1 Helsinki 9.10.2008 Tiedotusvälineille JULKAISUVAPAA 10.10.2008 RIKOLLISUUSTILANNE 2007 Rikollisuus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosikatsaus "Rikollisuustilanne 2007" on kokonaisuudessaan pdf-muodossa osoitteessa www.optula.om.fi. Vuosikatsaus sisältää tietoja tilastoitujen rikosten määrästä, piiloon jääneestä rikollisuudesta ja kontrollijärjestelmän toiminnasta. Vuonna 2007 poliisin tietoon tuli 815 000 rikosta, mikä on 7 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ilmi tullut rikollisuus lisääntyi kaikissa muissa rikosten pääryhmissä paitsi seksuaalirikoksissa. Vuodesta 1991 alkaen poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kehityssuunta on ollut pääosin laskeva. Omaisuusrikosten kehityssuunta on ollut vuodesta 1991 alkaen laskeva ja pahoinpitelyrikosten nouseva. Tammi-kesäkuuta koskevien ennakkotietojen perusteella tilastoitu rikollisuus on kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla lisääntynyt 5 % edellisestä vuodesta. Kasvua oli erityisesti liikennerikoksissa ja vahingonteoissa. P Murhia, tappoja ja surmia tehtiin vuonna 2007 yhteensä 127, mikä vastaa kymmenen vuoden keskiarvoa (129). Vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla on tehty 67 henkirikosta, mikä on edellisvuosia enemmän ja ennakoi siten rikosten vuositason määrän kasvua. Henkirikosten kehitys on eriytynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana alueellisesti. Synkintä kehitys on ollut Itä- ja Pohjois-Suomen maaseudulla, missä jo ennestään oli muuta maata korkeampi henkirikollisuustaso. Myönteisintä kehitys on ollut Etelä-Suomen kaupungeissa. Syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden miesten keskinäinen väkivalta on henkirikoksissa selvänä enemmistönä. Vahva alkoholisidonnaisuus näyttäisi pitävän henkirikostasoamme muihin Pohjoismaihin verrattuna korkeammalla tasolla. P Tilastoidut pahoinpitelyrikokset (noin 34 600 vuonna 2007) ovat lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla rikokset ovat lisääntyneet enää hieman edellisestä vuodesta. Nousu on kohdentunut lievään väkivaltaan. Törkeiden pahoinpitelyjen ja henkirikosten yritysten määrä oli poikkeuksellisen suuri vuonna 2007. Väkivallan vähentäminen on ollut poliisin ja eräiden muiden viranomaisten toiminnan painopistealueena vuosina 2006 2007. Yhtenä tavoitteena on ollut piiloon jäävän rikollisuuden vähentäminen, mikä on osaltaan lisännyt tilastoitujen rikosten määrää. Uhritutkimustulosten mukaan noin 5 % aikuisista joutuu vuosittain fyysisen väkivallan uhriksi ja 2 % vamman aiheuttaman väkivallan uhriksi. Postiosoite Käyntiosoite Vaihde Telekopio Sähköposti PL 444 Pitkänsillanranta 3 A, 5. krs 010 36 65300 010 36 65365 optula@om.fi 00531 HELSINKI 00530 HELSINKI www.optula.om.fi
P Tilastoitujen raiskauksien vuosittainen määrä on lisääntynyt viimeisen kuuden vuoden aikana. Vuonna 2007 kirjattiin 739 raiskausrikosta. Seksuaalisen väkivallan todellisesta vuosittaisesta määrästä on esitetty useita eri lähteisiin perustuvia arvioita. Suomalaisnaisille vuonna 2005 tehdyn uhrikyselyn mukaan määrittelytavasta riippuen 15 000 46 000 naista oli pakotettu seksuaaliseen kanssakäymiseen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vuonna 1999 toteutettu lainuudistus on lisännyt raiskauksista nostettujen syytteiden ja tuomittujen määriä. P Poliisin tietoon ja tuomioistuimen käsiteltäväksi tulleet lasten seksuaaliset hyväksikäytöt ovat kaksinkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Poliisi kirjasi 1 025 lapsiin kohdistunutta hyväksikäyttörikosta vuonna 2007. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on edelleen kasvanut kuluvan vuoden aikana. Rikosten kasvu voi rikostyypin yleistymisen ohella johtua piilorikollisuuden vähenemisestä eli ilmoitusalttiuden kasvusta ja viranomaishavaintojen tarkentumisesta sekä poliisin toiminnan tehostumisesta. Sarjatyyppisten rikosten kirjaamiskäytäntöjen vaihtelevuus vaikeuttaa jossain määrin selkeän kuvan saamista ilmitulleiden rikosten vuosittaisista vaihteluista. Suurimman ryhmän muodostavat perheensisäiset hyväksikäytöt ja yleisimmin hyväksikäyttäjänä on silloin perheen isä. Tuomioistuinten päätettäväksi tullert paritusrikokset ovat lisääntyneet selvästi 2000-luvulla aikaisempiin vuosiin verrattuna. P Vuonna 2007 tilastoitiin lähes 1 800 ryöstörikosta. Rikosten määrä lisääntyi edellisvuodesta 5 %, mutta oli edelleenkin kymmenvuotisjakson toiseksi alhaisin. Ennakkotietojen perusteella ryöstöt ovat kuitenkin taas laskussa vuoden 2008 alkupuoliskolla. P Tilastoituja varkausrikoksia (noin 145 000) oli suunnilleen yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Varkausrikosten väheneminen alkoi vuonna 1994 ja on sen jälkeen jatkunut vuodesta toiseen lähes keskeytyksettä. Moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet ovat vähentyneet runsaan kolmanneksen viimeisen viiden vuoden aikana. Ennakkotietojen mukaan sekä varkausrikokset että moottoriajoneuvovarkaudet ovat vähentyneet edelleen alkuvuonna 2008. Vuoden 2006 kansallisessa uhritutkimuksessa useampi kuin joka kymmenes kertoi joutuneensa itseensä tai kotitalouteensa kohdistuneen varkauden uhriksi. Noin puolet näistä ilmoitettiin poliisille. Varkauksista kolmannes oli polkupyörävarkauksia. P Poliisin tietoon tuli vuonna 2007 noin 3 200 kavallusrikosta. Kavallusrikokset lisääntyivät 3 % edellisestä vuodesta. Alkuvuotta koskevien ennakkotietojen valossa rikosten määrä on edelleen hieman lisääntynyt. Petosrikoksia tuli ilmi noin 13 600, mikä on 8 % enemmän kuin edellisvuonna. Ennakkotietojen perusteella petokset ovat vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla lisääntyneet 12 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tilastoitujen petosrikosten määrät ovat vaihdelleet vuodesta toiseen suurestikin, mikä johtuu paikallisista ja satunnaisista petossarjoista. Maksuvälinepetoksia kirjattiin noin 3 300 vuonna 2007 ja ne lisääntyivät 8 % edellisvuodesta. Ennakkotietojen mukaan maksuvälinepetokset ovat lisääntyneet kymmenyksen kuluvana vuonna. P Vahingontekorikoksia tilastoitiin vuonna 2007 noin 54 000. Määrä on kymmenvuotisjakson suurin. Viimeisen 10 vuoden aikana rikokset ovat muutoin vaihdelleet 40 000:n ja 50 000:n välillä. Ennakkotietojen mukaan vahingonteot ovat vuoden 2
2008 ensimmäisellä puoliskolla lisääntyneet edelleen hieman (5 %) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuotta 2006 koskeneen uhritutkimuksen perusteella yleisin kotitalouksiin kohdistuneiden vahingontekojen kohde on auto. P Tilastoidut talousrikokset ovat kokonaisuutena vähentyneet 1990-luvun puoliväliin verrattuna. Vuonna 2006 vero-, kirjanpito-, virka-, arvopaperimarkkina- ja velallisen rikoksia kirjattiin runsaat 2 300, mikä on 2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimman osan talousrikoksista arvellaan jäävän piiloon ja viranomaisarvioiden mukaan rikosvahingoilla mitaten alle 5 % talousrikollisuuden kokonaismäärästä tulee poliisin tietoon. Harmaan talouden eli laillisessa liiketoiminnassa tapahtuvien lakisääteisten verojen ja maksujen laiminlyönnin arvioidaan muodostavan 5 20 % Suomen bruttokansantuotteesta. Yhteiskunnalle aiheutuviksi menetyksiksi on arvioitu runsaat 2 miljardia euroa vuosittain. Suomen itärajan ylittävistä kuljetuksista 60 90 prosenttiin arvioidaan liittyvän kaksoislaskutusta. Vuonna 2007 poliisin tietoon tuli 2 623 ympäristörikosta ja -rikkomusta. Suurimman yksittäisen ympäristörikosten ryhmän muodostivat vaarallisten aineiden kuljetusrikkomukset (22 %). Muita yleisiä rikostyyppejä olivat metsästykseen ja kalastukseen liittyvät rikokset, ympäristön turmelemisrikokset ja jäterikkomukset. Ympäristön turmelemisrikoksista tyypillisimpiä olivat kielletyn aineen päästäminen ympäristöön ja jätehuollon järjestämisvelvollisuuden laiminlyönti. P Tilastoituja rattijuopumuksia tuli poliisin tietoon noin 27 500 tapausta vuonna 2007, mikä on 7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2008 alkupuoliskolla rattijuopumukset ovat vähentyneet 5 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Muut liikennerikokset (noin 414 000) lisääntyivät 9 % vuonna 2007. Liikennerikosten ja rattijuopumuksen vuosittaisiin määriin vaikuttavat merkittävästi poliisin liikennevalvonnan laajuus ja erilaiset tehostetut liikennevalvontakampanjat sekä ylinopeuksien kameravalvonnan lisääntyminen. Todellisen rikollisuuden määrää mittaavat ratsiatutkimukset kertovat rattijuopumukseen syyllistyneiden lukumäärän pysytelleen samalla tasolla viimeisen 10 vuoden aikana. Liikennekuolemien määrä (336 kuollutta) oli alhaisin vuosikymmeniin vuonna 2006. Vuonna 2007 liikenteessä kuoli selvästi enemmän (380) ihmisiä kuin edellisenä vuonna. P Huumausainerikokset ovat 1990-luvun alusta lisääntyneet eri rikostyypeistä voimakkaimmin, mutta tälle vuosituhannelle tultaessa kasvu on taittunut. Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset (noin 15 500) lisääntyivät kuitenkin 16 % vuonna 2007. Törkeitä huumausainerikoksia poliisi kirjasi 657 tapausta. Suurin osa huumausainerikoksista on huumausaineen käyttörikoksia (10 300 vuonna 2007). Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla huumausainerikoksia tuli poliisin tietoon 3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. P Vuonna 2007 rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä 9 % oli alle 18-vuotiaita. Kokonaisuutena tarkastellen nykynuoret ovat lainkuuliaisempia kuin samanikäiset 10 vuotta sitten. Nuorten tekemien rikosten määrän kehitys vaihtelee rikoslajeittain ja ikäryhmittäin. Viimeisen kymmenen vuoden selvimpiä muutoksia on 15 17- vuotiaiden tekemien varkauksien väheneminen. Kyselytutkimusten perusteella myös vahingontekoihin osallistuminen on vähentynyt nuorten parissa. Nuoriin kohdistuva valvonta on tehostunut, mikä on lisännyt nuorten todennäköisyyttä joutua tekemisiin poliisin kanssa. Nuoret joutuvat aikuisia useammin väkivallan uhriksi. 3
4 P Rikoksiin epäillyistä joka viides oli nainen vuonna 2007. Naisten osuus epäillyistä on hieman kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana. Kaikkiaan naiset joutuvat yhtä usein kuin miehet väkivallan uhriksi. Naiset joutuvat miehiä selvästi useammin heille läheisen (puoliso tai perheenjäsen) tai muuten tutun ihmisen suorittaman rikoksen uhriksi ja kohtaavat miehiä enemmän väkivaltaa työpaikoilla, erityisesti terveydenhuollon ammateissa. P Ulkomaan kansalaisten osuus poliisin tietoon tulleista rikoksista oli 5,8 % vuonna 2007. Ulkomaalaiset ovat väestöosuuteensa nähden useammin rikoksesta epäiltynä kuin suomalaiset. Eroa selittävät todennäköisesti ikä- ja sukupuolirakenteeseen sekä asuinpaikkaan liittyvät tekijät. Kaikista ulkomaalaisepäillyistä lähes puolet oli kansallisuudeltaan venäläisiä, virolaisia tai ruotsalaisia, ja niin ikään lähes puolet ulkomaalaisten tekemistä rikoksista oli liikennerikoksia. Eri rikostyypeistä ulkomaalaiset ovat suhteellisesti yleisimmin epäiltynä raiskauksesta, muista seksuaalirikoksista ja ryöstöstä. Vankilaan tuomituista ulkomaalaisista noin puolet kärsii rangaistustaan huumausainerikoksesta. Neljännes ulkomaalaisista vangeista on virolaisia ja melkein viidennes venäläisiä. Maahanmuuttajat joutuvat väkivaltarikosten uhriksi suhteellisesti useammin kuin suomalaiset. Rasistisen väkivallan kohteeksi ovat vuosittain joutuneet eniten somalit. P Haastattelututkimusten mukaan ihmisten huoli väkivallan uhriksi joutumisesta on vähentynyt vuosina 2003 ja 2006 edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Väkivaltaan varautuminen kääntyi myös laskuun vuonna 2006. Huoli asuntomurron kohteeksi joutumisesta kääntyi 1990-luvun kuluessa laskuun ja väheni edelleen vuonna 2006. Rikollisuutta kohtaan tunnettua huolen ja turvattomuuden tasoa selittävät paitsi rikoskokemukset myös median luomat mielikuvat ja taloudellinen turvattomuus. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset kuten muutkin pohjoismaalaiset ovat vähemmän huolissaan rikollisuudesta kuin muiden maiden kansalaiset. P Alkoholin merkitys etenkin suomalaisessa väkivaltarikollisuudessa on suuri. Viime vuosina 80 % täytetyistä henkirikoksista ja 70 % pahoinpitelyrikoksista on tehty alkoholin vaikutuksen alaisena. Henkirikoksista 20 % ja pahoinpitelyrikoksista 2 % tehtiin huumeiden tai sekakäytön aiheuttaman vaikutuksen alaisena. Vuonna 2004 tehdyillä alkoholipoliittisilla ratkaisuilla ei ainakaan toistaiseksi ole ollut dramaattisia vaikutuksia tilastoidun henki- ja pahoinpitelyrikosten määriin. Seuraamusjärjestelmä P Syyttämättä jättäminen. Seuraamusluontoisen syyttämättä jättämisen käyttö on vähentynyt lähes kolmanneksen viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana. Vuonna 2006 noin 5 500 henkilöä jätettiin syyttämättä. Syyttämättäjättämisratkaisut ovat jonkin verran lisääntyneet vuonna 2007 edellisestä vuodesta. Yleisimmät syyttämättä jättämisen perusteet olivat teon vähäisyys (36 %) ja kohtuuperuste (39 %) vuonna 2007. P Rikosasioissa annetut ratkaisut. Vuonna 2006 yleisissä alioikeuksissa syytettiin rikoksesta yhteensä noin 70 700 henkilöä. Heistä todettiin syylliseksi 94 % ja tuomittiin rangaistukseen 92 %. Syytteistä 5 % hylättiin.
P Eri rangaistuslajien käyttö. Vuonna 2006 yleisissä alioikeuksissa tuomittiin rangaistukseen noin 65 000 henkilöä. Rangaistuksista valtaosa (56 %) oli sakkorangaistuksia. Ehdottoman vankeusrangaistuksen sai 12 % ja ehdollisen vankeusrangaistuksen 24 % tuomituista. Yhdyskuntapalveluun määrättiin 5 %. Rangaistukseen tuomitsematta jäi 1,2 %. P Ehdoton vankeusrangaistus. Ehdottomien vankeusrangaistusten (vankilarangaistusten) keskipituus oli vuonna 2006 7,0 kuukautta ja ehdollisten 3,3 kuukautta. Ehdottomien vankeusrangaistusten keskipituus ja tuomioiden lukumäärät ovat kasvaneet niin, että vuonna 2006 tuomittiin 41 % enemmän vankilavuosia kuin vuonna 1998. Vuonna 1998 vankilarangaistusten keskipituus oli 7,3 kk ja rangaistuksia määrättiin 6 405 kpl. Vuonna 2006 rangaistusten keskipituus oli 8,8 kk ja rangaistuksia määrättiin 7 662 kpl. P Ehdollinen vankeusrangaistus. 59 % vankeusrangaistuksesta määrätään ehdollisena. Useampaan kuin joka toiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen liitetään tehosteeksi oheissakko. Mahdollisuutta liittää yhden vuoden ylittävän ehdollisen vankeusrangaistuksen tehosteeksi yhdyskuntapalvelu käytettiin kaikkiaan 141 kertaa, eli noin viidenneksessä tapauksista, joissa tuomittiin yli vuosi ehdollista vankeutta. P Yhdyskuntapalvelu. Vuonna 2006 tuomioistuimissa langetettiin 3 310 yhdyskuntapalvelurangaistusta, mikä oli 36 % muuntokelpoisista vankeusrangaistuksista. Vuonna 1998 tuomittuja rangaistuksia oli 3 957, mikä vastasi 43 % muuntokelpoisista vankeusrangaistuksista. Yhdyskuntapalvelun käyttöaste on jyrkän laskun jälkeen pysynyt 2000-luvulla melko tasaisena. Rangaistuksen käyttöaste on suurin rattijuopumusrikoksissa ja yli puolet (60 %) yhdyskuntapalvelutuomioista määrätään rattijuopumuksesta. P Päiväsakot. Varsinaisessa oikeudenkäynnissä tuomittujen päiväsakkojen lukumäärän keskiarvo oli 37 päiväsakkoa vuonna 2006. Sakon kokonaisrahamäärän keskiarvo oli 254 euroa liikennerikoksissa ja 168 euroa muissa rikoksissa. Vuoden 1999 sakkouudistus korotti sakkojen rahamääriä. Minimipäiväsakkoja oli vuoden 2006 oikeudenkäyntisakoista 63 % ja rangaistusmääräyssakoista 48 %. P Tuomitsematta jättäminen. Seuraamusluonteisia tuomitsematta jättämisiä oli vuonna 2006 yhteensä 683. Tuomitsematta jättäminen on 1990-luvulla vähentynyt lähes kolmannekseen aiemmasta ja pysynyt sen jälkeen suunnilleen samalla tasolla. P Syyntakeettomuus ja mielentila. Oikeusturvakeskuksen lausunnoissa vuonna 2007 tutkituista 28 % arvioitiin syyntakeettomaksi, 15 % alentuneesti syyntakeisiksi ja loput (56 %) olivat arvion mukaan toimineet täydessä ymmärryksessä. 1990- luvun jälkipuoliskolla mielentilatutkimusten lukumäärä on laskenut aiemmasta 250 300:sta alle 200:n. Vuonna 2007 mielentilatutkimusten määrä (126) oli kaikkein alhaisin vuodesta 1980 lähtien. Tämä saattaa johtua oikeudenkäymiskaareen tehdystä muutoksesta, jonka mukaan mielentilatutkimus voidaan tehdä vain, jos se tuomioistuimen mukaan on perusteltua. Samalla syyntakeisuusarvioinnit ovat kiristyneet. Erityisesti alentuneesti syyntakeisten kategoria on supistunut. Vuonna 1980 alentuneesti syyntakeisia oli kaksi kolmannesta tutkituista, vuonna 1990 puolet ja 5
vuonna 2000 runsas viidennes. Vuonna 2007 alentuneesti syyntakeisia tutkituista oli enää 15 %. P Vankiluku. Vankilukumäärä kääntyi kasvuun vuoden 1999 jälkeen. Kokonaisvankiluku oli 2 743 vuonna 1999 ja 3 888 vuonna 2005. Nousua oli kaikkiaan 42 %. Vankiluvun kasvu pysähtyi vuonna 2006 (3 778) ja laski edelleen vuonna 2007 (vankiluku 3 551). Ennakkotietojen mukaan lasku on vuonna 2008 pysähtynyt. Elinkautisvankien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaiseksi. Muutos on seurausta ennen kaikkea syyntakeisuusarviointien kiristymisestä. Myös vapautuneiden vankien laitoksessa suorittama aika on pidentynyt. Yli vuoden pituisten laitosaikojen osuus on lisääntynyt 10 vuodessa 18 prosentista 21 24 prosenttiin. P Rikollisuuskontrollin kustannukset. Rikoskontrollijärjestelmän nettokustannukset valtiolle vuonna 2008 ovat noin 1,3 miljardia euroa. Kustannukset muodostavat 2,9 % kaikista valtion talousarvion mukaisista menoista ja vastaavat 0,7 % bruttokansantuotteesta. Esitutkinta- ja valvontaviranomaisten kulut ovat vähintään 75 % kaikista kontrollijärjestelmän kuluista. Seuraaviksi kallein osa on rangaistusten täytäntöönpano (17 %). Poliisin tietoon tulleen rikoksen esitutkinta maksaa keskimäärin 367 euroa, syyttäjän ratkaisu 427 euroa ja käräjäoikeuden ratkaisu 750 euroa. Ylempien oikeusasteiden ratkaisut maksavat keskimäärin 2 300 2 900 euroa. Yksi vankilavuosi maksaa 48 000 euroa, yhdyskuntapalvelu 25,40 euroa tunnilta ja ehdonalaisesti vapautetun valvonta 4,60 euroa päivältä sekä ehdollisen vankeuden valvonta 4,30 euroa päivältä. 6 Kaikkiaan 12 kirjoittajaa on osallistunut Rikollisuustilanne 2007 -katsauksen tekemiseen. Tiedustelut: erikoissuunnittelija Hannu Niemi (puh. 010 36 65373) tutkimusjohtaja Janne Kivivuori (puh. 010 36 65370) Painetun julkaisun voi tilata Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta puh. 010 36 65355.