Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5.2012 Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Työllisyysaste: 67,6 %, vuosimuutos +1,3 % - yks. Tavoite 2015: 72% Työlliset: 2 431 000 Työttömyysaste: 8,5 %, vuosimuutos -0,8 % - yks. Tavoite 2015: 5% Työttömät: 227 000 Pitkäaikaistyöttömyys: 59 000 henk. 24,0 % kaikista työttömistä Yli kaksi vuotta jatkunut työttömyys kasvaa Työttömyysaste nuoret: 24,0 %, muutos -3,8 %-yks. Tavoite 2013: nuorten yhteiskuntatakuu Työttömät: 72 000 Aktivointiaste 2011: 31 % = 110.000 henkilöä Muutos työmarkkinoilla 2011-2015: Noin 77.000 lähtee vuosittain Noin 67.000 tulee vuosittain Maahanmuuttajat 2011-2020: 170.000 330.000 2011: Kolminkertainen työttömyys Tavoite 2015: puolittaa työttömyys 2 1
Vanhushuoltosuhde vuosina 2005-2020, maakunnat Etelä-Savo Kainuu Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Lappi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Ahvenanmaa KOKO MAA Pirkanmaa Itä-Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa 2005 2010 2015 2020 0 10 20 30 40 50 60 Tilastokeskus, väestötilastot 2003-2008, väestöennuste 2006-2040 3 Työvoiman määrä, elinajanodote ja osallistumisaste 2007-2047 2 800 Tuhatta 2 700 2 600 2 500 2 400 2 300 2 200 Elinajanodotetta vastaava työurien kehitys Pohjoismainen konvergoituminen Ikä- ja sukupuolikohtaiset osallistumisasteet pysyvät v. 2006 tasolla 2007 2012 2017 2022 2027 2032 2037 2042 2047 Lähde: Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. VNK Julkaisuja 1/2009 (22.1.2009) 4 2
Vajaakuntoinen, osatyökyinen vai vammainen Erilaisia käsitteitä, jotka eivät välttämättä kuvaa samaa kohderyhmää (vammainen ei välttämättä ole vajaakuntoinen) Vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöasiakasta, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia (Laki julkisesta työvoimapalvelusta) Riippumaton kyvystä tehdä työtä / osatyökyisyydestä Poistuu lainsäädännöstä Osatyökyinen on henkilö, jolla on osatyökyvystään käytössään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen (Mika Vuorela) Käsitteinä osatyökykyisyys ja osatyökyvyttömyys tarkoittavat suunnilleen samaa / suhde työkyvyttömyysetuuksiin Vammaisuus kuvaa käsitteenä tilannetta, jossa henkilöllä on rajoitteita toimia täysipainoisesti yhteiskunnan rakennetussa tai sosiaalisessa ympäristössä. 5 Osatyökyiset heterogeenisenä ryhmänä I Merkittävin erotteleva tekijä ryhmän sisällä on henkilön työkyky Kannustin- / tuloloukut o Kansaneläkettä saavan kohdalla tulojen noustessa yli 713,73 e/kk (vuoden 2012 tasossa), eläke lakkaa o Työeläke lakkaa, jos ansiot yltävät 60 prosenttiin työeläkkeen vakiintuneesta ansiosta ja muuttuvat osaeläkkeeksi, jos ansiot ovat enemmän kuin 40 %, mutta enintään 60 % ja tilanteen arvioidaan jatkuvan yli vuoden. o Ansiotulojen lisäystä eli ansaintarajojen ylitystä voi seurata huomattavasti suurempi eläkkeen menetys. o Rajan ylitys voi johtaa hyvin pitkällä matkalla niin merkittävään tulojen leikkaantumiseen, ettei taloudellisia perusteita työhön siirtymiselle tai työn vastaan ottamiselle tosiasiassa ole. 6 3
Osatyökykyiset heterogeenisenä ryhmänä II Merkittävin erotteleva tekijä ryhmän sisällä on henkilön työkyky Mikäli henkilön työkyky on alentunut tai hän saa työkyvyttömyysetuutta, on työelämäosallisuus vähäisempää o Osalle työllistyminen on likipitäen yhtä helppoa tai vaikeaa kuin vastaavan täysin työkykyisen henkilön työhön sijoittuminen. Työllistettävyyteen vaikuttavat työkyvyttömyyden syy, työhistoria, ikä, koulutus ja se, kuinka hyvin työkyvyn puutteen mukana tulevat haitat ovat ennakoitavissa. o Vammaiset ja varsinkin kehitysvammaiset ja psyykkisesti vajaakuntoiset ovat vähiten haluttuja rekrytoitavia työnantajien näkökulmasta verrattaessa ammattikouluttamattomaan nuoreen, pitkäaikaistyöttömään tai maahanmuuttajaan (Ala-Kauhaluoma & Härkäpää, 2006) o Yli puolet työnantajista arvioi, että erityisjärjestelyt ovat ongelmallista, työkyvyttömyyden riski on suurempi ja on epäselvää selviytyvätkö he työstään. o Ylipäätänsä pätevyyden arvioiminen koettiin ongelmaksi ja työllistämisen epäiltiin olevan kustannuksiin nähden tehotonta. o Mikäli työnantajalla on kokemusta erityisryhmistä työntekijöinä, on suhtautuminen myönteisempää 7 Työttömyyden ja avointen työpaik k ojen k ehitys* 350 Indeksi, 1991=100, kausitasoitettu 300 250 200 150 100 Työttömät työnhakijat Uudet avoimet työpaikat 50 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 21.3.2012/työt_avo/TEM Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto *Kohtaanto-ongelma eli rakenteellinen työttömyys 8 4
Vajaakuntoisten työttömyys suhteessa yleiseen työttömyyteen Yleisen työttömyyden arvoasteikko vasemmalla ja vajaakuntoisten oikealla. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto 9 Työvoiman kysynnän lisääminen Palkkatuen myöntäminen edellyttää, että tuella palkattavan osaamisessa ja ammattitaidossa arvioidaan olevan puutteita tai hänen tuottavuutensa tarjolla olevassa työtehtävässä arvioidaan alentuneen työttömyyden keston, vajaakuntoisuuden tai muun syyn johdosta. Hallitusohjelman linjauksen mukaan työllisyysmäärärahat suunnataan siten, että niillä tuetaan työttömän työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Vajaakuntoisten ja nuorten osuutta palkkatuetussa työssä lisätään. Tuki voi olla lyhytaikaista (rekrytointituki) tai pidempää, jolloin kompensoidaan vajaakuntoisen alentunutta työkykyä tai tuottavuutta Muut tukitoimet rekrytointivaiheessa (esim. työhönvalmennus) 10 5
Osatyökyiset heterogeenisenä ryhmänä III Merkittävin erotteleva tekijä ryhmän sisällä on henkilön työkyky Palvelutarve on eri ihmisillä erilainen Palvelujen kehittäminen tarpeenmukaisiksi ja kattaviksi Osatyökyisten ja vammaisten kohdalla usein useita palveluiden järjestäjätahoja Palvelujen yhteensovittaminen kokonaisuuksiksi silloin, kun vastuutahoja on useita 11 - työkyvyttömyyseläkkeellä ja samalla työssä n. 9 000 Pitkäaikaissairaat ja vammaiset - 15 000 osatyökyvyttömyyseläkkeellä työvoimassa ja työssä - ei yhtenäistä tilastoa - vajaakuntoisten työttömyydestä työhön siirtymiä yleisille työmarkkinoille n. 35 000-10 000 palkkatuettuun työhön - uusia vajaakuntoisia siirtyi työttömyyteen n. 26 500 Yhteensä 2010 69 190 vajaakuntoista työtöntä - työkyvyttömyyseläkkeensä jätti lepäämään muutamia satoja henkilöitä siirtyessään takaisin työelämään? Yhteensä 2010 n. 260 000 työkyvyttömyyseläkeläistä -Joista työelämään paluuseen kiinnostuneita n. 30 000 35 000 - joista 450 hakeutunut TE-toimistoon työnhakijaksi 10 000 15 000 työtoiminnassa (ml. avotyötoiminta) Työvoimasta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiä: - Työstä työkyvyttömyyseläkkeelle n. 19 000 - työttömyydestä työkyvyttömyyseläkkeelle n. 6 000 - Vajaakuntoisten työttömyydestä koulutukseen siirtymiä n. 7 000 12 6
Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden siirtyminen työmarkkinoille Pitkäaikaissairaista ja vammaisista työvoimassa ei ole yhtenäistä tilastoa - 9 000 työkyvyttömyyseläkkeellä ja samalla työssä - 15 000 osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja työssä Työkyvyttömyyseläkkeellä on n. 260 000 henkilöä (v. 2010), joista noin 30 000 35 000 on kiinnostunut palaamaan työelämään - vain 450 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä on ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi 13 Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden siirtyminen työmarkkinoille (jatkuu) TE-toimistoissa oli vuonna 2010 noin 69 00 vajaakuntoista työtöntä työnhakijaa - heistä ko. vuonna uusia työnhakijaksi tulleita oli n. 26 500 - heistä siirtyi työhön 45 000, joista 10 000 palkkatuettuun työhön - heistä siirtyi koulutukseen 7 000 Erityisryhmänä kehitysvammaiset työ- ja päivätoiminnassa, joista jopa 3 500 voisi työllistyä avoimille työmarkkinoille tuetun työllistymisen palvelun avulla 14 7
Siirtyminen pois työmarkkinoilta Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi v. 2010 - työstä n. 19 000 henkilöä - työttömyydestä n. 6 000 henkilöä Merkittävää työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista siirtyy sen ulkopuolelle Arviolta 1 000 korkeakoulututkinnon suorittanutta vammaista henkilöä on työmarkkinoiden ulkopuolella 15 Palvelujen kehittäminen Työmarkkinoille siirtymisen tukemista tulee parantaa - työkyvyttömyysetuudelta työhön - työtoiminnasta avoimille työmarkkinoille Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen vähentäminen Kunnan, Kelan ja työeläkelaitosten kuntouttaviin palveluihin tulisi voida integroida myös työllistymisen tukemisen palveluja 16 8
Vammainen tai osatyökykyinen ei ole ikuisesti kuntoutuja! asiakkaan työ- ja toimintakykyä on voitu parantaa hoidon, lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen avulla niin pitkälle kuin mahdollista, asiakkaalle pystytään määrittelemään sopiva ammatti tai työtehtävä, jossa vammasta tai sairaudesta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa, asiakkaalla on hänelle sopivaan ammattiin tai työhön riittävästi ammattitaitoa, työkokemusta tai koulutusta tai edellytyksiä ja mahdollisuuksia Työllistymisedellytysten parantaminen hankkia tarvittava ammattitaito tai koulutus (lääkinnällinen, sosiaalinen ja Palvelujen yhteensovittaminen ammatillinen kuntoutus) palvelukokonaisuudeksi Työllistymisen tukeminen asiakasta tuetaan työnhaussa asiakas voi osoittaa työnantajalle jo ennen työsuhteen solmimista, miten hän suoriutuu työssä ja mitä hän osaa Lisäksi työnantajan tukeminen!!! 17 Yhteenveto Vammaisten ja osatyökyisten työelämäosallisuuden lisääminen edellyttää siis: 1. Työkyvyttömyyseläkkeen ja työtulon yhteensovittamisen parantamista 2. Työvoiman kysynnän lisäämistä ko. kohderyhmistä 3. Palvelujen ja niiden yhteensovittamisen kehittämistä Hallitusohjelman mukaisesti STM on käynnistänyt osatyökyisten työllistymistä edistävän toimintaohjelman, jossa em. kysymykset esillä TEM vahvasti mukana 18 9