Tampereen matkojenyhdistelykeskuksen projektisuunnitelma

Tampereen matkojenyhdistelykeskuksen projektisuunnitelma LOPPURAPORTTI (Liitemateriaali) TAMPEREEN KAUPUNKI LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS

TAMPEREEN MATKOJENYHDISTELYKESKUKSEN PROJEKTISUUNNITELMA LIITEMATERIAALI 3 LIITTEET LIITE 1 Matkojenyhdistelyn toimintaperiaate ja Suomessa toteutettuja ratkaisuja LIITE 2 Yhteenveto Tampereen korvaamista erilliskuljetuksista (henkilökuljetukset) LIITE 3 Yhteenveto Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Kelan korvaamista matkoista LIITE 4 Tampereen matkojenyhdistelykokeilun palvelulle asetettavia vaatimuksia

4 TAMPEREEN MATKOJENYHDISTELYKESKUKSEN PROJEKTISUUNNITELMA LIITE 1 LIITE 1 Matkojenyhdistelyn toimintaperiaate ja Suomessa toteutettuja ratkaisuja

TAMPEREEN MATKOJENYHDISTELYKESKUKSEN PROJEKTISUUNNITELMA LIITE 1 5 1. MATKOJENYHDISTELYN PERIAATTEET 1.1 Liikennöintivaihtoehdot Seuraavassa on havainnollistettu erilaisia periaatteellisia tapoja hoitaa kutsujoukkoliikennettä. Kuvassa esitetyt järjestelmät ovat perustapauksia. Niiden lisäksi voidaan toteuttaa erilaisia väliratkaisuja, jotka eivät suoraan asetu minkään perusjärjestelmän alle. Esimerkiksi kutsujoukkoliikenne voi olla tarjolla vain tiettyinä aikoina päivästä, kun muina aikoina ajetaan kiinteän reitin mukaisesti. Käyttäjien tarpeet ja liikennöinnin taloudellisuus määräävät sen, mikä liikennöintitapa on paras. Kuva 1-1 Matkojenyhdistelyn toteuttamisen perusmallit. Skenaario 1 on perinteinen tapa hoitaa joukkoliikennettä kiinteillä reiteillä. Reitin välipysäkeillä on kiinteät ajat. Reitin pysäkeille voidaan syöttää liikennettä esim. taksilla runkolinjalle. Vähän käytettyjä vuoroja voidaan muuttaa kutsuohjatuksi siten, että vuoro lähtee reitille vain, jos sille on ennakkotilauksia. Skenaario 2 on järjestelmä, jossa kiinteästä reitistä tehdään poikkeuksia asiakkailta saapuneiden kutsujen perusteella. Poikkeus voidaan tilata esim. soittamalla suoraan kuljettajalle ennen auton reitille lähtöä. Kiinteillä välipysäkeillä on yleensä aikataulu, joten reittipoikkeuksien lukumäärä ei voi olla kovin suuri. Skenaarion 3 mukaisessa liikenteessä reitin alku- tai loppupiste on kiinteä. Muuten reitti muodostuu vapaasti kutsujen perusteella. Esimerkiksi Tampereella palvelubussi 4 liikennöi tämän skenaarion mukaisesti. Skenaarion 4 mukaisessa ratkaisussa on kyse täysin kutsuohjatusta järjestelmästä, jossa reitillä ei ole kiinteitä pisteitä. Reitti muodostetaan asiakkailta tulevien kutsujen perusteella. Tämä on puhtain kutsujoukko-

6 TAMPEREEN MATKOJENYHDISTELYKESKUKSEN PROJEKTISUUNNITELMA LIITE 1 liikenteen muoto. Tämä toimintamalli on käytössä mm. Pietarsaaren kaupungin VIPPARI-liikenteessä. 1.2 Järjestelmän osat Kutsujoukkoliikennejärjestelmä koostuu useista pääosista jotka voidaan luokitella kuvan 1-2 mukaisesti. Ajoneuvojen satelliittipaikannus, älykorttiin perustuvat clearing-toiminnot ja yhteydet muiden liikennemuotojen aikataulurekistereihin ovat mahdollisia, mutta eivät pakollisia järjestelmän ominaisuuksia. Kuva 1-2 Kutsujoukkoliikennejärjestelmän arkkitehtuuri. 1. Asiakkaan tilaus Kuvan kutsuliikennejärjestelmässä asiakkaiden tilaus tapahtuu soittamalla puhelimella matkojenyhdistelykeskukseen. Keskuksessa tilauksen ottaa vastaan henkilö, joka suunnittelee ohjelmiston avulla reitin. Tulevaisuudessa mahdollisia tilaamisen muotoja voivat olla esim. internetin kautta tapahtuva automatisoitu matkan tilaus. Yksittäisten tilausten lisäksi tulee järjestelmän toteutuksessa ottaa huomioon matkojen tilaaminen ryhmille, esimerkiksi kaupungin sosiaalitoimen tilaamat matkat asiakkailleen (mm. vanhusten kuljetus päiväkeskukseen) sekä sairaalan tulo- ja kotiutuskuljetukset.

TAMPEREEN MATKOJENYHDISTELYKESKUKSEN PROJEKTISUUNNITELMA LIITE 1 7 2. Matkojenyhdistelykeskus (MYK) Matkojenyhdistelykeskus on laajan kutsujoukkoliikennejärjestelmän ydin. Keskuksen käytössä oleva henkilökunta, laitteet ja ohjelmistot muodostavat merkittävän kustannuserän kokonaisjärjestelmässä. Tällä hetkellä Suomessa on käytössä kolmen eri valmistajan tuottamia MYKohjelmistoja matkojenyhdistelyssä. 3. Tietoliikenneyhteys Tieto MYK:sta ajoneuvoihin voi siirtyä esim. dataviestinä, faxina, SMSviestinä GSM-verkon välityksellä tai datana radioverkon välityksellä. Lisäksi kyytitilaukset voidaan välittää taksikeskuksiin esim. faxina sellaisten kyytien osalta, joita ei voida hoitaa MYK:een kytkettyjen autojen toimesta. 4. Ajoneuvot Ajoneuvoissa on kutsujoukkoliikenteen ajoneuvolaite sekä normaalit rahastuslaitteet. Ajoneuvolaite hoitaa kommunikoinnin ajoneuvosta MYK:seen ja hoitaa kuljettajan kannalta oleellisen tiedon käsittelyn ajoneuvossa. Varsinaisia erityisesti kutsujoukkoliikenteeseen kehitettyjä ajoneuvolaitteita ei ole markkinoilla, vaan tarkoitukseen soveltuvat muut olemassa olevat laitteet ja päätteet. Esim. Pietarsaaressa ajoneuvolaitteena on Nokian kommunikaattori, johon tarvittavan MYK-sovelluksen on ohjelmoinut VTT. Kuopiossa laitteena on Aplicom DT 3000, jota varten Mobisoft on tehnyt oman ohjelmiston. 1.3 Järjestelmän käyttäjät Kutsujoukkoliikennejärjestelmällä on monta käyttäjäryhmää, jotka voidaan luokitella neljään pääryhmään. Tärkein ryhmä on matkustajat, joille palvelu on suunnattu. Erityisiä matkustajien kohderyhmiä ovat liikuntarajoitteiset henkilöt (ikäihmiset, vammaiset), jotka eivät voi käyttää perinteisiä joukkoliikennemuotoja kaluston ja reittien soveltumattomuuden takia. Heidän lisäkseen käyttäjäryhmiä voivat olla esim. terveyskeskukseen matkustajat, opiskelijat, ostos- ja työmatkalaiset sekä autottomat henkilöt. Toinen kutsujoukkoliikennejärjestelmän käyttäjäryhmä on liikennepalveluja ostavat ja matkakorvauksia maksavat organisaatiot, eli kunnat, Kansaneläkelaitos ja lääninhallitus. Kolmas ryhmä on palvelua tuottavat operaattorit, eli bussi- ja taksiyrittäjät sekä matkojen yhdistelijä, joka voi olla varsinaisen liikenteen tuottajasta erotettu toimija.

8 TAMPEREEN MATKOJENYHDISTELYKESKUKSEN PROJEKTISUUNNITELMA LIITE 1 Neljäntenä ryhmänä voidaan mainita tärkeät matkojen kertymäpisteet, joita ovat esim. sairaala, terveyskeskus, ostoskeskukset, erilaiset virastot ja suuret työpaikat. Nämä ovat matkojen yleisimpiä kohteita ja muodostavat siten tärkeän osan kutsujoukkoliikennejärjestelmää. 2. SUOMESSA TOTEUTETTUJA RATKAISUJA 2.1 Keski-Uusimaa Keski-Uudellamaalla kehitettiin kutsujoukkoliikennejärjestelmä SAMPOprojektin aikana vuosina 96-97. SAMPO-liikenne toimii kaikille avoimena joukkoliikennepalveluna Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa, joissa on yhteensä noin 95 000 asukasta. SAMPO-kyydillä pääsee myös Peijas- Rekolan ja Hyvinkään sairaaloihin. Matkojenyhdistelyn otti tehtäväkseen Korsisaari-yhtiöt, joka myös hoitaa nykyistä SAMPO-liikennettä Rapidipalvelubusseilla. Tämän lisäksi SAMPO-kyytejä ajetaan takseilla. SAM- PO-liikenteessä on 85 taksia, mikä on noin 80 % kaikista alueen takseista. Taksien käyttö tässä laajuudessa kutsujoukkoliikenteen hoitamisessa on Suomessa ainutlaatuinen ratkaisu, jossa joukkoliikennepalvelu tuotetaan kuhunkin tarpeeseen parhaiten soveltuvalla kalustolla. Kuljetustavan valitsee matkojen yhdistelijä. Taksit saavat korvauksen ajetuista matkoista normaalien taksojensa mukaisesti, asiakkaalta perittävä maksu on aina sama riippumatta siitä ajetaanko SAMPO-kyyti Rapidi-bussilla vai taksilla. Taksien ja bussiyrityksen yhteistyö Keski-Uudellamaalla on sujunut hyvin. SAMPO-liikenteessä on ollut yli 2000 matkustajaa viikossa, parhaina viikkoina jopa 2800 matkustajaa. 30 % matkoista ajetaan pikkubusseilla ja 70 % takseilla. Rapidi-autojen keskikuorma on ollut 4,8 matkustajaa/vuoro ja taksien 1,5 matkustajaa/vuoro. SAMPO-kyyti tilataan vähintään 2 tuntia etukäteen. Tilauskeskus on avoinna ma-pe klo 7-17 ja lauantaisin 8-16. Liikenne toimii ma-pe klo 6.30-22 ja lauantaisin klo 8-18. Tilaus maksaa paikallispuhelun hinnan. Kaikki SAMPO-kyydit on tilattava etukäteen. Näin on voitu varmistaa kaluston optimaalinen käyttö ja se, että kuljetukset toimivat asiakkaan kannalta luotettavasti. Asiakkaat otetaan kyytiin merkityiltä SAMPO-pysäkeiltä, joita on alueella n. 900 kpl. Osa on samoja pysäkkejä kuin muussa joukkoliikenteessä. Erityiskuljetuksiin oikeutetut haetaan tarvittaessa kotiovelta. Jos asiakas voi käyttää olemassa olevaa joukkoliikennettä, ohjataan hänet SAMPOkyydin sijasta siihen. Näin varmistetaan mm. se, että linjaliikenteen haittaamiskieltoa noudatetaan.

TAMPEREEN MATKOJENYHDISTELYKESKUKSEN PROJEKTISUUNNITELMA LIITE 1 9 Syksyllä 2000 on käynnistetty Järvenpään kaupungissa URBANAliikenne, joka luotiin lähinnä korvaamaan kannattamattoman paikallisliikennettä ja joka toimii pääsääntöisesti syöttöliikenteenä rautatieasemalle. Liikennettä hoidetaan arkisin neljällä reitillä ja lauantaisin kolmella. Osa reiteistä ajetaan kiinteinä, mutta osalla reiteistä voidaan tehdä poikkeamia tietyn alueen sisällä. Vapaasti muodostuvilla osuuksilla bussin voi tilata lähimmälle Sampo-pysäkille viimeistään tuntia ennen vuoron lähtöaikaa. Bussi käy kuitenkin aina aikatauluun merkityillä pysäkeillä. Kiinteiltä pysäkeiltä mukaan tulleet matkustajat voivat pyytää kuljettajaa poikkeamaan reitiltä vapaasti muodostuvalla osuudella ilman ennakkovaraustakin mikäli auton aikataulu sen sallii. Korsisaari-yhtiöt vastaavat koko matkojenvälityskeskuksen toiminnasta ja sen kautta välitetystä liikenteestä. Korsisaarella on toiminnasta sopimus kuntien kanssa, joka on voimassa kesäkuuhun 2002 asti. Korsisaari saa toiminnasta korvauksen, joka on sidottu matkustajamääriin. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä tehokkaampaa matkojen yhdistely on, sitä paremman taloudellisen tuloksen Korsisaari saa toiminnasta. Taustatiedoksi voidaan mainita, että Keski-Uudenmaan SAMPO-liikenteen kustannukset olivat yhteiskunnalle (lääninhallitus, Tuusula, Kerava, Järvenpää) v. 1999 sisältäen sekä liikenteen että yhdistelyn keskimäärin 68,79 mk/matka (LM julkaisu 27/2000). Korsisaarella on myös sopimus taksien kanssa: osan liikenteestä Korsisaari hoitaa omalla kalustollaan, mutta osa tilauksista välitetään suoraan takseille. Yhdistelykeskuksessa on Lähitaksin pääte, jonka välityksellä takseille tulevat kyytitilaukset välitetään MYK:sta lähitaksin keskukseen, joka jakaa kyydit kuljettajille. Ohjelmiston toiminta Matkojenvälitystoimintaa varten Korsisaarella on ohjelmisto, jonka on toteuttanut nurmijärveläinen SoftMade Ky. Ohjelmistoa on otettu käyttöön syyskuussa 1998 ja sen toiminta-arkkitehtuuri on rakennettu Korsisaaren toimintamallin pohjalta. Ohjelmiston avulla muodostettujen matkustajaryhmien tiedot välitetään kuljetuksen suorittavalle autolle. Ohjelmisto ei tee automaattisesti yhdistelyä, vaan ehdottaa ryhmiä, joihin kuljetettavan voisi sijoittaa. Lopullisen yhdistelyn tekee matkojenvälittäjä. Ohjelmistossa on kartta, mutta sitä ei suoraan käytetä matkojen optimaalisen yhdistelyn suunnittelussa. Kartan avulla voi mm. havainnollistaa suunniteltuja matkoja. Matkojenyhdistely tehdään pääsääntöisesti edellisen iltapäivän aikana, jolloin suurin osa kuljetettavista on jo selvillä. Jos autojen reitteihin tulee muutoksia saman päivän aikana, muutokset välitetään autoille tekstiviesteinä tai puhelimitse. URBANA-liikenteen autoille vapaasti muodostuvien alueiden reitti lähetetään automaattisesti tekstiviesteinä 15 minuuttia en-

10 TAMPEREEN MATKOJENYHDISTELYKESKUKSEN PROJEKTISUUNNITELMA LIITE 1 nen reitin lähtöaikaa. Ensin täytetään Korsisaareren omat Rapidi-autot ja loput kuljetukset välitetään takseille. Ohjelmistossa on mahdollista määritellä vakioajoja. Asiakkaan mahdolliset rajoitteet on mahdollista määritellä lisätietona. Asiakkaan oletuslähtöpaikaksi on määritelty ns. kotipysäkki. Ohjelmiston tekniikkaa Ohjelmisto on toteutettu Clarion-sovelluskehittimellä client-server - tyyppisenä ratkaisuna. Tietokantana on Clarionin oma TopSpeedtietokanta, mutta tietokannaksi voidaan valita myös jokin muu ODBCrajapintaa tukeva tietokanta. Ohjelmistosta voidaan lähettää suoraan tekstiviestejä sekä telefakseja. Karttaliittymänä on ArcView. Installaatiot Korsisaaren lisäksi ohjelmisto on otettu käyttöön syyskuussa 2000 Bitterfeldissä. Kaupunki sijaitsee Saksassa entisen Itä-Saksan alueella, jossa järjestelmän käyttäjiä on päivässä n. 200-250. 2.2 Kuopio Matkojenyhdistelykeskus (MYK) perustettiin Kuopioon 1.10.1998. Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksella on ollut sen toiminnassa keskeinen rooli, sillä projektin johtaminen, taloushallinto ja käytännön organisointi on tapahtunut sosiaali- ja terveyskeskuksen vammaispalveluyksiköstä käsin. MYK on yhdistellyt ja reitittänyt Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen kustantamia vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja palveluliikenteen autoihin sekä takseihin. Siilinjärvellä yhdistelyn piirissä ovat olleet palveluliikenteen kuljetukset ja Nilsiässä palveluliikenteen lisäksi osa koulukuljetuksista. Kesäkuun 1999 alussa matkojenyhdistelykeskuksen kautta on ohjattu myös Kiuruveden ja Varkauden palveluliikenteitä. Kansaneläkelaitos on liittynyt projektiin marraskuussa 1999 ja helmikuussa 2000 aloitettiin yhdistely Kiuruvedeltä, Keiteleeltä Pielaveden, Maaningan ja Siilinjärven kautta tapahtuvien Puijon sairaalan tulevien tulokyytien osalta. Tuusniemen kunnan ns. Kymppikyyti-kokeilu liittyi MYK:een maaliskuussa 2000. Syksyllä 2000 Lapinlahden kunnassa aloitetaan kahdella palveluliikenneautolla kokeilu, joka liitettiin MYK:n ohjaukseen vuoden 2001 alussa. Kuopiossa MYK:n ohjauksessa on 4 palveluliikenneautoa, joiden reitit muodostetaan keskuksessa Mobirouter-ohjelmiston avulla. Ajoneuvoissa on

TAMPEREEN MATKOJENYHDISTELYKESKUKSEN PROJEKTISUUNNITELMA LIITE 1 11 Applicomin päätelaitteet, joihin tieto noudettavista matkustajista välittyy. Kuopion palveluliikenteessä tehdään noin 44.000 matkaa vuodessa. Kuopion sosiaalitoimen ohjeistuksen mukaan vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain perusteella matkaoikeutetut asiakkaat tilaavat kyytinsä aina MYK:n kautta. MYK yhdistelee siten myös sosiaalitoimen korvaamia taksikuljetuksia kimppakyydeiksi. Yhdistellyistä kyydeistä välitetään tilaukset 12 sopimuksen tehneelle taksille, joissa on päätelaitteena Nokian Kommunikaattori. Näillä on alihankkijoinaan 12 muuta taksia, jotka hoitavat kyytejä kuormitushuippuina. Lähes kaikki sosiaalitoimen korvaamat taksikyydit tilataan keskuksesta ja taksimatkoja tehdään yhteensä n. 33.000 vuodessa. Toistaiseksi missään muussa projektissa mukana olevista kunnista ei vielä ole siirrytty käytäntöön, jossa sosiaalitoimen myöntämät VPL/SHL-matkat tilattaisiin aina yhdistelykeskuksesta. Nilsiässä liikennöidään MYK:n ohjauksessa kahdella palveluliikenneautolla arkisin (ma - pe). Autojen päiväohjelma rakentuu pitkälti ryhmien, erityisesti koululaisten, kuljetusten mukaan. Lisäksi samat autot hoitavat sosiaalitoimen toimintakeskus ja päiväkeskuskuljetuksia, joita on kuitenkin lukumääräisesti vähän. Erityispiirteenä Nilsiässä on, että palveluliikenneautot kuljettavat myös aterioita päiväkoteihin, vanhusten palvelutalolle ja kehitysvammaisten toimintakeskukseen. Nilsiä on projektissa mukana olevista kunnista ainoa, jossa koulukuljetuksia suunnitellaan ja reititetään MYK:ssa. Säännöllisten kuljetusten (vuodessa n. 19.000 matkaa) lisäksi palveluliikenneautot hoitavat asiointiin soveltuvaa palveluliikennettä, jossa tehdään vuodessa n. 4000 matkaa. Siilinjärvellä liikennöidään MYK:n ohjauksessa yhdellä palveluliikenneautolla arkisin (ma - pe). Autolla hoidetaan säännöllisinä ryhmäkuljetuksina sosiaalitoimen päiväkeskus- ja toimintakeskuskuljetuksia, mutta näitä ei reititetä MYK:ssa. Vuodessa palveluliikenneautolla on noin 23.400 matkustajaa, joista ryhmien matkoja on n. 15.000 ja asiointimatkoja n. 8.400. Siilinjärven erikoisuutena on, että asiointitaksit (2 reittiä) on liitetty MYK:n ohjaukseen ja matkoja niissä tehdään noin 1000 kpl vuodessa. Käytännössä MYK lähettää tiedon yhdistellyistä asiointitaksimatkoista Savon Taksin keskukseen, joka hoitaa kyytien jaon edelleen kuljettajille. Varkaudessa MYK:n ohjauksessa on kaksi palveluliikenneautoa, jotka hoitavat lähes ainoastaan asiointimatkoja. Ryhmämatkat päiväkeskuksiin yms. hoidetaan suljetussa liikenteessä toimivalla kolmannella autolla, joka ei ole MYK:n ohjauksessa. Varkauden palveluliikenteessä tehdään vuodessa n. 19.500 matkaa, joista n. 16.000 on asiointimatkoja ja 3.500 ryhmien matkoja (päiväsairaala- ja saunakuljetuksia). Kiuruvedellä liikennöidään MYK:n ohjaamana kahdella palveluliikenneautolla, jotka hoitavat varsinaisen palveluliikenteen lisäksi koululaiskuljetuksia. Nämä eivät kuitenkaan ole MYK:n reitityksessä. Yhteensä Kiuruveden Palveluliikenne-autoissa tehdään vuodessa noin 15.700

12 TAMPEREEN MATKOJENYHDISTELYKESKUKSEN PROJEKTISUUNNITELMA LIITE 1 matkaa, joista 9.500 on koululaiskuljetuksia ja 6.200 palveluliikenteen asiointimatkaa. Tuusniemellä aloitettiin maaliskuussa 2000 kokeilu (Kymppi-kyyti), jossa kunnan perinteisesti reitillä hoidetut asiointitaksiliikenteet korvattiin MYK:n ohjauksessa toimivilla kutsuohjatuilla takseilla. Nämä liikennöivät Tuusniemen pohjoisosissa neljällä alueella kolmena päivänä viikossa (ma, ke, pe). Asiakkaat tilaavat matkansa vuorokautta ennen MYK:sta, joka yhdistelee kyydit ja välittää tilaukset paikallisille taksiyrittäjille. Valtaosa liikenteestä on suuntautunut Tuusniemen keskustaan, mutta takseilla on järjestetty myös liityntäliikenneyhteydet Kuopioon meneville ja sieltä saapuville linja-autoille. Keskimäärin taksien kyydissä on ollut 2,3 asiakasta/kyyti. Kuntaan on perustettu työryhmä, joka pohtii, kuinka kuljetuksia voisi tehostaa myös muissa kunnan koulu- ja sosiaalitoimessa. Kansaneläkelaitos on liittynyt projektiin helmikuussa 2000 Kiuruvedeltä, Keiteleeltä Pielaveden, Maaningan ja Siilinjärven kautta tapahtuvien Puijon sairaalan tulokyytien osalta. Kokeilussa sairaalaan kutsutuille potilaille on kutsukirjeen mukana tiedotettu mahdollisuudesta kimppakyytitaksin tilaamiseksi matkojenyhdistelykeskuksesta. Tilaaminen on ollut vapaaehtoista, eikä kokeilua siten voi verrata esim. Pietarsaaren kokeiluun, jossa kyyti on aina tilattava yhdistelykeskuksesta. Kyytejä on tilattu n. 10 kpl kuukaudessa. Pieni määrä johtuu alueen koosta ja kokeilun vapaaehtoisuudesta. Kokeilun tarkoituksena onkin ollut ensisijaisesti testata matkojenyhdistelyn konseptin teknistä toimivuutta ja soveltuvuutta Kelan kuljetuksiin. Matkojenyhdistelykeskus on Kuopion kaupungin sosiaalitoimen operoima. Se on avoinna ma-pe klo 7-17. Keskuksessa matkoja yhdistelee 3 henkilöä siten, että yhdistelijät saapuvat töihin klo 7, 8 ja 10. Puheluista 40 % tulee klo 7-10, 20 % klo 10-14 ja 40 % klo 14-17 välisenä aikana. Keskukseen tulee 3000-4000 puhelua kuukaudessa, mikä vastaa 150-200 puhelua päivässä. Toistaiseksi kaikki puhelut on pystytty hoitamaan nykyisellä kapasiteetilla, eikä asiakkailla ole ollut projektin alkuvaiheiden jälkeen pitkiä odotusaikoja. MYK:n kustannuksista suurimman osan muodostavat henkilötyöstä aiheutuvat kustannukset. Vuositasolla MYK:n kokonaiskustannukset ovat noin 1 Mmk, kun jo maksettuja perustamiskustannuksia ei jaeta eri vuosille. Kuntien osuus MYK:n kustannuksista jaetaan nykyisin asukaslukuun perustuen. MYK:n yksikkökustannukset, joissa ei ole mukana valtionapua, voidaan laskea vuoden 2000 osalta vertaamalla toteutuvia matka-, reititys- ja puhelusuoritteita seuraavasti:

TAMPEREEN MATKOJENYHDISTELYKESKUKSEN PROJEKTISUUNNITELMA LIITE 1 13 Matkoja tehtiin MYK:n ohjauksessa olevissa palvelu- ja taksiliikenteissä vuonna 2000 yhteensä noin 154.000 kpl. Tämä vastaa yksikkökustannusta 6,50 mk/matka. MYK:ssa reititettiin Mobirouter-ohjelmalla em. matkoista arviolta noin 75.000 kpl. Tämä vastaa yksikkökustannusta 13,30 mk/matka. Puhelutilauksina kaikista matkoista tuli MYK:een noin 45.000 kpl. Tämä vastaa yksikkökustannusta 22,20 mk/matka. Taulukko 2-1 Kuopion MYK:n toteutuneet kustannukset kaudella 10/99-12/99 sekä arvio kustannuksista vuodelle 2000. Kustannukset 10/1998-12/1999 15 kk 01/2000-12/2000 12 kk (arvio) (1000 mk) Kustannuserä (1000 mk) Henkilötyö sivukuluineen 734 600 Ohjelmistohankinnat ja asiantuntijapalvelut 1 185 270 Puhelin- ja telepalvelut 81 120 Tilavuokrat 33 26 Muut kulut 130 15 YHTEENSÄ 2 163 1 031 Mobirouter -ohjelmiston toiminta Mobirouter-ohjelmistoa on kehitetty jo vuoden 1996 alusta alkaen. Mobirouter on paikkatietopohjainen yhdistelyjärjestelmä, jolla voidaan hallita kaikki erilaiset kutsujoukkoliikenteen toimintamallit. Ohjelmisto sisältää kaikki tarvittavat toiminnot tilauksen vastaanotosta kyytitilausten välittämiseen ja kuljetusten seurantaan. Ohjelmiston toimintaperiaatteena on, että järjestelmä yrittää ensin sijoittaa tilausta MYK:een suoraan kytkettyihin autoihin (esim. palveluliikenteen autot). Jos tilaus ei sovi näiden aikatauluun ja reittiin, yritetään tilausta sijoittaa avoinna oleviin yhteistaksikuljetuksiin. Mikäli näistäkään ei löydy sopivaa kuljetusta, suunnitellaan tilaukselle reitti yksittäiskuljetuksena, johon voidaan myöhemmin liittää muita tilauksia. Ohjelmisto sisältää lukuisia parametrejä, joilla hallitaan tilausten sijoittumista autoille. Esimerkiksi voidaan määrittää kuinka paljon matka voi pidentyä yhteiskyytinä verrattuna suoraan matkaan, ajoneuvoille voidaan määrittää, minkä tyyppisiä apuvälineitä (mm. pyörätuoli, rollaattori) ne pystyvät kuljettamaan jne.

14 TAMPEREEN MATKOJENYHDISTELYKESKUKSEN PROJEKTISUUNNITELMA LIITE 1 Ohjelmiston tekniikkaa Ohjelmisto on toteutettu C++ ja Visual Basic -ohjelmointikielillä. Tietokantana on Oracle. Ajoneuvolaitteena on Applicom-päätelaite tai Kommunikaattori Kommunikoititapana on GSM-data tai faksi, väylänä ISDN tai GPRS. Kartta-aineiston toimittajana on Karttakeskus. Installaatiot Suomessa ohjelmisto on käytössä Kuopiossa ja Seinäjoella sekä päätös on tehty käyttöönotosta Oulussa. Iso-Britanniassa ohjelmisto on käytössä West-Sussexissa ja Clouchestershiressä. Newcastlen yliopisto harkitsee ohjelmiston käyttöönottoa opetustarkoituksiin. 2.3 Pietarsaari Pietarsaaren kaupungin ja sen ympäristökuntien alueella aloitettiin v. 1997 joulukuussa kolmivaiheinen joukkoliikennekokeilu. Ensimmäisessä vaiheessa järjestettiin liityntäliikenne Pietarsaaresta Kruunupyyn lentokentälle ja Pännäisten rautatieasemalle. Toisessa vaiheessa lokakuussa 1998 käynnistyi VIPPARI-palveluliikenne. Kolmannessa vaiheessa vuoden 1999 alussa alkoi EU:n tukema kaksivuotinen SIPTS-hanke (Services for Intelligent Public Transport Systems), jossa liikennepalvelu laajennettiin kos-

TAMPEREEN MATKOJENYHDISTELYKESKUKSEN PROJEKTISUUNNITELMA LIITE 1 15 kemaan myös naapurikuntia. Palveluliikennettä hoidetaan nykyisin kolmella autolla Pietarsaaren keskustassa sekä kolmella autolla Luodon, Pedersören ja Uudenkaarlepyyn kunnissa. Autojen päiväohjelmat on rakennettu niin, että ne palvelevat pääasiassa ryhmien kuljetuksia aamulla ja iltapäivisin, keskipäivällä on kutsuohjattua palveluliikennettä. VIP- PARI-liikenteessä on nykyisin n. 700 matkustajaa viikossa, joista 550 on Pietarsaaren keskustassa. Kaikki matkat tilataan matkojenyhdistelykeskuksesta, joka on Pietarsaaressa toimiva Call Center yritys (Oy NovaCall Ab). Puhelun hinta on asiakkaalle 2,93 mk/puhelu + pvm. Helmikuun 2000 alussa alkoi alueella kansallisena hankkeena kokeilu, jossa yhdistellään alueen terveyskeskuksiin ja sairaaloihin sekä erityisesti alueelta Vaasan keskussairaalaan suuntautuvia Kelan korvaamia matkoja. Järjestelmässä hyödynnetään bussien runkoliikennettä, VIPPARI-autoja sekä kimppatakseja. Kelan korvaamia taksikyytejä on yhdistelty Vaasan keskussairaalakuljetuksissa n. 300 kpl kuukaudessa ja yhdistelyn tehokkuus on ollut n. 2 matkustajaa/kyyti. Seudun sisäisiä Kela-matkoja on tehty noin 200 kpl ja yhdistelyn tehokkuus on ollut n. 1,5 matkustajaa/kyyti. Matkojenyhdistelykekuksen ohjelmistona on Cover, jonka on kehittänyt saksalainen PPS/EDV. Ajoneuvopäätteinä on Nokian kommunikaattorit, joihin ohjelmoinnin on tehnyt VTT Automaatio. Matkojenvälityskeskus välittää kyytejä arkisin klo 7.00-21.00. Pietarsaaressa liikenne toimii klo 7.00-16.00 välisenä aikana ilman kiinteää aikataulua. Matkustajat haetaan pääsääntöisesti kotiosoitteista. Cover ohjelmiston toiminta Ohjelmisto soveltuu alueelliseen liikennöintiin, jossa ei ole kiinteitä aikataulupisteitä (kuten Pietarsaari) sekä myöskin kiinteitä aikataulupisteitä sisältävään liikennöintiin. Molemmat liikennöintitavat on toteutettu Pietarsaaren seudun kokeilussa: Pietarsaaressa liikennöidään täysin vapaalla reitityksellä ja ympäristökuntien kuljetuksissa on autoilla reitin alkupisteet kiinnitetty. Ajoneuvoille on määritelty liikennöintialueet, joiden sisällä niiden sallitaan liikkuvan. Liikennöintialueet voivat olla myös osittain päällekkäisiä. Aivan kuten Mobirouterissakin, Cover-ohjelmaan voidaan määrittää parametreja reitin muodostukselle, kalustolle ja asiakkaiden tilauksille. Asiakkaan tiedot voidaan hakea asiakasrekisteristä tai syöttää tilausvaiheessa. Myös Cover-ohjelmaan tilaus voidaan määrittää säännöllisesti toistuvaksi (esim. erityisoppilaat). Pääasiallinen matkojen yhdistely ja reittien optimointi tehdään yön aikana seuraavaa päivää varten. Samana päivänä tulleet tilaukset yhdistetään ohjelmiston avulla sopivaan autoon ja autojen reitti muuttuu loppuosaltaan

16 TAMPEREEN MATKOJENYHDISTELYKESKUKSEN PROJEKTISUUNNITELMA LIITE 1 uusien tilausten mukaisesti. Ohjelmisto välittää kuljetettavien tiedot automaattisesti ajoneuvolaitteisiin. Yhdistelijän ei siis tarvitse normaalioloissa huolehtia muusta kuin tilausten syöttämisestä ohjelmistoon. Autoille välitetään reittikuvauksesta vain seuraavan osoitteen ja siellä poistuvien/kyytiin nousevien henkilöiden tiedot. Tämä mahdollistaa sen, että autojen reittiä voidaan muuttaa lyhyellä varoitusajalla. Ohjelmiston tekniikkaa Ohjelmisto on toteutettu C++ -ohjelmointikielellä. Tietokantana on Oracle tai Sybase. Karttaformaattina on GDF. Ajoneuvolaitteena on Nokian Kommunikaattori, johon tarvittavan ohjelmiston on toteuttanut VTT. Tiedot välitetään ajoneuvolaitteisiin SMSviesteinä. Installaatiot Pietarsaaren lisäksi ohjelmisto on installoitu Sveitsiin ja Bolzanoon Italiaan. Saksassa ohjelmistolla on useita installaatioita, mm. Daimler- Chryslerin työmatkakuljetuksia varten. Ensimmäinen installaatio on tehty vuonna 1994.

TAMPEREEN MATKOJENYHDISTELYKESKUKSEN PROJEKTISUUNNITELMA LIITE 2 17 LIITE 2 Yhteenveto Tampereen korvaamista erilliskuljetuksista (henkilökuljetukset)

18 TAMPEREEN MATKOJENYHDISTELYKESKUKSEN PROJEKTISUUNNITELMA LIITE 2 1. SOSIAALITOIMEN KULJETUKSET 1.1 Vammaispalvelulain mukaan myönnetyt matkat 1.1.1 Yleistä Vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden tavoitteena on omatoimisen suoriutumisen edistäminen ja itsenäisen elämän hallinta. Kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluita järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi käyttää julkisia liikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluiden myöntämiseen vaikuttaa toisaalta henkilön toimintarajoite ja toisaalta asuin- ja liikkumisympäristö sekä joukkoliikenteen soveltuvuus. Vammaispalveluasetuksen mukaan kuljetuspalveluja on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa. Matkat voivat suuntautua Tampereen kaupungin lisäksi lähikuntiin, joita ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Ylöjärvi, Ruovesi, Orivesi ja Kuru. Tampereella oli vuoden 1997 loppuun saakka voimassa myös sosiaalihuoltolain (SHL) perusteella myönnettyjä matkoja, joita voitiin tarveharkintaisesti myöntää rajattu määrä kuukaudessa. Näitä matkoja myönnettiin henkilöille, jotka eivät kuuluneet liikkumisrajoitteisuutensa puolesta vammaispalvelulain piiriin. SHL-kuljetusoikeudet lakkautettiin 1.1.1998, jolloin hakijoiden määrä VPL-kuljetuksissa lisääntyi selvästi. Vuonna 2000 VPL-kuljetuspalveluasiakkaita oli noin 4.300. Kuljetuspalvelusta peritään Tampereen kaupungin alueella tapahtuvista matkoista joukkoliikenteen kertalipun mukainen maksu, joka tällä hetkellä on aikuisilta 10 mk/yhdensuuntainen matka sekä 17-vuotiailta tai sitä nuoremmilta lapsilta, opiskelijoilta ja työssä käyviltä 5 mk/matka. Lähikuntiin suuntautuvista matkoista peritään liikenne- ja viestintäministeriön vahvistaman joukkoliikennetaksan mukainen maksu, joka määräytyy matkan pituuden perusteella. Asiakkaat voivat myös muodostaa vapaaehtoisia kimppakyytejä, joissa asiakasmaksu on kaupunkialueella 5 markkaa ja lähikuntiin suuntautuvilla matkoilla 10 markkaa/matka. Saattaja saa matkustaa maksutta. Omavastuun asiakas maksaa suoraan taksin kuljettajalle. Maksukorttina on SOTE-kortti, jonka perusteella hoidetaan taksien laskutus ja maksujen tilitys.

TAMPEREEN MATKOJENYHDISTELYKESKUKSEN PROJEKTISUUNNITELMA LIITE 2 19 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle vaikeavammaiselle myönnetään kuljetuspalveluja tarveharkintaa käyttäen, jos laitoksen antamat kuljetuspalvelut eivät ole riittäviä. Tampereella on 330 laitoshoidossa olevaa asiakasta, joilla on oikeus tällaisiin matkoihin. 1.1.2 Hallinto Kuljetuspalvelua myönnettäessä otetaan huomioon hakijan yksilölliset tarpeet ja olosuhteet. Päätökset kuljetuspalvelun myöntämisestä tehdään neljällä sosiaalitoimen palvelualueella sosiaalityöntekijöiden toimesta, jotka ottavat huomioon mm. lääkärin lausunnon sekä muut hakijan ilmoittamat päätökseen liittyvät seikat. Myönteisiä päätöksiä tehdään 70-90 kpl kuukaudessa. Kieltäviä päätöksiä joudutaan tekemään 20-25 kpl kuukaudessa. VPL-kuljetukset eivät vaadi edeltävää suunnittelutyötä, koska asiakkaat tilaavat matkansa itse suoraan taksiyrittäjiltä. Eniten hallinnollista työtä on kuljetuspalvelupäätösten sekä SOTE-korttijärjestelmän hallinnoinnissa. Clearingin lisäksi SOTE-järjestelmällä seurataan tehtyjen matkojen toteutumatietoja. 1.1.3 Matkojen määrät ja kustannukset nukset VPL-kuljetuksiin oikeutettuja on 4300 henkilöä, joista 3500 käyttänyt matkaoikeuttaan viimeisen puolen vuoden aikana. VPL-matkojen määrä on kasvanut yli 40 % viimeisen neljän vuoden aikana. Samassa ajassa matkoihin oikeutettujen määrä on kasvanut 1700 asiakkaasta 4300 asiakkaaseen. Erityisesti SHL-oikeuksien lopettaminen näkyy vuoden 1998 tilastoissa. Samalla kun matkojen kokonaismäärä on kasvanut, on asiakasta kohden kuukaudessa tehtyjen matkojen määrä vähentynyt selvästi: vuonna 1997 matkoja tehtiin kuukaudessa keskimäärin 9,7 matkaa/kk/asiakas. Vuonna 1999 matkoja tehtiin kuukaudessa vain keskimäärin 6,1 matkaa/asiakas. Suurin yksittäinen syy tähän on todennäköisesti palveluliikenteet, jotka nykyisin kattavat lähes koko kaupungin ja palvelevat myös VPL-asiakkaita lyhyillä asiointimatkoilla.

20 TAMPEREEN MATKOJENYHDISTELYKESKUKSEN PROJEKTISUUNNITELMA LIITE 2 Kuljetuspalvelumatkat 350 300 250 1000 matkaa 200 150 100 50 0 1997 1998 1999 2000 Kuva 1-1 Kuljetuspalvelumatkojen määrän kehitys v. 1997-2000. Kustannukset ovat kasvaneet matkojen määrän noustessa sekä osittain taksien taksakorotusten vuoksi. Vuonna 1997 kaupunki maksoi VPLkuljetuksista (alv 0 %) hieman vajaa 15 mmk (kaupungin nettokustannus keskimäärin 72 mk/matka). Vuonna 2000 kustannukset olivat on noin 23 mmk (kaupungin nettokustannus keskimäärin 78 mk/matka). 25 Kuljetuspalvelumatkojen kustannukset (alv 0 %) 20 Milj. mk 15 10 5 0 1997 1998 1999 2000 Kuva 1-2 Kuljetuspalvelumatkojen kustannuskehitys v. 1997-2000.