Perhekeskukset toimimaan: tilannekatsaus ja seuraavat askeleet Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus kehittämistyö jatkuu -seminaari 11-12.2.2019, THL Marjaana Pelkonen, erityisasiantuntija Tarja Tammekas, vastaava perhekeskuskoordinaattori
Kymenlaakson sosiaali - ja terveyspalvelujen kuntayhtymä 1.1.2019 Osallisuuden palvelut Terveyden ja ikääntymisen palvelut Aikuisten monialaiset palvelut Mielenterveysja päihdepalvelut Iitti liittyy Päijät-Hämeeseen Väkiluku yhteensä168 691 LAPE Kymenlaakso
Perhekeskuksia rakennetaan perheille Sisällys Tiedot perustuvat - maakuntien yhdyshenkilöverkostolle tehtyjen tietopyyntöjen vastauksiin (N=18) - maakuntien hankkeiden tekemät alueelliset kyselyt - keskustelut maakuntien hankehenkilöstön kanssa - maakuntien hankkeiden hankesalkkuraportit Tilannekatsaus perhekeskusten kehittämistyöhön kansallisten linjausten mukaisesti: kansallinen ja Kymenlaakson näkökulma Yhteenveto ja seuraavat askeleet Liitteet. Miksi kansallisia linjauksia tarvitaan? Perhekeskuksen määritelmä
Perhekeskuksia rakennetaan kaikissa maakunnissa. Toiminnan tavoitteena: Lasten, nuorten ja perheiden Avun ja tuen saanti varhentuvat Tarpeisiin vastaaminen paranee Voimavarat vahvistuvat Autetuksi tuleminen mahdollistuu Osallisuuden tunne vahvistuu Kohdatuksi tulemisen kokemukset vahvistuvat Perhekeskuksista on hyötyä lapsiperheille, toimijoille ja koko yhteiskunnalle
. Perhe Kymenlaaksolaisen matka perhekeskusverkostossa on alkanut.. Perusasioilla on perheille väliä: Pääsee helposti palvelujen piiriin Työntekijät tavoitetaan helposti Yksilöllinen huomioiminen Kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen Palveluita saman katon alla - tuttu paikka ja lähellä Saimme juuri oikeat ammattilaiset meidän tarpeisiimme ja pääsimme asioissa hyvin yhteisymmärrykseen ja koen, että meitä kuunnellaan Yhteisöllisiin toimintoihin vauvan kanssa osallistuessani jokainen työntekijä, jonka kanssa juttelin, kyseli jaksamisestani ja vauvan asioista, ja koitti ohjeistaa tai etsimään apua oikeista paikoista, niin tarvitessa kuin pyytämättäkin Kohtaaminen ja vastaanotto erilaisissa tilanteissa on tärkeää Vahvuutena ja vankkana pohjana alueellamme pidän juuri tuota perhekeskusta; sen aktiivisuutta kokeilla, järjestää ja tarttua toimeen sekä kykyä kutsua yhteistyökumppaneita eri toimintoja suunniteltaessa Asiakaskysely, syksy 2018 (n=169), Asiakashaastattelut ja aluekartoitukset
. Perhekeskustoimija Kymenlaaksolaisen matka perhekeskusverkostossa on alkanut Uudenlaisia näkökulmia työntekoon Kokeilevaa kehittämistä Osaamisen jakamista Päällekkäisyyksien vähentämistä Lisää suunnitelmallisuutta Yhteisen toiminnan arviointia Asukkaiden ja asiakkaiden ääni kuuluu paremmin Kolmas sektori tasavertaisena toimijana Yhdessä saamme aikaan enemmän Alueen ilmiöiden tarkastelua ja tarpeisiin vastaamista yhteisesti Mahdollisuus yhteiseen suunnitteluun ja ideointiin Perhekeskuksen alueverkostojen toiminnan arviointi, syksy 2018 Yhdessä yhteisen tavoitteen äärellä Yhdessä tekeminen antaa energiaa
Perhekeskuksia on kehitetty yhdessä sovittujen kansallisten linjausten mukaisesti 5/2017 alkaen Perhekeskuksen tehtävät konkretisoidaan ja työnjaosta sovitaan Jatkuvan kehittämisen ja seurannan rakenteista sovitaan Verkostoidaan palvelut, perustetaan kohtaamispaikkoja Asemoidutaan maakunnan alueelle Johtamisesta, koordinoinnista ja osaamisesta huolehditaan Linjaukset päivitetty 11/2018, STM/LAPE Linjausten perustelut (liite) Lapset, nuoret ja perheet mukana kehittämässä toimintaa Uudistetaan toimintakulttuuri Yhteistyörakenteista -käytännöistä sovitaan
Perhekeskustoimintamallia kehitetty yhdessä Yhteiskehittäminen kaikkien maakuntien kanssa Perhekeskusyhdyshenkilöiden verkosto Kohtaamispaikan työpajaverkosto Maakuntavierailut Kehittämistyö maakunnissa (=18) LAPE-ryhmät, Perhekeskustyöryhmät, -kehittäjät Yhteistyö kuntien et. sivistystoimen kanssa Lapset nuoret perheet, mm. - kyselyt, asiakasraadit, perheparlamentti, LAVA, kehittäjäasiakkaat, neuvonantaja-vanhemmat Kansallinen ohjaus (STM, OKM ja THL, OPH) Järjestöt (Perheet keskiöön, 6 maakuntaa), Seurakunnat Kela (12 maakuntaa: peke ja erityispalvelut) Kasvun tuki (menetelmät, 13 maakuntaa) Muut tahot Kansalliset työryhmät (THL, STM) Kasvatus- ja perheneuvonta, Lastenvalvojat Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, Eroauttaminen, Väkivallan ehkäisy, Maahanmuuttajat Monialainen arviointi, Sähköinen perhekeskus, Perhetyö (matala kynnys), Sopimuskäytännöt ym.
Linjaus Uudistetaan toimintakulttuuri lapsi- ja perhelähtöiseksi sekä Lapsen oikeuksiin perustuvaksi Voimavaroja vahvistavaksi Johtamisesta, koordinoinnista ja osaamisesta huolehditaan Perheiden monimuotoisuuden huomioivaksi Kaikki maakunnat käynnistäneet toimintakulttuurin uudistamisen mm järjestämällä koulutusta ja ottamalla periaatteet toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi. Esim. Perhekeskuksessa tunnetaan lapsen oikeudet ja toimitaan niitä kunnioittavasti
Dialogisen toimintakulttuurin juurruttaminen lasten ja nuorten palveluihin Kymenlaaksossa Verkostokonsulttikoulutus (THL) - 10 uutta osaajaa Lape-kentälle Puheeksiottokoulutukset, dialogiset työpajat, perhekeskusten alueverkostojen kehittämisprosessit, työyhteisödialogit, asiakasdialogit, koulujen luokkadialogit ym. Luo luottamusta, suojele lasta -verkkovalmennus ja siihen liittyvät työyhteisödialogit: Hyvä verkostopalaveri, Suuntaa yhteistyöhön Jakokehittäminen: Dialogisen toiminnan koordinointi ja kehittämistyön tuki (Kymsote, osaamisen johtamisen yksikkö) Dialogiosaajapankki Suunnitteilla: Räätälöidyt puheeksiottokoulutukset (mm.väkivalta), peke-alueverkosotojen kehittämisprosessien jatkaminen, kouluyhteisöjen dialogit Peke-koordinaattorien verkostokonsulttikoulutus Miten puhua niin, että toiselle syntyy halu kuunnella. Miten kuunnella niin, että toiselle syntyy halu puhua.
Linjaus Otetaan käyttöön toimintatapoja ja malleja, joiden avulla lapset, nuoret ja perheet ovat mukana toimintaa kehittämässä ja arvioimassa Kaikki maakunnat ottaneet käyttöön toimintatapoja lasten, nuorten ja perheiden osallistamiseksi, mutta niitä ei vielä käytetä systemaattisesti Esimerkkeinä asiakasraadit, perheparlamentti, kehittäjäasiakkaat, neuvonantaja-asiakkaat, kokemusasiantuntijat, LAVA, kyselyt kaikissa maakunnissa
Lapsiperheiden odotuksia ja toiveita palveluilta Varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluita kaikille lapsiperheille Tukitoimien saantia lasten kehityshäiriöihin ennen ongelmien kasautumista Rinnalla kulkijuutta, joustavuutta Saumatonta yhteistyötä toimijoiden välillä Sähköisiä palveluja, palvelujen jalkautumista (Asukaskysely 10-11/2017 Lape Uusimaa, N=1851) Vanhempien näkemyksiä* - Kohtaaminen, oikea asenne - Tärkeä kysyä jaksamisesta ja tuen tarpeesta - Tukea lapsen aikuisuuteen asti - Tietoa, mistä apua saa Lasten näkemyksiä* - Lapsiystävälliset palvelut: turvallisia, lapset huomioivia, lasta arvostavia - Kohtaaminen: helposti tavoitettavat aikuiset, jotka kuuntelevat ja auttavat tarvittaessa Vanhempien näkemyksiä* - Palvelujen saaminen Ll yhdestä paikasta, yksi numero, yksi taho ottaa kopin - Perheen tukeminen kokonaisuutena - Helppo saatavuus, matala kynnys, hyvä vuorovaikutus, - Tuen tarpeen normalisointi, kiireettömyys, tutut ihmiset *Kyselyitä tehneet myös Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Lappi, Satakunta, Kymenlaakso ym. Yht 18 maakuntaa (n= 169-963)
Kohtaamisia verkostoissa - alueverkostotyö asiakasosallisuutta vahvistamassa Jalkautuminen, verkoston jäsenten toteuttamat kyselyt alueen asukkaille, asiakasprofilointi Asukkaiden ääni kuuluu myös viranomaisverkoston kautta: alueen ilmiöiden tarkastelu Kehittäjäasiakastoiminta: esimerkki lähisuhdeväkivaltatyön kehittämisestä: Ryhmä Pöyristyneet mukana kehittäjäryhmässä, avainhenkilökoulutuksessa, väkivallan puheeksiottokoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa Systemaattisen kehittäjäasiakas- ja kokemusasiantuntijatoiminnan mahdollistaminen! Pohdintaa tulevaisuudesta: Asiakaskokemus ohjaa toimintaamme? Palvelulupaus mitattavaksi asiakaspinnassa? Jatkuvan parantamisen malli ja reaaliaikainen asiakaspalaute
Linjaus Selkiytetään perhekeskuksen tehtävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi, sovitaan työnjaosta ja otetaan käyttöön asiakaslähtöisiä toimintamalleja ja menetelmiä
Perheiden hyvinvoinnin sekä tuen ja avun tarpeet perhekeskuksen tehtävät toimijoiden yhteisiä Päivitetty 11/2018
Arvio perhekeskuksen tehtävien selkiyttämisestä (N=18, 11/2018) Tehtävä Erittäin hyvin tai hyvin Melko hyvin Ei lainkaan Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta 11 6 1 - Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki 16 1 1 - Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus 10 6 1 1 Sovinnolliseen eroon auttaminen 15 2 1 - Lähisuhdeväkivallan ehkäisy 7 5 5 1 Moninaisuuden ja monikulttuurisuuden huomioiminen 6 10 2 - Yhteisöllisyyden ja vertaistuen mahdollistava kohtaamispaikka 13 3 1 1 Maakunnissa (n=15) otettu käyttöön lapsi- ja perhelähtöisiä toimintamalleja ja menetelmiä: Lapset puheeksi (15), Voimaperheet (5), Ihmeelliset vuodet (5), MDFT (4), kolmella suunnitelmissa. Ei tietoa
Vanhemmuuden tuen polku Kymenlaaksossa Perheohjaajat osana matalan kynnyksen palveluja: - ennaltaehkäisevät kotikäynnit, varhainen vanhemmuuden tuki, jalkautuminen varhaiskasvatukseen, koutsaus Osaamisen vahvistaminen: - työpajatyöskentely - näyttöön perustuvat menetelmät ja niiden systemaattinen levittäminen Integratiiviset toimintamallit - mm. Vauvapolku,vauvatiimi (varhaisen vuorovaikutuksen vahvistaminen) Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen jatkokehittäminen Mallien juurruttaminen Sähköinen vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, palvelut tutuiksi Yhteistyö aikuispalveluihin Vanhemmuuden tuen vahvistaminen: vauvaperheet, nuoret vanhemmat, uusperheet, nuorten vanhemmat Parisuhteen tuen vahvistaminen
Yhdessä enemmän - ideat jakoon - esimerkkejä Kymenlaaksossa käynnistyneestä monitoimijaisesta ryhmätoiminnasta Perhekahvilatoiminta (MLL, avoin varhaiskasvatus, Kumppanuustalo, seurakunta) Vanhemmuuden tuen illat, jututtamo (avoin varhaiskasvatus, neuvolan perhetyö, ensi- ja turvakotiyhdistys, MLL) Kouvolan unineuvola (Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys, neuvola) Perheillat (hyvinvointipalvelut, seurakunta, Kymenlaakson hyvinvointia kulttuurista -verkosto, Kouvolan vammaisjärjestöjen yhdistys) Puolison huomioiminen arjessa - kuinka kohdata oma puoliso lempeästi ja rakentavasti (hyvinvointipalvelut, seurakunta, Kymenlaakson liikunta, MLL) Vanhempana Suomessa-maahanmuuttajaperheiden ryhmät (Perhetyö, SPR, Kotkan latu, maahanmuuttopalvelut, neuvola) Odottavien perheiden olohuone (Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys, doulat, imetystuki ry.) Peli-illat ylä- ja ala-asteikäisten vanhemmille (Nuorisotoimi, A-klinkkasäätiö, MLL, XAMK, opetustoimi) Monitoimijainen perhevalmennus odottaville (neuvola, erikoissairaanhoito, ensi- ja turvakotiyhdistys, perheasiain neuvottelukeskus, varhaiskasvatus)
Kymenlaakson eroauttamisen polku perhekeskuksessa Miten autan lasta/nuorta perheen kohdatessa eron? Eron pohdinta Neuvonta ja ohjaus eron koittaessa Eropäätös ja juridiset asiat Vanhemmuus eron jälkeen Tukea ja tietoa parisuhteesta internetistä Tukea parisuhteeseen Kymenlaaksossa Tukea ja tietoa erosta internetissä Tukea eron pohdintaan Kymenlaaksossa Vertaistukea eron läpikäyneiltä Kymenlaaksossa Tuki ammattilaiselta Kymenlaaksossa Vertaistukea Kymenlaaksossa Tukea arkeen Kymenlaaksossa Lapsen asioista sopiminen Parisuhteen purkaminen Vanhemmuussuunnitelma Asiantuntijaavusteinen sovittelu Käräjäoikeuskäsittely, oikeusapu https://www.kymenlaaksonperhekeskus.fi/ammattilaisille Perheasioiden sovittelu Tuki yhteistyövanhemmuuteen Asiantuntijaavusteinen sovittelu Tuetut ja valvotut tapaamiset
Eroauttaminen Kymenlaaksossa Eroverkostot - kokoavat alueen eroauttamisen toimijat yhteen Eroinfot ammattilaisille - tuki ammattilaisille erotilanteen palveluohjauksessa Vanhemmuussuunnitelman pilotointi lastenvalvojatyössä ja perheohjauksessa Perheasioiden sovittelu - koulutukset ja mallinnus, sovittelupankki Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen ja seurakunnan yhteiset eroillat Eroauttamisen jatkokehittäminen Mallien juurruttaminen Palveluiden saatavuuden varmistaminen Sähköinen eroauttaminen, työvälineet tutuksi ja käyttöön Moniammatillinen yhteistyö high conflict eroissa Lasten ja nuorten auttaminen erotilanteissa
Linjaus Verkostoidaan tehtävien toteuttamiseksi tarvittavat lapsiperheiden palvelut ja toiminnot toimivaksi kokonaisuudeksi Perustetaan yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja Otetaan käyttöön sähköisiä palveluja
Perhekeskuksen palveluverkosto Palvelut integroidaan kaikilla tasoilla Sisältää koonnin palveluista järjestäjän näkökulmasta, ei kuvaa palvelujärjestelmän toimintaa Varhaiskasvatus ja muut kuntien palvelut**. Kuntien terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta. Lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut mm. kotipalvelu, perhetyö, kasvatus- ja perheneuvonta, lapsiperheiden sosiaalityö, perheoikeudelliset palvelut mm. äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, ehkäisy- ja seksuaaliterveysneuvonta, lääkäri- ja psykologipalvelut, lapsiperheiden terapia- ja kuntoutuspalvelut, ehkäisevä suun terveydenhuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto* Järjestöjen, seurakuntien ja Kelan toiminta ja palvelut Avoterveydenhuollon lääkäripalvelut Päivitetty 11/2018 * Osa verkostoa tai verkostoyhteistyötä ** Koulut osa verkostoyhteistyötä
Hajanaisten palvelujen verkostointi toimivaksi palvelukokonaisuudeksi käynnistetty (N=18) Palvelu mukana verkostossa tai yhteistyöverkostossa Kyllä Ei Suunnitteill a Perustason lapsiperheiden sote-palvelut verkostoitu 12 5-1 Varhaiskasvatus mukana verkostossa 18 - - - Järjestöt mukana verkostossa 17-1 - Seurakunnat mukana verkostossa 18 - - - Yhteistyö kuntien HYTE-toiminnan kanssa järjestetty 17-1 - Yhteistyöstä sovittu lastensuojelun kanssa 13 2 3 - Yhteistyöstä sovittu erikoissairaanhoidon kanssa 13 1 4 - Ei tietoa
Kohtaamispaikkoja perustettu väh. 12 maakunnassa (+3) On paikalliset toimijat yhteen kokoava fyysinen toimintatila tai toimintaa toteuttava yhteistyöverkosto Kriteerit yhtenäistävät ja ohjaavat työtä. Lähetetty perhekeskusverkostolle 12/2018 Palveluverkosto Ajankohtaista Kriteerien aiheet Kytkeytyminen perhekeskustoimintaan Suunnitelmallisuus; Koordinaatio Saavutettavuus ja esteettömyys Yhteisöllisyyden vahvistaminen Kohtaaminen ja tuki Tiedottaminen ja ohjaus Osaaminen ja ammatillisuus Sähköinen perhekeskus: kansallisen ryhmän ehdotukset Kehitetään keskitetysti kansallisen tason yhteistyönä, toteutuksessa alueellista liikkumavaraa (STM 57/2018) Jatkoa valmistellaan ehdotusten pohjalta
Sosiaalipalvelut Kansalliset työryhmät: kasvatus- ja perheneuvonta, perheoikeudelliset palvelut, perhetyö Perhetyön saatavuuden helpottaminen: ehdotukset 2/2019 Palveluverkosto Ajankohtaista Lasten ja nuorten asioihin perehtyneet lääkärit: perhekeskuslääkäri, perhelääkäri? Huolehdittava työskentelyedellytyksistä Terveyspalvelut Lääkäripalvelut (Keskustelu lääketieteellisen osaamisen vahvistamisesta perhekeskuksissa käynnistetty 11/2018) Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon palvelujen seurantatutkimus 2016-2017 valmistunut (Raportti 11/2018, THL) Järjestöt, seurakunnat ja Kela Järjestöt ja seurakunnat mukana lähes kaikissa maakunnissa Toimintarakenteet ja sopimuskäytännöt Työpaperi 5/2019
Linjaus Asemoidaan perhekeskukset, niiden toimipisteet ja kohtaamispaikat maakunnan alueella ja huolehditaan tilasuunnittelusta yhteistyössä kuntien kanssa
Perhekeskuksia perustettu tai perusteilla jokaiseen maakuntaan (12/2018) 3-6 Perhekeskus tai perhekeskusalue - Sisältää palveluverkoston kaikki palvelut ja toteuttaa kaikki tehtävät Tiedossa olevia perhekeskuksia noin 128, (tiedot täsmentyvät) Kohtaamispaikkoja väh.12 maakunnassa, suunnitteilla kolmessa, reilusti yli 200 Lähes kaikki maakunnat laatineet kartan tukemaan asemointia 00 5 1 4 4? 3 9 5 20 15 3 3 7 2 2 30 5 4 - Vastaa alueensa lapsiperheväestöstä Perhekeskuksen toimipiste - Vain osa palveluverkoston palveluista - Toteuttaa lähipalveluperiaatetta Perhekeskusalueella - Useita toimipisteitä ja kohtaamispaikkoja
Perhekeskusten asemointi, esimerkki Etelä- Pohjanmaalta
Kouvolan Perhekeskusalue Etelä-Kymenlaakson perhekeskusalue Perhekeskuksen toimipiste - laajempi palvelukokonaisuus Sote-palvelut: Neuvola, kotipalvelu, perhetyö, lapsiperheiden sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, lasten kuntoutus, lastensuojelu, - alueverkostot Perhekeskuksen toimipiste - suppeampi palvelukokonaisuus Sote-palvelut: neuvola, kotipalvelu, perhetyö, lapsiperheiden sosiaalityö. Muut liikkuvat palvelut alueen tarpeen mukaan. - alueverkostot Perhekeskuksen kohtaamispaikka Jatkokehittäminen: Tilaratkaisut - kuntalaisten tilat Alueiden verkostotyön vahvistuminen Kriteerit täyttävä kohtaamispaikkaverkosto Koordinoitua kohtaamispaikkatoimintaa kunnan ja järjestöjen/seurakuntien tiloissa
Linjaus Huolehditaan perhekeskustoiminnan johtamisesta (verkostojohtaminen) ja koordinaatiosta sekä palvelujen ja toimintojen yhteensovittamisesta ja osaamisesta Tilanne: 12 maakuntaa valmistellut ja 6 suunnitellut palvelujen ja toimintojen yhteensovittamista. Perheen mahdollisuus saada yhteensovitettuja palveluja onnistuu vain, jos on etukäteen sovittu eri palvelujen yhtenäisistä käytännöistä ja yhteistoiminnallisesta työskentelystä (yhteensovittaminen) Tilanne: 16 maakuntaa vahvistanut perhekeskustoimijoiden osaamista (johto, työntekijät, tiimit)
Verkostojohtamisen rakenteita valmisteltu (n=10) ja suunniteltu (n=7), tilanne 11/2018 Esimerkki: Päijät-Hämeen luonnos johtamis- ja koordinaatiorakenteesta Maakunnan taso - LAPE-yhteistyöryhmä (strateginen) - Perhekeskuksen toiminnasta vastaava ryhmä (operatiivinen) - Perhekeskuskoordinaattori tai vastaava Perhekeskustaso - Toiminnasta vastaava ryhmä kullekin perhekeskukselle - Perhekeskusvastaava (tai vastaava henkilö) Päätöksiä tehty useassa maakunnassa Suuremmissa maakunnissa useampia tasoja Perhekeskuskoordinaattoreita 9-10 maakunnassa Tilanne 1/2019 2/12/2019 Etunimi Sukunimi 32
Kymenlaakson LAPE- verkostojohtamisen malli, lapejohdon työpajaprosessi Johdon työpajat jatkokehittämiskohteet vuodelle 2019: 1. Rakenteet ja johtamistavat 2. Osaaminen, ymmärrys ja yhteistyö 3. epalvelut, tiedon löytyminen ja tiedonkulku
Kymenlaakson perhekeskuskoordinaattorit Vastaava perhekeskuskoordinaattori Perhekeskuskoordinaattorit (3) Kehittää perhekeskustoiminnan sisältöä Sisällöllinen esimies ja (lähiesimies) perhekeskuskoordinaattoreille Vastaa yhdessä esimiesten kanssa maakunnallisen perhekeskusverkoston verkostoyhteistyöstä ja maakunta-kunta -koordinaatiosta On Kymsoten lasten ja nuorten ja perheiden varhaisen tuen palveluiden johtoryhmän jäsen On maakunnallisen lape-yhteistyöryhmän jäsen On kunnallisten lape-ryhmien jäsen Antaa kehittämistukea perhekeskuksille ja niiden toimipisteille Vastaa järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kokonaiskehittämisestä Yhteys- ja vastuuhenkilö kansalliseen ohjaukseen Toteuttaa maakunnallisen perhekeskusverkoston viestintää Vastaa sähköisen perhekeskuksen kehittämisestä Vastaa perhekeskusten alueverkostojen toimivuudesta ja kehittymisestä Vastaa perhekeskusalueiden verkostoyhteistyöstä On oman alueensa kunnallisten lape-ryhmien jäsen Vastaa perhekeskusten viestinnästä yhdessä lähiesimiesten kanssa Vastaa perhekeskusten some-viestinnästä Vastaa sähköisen perhekeskuksen sisällöntuotannosta Vastaa kohtaamispaikkatoiminnan kehittämisestä yhdessä perhekeskusalueen lähiesimiesten kanssa Kerää aktiivisesti tietoa oman perhekeskusalueen tarpeista ja yhteistyön toimivuudesta On kuntien lape-ryhmien jäsen
Linjaus Sovitaan tarvittavista yhteistyörakenteista ja yhteistyökäytännöistä (yhdyspintatyö) - kunta: varhaiskasvatus, koulu, kuntien hyte-toiminta - maakunta: lasten perus- ja erityispalvelut ml osaamis- ja tukikeskukset, aikuisten perus- ja erityispalvelut - kunta ja maakunta: opiskeluhuollon palvelut (kouluja opiskeluterveydenhuolto, psykologin ja kuraattorin palvelut) - järjestöt ja seurakunnat (sopimukset)
Yhteistyörakenteista sopiminen maakunnissa aloitettu, työtä riittää. Sovittu seuraavien tahojen kanssa (N=18) Yhteistyötaho Kyllä Ei tietoa Suunnitteilla Varhaiskasvatus 8 10 Lasten perus- ja erityispalvelut ml OT-keskukset 8 10 Aikuisten perus- ja erityispalvelut 4 14 Opiskeluhuollon palvelut 7 11 Järjestöt 8 10 Seurakunnat 8 10 Ohjaamot 3 15 Kuntien hyte-toiminta 7 11 Kuntien muu toiminta ja palvelut 7 11 Yhdyspintatyö
Linjaus Sovitaan jatkuvan kehittämisen ja seurannan rakenteista ml perhekeskuksen toimintasuunnitelma
Kehittäminen, seuranta, suunnittelu (N=18) Kyllä Ei Suunnitteilla Sovittu jatkuvan kehittämisen rakenteista maakunnassa 7 2 9 Valmisteltu perhekeskustoiminnan seurantaa ja arviointia 3 4 11 Perhekeskuksen toimintasuunnitelma laadittu 0 7 11 Sovittu perhekeskuksen kehittämisen vastuutahosta 2019 9 0 9
Yhteenvetoa Perhekeskukset (n=17) palvelevat kaikkia lapsiperheitä mukaan lukien kouluikäiset ja heidän perheensä, sekä maakunnan ja kuntien tarpeiden mukaisesti myös nuoria. Tilanne 11/2018: Lasta odottavat ja alle kouluikäisten perheet = 17 Kouluikäiset lapset ja heidän perheensä = 17 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset (perheet) = 11
Yhteenvetoa Kaikki maakunnat edenneet linjausten ja tavoitteiden suuntaisesti (melko hyvin työ aloitettu) vajaassa kahdessa vuodessa Muita tuloksia ja alustavia johtopäätöksiä Toimintakulttuurin muutos lapsi- ja perhelähtöiseen suuntaan ml osallisuus käynnistynyt Toiminta vastaa aikaisempaa paremmin lasten, nuorten ja perheiden avun ja tuen tarpeisiin Palvelujen hajanaisuus vähentynyt Painopisteen siirtyminen varhaisempaan tukeen ja hoitoon alkanut Maakunnallinen monisektorinen malli yleistynyt ja täsmentynyt rakenteeltaan
Yhteenvetoa Maakunnat erilaisissa vaiheissa maakunnallisen mallin rakentamisessa, kuten lähtötilanteessa Maakunnallisten mallien osuus kasvanut 4 -> 12 syksystä 2017 ja kuntapohjaisten vähentynyt Sote-kuntayhtymä antanut etumatkaa Osallistuminen maakunnan sote-valmisteluun vaihdellut Maakunnilla omat vahvuutensa, joiden varaan rakentaa Maku-sote -lainsäädäntö Viivästyminen ei este kehittämistyölle - tahtotila ratkaisee Perhekeskukseen kuuluvien palvelujen järjestämistä ja tuottamista tarkasteltu, kiteytetty nk. LAPE-teeseihin (THL 2018)
Seuraavat askeleet Tavoitteena perhekeskustoimintamallin vakiinnuttaminen Jatkotyö varmistettava kunnissa, maakunnissa ja kansallisesti Työ jatkuu maakunnissa ja kunnissa LAPE-yhteistyöryhmät, muutosagentit, kunta-agentit Maakuntien omat suunnitelmat ja päätökset perhekeskuksista ja lapsiperhepalveluista sekä jatkotyöstä Osa maakuntia päättänyt mm lapsiperhepalvelujen hallinnollisesta rakenteesta, perhekeskusten perustamisesta ja johtamisesta sekä perhekeskuskehittämisen vastuutahosta vuonna 2019 Kansallinen tuki Perhekeskuskehittäjien kansallinen verkosto jatkuu 2019, THL Yhteiskehittäminen ollut välttämätöntä ja tukenut maakuntia Edustajat mukana kustakin maakunnasta (1. kokous 23.1.2019) LAPE-teesit sote-palveluiden uudistamisen tueksi (THL 2018) LAPE-Akatemiat Perheet keskiöön -hanke ja Itlan Kasvun tuki -työ jatkuvat Ministeriöiden tuki, mm Palveluintegraation muutosohjelma
Seuraavat askeleet 2019- Tehtävät ja menetelmät Lähisuhdeväkivalta, Monimuotoisuus, Varhainen tuki ja hoito Näyttöön perustuvat menetelmät Palvelut ja niiden verkostointi Aikuisten palvelut, Lääketieteellinen osaaminen Porrasteisuustyöryhmän tulosten toimeenpano Sosiaalipalvelujen kokonaisuus, terveyspalvelujen kokonaisuus Integraatio so-te ja si-so-te (horisontaalinen ja vertikaalinen) Yhteistyörakenteet; yhteistoiminnallinen työskentely ja työtavat ml monialainen tuen ja hoidon tarpeen arviointi Verkostojohtamisen ja koordinaation rakenteet Seuranta, arviointi, kehittämisrakenteet, tutkimus Perhekeskusten toimintasuunnitelman laatiminen Perhekeskuskokonaisuuden tuki Perhekeskusoppaan ja palvelulupauksen viimeistely; Kysely
Seuraavat askeleet Kymenlaaksossa. Dialogisen toimintakulttuurin vahvistaminen, LAVA, muutosagenttityö Vastuuhenkilöt Yhteiset prosessit Perhekeskuksen tehtävät konkretisoidaan ja työnjaosta sovitaan Verkostoidaan palvelut, perustetaan kohtaamispaikkoja Asemoidutaan maakunnan alueelle Tilasuunnittelu Koordinaattoreiden tuki alueille toiminnan käynnistämisessä Lasten ja nuorten hyvinvointikertomus Jatkuvan kehittämisen malli Reaaliaikainen asiakaspalautejärjestelmä Asiakkaiden äänen vahvistaminen alueverkostoissa Kehittäjäasiakastoiminta Jatkuvan kehittämisen ja seurannan rakenteista sovitaan Lapset, nuoret ja perheet mukana kehittämässä toimintaa Uudistetaan toimintakulttuuri Johtamisesta, koordinoinnista ja osaamisesta huolehditaan Yhteistyörakenteista -käytännöistä sovitaan Yhteensovittavan johtamisen mallin vakiinnuttaminen Koordinaattorityö Verkostotyön vahvistaminen kaikilla tasoilla
Perhe Kymenlaaksolaisen matka perhekeskusverkostossa, miten se olisi entistä sujuvampi ydinkysymyksiä Yhdessä tekemällä yhteensovitumme Monialainen arviointi: Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut- perheenmukainen verkosto Toimintamallit kuntoon: - Lasten ja nuorten mielenterveyden tuen polku - Kouluikäisen psykososiaalisen tuen polku - Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen polku Varhaisempi tuki: Sosiaalityön, perhetyön porrastuneisuus perhekeskuksissa Kynnyksetön kasvatus- ja perheneuvonta Verkostotyön osaamisen vahvistaminen kaikilla tasoilla lähijohto nyt keskiöön Toimeenpanon tukea tarvitaan Yhteiskehittämistä - kansallista, maakuntien välistä
Julkaisut ja materiaalit Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. THL 2018. http://www.julkari.fi/handle/10024/136193 Lapsen arki eron jälkeen. Suunnitelma vanhempien yhteistyöstä. Haavisto Vaula. STM/Lape 2018. Kasvatus- ja perheneuvonta. Työn sisältöjen, työtehtävien, tavoitteiden ja työmenetelmien määrittely (Bildjuschkin K toim. Työpaperi 20/2018, THL) Perheoikeudelliset palvelut: Lastenvalvojien ja olosuhdeselvittäjien työn sisältöjen, työtehtävien, tavoitteiden ja työmenetelmien määrittely. Bildjuschkin K. toim. Työpaperi 39/2018, THL. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen teoriasta käytäntöön. THL (tulossa) Eropalveluilla kohti sovinnollisuutta. Bildjuschkin K. toim. (Työpaperi 40/2018 THL) Lapsille ja nuorille hyvä sote. LAPE-teesit sotepalvelujen uudistamisen tueksi. Päätösten tueksi 51/2018, THL. Lasten ja perheiden palvelujen tuottaminen yhteistyössä järjestöjen ja seurakuntien kanssa : toimivat rakenteet ja sopimuskäytännöt. Hastrup A. ym. Työpaperi 5/2019, THL. Näin sen teemme. Diasarja perhekeskuskehittämisen tueksi (tehtävät, palveluverkosto, johtaminen) 2/2019 Perhekeskus mukana elämässä. Esite äitiyspakkaukseen 5/2018, STM, OKM, THL Sähköinen perhekeskus. Kehittämistarpeet, tavoitetila, skenaariot ja toimenpide-ehdotukset. Työryhmän selvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja selvityksiä 57/ 2018. Perhekeskus-opas (tulossa) Tietoperustaa koskevat julkaisut, THL
Liite. Mitä kansalliset linjaukset ovat ja miksi niitä tarvitaan? Perustuvat kansallisessa työryhmässä LAPE-ohjelmaa varten laadittuun projektisuunnitelmaan (STM 2016), josta ne on tiivistetty kehitystä ohjaavaan muotoon 5/2017 lähtien Tarkoitus Yhtenäistää perhekeskuksen määrittelyä ja kehittämistyötä maakunnissa Turvata lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuuden toteutuminen eri puolilla maata Varmistaa perhekeskustoiminnan tavoitteiden toteutuminen Tarjota kehys arvioinnille Jokainen linjaus on tarpeen perhekeskuksia perustettaessa Jättävät tilaa erilaisille toteutustavoille maakunnissa
Liite Perhekeskustoimintamallilla tarkoitetaan lähipalvelujen kokonaisuutta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. uutta tapaa verkostoida nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden palvelut ja sovittaa ne yhteen synergiaetuja tuottavasti ja lapsi- ja perhelähtöisesti siten, että jokainen lapsi ja perhe saisi tarvitsemansa tuen ja avun. rakennetta maakuntien sote-palveluiden ja kuntien järjestämien palveluiden sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnan yhteensovittamiseksi sote-uudistuksessa.