mm. Oulun yliopisto (Kerttu Saalasti Instituutti, Terästutkimuskeskus CASR ja Teknillinen tiedekunta), Koulutuskeskus JEDU, Centria ammattikorkeakoulu ja Nivalan Teollisuuskylä Oy. Hanke on kohdistettu myös Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:n toimijoille. Alueen yritykset voivat käyttää hankkeessa luotua suunnittelu- ja valmistusosaamista edistyksellisten ja innovatiivisten rakenteiden valmistukseen. Alueellinen erikoistuminen erikoisteräksiä hyödyntävänä yrityskeskittymänä luo alueesta positiivisen kuvan edelläkävijänä materiaalitehokkaiden tuotteiden valmistusalueena. 1) Edistää muutosta vähähiilisempään yhteiskuntaan rakenteiden energia- ja materiaalitehokkuutta kehittämällä 2) Kasvattaa alueen yritysten kykyä suunnitella ja valmistaa entistä haastavampia, tehokkaampia ja kilpailukykyisempiä rakenteita aina tekniikan huippua edustaviin superkeveisiin ultralujiin teräsrakenteisiin asti 3) Nostaa alueen metallin TKI-keskittymän suunnittelu ja valmistusosaaminen seuraavalle tasolle Tutkitaan, miten rakenteiden suunnittelu- ja valmistusmenetelmiä kehittämällä voidaan valmistaa entistä huomattavasti resurssitehokkaampia rakenteita Kehitetään erilaisten rakenteiden valmistuksen kustannustehokkuutta sekä selvitetään rakenteiden elinkaarikustannukset Valmistetaan kehitetyistä rakenteista demonstraatioita ja rakenne-esimerkkejä Esitellään hankkeessa saatuja tuloksia osaamisensiirtotilaisuuksissa Oulun yliopisto - Kerttu Saalasti Instituutti 1.9.2018-31.8.2020 - palkka- ja sivukulut 68 675 - ostopalvelut 5 225 - muut kulut 13 784 - flat rate (24 %) 16 481 YHTEENSÄ 104 165 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2018-2020: 625 000 - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 72 915 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2018: 7 472 ) 15 000 - muu julkinen rahoitus 1 020 - yksityisrahoitus 15 230 YHTEENSÄ 104 165 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 20.3.2018 Mikko Hietala, Oulun yliopisto - Kerttu Saalasti Instituutti Puh: 040 7547 135 E-mail: mikko.hietala@oulu.fi 10
TEHOKKUUTTA MONIMENETELMÄVALMISTUKSESTA HYBRIDI Metallien 3D-tulostustekniikka mahdollistaa uudella tavalla innovatiiviset tuotteet ja niiden suunnittelun sekä alhaisemmat tuotantokustannukset ja pienemmän ekologisen jalanjäljen. Tämä johtaa uusien tuotteiden, toimintamallien ja markkinoiden avautumiseen paikalliselle teollisuudelle. 3D-tulostetuissa metallikappaleissa materiaalin hallintaa pystytään säätelemään perinteisiä menetelmiä tarkemmin. Materiaalia voidaan suunnitella käytettäväksi vain siellä missä se on todella tarpeen ja näin saadaan tulostetun kappaleen paino ja lujuusominaisuudet optimoitua käyttötarkoituksen mukaisiksi. Tulostettaviin kappaleisiin voidaan myös suunnitella piirteitä, jotka eivät esimerkiksi koneistamalla tai valamalla olisi mahdollisia toteuttaa. FMT-tutkimusryhmän vetämässä HYBRIDI -hankkeessa tutkitaan erilaisten tuotantotekniikoiden soveltuvuutta 3Dtulostettujen metallikappaleiden jälkikäsittelyihin, käytettävyyden parantamiseen sekä räätälöityjen ominaisuuksien tuot-tamiseen hyödyntämällä Nivalan ELME Studion laiteympäristöä. Hankkeen tuloksena saavutetaan tutkittua tietoa ja osaamista eri tuotantoteknologioiden integroimisesta ainetta lisäävällä valmistusmenetelmällä tuotettujen kappaleiden valmistukseen, mikä vahvistaa tutkimus- ja tuotantoympäristön kykyä palvella alueen yrityksiä uusimmilla ja kilpailukykyisillä tuotantoteknisillä ratkaisuilla. 3D-tulostuksen raaka-aine kierrätyskelpoinen, joten hanke on myös materiaalitehokkuutta parantava ja vähähiilisyyttä tukeva. 1) Luoda tehokkaasti 3D-tulostusta ja muita tuotantoteknologioita yhdistävä tuotanto- ja tutkimusympäristö, missä erilaisten valmistustekniikoiden vahvuudet integroidaan osaksi ainetta lisäävää valmistusprosessia 2) Integroida ainetta lisäävä valmistusmenetelmä osaksi tuotannon työvaiheketjuja sekä kehittää 3D-tulostettujen metallikappaleiden jälkikäsittelyprosesseja 3) Yhdistää laseravusteisia prosesseja tehokkaasti ainetta lisäävään valmistustekniikkaan 4) Tuoda uusimmat tuotantoteknologiat alueen yritysten ulottuville sekä kehittää yritysten välistä yhteistyötä tutkimusryhmän toiminnan kautta 5) Tehostaa alueen yritysten kilpailukykyä ja voimistaa TKI-toimintaa alueella Tutkitaan erilaisten tuotantotekniikoiden soveltuvuutta 3D-tulostettujen metallikappaleiden jälkikäsittelyihin, käytettävyyden parantamiseen sekä räätälöityjen ominaisuuksien tuottamiseen Tutkitaan ja kehitetään toimivia prosesseja ja käytäntöjä mm. laseravusteisiin 3D-tulostettujen metallikappaleiden jälkikäsittelyihin tekemällä koesarjoja mm. laserkiillotukseen, -karkaisuun, -pinnoitukseen ja lämpökäsittelyihin liittyen Järjestetään demonstraatioita ja osaamisensiirtotilaisuuksia Oulun yliopisto - Kerttu Saalasti Instituutti 1.1.2018-31.12.2020 - palkka- ja sivukulut 168 582 - ostopalvelut 15 000 - muut kulut 24 600 - flat rate (24 %) 40 460 YHTEENSÄ 248 642 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2018-2020: 745 926 - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 174 049 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2018: 18 648 ) 37 296 - muu julkinen rahoitus 12 435 - yksityisrahoitus 24 862 YHTEENSÄ 248 642 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 18.4.2017 Timo Rautio, Oulun yliopisto - Kerttu Saalasti Instituutti Puh: 050 5624 668 E-mail: timo.rautio@oulu.fi 11
2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN PYHÄSALMEN KAIVOKSEN MAANALAISEN INFRAN UUSIOKÄYTTÖ Pyhäjärvellä sijaitseva Pyhäsalmen kaivos on ilmoittanut kaivostoiminnan loppuvan vuonna 2019 ja vaikutukset ulottuvat, ei vain Pyhäjärven kaupunkiin, vaan myös koko ympäröivään seutukuntaan ja koko Suomeen. Alueella on varauduttava rakennemuutokseen ja mahdollistettava kaivoksen tilojen hyödyntäminen kaivostoiminnan lakattua. Kaivoksen tarjoama infrastruktuuri on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen ja tarjoaa erittäin potentiaalisen toimikentän eri toimialojen tuotannolliselle sekä tuotekehitys- ja testaustoiminnalle. Kasvien ja kasvinosien huono ja vaihteleva laatu, saatavuus, korkeat tuotanto- ja logistiikkakustannukset sekä laajan raaka-ainekeruun aiheuttama uhka luonnon monimuotoisuudelle ovat tunnistettuja ongelmia, jotka ovat kasviraakaaineen mittavamman hyödyntämisen ja kasvun esteenä. Kasviraaka-aineiden hyödyntämisestä, jatkojalostamisesta sekä tuotteistamisesta olisi mahdollista kehittää korkeateknologinen ja kansainvälistyvä elinkeinoala (mm. kosmetiikka-, elintarvike-, lääke- ja tekstiiliteollisuus). Teknologiakehityksen myötävaikuttamana kasvintuotantoa on mahdollista operoida maanalaisissa tiloissa. Hankkeessa yhdistetään ainutlaatuinen moderni Pyhäsalmen kaivosympäristö ja uudet tuotantoteknologiset ratkaisut kasvien maanalaiseen tuotantoon. Hankkeen hallinnoija on Pyhäjärven Kehitys Oy ja osatoteuttaja Luonnonvarakeskus Luke. 1) Luoda kasvintuotantoon liittyvä testaus- ja toimintaympäristö kaivoksen tiloihin 2) Tukea yritysten innovaatiotoiminnan kehittymistä, kansainvälistymistä ja osallistumista uusiin, viljely-, kasvatusja testausjärjestelyihin Valitaan kaivostiloista olosuhteiltaan sopivin koetuotantotila, pintakäsitellään ja varustellaan tila tarvittavalla tekniikalla sekä hankitaan tuotantoteknologinen laitteisto Käynnistetään tuotanto, optimoidaan tuotantotestaus ja kehitetään tuotteistamisprosesseja Kartoitetaan mahdollisuuksia yritysten innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi sekä yritys- ja testausyhteistyön kehittämiseksi Pyhäjärven Kehitys Oy 2.1.2017-30.6.2019 - palkka ja sivukulut 86 212 - ostopalvelut 19 000 - kone- ja laitehankinnat 20 000 - flat rate (24%) 20 690 YHTEENSÄ: 145 902 KOKONAISKUSTANNUKSET v. 2017-2019: 483 540 - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 102 131 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2018: 9 400 ) 24 804 - muu rahoitus 1 463 - yksityisrahoitus 17 504 YHTEENSÄ 145 902 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 27.10.2015 Juha Keski-Rauska, Pyhäjärven Kehitys Oy Puh: 040 1932 126 E-Mail: juha.keski-rauska@pyhajarvi.fi 12
YHDESSÄ YRITTÄEN ETEENPÄIN Yritykset toimivat itsenäisesti ja varsinkin pienet juuri toimintansa aloittaneet yrittäjät/yritykset tarvitsisivat kokeneempien yrittäjien apua. Tähän tarjoutuu luontaisia mahdollisuuksia mm. järjestöjen organisoimissa yritysten yhteisissä tapahtumissa seudun kuntien alueella, joiden toteuttamista tällä projektilla kehitetään ja edistetään. Yhteistyön lisäämiseksi on paljon potentiaalia, sillä alueella on runsaasti myös saman toimialan yrityksiä, jotka eivät tee minkäänlaista yhteistyötä keskenään. Aloite hankkeen valmistelemiseksi on tullut yrittäjäjärjestöiltä, tapahtumamarkkinoinnista kiinnostuneilta yrittäjiltä ja seudun yrityspalvelupäälliköiltä. Alueen kunnissa on runsaasti tyhjiä tai tyhjentyviä liiketiloja, joihin halutaan yhteistyöhankkeiden kautta kasvavia ja myös uusia yrityksiä kehittämällä kaupallista vetovoimaa ja elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Yhdessä yrittäen eteenpäin -hankkeen toiminta-alueena on Nivala-Haapajärven seutukunta ja sen kohderyhmänä ovat kaikki alueen yritykset. Hyödynsaajia ovat seutukunnan yritykset sekä alueen asukkaat. Hankkeella parannetaan myös alueen kuntien elinvoimaisuutta ja palveluiden säilymistä. Hankkeella organisoidaan yhteishankkeita, jotka ovat yhteistapahtumien suunnittelua ja järjestämistä. Lisäksi hankkeessa pyritään kehittämään uusia yhteistapahtumia ja olemassa oleville tapahtumille tehdään face-lift -uudistuksia uutta ideoimalla. Kehitettäviä yhteistapahtumia ovat esimerkiksi Nivalan Konekapina, Haapajärven Messut, Pyhäjärven kihupäivät ja Kärsämäen messut. 1) Edesauttaa alueen yritysten kasvua ja kannattavuutta yhteisen tapahtuma- ja muun markkinoinnin keinoin 2) Lisätä alueen yritysten halua kokeilla erilaisia toimintamalleja palveluiden markkinointiin ja yhteistoimintaan 3) Parantaa alueen palveluiden saatavuutta ja edistää alueen vetovoimaa Organisoidaan yhteishankkeita, jotka ovat yhteistapahtumien suunnittelua ja järjestämistä Kehitetään uusia yhteistapahtumia ja tehdään olemassa oleville tapahtumille face-lift Tuetaan syntyvien yritystiimien toimintaa ja koordinoidaan niiden välistä yhteistyötä Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry 1.8.2015-31.7.2019 - palkka- ja sivukulut 4 445 - ostopalvelut 33 655 - matkakulut 3 820 - toimisto- ja vuokrakulut 2 200 - muut kulut 1 880 YHTEENSÄ 46 000 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2015-2018: 129 606 - valtio + EU / LEADER (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) 35 489 - yksityisrahoitus 10 511 YHTEENSÄ 46 000 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 18.8.2014 Arto Junno, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Puh: 044 4457 011 E-mail: arto.junno@nihak.fi 13
3. OSAAMISEN TASON NOSTAMINEN DIGIMUUTOKSEN JOHTAMINEN Pienten ja mikroyritysten ansaintamallit ovat muuttuneet digitalisaation myötä. Suurimmat muutokset ovat asiakaskäyttäytymisessä ja markkinoiden toimintatavoissa. Digitalisaatio on keino uudistaa liiketoimintaa ja tarjota kuluttajille mahdollisuuksia. Sähköisen kaupankäynnin arvoketjuja virtaviivaistamalla voidaan vaikuttaa yritysten tuottavuuden kasvuun myymällä verkkokaupassa tuotteita suoraan toimittajien varastoista ilman omia myymälöitä ja varastoja. Asiakaspalvelussa digitalisaatio mahdollistaa edullisen joukkoistamisen ja kaksisuuntaisen markkinan hyödyntämisen ansainnassa. Kokonaan uusien palvelutuotteiden luominen massadatan ja algoritmien, teollisen internetin ja pilvipalveluiden avulla on mahdollisuus, joka alueen yritysten tulee hyödyntää. Digitalisaatio vaikuttaa sekä palvelutoimintaan että teollisuuteen ja aiheuttaa rakennemuutosta, jossa työpaikkoja katoaa joiltakin aloilta ja syntyy toisille aloille. Digitalisaation mahdollisuudet ovat erinomaisesti hyödynnettävissä myös väljästi asutuilla alueilla. Digitaalisten ratkaisujen käyttöönottaminen yrityksissä parantaa etätyöskentelyn mahdollisuuksia, mikä on väljästi asuttujen alueiden mahdollisuus. Hankealueen yritykset voivat näin tarjota etätöitä osaajille, kun osaamisen sijainnilla ei ole niin suurta merkitystä. Tällä tavoin saadaan myös verkostoja tietotyötä tekeviin koulutettuihin mahdollisiin paluumuuttajiin. Tietotyötä voidaan tehdä verkon yli maailmanlaajuisesti, kun siihen luodaan edellytykset. Digimuutoksen johtaminen -hanke tuottaa käytännön ratkaisuja siitä, miten yritykset voivat hyödyntää sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet nopeasti asiantuntijaverkoston tukemana. Hanke toteutetaan Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:n (päätoteuttaja) ja Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymän (osatoteuttaja) yhteistyönä. 2. TAVOITE: Parantaa samanaikaisesti työn tuottavuutta ja työhyvinvointia pienissä ja mikroyrityksissä digitalisaation keinoin Koulutetaan digikummeja ja käytetään heitä apuna pitkäjänteisessä digitalisaation käyttöönottamisessa yrityksissä, joilla ei ole omia resursseja digitalisaation hyödyntämiseen Otetaan käyttöön valmiita olemassa olevia kustannustehokkaita digitalisaatioalustoja yrityksissä nopeilla kokeiluilla ja saatuja hyviä kokemuksia levitetään alueen pienille ja mikroyrityksille verkostossa Järjestetään johtamisen muutoskoulutusta henkilöstön vuorovaikutustaitojen ja työhyvinvoinnin parantamiseksi Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry 1.9.2018-31.12.2020 6. KUSTANNUSARVIO v. 2018 (NIHAK ry): - palkka- ja sivukulut 20 000 - ostopalvelut 10 000 - flat rate (17 %) 3 400 - tulot - 800 YHTEENSÄ 32 600 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2018-2020 (NIHAK ry): 228 200 7. RAHOITUSSUUNNITELMA v. 2018 (NIHAK ry): - valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) 26 080 - Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry 3 912 - yksityisrahoitus 2 608 YHTEENSÄ 32 600 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 21.2.2018 9. YHTEYSHENKILÖT: Markku Mehtälä, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Puh: 050 3397 723 E-mail: markku.mehtala@nihak.fi Timo Kähkönen, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä Puh: 044 7692 501 E-mail: timo.kahkonen@siikalatva.fi 14
KUMPPANUUSKAMPUS Niukkenevat resurssit ja toimintaympäristön muutokset pakottavat oppilaitoksia kehittämään uutta opettajuutta, joustavaa kumppanuuteen ja yhteiseen tehokkuuteen sekä taloudellisuuteen perustuvaa koulutus- ja oppimiskulttuuria, jotta koulutuksen palvelukyky ja toiminnan laatu pystytään turvaamaan. Kumppanuuskampus on Haapaveden Opiston, Haapaveden lukion, Jokihelmen opiston ja Jokilaaksojen musiikkiopiston yhteistyöhanke. Haapaveden opisto toimii hankkeen päätoteuttajana ja Oulun yliopisto osatoteuttajana. Hankkeen tavoitteena on luoda yhteistyöoppilaitoksille toimintamalli, Kumppanuuskampus, joka tähtää oppilaitosrajat ylittävän yhteistyön ja kumppanuuden toteuttamiseen sekä kulttuuritoimijoiden ja yritysyhteistyön tiivistämiseen. Kumppanuuskampus ylläpitää koulutuksen edelläkävijyyttä, saavuttaa hyviä oppimistuloksia niin, että oppimisen ilo, yhdessä oppimisen ja tekemisen tapa kannustavat elinikäiseen oppimiseen. Hankkeen aikana kumppanuuskampukseen käynnistetään kaksi toimintaympäristöä Digimajakka ja Yrittäjyysmajakka. Hanke on Oulun Eteläisen alueen yliseutukunnallinen hanke (Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnat), joka toteutetaan Haapaveden, Haapajärven, Kärsämäen, Merijärven, Nivalan, Oulaisten, Pyhännän, Pyhäjärven ja Siikalatvan alueilla. Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat hankeoppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä oppilaitosten hallinto sekä yleissivistävässä, vapaassa sivistystyössä, taiteenperusopetuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa olevat yli 15-vuotiaat (ei perusopetus). 1) Kehittää oppilaitosrajat ylittävää yhteistyötä ja kumppanuutta 2) Tiivistää oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä 3) Kehittää osuustoiminnan kautta yrittäjäksi aikoville mahdollisuutta kokeilla toimintaa yrittäjänä 4) Tukea elinikäisen oppimisen avaintaitoja Käynnistetään kaksi toimintaympäristöä: Digimajakka ja Yrittäjyysmajakka Kokeillaan ja kehitetään uusia yhteisiä pedagogisia, joustavien opintopolkujen ja ohjauksen toimintamalleja Luodaan ja kehitetään uusia koulutussisältöjä ja koulutuksia vastaamaan alueellista koulutuksellista tarvetta Haapaveden Opiston Kannatusyhdistys ry 1.11.2016-31.7.2019 - palkka- ja sivukulut 111 650 - ostopalvelut 4 200 - flat rate (17 %) 19 065 YHTEENSÄ 134 915 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2016-2019: 396 895 - valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) 109 284 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2018: 1 795 ) 14 383 - yksityisrahoitus 11 248 YHTEENSÄ 134 915 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 26.1.2016 Marjaana Tuomikoski, Haapaveden Opisto Puh: 040 8682 596 E-mail: marjaana.tuomikoski@haapop.fi 15
MY WAY MINUN POLKUNI Oulun Eteläisen alueella oli TE-toimiston heinäkuun 2016 tilaston mukaan työhakijoina noin 500 korkeasti koulutettua ja noin 1800 keskiasteen koulutuksen saanutta henkilöä. Kaikista hakijoista erityisasiatuntijan työtehtäviä haki Oulun Eteläisen alueella 650 henkilöä ja asiantuntijan työtehtäviä 620 henkilöä. Erityisesti työttömyydestä kärsivät liiketalouden osaajat ja insinöörit sekä kone- ja metallialan, rakennus- ja sähköalan tai käsi- ja taideteollisen peruskoulutuksen saaneet henkilöt. Etenkin työttömyyden alkuvaiheessa on tärkeää, että saatavilla on heti sellaista monipuolista tukea ja ohjausta, joka tukee työnhakijan minäkuvaa, työkykyä ja uskoa tulevaisuuteen ja näin ehkäisee työttömyyden pitkittymistä. Työttömyyden pitkittyessä kuntien kustannukset kasvavat työttömän palvelujen tarpeiden lisääntyessä esimerkiksi terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja päihdehuollon palvelujen osalta. Varhaisen puuttumisen ja tuen tarkoituksena on tarjota toimintaa, joka tapahtuu kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on vielä runsaasti olemassa. Varhaista välittämistä ja tukea antavissa menetelmissä pyritään tunnistamaan ihmisen hyvinvointia uhkaavia riskitekijöitä ja tilanteita sekä vaikuttamaan niihin, ennekuin ne muuttuvat ongelmiksi. My Way -hankkeen ydinkohderyhmää ovat korkeakoulutetut ja keskiasteen koulutuksen saaneet, alle vuoden työttömänä olleet työnhakijat ja työttömyysuhan alaisina olevat. Hankkeen toimenpiteet palvelevat myös opiskelujen loppu-vaiheessa olevia ja vastavalmistuneita korkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijoita, perhevapaalta työelämään palaavia ja paluuta suunnittelevia, paluumuuttajia ja uranvaihtajia. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan kolmea osa-aluetta: 1. Hyvinvointipolku - Kokonaisvaltaisesti hyvinvointia edistävät valmennukset 2. Osuuskuntaklinikka - Osallisuutta työskentelystä osuuskunnassa 3. Mätsäyspiste - Yritysyhteistyö ja verkostoituminen 1) Edistää korkea- ja keskiasteen koulutettujen työttömien ja työttömyysuhan alaisten ihmisten työllisyyttä sekä ehkäistä työttömyyden pitkittymistä 2) Löytää uusia mahdollisuuksia osaamisen hyödyntämiseen sekä tukea työnhakuprosessia 3) Edistää kuntien ja seutukuntien toimintatapaa ja palveluosaamista työttömän palvelupolulla Kehitetään ja toteutetaan kolmea osa-aluetta, joiden tavoitteena on vahvistaa hankkeen osallistujien minäkuvaa sekä parantaa sopeutumiskykyä muutostilanteissa ja edistää yrittäjyyttä ja työllistymistä Luodaan kohtaamisia työnhakijoiden ja rekrytoivien yritysten välille mätsäystapahtumien avulla Etsitään ratkaisuja työttömyyden hoitoon uudesta, positiivisesta mahdollisuuksien näkökulmasta Ylivieskan seutukuntayhdistys ry 1.1.2017-28.2.2019 - palkka- ja sivukulut 75 000 - ostopalvelut 36 000 - muut kulut 6 000 - flat rate (17 %) 12 750 YHTEENSÄ 129 750 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2017-2019: 281 125 - valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) 103 800 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2018: 2 400 ) 25 950 YHTEENSÄ 129 750 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 17.10.2016 Päivi Jaakola, Ylivieskan seutukuntayhdistys ry Puh: 044 0121 973 E-mail: paivi.jaakola@ysk.fi 16
SALES IS A KING Sales is a King -hanke pohjautuu Tuotannollisen toiminnan kehittämisen esiselvitys Oulun Eteläisessä (TUTOES) - hankkeen tuloksiin. Yrityksien valmennustarpeista keskeisimmäksi nousi myynnin osa-alue. Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry tuottaa yrityspalveluja ja suorittaa vuosittain n. 600 laajempaa kehittämiskeskustelua seudun yritysten kanssa. Myyntiosaamisen kehittämisen tarve on noussut esille myös näissä yrityspalvelupäälliköiden ja yritysten välisissä tapaamisissa. Hanketta tukee Pk-yritysbarometri, jonka mukaan 54% Pohjois-Pohjanmaan yrityksistä koki kehittämistarvetta myynnissä ja markkinoinnissa. Sales is a King -hanke eroaa toiminta-alueella käynnissä olevista ja suunnitteilla olevista hankkeista mm. siinä, että siinä keskitytään kasvu- ja rakennemuutosalojen kaupallisten taitojen kehittämiseen, mikä on tutkitusti keskeisin pullon-kaula yritysten kasvussa ja jopa hengissä säilymisessä. Hankkeessa myös syvennetään osapuolien yhteistyötä tavoitteena kehittää oppilaitoksien toimintaa vastaamaan yrityksien tarpeita saada kaupallista kokonaisymmärrystä hallitsevaa työvoimaa sekä kehittää yrityskehitysorganisaatioiden kaupallista valmennuskykyä. Hankkeen toimenpiteet on ryhmitelty neljäksi työpaketiksi: 1) Koulutuskokonaisuuden toteutuksen suunnittelu ja tuki, 2) Kohderyhmien osaamistasomittausten sekä hankkeen toimenpiteiden vaikuttavuusanalyysien suunnittelu ja toteutus, 3) Koulutuskokonaisuuksien toteutus ja 4) Kaupankäyntiin liittyvän taloudellisen osaamisen, sosiaalisten taitojen sekä tilanneymmärtämisen koulutuskokemuksien sekä myynnin kypsyysmallin ja luotujen yhteistyömallien hyödyntäminen oppilaitoksissa sekä yrityskehitysorganisaatioissa. Hankkeen hallinnoija on Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja muut toteuttajat Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä, Raahen kaupunki (Raahen seudun yrityspalvelut sekä Centria-ammattikorkeakoulu Oy. 1) Saada aikaan positiivinen impulssi myynnilliseen kehittymiseen niin yritys-, yrityskehittäjä-, kuin oppilaitostasolla 2) Kehittää yhteistyössä osallistuvien yrityksien, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa kaupallista osaa-mista sekä myynnillistä kokonaisymmärrystä vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä 3) Tuoda kehittämisen kautta uutta tietoa ja osaamista sekä yrityksiin, yrityskehitys- että koulutusorganisaatioihin 4) Uudistaa toimintamalleja ja prosesseja sekä ylläpitää ja edistää yritysten sekä koulutus-, ja kehittämisorganisaatioiden yhteistyötä ja verkostoitumista Toteutetaan hankkeen työpaketit eri toimijoiden yhteistyönä Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry 1.3.2018-31.12.2020 - palkka- ja sivukulut 144 911 - ostopalvelut 15 600 - muut kulut 4 200 - flat rate (17 %) 24 635 - tulot -12 500 YHTEENSÄ 176 846 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2018-2020: 622 520 7. RAHOITUSSUUNNITELMA v. 2018 : - valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) 141 476 - kuntarahoitus/muu julkinen rahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2018: 7 476 ) 31 957 - yksityisrahoitus 3 413 YHTEENSÄ 176 846 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 17.10.2017 Timo Liimatainen, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Puh: 044 4457 001 E-mail: timo.liimatainen@nihak.fi 17
4. KUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN KELPO KEHITYSVAMMAISEN POLKU TYÖELÄMÄÄN KELPO-hanke liittyy kehitysvammaisten työllistymisedellytysten parantamiseen ja heidän työmarkkinoille saattamiseen. Hankkeen alussa yksikään kehitysvammainen ei ollut työsopimussuhteisessa palkkatyössä, vaan he olivat koko työikänsä työkeskusten ja mahdollisen avotyötoiminnan varassa. Se merkitsee käytännössä sitä, että näillä ihmisillä ei ole koskaan mahdollisuutta omaan itsenäiseen elämään, koska heillä ei ole palkkatuloja. He saavat ns. työosuusrahaa 2-12 päivässä, jolloin heidän on vaikeaa esimerkiksi vuokrata omaa asuntoa tai hankkia mitään henkilökohtaista, itselle tärkeää. Heille maksettava eläke mahdollistaisi palkkatulon osa-aikaisesta työstä ja tasa-arvoisemman aseman yhteiskunnassamme. Tällä hetkellä työtoimintaa tarjotaan eri kuntayhtymissä eri määriä, ei siis joka päivälle, vaan ehkä 1-2 pv / viikko. Hanke on onnistunut vajaan kolmen vuoden aikana löytämään työpaikan kymmenelle (10) kehitysvammaiselle, jotka saavat työstää TES:n mukaista palkkaa, josta maksavat veroa ja palkka kerryttää myös työeläkettä. Kehitysvammaisista iso osa on niin hyväkuntoisia, että he voisivat hyvin työllistyä tiettyihin tehtäviin, erityisesti avotyötoiminnassa mukana olevat. Muutamissa alueen yrityksissä on ollut Raudaskylän Kristillisen Opiston erityislinjan opiskelijoita työharjoittelussa rutiiniluontoisissa avustavissa töissä, mutta kuitenkin selkeästi sellaisissa tehtävissä, jotka jonkun työpanoksen vaativat (esimerkiksi vastaamassa pullonpalautusautomaatin toiminnasta tai pöytien siivoamisesta kahvilassa). Yritykset ovat antaneet heistä hyvää palautetta, mutta ongelmana on se, että kukaan ei aktiivisesti saattele näitä ihmisiä työpaikoille. Se vaatii räätälöintiä työpaikan ja työtehtävien suhteen sekä paljon tiedottamista, asennemuokkausta ja asian oivaltamista yleisesti yhteiskunnassamme. 1) Kehittää toimivia palveluketjuja yhteistyössä kuntayhtyminen, TE-toimiston ja kehitysvammaisen sekä hänen perheensä kanssa palvelunohjaukseen, yritysyhteistyöhön ja vapaaehtoisjärjestöjen aktivointiin 2) Käynnistää kehitysvammaisten oma alueellisen järjestötoiminta sekä vapaaehtoistoiminta (ns. työpaikkakummi) kehitysvammaisten tueksi työelämässä sekä suunnitella ja käynnistää työelämään valmentava koulutuslinja Luodaan kehitysvammaisten työllistämisen malli ja käytännöt paikalliselle tasolle niin, että ne ovat monistettavissa kuntayhtymissä ja ammatillisissa oppilaitoksissa käytännön toiminnaksi Kehitetään oppilaitosten ja yritysten välisiä suhteita kehitysvammaisten työllistämiseen liittyen Tiedotetaan yrityksille kehitysvammaisten työllistämiseen liittyvistä asioista käytännön esimerkkien pohjalta Aktivoidaan vapaaehtoistoimijoita yhteistyössä STEA:n rahoittaman ALVA-hankkeen kanssa Raudaskylän Kristillinen Opisto 1.3.2016-28.2.2019 - palkka- ja sivukulut 91 631 - ostopalvelut 9 500 - muut kulut 1 500 - flat rate (17 %) 15 578 YHTEENSÄ 118 209 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2016-2019: 338 299 - valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) 95 656 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2018: 3 000 ) 6 000 - muu julkinen rahoitus 14 000 - yksityisrahoitus 2 553 YHTEENSÄ 118 209 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 27.10.2015 9. YHTEYSHENKILÖT: Tarja Myllylahti, Raudaskylän Kristillinen Opisto Puh: 044 7427 621; E-mail: tarja.myllylahti@rko.fi Anne Harvala, Raudaskylän Kristillinen Opisto Puh: 050 5252 433; E-mail: anne.harvala@rko.fi 18