Työeläkkeiden rahoitus ja etuuksien riittävyys Työeläkekoulu 2019 Janne Pelkonen Nikolas Elomaa Outi Aalto Elina Laavi
1. Eläkkeiden taso ja verotus? Pitäisikö suurille eläkkeille asettaa katto? 2. Miten eläkkeet rahoitetaan? Onko järjestelmä oikeudenmukainen eri sukupolville? 2 13.2.2019
Eläkemaksut Sijoitusvarat 3 4 1 4 Eläkkeet 204,7 mrd. Q3/2018 Etuuksien ja rahoituksen tasapaino on kokonaisuus, josta ei voi erottaa vain yhtä osatekijää. 3 13.2.2019
Eläkkeiden taso ja verotus 4 13.2.2019
Kokonaiseläke 2019 1 299,88 784,52 Takuueläke on v. 2019 784,52 /kk. 628,85 55,54 5 Lähde: STM, Eläketurvakeskus
Suomessa asuvat eläkkeensaajat (oma eläke) vuonna 2017 Työeläkettä saaneet Työeläkkeelle siirtyneet Lukumäärä /kk Lukumäärä /kk Vanhuuseläke* 1 248 300 1 563 56 764 1 771 Työkyvyttömyys-eläke 143 200 1 040 18 834 1 040 Maatalouden erityiseläke 12 000 675 235 1 125 Kaikki 1 391 900 1 508 75 791 1 588 * Ei sisällä osittaista vanhuuseläkettä saavia 6 4.2.2019 Lähde: Eläketurvakeskus
Suomessa asuvien eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma (omaa eläkettä) vuonna 2017 7 4.2.2019 Lähde: Eläketurvakeskus
Työeläkkeen korvausaste on keskimäärin 60 prosenttia suhteessa eläkettä edeltäneeseen palkkatasoon. 8 13.2.2019 Lähde: ETK työeläkeindikaattorit 2018
Eläkeläiset eivät ole yhtenäinen väestöryhmä Eläkeläisten toimeentulo on kehittynyt 1994-2014 (ETK 2017) kokonaisuudessaan myönteisesti. Pienituloisuus on suunnilleen samalla tasolla kuin koko väestössä. Noin 13 % eläkeläisistä on pienituloisia (Tilastokeskus, tulonjakotilasto 2015/2018). Pienituloisuus painottuu yksinasuviin, ikääntyneisiin naisiin sekä työkyvyttömyyseläkeläisiin (alle 55-vuotiaat). Sukupuolten välinen eläkekuilu syntyy työmarkkinoiden pohjalta. Naisten oma työeläke on keskimäärin 68 % miesten eläkkeestä (2017). Pohja eläkeläisten hyvinvoinnille rakentuu etuuksien, palveluiden ja verotuksen kokonaisuuden kautta. 9
Eläkkeiden kokonaisverotus on palkansaajia keveämpää pienillä tuloilla 10 13.2.2019 Lähde: Mauri Kotamäki 2018, sisu-malli ja Eläketurvakeskus 2018
1 Miten ajattelet tulevasi toimeen eläkkeellä? 11 13.2.2019
Pitäisikö suurille eläkkeille asettaa katto? 12 13.2.2019
Eläkekatto ei sovellu suomalaisen mallin peruspiirteisiin Eläkettä kertyy kaikille palkansaajille yhdenvertaisten periaatteiden mukaan Suomi on kansainvälisesti ainutlaatuinen maa, missä kaikki ammattiryhmät ja työssäkäyvät ovat lakisääteisten ansioeläkkeiden piirissä Eläkekatto voidaan muodostaa eri tavoilla: Maksettavalle eläkkeelle asetetaan yläraja Eläkepalkkakatto (yleisin maailmalla), jonka ylimenevältä osalta eläkettä ei kerry Tosiasiassa kokonaiseläketurvalle ei ole mahdollista asettaa ylärajaa missään maassa lisäeläkkeet puhkovat katon
Eläkekatto ei yleensä toimi ihmisten odottamalla tavalla Työeläkkeen kautta ei voida vaikuttaa esimerkiksi johtajien lisäetuihin. Pelkällä eläkekaton asettamisella ei olisi vaikutusta pienempiin eläkkeisiin. Eläkekaton myötä tulisi vakuutusperiaatteen mukaan myös maksukatto, mikä rajoittaisi kertyvien eläkevarojen määrää. Maksussa olevilla eläkkeillä on vahva perustuslain suoja, joten vasta tuleviin eläkkeisiin voitaisiin vaikuttaa. Varat jo ansaittujen eläkkeiden kattamiseen pitäisi kerätä eläkemaksuilla, mikä pakottaisi nostamaan maksua. Korotus lisäisi nyt työelämässä olevien maksurasitusta.
Miten eläkkeet rahoitetaan? 15 13.2.2019
Mitkä tekijät vaikuttavat eläkkeiden rahoituksen kestävyyteen? Väestö Talouskehitys Rahastojen tuotto Työllisyys ja palkat Osa riskeistä on kansallisia ja osa ylikansallisia Aikajänne on vuosikymmenten mittainen 16 13.2.2019
Mitkä tekijät vaikuttavat työeläkkeiden rahoituksen kestävyyteen? (VAIHTOEHTO 1) Rahastojen tuotto Kotimaan talouden perusta Työllisyys Talouskasvu Suomi on riippuvainen myös globaalista kehityksestä Työn tuottavuus Väestö 17 13.2.2019
Mitkä tekijät vaikuttavat työeläkkeiden rahoituksen kestävyyteen? (VAIHTOEHTO 2) Suuri vaikutus Työllisyys Palkat Väestö Rahastot Tuottavuus Lyhyt aikaväli Pitkä aikaväli Inflaatio Suhdannevaihtelut Pieni vaikutus 18 13.2.2019
Työeläke perustuu vakuutusmaksuihin Kelan eläkkeet (takuueläke ja kansaneläke) rahoitetaan nykyisin kokonaan valtion varoin. Ei rahastointia etukäteen Työeläkkeen rahoitus pohjautuu sekä työntekijän että työnantajan maksamaan vakuutusmaksuun. Osittainen rahastointi Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat TyEL-maksun tasosta. Telan laskuperustejaos tekee hakemuksen TyEL-maksun perusteista ja STM vahvistaa ne. Työeläkemaksujen taso (TyEL 24,4) on sovittu 2021 asti Kiky-sopimus muutos voimaan vuosina 2017-2020 Keskimääräinen asiakashyvitys n. 0,6 prosenttiyksikköä. 19
Työeläkevakuutusmaksut 2019 Keskimääräinen vakuutusmaksu % palkoista Työntekijän osuus % palkasta Alle 53 v. ja väh. 63 v. 53-62 v. TyEL 24,4 6,75 8,25 MEL 20,0 6,75 8,25 JuEL/Kevan jäsenyhteisöt 28,35 6,75 8,25 JuEL/Valtio 24,4 6,75 8,25 JuEL/Ev.lut. kirkko 28,95 6,75 8,25 YEL 23,1 24,1 25,6 MYEL 13,8/13,4 (apur.) 13,01-24,1 13,82-25,6 20 13.2.2019 Lähde: Eläketurvakeskus, MELA 2019
Osa maksusta rahastoidaan ja käytetään suunnitelman mukaan työeläkkeisiin Rahastojen käyttötapa vaihtelee eri lakien mukaan (TyEL, JuEL ym.). Työssäkäyvä kerryttää rahastoja, joita puretaan eläkkeellä ollessa työeläkkeiden maksuun. Yrittäjäeläkkeitä (YEL) sekä maatalousyrittäjien eläkkeitä (MyEL) ei ole käytännössä rahastoitu. Valtio osallistuu yrittäjäeläkkeiden rahoitukseen Rahastoista maksettiin eläkkeitä noin 4 miljardilla vuonna 2017 Yhteisillä säännöillä määritellään työeläkesijoittamisessa sallittu riskitaso (TyEL). Uusi vakavaraisuussääntely yksityisloilla tuli voimaan v. 2017
Yksinkertaistettu esimerkki yksityisalojen puolelta Korkoa korolle efekti! Maksut 6 1 Rahastot 2,5 Eläkkeet 7,5 5 22 13.2.2019 Lähde: Tela
Työeläkevarat kattavat osan eläkevastuista Kertyneiden työeläkkeiden maksamiseen olisi tarvittu vuoden 2015 lopussa noin 631,5 mrd. Rahastoituja työeläkevaroja oli vuoden 2015 lopussa noin = rahastointiaste 29% 183,1 mrd. (3% diskonttokorko, Tilastokeskus 2018). 23
Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmilla on merkittävä rooli kestävyyden arvioinnissa: päivitys 2019 24 13.2.2019
2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049 2051 2053 2055 2057 2059 2061 2063 2065 2067 2069 2071 2073 2075 2077 2079 2081 2083 2085 Eläkemaksutaso (TyEL) on suhteellisen vakaa, mutta pitkällä aikavälillä eläkemeno ja maksu alkavat kasvaa 32,0 30,0 28,0 Erotus Katetaan sijoitusten tuotoilla 26,0 24,0 22,0 20,0 Eläkemeno 2016 laskelmissa Maksu 2016 laskelmissa 25 Lähde: Eläketurvakeskus 2016
Onko järjestelmä oikeudenmukainen eri sukupolville? 26 13.2.2019
Sukupolvisopimuksen reiluutta etsimässä? Finanssi- ja velkakriisi iski kovimmin nuoriin koko EU:ssa. Nuorisopolitiikassa pohditaan pitäisikö työeläkkeen tason joustaa, jos taloudessa menee huonosti? Kansalaisaloite työeläkeindeksin parantamisesta (2017) nosti pinnalle ikäluokkien välisen oikeudenmukaisuuden: kuka maksaa? Yksi tapa on mitata toteutunutta (eläkeläiset) sekä laskennallista tuottoa (työikäiset) maksetulle työeläkevakuutusmaksulle. Sisäinen tuotto vaihtelee ikäluokkien välillä Alhainen maksutaso alkuvuosina, koska vähän menoja Lakimuutokset etuuksiin, karttumaan, maksuihin Tuottoerojen tasaaminen on hyvin hankalaa jälkeenpäin.
Kaikkien ikäluokkien sisäinen tuotto on positiivinen, mutta seniorit hyötyvät eniten % 8 Sisäinen tuotto Eläke-etuuksina saatava sisäinen reaalituotto eläkemaksuille, arvioitu tuotto nykylain ja vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaan 7 6 5 4 3 2 1 0 Syntymävuosi 1940-45 -50-55 -60-65 -70-75 -80-85 -90-95 2000 Sisäinen tuotto kuvaa laskennallista työeläkemaksulle saatavaa reaalituottoa. 28 13.2.2019 Lähde: Eläketurvakeskus, Risku 2016
jatkuu Sukupolvien väliset erot johtuvat valtaosin siitä, että eläkkeet rahoitetaan pääosin jakojärjestelmällä. Iäkkäämmät sukupolvet ovat maksaneet pienempiä maksuja. Väestön vanheneminen kasvattaa sukupolvien välistä eroa (pienemmät ikäluokat rahoittajina). Sukupuolieron tärkeimmät syyt ovat naisten pidempi elinikä ja perhe-eläkkeet. 29 13.2.2019 Lähde: Eläketurvakeskus, Risku 2016
Onko yhteiskunnassa 2 mielestänne vastakkainasettelua eri sukupolvien välillä? 30 13.2.2019
Yhteenvetoa päivän teemoista Pienituloisuus on eläkeläisillä samalla tasolla kuin koko väestössä. Työeläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys on nyt vahvalla pohjalla, mutta pitkällä aikavälillä on haasteita. Eläkerahastoja käytetään suunnitelman mukaan ja niiden ansiosta maksutaso on alempi. Eläkekatto aiheuttaisi enemmän ongelmia kuin ratkaisisi niitä. Sukupolvinäkökulma tulee olla aina mukana eläkeuudistuksissa. Eläkeuudistukset tehdään pitkäjänteisesti ja tietoon perustuen.
Kiitos! Etunimi Sukunimi etunimi.sukunimi@tela.fi
Keskeiset oletukset Tilastokeskuksen väestöennuste (2015) vuoteen 2065 saakka, sen jälkeen jatkettu samoilla syntyvyys- ja maahanmuutto-oletuksilla ja hidastuvalla eliniän kasvulla vuoteen 2085 Eläkevarojen reaalinen sijoitustuotto-oletus (ennen 3,5 %) 2026 asti 3 % vuodessa 2027 alkaen 3,5 % vuodessa Pitkän aikavälin oletuksia: Inflaatio 1,7 % vuodessa (ei muutosta) Ansiotason reaalinen kasvuvauhti 1,5 % vuodessa (ennen 1,6 %) Suhdanne-ennustejaksolle 2016-2021 odotetaan matalampaa inflaatiota ja ansioiden kasvua 33 Lähde: Eläketurvakeskus
Työeläkevarat (204,7 mrd.) on hajautettu eri tavoin 30.11.2018 Lähde: Tela