6. Luento 2.3. Hyvä ja paha aktiivisuus Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/
Muurahainen ja heinäsirkka I Muurahainen ahersi koko kesän, mutta heinäsirkka se vain soitteli ja hummasi menemään Tuli talvi ja heinäsirkka ei siihen ollut varautunut, mutta muurahainen oli ahkeroinut koko kesän ja kerännyt varastoa pitkän talven varalle Muurahainen selvisi vastoillaan läpi talven, mutta heinäsirkalle kävi huonosti
Muurahainen ja heinäsirkka II Muurahainen ahersi koko kesän, mutta heinäsirkka se vain soitteli ja hummasi menemään Tuli talvi ja heinäsirkka ei siihen ollut varautunut, mutta muurahainen oli ahkeroinut koko kesän ja kerännyt varastoa pitkän talven varalle Muurahaisparka rasittui ahkeroinnistaan niin, että kuolla kupsahti, kun taas heinäsirkka muutti talveksi etelään ja jatkoi soitteluaan ja hummailuaan
Muurahainen ja heinäsirkka III Muurahainen ahersi koko kesän, mutta heinäsirkka se vain soitteli ja hummasi menemään Tuli talvi ja heinäsirkka ei siihen ollut varautunut, mutta muurahainen oli ahkeroinut koko kesän ja kerännyt varastoa pitkän talven varalle Muurahainen lainasi heinäsirkalle talven ruokatarvikkeet ja otti sen asumaan luokseen Seuraavana kesänä heinäsirkka jatkoi soitteluaan, eikä koskaan maksanut velkojaan Muurahainen jatkoi ahertamista
Hyvä ja paha aktiivisuus Onko aktiivisuus aina hyvää ja laiskuus pahaa, vai onko silläkin väliä, mihin energiansa ja aktiivisuutensa suuntaa? Aktiivisuutta ja yritteliäisyyttä pidetään yleisesti tärkeinä yhteisöllisinä hyveinä ja usein tuollaiset ihmiset ja kansat ovat menestyneetkin, mutta onko kasvulla ja toimeliaisuudella myös rajansa? Kenen etua työmoraalin korostaminen ajaa? Entä yksilön ahkeruuden suhde muihin ihmisiin? Työnjako, ahertajat, hummailijat ja vapaamatkustajat
Otsasi hiessä on sinun leipäsi ansaitseman Ora et labora Monien uskontojen työmoraali Pidä huoli leiviskästäsi Toisaalta Jeesus: Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkö leikkaa eivätkä kokoa aittoihin... Vapaamatkustuksen estäminen ja resurssien jako työpanoksen suhteessa Vastavuoroisuuden tietoinen tai vaistomainen kannattaminen
Weber ja protestanttinen etiikka Luterilaista työmoraalia myös ylikorostettu (vrt. kalvinistinen käsitys) Max Weber (1864-1920): Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki (1904, suom. 1980) Kapitalismin syntyyn vaikutti kalvinismin ennaltamääräämisoppi, jonka mukaan taivaaseen pääsyyn ei voinut itse vaikuttaa Kalvinistit tarvitsivat varmuuden pelastumisestaan, joten he ajattelivat, että maallinen menestys oli osoitus kuulumisesta pelastuvien joukkoon Tämä Weberin mukaan osaltaan synnytti taloudellisen järjestelmän, joka myöhemmin jatkoi olemassaoloa uskontoon perustuneesta synnystään riippumatta Weber ei tarkoittanut, että kalvinismi olisi ollut välttämätön kapitalismin syntymiselle, vaan sanoi, että kapitalismi olisi ilman kalvinismia syntynyt jossain muussa muodossa
Maallinen ja henkinen Toisaalta ahkeruus liittyy maalliseen elämään, ja lähes kaikissa uskonnoissa myös voimakas henkinen suuntaus, jossa näiden kahden eroa ja henkisen ensisijaisuutta korostetaan Asketismi, vetäytyminen, mietiskely, luostarilaitos jne. Usein liittyy myös mystisismiin ja salattujen totuuksien etsimiseen Toisaalta kilvoittelu (jopa islamin jihad tulkittuna sisäisesti, ei ulkoisesti) vaatii myös aktiivisuutta, ahkeruutta ja ponnisteluja Kyse ei niinkään ahkeruudesta sinänsä, vaan sen kohdentamisesta
Hengen velttous ja jalo joutilaisuus Hengen velttous iskee silloin, kun on saavuttanut kaiken sen, minkä on ajatellut elämässään saavuttamisen arvoiseksi: "Tässäkö tämä nyt kaikki olikin? Sen välittämää ahdistuksen viestiä kannattaa kuunnella, sillä se voi olla merkki muutoksen tarpeesta elämässä Hengen velttous on myös tympiintymistä, haluttomuutta nähdä vaivaa, innostuksen lerpahtamista heti, kun ei olekaan enää kivaa Jalo joutilaisuus on taito olla tekemättä Se on jonninjoutavan puuhastelun vastahyve Joutilaisuudessa nousevat mieleen juuri ne ajatukset, joita hääräämisellä yritetään torjua Se on myös kaikenlaisen luovuuden edellytys
Työ, materiaaliset ja muut arvot Työ ja ahkeruus tuovat yleensä vaurautta ja materiaalista menestystä tekijöilleen ja muille, mutta tuoko se onnellisuutta? Mitä itse asiassa onnellisuuteen tarvitaan ja miten sitä voi mitata? Työnjaolle ja yhteistyölle jo pitkät evolutiiviset perusteet Myös vapaamatkustajien tunnistus ja näiden sosiaalinen rankaisu hyvin perinteisiä ja perusteltuja => Ahkeruuden ja työmoraalin korostus
Ahkeruus olkoon ilomme Modernit yhteiskunnat hyvinkin työ-, ahkeruus- ja yksilönpanoskorosteisia Perinteisesti suvunsisäiset huolenpitovelvoitteet ylös (vanhemmat), alas (lapset) ja sivuille (sisarukset ja muut sukulaiset), mutta levinnyt tästä koskemaan heimoja, kansoja ja valtioita, ja jossain määrin myös muita kansoja (globaali solidaarisuus), joskin jo selvästi alemmalla intensiteetillä Vastavuoroisuus yhteisön tarjoamien hyödykkeiden maksamisessa Näkyy hyvin tämänkin päivän vero- ja talouskeskustelussa
Talouskasvu ja maailmamme rajat Jatkuvan kasvun ideologia suora ahkeruusideologian jatke Niin kauan kun ei absoluuttisia rajaehtoja, ei ongelmia Tarjoaako maailma ja sen resurssit kuitenkin tällaisen rajan? Jos määrällinen kasvu ei enää mahdollista, missä määrin sitten laadullinen? Tulevaisuusennusteet usein myös menneet metsään (Malthus, Rooman klubi jne.), koska teknologian muutoksia ja sen vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen ei useinkaan pystytä ennakoimaan Maailman väestö kasvaa edelleen, mutta Afrikkaa lukuun ottamatta syntyvyys kääntynyt jyrkästi laskuun perinteisillä korkean syntyvyyden alueilla kuten Aasiassa, Lähi-idässä ja latinalaisessa Amerikassa