VERHOILIJAN AMMATTITUTKINTO 2011



Samankaltaiset tiedostot
Verhoilijan ammattitutkinto

Verhoilijat ja verhoilijamestarit työskentelevät joko teollisina verhoilijoina tai omissa pienyrityksissä ja itsenäisinä ammatinharjoittajina.

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi

KOKIN OSAAMISALA 2. Yrittäjän ammattitutkinto, opetussuunnitelma. Yritystoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen osaamisala

Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta

MATKATOIMISTOVIRKAILIJAN AMMATTITUTKINTO 2011

KAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Tutkintosuoritusten arviointi

Näyttötutkinnon perusteet

Näyttötutkinnon arvioinnin opas

Näyttötutkinnon perusteet

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

KAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

Näyttötutkinnon perusteet KIINTEISTÖNHOITAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012

ILMASTOINTIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011

Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto

Tutkintosuoritusten arviointi

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Matkatoimistovirkailijan ammattitutkinto

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys.

Näyttötutkinnon perusteet

PUTKIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011

Näyttötutkinnon perusteet

Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ammattitutkinto 2010

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.4 Tekninen myynti rengastyössä OPH 37/011/2012

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.1 Henkilö- ja pakettiautojen rengastyöt OPH 37/011/2012

Näyttötutkinnon perusteet ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN AMMATTITUTKINTO 2010 MÄÄRÄYS 48/011/2010. Määräykset ja ohjeet 2010:9

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011

YRITYSNEUVOJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2010

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.5 Renkaan pinnoitus OPH 37/011/2012

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011

Matkatoimistovirkailijan ammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Markkinointiviestinnän ammattitutkinto

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnon perusteet

VERHOILIJAN AMMATTITUTKINTO JA VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

MÄÄRÄYS 9/011/2009. Näyttötutkinnon perusteet

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO. Tutkinnon perusteet. Opetushallitus 2011

Näyttötutkinnon perusteet

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

Näyttötutkinnon arvioijan opas

MÄÄRÄYS 52/011/2009. Näyttötutkinnon perusteet

UUDISTETUT AMMATILLISTEN

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Johtamisen erikoisammattitutkinto

Johtamisen erikoisammattitutkinto

Käsityöntekijän ammattitutkinto

VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta

Ilmastointiasentajan erikoisammattitutkinto

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.2 Yritystoiminnan käynnistäminen

Putkiasentajan erikoisammattitutkinto

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä

Näyttötutkinnon perusteet

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto

1. Yleistä Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset Tiedotus, neuvonta ja ohjaus Tutkintosuoritusten arvioijat...

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.3 Ajoneuvohuolto rengasliikkeessä OPH 37/011/2012

Näyttötutkinnon perusteet

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO

Johtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Johtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS

Ohjeet tutkintojen järjestäjille

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen erikoisammattitutkinto

AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA

Markku Kokkonen Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon järjestämisedellytysten

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINTO

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.6 Rengasalan varastopalvelut OPH 37/011/2012

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta

Turvallisuusalan perustutkinnon tutkintotilaisuuksien järjestäminen

Transkriptio:

Näyttötutkinnon perusteet VERHOILIJAN AMMATTITUTKINTO 2011 Määräys 27/011/2011 Määräykset ja ohjeet 2011:37

Määräykset ja ohjeet 2011:37 Näyttötutkinnon perusteet VERHOILIJAN AMMATTITUTKINTO 2011 Määräys 27/011/2011

Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2011:37 ISBN 978-952-13-4983-6 (nid.) ISBN 978-952-13-4984-3 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X (painettu) ISSN 1798-8888 (verkkojulkaisu Taitto: Edita Prima Oy www.oph.fi/julkaisut Kopijyvä Oy, Espoo 2011

Sisältö 1 Näyttötutkinnot... 7 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen... 7 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen... 7 1.3 Näyttötutkinnon perusteet... 7 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa... 8 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa... 8 1.6 Todistukset... 9 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus... 9 2 Verhoilijan ammattitutkinnon muodostuminen... 10 2.1 Verhoilijan ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen... 10 2.2 Verhoilijan ammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen.. 10 3 Verhoilijan ammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet... 11 3.1 Verhoilun suunnittelu... 12 Ammattitaitovaatimukset... 12 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 12 Ammattitaidon osoittamistavat... 14 3.2 Verhoilu... 14 Ammattitaitovaatimukset... 14 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 14 Ammattitaidon osoittamistavat... 16 3.3 Työnkulun suunnittelu teollisen verhoilutuotteen valmistuksessa.17 Ammattitaitovaatimukset... 17 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 17 Ammattitaidon osoittamistavat... 18 3.4 Teollinen verhoilu... 19 Ammattitaitovaatimukset... 19 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 19 Ammattitaidon osoittamistavat... 20 3.5 Yrittäjänä toimiminen... 21 Ammattitaitovaatimukset... 21 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 21 Ammattitaidon osoittamistavat... 24 3.6 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, omasta tai toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta... 24

1 Näyttötutkinnot 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon ar- 7

viointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Henkilökohtaistamisesta Opetushallitus on antanut erillisen määräyksen. 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. 8

Arvioijat n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu voi lainsäädännön mukaisena määräaikana pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 9

2 Verhoilijan ammattitutkinnon muodostuminen 2.1 Verhoilijan ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen Verhoilijan ammattitutkinnon suorittanut henkilö toimii verhoilijana verhoilualan yrityksessä tai teollisuudessa. Hän voi toimia myös verhoilualan yrittäjänä. Hän voi osoittaa osaamisensa joko verhoilualan teollisuuden työntekijänä tai huonekalujen ja ajoneuvojen osalta verhoilijana. Teollisuuden verhoilija voi toimia verhoilutuotannon eri sektoreilla, ja tutkinnossa osoitettu osaaminen vaatii vankkaa kokemusta useammalta osa-alueelta. Verhoilutöiden osaaminen vaatii vankkaa huonekalujen tai ajoneuvojen tuntemusta sekä verhoilujen korjaamiseen, muutostöihin tai entisöintiin harjaantunutta osaamista sekä asiakaspalvelutaitoja. 2.2 Verhoilijan ammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen Verhoilijan ammattitutkinto muodostuu kahdesta osaamisalasta, joista tutkinnon suorittaja valitsee toisen. Osaamisalat ovat 1. Verhoilu 2. Teollinen verhoilu. Tutkinnon suorittaminen edellyttää kahden pakollisen tutkinnon osan ja yhden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Verhoilijan ammattitutkinto Osaamisala: Verhoilu Pakolliset tutkinnon osat: 3.1 Verhoilun suunnittelu 3.2 Verhoilu Osaamisala: Teollinen verhoilu Pakolliset tutkinnon osat: 3.3 Työnkulun suunnittelu teollisen verhoilutuotteen valmistuksessa 3.4 Teollinen verhoilu Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, joista tutkinnon suorittaja valitsee yhden: 3.5 Yrittäjänä toimiminen 3.6 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, omasta tai toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. 10

3 Verhoilijan ammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän verhoilijan ammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa toiminnassa, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. lle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. lle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti. Arvioijat kirjaavat keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osan suorittamisen yhteydessä tai sitten kun kaikki tutkinnon osien suoritukset on tehty. Verhoilijan ammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. 11

3.1 Verhoilun suunnittelu Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa tehdä asiakkaalle verhoiltavan tuotteen muutos-, korjaus- tai entisöintisuunnitelman laatia tarjousasiakirjan verhoiltavasta kohteesta valita verhoilumateriaaleja ja verhoilun oheistuotteita. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa tehdä asiakkaalle verhoiltavan tuotteen muutos-, korjaus- tai entisöintisuunnitelman. Työn suunnittelu asiakkaalle ohjaa, neuvoo ja kuulee asiakasta suunniteltaessa muutettavan, korjattavan tai entisöitävän tuotteen verhoilua tunnistaa yksittäisten asiakkaiden erilaiset tarpeet selvittää asiakkaalle muutettavan, korjattavan tai entisöitävän tuotteen tyylisuunnan, mahdollisen elinkaaren ja alkuperän sekä historiallisen arvon ja merkityksen uutta verhoilua suunniteltaessa punnitsee asiakkaan kanssa erilaisia muutettavan, korjattavan tai entisöitävän tuotteen verhoilutapoja, materiaalivalintoja, hoito-ohjeita sekä tulevaa käyttötarkoitusta tuotteen historian ja käyttötarkoituksen sekä uudistettavan ulkonäön kannalta selvittää muutettavan, korjattavan tai entisöitävän tuotteen kustannuksia eritellen käytettävät materiaalit ja työn osuuden sekä mahdollisen liikkumavaran lopulliseen hintaan pystyy neuvottelutilanteissa selkeään ilmaisuun ja perusteltuihin ehdotuksiin. Tiedonhankinta ja yhteistyö etsii ja hyödyntää alan uusinta tietoa sähköisistä verkostoista, ammattialan lehdistä, kirjallisuudesta tai alan asiantuntijoilta ylläpitääkseen ja kehittääkseen omaa ammattitaitoaan verhoilijana hankkii ja tulkitsee englanninkielistä tietoa esimerkiksi verhoilukankaiden hoito- ja käyttöohjeista tai kone- ja laite-esitteistä. 12

osaa laatia tarjousasiakirjan verhoiltavasta kohteesta. Tarjousasiakirjan laadinta suunnittelee muutettavan, korjattavan tai entisöitävän työn yhdessä asiakkaan kanssa määrittelee etukäteen suunnitelmissa valmiin muutetun, korjatun tai entisöidyn tuotteen laadun, työhön käytettävän ajan ja asiakkaan kustannukset eli lopullisen tuotteen hinnan laatii selkeän tarjousasiakirjan tekemiensä materiaali- ja työkustannuslaskelmien avulla lähettää asiakirjan liitteineen sähköisesti asiakkaalle tai esimiehelle. osaa valita verhoilumateriaaleja ja verhoilun oheistuotteita. Pehmusteiden valinta valitsee tarvittaessa joustimet käyttökohteiden mukaan valitsee käyttökohteen ja asiakkaan toiveen mukaan oikeat pohjaja pehmustemateriaalit valitessaan eri pehmustelaatuja huomioi niitä koskevat keskeiset määräykset liittyen verhoiltavan kohteen käyttöön tai esimerkiksi asiakkaan allergiaan. Pintamateriaalien valinta suunnittelee materiaalivalinnat yhdessä asiakkaan kanssa määrittelee tuotteen alkuperäisen tyylin ja/tai tulevan käyttötarkoituksen mukaan oikein pintamateriaalit (esimerkiksi yksityiset kodit, yleisötilat, sairaalat, kirkot, lastentarhat, teatterilavasteet tai ajoneuvot) tarkistaa suunnitelmista tyypillisimmät tyylikaudella käytetyt pintamateriaalit, niiden kuosit, värit ja verhoilutavat vertailee ja selvittää eri tavarantuottajilta ja -toimittajilta kankaiden, nahkojen ja muiden pintamateriaalien tarjontaa, laatua ja toimitustapoja selvittää asiakkaalle perusteellisesti etukäteen materiaalien hoitoohjeet hankkii tarvittavaa lisätietoa materiaalien ominaisuuksista hankkii oikean määrän materiaalia ja sopii samalla laskutustavasta etukäteen asiakkaan ja materiaalintoimittajan kanssa hankkii verhoilukohteita ja materiaaleja koskevat keskeiset määräykset ja ohjeet. 13

Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa osaamisensa laatimalla asiakkaalle verhoilutuotteen muutos-, korjaus- tai entisöintisuunnitelman. Tuote voi olla esimerkiksi verhoiltu huonekalu tai ajoneuvo. Huonekalun tulee olla käsi- ja selkänojallinen, yliverhoiltu ja siinä tulee olla jousitettu istuin. Huonekalussa on joko joustava istuinreuna tai irtotyynyistuin, jossa on kapat ja teresaumat. Ajoneuvon, kuten auton tai veneen, penkkien istuimissa tai selkänojissa tulee olla teresaumoja, sisäänottoja tai piiputuksia. Tuote tulee esimerkiksi yksityiseen kotiin, ajoneuvoon tai veneeseen, tai se voidaan sijoittaa julkiseen tilaan, kuten toimistoon, sairaalaan, päiväkotiin, palvelutaloon tai vaikka teatterilavasteisiin. Alan asiantuntijat arvioivat tutkinnon suorittajan toiminnan suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ottaen huomioon hänelle laaditun tutkinnon suorittamista koskevan suunnitelman. Arvioinnit kirjataan arviointilomakkeille. voi mahdollisesti täydentää tutkintosuorituksiaan työn suunnitteluvaiheeseen liittyvillä, sen aikana itse tuottamillaan perustelluilla muilla dokumenteilla, jotka arvioituina liitetään arviointiaineistoon. 3.2 Verhoilu Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa tehdä uudelleen verhoiltavan tuotteen purkutyöt ja korjattavan tuotteen pohjatyöt muuttaa, korjata tai entisöidä tuotteen asiakkaan toiveiden mukaisesti työskennellä verhoomossa turvallisesti ja ergonomisesti. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa tehdä uudelleen verhoiltavan tuotteen purkutyöt ja korjattavan tuotteen pohjatyöt. Purku- ja pohjatyöt purkaa tarvittaessa vanhan verhoilun järjestää tarvittaessa käytöstä poistettavien materiaalien kierrätyksen ja uusiokäytön sekä ohjeiden ja säädösten mukaisen materiaalin hävittämisen käyttää ympäristömyönteisiä työ- ja toimintatapoja 14

selvittää purkutyön yhteydessä rungon kunnon ja mahdollisen korjaustarpeen tekee verhoilukohteen pohjatyöt korjaus- ja muutosverhoilujen mukaan työskentelee joutuisasti ja turvallisesti. osaa muuttaa, korjata tai entisöidä tuotteen asiakkaan toiveiden mukaiseksi. Rungon korjaus työskentelee aina etukäteen tehtyjen ja asiakkaan hyväksymien suunnitelmien mukaan valitsee ja hankkii työkohteeseen sopivat materiaalit ja työvälineet käyttää entisöinti- tai korjaustyössä valitsemiaan työvälineitä ammattimaisesti ja turvallisesti tekee tarvittavat korjaus- tai muutostyöt verhoiltavaan runkoon tai kohteeseen ulkonäön, kestävyyden ja tulevan käyttötarkoituksen vaatimusten mukaan huomioi verhoiltavan kohteen turvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet. Pehmustus tekee tarvittavat uudet pehmustukset etukäteen suunnitellun tyylin, kestävyyden ja käyttötarkoituksen mukaan käyttää vanhoja pehmusteita uudelleen verhoiltavassa tuotteessa asiakkaan kanssa sovitulla tavalla työskentelee joutuisasti ja turvallisesti. Päällystys työskentelee aina etukäteen tehtyjen ja asiakkaan hyväksymien suunnitelmien mukaan mitoittaa ja kaavoittaa päällysmateriaalin taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti huomioiden pehmustemateriaalit ja käyttö-kohteen leikkaa päällysteet huolellisesti, materiaalin erityispiirteiden ja kuosin vaatimalla tavalla ompelee koneella ja käsin valiten oikean saumarakenteen, tikin pituuden ja langat kiinnittää päällysmateriaalit huolellisesti runkoon työskentelee joutuisasti ja turvallisesti. Viimeistely ja asennus huolittelee ja viimeistelee tuotteen asiakkaalle luovutettavaksi asentaa valmiit työt kohteisiin tai kokoaa verhoiltavan kohteen kokonaisuudeksi laatii asiakkaalle tuotteen käyttö- ja hoito-ohjeet ja opastaa käytössä. 15

osaa työskennellä verhoomossa turvallisesti ja ergonomisesti. Työympäristön ja tuotantovälineiden kunnossapito valmistelee työpisteensä työn vaatimalla tavalla esteettömäksi ja tarkoituksenmukaiseksi siten, että sekä työturvallisuus ja -ergonomia että työskentelyn tehokkuus tulevat huomioiduksi tuntee ala- ja laitekohtaiset työturvallisuusmääräykset ja toimii niiden mukaisesti käyttää tarvittavia suojaimia materiaali- ja laitekohtaisesti, ohjeiden vaatimalla tavalla tekee verhoomon koneiden ja laitteiden päivittäiset huollot, kuten ompelukoneiden langoitukset, niiden säädöt, puhdistuksen ja öljynlisäyksen siten, että laitteet ovat turvallisia ja käyttökuntoisia käyttää ammattitaitoisesti ja vaihtelevasti työvaiheittain yrityksen koneita ja laitteita käyttää paineilmalla toimivia laitteita ammattitaitoisesti. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa osaamisensa verhoilemalla muutettavan, korjattavan tai entisöitävän verhoilutuotteen asiakkaalle. Hän työskentelee asiakkaan hyväksymien suunnitelmien ja kustannusarvion mukaisesti. Verhoiltava tuote voi olla esimerkiksi kunnostettava ja uudelleen verhoiltava tai entisöitävä huonekalu tai ajoneuvo. Huonekalun tulee olla käsi- ja selkänojallinen, yliverhoiltu ja siinä tulee olla jousitettu istuin. Huonekalussa on joko joustava istuinreuna tai irtotyynyistuin, jossa on kapat ja teresaumat. Ajoneuvon, kuten auton tai veneen, penkkien istuimissa, selkänojissa tai seinäverhoiluissa tulee olla teresaumoja, sisäänottoja tai piiputuksia. Alan asiantuntijat arvioivat tutkinnon suorittajan toiminnan suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ottaen huomioon hänelle laaditun tutkinnon suorittamista koskevan suunnitelman. Arvioinnit kirjataan arviointilomakkeille. voi mahdollisesti täydentää tutkintosuorituksiaan työn suunnitteluvaiheeseen liittyvillä, sen aikana itse tuottamillaan perustelluilla muilla dokumenteilla, jotka arvioituina liitetään arviointiaineistoon. 16

3.3 Työnkulun suunnittelu teollisen verhoilutuotteen valmistuksessa Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa tehdä suunnitelman työnkulusta teollisessa tuotannossa suunnitella materiaalien käyttöä arvioida ajankäyttöä toimia työyhteisönsä jäsenenä. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa tehdä suunnitelman työn kulusta teollisessa tuotannossa. Työmenetelmien suunnittelu valitsee tarkoituksenmukaiset työmenetelmät tekee tarkan kirjallisen suunnitelman työmenetelmistä ja järjestyksestä valitsee huonekaluun rakenteen mukaan tehokkaat työmenetelmät ja -tavat käyttää suunnitelmallisesti ja tehokkaasti oman työaikansa. osaa suunnitella materiaalien käyttöä. Materiaalien käytön suunnittelu selvittää materiaalien valinnan merkityksen työmenetelmiin valitsee huonekaluun rakenteen mukaan pohja- sekä pehmustemateriaalit teolliseen valmistukseen tulevalle tuotteelle tulkitsee englanninkielisen materiaaliesitteen yksittäisen kankaan raaka-aineista ja käyttötarkoituksesta selvittää materiaalien vaikutukset tuotteen käyttötarkoitukseen, huoltoon ja elinkaareen huolehtii osaltaan, että tuotteeseen liitetään oikein laaditut käyttöja hoito-ohjeet. Materiaalimenekin laskeminen arvioi materiaalien kulutuksen yksittäisestä verhoilemastaan huonekalusta selvittää materiaalien hinnat käyttäen apuna tuote-esitteitä tai yrityksen omaa hinnastoa tekee kankaan leikkaussuunnitelman yksittäisestä verhoilemastaan huonekalusta tekee yksittäisen verhoilemansa huonekalun materiaalitarpeesta perustellun ja selkeän laskelman. 17

osaa arvioida ajankäyttöä. Ajankäytön suunnittelu muodostaa selkeän kokonaiskuvan tuotteen valmistuksesta ja siihen käytettävästä ajasta selvittää yrityksen konekannan vaikutusta ajankäyttöön tekee hintavertailuja eri työskentelymenetelmien valinnoista tuotteen valmistuksessa suunnittelee työskentelyynsä tuottavia ja taloudellisia valmistustapoja toimii sovittujen aikataulujen vaatimalla tavalla. osaa toimia työyhteisönsä jäsenenä. Yhteistyö on vastuullinen, joustava ja yhteistyökykyinen työyhteisön jäsen ilmaisee itseään neuvottelutilanteissa selkeästi ja perustelee ehdotuksensa arvostaa omaa työtään ja tuo myönteisesti esille oman osaamisensa jakaa oman osaamisensa työyhteisön käyttöön. Oman työn ja osaamisen suunnittelu, seuranta ja kehittäminen kehittää pitkäjänteisesti ja aikatauluttaen omaa työtään ja osaamistaan yhdessä esimiehensä kanssa suhtautuu asiallisesti saamaansa palautteeseen omasta toiminnastaan huolehtii omasta työkyvystään ja jaksamisestaan. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa osaamisensa suunnittelemalla työnkulun teollisessa tuotannossa olevan verhoiltavan tuotteen ja oman työnsä osalta. Tässä tutkinnon osassa tuotteella tarkoitetaan huonekalua, joka on valmistettu teollisessa tuotannossa ja jossa on kauttaaltaan verhoiltu käsinojallinen runko ja kapallinen, teresaumainen istuintyyny. Alan asiantuntijat arvioivat tutkinnon suorittajan toiminnan suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ottaen huomioon hänelle laaditun tutkinnon suorittamista koskevan suunnitelman. Arvioinnit kirjataan arviointilomakkeille. 18

voi mahdollisesti täydentää tutkintosuorituksiaan työn suunnitteluvaiheeseen liittyvillä, sen aikana itse tuottamillaan perustelluilla muilla dokumenteilla, jotka arvioituina liitetään arviointiaineistoon. 3.4 Teollinen verhoilu Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa määritellä työympäristönsä tuotannolliset mahdollisuudet käsitellä verhoilurunkoa ja pehmustaa sen päällystää ja viimeistellä huonekalun. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa määritellä työympäristönsä tuotannolliset mahdollisuudet. Työympäristössä toimiminen ja koneiden sekä laitteiden hallinta osaa hyödyntää työympäristönsä tuotannollisia mahdollisuuksia käyttää verhoilutyössä tarvittavia koneita ja laitteita turvallisesti ja ergonomisesti. osaa käsitellä verhoilurunkoa ja pehmustaa sen. Uuden rungon esivalmistelut tekee mahdolliset esiheloitustyöt varmistaa, että osista verhoiltava huonekalu on koottavissa verhoilun jälkeen tekee välttämättömät särmänpoistot. Pohjajoustojen kiinnitykset valitsee huonekalurunkoon sopivat pohjajoustot mitoittaa ja kiinnittää ne kestäväksi kokonaisuudeksi. Pehmusteiden kaavoittaminen, leikkaaminen ja liimaaminen tulkitsee työhön liittyviä kaavoja ja työpiirustuksia oikein mitoittaa ja kaavoittaa pehmustuksen siten, että huonekalun muodot ja verhoiltavuus tulee huomioiduksi leikkaa kaavojen mukaan tuotteeseen valitsemansa pehmusteet liimaa pehmusteet runkoon noudattaa työturvallisuusohjeita osaa käsitellä syntyvät jätteet kestävän kehityksen huomioiden. 19

Kankaiden kaavoitus mitoittaa ja tekee kaavat päällysteille huonekalun muodon ja rakenteen huomioiden. osaa päällystää ja viimeistellä huonekalun. Kankaiden leikkaaminen leikkaa kaavojen mukaan kankaat tehtävään huonekaluun noudattaa työturvallisuusohjeita käyttäessään leikkuuvälineitä. Ompelu tekee verhoilualalla käytettävien ompelukoneiden langoitukset, säädöt, öljynlisäyksen ja puhdistuksen siten, että laitteet ovat käyttökuntoisia ompelee leikatut kappaleet verhoiltavaksi kokonaisuudeksi käyttää tarkoituksenmukaisia ja erilaisia saumarakenteita ompelutyössä huomioi ompelutyössä kestävyyden ja käyttötarkoituksen sekä ompelun viimeistelyn. Päällystystyö päällystää huonekalun suunnitelman ja yrityksen laatukriteerien mukaisesti ja joutuisasti huomioi työskennellessään työergonomian. Heloitukset ja viimeistely kiinnittää huonekalujalat asianmukaisesti huolittelee työn myytäväksi käsittelee syntyvät jätteet yrityksen ohjeistuksen mukaisesti. Työympäristöstä huolehtiminen huolehtii työympäristönsä turvallisuudesta, siisteydestä ja viihtyvyydestä toimii oman työyksikkönsä turvallisuussuunnitelman ja määräysten mukaisesti ja kääntyy tarvittaessa esimiehen tai asiantuntijan puoleen toimii rauhallisesti asiakkaiden tai omaa turvallisuutta uhkaavassa tilanteessa. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa osaamisensa verhoilemalla rungosta valmiiksi yksittäisen teollisessa tuotannossa olevan huonekalun. Tässä tutkinnon osassa huonekalu on yliverhoiltu, eli siinä on kauttaaltaan verhoiltu käsinojallinen runko ja kapallinen ja teresaumainen istuintyyny. 20

Alan asiantuntijat arvioivat tutkinnon suorittajan toiminnan suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ottaen huomioon hänelle laaditun tutkinnon suorittamista koskevan suunnitelman. Arvioinnit kirjataan arviointilomakkeille. voi mahdollisesti täydentää tutkintosuorituksiaan työn suunnitteluvaiheeseen liittyvillä, sen aikana itse tuottamillaan perustelluilla muilla dokumenteilla, jotka arvioituina liitetään arviointiaineistoon. 3.5 Yrittäjänä toimiminen Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa selvittää omia mahdollisuuksiaan toimia alan yrittäjänä käyttää oman alansa laatujärjestelmiä ottaa huomioon tuoteturvallisuuden ja tuotevastuun velvoitteet kehittää liikeideasta taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa arvioida tuotannon toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä hinnoitella tuotteita markkinoida tuotteita huolehtia työhyvinvoinnista. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa selvittää omia mahdollisuuksiaan toimia alan yrittäjänä. Oman ammattitaidon ja yrittäjävalmiuksien selvittäminen arvioi henkilökohtaisia ominaisuuksiaan ja ammattitaitoaan sekä ammatillisia kehittämistarpeitaan selvittää alansa tai yrityksensä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia erittelee yrittäjän toiminnan vastuita ja velvoitteita selvittää ja selkeyttää ammattialan mahdollisuudet ja riskit joko toisen palveluksessa tai yrittäjänä arvioi oman toimintansa kannattavuutta sekä ansiomahdollisuuksia yrittäjänä tuntee oman ydinosaamisensa ja voimavaransa sekä täydentää niitä yhteistyöllä muiden kanssa yrittäjä- ja asiakaslähtöisesti toimii tarvittaessa verkostoissa hyödyntäen verkostokumppaneiden osaamista. 21

osaa käyttää oman alansa laatujärjestelmiä. Laatujärjestelmien käyttö selvittää laatujärjestelmien merkityksen ja niiden tuomat mahdollisuudet oman toimintansa kehittämiseen toimii laatujärjestelmien mukaisesti. osaa ottaa huomioon tuoteturvallisuuden ja tuotevastuun velvoitteet. Tuoteturvallisuuden ja tuotevastuun soveltaminen käsityöyrityksen toimintaan selvittää, mitä tuotevastuulla tarkoitetaan ja miten syntyy vahingonkorvausvelvollisuus suunnittelee oman liiketoimintansa tuoteturvallisuuden ja tuotevastuun velvoitteiden mukaisesti työskentelee tiedostaen tuotteen virheen ja palvelun viivästymisen seuraamukset sekä keskeiset hinnoittelua koskevat säädökset laatii oman tuotteen tuoteinformaation. osaa kehittää liikeideasta taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa. Liikeideasta kannattavaksi yritystoiminnaksi selvittää yritystoiminnan aloitustapoja ja muotoja laatii asiantuntijoita hyödyntäen liiketoimintasuunnitelman vertailee eri yhtiömuotoja ja valitsee niistä omaan toimintaansa sopivan yhtiömuodon tekee yksinkertaisia kannattavuuslaskelmia tulkitsee oman yrityksensä tilinpäätöstä kehittää liikeideasta taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa käyttää apunaan tarvittavia asiantuntijapalveluita oman yrityksensä verotus- ja vakuutusasioissa sekä taloushallinnossa. osaa arvioida tuotannon toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä. Tuotanto selvittää tuotannon toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset arvioi uniikki- ja sarjatuotannon, tilaustöiden sekä alihankintatyön vaikutukset kannattavuuteen organisoi tuotannon ottaen huomioon sesongit, sivutyöt ja muut kannattavuuteen vaikuttavat tekijät. 22

osaa hinnoitella tuotteita. Hinnoittelu kartoittaa tuotteensa kilpailutilannetta hinnoittelee tuotteensa ottaen huomioon paikallisen, alueellisen tai valtakunnallisen tuotetarjonnan hinnoittelee tuotteita niin, että kaikki hintaan vaikuttavat kiinteät ja muuttuvat kulut sekä myyntikanavan vaikutukset tulevat otetuiksi huomioon laskee hinnoittelun vaikutukset kannattavuuteen noudattaa arvonlisäverosäännöksiä. osaa markkinoida tuotteita. Markkinointi kartoittaa ammattialansa erikoispiirteitä etsii ja tunnistaa alan tulevaisuuden heikkoja signaaleja määrittelee markkinoinnin hyötyjä alan tuotteiden tai palveluiden myynnin kannalta määrittelee tärkeimmät kohderyhmänsä ja asiakkaansa vertailee tuotteille tai palveluille soveltuvia erilaisia nykyaikaisia markkinointikeinoja ja myyntikanavia tekee markkinoinnille ja tiedottamiselle kustannusarvion työskentelee yhteistyössä esimerkiksi mainostoimiston, valokuvaajan, painotalon, paikallislehtien, kielenhuoltajan tai kääntäjän kanssa hallitsee vuorovaikutus- ja esiintymistaidot neuvottelutilanteissa käyttää asiantuntevasti ammattialansa sanastoa. osaa huolehtia työhyvinvoinnista. Työhyvinvointi määrittelee työkykyyn vaikuttavia asioita ja toimii niiden mukaisesti laatii päivä-, viikko- ja vuosisuunnitelmia ottaen huomioon hyvinvointiin vaikuttavia fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia tekijöitä ottaa vastuuta omasta jaksamisestaan sekä oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä kiinnittää huomiota hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin, kuten viihtyisään työympäristöön. 23

Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa kehittämällä omaa liiketoimintaansa valitsemallaan ammattialalla, joka on verhoilijan ammattitutkintoa suoritettaessa verhoiluala. Tässä tutkinnon osassa tutkinnon suorittajalla tarkoitetaan verhoilualan töitä ammattimaisesti ja kannattavasti tekevää ammatinharjoittajaa, yrittäjää tai yrityksen työntekijää. Alan asiantuntijat arvioivat tutkinnon suorittajan toiminnan suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ottaen huomioon hänelle laaditun tutkinnon suorittamista koskevan suunnitelman. Arvioinnit kirjataan arviointilomakkeille. voi mahdollisesti täydentää tutkintosuorituksiaan työn suunnitteluvaiheeseen liittyvillä, sen aikana itse tuottamillaan perustelluilla muilla dokumenteilla, jotka arvioituina liitetään arviointiaineistoon. 3.6 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, omasta tai toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta Verhoilijan ammattitutkintoon voidaan sisällyttää perustellusti yksi valinnainen tutkinnon osa jostain ammatillisesta perustutkinnosta, omasta tai toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva ko. näyttötutkinnon järjestämissopimus, tai koulutuksen järjestäjä voi ostaa näyttötutkintotilaisuudet sellaiselta tutkinnon järjestäjältä, jolla on näyttötutkinnon järjestämissopimus ko. tutkintoon. Todistuksen kyseisen osan suorittamisesta antaa aina ko. ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta. Verhoilualan tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen tutkinnon osan osaksi verhoilijan ammattitutkintoa todistuksen perusteella. 24

Painettu ISBN 978-952-13-4983-6 ISSN 1798-887X Verkkojulkaisu ISBN 978-952-13-4984-3 ISSN 1798-8888 Opetushallitus on hyväksynyt nämä näyttötutkinnon perusteet ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla. Näyttötutkinnot ovat erityisesti aikuisväestöä varten suunniteltu ja kehitetty tutkinnon suorittamistapa. Näyttötutkintojen suunnittelu ja toteuttaminen perustuvat opetusalan ja työelämän asiantuntijoiden tiiviiseen yhteistyöhön. Opetushallitus www.oph.fi www.oph.fi/nayttotutkinnot www.oph.fi/nayttotutkintojen_perusteet