Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Samankaltaiset tiedostot
Essential Cell Biology

Ihmisen endokriiniset rauhaset

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

umpieritysjärjestelmä

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

-1- Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2

RUUANSULATUS. Enni Kaltiainen

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

Osmolaarisuus. Vesitasapaino merivettä juotaessa. Virtsan väkevöiminen. Molaarisuus ilmoittaa aineen moolimäärän litrassa liuosta.

Biokemian perusteet : Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi

Anatomia ja fysiologia 1

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)

Solujen viestintä. Diffuusio 1. Diffuusio 2. Kuljetusmekanismit solukalvon läpi

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

Hormonit. Elina Itkonen

The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty ISBN , , Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa

Hermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Peptidi ---- F K V R H A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

7. MAKSA JA MUNUAISET

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe

A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen

MELATONIININ VAIKUTUKSIA HORMONIPITOISUUKSIIN JA SUORITUSKYKYYN VOIMAHARJOITUKSEN YHTEYDESSÄ

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

Kiveksellä on kaksi tehtävää, tuottaa siittiöitä

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Hermoston toiminnallinen jako

KandiakatemiA Kandiklinikka

Hormonit. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

BIOLOGIAN KYSYMYKSET

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä

Diffuusio 2. Solujen viestintä. Diffuusio 3. Diffuusio 1. Diffuusio 4. Kuljetusmekanismit solukalvon läpi

Ruoansulatus ja suolisto

Sytosoli eli solulima. Inkluusiot. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu

Endosomi. Fagosytoosi

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe

Sisällysluettelo. EPIONE Biologia 2018

Solukalvon kerrokset. Solukalvo. Solukalvon kerrostuminen. Solukalvon tehtävät. Solunsisäiset kalvot. Dawson-Danielli-malli

Solukalvon tehtävät. Solukalvo. Solunsisäiset kalvot. Solukalvon kerrokset. Dawson-Danielli-malli. Solukalvon kerrostuminen

Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?

Solujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto

Tuma - nucleus. Tumahuokonen nuclear pore samanlaisia kasveilla ja eläimillä. Tuman rakenne. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1

Johanna Toivonen. Kandidaatintutkielma LFYA005 Liikuntafysiologia Liikuntabiologian laitos Jyväskylä yliopisto 2012 Työn ohjaaja: Antti Mero

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

EPIONEN Biologia 2015

ELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat

YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUN HORMONAALISET VAIKUTUKSET HAPPAMUUTTA JA EMÄKSISYYTTÄ TUOTTAVALLA RAVINNOLLA 12 VIIKON AIKANA

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali

I.Thesleff: Hampaan kehitys ja sen säätely

Sisällysluettelo. EPIONE Biologia 2019

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3.

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen

Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen. Käsikirja. Lääketieteelliseen Teoria. Kandiakatemia

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Elimistö puolustautuu

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta

Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä

Biomolekyylit 2. Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit

Elimistö puolustautuu

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

Sokerit lääketieteessä

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Biologian perusteet ja ihmisen fysiologia / Panu Moilanen Traffic across membranes. Solukalvo eli membraani

Transkriptio:

Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen ENDOCRINE GLAND Endocrine cells release hormones into bloodstream in the body.

Hormoni vapautuu verenkiertoon Hormone travels through circulation Hormonin vaikutus kohdesoluun Hormones act on target cells Avoeritteinen rauhanen EXOCRINE ORGAN Exocrine organ release products into ducts Erite vapautuu tiehyeseen Erite kulkeutuu tiehyttä myöten kohteeseen Transport o exported products through duct system

Parakriininen rauhanen PARACRINE GLAND Paracrine cells release signals to nearby target cells Hermosto ja endokriiniset rauhaset säätelevät eläinten fysiologiaa Neurosekretoriset solut erilaistuneita hermosoluja Eräät kemikaalit toimivat sekä hormoneina että kemiallisina signaaleina Mainitse ainakin yksi! Control of day/night cycles, reproduction Cell signalling A) Aukkoliittymän kautta, B) autokriininen ja parakriininen, kemiallinen viesti diffundoituu viereiseen kohdesoluun, sitoutuu reseptoriin, aloittaa signaalinvälitykseen ja johtaa responsiin. Voi kohdistua signaloivaan soluun itseensä (autokriininen). C) Endokriininen signaali välittyy kauas verenkierron kautta, hormoni sitoutuu reseptoriin. D) Neuraalisessa signaalissa viesti välittyy sähköisesti yksittäiseen soluun, neurotransmitteri kuljettaa viestin kohdesolulle, sitoutuu reseptoriin Aukkoliittymä on proteiinikompleksi Muodostaa vesikanavan vierekkäisten solujen välille Proteiini = konneksiini selkärankaisilla, inneksiini s-rangattomilla Hemichannels or connexons Nopea, suora viestinvälitystapa Suora viestintä Aukkoliittymän toiminta

Epäsuora viestintä Vaiheet: 1. Kemiallisen viestin välittäminen solun ulkopuolelle ekstrasellulaaritilaan 2. Kemiallisen viestimolekyylin kuljettaminen ekstrasellulaaritilasta kohdesoluun 3. Signaalimolekyylin kommunikointi kohdesolun kanssa, sitoutuminen kohdesolun reseptoriin Epäsuora viesti voi välittyä myös hermoston kautta. Synapsi voi välittää signaalin aukkoliittymän kautta tai neurotransmitterin välityksellä. Eksokriininen viestintä: Kemiallinen viesti välittyy esim. ilman kautta, esim. feromonit Rauhaset Erittämiseen tarvitaan useimmiten rauhanen, josta hormoni erittyy verenkiertoon Erittävät solut erikoistuneita Monia hormoneja eritetään ilman rauhasia: esim. ANP (atrial natriuretic peptide) BP Endokriininen kommunikointi vs. muun tyyppinen intrasellulaarinen kommunikointi Eksokriiniset rauhaset: vapauttavat eritteen tiehyeen Monet eksokr. liittyvät kommunikointiin: liike, ruuansulatus (sylki), saalistus (hämähäkin silkkilanka) Esim. epiteelisolut: kidukset keuhkot erittävät suojaavaa eritettä (limaa) Eksokriinisen ja endokriinisen rauhasen rakenne

Kemiallisen signaalin mekanismit Yhden kemiallisen signaalin erilaiset vaikutukset Hydrofiilinen ja hydrofobinen kemiallinen viesti Peptidit viestinviejinä 2-200 aminohappoa Alle 50 ah us. peptidejä Proteiini Peptidit ja proteiinit hydrofiilisia eivät diffundoidu solukalvon läpi Liukenevat vesiliuoksiin

Peptidit viestinviejinä Peptidit viestinviejinä Syntetisoidaan erittävän solun karkeassa endoplasmakalvostossa Pakataan vesikkeleihin Välitön vapautuminen tai Varastoiminen myöhempää käyttöä varten Useimpia peptidejä syntetisoidaan etukäteen Parakriiniset peptidit syntetisoidaan käskystä, esim. sytokiinit (cytokines) Botulinum toksiini Clostridium botulinum bakteerin Salpaa neurotransmitterin eksosytoosin hermolihassoluliitoksessa estää lihassupistuksen, halvaantuminen Käytetään kauneushoitokeinona (botulinum toxin = botax) Suurina annoksina botulismi-niminen sairaus, lihasheikkous ja halvaus Botulismi alkaa pään alueella ja etenee lihaksiin, nieleminen ja hengittäminen vaikeutuvat tukehtuminen Peptidihormonien synteesi Arginiini vasopressinin synteesi Syntetisoidaan ribosomeissa us. suurena prehormonina, viedään rer, jossa signaalisekvenssi leikataan pois Prohormoni pakataan vesikkeliin Golgin laitteeseen jatko-prosessiin ja lajitteluun, pakataan vesikkeliin Aktiivinen osa erilleen, fuusioituminen solukalvon kanssa ja vapautuminen ulkopuol.

Transmembraaninen reseptori (solukalvon läpäisevä reseptori) Steroidit viestinviejinä Joko parakariinsia tai autokriinisia signaaleja Monilla eläimillä feromoneja Steroidien biosynteesin entsyymit ser:ssa tai mitokondriossa Pääsevät helposti biologisten kalvojen läpi eivät varastoidu soluun, vaan syntetisoidaan käskystä Diffundoituvat sen jälkeen solukalvon läpi ESF:aan Pitkää kuljetusta varten sitoutuvat kantajaproteiineihin (binding globulins), us. 99 % sitoutuneena yleisin albumiini, auttaa liukenemista vesiliuoksiin Ektrasellulaarista ligandia sitova domeeni, kalvon läpäisevä domeeni ja intrasellulaarinen domeeni. Kun signaalimolekyyli (ligandi) sitoutuu reseptoriin sen konformaatio muuttuu (kuva oikealla) Hydrofobisen kemiallisen viestin kuljetus Feedback-mekanismi ylläpitää homeostaasia

Hyönteisen kehityksen hormonaalinen säätely (Layer 1) Hyönteisen kehityksen hormonaalinen säätely (Layer 2) Hyönteisen kehityksen hormonaalinen säätely (Layer 3)