Liitettäväksi eläinlääkintölainsäädäntöön OHJE Dnro 1473/41/01 Päivämäärä 1.10.2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2003 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Elintarvikevirastosta (1110/2000) 2 Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta (1100/1994) 2 2 mom, 3 2 mom ja 11 Siipikarjan tarkastuseläinlääkärit Siipikarjateurastamot SIIPIKARJAN VESIPITOISUUDEN VALVONTA SIIPIKARJA- TEURASTAMOSSA
Sisällysluettelo 1 Säädökset 3 2 Soveltamisala..3 3 Omavalvonta (laitoksen suorittama vesipitoisuusvalvonta) 3.1 Vesipitoisuuden valvontamenetelmät ja valvontatiheys..3 3.2 Automaattinen punnitus 4 3.3 Toimenpiteet vesipitoisuuden ylittäessä sallitun enimmäisrajan 4 3.4 Tulosten säilyttäminen..4 4 Viranomaisvalvonta 4.1 Tarkastuseläinlääkärin tehtävät..5 4.2 Näytteenotto-ohjelma 5 LIITE 1 Teurastamokoe (manuaalinen punnitus)...6 LIITE 2 Yhteenveto teurastamossa ja sen yhteydessä olevassa leikkaamossa tuotetuista tuotteista, joiden vesipitoisuutta valvotaan viranomaisnäyttein.7 2
1 Säädökset Siipikarjan vesipitoisuuden valvomisesta säädetään seuraavissa säädöksissä: Neuvoston asetus (ETY) N:o 1906/90 (muutoksineen) Komission asetus (ETY) N:o 1538/91 (muutoksineen) Komission asetus (EY) N:o 1072/2000 Komission asetus (EY) N:o 1321/2002 MMM:n päätös nro 26/00 Euroopan yhteisön eräiden siipikarjan kaupan pitämistä koskevien asetusten toimivaltaisista viranomaisista 2 Soveltamisala Ohje koskee broilereita ja kalkkunoita, jotka toimitetaan toiseen laitokseen, suurtalouteen tai vähittäismyyntiin joko jäähdytettyinä (tuoreina) tai pakastettuina kokonaisina ruhoina tai paloina. Broilereiden ja kalkkunoiden vesipitoisuutta ei kuitenkaan tarvitse valvoa, jos kaikki kyseiseen ryhmään kuuluvat tuotteet toimitetaan vientiin EY:n ulkopuolelle. Tämä koskee sekä laitoksen omavalvontaa että viranomaisvalvontaa. Ilmajäähdytettyjen kalkkunoiden vesipitoisuutta ei myöskään tarvitse valvoa. 3 Omavalvonta (laitoksen suorittama vesipitoisuusvalvonta) Laitos sisällyttää omavalvontasuunnitelmaansa siipikarjan vesipitoisuuden valvomista koskevan ohjelman. 3.1 Vesipitoisuuden valvontamenetelmät ja valvontatiheys Vesipitoisuus tarkastetaan laitoksessa komission asetuksen 1538/91 liitteen VII mukaisella teurastamokokeella (LIITE 1) tai toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä automaattisella punnituksella. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös komission asetuksen liitteen V mukaista valutuskoetta (sulatettaessa tapahtuvan vesihäviön määritys). Vesipitoisuus tarkastetaan vähintään kerran jokaisen kahdeksan tunnin työjakson aikana. Jos ilmajäähdytyksen yhteydessä vesipitoisuuden tarkastusten tulokset täyttävät liitteen 1 kohdan 9) mukaiset vaatimukset kuuden kuukauden ajan, tarkastustiheys voidaan harventaa kahdeksan tunnin välein tapahtuvasta tarkastuksesta yhteen kertaan kuukaudessa. Tulosten arvostelussa ilmajäähdytyksellä tarkoitetaan siipikarjan ruhojen jäähdyttämistä kylmällä ilmalla, haihdutusjäähdytyksellä siipikarjan ruhojen jäähdytystä kylmällä ilmalla ja jaksottaisella vesisumulla tai hienojakoisella vesisuihkulla ja vesijäähdytyksellä siipikarjan ruhojen jäähdyttämistä vesi- tai vesi- ja jääaltaissa vastavirtamenetelmällä. 3
3.2 Automaattinen punnitus Automaattista punnituslinjaa käytettäessä valvontatiheyteen, punnittavien ruhojen määrään ja tuloksen arvosteluun sovelletaan liitteen 1 (teurastamokoe) periaatteita. Jos automaattista punnitusta halutaan käyttää, tulee laitoksen hakea menetelmälle hyväksymistä Elintarvikevirastosta. Ennen hakemuksen lähettämistä laitoksen tulee pyytää tarkastuseläinlääkäriltä lausunnon asiasta. Hyväksymishakemukseen tulee liittää riittävät tiedot käytettävästä menetelmästä. Hakemukseen tulee liittää tai siitä tulee käydä ilmi ainakin: - teuraslinjan piirustukset, joista käy ilmi vaakojen sijainti - käytettävät vaa at ja niiden kalibrointi (suorittaja, tiheys) - vesipitoisuuden imeytymisen tarkistamiseen liittyvät automaattiset toiminnot (tiedonsiirto vaa alta ja tietojen käsittely) - miten veden imeytymisprosentti määritetään - kuinka usein veden imeytyminen tarkastetaan ja kuinka tarkastettavat ruhot valitaan - jos käytössä on vesijäähdytys, miten varmistutaan siitä, että jäähdytyksen ja valutuksen jälkeen punnitus tehdään samoista 20 ruhosta, jotka punnittiin ennen jäähdytystä - automaattisen punnituksen tulosten tarkistaminen ja tarkistustiheys - tulosten säilytys - tarkastuseläinlääkärin lausunto Veden imeytyminen tarkistetaan vähintään kerran jokaisen kahdeksan tunnin työjakson aikana. Punnittavat ruhot valitaan sattumanvaraisesti. 3.3 Toimenpiteet vesipitoisuuden ylittäessä sallitun enimmäisrajan Jos tarkastuksessa todetaan jonkun erän vesipitoisuuden ylittävän sallitun enimmäisrajan, tulee laitoksen välittömästi ilmoittaa asiasta tarkastuseläinlääkärille ja ryhtyä toimenpiteisiin ylityksen aiheuttaneen teknisen ongelman ratkaisemiseksi. Tarkastuseläinlääkärin tulee asettaa erä käyttökieltoon, kunnes erälle on tehty tarvittavat toimenpiteet. Jos erän vesipitoisuus ylittää sallitun enimmäisrajan, erä voidaan markkinoida EY-alueella, jos kyseisen erän kääreet ja pakkaukset merkitään asianmukaisesti. Merkitseminen tehdään tarkastuseläinlääkärin valvonnassa. Merkitsemiseen käytetään nauhaa tai etikettiä, jossa on teksti vesipitoisuus ylittää ety-normin. Teksti pitää kirjoittaa punaisin isoin kirjaimin, jotka ovat vähintään yhden senttimetrin korkuisia ja suurpakkauksissa kahden senttimetrin korkuisia. Merkintä on sijoitettava näkyvään paikkaan, eikä muu merkintä tai kuvio saa millään tavalla peittää tai leikata tätä merkintää. Vaihtoehtoisesti erä voidaan käyttää raaka-aineena sellaisiin tuotteisiin, joita siipikarjan vesipitoisuudesta annetut säädökset eivät koske, esimerkiksi marinoituihin tuotteisiin tai lihavalmisteisiin. Tarkastuseläinlääkäri ilmoittaa tarvittaessa ylityksistä ja tehdyistä toimenpiteistä Elintarvikeviraston liha- ja kalahygienian yksikköön. Tarkastuseläinlääkäri neuvottelee Elintarvikeviraston kanssa myös tihennetystä viranomaisnäytteiden otosta ja mahdollisesta omavalvonnan punnitustiheyden lisäämistarpeesta. Laitos maksaa vesipitoisuuden ylityksistä johtuvien ylimääräisten viranomaisnäytteiden tutkimuskustannukset. 3.4 Tulosten säilyttäminen Mittausten tulokset tulee säilyttää yhden vuoden ajan. Kukin siipikarjaerä pitää merkitä sillä tavoin että sen tuottamispäivä voidaan tarkistaa. 4
4 Viranomaisvalvonta 4.1 Tarkastuseläinlääkärin tehtävät Tarkastuseläinlääkäri varmistaa, että laitos valvoo siipikarjan vesipitoisuutta säädösten edellyttämällä tavalla ja ilmoittaa mahdollisista ylityksistä välittömästi tarkastuseläinlääkärille sekä ryhtyy mahdollisten ylitysten tapahduttua asianmukaisiin toimenpiteisiin ongelman ratkaisemiseksi. Tarkastuseläinlääkäri tarkistaa säännöllisesti pistokokein laitoksen suorittamien vesipitoisuusmittauksien tulokset. Tarkastuseläinlääkäri antaa automaattisen punnituslinjan hyväksymishakemukseen liitettävän lausunnon. 4.2 Näytteenotto-ohjelma Elintarvikevirasto laatii vuosittain viranomaisnäytteenotto-ohjelman ja sopii Tullilaboratorion kanssa näytteiden tutkimisesta. Elintarvikevirasto antaa tarkastuseläinlääkäreille näytteenotto-ohjeet sekä ohjelman mukaisesti ohjeet kunakin vuonna otettavien viranomaisnäytteiden määristä. Näytteenotto-ohjelman laatimista varten siipikarjan tarkastuseläinlääkärit toimittavat Elintarvikeviraston liha- ja kalahygienian yksikköön kerran vuodessa yhteenvedon laitoksessa tuotetuista tuotteista, joista viranomaisnäytteitä vesipitoisuuden valvomiseksi pitää ottaa. Tiedot toimitetaan liitteenä olevalla lomakkeella (LIITE 2). Laitos kustantaa viranomaisnäytteenotossa tarvittavat välineet ja aineet sekä näytteiden toimittamiseen tarvittavat kylmälaukut ja näytteiden postituskustannukset. Elintarvikevirasto maksaa viranomaisnäytteiden tutkimuskustannukset. Jos kuitenkin sallitun vesipitoisuuden ylittämisen vuoksi viranomaisnäytteenottoa joudutaan lisäämään, maksaa laitos ylimääräisten näytteiden tutkimisesta aiheutuvat kustannukset. Ylijohtaja Jorma Hirn Ylitarkastaja Riikka Åberg 5
LIITE 1 TEURASTAMOKOE (MANUAALINEN PUNNITUS) Vähintään kerran kahdeksan tunnin mittaisen työjakson aikana: 1. Otetaan sattumanvaraisesti teuraslinjalta 25 ruhoa välittömästi niiden suolistuksen jälkeen ja ennen ensimmäistä pesua. 2. Tarvittaessa leikataan kaula jättäen kaulan nahka kiinni ruhoon. 3. Tunnusmerkitään kukin ruho yksitellen. Punnitaan kukin ruho ja kirjataan paino pyöristettynä lähimpään grammaan. 4. Palautetaan tarkastuksen kohteena olevat ruhot teuraslinjalle, jotta ne menevät normaalisti pesuun, jäähdytykseen, valutukseen jne. 5. Otetaan merkityt ruhot uudelleen valutuslinjan lopussa, jotta niitä ei valuteta pidempään kuin sitä siipikarjaerää, josta näyte on lähtöisin. 6. Näyte koostuu 20:stä ensimmäisenä poimitusta ruhosta. Nämä punnitaan uudelleen. Niiden lähimpään grammaan pyöristetty paino ilmoitetaan ensimmäisessä punnituksessa todetun painon rinnalla. Koe on mitätön, jos vähemmän kuin 20 tunnusmerkittyä ruhoa poimitaan. 7. Poistetaan näytteeseen kuuluvien ruhojen tunnusmerkit ja pakataan ruhot tavanomaisesti. 8. Määritetään veden imeytymisprosentti vähentämällä 20 ennen pesua testatun ruhon kokonaispaino näiden samojen ruhojen kokonaispainosta pesun, jäähdytyksen ja valutuksen jälkeen, jakamalla erotus alkuperäisellä painolla ja kertomalla se sadalla. 8 a) Edellä 1-8 kohdassa kuvatun manuaalisen punnituksen asemesta voidaan käyttää automaattisia punnituslinjoja veden imeytymisprosentin määrittämiseksi samaa ruhomäärää käyttäen ja samoja periaatteita noudattaen edellyttäen, että toimivaltainen viranomainen on automaattisen punnituslinjan ennalta tähän tarkoitukseen hyväksynyt. 9. Tulosten perusteella vettä ei saa imeytyä ruhoihin enemmän kuin: - ilmajäähdytys: 0 % - haihdutusjäähdytys: 2 % - vesijäähdytys: 4,5 % 6
LIITE 2 YHTEENVETO TEURASTAMOSSA JA SEN YHTEYDESSÄ OLEVASSA LEIKKAAMOSSA TUOTETUISTA TUOTTEISTA, JOIDEN VESIPITOISUUTTA VALVOTAAN VIRANOMAISNÄYTTEIN Yhteenveto toimitetaan Elintarvikevirastoon, liha- ja kalahygienian yksikköön (PL 28, 00581 HELSINKI) kerran vuodessa joulukuussa. Vuosi. Teurastamo. Hyväksymisnumero Laitos on tuottanut seuraavia tuotteita markkinoitavaksi laitoksen ulkopuolelle (laitokset, suurtaloudet, vähittäismyynti): Pakastetut tai jäähdytetyt kokonaiset broilerit kg Pakastetut tai jäähdytetyt broilerin palat.kg (nahaton rintafile, nahalliset: rinta, koipireisi, reisi, nuija; koipireisi, jossa osa selkää; neljännekset, joissa koipireisi) Pakastetut tai jäähdytetyt kalkkunan palat kg (nahattomat: rintafile, luuton koipireisi, nahalliset: rinta, koipireisi, reisi, nuija) Allekirjoitus.. Nimen selvennys 7