Kuva: Markus Dernjatin/WWF Suomi 1600 työtuntia öljyntorjuntaa kokemukset ja kehittämistarpeet Teemu Niinimäki, WWF
WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot Perustettu keväällä 2003 ~ 7826 rekisteröitynyttä ~ 2000 koulutettu Öljyntorjuntajoukot toimivat aina viranomaisten alaisuudessa Säännöllinen koulutus Varusteet ja vakuutukset Kuva: Markus Dernjatin/WWF Suomi Teemu Niinimäki 15.10.2015
Miksi joukot on perustettu Kokemukset ulkomailta vapaaehtoisia käytettävissä paljon, mutta ilman koulutusta ja johtoa vapaaehtoisista ei ole hyötyä. Valmiiksi koulutettu, asiansa osaava joukko mahdollistaa nopean toiminnan. On tärkeää, että sekä rantaöljytorjunta, että öljyyntyneiden eläinten hoito on hyvin organisoitua viranomaisten resursseja käytetään vapaaehtoisten ohjaamiseen mahdollisimman vähän. Kuva: Markus Dernjatin/WWF Suomi Teemu Niinimäki 15.10.2015
WWF:n vapaaehtoiset viranomaisten apuna WWF:n vapaaehtoisia johtaa aina pelastusviranomainen. 12 toimintavuoden aikana WWF:n öljyntorjuntajoukot on vakiinnuttanut asemansa varteenotettava lisäresurssina rantaöljyntorjunnassa. WWF:n joukot mainitaan useiden rannikon pelastusalueiden öljyntorjuntasuunnitelmissa. WWF:llä on siis vastuu toimittaa onnettomuuspaikalle vapaaehtoisia. Joonas Fritze/WWF Teemu Niinimäki 15.10.2015
Kuva: Markus Dernjatin/WWF Suomi Mitä odotamme vapaaehtoisilta? - Motivaatio - Sitoutuneisuus - Hyvä fyysinen kunto - Hyvät sosiaaliset taidot - Kokemus öljyonnettomuuksista
Joukkojen toiminta onnettomuustilanteessa Kuvat: WWF Suomi Teemu Niinimäki 15.10.2015
Vapaaehtoisten hälyttäminen Onnettomuuden sattuessa WWF on yhteydessä vapaaehtoisiin tekstiviestein ja sähköpostilla. WWF:n vapaaehtoiset hälytetään Vapepan kautta tai soittamalla suoraan WWF:n öljyntorjuntavastaaville. Kun WWF on saanut hälytyksen viranomaisilta, kerätään kasaan tarvittava joukko vapaaehtoisia. WWF:llä on käytössä onnettomuussivusto, johon päivitetään tietoa ja ohjataan vapaaehtoisia ilmoittautumaan. Vapaaehtoisten määrä ei ensimmäisinä päivinä ole välttämättä kovinkaan suuri. Strategiamme on, että kasvatamme vapaaehtoisten määrää kun toiminta on saatu onnistuneesti käyntiin. Teemu Niinimäki 15.10.2015
RAAHE onnettomuuslogi: WWF:lle hälytys Vapepan päivystäjältä onnettomuudesta sunnuntaina 1.6. klo. 17.00: Raahessa öljyonnettomuus ja seuraavaksi aamuksi tarvetta 30 vapaaehtoiselle rantaöljyntorjuntaan. Kokoontuminen Raahen pelastuslaitoksella klo 9.00. Viranomaisilta saatujen tietojen mukaan joukkoja ei maanantain jälkeen tarvita. Joukot hälytettiin klo 19.30. Porukka saatiin kasaan kolmessa tunnissa. WWF:n kenttäkoordinaattori ja tiedottajat lähtevät myös Raaheen. Lintutilannetta päivitettiin Syken kanssa. Paikalliselta lintuharrastajalta tietoja kymmenistä öljyyntyneistä linnuista. Teemu Niinimäki 15.10.2015
Maanantai 2.6.2014 Joukot torjuntatöissä. WWF:n lisäksi paikalla MPK:n ja Vapepan vapaaehtoisia. Öljyä rannoilla on vähän, mutta erittäin hankalasti poistettavaa. Ohut kerros raskasta polttoöljyä kivien ja hiekan päällä. Öljyyntynyttä jätettä syntyy paljon. Muutamia kuolleita lintuja löytyy rantoja puhdistettaessa. Pelastuslaitokselta tieto, että vapaaehtoisia tarvitaan seuraavana päivänä. Kuva:WWF Suomi Teemu Niinimäki 15.10.2015
Kuva: Markus Dernjatin/WWF Suomi ENNEN
Kuva: Markus Dernjatin/WWF Suomi JÄLKEEN!
Raahe onnettomuuslogi 3.-8.6.2014 Onnettomuuden torjuntatyöt jatkuvat koko viikon. Vapaaehtoisia tulee paikalle ympäri Suomen. Operaation aikana WWF:n vapaaehtoisia oli paikalla noin 100 henkeä ja pelkästään Vesimatalan saarelta vapaaehtoiset keräsivät yli 200 säkillistä öljyyntynyttä maa- ja kiviainesta. Öljyyntyneitä lintuja havaittiin Ely-keskuksen tietojen mukaan noin 60-70 yksilöä. Suurin osa linnuista niin lievästi öljyyntyneitä, että niiden kiinniottaminen ei mahdollista. Teemu Niinimäki 15.10.2015
Kuva: Antti haavisto/wwf Suomi Öljyyntyneitä harmaalokin poikasia löydettiin.
Kuva: Markus Dernjatin/WWF Suomi Poikasia hoidettiin tarpeen mukaan.
Kuva: Joonas Fritze, WWF Suomi Keräysmenetelmät kehittyivät viikon kuluessa: - keräysvälineet - puomit - keräyssäkit - imeytysmatot
Kuva: Markus Dernjatin/WWF Suomi Myös huolto ja kuljetukset hoituivat hienosti.
Kuva: Joonas Fritze, WWF Suomi SUURIN ÖLJYNTORJUNTAOPERAATIO 30 VUOTEEN, MITÄ OPITTIIN?
WWF:n sisäiset kehittämistarpeet Tunnettavuus pelastusviranomaisten keskuudessa. Vapaaehtoisten rekrytointiin sujuvuutta. Vapaaehtoisille selkeämpi ohjeistus mukaan otettavista varusteista, sekä lyhyt kuvaus operaatiosta ja vapaaehtoisten töistä. Riittävästi WWF:n kenttähenkilöstöä koko ajan onnettomuuspaikalle. Vapaaehtoisille enemmän vastuuta - koulutuksen syventäminen ja tehostaminen. Vapaaehtoisilta kerättävä palaute. Yhteistyö ja tiedonkulku muiden vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Teemu Niinimäki 15.10.2015
Kehittämistarpeet yleisesti Tiedonkulku viranomaisten ja järjestöjen välillä. Säännölliset infotilaisuudet tarpeen. Järjestöjen edustaja mukaan torjuntaoperaation johdon kokouksiin. Huolto toimi hyvin, mutta pidemmässä operaatiossa varmasti raskasta vapaaehtoistyövoimaa tarvitaan myös huoltoon. Vapaaehtoisten majoittaminen pitkäkestoisessa operaatiossa. Öljyyntyneiden lintujen hoito jätettiin operaatiossa käytännössä tekemättä valmiudet tähän olisi ollut olemassa. Mitkä ovat viranomaisten ja järjestöjen resurssit toimia jos operaatio pitkittyy? Teemu Niinimäki 15.10.2015
Teemu Niinimäki/WWF Öljyyntyneiden lintujen hoito Suomessa WWF Suomi aloitti öljyyntyneiden eläinten hoidon vuonna 2006 WWF on ainoa järjestö Suomessa, joka tekee OWR työtä. WWF keskittyy vapaaehtoistoimintaan, mutta on myös mukana kehittämässä toimintaa yhdessä viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa kehittämme. Syke johtaa OWR työtä onnettomuustilanteessa WWF:llä erittäin tärkeä rooli vapaaehtoisten organisoinnissa. Ilman vapaaehtoisia eläinten hoitoon ei riittäisi resursseja Teemu Niinimäki 15.10.2015
Teemu Niinimäki/WWF Öljyyntyneiden lintujen hoito tuottaa tulosta! Öljyyntyneiden lintujen hoidon onnistumiseen vaikuttaa moni tekijä: - öljylaadun myrkyllisyys - linnun kunto ennen onnettomuutta - lintulaji - hoidon nopeus - stabilisointi Monet kansainväliset järjestöt (International Bird Rescue, Sea Alarm, SANCCOB, WWF) tekevät jatkuvaa työtä hoidon kehittämiseksi. Öljyyntyneiden eläinten hoito kehittyy ja nykyään saadan hyviä tuloksia saadaan aikaan. Teemu Niinimäki 15.10.2015
Teemu Niinimäki/WWF Tuloksia International Bird Rescue: Vapautusprosentti vaihtelee 25-100 prosentin välillä keskimäärin 50-80 prosenttia. Onnistumisia: Vuonna 2000 Etelä-Afrikassa öljyyntyi 20 000 afrikanpingviiniä, joista 90 % pystyttiin hoidon jälkeen vapauttamaan. Vuonna 1996 Alaskassa pyydystettiin 300 öljyyntynyttä haahkaa, joista 90 % pystyttiin vapauttamaan Ostenden villieläinhoitola, Belgia: Belgian rannikon kroonisen öljyvuodon seurauksena jatkuvasti öljyyntyneitä lintuja vapautetaan hoitoon otetuista yli 80 prosenttia Teemu Niinimäki 15.10.2015
Työjärjestys Tiedustelu ja pyydystys Triage Kuljetus Ensihoito / Triage Stabilisointi Pesu Kuivaus Jälkihoito / -seuranta Vapautus Teemu Niinimäki 15.10.2015
BCU Teemu Niinimäki 15.10.2015
Öljyyntyneen linnun peseminen Linnun tavoitetila: normaali massa syö itsenäisesti hyvät veriarvot Ennen pesua mahd. sokeriliuos energiaksi Pesuun osallistuu min. 2 hlö (kiinnipitäjä ja pesijä) Pesu käsin, käsitiskiaineella Teemu Niinimäki 15.10.2015
Vapautus @ Toni Jokinen/WWF Teemu Niinimäki 15.10.2015
Kiitokset mielenkiinnosta! www.wwf.fi/oljyntorjuntajoukot Esityksen kuvat 2011, WWF.