TALVIKUNNOSSAPITO 2014

TALVIKUNNOSSAPITO 2014 TALVEN VAIKEUSASTE JA SAAVUTETTU LAATUTASO Päivämäärä 17.7.2014 Tilaaja Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Laatija Juha Rissanen Pentti Häkkinen

ALKUSANAT Ramboll Finland Oy on seurannut Tampereen kaupungin talvikunnossapidon laatua, talven olosuhteiden vaikeutta sekä talvikunnossapidon kustannuksia vuodesta 2001 lähtien. Työn tilaajana on ollut Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen -yksikkö. Työhön ovat osallistuneet Tampereen kaupungin tilaajaorganisaatiosta rakennuttajahortonomit Teemu Kylmäkoski ja Petri Kujala sekä rakennuttajainsinööri Kimmo Myllynen. Urakoitsijoiden edustajina työhön ovat osallistuneet Tampereen Infrasta työpäälliköt Kari Korpela ja Reijo Lahtinen. Muiden urakoitsijoiden edustajia ovat olleet Kyösti Rajala (Destia Oy), Vesa-Matti Mäkinen (Kuljetusliike Juha Niemenmaa Oy) sekä Jukka ja Merja Haapaniemi (Pihahuolto Ky Haapaniemi). Ramboll Finland Oy:stä Tampereelta työhön ovat osallistuneet Ins. Pentti Häkkinen sekä DI Juha Rissanen. Tampereella 17.7.2014 Juha Rissanen

SISÄLTÖ 1. Tutkimusmenetelmä 4 2. Tutkimuksessa käytetyt mittarit 4 3. Talven vaikeus sääolosuhteiden perusteella 5 3.1 Talven vaikeus aurauksen suhteen 5 3.2 Talven vaikeus liukkauden torjunnan suhteen 6 3.3 Talven sääolosuhteiden vaikeusaste 7 3.4 Talven 2013-2014 sääolosuhteiden yhteenveto 8 4. Talvien 2008 2013 olosuhdekuvat 10 4.1 Talvi 2012 2013 10 4.2 Talvi 2011-2012 11 4.3 Talvi 2010-2011 12 4.4 Talvi 2009 2010 13 4.5 Talvi 2008 2009 14 4.6 Talvi 2007 2008 15 5. Kunnossapitotyön vaikeus työnjohdon arvio 16 6. Talven vaikeusaste 18 7. Kaupunkilaisten antama palaute 18 8. Kustannukset 20 9. Laatutason seuranta 23 10. Vertailu edellisiin talviin 25 11. Muita talven 2013 2014 tunnuslukuja 26 11.1 Kaatumisonnettomuudet ja korvaushakemukset 26 11.2 Käytetyn liukkauden torjuntamateriaalin määrä 27 11.3 Ilmanlaadun mittaus 28 12. Ylläpidon palautejärjestelmä 30 12.1 Palautejärjestelmän tausta ja toiminta 30 12.2 Talvikauden 2013-2014 palautemäärät 31 Liite 1, Talvien 2002-2007 sää- ja olosuhdekuvat 1

4 1. TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimusmenetelmän keskeisimpänä osana on tarkka säätilojen vaihtelun seuranta. Mitattujen säätietojen perusteella määritetään kuluneen talven sääolojen vaikutus päivittäisen kunnossapitotyön vaikeuteen. Tutkimuksen tuloksena määritettyjen vaikeusasteiden avulla kulunutta talvea, sen sääolosuhteita sekä talvikunnossapidosta aiheutuneita kustannuksia voidaan verrata aikaisempiin talviin. Tutkimuksessa on käytetty Foreca Oy:n toimittamia, Pirkkalan lentoaseman mittauspisteen säätilastoja. Lisäksi Tampereen kaupungin alueurakoitsijoiden työnjohto on kerännyt tietoja säätilan paikallisesta vaihtelusta ja sen vaikutuksesta kunnossapitotyön vaikeuteen. Tutkimuksessa seurataan myös kaupunkilaisten kokemaa talvikunnossapidon laatua saadun palautteen sekä Tampereen kaupungin web-sivuilla vuosittain järjestettävän kunnossapitokyselyn tulosten perusteella. Kunnossapitotyön vaikeutta ja saavutettua laatua kuvaavien mittareiden rinnalla seurataan talvikunnossapidosta aiheutuneita kustannuksia. Tämän tutkimuksen tarkkailujakso on 1.10.2013 30.4.2014. Tilastot ja säätiedot, joiden perusteella talven vaikeusaste on määritetty, perustuvat kyseiseltä jaksolta kerättyyn aineistoon. 2. TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT MITTARIT Talven vaikeusaste sääolojen suhteen on määritetty mittaamalla yhtenäisten pakkasjaksojen kestoja, päivittäisten lämpötilojen vaihtelua, lumi- ja vesisateita ja niiden ajoittumista sekä sademääriä. Talvien säätiedot on asetettu samaan kaavioon, josta voidaan huomata eri sääolojen ja - ilmiöiden yhteisvaikutus kunnossapitotyöhön (Talvi 2013 2014: kuvat 5 ja 6 s.9). Edellä mainitut muuttujat on pisteytetty ja niiden perusteella on laskettu tarkastelujakson sääolosuhteille tunnusluku, joka kuvaa talven sääolojen vaikutusta talvikunnossapidon vaikeuteen. Lisäksi Tampereen Infran sekä yksityisten alueurakoitsijoiden työnjohto on arvioinut päivittäisen kunnossapidon vaikeutta. Sääolosuhteiden sekä kunnossapitotyön vaikeutta kuvaavien arvosanojen perusteella määritettiin lopullinen talven vaikeusaste. Talvikunnossapidon laatu määritettiin toukokuussa järjestetyn internetkyselyn tulosten avulla. Yhteenveto tehdyn kyselyn tuloksista on raportin sivulla 19. Talvikunnossapidon taloutta seurattiin toteutuneiden kustannustietojen perusteella. Kustannukset on eritelty lumen aurauksesta ja liukkauden torjunnasta syntyneisiin kustannuksiin. Talvikunnossapidon kustannuksiin on laskettu mukaan myös hiekoitushiekan keruusta aiheutuneet kustannukset. Talvien 2001 2008 kustannukset eivät pidä sisällään näitä kustannuksia. Jotta kaikkien seurannan piirissä olleiden talvien vertailukelpoisuus säilyisi, on hiekoitushiekan keruusta aiheutuneita kustannuksia käsitelty raportissa omana osanaan ja ne on jätetty pois kappaleen 9 Laatutason seuranta kuvaajista.

5 Taulukko 1: Tutkimuksessa käytettyjä lähteitä. Sääolosuhteet : Talven vaikeusaste: Saavutettu laatutaso: Kunnossapitotyön vaikeusaste: Kustannukset: * Tienpitäjän kalenteri *) * Tienpitäjän kalenteri *) * Sääolosuhteet * Kaupunkilaiset * Taloudellinen seuranta * Foreca Oy:n säätiedot * Sää- ja olosuhde tietokantaohjelmisto * Sää- ja olosuhde tietokantaohjelmisto * Kunnossapitotyön vaikeus *) *) Tampereen Infran ja yksityisten alueurakoitsijoiden työnjohto 3. TALVEN VAIKEUS SÄÄOLOSUHTEIDEN PERUSTEELLA 3.1 Talven vaikeus aurauksen suhteen Talven vaikeusaste aurauksen suhteen määritetään seurantakauden aikana sataneen lumen kokonaismäärän sekä lumisadepäivien lukumäärän ja niiden ajoittumisen perusteella. Kokonaislumimäärä oli tarkastelujaksolla 56 cm. Kokonaislumimäärän vaikeusasteeksi muodostui 1,12. Lumisadepäiviä oli yhteensä 27 kappaletta. Näistä lumisateista 10 ajoittui viikonloppuun. Pyrypäiviä seurantakaudella ei ollut yhtään. Pyrypäiväksi katsotaan päivä, jonka aikana lunta kertyy maahan yli 8 cm. Vaikeusasteeksi edellisten perusteella muodostui 2,17. Talven vaikeusaste aurauksen suhteen määritetään edellisten keskiarvona ja vaikeusasteeksi tulee 1,64. Kuva 1: Vaikeusaste lumen aurauksen suhteen.

6 Talven aikana sataneen lumen kokonaismäärä laski edellisestä seurantajaksosta huomattavasti. Talvella 2012 2013 lunta satoi yhteensä 128 cm. Lumimäärän puolittumisen lisäksi myös lumisadepäivien lukumäärä oli edellistalvea huomattavasti pienempi. Talvella 2012-2013 lumisadepäiviä oli yhteensä 44 kappaletta. Talvikauden 2012-2013 vaikeusaste lumenaurauksen suhteen oli 3,10. Kokonaisuudessaan kulunut talvi oli lumenaurauksen kannalta erittäin helppo. 3.2 Talven vaikeus liukkauden torjunnan suhteen Talven vaikeusaste liukkauden torjunnan suhteen määritetään pakkasjaksojen, vesisadepäivien sekä nolla-asteen ylitysten ja alitusten lukumäärän perusteella. Pakkasjaksojen yhteispituuden (21 vrk) perusteella vaikeusasteeksi muodostui 2,90. Talvikunnossapitoon vaikuttavia vesisadepäiviä oli yhteensä 7 kappaletta. Vaikeusasteeksi muodostuu tällöin 1,75. Tarkastelun ulkopuolelle on rajattu vesisateet, jotka eivät vaikeuttaneet talvikunnossapitoa (sulaan maahan satanut vesi) Nollan ylityksiä ja alituksia tuli yhteensä 24 kpl. Vaikeusasteeksi muodostui 2,00. Talven vaikeusaste liukkauden suhteen määritetään edellisten keskiarvona ja vaikeusasteeksi tulee 2,22. Kuva 2: Vaikeusaste liukkauden torjunnan suhteen. Pakkajaksoja seurantakaudella oli yksi, joka ajoittui tammikuun loppupuolelle. Ilman lämpötila laski talvisiin lukemiin vasta tammikuun 12. päivä. Talven ainoan pakkajakson pituus oli 21 vuorokautta. Talvella 2012-2013 pakkasjaksoja oli yhteensä kolme kappaletta ollen kestoltaan yhteensä 31 päivää. Varsinaiseksi pakkasjaksoksi katsotaan aika, jolloin ilman lämpötila pysyttelee jatkuvasti alle -5 C vähintään viiden päivän ajan. Tällaiset jaksot ovat yleensä liukkauden torjunnan kannalta helppoa aikaa. Talvi 2013-2014 oli kokonaisuutena erittäin lauha. Nolla-lämpötila-asteen ylitysten ja alitusten määrä kasvoikin edellisestä talvesta hieman (+ 7kpl). Talvikunnossapitoa vaikeuttavien vesisateiden määrä pysyi kuitenkin edellisen seurantakauden tasolla. Vesisadepäivien lukumäärässä huomioidaan vain sateet, jotka ovat sataneet lumiseen maahan.

7 Seurantakauden 2012-2013 liukkauden torjunnan vaikeusaste oli 1,77. Vaikeusasteen nousun taustalla on huomattavan lauha talvi. Kuvassa 3 on esitetty kolmen edellisen seurantajakson loka-huhtikuiden kuukausittaiset lämpösummat. Vain tammikuu 2014 oli edellisiin verrattuna kylmempi. Talvi 2012-2013 oli kuvan talvista selvästi kylmin. Liukkauden torjunnan vaikeusasteeksi muodostui tuolloin 1,77. Kuva 3: Seurantajakson kuukausittaiset lämpösummat, seurantakaudet 2012, 2013 ja 2014. 3.3 Talven sääolosuhteiden vaikeusaste Koko talven sääolosuhteiden vaikeusaste talvikunnossapidon kannalta määritetään aurauksen ja liukkauden torjunnan vaikeusasteiden keskiarvona. Koko talven sääolojen vaikeusasteeksi muodostuu 1,93. Kuva 4: Sääolosuhteiden vaikeusaste.

8 3.4 Talven 2013-2014 sääolosuhteiden yhteenveto Tarkastelujakson sääoloja ja toimenpiteiden vaikeutta on kuvattu kuvissa 5 ja 6 sivulla 9. Seuraavassa on lyhyt kuvaus talven olosuhteista kunnossapidon kannalta katsottuna. Lokakuu oli tavanomaista lauhempi ja sateisempi suurimmassa osassa maata. Keskilämpötila oli lähes koko maassa keskiarvoja korkeampi. Kuukauden alkupuolella oli lämmintä, mutta kuukauden puolivälissä sää kylmeni hetkellisesti koko maassa ja suurimmassa osassa Suomea satoi ensilumi. Tampereella ensilumi satoi 17.10. Sää lämpeni kuitenkin nopeasti uudelleen. Lokakuu 2013 oli pitkäaikaisiin keskiarvoihin nähden jopa harvinaisen lämmin. Lokakuu oli myös tavanomaista sateisempi. Lauha ja sateinen syksy jatkui koko marraskuun. Marraskuu oli myös hyvin tuulinen. Kuun puolenvälin paikkeille osui ensimmäinen rankempi myrsky (Eino) ja yhteensä myrskypäiviä mitattiin marraskuussa koko Suomessa kuusi. Normaalisti lumi peittää maata marraskuun lopussa jo koko maassa lounaissaaristoa ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Joulukuun alkaessa lunta oli kuitenkin vain Etelä-Karjalasta Pohjanmaan rannikolle ulottuvan vyöhykkeen pohjoispuolella. Marraskuun loppupuolella yölämpötilat laskivat kuitenkin jo pakkaselle käynnistäen varsinaiset talvihoitotoimenpiteet. Joulukuu jatkoi normaalia lämpimämpien ja sateisempien kuukausien sarjaa. Kuun alussa Tampereella satoi muutamana päivänä pieni muutaman sentin lumikerros, joka kuitenkin suli loppukuun lämpimän ilman ja vesisateiden myötä nopeasti. Kuuhun osui myös kaksi laajaa ja voimakasta myrskyä Oskari 1.12. ja Seija 13.12. Vuosi vaihtui lumettomana vesisateessa. Säätila vaihtui tammikuussa. Kuun alkupuolisko oli vielä keskiarvoja lämpimämpi, mutta kuun loppupuoli kului kipakassa pakkassäässä. Talven kylmin päivä oli 24.1. jolloin pakkanen paukkui parhaimmillaan noin 25 ⁰ C:ssa. Talven ainoa pakkasjakso oli aikavälillä 12.1. 1.2. Kylmästä ilmasta huolimatta kunnon lumipeite antoi odottaa itseään. Tammikuu oli koko maassa tavanomaista kuivempi. Helmikuussa ilma lämpeni uudelleen. Helmikuun lumisateiden myötä kaupunki sai hetkellisesti muutaman sentin lumipeitteen. Ilmatieteenlaitoksen mukaan lumen määrä oli historiallisen vähäinen useissa osissa Suomea. Kevät alkoi helmikuun lopussa, jolloin päivälämpötilat nousivat pysyvästi plussalle. Maaliskuussa lumeton alue ulottui etelästä aina Pohjois-Karjala Oulu - väliselle linjalle. Huhtikuussa ilma pysyi keskimääräistä lämpimämpänä ja kuivana. Tampereella huhtikuun sademäärä jäin noin puoleen keskimääräisestä. Sateiden puute näkyi hetkittäin kohonneina ilman epäpuhtauksina.

9 Kuva 5: Syksy 2013 oli hyvin sateinen ja lämmin. Kuva 6: Talven 2013-2014 ainoa pakkasjakso koettiin tammikuun jälkimmäisellä puoliskolla.

10 4. TALVIEN 2008 2013 OLOSUHDEKUVAT 4.1 Talvi 2012 2013 Kuva 7: Joulukuu 2012 oli kylmä ja luminen. Vuosi kuitenkin vaihtui vetisissä merkeissä. Kuva 8: Talvi 2013 jatkui kuitenkin kylmänä aina huhtikuulle asti.

11 4.2 Talvi 2011-2012 lämpötila ( o C) lumisade (cm) 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4-4 lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus vaikea helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2011 aikana 0,0 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 10.12. 17.12. 24.12. 31.12. Kuva 9: Syksy 2011 oli tavanomaista selvästi lämpimämpi ja sateisempi. pvm 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2012 aikana 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4 helppo -4 0,0 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 4.3. 11.3. 18.3. 25.3. 1.4. 8.4. 15.4. 22.4. 29.4. pvm 28 cm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Kuva 10: Talven 2011-2012 viimeinen lumimyräkkä koettiin 2.4.2012. Lunta satoi paikoin jopa yli 30 cm ruuhkauttaen liikenteen pahoin.

12 4.3 Talvi 2010-2011 Kuva 11: (Syksy 2010) Marras- ja joulukuu olivat erittäin kylmiä. Kuva 12: (Kevät 2011) Tammikuussa satoi lunta lähes 70 cm.

13 4.4 Talvi 2009 2010 Kuva 13: Loppuvuosi 2009 oli kylmä ja sateinen. Kuva 14: Kevät 2010 eteni hitaasti ja talvi jatkui pääsiäiseen saakka.

14 4.5 Talvi 2008 2009 Kuva 15: Syksy 2008 oli sateista aikaa. Esilumi satoi marraskuun puolessa välissä. Kuva 16: Seurantakauden 2008 2009 lumisateet painottuivat kevätpuolelle.

15 4.6 Talvi 2007 2008 Kuva 17: Syksy 2007 oli lämmin ja lunta satoi erittäin vähän. Kuva 18: Kevät 2008 oli sääolosuhteiltaan vaihteleva.

16 5. KUNNOSSAPITOTYÖN VAIKEUS TYÖNJOHDON ARVIO Tienpitäjän kalentereiden ja tietokantasovelluksen avulla Tampereen Infran ja yksityisten alueurakoitsijoiden työnjohto kirjasivat päivittäin mm. olosuhteen vaikeutta kuvaavia arvosanoja. Kalenteri ja tietokanta on kehitetty olosuhdetietojen järjestelmällistä kokoamista ja tallennusta varten. Talven aikana kalenteritiedot siirrettiin tietokantaan yhteenvetoja varten. Tietokantaan ja kalentereihin tilastoitiin mm. seuraavia tietoja: Säätyyppi ja lämpötila Lumi- ja vesisateet Olosuhteiden vaikeusaste talvikunnossapidon näkökulmasta Tilastot on laskettu aikaväliltä 21.11.2013-22.3.2013. Talvikunnossapidon toimenpiteet ovat myös ajoittuneet tuolle aikavälille. Tämä on nähtävissä hyvin sivun 9 sää- ja olosuhdekuvista (kuvat 4 ja 5). Oheisessa luettelossa on listattuna talvikunnossapidon vaikeutta kuvaavat määritelmät, joita työnjohto on käyttänyt arvioidessaan talviolosuhteen vaikutusta työn suorituksen vaikeuteen. Vaikeutta arvioitiin sekä lumen poiston että liukkauden torjunnan suhteen eri kunnossapitoluokan mukaisilla väylillä (I-III). Olosuhteiden kuvaukset aurauksen ja lumen poiston suhteen: 0-1. Ei toimenpiteitä Ei lumisateita, pelkästään lumen poistamista kohteelta 1-2. Helppo: Vähäisiä lumisateita, pääosin pakkaslunta 2-3. Normaali: Ajoittaista lumi- tai räntäsadetta, ei nopeita muutoksia olosuhteissa 3-4. Hankala: Jatkuva runsas lumi- tai räntäsade. 4-5. Vaikea: Jatkuva runsas lumi- tai räntäsade ja/tai nopeat olosuhteiden muutokset ja niiden ajoittuminen liikenteellisesti hankaliin ajankohtiin. (5) Liikenne on jumiutunut osin tai kokonaan runsaan lumentulon vuoksi Olosuhteiden kuvaukset liukkauden torjunnan suhteen: 0-1. Ei toimenpiteitä: Ei lumisateita, lämpötilassa ei muutoksia 1-2. Helppo: Vähäisiä lumisateita, pääosin pakkaslunta, lämpötilassa ei nopeita muutoksia, ei olla nollan asteen tuntumassa 2-3. Normaali: Ajoittaista lumi- tai räntäsadetta, ei nopeita muutoksia olosuhteissa 3-4. Hankala: Jatkuva runsas lumi- tai räntäsade ja / tai nopea lämpötilan muutos 4-5. Vaikea: Jatkuva runsas lumi-, räntä- tai vesisade ja / tai nopea olosuhteiden ja lämpötilan muutos ja niiden ajoittuminen liikenteellisesti hankaliin ajankohtiin. (5) Liikenne on jumiutunut osin tai kokonaan erittäin liukkaan olosuhteen vuoksi

17 Taulukko 2: Talviolosuhteen keskimääräinen vaikeus kunnossapitotyön kannalta eri kunnossapitoluokan mukaisilla väylillä 21.11.2013-22.3.2014. Lumen auraus Liukkauden torjunta KP-lk I KP-lk II KP-lk III Keskiarvo KP-lk I KP-lk II KP-lk III Keskiarvo Syksy 2013 0.42 0.47 0.48 0.45 0.70 0.77 0.78 0.73 Kevät 2014 0.67 0.75 0.80 0.74 0.99 1.04 1.11 1.05 Koko seurantakausi 2013-2014 0.54 0.61 0.64 0.59 0.84 0.91 0.94 0.89 0.75 Myös kunnossapitotyön vaikeuden kannalta kulunut talvi oli edeltäjänsä huomattavasti helpompi. Seurantakaudella 2012 2013 kunnossapitotyön vaikeusasteeksi muodostui 1,56. Kun arvioituja kunnossapitotyön vaikeusasteita tarkastellaan lähemmin, ero talveen 2012-2013 on dramaattinen. Molempien seurantajaksojen syys-marraskuut olivat lämpimiä ja sateisia. Talvella 2012-2013 pysyvä lumipeite satoi kuitenkin maahan jo joulukuussa. Joulukuussa 2012 lunta satoi noin 60 cm, mikä on enemmän kuin koko kuluneena talvena. Syksyllä 2012 lumen auraustyön vaikeudeksi muodostui 1,38. Syksyllä 2013 auraustyön vaikeusaste oli 0,45. Myös kevättalven 2014 lumenauraustyö koettiin huomattavasti helpommaksi kuin keväällä 2013. Lumen auraustyön vaikeusaste puolittui. Myös liukkauden torjuntatyö koettiin huomattavan helpoksi. Syksyllä 2013 liukkauden torjuntatyön vaikeusaste puolittui syksystä 2012. Vain kevään liukkauden torjuntatyö koettiin haastavuudeltaan lähes samanveroiseksi kuin kevättalvella 2013. Liukkauden torjuntatyön vaikeusasteiden laskun taustalla on paitsi edeltäjäänsä lämpimämpi talvi, myös työkauden lyhyys. Talvella 2012-2013 tarkastelujakso, jolta vaikeusasteet määritettiin, oli 25.10 8.4. Kulunut talvikunnossapitokausi oli siis lähes 6 viikkoa edeltäjäänsä lyhyempi. Kuva 19: Kunnossapitotyön vaikeusaste. Vaikeusasteeksi kunnossapitotyön suhteen muodostuu 1,56.

18 6. TALVEN VAIKEUSASTE Talven vaikeusaste määritetään sääolosuhteiden ja kunnossapitotyön vaikeuden perusteella siten, että sääolosuhteiden vaikeusastetta painotetaan 65 % ja kunnossapitotyön vaikeusastetta 35 %. Sääolosuhteiden vaikeusasteeksi muodostui lumen aurauksen ja liukkauden torjunnan vaikeusasteiden perusteella 1,93. Kunnossapitotyön vaikeusasteeksi muodostui 0,75. Edellisten perusteella talven 2013-2014 vaikeusasteeksi muodostuu 1,52. Edelliseen vuoteen verrattuna lähes kaikki talvihoidon seurantatyön mittarit laskivat edellisestä seurantakaudesta. Vain sääolosuhteiden perusteella määritetty liukkauden torjunnan vaikeusaste kasvoi talvikaudesta 2012-2013. Talvikaudella 2012 2013 sääolosuhteiden vaikeusaste oli 2,44 ja kunnossapitotyön vaikeusaste oli 1,56. Edellisten perusteella talven 2012 2013 vaikeusasteeksi muodostui 2,13. 7. KAUPUNKILAISTEN ANTAMA PALAUTE Tampereen kaupunki on vuosittain toteuttanut talvikunnossapidon tyytyväisyyskyselyn. Kaupunkilaisilla oli mahdollisuus antaa palautetta Tampereen kaupungin kotisivuilla pidetyn tyytyväisyyskyselyn kautta. Kysely järjestettiin toukokuussa 2014. Kyselyssä on vuosittain käytetty seuraavaa arvosteluasteikkoa: Talvikunnossapidon taso, väylien kunto: Pää-, asunto- ja kokoojakadut sekä kevyen liikenteen väylät ja jalkakäytävät 0 = ERITTÄIN HUONO, liikkuminen vaarallista ja ajoittain mahdotonta 1 = HUONO, liikkuminen vaikeaa ja satunnaisesti mahdotonta 2 = HEIKKO, liikkuminen pääsääntöisesti ongelmallista 3 = KOHTALAINEN, liikkuminen sujuu joistakin ongelmista huolimatta 4 = HYVÄ, liikkuminen yleensä ongelmatonta 5 = ERITTÄIN HYVÄ, tasoa voisi jopa laskea kustannusten säästämiseksi Talvikunnossapidon toimenpideajat (lumisateiden aikana/jälkeen, liukkauden ilmetessä): Pää-, asunto- ja kokoojakadut sekä kevyen liikenteen väylät ja jalkakäytävät 0 = ERITTÄIN HUONO, kadut heikossa kunnossa viikkoja 1 = HUONO, kadut huonossa kunnossa useita päiviä 2 = HEIKKO, kadut heikossa kunnossa useita päiviä 3 = KOHTALAINEN, kadut tulevat kohtuulliseen kuntoon muutaman päivän sisällä 4 = HYVÄ, pääväylät kohtalaisessa kunnossa aamulla, muut väylät kohtuulliseen kuntoon päivällä 5 = ERITTÄIN HYVÄ, pääväylät hyvässä kunnossa aamulla, muut väylät kohtuulliseen kuntoon aamun aikana

19 Tampereen kaupungin kotisivujen kyselyn kokonaistulokset on esitetty seuraavassa taulukossa (suluissa talven 2012-2013 kyselyn tulokset). Vastauksia kevään 2014 kyselyyn kertyi yhteensä noin 100 kpl. Annettujen palautteiden määrä on pudonnut kahtena edellisenä vuonna. Keväällä 2013 kyselyyn osallistui yhteensä 350 henkilöä ja keväällä 2012 vastauksia kertyi yli 800 kpl. Kyselyssä käytettyä aluejakoa muutettiin vuonna 2013 vastaamaan Tampereen kaupungin ylläpidon alueurakoita. Tehdyllä muutoksella ei ole vaikutusta kokonaisarvosanan muodostumiseen, mutta muutos mahdollistaa kaupunkilaisten kokeman laadun vertailemisen alueurakoittain. Verrattaessa alueurakkakohtaisesti kyselyn tuloksia, tulee kuitenkin huomioida annettujen palautteiden määrä. Varsinkin laitakaupungin pieniä alueurakoita koskevien palautteiden määrä on pieni suhteessa kaupungin keskustan tuntuman suuriin ja liikenteellisesti vilkkaisiin alueurakoihin. Tällöin yksittäisen arvion merkittävyys alueurakan kokonaislaadun arvosanaan nousee liian suureksi ja heikentää vertailun luotettavuutta. TALVIKUNNOSSAPIDON LAATU Pääkadut 3,46 (3,10) Asunto- ja kokoojakadut 2,99 (2,50) Kevyenliikenteen väylät 2,93 (2,28) Jalkakäytävät 6 (2,32) Arvosana 3,11 (2,55) TALVIKUNNOSSAPIDON TOIMENPIDEAJAT Pääkadut 3,51 (3,24) Asunto- ja kokoojakadut 2,98 (2,54) Kevyenliikenteen väylät 2,98 (2,39) Jalkakäytävät 2,98 (2,25) Arvosana 3,11 (2,60) KESKIARVO 3,11 (2,58) Kaupunkilaisten tyytyväisyys talvihoidon laatutasoon sekä toimenpideaikoihin nousi toista vuotta peräkkäin. Annetut arvosanat nousivat kautta linjan ja kokonaistyytyväisyys oli seurantahistorian korkein. Tyytyväisimpä kaupunkilaiset olivat kaupungin pääkatujen hoitoon. Jalkakäytävien säkä kevyen liikenteen väylien hoidon laatutason oli koettu nousseen edellisestä vuodesta eniten.

20 8. KUSTANNUKSET Edellisten seurantakausien (2002 2013) kustannukset on korjattu maarakennuskustannusindeksin (Maku-ind.) hoidon ja kunnossapidon osaindeksillä helmikuun 2014 kustannustasoon. Em. indeksien kehitys vuosina 2002 2014 on esitetty seuraavassa kuvassa. Helmikuun 2014 Makuindeksin pisteluku oli 159,3 sekä hoidon ja kunnossapidon osaindeksin 161,5 (2000 = 100). Kuva 20: Maku-indeksin sekä hoidon ja kunnossapidon osaindeksin kehitys, helmikuu 2002 2014. Kokonaisuudessaan talvikunnossapidosta aiheutuneet kustannukset talvikaudella 2013-2014 olivat noin 2 815 000. Tämän lisäksi käytetyn liukkauden torjuntamateriaalin keruusta aiheutui kustannuksia yhteensä noin 1 226 000. Verrattuna edelliseen seurantakauteen, talvikunnossapidon kustannukset laskivat huimasti, noin 2 684 000. Kustannuksissa on mukana myös Tasanteen, Peltolammin sekä Kalkun alueurakoiden liikenneväylien talvikunnossapidon kustannukset. Näiden urakka-alueiden kunnossapidosta vastaa yksityinen urakoitsija.

21 Talvikunnossapidon kannalta helppo talvi näkyi siis myös kustannuksissa. Verrattuna talvikauteen 2012-2013 kustannukset laskivat kautta linjan. Ainoastaan hiekoitusmateriaalin poiskeruun kustannukset pysyivät talvikauden 2012-2013 tasossa. Kuluneena talven lumikertymä oli historiallisen pieni. Suurin kustannussäästö syntyikin lumen aurauksesta sekä lumen kuormaamisesta ja kuljettamisesta lumen vastaanottopaikoille. Lumenaurauksen kustannukset laskivat yhteensä noin 2 445 000. Lumen kuormaamisen ja vastaanottopaikoille kuljettamisen osuus kustannussäästöistä on noin 960 000. Sääolosuhteiden vaikeusaste liukkauden torjuntatyön suhteen nousi edellisestä seurantakaudesta hieman. Liukkauden torjuntatyön kustannukset kuitenkin laskivat edellisestä seurantakaudesta noin 239 000. Tämän ristiriidan taustalla on noin 6 viikkoa lyhyempi talvikunnossapidon työkausi. Talvella 2012-2013 työkausi alkoi jo lokakuun puolenvälin jälkeen ja jatkui aina pitkälle huhtikuuhun. Talvikaudella 2013-2014 varsinaiset talvihoitotoimenpiteet käynnistyivät vasta marraskuun 21. päivä ja päättyivät maaliskuun 22. päivä. Vain liukkauden torjuntamateriaalin poiskeruun kustannuksissa tapahtui pientä nousua. Liukkauden torjuntamateriaalin kustannukset olivat keväällä 2014 noin 1 226 000 ja kasvua edelliseen seurantajaksoon syntyi noin 8 000. Yksityisten urakoitsijoiden hoitamien Tasanteen, Kalkun ja Peltolammin alueurakoiden osuus liukkauden torjuntamateriaalin keruun kustannuksista oli noin 7 %. Taulukossa 3 on esitetty kustannusten jakautuminen liukkauden torjunnan, lumenpoiston sekä liukkauden torjuntamateriaalin keruun välillä. Taulukko 3: Talvikunnossapidon kustannukset, seurantakaudet 2012-2013 ja 2013-2014. (helmikuun 2014 kustannustasossa). Seurantakausi Talvi 2013-2014 Talvi 2012-2013 Muutos edelliseen seurantakauteen Lumen auraus Liukkauden torjunta Syksy Kevät Syksy Kevät 506 000 791 000 585 000 933 000 2 815 000.00 1 010 000 2 732 000 561 000 1 196 000 5 499 000.00-504 000-1 941 000 24 000-263 000-2 445 000-239 000-2 684 000.00 Liukkauden torjuntamateriaalin keruu 1 226 000 1 217 586 8 414

22 Viiden edellisen seurantakauden talvikunnossapidon kokonaiskustannukset ovat keskimäärin olleet noin 4 855 000. Kuluneen talven kunnossapidon kustannukset olivat noin 2 040 000 alle keskimääräisen. Kuvassa 21 on esitetty talvien 2009-2014 kustannusrakenne. Kuvasta voidaan huomata, että liukkauden torjuntatyön kustannukset ovat selvästi stabiilimmat, kuin lumen aurauksen kustannukset. Kuluneena talvena lumen aurauksen kustannukset olivat noin 1 787 000 alle keskimääräisen. Vastaavasti liukkauden torjuntatyön kustannukset olivat vain 253 000 alle keskitason. Kuva 21: Talvikunnossapidon kustannukset 2009 2014 eriteltynä liukkauden torjunnan ja lumen aurauksen kustannuksiin (helmikuun 2013 kustannustasossa).

23 9. LAATUTASON SEURANTA Kun kuluneen talven aurauksen (1,64) ja liukkauden torjunnan (2,22) vaikeusasteet suhteutetaan kunnossapitoon käytettyyn rahaan, voidaan eri talvien vaikeusasteita ja talvikunnossapidon kustannuksia verrata keskenään luotettavasti. Lumen aurauksesta aiheutuvat kustannukset olivat kuluneella talvella yhteensä noin 1 297 000. Liukkauden torjuntaan käytettiin rahaa tarkastelujaksolla yhteensä noin 1 518 000. Kuvassa 20 on esitetty seurannan piirissä olleiden talvien (2006 2014) lumen aurauksen ja liukkauden torjunnan vaikeusasteet suhteessa niistä syntyneisiin kustannuksiin. Aikaisempien vuosien kustannukset on korjattu hoidon ja kunnossapidon osaindeksillä helmikuun 2014 kustannustasoon vertailukelpoisuuden takaamiseksi. Talvikunnossapidon kustannuksissa on seurattu vuodesta 2009 alkaen myös hiekoitusmateriaalin keruusta aiheutuneita kustannuksia. Hiekoitushiekan keruusta aiheutuneita kustannuksia on käsitelty raportissa omana osanaan ja ne on jätetty pois kappaleen seuraavista kuvaajista (kuvat 22, 23 ja 24). Kuva 22: Talven sääolosuhteiden vaikeusasteet kustannuksiin suhteutettuna, aurauksen ja liukkauden torjunta eriteltynä. Kuvassa on esitetty vastaavat tiedot myös talvilta 2005-2013. Kun aurauksen (1,64) ja liukkauden torjunnan (2,22) ja kunnossapitotyön (0,75) vaikeusasteet yhdistetään, saadaan koko talven vaikeusaste. Talven vaikeusastetta määritettäessä painotetaan sääolosuhteita 65 % ja kunnossapitotyön vaikeusastetta 35 %. Talven 2012-2013 vaikeusasteeksi muodostui 1,52. Kuvassa 23 tätä tunnuslukua on verrattu talvikunnossapidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

24 Kuva 23: Talven vaikeusaste ja kunnossapidosta aiheutuneet kustannukset. Kuvasta 23 voidaan huomata, että laskeneen talven vaikeuden myötä myös kustannukset putosivat reilusti. Kuva 24: Talvien 2006-2014 kunnossapidon laatutaso suhteessa kustannuksiin.

25 Kuvassa 24 talvikunnossapidon aiheuttamat kustannukset on suhteutettu kaupunkilaisten kokemaan kunnossapidon laatutasoon. Kuluneena talvena kunnossapidon laatu nousi toisen vuoden peräkkäin. Tyytyväisyys talvihoidon laatutasoon oli seurantahistorian korkein. Talvikausien 2004-2013 talvikunnossapidon laatu on ollut keskimäärin 2,61. 10. VERTAILU EDELLISIIN TALVIIN Taulukossa 4 on koottuna seurantakausien 2005-2014 tulokset siten, että niitä pystyy vertailemaan helposti keskenään. Taulukossa esitetyt vuosittaiset talvikunnossapidon kustannukset on korjattu Maku-indeksin hoito- ja kunnossapitotyön osaindeksillä helmikuun 2014 kustannustasoon. Taulukko 4: Talvikunnossapidon seurannan tulokset koko Tampereen alueelta, vuodet 2005-2014. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vaikeusaste: Lumen auraus Vaikeusaste: Liukkauden torjunta Sääolosuhteiden vaikeusaste Kunnossapitotyön vaikeusaste Talven kokonaisvaikeusaste Kunnossapidon laatu (palautekysely) 3.17 2.59 2.28 2.20 2.11 3.43 3.88 3.80 3.10 1.64 3.91 2.32 2.57 3.69 3.14 1.63 1.75 2.32 1.77 2.22 3.54 2.46 2.43 2.95 2.63 2.53 2.82 3.06 2.43 1.93 2.66 2.54 1.42 1.08 1.27 1.95 1.6 1.64 1.56 0.75 3.23 2.49 2.08 2.30 2.15 2.33 2.39 2.56 2.13 1.52 3.01 2.90 2.60 2.61 2.41 2.41 2.14 2.14 2.58 3.11 Kustannukset (M ) 4.46 4.96 5.00 4.30 5.06 4.71 6.25 5.01 5.5 2.82

26 11. MUITA TALVEN 2013 2014 TUNNUSLUKUJA 11.1 Kaatumisonnettomuudet ja korvaushakemukset Taulukossa 5 on esitetty Tampereen kaupungille liukastumisonnettomuuksista tulleet korvausvaatimukset sekä korvatut onnettomuudet. Korvausanomusten keskimääräinen vaatimus on ollut vuosien 2005 2013 aikana 1 744. Vastaavasti liukastumisonnettomuuden keskimääräinen korvaus on ollut 1 958. Vuonna 2013 sekä korvattujen, että hylättyjen korvaushakemusten määrät kasvoivat hieman vuodesta 2012. Sen sijaan korvausvaatimusten suuruudessa on tapahtunut merkittävä kasvu. Esimerkiksi korvattujen liukastumisonnettomuuksien suuruus kasvoi yli kaksinkertaiseksi. Liukastumisonnettomuuden korvaushakemuksen jättämiselle on laissa määrätty kolmen vuoden aikaraja. Tämä vaikeuttaa onnettomuuksien reaaliaikaista seuraamista ja korvausmäärät käytännössä saattavat vielä muuttua kahden viimeisen vuoden osalta. Taulukko 5: Anotut ja korvatut liukastumisonnettomuudet 2004 2012. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2012 Keskim. Korvaus Anotut kpl 36 33 19 73 35 24 29 48 57 Anotut yht. 68 830 57 462 23 397 86 839 39 122 110 947 20 450 65 240 145 000 Korvatut kpl 17 6 5 33 11 9 5 24 28 Korvatut yht. 19 078 24 036 16 353 39 003 12 075 14 150 2 990 46 550 96 000 1 744 1 958 Taulukon 5 korvaushakemukset ja korvaukset koskevat vain liukastumisia. Lukumäärät eivät pidä sisällään esimerkiksi ajoneuvo-onnettomuuksiin liittyviä korvaushakemuksia tai korvauksia.

27 11.2 Käytetyn liukkauden torjuntamateriaalin määrä Kuvassa 25 on esitetty vuosina 2008 2014 käytetyn hiekoitusmateriaalien (sepeli ja hiekka) määrät. Käytetyn liukkauden torjuntamateriaalin määrä pieneni edellisestä talvesta noin 40 %. Liukkauden torjuntamateriaalin keruun kustannukset pysyivät talven 2012-2013 tasolla. Kuva 25: Vuosina 2008 2014 käytetyn hiekoitusmateriaalien määrä ja hiekoitusmateriaalin keruusta aiheutuneet kustannukset.

28 11.3 Ilmanlaadun mittaus Tampereen kaupungin ilmanlaadun mittaustulokset ovat olleet osana selvitystä vuodesta 2007 lähtien. Kuvissa 26 ja 27 on esitetty sekä Pirkankadun, että Epilän mittauspisteiden tulokset hengitettävien (PM 10 ) hiukkasten pitoisuuksille ilmassa. Hengitettävät hiukkaset koostuvat pääosin liikenteen ilmaan nostattamasta hienojakoisesta aineksesta. Pienhiukkaset koostuvat lähinnä hiekoitusmateriaaleista sekä asfaltista irronneesta kiviaineksesta. Osasyynä pienhiukkasten kohonneisiin pitoisuuksiin voi olla myös hiukkasten kaukokulkeuma. Liikenne, kuivuus ja katupöly ovat kuitenkin merkittävin tekijä korkeille hiukkaspitoisuuksille. Ilman pienhiukkaspitoisuuden raja-arvona (mittaustulosten keskiarvo vuorokaudelle) käytetään 50 µg/m 3. Tämä raja-arvo perustuu Valtioneuvoston asetukseen 711/2001. Pölyämistä on pyritty estämään mm. käyttämällä liukkauden torjunnassa hiekan sijasta sepeliä sekä tehostamalla liukkauden torjuntamateriaalin keruuta ja katujen kevätsiivousta. Keväällä 2014 ilmanlaatua seurattiin edellistalven tapaan Pirkankadun sekä Epilän mittauspisteillä. Mittaustuloksista voidaan havaita raja-arvojen ylittyneen selkeästi kahdessa erillisessä jaksossa. Maaliskuun puolenvälin sateet toivat tilanteeseen hetkellisen helpotuksen. Kuun lopussa ilman pienhiukkaspitoisuudet lähtivät kummassakin mittauspisteessä kovaan kasvuun ja 50 µg/m 3 raja-arvo ylittyi parhaimmillaan kolminkertaisesti. Kummassakin mittauspisteessä ylityksiä mitattiin kevään aikana 7 kpl. Taulukko 6: PM 10 -hiukkasten raja-arvojen ylitykset 2007-2014, Pirkankadun mittauspiste. Vuosi Pirkankatu, raja-arvon ylityksiä (kpl, 1.3.-30.4.) 2007 9 2008 10 2009 9 2010 9 2011 6 2012 10 2013 7 2014 7

29 Kuva 26: Ilmanlaadun mittaustulokset Pirkankadun mittauspisteeltä, 1.3.-30.4.2014. Punaisilla pylväillä merkittyinä päivinä ilman pienhiukkasmäärät ovat nousseet 50 µg/m3 raja-arvon yli. Kuva 27: Ilmanlaadun mittaustulokset Epilän mittauspisteeltä, 1.3.-30.4.2014. Punaisilla pylväillä merkittyinä päivinä ilman pienhiukkasmäärät ovat nousseet 50 µg/m3 raja-arvon yli.

30 12. YLLÄPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄ 12.1 Palautejärjestelmän tausta ja toiminta Tampereen kaupunki otti käyttöön vuoden 2013 alusta ylläpidon palautejärjestelmän. Järjestelmä toimii kaupunkilaisten palautteenjättökanavana katu- ja puistoalueiden hoitoon ja kunnossapitoon liittyvissä akuuteissa vikailmoituksissa. Palautejärjestelmän käyttöliittymänä toimii web-selain. Palautteen paikantaminen tapahtuu osoittamalla kohde kartalta, osoitetietojen tai puiston nimen perusteella. Kaupunkilainen voi yhä edelleen jättää palautteen myös puhelimitse tai sähköpostilla palvelupisteeseen. Tällöin palvelupisteen henkilökunta kirjaa jätetyn palautteen palautejärjestelmään. Jätetty palaute ohjautuu paikannustietojen perusteella oikealle vastuuhenkilöille. Vastuuhenkilöt saavat saapuneista palautteista sähköposti-ilmoituksen. Palautteen jättäminen Puhelimitse tai sähköpostilla kaupungin palvelupisteeseen Suoraan palautejärjestelmään webkäyttöliittymän kautta Palautteen paikantaminen Osoitetiedot Puiston nimi Kartalta osoittamalla Palaute kirjautuu järjestelmään Järjestelmä lähettää paikannustietojen perusteella valituille vastuutahoille viestin saapuneesta palautteesta. Palautteen käsittely järjestelmän avulla Palautteen kommentointi ja palautteen tilaa muuttamalla Palautteen jättäjälle haluttaessa sähköpostilla viesti palautteen käsittelystä Palautteen arkistointi järjestelmään Kuva 28: Ylläpidon palautejärjestelmän toimintaperiaate.

31 Kun palautteen aiheuttanut ilmiö on poistettu, merkitään palaute käsitellyksi. Halutessaan palautteen jättäjä saa tästä sähköpostiinsa ilmoituksen. Käsitelty palaute arkistoidaan järjestelmään, jolloin esimerkiksi palautteiden tilastointi on mahdollista. Palautejärjestelmässä voidaan esittää myös perustietoa kunnossapidosta. Tällä hetkellä palautejärjestelmässä on esitetty Tampereen kaupungin Iris-järjestelmän sisältämät katu- ja puistoaluetiedot. Katujen, kevyen liikenteen väylien sekä jalkakäytävien perustiedoista järjestelmässä on esitetty mm. väylien hoitoluokka sekä väylän talvihoidon keskeisimmät laatuvaatimukset. Jalkakäytävien osalta järjestelmässä on esitetty myös talvihoidosta ja puhtaanapidosta vastaava taho (kaupunki tai kiinteistö). Kuva 29: Palautejärjestelmässä esitettävät katujen keskeisimmät talvihoidon laatuvaatimukset. 12.2 Talvikauden 2013-2014 palautemäärät Marraskuussa 2013 palautejärjestelmän toimintaan tehtiin muutos. Muutoksen jälkeen palaute on ollut pakollista kohdistaa koskemaan jotain ennalta määritellyistä ylläpidon osaaluekokonaisuuksista. Tehty muutos helpottaa jätetyn palautteen luokittelua ja hyödyntämistä. Palautteita järjestelmään kirjattiin 1.10.2013 30.4.2014 välisenä aikana yhteensä 1 178 kpl. Kevättalven 2013 aikana palautteita jätettiin yhteensä 1 114 kpl. Kuluneen talven palautteista noin 80 % jätettiin järjestelmän julkisen käyttöliittymän kautta ja noin 20 % kirjattiin Tampereen kaupungin palveluspisteen toimesta (puhelimella / sähköpostitse saapunut palaute). Talvikunnossapidon kannalta helppo talvi näkyi siis myös jätettyjen palautteiden määrissä. Vähiten palautteita jätettiin tammikuun aikana, yhteensä 77 kpl. Tammikuun aikana jätetyistä palautteista vain 18 % koski suoraan talvikunnossapitoa. Vilkkain kuukausi palautteiden osalta oli huhtikuu. Huhtikuun aikana palautteita jätettiin yhteensä 260 kpl. Huhtikuun palautteista lähes puolet koski katupölyä ja katujen kevätharjauksia.

32 Taulukko 7: Tampereen kaupungin ylläpidon palautejärjestelmän kautta jätettyjen palautteiden määrä aihealueittain ja kuukausittain, 1.10.2013 30.4.2014. Aihe Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Yhteensä Kalusteet ja leikkivälineet 1 2 1 2 5 2 8 21 Kasvit ja puut 9 36 17 5 6 13 16 102 Katupöly- ja kevätsiivous 1 34 120 155 Kuivatus 5 3 5 2 7 4 1 27 Liikennemerkit, kaiteet ja muut varusteet 14 37 35 23 17 31 28 185 Lika ja roskat 10 25 14 10 12 14 27 112 Lumi ja liukkaus 1 19 60 14 82 4 1 181 Päällysteet 34 57 21 20 25 31 56 244 Määrittelemättä (1.10.-31.12.) 135 11 1 1 3 151 Yhteensä 209 190 154 77 155 133 260 1178 Ramboll Finland Oy DI Juha Rissanen Ins. Pentti Häkkinen

LIITE 1 1 LIITE 1, TALVIEN 2002-2007 SÄÄ- JA OLOSUHDEKUVAT Talvi 2006 2007 Syksyllä 2006 lokakuu vaihtui marraskuuksi myrskyisissä merkeissä. Helmikuuta 2007 sävyttivät kaksi pitkää pakkasjaksoa.

LIITE 1 2 Talvi 2005 2006 lämpötila ( o C) lumisade (cm) 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4-4 lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus vaikea helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2005 aikana 0,0 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 10.12. 17.12. 24.12. 31.12. pvm Syksyllä 2005 ensilumi satoi lokakuun lopussa. 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2006 aikana 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4-4 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. 12.3. 19.3. 26.3. 2.4. 9.4. 16.4. 23.4. 30.4. pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Kevättalvi 2006 oli vähäsateinen ja kylmä.

LIITE 1 3 Talvi 2004 2005 lämpötila ( o C) lumisade (cm) 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4-4 vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2004 aikana 0,0 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 10.12. 17.12. 24.12. 31.12. Syksyllä 2004 ensilumi satoi marraskuussa. pvm 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2005 aikana 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4-4 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. 12.3. 19.3. 26.3. 2.4. 9.4. 16.4. 23.4. 30.4. pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus helppo 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Vuoden 2005 tammikuu oli vuosisadan sateisin tammikuu.

LIITE 1 4 Talvi 2003 2004 lämpötila ( o C) lumisade (cm) 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4-4 vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2003 aikana 0,0 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 10.12. 17.12. 24.12. 31.12. pvm 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Syksyllä 2003 joulun seutu oli kunnossapitäjille hankalaa aikaa. lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2004 aikana 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4-4 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 4.3. 11.3. 18.3. 25.3. 1.4. 8.4. 15.4. 22.4. 29.4. pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus helppo 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Keväällä 2004 yöpakkaset jatkuivat lähes koko huhtikuun.

LIITE 1 5 Talvi 2002 2003 lämpötila ( o C) lumisade (cm) 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4-4 vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2002 aikana 0,0 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 10.12. 17.12. 24.12. 31.12. pvm 30 cm 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Syksyllä 2002 talvi alkoi jo lokakuussa. lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2003 aikana 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4-4 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. 12.3. 19.3. 26.3. 2.4. 9.4. 16.4. 23.4. 30.4. pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus helppo 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Lämpötilojen nopeat vaihtelut työllistivät kunnossapitoa suuresti keväällä 2003

LIITE 1 6 Talvi 2001-2002 lämpötila ( o C) lumisade (cm) 19 17 15 13 11 9 7 5 3 1-1 -3-5 -7-9 -11-13 -15-17 -19-21 -23-25 -27-29 -31-33 -35-37 -39-41 -43-45 vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2001 aikana 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 10.12. 17.12. 24.12. pvm 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Talvi alkoi syksyllä 2001 marraskuun alussa. lämpötila ( o C) lumisade (cm) 1 1 1 1 1 - - - - - -1-1 -1-1 -1-2 -2-2 -2-2 -3-3 -3-3 -3-4 -4-4 Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2002 aikana 32 cm helppo 0,0 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. 12.3. 19.3. 26.3. 2.4. 9.4. 16.4. 23.4. 30.4. pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus 1 14,0 1 12,0 1 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Lumimyrsky tammikuussa 2002 työllisti kunnossapitäjiä suuresti.