Vesilahden kunnan järvi- ja ojatutkimukset vuonna 2018

Vesilahden kunnan järvi- ja ojatutkimukset vuonna 2018 Lauri Sillantie RAPORTTI 2018 nro 986/18

Vesilahden kunnan järvi- ja ojatutkimukset vuonna 2018 Tutkimusraportti nro 986/18, 30.11.2018 Sillantie, L. 2018. Vesilahden kunnan järvi- ja ojatutkimukset vuonna 2018. KVVY Tutkimus Oy. Tutkimusraportti nro 986/18. 9 s. Tekijä: KVVY Tutkimus Oy / Tampere Lauri Sillantie, ympäristöasiantuntija, FM Tilaaja: Vesilahden kunta / Ympäristöpäällikkö Kati Skippari

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. SÄÄ- JA VESIOLOT... 1 3. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU... 2 3.1 Ameenjärvi... 2 3.1.1. Järven yleistiedot ja veden peruslaatu... 2 3.1.2. Järven rehevyystaso ja happitilanne... 2 3.1.3. Soveltuvuus virkistyskäyttöön... 3 3.2 Pikku Särkijärvi... 3 3.2.1. Järven yleistiedot ja veden peruslaatu... 3 3.2.2. Järven rehevyystaso ja happitilanne... 3 3.2.3. Soveltuvuus virkistyskäyttöön... 4 3.3 Pyhäjärven Kirkkolahti... 4 3.3.1. Järven yleistiedot ja veden peruslaatu... 4 3.3.2. Järven rehevyystaso ja happitilanne... 4 3.3.3. Soveltuvuus virkistyskäyttöön... 4 3.4 Pyhäjärven Sakaselkä... 5 3.4.1. Järven yleistiedot ja veden peruslaatu... 5 3.4.2. Järveen kohdistuva kuormitus... 5 3.4.3. Järven rehevyystaso ja happitilanne... 5 3.4.4. Soveltuvuus virkistyskäyttöön... 6 3.5 Soilujärvi... 6 3.5.1. Järven yleistiedot ja veden peruslaatu... 6 3.5.2. Järven rehevyystaso ja happitilanne... 6 3.5.3. Soveltuvuus virkistyskäyttöön... 6 3.6 Särkijärvi (35.218)... 6 3.6.1. Järven yleistiedot ja veden peruslaatu... 6 3.6.2. Järven rehevyystaso ja happitilanne... 7 3.6.3. Soveltuvuus virkistyskäyttöön... 7 4. LASKU-UOMIEN VEDENLAATU... 7 4.1 Koskenjoki... 7 4.2 Narvanjoki... 8 LIITTEET Liite 1. Tarkkailutulokset

Vesilahden kunnan järvi- ja ojatutkimukset vuonna 2018 1. Johdanto KVVY Tutkimus Oy tutki Ameenjärven, Pikku Särkijärven, Soilujärven, Särkijärven sekä Pyhäjärven Kirkkolahden ja Sakaselän vedenlaatua lopputalvella ja -kesällä 2018 Vesilahden kunnan toimeksiannosta. Lisäksi tutkittiin Koskenjoen keskiosan ja Narvanjoen alaosan vedenlaatu huhti- ja marraskuussa. Erikseen sovittuna ja alkuperäisestä vesistötarkkailuohjelmasta poiketen vuonna 2018 tutkittiin Pikku Särkijärven vedenlaatu Pyhäjärven Narvanlahden sijaan. Tutkimustulokset ovat selvityksen liitteenä. 2. Sää- ja vesiolot Tammikuu 2018 oli lähes koko maassa tavanomaista lauhempi, ja sademäärissä oli alueellisia eroja. Aivan tammikuun alussa sateet tulivat etelässä osin vetenä, maan keskiosassa räntänä ja lumena. Sää pysyi etelässä tammikuun loppupuolella melko lauhana ja hajanaisia tihku-, räntä- ja lumisateita esiintyi. Helmikuu oli tavanomaista kylmempi suuressa osassa maata, ja sadanta oli monin paikoin poikkeuksellisen vähäistä. Maaliskuun sademäärä jäi lounaassa sekä Lapissa noin puoleen tavanomaisesta. Maaliskuun lopulla esiintyi yleisesti heikkoja lumikuuroja. Huhtikuu oli monin paikoin tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi. Kuun alku oli poutainen, ja maan etelä- ja keskiosassa alkoi lumipeitteen hupeneminen. Toukokuu oli ennätyslämmin, ja monilla havaintoasemilla maan länsi- ja eteläosassa ei satanut kolmannen päivän jälkeen lainkaan. Sateet jakautuivat kesäkuussa epätasaisesti. Tampereella sadanta jäi hieman pitkän ajan keskiarvosta. Heinäkuun sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi suuressa osassa maata, ja kuukauden keskilämpötila oli Suomen mittaushistorian korkein. Myös elokuu oli 1-3 astetta tavanomaista lämpimämpi, ja sademäärät olivat tavanomaista niukemmat maan länsiosassa. Syyskuu oli hieman keskiarvoa sateisempi.

2 mm 140 Tampere 120 100 80 60 40 20 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2017 2018 1981-2010 Kuva 2.1. Kuukausittainen sademäärä vuosina 2016-2017 sekä Tampereen pitkän ajan sadannan keskiarvo. 3. Tutkittujen järvien vedenlaatu 3.1 Ameenjärvi 3.1.1. Järven yleistiedot ja veden peruslaatu Ameenjärvi sijaitsee Vesilahden kunnan lounaisosassa, osin Urjalan kunnan puolella. Järven valumaalue on pääosin metsää, mutta alueella on myös jonkin verran peltoa. Järven luoteispuolella sijaitsevalle Karhunsuolle on aikaisemmin ollut suunnitteilla turvetuotantoalue, mutta hankkeen etenemisestä ei ole tietoa. Järven rannat ovat pääosin karuhkoja kalliorantoja. Ameenjärvi on pinta-alaansa (noin 1,6km²) nähden erittäin matala, sillä suurin syvyys on ainoastaan noin 4 metriä ja yli 2,5 metriä syvä vesialue on myös erittäin pieni. Vesialueen mataluus, pieni vesitilavuus ja vähäinen veden vaihtuvuus altistavat järven talviaikaisille happikadoille. Vesi on luonteeltaan tummaa ja humuspitoista. Humuksen määrä vaihtelee jonkin verran ja usein talvella vesi on ollut hieman tummempaa kuin kesällä. Vesi on lievästi sameaa. Sähkönjohtavuus on pysynyt alhaisena. Veden ph-arvo on lähellä neutraalia ja puskurikyky happamoitumista vastaan on vähintäänkin tyydyttävällä tasolla. Kesäisin ph kohoaa selkeästi emäksiseksi levätuotannon vuoksi. 3.1.2. Järven rehevyystaso ja happitilanne Ameenjärven veden ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Fosforipitoisuus on talvisin rehevän ja lievästi rehevän luokituksen rajalla. Loppukesällä fosforipitoisuus on erittäin rehevää tai jopa ylirehevää. Myös veden typpipitoisuus on korkea ja siinä havaitaan usein kesäaikaista nousua. Ravinnepitoisuuksien voimakas kasvu talveen verrattuna johtuu todennäköisesti aallokon sedimentin pintaa sekoittavasta vaikutuksesta, jolloin ravinteita pääsee siirtymään sedimentistä veteen. Levänmäärää kuvaava klorofyllipitoisuus on säännöllisesti loppukesällä hyvin korkea.

3 Ameenjärven veden happipitoisuus pysyy kesäisin hyvänä. Tuulet pääsevät sekoittamaan matalaa järveä, minkä lisäksi levät vielä tuottavat happea. Talvisin happi vähenee merkittävästi tai voi loppua pohjan läheltä kokonaan. Lopputalvella 2018 happea oli vielä pohjankin lähellä hieman jäljellä. Voimakkaasta sisäisestä kuormituksesta ei ole kuitenkaan ollut merkkejä edes happikatotalvina. Rehevyydestä, kohtalaisen korkeasta humuspitoisuudesta ja leväsamentumisesta johtuen näkösyvyys on kesäisin yleensä alle metrin. Hygieeninen laatu on ollut erinomaisen hyvä. 3.1.3. Soveltuvuus virkistyskäyttöön Ameenjärven soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentää reilusti luonnontasosta kohonnut rehevyystaso, vahva humusleima sekä talviaikaiset happitaloushäiriöt. 3.2 Pikku Särkijärvi 3.2.1. Järven yleistiedot ja veden peruslaatu Pikku Särkijärvi sijaitsee Narvasta Punkalaitumelle vievän tien varressa Särkijärven ja Ahvenjärven välissä. Pikku Särkijärven vedet laskevat edelleen Särkijärveen. Rannoilla on järven kokoon (noin 3 ha) nähden runsaasti loma-asutusta, joten järveen kohdistuva virkistyskäyttöpaine on voimakasta. Järven etelä-lounaispuolella on suota. Pikku Särkijärvi sijaitsee mäkien alla olevassa notkelmassa, joten sen sijainti on erittäin suojaisa. Lisäksi järvi on pienikokoinen, mikä osaltaan vähentää tuulten vettä sekoittavaa vaikutusta. Järvi kerrostuukin keväällä nopeasti lämpötilan mukaan ja kevätkierto jää siten herkästi puutteelliseksi. Järven morfologisten ominaisuuksien ohella toinen merkittävästi vedenlaatuun vaikuttava tekijä löytyy järveen etelästä tulevista humushuuhtoutumista, joiden seurauksena vesi on hyvin humuspitoista ja ruskeaa. Vesi on kuitenkin melko kirkasta ja sähkönjohtavuus on alhainen. Happamuustasoltaan Pikku Särkijärven vesi on hapahkoa, sillä veden ph-arvo on talvisin alle kuuden. Loppukesällä happamuus lähenee normaalia. Puskurikyky on kuitenkin tyydyttävää, joten happamoitumisen vaara ei siten pitäisi olla. 3.2.2. Järven rehevyystaso ja happitilanne Veden happipitoisuus vaihtelee melko paljon. Talvisin on todettu pohjan läheisen veden hapettomuutta, mutta päällysvedessä happea on ollut hyvin jäljellä. Talvella 2018 veden happipitoisuus oli alentenut, mutta ei kuitenkaan vielä loppumassa. Harvojen käytettävissä olevien loppukesän tutkimuksen perusteella pohjaläheinen vesikerros menee hyvin vähähappiseksi tai täysin hapettomaksi. Pinnan lähellä happea on kuitenkin riittänyt. Alusvesi on kesälläkin hyvin kylmää, joka tarkoittaa kevätkierron jäävän vajaaksi ja osa talviajan happivajeesta periytyvän siten suoraan kesäajalle. Kokonaisuutena Pikku Särkijärven happitaloutta voidaan pitää jotenkuten tyydyttävänä. Veden typpipitoisuus on päällysvedessä pysynyt normaalina, mutta fosforipitoisuus on ollut kohonnut pääosin lievästi rehevien vesien tasolle (14-30 µg/l). Alusvedessä fosforipitoisuus on tyypillisesti kerrosteisuuskausien lopulla korkea, johtuen pohjan hapettomuudesta ja sisäisen kuormituksen käynnistymisestä. Myös loppukesän klorofyllipitoisuus on rehevällä tai erittäin rehevällä tasolla. Mainittavaa hygieenistä likaantumista ei ole havaittu.

4 3.2.3. Soveltuvuus virkistyskäyttöön Pikku Särkijärven virkistyskäyttöluokka voidaan arvioida juuri ja juuri tyydyttäväksi. Vedenlaatua heikentää melko pysyvät happitalouden häiriöt ja havaittu sisäinen kuormitus. Virkistyskäyttöä ajatellen vesi on myös hyvin tummaa ja humuspitoista. 3.3 Pyhäjärven Kirkkolahti 3.3.1. Järven yleistiedot ja veden peruslaatu Pyhäjärven Kirkkolahti sijaitsee Vesilahden kirkonkylän itäpuolella ja laskee vetensä Sakaselän itäpuolitse Pyhäjärven Toutosenselkään. Kirkkolahti on muusta reitistä erillisenä sijaitseva järvimäinen matala allas, jonka valuma-alue on pienikokoinen. Valuma-alue on voimakkaasti maatalousvaltainen sekä etenkin järven länsi- ja eteläpuolella on runsaasti rakennettua aluetta. Vedenlaatua seurataan kunnan toimesta säännöllisesti joka toinen vuosi. Kirkkolahden vesi on peruslaadultaan sameaa, mutta lähes väritöntä ja melko niukkahumuksista. Humusleimaa voidaan pitää kohtalaisena. Veden happamuustaso on neutraali. Kesäisin voimakkaan levätuotannon seurauksena veden ph kohoaa selkeästi emäksiseksi. Puskurikyky happamoitumista vastaan on alueen maatalousvaltaisuuden vuoksi erittäin hyvä. Veden sähkönjohtavuutta voidaan pitää järvivesille normaalina, joten rakennetulta alueelta kohdistuvat hulevedet tai pelloilta tuleva kuormitus ei ole sitä merkittävästi kohottanut. 3.3.2. Järven rehevyystaso ja happitilanne Kirkkolahden rehevyystaso on pysynyt pääosin erittäin rehevänä, joskin vuosittaista vaihtelua on jonkin verran. Kirkkolahti omana vesialtaanaan on ravinnetasoltaan Vanajaveden-Pyhäjärven pääreittiä rehevämpi. Fosforipitoisuus on kesäisin korkea, laskien hieman talvea kohti. Typpeä vedessä on runsaasti ja osa typestä on myös ammonium-muodossa. Koska sisäistä kuormitusta ei ole, kertoo ammoniumpitoisuuden nousu valuma-alueelta tulevasta kuormituksesta. Hajakuormitus onkin merkittävin syy Kirkkolahden rehevyyteen. Myös levän määrää kuvaavan klorofyllipitoisuuden perusteella vesi on erittäin rehevää. Hygieeninen vedenlaatu on pysynyt erinomaisena. Kirkkolahti on matalaa vesialuetta kokonaissyvyyden ollessa vain noin puolentoista metrin luokkaa. Kesäaikaan happitalouden häiriöitä ei esiinny vesimassan saadessa tuulten sekoittavan vaikutuksen seurauksena happitäydennystä ilmakehästä. Myös talvisin happipitoisuus on säilynyt erinomaisena, vaikka hapen kuluminen voisi kohonneen rehevyystason seurauksena olla voimakastakin. 3.3.3. Soveltuvuus virkistyskäyttöön Kirkkolahti soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Ajoittain vedenlaatu on kuitenkin lähempänä välttävää tasoa voimakkaiden leväkukintojen aikana.

5 3.4 Pyhäjärven Sakaselkä 3.4.1. Järven yleistiedot ja veden peruslaatu Pyhäjärven Sakaselkä sijaitsee Vesilahden kirkonkylän pohjoispuolella ja laskee vetensä Pyhäjärven Toutosenselkään. Sakaselkä sijaitsee varsinaiselta Vanajaveden-Pyhäjärven pääreitiltä sivussa. Sakaselän länsiosaan laskevat Alhonselän ja Laukonselän runsasravinteiset vedet. Sakaselkä on matala ja rehevä vesialue. Sakaselän vedenlaatua seurattiin aiemmin Vesilahden kirkonkylän jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun yhteydessä. Nykyisin vedenlaatua seurataan kunnan toimesta säännöllisesti joka toinen vuosi. Sakaselän vesi on peruslaadultaan savisamenteista. Kesällä myös levien runsaus samentaa omalta osaltaan vettä. Humusleima ei ole erityisen voimakas ja vesi on vain lievästi ruskeaa. Parhaimmillaan Sakaselän vesi on melko väritöntä. Veden happamuustaso on normaali, mutta kesäisin voimakkaan levätuotannon seurauksena veden ph kohoaa selkeästi emäksiseksi. 3.4.2. Järveen kohdistuva kuormitus Sakaselkään johdettiin aiemmin Vesilahden kirkonkylän jätevedenpuhdistamon jätevedet. Nykyisin jätevedet johdetaan Lempäälään käsiteltäviksi ja vuodesta 2008 lähtien jätevesikuormitusta ei siten ole Sakaselkään kohdistunut. Jätevesikuormitus selitti kuormituslukujen ja virtaamatietojen perusteella kuitenkin vain pienen osan alueen korkeasta rehevyystasosta. Kesällä jätevedet sekoittuivat tehokkaasti ja jätevesien vaikutuksia oli vaikeaa tuloksista eritellä. Talvella jätevesien vaikutukset olivat sen sijaan aiemmin tuloksista selvästi eriteltävissä jätevesien kerryttyä alusveteen. Lähivaluma-alue on maatalousvaltaista ja vesialueen rehevyys onkin selitettävissä pitkälti hajakuormituksella. 3.4.3. Järven rehevyystaso ja happitilanne Sakaselkä on ravinnetasoltaan Vanajaveden-Pyhäjärven pääreittiä rehevämpi. Sekä fosforipitoisuuden että levän määrää kuvastava klorofyllipitoisuuden perusteella vesi on pysynyt erittäin rehevällä tai vähintäänkin rehevällä tasolla. Talvisin fosforitaso on ollut yleensä kesää alhaisempi. Myös typpeä on vedessä runsaasti. Talvella 2018 vedessä havaittiin myös kohonnut ammoniumtypen pitoisuus, mikä viittaa valuma-alueelta tulevaan hajakuormitukseen. Sakaselän korkeaa ravinnetasoa ylläpitää myös Alhonselän ja Laukonselän suunnalta tulevat runsasravinteiset vedet. Yhteys pääreitille on kuitenkin varsin avoin, joten veden vaihtoa tapahtuu Sakaselän ja Vanajaveden-Pyhäjärven pääreitin välillä, mikä parantaa Sakaselän vedenlaatua. Sakaselän rehevyystaso on pitkään pysynyt erittäin reheville vesille ominaisella tasolla. 2010-luvun alussa selän rehevyystasossa oli havaittavissa lievää alenemista. Kesällä 2018 palattiin kuitenkin tutulle erittäin rehevälle tasolle. Hygieeninen vedenlaatu on viime vuosina pysynyt erinomaisena. Sakaselkä on matalaa vesialuetta, eikä lämpötilakerrosteisuutta yleensä kesällä muodostu edes lämpimien säiden vallitessa. Happiongelmia ei siten tavallisesti esiinny. Myös loppukesällä 2018 happitilanne oli erinomainen. Talvella hapen kuluminen voi jään alla olla voimakastakin korkean rehevyystason seurauksena, joskaan hapettomuutta ei viimeaikoina ole todettu.

6 3.4.4. Soveltuvuus virkistyskäyttöön Sakaselkä soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Ajoittain vedenlaatu on kuitenkin lähempänä välttävää tasoa voimakkaiden leväkukintojen aikana. 3.5 Soilujärvi 3.5.1. Järven yleistiedot ja veden peruslaatu Soilujärvi sijaitsee Vesilahden kunnan ja Akaan kaupungin rajalla Ison Arajärven eteläpuolella kallioisella alueella. Hyvin pieni kulma järvestä kuuluu Urjalaan. Valuma-alueella ei ole peltoa ja soidenkin määrä on vähäinen. Soilujärvi on merkittävä virkistyskäyttökohde, sillä järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta. Kooltaan valuma-alue on melko pieni ja järven keskiviipymä on reilu vuosi. Soilujärvi on perustyypiltään kirkasvetinen karu järvi. Vesi on lähes väritöntä ja veden humusleima on alhainen. Happamuustaso on normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan on alkaliniteetin perusteella tyydyttävä. Happamoitumisen vaaraa ei siten ole. Veden sähkönjohtavuus on järvivesille normaali. 3.5.2. Järven rehevyystaso ja happitilanne Ravinnetaso on päällysvedessä pysynyt karujen vesien tasolla. Valuma-alueelta ei näyttäisi siten tulevan merkittävää ravinnekuormitusta järveen. Järveen kohdistuva ravinnekuormitus on kuitenkin jatkossakin pyrittävä minimoimaan, sillä pienetkin ravinnelisäykset näin kirkasvetisessä järvessä saattavat vaikuttaa levätuotannon kasvuun. Tutkittuina ajankohtina levää on kuitenkin todettu varsin vähän. Viime vuosina klorofyllipitoisuus on pysynyt alle karun tason. Järven happitalous on erittäin hyvä. Hapen kuluminen on hidasta alhaisen rehevyystason sekä niukkahumuksisuuden ansiosta. Järven mataluuden vuoksi vesimassa ei kerrostu kesäaikaan, joten vesi saa happitäydennystä ilmakehästä. 3.5.3. Soveltuvuus virkistyskäyttöön Soilujärvi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti. Vesi on lähes väritöntä ja humusleima on alhainen. Lisäksi veden ravinnetaso on alhainen. 3.6 Särkijärvi (35.218) 3.6.1. Järven yleistiedot ja veden peruslaatu Särkijärvi sijaitsee Vesilahden Narvasta Punkalaitumelle johtavan tien vieressä ennen Krääkkiön kylää. Särkijärvi on yksi Naarvajärven valuma-alueen latvajärvistä. Valuma-alue on metsää ja suota. Peltoja valuma-alueella ei ole. Rannoilla on reilusti loma-asutusta, joten järven virkistyskäyttö on siten tärkeää. Peruskartan mukaan järvellä ei ole selvää lasku-uomaa, joka hankaloittaa hieman valumaalueen määritystä.

7 Särkijärven vesi on peruslaadultaan ruskeaa ja hapanta humusvettä. Happamuuden vaihtelu kesän ja talven välillä on kohtalaisen suurta. Veden puskurikyky on pysynyt kuitenkin kohtalaisen ja välitöntä happamoitumisen vaaraa ei siten ole. Humusleima on voimakas, mutta vesi on kuitenkin kirkasta. Sähkönjohtavuus on hyvin alhainen. 3.6.2. Järven rehevyystaso ja happitilanne Veden fosforipitoisuus kuvastaa lievästi rehevää vettä. Typpitaso on luonnontilaisten järvivesien alatasolla. Klorofyllipitoisuus on vaihdellut todella paljon. Klorofyllipitoisuudesta tarvitaan vielä useampia tutkimuksia, jotta järven tyypillistä levämäärää voi klorofyllipitoisuudesta tulkita. Happitilanne ei ole täysin moitteeton ja pohjanläheisen veden hapettomuutta on järvessä välillä havaittu. Vuonna 2018 happitilanne oli kuitenkin hyvä sekä kesällä että talvella. Täyskiertojen voimakkuus on järven happipitoisuuden kannalta oleellista, sillä tumma vesi kerrostuu herkästi lämpötilan mukaan. Myös järven melko suojainen sijainti ja pieni koko edesauttavat kerrosteisuuden pysymistä. Voimakasta sisäisestä kuormituksesta ei havaittu hapettomuudenkaan aikaan. 3.6.3. Soveltuvuus virkistyskäyttöön Särkijärven veden virkistyskelpoisuusluokka on tyydyttävä. Laatuluokkaa laskee osaltaan humuspitoisuus sekä lievä happamuus ja rehevyys. Happitalouskaan ei ole moitteeton. 4. Lasku-uomien vedenlaatu 4.1 Koskenjoki Koskenjoki laskee Onkemäenjärvestä Mantereenjärveen ja edelleen Pyhäjärveen. Valuma-alue on laaja ja sillä sijaitsee pääosin metsää, mutta myös peltoa, suota ja useita järviä. Lähivaluma-alue on peltovoittoista. Valuma-alueella on myös haja-asutusta. Koskenjoen vesi on peruslaadultaan sameaa ja ruskeaa. Sameus ja kiintoaineen määrä vaihtelee valumaolojen mukaan. Humusleima on vahva. Jokeen kohdistuvan hajakuormituksen vaikutukset näkyvät selvästi kohonneena ravinnetasona sekä hygieenisen laadun heikkenemisenä. Fosforitaso ylittää luonnontilaisten jokivesien tasona pidetyn arvon noin 2-5 kertaisesti. Myös veden typpipitoisuus on selvästi koholla osoittaen kuormituksen merkkejä. Typpitaso on noin 2-4 kertainen kuormittamattomaan tasoon nähden. Vedessä todettiin etenkin keväällä hygieenistä laatua heikentäviä bakteereita, eikä laatu ollut moitteeton syksylläkään. Kokonaisuutena kevään tutkimusajankohtana vedenlaatu oli ainakin vuonna 2018 selkeäasti syksyä heikompaa. Joen happipitoisuus näyttää pysyvän hyvänä.

8 4.2 Narvanjoki Narvanjoki sijaitsee Narvan taajaman eteläpuolella ja laskee Narvanlahteen ja Pyhäjärven Alhonselälle. Narvanjoen vedenlaatua on aiemmin tutkittu Vesilahden kunnan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun yhteydessä. Nykyisin jätevedet johdetaan Lempäälään käsiteltäviksi eikä jätevesikuormitusta siten enää tule. Lähivaluma-alue on peltovoittoista ja valuma-alueella on myös taajamasekä haja-asutusta. Narvanjoen vesi on peruslaadultaan sameaa ja runsaan humuksen määrän vuoksi ruskeaa. Sameus ja kiintoaineen määrä tosin vaihtelee huomattavasti valumaolojen mukaan. Jokeen kohdistuvan hajakuormituksen vaikutukset näkyvät selvästi kohonneena ravinnetasona sekä hygieenisen laadun heikkenemisenä. Fosforitaso ylittää luonnontilaisten jokivesien tason säännöllisesti ja reilusti. Alhaisimmillaankin fosforipitoisuus on moninkertainen kuormittamattomiin vesiin verrattuna. Vuonna 2018 fosforitaso oli samanlaista kuin aiemminkin. Myös veden typpipitoisuus on selvästi koholla ja vuoden 2018 tutkimuksissa typpitaso oli vielä tavanomaista korkeampi. Vedessä todettaan hygieenistä laatua heikentäviä bakteereita, joskin huippulukemista on tultu jo hieman alaspäin. Veden happipitoisuus pysyy joessa hyvänä tai vähintään melko hyvänä.

9 KVVY Tutkimus Oy Tekijä: Ympäristöasiantuntija, FM Lauri Sillantie Hyväksynyt: Vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta Jakelu Vesilahden kunta / Ympäristönsuojelu, Lindinkuja 1, 37470 Vesilahti Jakelu sähköisenä Vesilahden kunta, Kati Skippari, Kati.Skippari@lempaala.fi

KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/3 Vesilahden järvitutkimukset (VESILAH) Vesilahti/Narva purkuvesistö (VENA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Sähkonj *ph *Väri *Alkalin *KHT *Kok.N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Cl *Al.entero *Lämpkolif *Klorof Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mmol/l mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml pmy/100 ml mg/m3 22.2.2018 VESILAH / AMEEN1 Ameenjärvi 1 Kok.syv. 3,3 m; Näytt.ottaja KVVY/Ville Juusela; 1.0 0,9 6,9 48 4,3 4,8 6,2 130 0,18 16 830 67 30 2.0 1,2 2,3 16 5,5 5,2 6,3 120 0,24 15 820 91 33 8.8.2018 VESILAH / AMEEN1 Ameenjärvi 1 Kok.syv. 1,9 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja Antero Uurtamo; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 20,5 9,3 100 8,8 4,7 7,9 82 0,31 13 890 3 66 ~2 ~2 1.5 20,0 8,6 94 10 4,8 7,5 83 0,31 13 1000 <3 100 0.0-1.5 61 22.2.2018 VESILAH / PSARKIJ Pikku Särkijärvi Kok.syv. 6,0 m; Näytt.ottaja KVVY/Ville Juusela; 1.0 0,9 6,4 45 1,5 3,2 5,7 190 0,079 25 710 45 19 3.0 1,2 3,3 24 5.0 2,1 3,1 23 1,8 3,6 5,9 25 630 31 25 8.8.2018 VESILAH / PSARKIJ Pikku Särkijärvi Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja Antero Uurtamo; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 19,0 6,2 67 1,7 3,3 6,6 120 0,14 19 470 14 25 ~2 ~6 5.0 6,1 <0,2 <1 4,5 4,8 6,2 1200 520 170 0-2 31 22.2.2018 VESILAH / KIRKKOL Pyhäjärvi, Kirkkolahti Kok.syv. 1,9 m; Näytt.ottaja KVVY/Ville Juusela; 1.0 1,0 14,0 98 6,6 12,3 6,9 64 0,58 9,7 1100 140 26 8.8.2018 VESILAH / KIRKKOL Pyhäjärvi, Kirkkolahti Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 10:20; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 230; 1.0 20,1 8,9 98 15 9,5 7,8 40 0,45 8,6 710 <3 58 0 0 0.0-1.0 40 22.2.2018 VESILAH / SAKAS Pyhäjärvi, Sakaselkä Kok.syv. 4,5 m; Näytt.ottaja KVVY/Ville Juusela; 1.0 1,1 6,5 9,6 6,9 50 0,47 8,0 1100 16 32 3.5 1,9 9,1 66 7,5 9,9 6,8 55 0,51 8,0 1000 58 34 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/3 Vesilahden järvitutkimukset (VESILAH) Vesilahti/Narva purkuvesistö (VENA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Sähkonj *ph *Väri *Alkalin *KHT *Kok.N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Cl *Al.entero *Lämpkolif *Klorof Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mmol/l mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml pmy/100 ml mg/m3 8.8.2018 VESILAH / SAKAS Pyhäjärvi, Sakaselkä Kok.syv. 4,7 m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 10:30; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 230; 1.0 21,2 8,6 97 10 9,2 7,8 35 0,46 7,9 680 <3 50 2 2 4,0 20,9 7,9 88 14 9,3 7,6 35 0,45 8,3 670 <3 53 0.0-2.0 31 22.2.2018 VESILAH / SOILU Soilujärvi Kok.syv. 5,0 m; Näytt.ottaja KVVY/Ville Juusela; 1.0 1,0 13,4 94 1,6 3,6 6,6 37 0,13 7,2 460 40 8 1,6 3.5 1,8 12,2 87 1,1 3,6 6,5 37 0,13 7,2 420 38 8 1,5 8.8.2018 VESILAH / SOILU Soilujärvi Kok.syv. 4,7 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja Antero Uurtamo; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 22,2 7,6 87 1,5 3,4 7,0 30 0,14 7,0 330 4 10 1,4 1 3 3.5 20,5 7,5 83 1,5 3,3 7,0 30 0,13 6,9 320 5 9 1,4 0-2 3,4 22.2.2018 VESILAH / SARKIJA Särkijärvi Kok.syv. 4,5 m; Näytt.ottaja KVVY/Ville Juusela; 1.0 1,1 8,9 63 1,1 3,1 5,9 140 0,084 19 580 38 15 4.0 3,2 4,0 30 1,0 3,5 5,9 16 600 33 18 8.8.2018 VESILAH / SARKIJA Särkijärvi Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja Antero Uurtamo; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 340; 1.0 20,8 6,5 73 1,1 3,0 6,7 84 0,14 13 420 13 24 2 0 4.0 P 3,7 E 1,4 3,2 6,3 14 420 13 21 0-2 8,6 11.4.2018 VESILAH / KOSKENJ Koskenjoki, alavirta mts Klo 16:00; Näytt.ottaja ML; 0,2 0,6 12,1 84 38 32 6,6 6,6 110 12 2400 72 97 29 2,1 110 22 12.11.2018 VESILAH / KOSKENJ Koskenjoki, alavirta mts Klo 9:00; Näytt.ottaja es; Virt. ~0,05 m3/s; 0,2 4,7 10,6 82 13 4,0 10,5 7,0 96 12 1300 68 42 12 4,3 14 8 11.4.2018 VENA / 1 Narvanjoki 1 (yläp.) Klo 16:20; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 230; 0.5 0,3 12,7 88 73 64 7,1 6,8 130 11 2900 180 140 45 2,2 670 250 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/3 Vesilahden järvitutkimukset (VESILAH) Vesilahti/Narva purkuvesistö (VENA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Sähkonj *ph *Väri *Alkalin *KHT *Kok.N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Cl *Al.entero *Lämpkolif *Klorof Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mmol/l mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml pmy/100 ml mg/m3 12.11.2018 VENA / 1 Narvanjoki 1 (yläp.) Klo 8:30; Näytt.ottaja es; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 150; Virt. ~0,05 m3/s; 0.5 4,7 10,0 78 23 8,8 12,7 7,0 120 12 2100 42 71 26 4,9 130 130 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.