ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 /

Samankaltaiset tiedostot
Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 3 / TERVETULOA! Termodynamiikan 1. pääsääntö 9/25/2017

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 3 / Kommentti kotilaskuun 2 Termodynamiikan 1. pääsääntö 9/26/2016

Clausiuksen epäyhtälö

1 Clausiuksen epäyhtälö

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

ln2, missä ν = 1mol. ja lopuksi kaasun saama lämpömäärä I pääsäännön perusteella.

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

Kryogeniikan termodynamiikkaa DEE Kryogeniikka Risto Mikkonen 1

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

. Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)

Luento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

6. Yhteenvetoa kurssista

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

infoa tavoitteet E = p2 2m kr2 Klassisesti värähtelyn amplitudi määrää kokonaisenergian Klassisesti E = 1 2 mω2 A 2 E = 1 2 ka2 = 1 2 mω2 A 2

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

DEE Kryogeniikka

IX TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA ENTROPIA...208

Ekvipartitioteoreema. Entropia MB-jakaumassa. Entropia tilastollisessa mekaniikassa

Ekvipartitioteoreema

Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

Lämpöopin pääsäännöt

η = = = 1, S , Fysiikka III (Sf) 2. välikoe

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

7 Termodynaamiset potentiaalit

W el = W = 1 2 kx2 1

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, Luku 7 ENTROPIA

Lämpöopin pääsäännöt. 0. pääsääntö. I pääsääntö. II pääsääntö

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI

Luku 20. Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde

Luku Pääsääntö (The Second Law)

kuonasula metallisula Avoin Suljettu Eristetty S / Korkealämpötilakemia Termodynamiikan peruskäsitteitä

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko klo Termodynamiikan käsitteitä

2 Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö (First Law of Thermodynamics)

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Teddy 1. välikoe kevät 2008

Oikeasta vastauksesta (1p): Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

dl = F k dl. dw = F dl = F cos. Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 1 P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Kemiallinen reaktio

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Ch 19-1&2 Lämpö ja sisäenergia

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

T H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

Ohjeellinen pituus: 2 3 sivua. Vastaa joko tehtävään 2 tai 3

Termodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Jos olet käynyt kurssin aikaisemmin, merkitse vuosi jolloin kävit kurssin nimen alle.

FY9 Fysiikan kokonaiskuva

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Termodynamiikan toinen pääsääntö (Second Law of Thermodynamics)

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Torstai klo Termodynamiikan käsitteitä

Palautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Thermodynamics is Two Laws and a Li2le Calculus

Luento 11: Potentiaalienergia. Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Esimerkkejä ja harjoituksia

TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT

Vauhti = nopeuden itseisarvo. Nopeuden itseisarvon keskiarvo N:lle hiukkaselle määritellään yhtälöllä

Luku 12 THERMODYNAAMISTEN OMINAISUUKSIEN YHTÄLÖT

I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ

Termodynamiikan toinen pääsääntö

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 1 /

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Luento 10: Työ, energia ja teho

DEE Sähkötekniikan perusteet

13 KALORIMETRI Johdanto Kalorimetrin lämmönvaihto

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Energia, energian säilyminen ja energiaperiaate

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Luento 9: Potentiaalienergia

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Biofysiikka Luento Entropia, lämpötila ja vapaa energia. Shannonin entropia. Boltzmannin entropia. Lämpötila. Vapaa energia.

Transkriptio:

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 / 7.11.2016 v. 02 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Sisäenergia (kertaus) termodynamiikan 1. pääsääntö Entropia termodynamiikan 2. pääsääntö 1

Termodynamiikan 1. pääsääntö: Tarkastellaan oheista prosessia, jossa systeemi siirtyy alkutilasta A lopputilaan B pitkin prosessipolkua G ( prosessi P ). B (loppupiste) G (prosessipolku, reitti ) A (alkupiste) Oletetaan, että systeemin energiaa kuvaamaan riittää sisäenergia U (kineettinen energia ja potentiaalienergia merkityksettömiä). Termodynamiikan 1. pääsäännön matemaattinen muotoilu (energiatase) ΔU = U(B) U(A) = Q(P) W(P) Sisäenergia U on tilasuure (sisäenergian muutos ΔU riippuu ainoastaan alkutilasta A ja lopputilasta B) Lämpö Q ja työ W ovat polkusuureita (Q ja W riippuvat prosessipolusta G) Lampinen yhtälö (90) s. 36 2

Energiataseen differentiaaliesitys du = dq dw du on kokonaisdifferentiaali sillä sisäenergia on tilasuure dq ja dw ovat differentiaalimuotoja sillä ne riippuvat prosessipolusta G Lampinen yhtälö (94) s. 38 Differentiaaliesityksen integroiminen Sisäenergian muutos Integraali alkutilasta A lopputilaan B U=U B U A = = = Q = W 3

Entropia Otetaan käyttöön uusi suure S, jonka nimeksi on valittu entropia. Entropia on tilasuure eli systeemin entropian muutos riippuu ainoastaan systeemin alkutilasta A ja lopputilasta B. Entropianmuutoksen laskeminen Palautuville prosesseille entropian muutos voidaan laskea kaavalla S = S B S A = Lampinen yhtälö (273) s. 102 = Integraali alkutilasta A lopputilaan B 4

Entropianmuutoksen differentiaaliesitys differentiaalimuoto (dq riippuu prosessipolusta G) ds = = 1 integroiva tekijä Lampinen yhtälö (280) s. 104 kokonaisdifferentiaali (S on tilasuure) Esimerkki: lämpötilojen tasaantuminen Laske oheiselle systeemille: a) Loppulämpötila Kappale 1 (lyijy), massa 0,3 kg, alkulämpötila 110 ºC Kappale 2 (kupari), massa 0,4 kg, alkulämpötila 230 ºC 5

Kappaleen 2 lämpötila [ C] 400 300 200 100 0 Lämpötilojen tasaantuminen 6,0 4,0 Alkupiste 2,0 0,0-2,0 0 100 200 300 400 Kappaleen 1 lämpötila [ C] Kappaleen 2 lämpötila [ C] 400 300 200 100 0 Lämpötilojen tasaantuminen Pisteet, jotka toteuttavat energiayhtälön Alkupiste 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 0 100 200 300 400 Kappaleen 1 lämpötila [ C] 6

Kappaleen 2 lämpötila [ C] 400 300 200 100 0 Lämpötilojen tasaantuminen Pisteet, jotka toteuttavat energiayhtälön Lämpötilojen tasaantumista kuvaava prosessipolku Alkupiste Loppupiste (tasapainotila) 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 0 100 200 300 400 Kappaleen 1 lämpötila [ C] Jatkoa... Laske äskeiselle systeemille: b) Lyijyn entropian muutos c) Kuparin entropian muutos d) Koko systeemin entropian muutos Kappale 1 (lyijy), massa 0,3 kg, alkulämpötila 110 ºC Kappale 2 (kupari), massa 0,4 kg, alkulämpötila 230 ºC 7

Kappaleen 2 lämpötila [ C] 400 300 200 100 0 Lämpötilojen tasaantuminen Pisteet, jotka toteuttavat energiayhtälön Lämpötilojen tasaantumista kuvaava prosessipolku Prosessipolkua vastaava entropianmuutos Alkupiste Loppupiste (tasapainotila) 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 0 100 200 300 400 Kappaleen 1 lämpötila [ C] Systeemin kokonaisentropian muutos [J/K] Kappaleen 2 lämpötila [ C] 400 300 200 100 0 Lämpötilojen tasaantuminen Pisteet, jotka toteuttavat energiayhtälön Lämpötilojen tasaantumista kuvaava prosessipolku Prosessipolkua vastaava entropianmuutos Entropianmuutos energiayhtälön toteuttaville pisteille Alkupiste Loppupiste (tasapainotila) 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 0 100 200 300 400 Kappaleen 1 lämpötila [ C] Systeemin kokonaisentropian muutos [J/K] 8

Entropian merkitys Tapahtumilla on luonnollinen suunta. Tapahtumien suunta määräytyy entropian muutoksesta. Itsestään tapahtuvissa prosesseissa (esim. tasoittumisilmiöissä) entropian kokonaismäärä säilyy vakiona tai kasvaa. Entropian merkitys On kyllä yleensä mahdollista pienentää tarkasteltavana olevan systeemin entropiaa, mutta silloin entropia kasvaa jossain muualla vähintään saman verran (ja yleensä enemmän). Clausius (1864, 1867): Die Entropie der Welt strebt einem Maximum zu. (siteerattu Markku Lampisen oppikirjassa, s. 104) 9

Tässäpä kaikki tällä kertaa 10