Teemaseminaari
Teemaseminaari on: Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua
Askel itsenäiseen tekemiseen jatkotutkinnot ja -tutkimukset maisteriseminaari ja pro-gradu tutkielma > itsenäistä tutkimusta kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma > pienimuotoista itsenäistä tutkimusta metodiseminaarit ja -harjoitukset > tutustutaan alkuperäislähteiden käyttöön teemaseminaari > tutustutaan tutkimuskirjallisuuteen > miten muut tehneet historiantutkimusta tentit, perusluennot, esseet > substanssin/faktan omaksuminen
Käytännössä: Otetaan analyyttisen tarkastelun kohteeksi yksi historiatieteellinen tutkimus, ja valmistellaan johdonmukainen ja tiivis suullinen esitys Pidetään esitelmä oman teemaryhmän istunnossa Keskustellaan ryhmässä teoksesta ja aiheesta
Homman alku: Jakaannutaan neljään teemaryhmään > kukin valitsee teoksen valitsemansa ryhmän kirjalistasta ja oman esityksensä pitoajan (kansiot historian käytävän lokerikossa, Oodin ryhmäilmoittautuminen ei päde) Ryhmät A: Aatteet, kulttuuri ja tiede B: Yksilö ja yhteisö C: Työ ja talous D: Politiikka ja sota
TEEMASEMINAARIN KIRJALISTA Ryhmä A: Kulttuuri, uskonto, aatteet ja tiede Keskiajan historiaa 1. Berglund Louise, Guds stat och maktens villkor. Politiska ideal i Vadstena kloster, ca 1370 1470. (2003) 2. Isoaho Mari, The Image of Aleksandr Nevskiy in Medieval Russia. Warrior and Saint. (2006) 3. Kangas Sini, Deus vult. Images of Crusader Violence c. 1095 1100. (2007) 4. Nynäs Carina, Jag ser klart? Synen på den heliga Birgitta i svenska 1900-talsbiografier. (2006) Aatteelliset ja sivistykselliset projektit 5. Tandefelt Henrika, Gustaf III inför sina undersåtar. Konsten att härska och politikens kulturhistoria. (2007) 6. Klinge Matti, Iisalmen ruhtinaskunta. Modernin projekti sukuverkostojen periferiassa. (2006) 7. Jalava Marja, Minä ja maailmanhenki. Moderni subjekti kristillis-idealistisessa kansallisajattelussa ja Rolf Lagerborgin kulttuuriradikalismissa n. 1800 1914. (2006) 8. Fewster Derek, Visions of Past Glory. Nationalism and the Construction of Early Finnish History. (2006) 9. Ranki Kristina, Isänmaa ja Ranska. Suomalainen frankofilia 1880 1914. (2007) 10. Sivonen Mika, Me inkerikot, vatjalaiset ja karjalaiset Uskonnollinen integrointi ja ortodoksisen vähemmistön identiteetin rakentuminen Ruotsin Inkerissä 1680 1702. (2007) 11. Mikkonen Simo, State composers and the red courtiers. Music, ideology, and politics in the Soviet 1930 s. (2007) 12. Collis Robert, The Petrine Instauration. Religion, Esotericism and Science at the Court of Peter the Great 1689 1725. (2007) Koulutuksen ja tieteen historia 13. Salminen Jari, Alamainen sivistysprojekti, tasa-arvo ja edistys. Suomen yksityisten oppikoulujen rakenteellinen kehitys 1872 1920. (2002) 14. Hölsä Martti, On uuden huomenen saava. Suomalainen kansakoulu Itä-Karjalan sotilashallinnon kasvatustavoitteiden toteuttajana miehitysajan aunukselaiskylässä 1941 1944. (2006) 15. Tuomaala Saara, Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921 1939. (2004) 16. Rui Timo, Ulkomaalaiset tiedemiehet Tarton yliopistossa ja virolaisten opintomatkat ulkomaille 1919 1940. (2001) 17. Hakosalo Heini, On Speaking Terms. Scientific Boundary Work and the Discovery of Aphasia, 1861 1874. (2006) 18. Litzen Aulikki, Genius Logistics. Occupational geographical mobility of Nobel Prize winners in science 1860 2005. (2007) Tietotekninen kehitys 19. Saarikoski Petri, Koneen lumo. Mikrotietokoneharrastus Suomessa 1970-luvulta 1990-luvun puoliväliin. (2004) 20. Suominen Jaakko, Koneen kokemus. Tietoteknistyvä kulttuuri modernisoituvassa Suomessa 1920-luvulta 1970- luvulle. (2003) 21. Jussi Parikka, Digital Contagions. A Media Archaeology of Computer Worms and Viruses. (2007) 22. Paju Petri, "Ilmarisen Suomi" ja sen tekijät. Matematiikkakonekomitea ja tietokoneen rakentaminen kansallisena kysymyksena?1950-luvulla. (2008) Herätysliikkeet 23. Hartikainen Esko, Heränneitä ja nukahtaneita. Kulttuuri, kontrolli ja herätys 1800-luvun alun Liperissä. (2005) 24. Kinnunen Mauri, Herätysliike kahden kulttuurin rajalla. Lestadiolaisuus Karjalassa 1870 1939. (2004) 25. Tapaninen Pekka, Oskari Heikki Jussila (1888 1955). Lestadiolaispappi, toimen ja näkyjen mies. (2007) 26. Arkkila Martti, Kristuksen kirkko vai ihmisten? Piispa Eero Lehtinen kirkollisena ja evankelisena vaikuttajana 1911 1974. (2008) 27. Auranen Ari, Lestadiolais-uuspietistinen konservatiiviteologi. Uuras Saarnivaaran elämä ja toiminta vuoteen 1966. (2008) TEEMASEMINAARIN ILMOITTAUTUMISLISTA Ryhmä A: Kulttuuri, uskonto, aatteet ja tiede Ma klo 8 10 Temenos Korkeintaan kolme esittäjää per istunto. Ruksaa teoksen numero yli kirjalistasta varauksesi merkiksi. Päivä Esittäjän nimi 3.11. 10.11. 17.11. 24.11. 1.12. Teoksen n:o/kirjoittaja (Esim. 1/Berglund)
Homma etenee : Etsitään tarkasteltava teos > Oula, Linda Luetaan kirja Kirjan luonteeseen sopiva läpikäynti Ei niinkään tärkeää, onko joka sana luettu, vaan se mitä teoksesta saatu irti Olennaisen kaivamista esille Johdanto, sisällysluettelo, loppulause ja lähdeluettelo > lopuksi käsittelyluvut
ja etenee: Valmistellaan esitys Tärkeistä huomioista muistiinpanoja sitä mukaa kuin ahaa-elämyksiä tulee Luetun teoksen herättämät ajatukset annettujen tarkastelunäkökulmien ja omien muistiinpanojen pohjalta johdonmukaiseksi paketiksi Pääasia on suullinen esitys ryhmäistunnossa, mutta toimitetaan esitelmä myös kirjallisena, jotta: 1. kaikki lähtevät samalta viivalta 2. ei tule kiusausta plagiointiin > URKUND kontrolli
Kirjallinen työ: Pelkät diat tai luettelo ranskalaisilla viivoilla eivät riitä Suorasanaista tekstiä 8000 10000 merkkiä (välilyönnit mukaan lukien) = 4 5 sivua/2000 merkkiä sivu) Toimitetaan viimeistään neljää päivää ennen suullista esitystä Sähköisesti: tiedostomuoto esim..doc,.rtf tai.pdf joko liitetiedostona osoitteeseen msalo.oulu(at)analysis.urkund.com tai lähetyspalvelulla osoitteesta http://www.oulu.fi/urkund/opiskelijalle.html > löytyy myös lisätietoa Urkund-järjestelmästä
Muistettava erityisesti: Ei tehdä kirjareferaattia!!!!! (=mekaaninen sisällönkuvaus pääluku pääluvulta) vaan Tutkimuksen analyyttinen tarkastelu! > tarkastelun pääkohteena tutkimuksen toteutustapa > miten tutkimus on tehty? Itsenäinen työskentely ja omat ajatukset
Tarkastelunäkökulmat: 1. Aiheen valinta ja rajaus tutkijan mahdollisesti esittämät perustelut otsikon täsmällisyys, kattavuus ja onnistuneisuus 2. Tutkimusongelmat mihin kysymyksiin pyritty löytämään vastaukset? kysymyksenasettelun yleisyys/yksityiskohtaisuus/ epämääräisyys 3. Aikaisemman tutkimuksen ja muiden tutkijoiden tulosten hyödyntäminen miten perusteellisesti historiallinen tausta on rakennettu? vuoropuhelun toimivuus aikaisemman tutkimuksen kanssa
Tarkastelunäkökulmat: 4. Lähteet mitä ja minkä tyyppisiä lähteitä käytetty? lähdepohjan monipuolisuus/niukkuus mahdolliset lähdekriittiset ongelmat > mitä erityistä lähteiden tulkinnassa on pitänyt ottaa huomioon? 5. Metodit miten lähteistä saatu tietoa, miten tieto on muokattu ja miten tieto on esitetty? = TUTKIMUSMENETELMÄ esim. historiallis-kvalitatiivinen päättely määrällinen/tilastollinen käsittely vertailu > ajallinen, maantieteellinen
Tarkastelunäkökulmat: 6. Rakenne pääjäsennys: kronologinen/systemaattinen otsikkotasojen määrä johdonmukaisuus, symmetrisyys, tasapainoisuus 7. Otsikointi informatiivisuus, tarkkuus/väljyys, elävyys/puisevuus
Tarkastelunäkökulmat: 8. Tutkimuksen keskeinen sisältö ja tulokset ovatko tulokset löydettävissä valmiiksi tiivistettyinä ja eriteltyinä? onko erittely jäänyt yleiselle tasolle? tuottaako tulosten löytäminen peräti vaikeuksia? luonnehditaan lyhyesti ja tiiviisti keskeistä asiasisältöä ja tuloksia 9. Tutkimus kirjallisena esityksenä tyyli luettavuus esimerkkejä!
Tarkastelunäkökulmat: 10. Muut mahdolliset huomiot vapaata assosiointia ja kommentointia > mikä toimi ja mikä ei? yleisvaikutelma: poleeminen/ puiseva, tutkimuksellinen/ kuvaileva/populaari, johdonmukainen/ hajanainen arkailematta omia mielipiteitä ja kritiikkiä
Pidetään esitelmä Esitysmateriaali: Ennen esityspäivää vähintäänkin kopio sisällysluettelosta kalvolle tai muistitikulle > istunnossa nähtäville Suositeltavaa havainnollistaa pääasioita laajemminkin piirtoheittimen tai diojen (Power Point) avulla Kirja mielellään kiertämään seminaariyleisön joukkoon Aikaa vain 20 minuuttia yksinpuheluun = yllättävän lyhyt aika > aikataulusta pidetään kiinni Ei tehdä myöskään liian lyhyttä ja ohkoista esitystä Oman esiintymiskokemuksen ja tarpeen mukaan valmistellaan > kaikki tyylit OK, kunhan vain saadaan harjoitusta johdonmukaisesta esittämisestä > sisältö kuitenkin tärkein Myös kahden tai useamman esittäjän yhteisesitys mahdollinen > samaan aihepiiriin liittyvien teoksien vertailu
Keskustelu Esitelmän pitäjä valmistautuu vastaamaan kysymyksiin ja kommentteihin Oman esitelmän pitämisen lisäksi jokaisen edellytetään osallistuvan muiden esityksiin liittyvään keskusteluun > avaavan suunsa muutaman kerran kurssin aikana Kynää ja paperia mukaan istuntoon, ettei hyvä kysymys tai kommentti ehdi haihtua päästä
Läsnäolo ja arvostelu Hyväksytty / hylätty -periaatteella Läsnäolovaatimus 80 % = neljä istuntoa viidestä Annetaan työrauha esittäjälle Ohjelman muutoksista ilmoitettava suoraan vetäjälle Pakottavasta syystä voi istuntoja korvata käymällä toisessa ryhmässä > nimi läsnäololistaan, mutta lisäksi sen eteen varsinaisen oman ryhmän kirjain
Keskitytään Analyyttiseen tarkasteluun - ei kirjan päälukujen ja tulosten mekaaniseen toistamiseen Olennaisen ja epäolennaisen erottamiseen Tiiviiseen esittämiseen Omien mielipiteiden ja perustellun kritiikin esittämiseen