Energiatehokkuuden parantamisen merkitys kilpailukykyyn Länsi-Uudenmaan yrityksissä ja kunnissa

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys kilpailukykyyn Länsi-Uudenmaan yrityksissä ja kunnissa Esiselvitys 6/2011 Tilaaja: Novago Yrityskehitys Oy Lohja Toteutus: Senior & Sons Oy Reijo Laine Espoo

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys 6.9.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tehtävän selvityksen laajuus... 1 1.1. Kaupungit, kunnat ja yritykset... 1 1.2. Toteutuneet neuvottelut ja osapuolet... 1 1.3. Neuvottelujen sisältö ja tavoitteet... 1 1.4. Vertailu Uudenkaupungin Hinku - toimintamalliin.... 1 2. Selvityksen painopisteet kuntien osalta... 1 2.1. Yhteenveto kuntien ja yritysten kanssa käydyistä neuvotteluista... 1 2.2. Kuntakohtaisia huomioita tiivistettynä... 2 2.2.1. Hanko... 2 2.2.2. Inkoo... 4 2.2.3. Karjalohja... 6 2.2.4. Karkkila... 7 2.2.5. Lohja... 8 2.2.6. Nummi- Pusula...12 2.2.7. Raasepori...14 2.2.8. Siuntio...16 3. Länsi- Uudenmaan kokonaistilanne energiakysymyksissä...17 3.1. Uusiutuvan energian tuotannon kehittäminen...17 3.1.1. Metsäbioenergia...17 3.1.2. Tuulivoima...17 3.1.3. Maalämpö...20 3.1.4. Aurinkopaneelit...20 3.2. Energian säästö...21 3.2.1. Energiasäästösopimukset...21 3.2.2. Energiatehokkuuden paraneminen rakentamisessa...21 3.2.3. Teollisuuden prosessien kehittäminen...21 3.2.4. Energian tuotannon ja kulutuksen mittaaminen...22 4. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuudet yhteenveto...22 4.1. Mistä päästöt syntyvät ja miten ne lasketaan...22 4.2. Muutosten laskenta kertoo yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksen...23 4.3. Kuntakohtaiset päästömuutokset toteutuneista ja toteutuksessa olevista ratkaisuista...23 5. Yhteenveto alueen tilanteesta...24 5.1. Iso kuva...24 5.2. Kilpailukyky...24 5.3. Uuden liiketoiminnan kehittyminen ilmastoklusterin tuotantoon...25 5.4. Elinkaarilaskenta kertoo kilpailukyvystä...25 5.5. Kuntien elinkeinopolitiikka ja toimintatavat (selvitysalueen)...26 6. Kehittämisehdotuksia...27 6.1. Kuntien ja yritysten yhteistyö...27 6.2. Kuntien palvelut yritysten tarpeisiin...27 6.3. Mukaan Hinku- hankkeeseen ja sen avulla kehittää toimintaa?...28 6.3.1. Mikä on Hinku- Hanke?...28 6.3.2. Uudenkaupungin osallistuminen hinku- hankkeeseen (esimerkki)...29 6.3.3. Hinku- hankkeen säännöt uusille mukaan liittyville kunnille...31 7. Sitoutuminen asioihin ja tiedottaminen...31 7.1. Lähtökohtaiset suunnitelmat ja niiden julkistaminen...31 7.2. Yritysten rooli julkistamisessa ja julkisissa tilaisuuksissa...31

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys 6.9.2011 7.3. Kansalaisten ohjelma...32 8. Tiedotus (esimerkki yhteistiedotuksesta)...32 9. Lähteet...34 10. Liitteet...35 Liite 1. Lohjan alueen energiatuotannon toteuttaminen...35 Liite 2. Raaseporin energiatuotannon toteutus...35 Liite 3. HINKU -hankkeen kuvaus...35 Liite 4. HINKU -hankkeen säännöt uusille kunnille...35 TEHTÄVÄ (Oheisen esiselvityksen sisältö) Selvityksen tarkoituksena on tuoda esiin energiasektorin erilaisten muutosten vaikutus kilpailukykyyn, ilmastomuutoksen kasvihuonekaasut muutoksen mittarina, sekä mahdollisuudet energiateknologiaan perustuvien yritysten syntyyn tai kasvamiseen. Selvitys perustuu kuntien johdon kanssa käytyihin keskusteluihin ja yritysten osalta sovittuun otantaan tavoitellen eri toimialojen kattavuutta ja tietoa yritysten energian tuotannosta ja käytöstä, sekä ilmastoklusterin tuotteiden valmistuksesta. Selvityksen yhteydessä tehtiin vertailuja Uudenkaupungin toimintaan Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeessa. Samalla tuotiin esille kuntien mahdollisuus liittyä Suomen Ympäristökeskuksen hallinnoimaan edellä mainittuun Hinku- hankkeeseen. Tässä selvityksessä eri kunnat tulevat esiin yhteyksien aikana tehtyjen keskustelujen ja kysymysten pohjalta. Kaikkien osalta ei ole käsitelty kaikkia yksityiskohtia, vaan on pyritty löytämään tehtävänantoa koskevaa merkittävyyttä asiaa käsiteltäessä.

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys 6.9.2011 1 1. Tehtävän selvityksen laajuus 1.1. Kaupungit, kunnat ja yritykset Selvityksessä mukana ovat Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi- Pusula, Raasepori ja Siuntio. Vierailukohteena olevat yritykset olivat: Componenta Oy ja Helvar Oy Karkkilassa, A. Lundell Oy, Nurmi Hydraulics Oy ja MTK:n edustaja Nummi- Pusulassa, Raseborgs Trä Ab ja FN Steel Oy Hangossa, Raaseporin Energia Oy ja Länsi-Uudenmaan Kauppakamari Raaseporissa, Loher Oy, Rosk n Roll Oy, Lohjan elinkeinotoimi ja Lohjan yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Lohjalla, sekä ST1 tuulivoimavastuuhenkilö Helsingissä. 1.2. Toteutuneet neuvottelut ja osapuolet Sopimuksen mukaisesti huhti -toukokuun aikana tavattiin kaikkien kahdeksan kunnan johto ja energia-alan vastuuhenkilöt. Lisäksi käytiin yrityskohtaisia neuvotteluja 12 yrityksen johdon kanssa, sekä alueen kauppakamarin, Lohjan elinkeinotoimen ja Lohjan yrittäjäyhdistyksen johdon kanssa. Neuvotteluihin osallistui myös Novagon edustaja 1.3. Neuvottelujen sisältö ja tavoitteet Neuvottelussa käsiteltävät asiat ilmoitettiin pääasiassa etukäteen. Tärkeimmät kysymykset kohdistuivat kunnan voimassa oleviin strategioihin, elinkeinopolitiikkaan, kaavoitukseen ja rakentamiseen, energiaratkaisuihin kunnan alueella, sekä kunnan osuus niissä. Lisäksi keskusteltiin kunnan alueella toimivista merkittävimmistä yrityksistä hankkeen tavoitteita ajatellen. Myös uusien energia-alan yritysten roolista kunnan alueella keskusteltiin. 1.4. Vertailu Uudenkaupungin Hinku - toimintamalliin. Oheista energiatehokkuuden esiselvityshanketta suunniteltaessa tekivät mukana olevien kuntien MALe - maankäyttö, asuminen, liikenne ja elinkeinot -hankkeen edustajat vierailun Uuteenkaupunkiin. Vierailun perusteena oli Suomen ympäristökeskuksen koordinoima Hinku- hanke, johon Uusikaupunki on yhtenä viidestä kunnasta sitoutunut vuodesta 2008 lähtien. Sieltä saatujen kokemusten perusteella päätettiin toteuttaa tämä esiselvitys. Tärkeimpänä perusteena oli se, että energiatehokkuus eri muodoissaan näyttäisi luovan ideoita ja kilpailukykyä. Toimintamalli kunnan ja yritysten välillä myös todettiin mielenkiintoiseksi. Yhteistyö kaupungin ja yritysten välillä on hyvin tiivistä ja kontaktit jatkuvia. 2. Selvityksen painopisteet kuntien osalta 2.1. Yhteenveto kuntien ja yritysten kanssa käydyistä neuvotteluista Alla olevat neuvotteluista kirjatut asiat ovat kirjoittajan osin subjektiivinen näkemys ja kuvaus kunnissa olevasta tilanteesta. Painopiste keskusteluissa oli tehtävän mukaan energia- ilmasto- ja kilpailukykyasioissa. Keskustelut olivat avoimia ja toivat esiin ennakko-odotuksista poiketen hyviä suorituksia erityisesti uusiutuvan energiaan siirtymisen osalta. Länsi-Uudellamaalla ollaan hyvin etenemässä, mutta työtä ja mahdollisuuksia on edelleen.

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys 6.9.2011 2 2.2. Kuntakohtaisia huomioita tiivistettynä 2.2.1. Hanko Asukkaita 9700 Strategiat ja suunnitelmat Kaupungilla ei ole kirjallista strategiaa eikä myöskään ilmasto-ohjelmaa. Strategia kuitenkin on parhaillaan valmisteilla. Energia- ja ilmastokysymykset ovat kuitenkin hyvin esillä toimintaa kehitettäessä ja tavoitteet ohjaavat toteutusta. Kaupungin julkisuusprofiili on painottunut matkailuun ja satama-asioihin. Ilmastoasioiden suhteen ei ole johdonmukaista toteutusta. Väestön kehitys on kaupungin suurimpia huolenaiheita. 1990 luvulla väkimäärä väheni n. 1500:lla ja vielä 2000 luvulla n. 600 hengellä. Muutos oli 17,9 % Työpaikat vähenivät samaa tahtia väestön vähenemisen kanssa1990 luvulla. Työllisen työvoiman määrä on n. 5400 ja myös sen määrä on alentunut väestön muutoksen suhteessa. Elinkeinopolitiikka Hangolla ei ole erillistä kirjattua strategiaa voimassa olevasta elinkeinopolitiikasta. Monipuolisesta elinkeinojakautumasta johtuen toiminta on kuitenkin vilkasta ja muutoksia toimintaedellytysten parantamiseksi ollaan tekemässä niin kaupungin kuin yritystenkin toimesta. Uusien yritysten saamiseksi alueelleen kaupunki on ollut mahdollistamassa laajojenkin alueiden käytön yritysten käyttöön. Erityisesti transiittoliikenteen vaatimuksiin on vastattu alueiden kaavoituksella ja käyttöönotolla. Käynnistetyn, eri toimialoja kattavan systemaattisen toimintapolitiikan avulla uskotaan saatavan kehitystä aikaan. Elinkeinopolitiikkaa ollaan kehittämässä tavoitteena kaupungin ja yritysten yhteistyön lisääminen ja yhteisten tavoitteiden edistäminen. Yhteistyön tehostaminen kanavoituu aluksi teollisuusyhdistyksen kautta ja tulosten perusteella suunnitellaan jatkotoimet. Tärkeitä painopistealueita Hangon osalta ovat matkailun kehittäminen ja sataman strategian vahvistaminen. Elinkeinotoimintaa vahvasti tukevaa olisi Hanko- Lohja radan sähköistäminen. Se lisäisi sataman, yritysten ja kaupungin kilpailukykyä lisäisi työmatkaliikennettä ja turismia, sekä vähentäisi CO2 päästöjä merkittävästi. Kaavoitus ja rakentaminen Kaavoituksen avulla ja rakentamisen ohjeistuksella ohjataan kaupungin energiaratkaisuja. Tämä näkyy erityisesti viimeaikaisissa suurissa hankkeissa asuntorakentamisessa ja palveluyrityksissä. Yhteistyössä kaupungin, energiantuottajien, yritysten ja asukkaitten kanssa on päästy ratkaisuihin, jossa kaukolämpöverkko laajenee. Kaukolämmön piiriin tulee kaupungin kiinteistöjen lisäksi merkittävä määrä keskustan uusia pientaloja ja joitakin liikelaitoksia. Energia kaukolämpöön tuotetaan jatkossa metsäbioenergialla, pientaloihin verkon ulkopuolella asennetaan pääasiassa maalämpöpumppuja, varaava takka tai ilmalämpöpumppuja, sekä aurinkokeräimiä. Paikallisesta kaukolämpöverkosta esimerkki on Lappohjan alueella, jossa toimii paikallinen hakelämpölaitos energian tuottajana. Energiaratkaisut Hangon alueen CO2 päästöt 2007 olivat 1283000 tn.

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys 6.9.2011 3 Hangon kaupungin yhdyskuntarakenteesta johtuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat määrältään suuria. Suurimmat päästöt aiheuttaa teollisuus n. 65 %. Voimalaitokset n. 25 % ja muut toiminnot n. 10 %. Korkea kuntakohtainen päästötaso vaatii alentuakseen suuria muutoksia erityisesti teollisuuteen ja energiantuotantoon. Merkittäviä muutoksia ollaan jo suunnittelemassa ja toteuttamassa hyvin monella sektorilla. Alueelle kaukolämpöä tuottavan Fortumin toimesta ollaan siirtymässä raskaasta polttoöljystä metsähakkeen käyttöön. Kokonaistuotanto nousee 100000 MWh vuodessa. Uusiutuvan osuudeksi lasketaan 95 %. Tästä energiasta pääosan ostaa teollisuus (Genencor). Kaukolämmön osuudeksi tulee n. 23000 MWh vuodessa. CO2 päästöt alenevat koko tuotannossa n.26500 tn ja lämmityksen osalta n.6100 tn. Merkitys päästöjen kokonaisuuteen on esitetty raportin yhteenvetoosassa. Viimeisten vuosien aikana pientalojen osalta on otettu käyttöön yleisesti maalämpöä. Ennakkotietona niiden asuntojen määrä kahden viime vuoden aikana on ollut n.100 kiinteistöä. Keskiarvolaskennan mukaan CO2 säästö per kiinteistö on 4 tn vuodessa. Näin syntyy vuotta kohti 200 tn CO2 alenema. Uusien pientalojen liittäminen kaukolämpöverkkoon lisää uusiutuvan osuutta merkittävästi entisestään ja alentaa päästöjä erityisesti, kun verrataan fossiilisiin polttoaineisiin, jolloin 100 talon lämmityksen päästöt olisivat n.400 tn. Tässä ratkaisussa n. 40 tn. Raaseporin Puun toteuttamana Lappohjassa tuotetaan paikallista kaukolämpöä n. 5000 MWh vuodessa. Määrällä korvataan kevyttä polttoöljyä. CO2 alenema on n.1300 tn. Merkittävä energian kuluttaja on FN Steel. Sen masuuneissa tuotetaan energiaa kivihiilellä ja osin raskaalla polttoöljyllä. Käyttömäärät vuodessa ovat n. 250000 tn kivihiiltä ja n. 580 tn polttoöljyä. tehtaan kokonaispäästöt ovat n. 900000 tn/a. Meneillään olevilla teknisillä muutoksilla energiankäytön hyötysuhde paranee niin, että CO2 ekv päästöt pienenevät n. 30000 tn. Suunnitelmissa on tehtaan konvertteriprosessin uusiminen. Sitä kautta voitaisiin saada talteen n. 10MW:n teho. Sen merkitys olisi n. 80000 MWh energiaa vuodessa ja päästöalenema n. 27000 tn. Yritys on mukana TEM:n energiasäästösopimuksessa. Lisäksi alueelle on suunniteltu 4-6 tuulivoimalaa. Jos voimaloita on 4 ja teho 3 MW voimala niin energiamäärä on luokkaa 26300 MWh ja päästövaikutus n. 5800 tn. CO2 vuodessa. Hangossa jo olevien neljän tuulivoimalan (Saba Wind) energian tuotto on n. 4380 MWh /2 MW/ voimala = 17520 MWh. CO2 alenema on n. 4000 tn vuodessa. Kaikki esilläolevat energiatuotannon ja käytön muutokset ovat suuri muutosprosessi. Toteuttamisella on merkittävä työllistävä- ja taloudellinen vaikutus. Parhaan mahdollisen tuloksen aikaansaamiseksi on tarpeen rakentaa entistä tiiviimpi yhteistyö eri toimijoiden välillä. Sitä mukaa, kun hyvin monipuolinen prosessi etenee, on tarpeen ja mahdollista haastaa markkinat tulemalla asian kanssa julkisuuteen. Julkisuuden kautta voidaan kunnan imagoa palvelujen tuottajana parantaa ja siten tukea paikallisten elinkeinojen ja erityisesti matkailun kilpailukykyä. Jätehuolto Hanko on osakkaana Rosk n Roll jäteyhtiössä. Sitä kautta jätteet hoidetaan kokonaisvaltaisesti. Energiaksi jätteestä päätyvät poltettavat rakennusjätteet. Puhdistamojäte menee osin kompostointiin ja osin biokaasulaitokselle. Hangon satamaan on järjestetty laivojen jätevesien vastaanotto. Se on merkittävä investointi ja toimenpide Itämeren hyväksi. Polttolaitosinvestoinnin jälkeen Rosk n Roll.n toimesta poltetaan sekajäte. Sitä kautta Hangon CO2 päästöt alenevat n. 2000 tn. Yhteensä päästöt vähenevät 96800 tn = 7,5 % vuoden 2007 kokonaistasosta

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys 6.9.2011 4 Yritykset Hangon kaupungin elinkeinotoiminta on vilkasta monipuolisen yritystoiminnan johdosta. Yritysrakenne on suurista teollisuusyrityksistä pieniin palveluyrityksiin. Merkittävää osaa näyttävät metalliyritykset ja kemian teollisuus. Näiden osalta voidaan puhua klusteriverkostosta. Energian tarve yrityksillä on suuri. Tämä näkyy, kuten edellä on kuvattu, suurina kasvihuonekaasupäästölukuina. Energian tuotannon ja kulutuksen osalta on käynnistynyt toimenpiteitä, jotka merkittävällä tavalla alentavat päästötasoja. FN Steel (yrityshaastattelu) Valimoyritys FN Steel on suuri energian käyttäjä. Polttoaineena käytettään kivihiiltä ja sillä tuotetaan sekä lämpöä, että sähköä. Yrityksessä on menossa useampivaiheinen energiatehokkuutta ja kilpailukykyä edistävä prosessi. Mittavilla investoinneilla ja teknisillä ratkaisuilla ollaan lähivuosina pääsemässä eteenpäin. Toimintamalli on ratkaisukeskeinen ja siten tulevaisuuteen tähtäävää. Yrityksen johtoa on mukana alueen teollisuusyhdistyksen toiminnassa. Kysymykseen kaupungin ja yritysten yhteistoiminnasta keskustelussa todettiin mm. Kaupungilla on iso merkitys tietojen välittämisessä ja tulevien asioiden molemminpuolisissa yhteistyömahdollisuuksissa. Kaksi kertaa vuodessa tapahtuvat tapaamiset kaupungin toimialajohdon kanssa on hyvä asia. Palvelutoimintaa PK- yrityksille tarvitaan alueelle lisää esim. tilitoimisto. Yritysten saamiseksi Hangossa ei ole erityistä ohjelmaa, olisi hyvä olla Kunta+ valtio kehittävät infran, kaavoituksessa pitäisi näkyä, että teollisuutta halutaan kasvattaa ja monipuolistaa. Yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi kriittisen massan (lisää yrityksiä ja toimintaa) lisäämiseksi tulisi tehdä lisää työtä. Kaupungin sijainti satamakaupunkina ja matkailukohteena antavat hyvät mahdollisuudet tavarankuljetuksille, mutta erityisesti matkailulle. Kaupunkikuvaa laajasti ottaen olisi tärkeä pyrkiä parantamaan viihtyvyyden lisäämiseksi. Yhteishankkeet, kuten viemäriverkoston toteuttaminen ovat osoitus yhteistyön tarpeellisuudesta kaupungin sisällä tapahtuvasta kaikkia osapuolia koskevasta toiminnasta. Raaseporin Puu (yrityshaastattelu) Yrityksen toiminta perustuu ideaan uusiutuvan energian tuotannosta. Asteittainen laajeneminen niin, että yritys tarjoaa jatkossa kokonaistoimituksena lämpöenergiaa sopimuskohteilleen, katsotaan olevan hallittavuuden ja ennustettavuuden kannalta paras toiminnallinen ratkaisu. Lappohjan alueen n. 4 km:n kaukolämpöverkko on esimerkki hajautetun kaukolämmön tuottamisesta ja jakelusta. Ympäristönäkökulmat = vihreät arvot, paikallisuus= liiketoimintaa ja työpaikkoja (syntynyt yli 10) antavat perusteet kehittää toimintaa edelleen. Kilpailutilanne osoittaa, että toimintamalli on etenemässä koko Länsi- Uudenmaan alueelle. Puupohjainen bioenergia onkin selvästi nopeimmin käynnistynyt uusiutuvan energia tuotantomuoto alueella. Puulla korvataan tällä hetkellä n. 450000 litraa kevyttä polttoöljyä. Päästöt alenevat tämän johdosta n. 1300 tn vuodessa. 2.2.2. Inkoo Asukkaita n. 5600 Strategiat ja suunnitelmat Inkoon kunnan toimesta on kuluvan vuoden aikana valmistunut Inkoon kunnan energia- ja ilmastoohjelma. Ohjelma kuvaa laajasti kunnan alueen energiantuotantoa, päästötilannetta ja erityisesti kunnan toiminnalla mahdollisesti saatavia parannuksia. Eri asiakokonaisuuksiin on hyvin kerätty energiatehokkuutta parantavia ja päästöjä vähentäviä asioita. Kullekin osa-alueelle on asetettu tavoitteet ja määritelty ne toimenpiteet, joilla asiaa edistetään.

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys 6.9.2011 5 Ohjelmassa on mainittu myös seuranta ja vastuutahot. Varsinaista tavoitetta muutoksen määristä ja aikatavoitteista CO2 osalta ei ole konkretisoitu. Ohjelmasta saa kuitenkin selvän kuvan kunnan tilanteesta ja hyvistä mahdollisuuksista parantaa energiatehokkuutta ja kilpailukykyä, sekä alentaa CO2 päästöjä merkittävästi. Raportissa mainitulla tavalla päästölaskennassa on ongelmia. Kun verrataan energiantuotannon päästöjä ja energiankulutuksen päästöjä tulee helposti ristiriitaisia tuloksia. Muutosten vaikutusten laskeminen tuo yksittäisten asioiden merkitystä paremmin esille. Voidaan tietää omien toimenpiteiden vaikutus päästöihin. Valtuustokäsittely lisää ohjelman uskottavuutta ja toteuttamismahdollisuutta.(24.3.2011). Elinkeinopolitiikka Elinkeinopolitiikan yhtenä lähtökohtana on toiminnan edistäminen kestävän kehityksen periaattein. Suuri huomio on kiinnitetty paikallisten olosuhteiden antamien mahdollisuuksien hyödyntämiselle. Erityisesti tavoitteena on saada tuulivoimahankkeita eteenpäin. Myös muiden uusiutuvien energiamuotojen kuten aurinko- ja aaltovoimatuotannon kehitystä seurataan ja pyritään tukemaan sijoittumista kunnan alueelle. Yrityksille suositellaan energiakatselmuksia ja energiansäästösopimusten solmimista. Yritysten kuntaan sijoittumista edesauttaa hyvä maantieteellinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet. Tilojen järjestämisessä kunnalla on välittäjän rooli. Laajan yhteistyöverkon avulla kunnan alueella olevat vapaat tilat ovat hyvin tiedossa. Tilanteen mukaan kunta selvittää ja auttaa yritystä sijoittumisessa. Yritysten saamista kuntaan pidetään tärkeänä asiana. Asian edistäminen on tärkeä osa koko organisaation työstä. Asioista monipuolisesti tiedottamalla luodaan kunnasta yrityksille aktiivinen kuva. Kaavoitus ja rakentaminen Kaavoittamisen ja maankäytön kautta kunta pyrkii vaikuttamaan asuntojen ja yritysten sijoittumiseen niin, että uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet tulisivat optimaalisesti hyödynnettyä. Kunnalla on erillinen maapoliittinen ohjelma. Kunta on aktiivinen raakamaan ostaja ja sitä keinoa käyttäen pyritään ohjaamaan rakentamista tiiviimmin taajamiin ja raideyhteyksien varrella. Energiaratkaisut Inkoon alueen kokonaispäästöt 2007 olivat 953000 tn. Inkoon kunnan energia- ja ilmasto-ohjelmassa on päivitetyt energiantuotannon ja käytön tiedot. Ohjelmasta heijastuu pyrkimys lisätä uusiutuvan energian käyttöä merkittävästi lähivuosina. Massiivisena tekijänä energiantuotannossa ja CO2 päästöissä on hiilivoimala. Kunnan keskustan kaukolämpölaitos käyttää raskasta polttoöljyä energiantuotannossaan. Suuri paino suunnitelmissa on asetettu uusiutuvan energian määrän kehittämiselle ja energiantehokkuuden parantamiselle. Kiinteistöjen energiankulutusta tullaan parantamaan erilaisilla keinoilla, Kaukolämmön tuotannossa siirrytään metsäbioenergian käyttöön ja edistetään myönteisellä tavalla tuulivoimakapasiteetin rakentamista kunnan alueelle. Kunnan alueella toimii yksi 2 MW:n tuulivoimala, jonka energiantuotto on n.4700 MWh ja päästöalenema n. 1000 tn. Tuuliolosuhteiden puolesta tuulipuiston rakentaminen Inkooseen on hyvin perusteltua. Päästöjen kannalta olisi saavutettavissa merkittävä alenema jos puistoon tulisi 30 yksikköä 3:n MW:n voimalaa. Sähkön tuotanto olisi n. 236000 MWh ja päästöjen alenema n. 52000 tnco2. Edellä mainituilla toimenpiteillä Inkoon alueen CO2 kokonaispäästöt alenisivat n. 6 %. Kulutuksen päästöt n. 55000 tn se korvaisi kokonaan. Toteutuessaan muutos toisi alueelle investointien kautta rakentamistyövoiman tarvetta, infran lisäämistä mm. huoltoreittien muodossa, huolto- ja kunnossapitotöitä tuulivoimaloiden, sekä metsäbioenergialaitosten hoitoon ja valvontaan. Lisäksi tulisi metsäbioenergian käytön laajenemisen johdosta metsätyövoima- ja yritysmahdollisuuksia.

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys 6.9.2011 6 Yritykset Inkoon kunta kuuluu Lohjan seudun ympäristöklusteriin, joka on yritysten, kuntien ja yhtymien yhteistoimintaverkosto. Sitä kautta on tarkoitus kehittää osapuolten toimintaa ja yhteistyötä. Suurimmat kunnan alueella toimivat yritykset ovat energiantuotantoyhtiöitä. Kunnassa kiinnitetään huomiota palveluyritysten saamiseen ja kehittämiseen. Tulevan elinkeinopoliittisen ohjelman avulla tullaan yritysten tarvitsemia palveluja ja yhteistyötä kunnan kanssa kehittämään. Maatilat Inkoossa on merkittävästi pääasiassa viljelytuotannossa tai erikoiskasviviljelyssä mukana olevia maatiloja. Tavoitteet tiloilla ovat yhtenäiset kunnan tavoitteiden kanssa, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen ja paikallinen elintarvikkeiden tuotanto ja myynti. Kunnan alueelta löytyy biotalouden mallitila Fagervikin kartano. Jätehuolto Inkoon kunta on osakkaana Rok n Roll jäteyhtiössä. Toimintaa harjoitetaan yhteisin tavoittein ja pelisäännöin kaikkien yhdeksän osakaskunnan kanssa. Polttolaitosinvestoinnin kautta päästöalenema 2014 tulee olemaan n. 1180 tn. Päästöalenemamahdollisuus n. 54180 tn = n. 6 % kokonaispäästöistä. Kunnan päästölaskelmaa rasittaa kohtuuttomasti lauhdevoimalaitos, jonka päästöt ovat 94,2 % kokonaispäästöistä ja energia toimitetaan pääasiassa kunnan ulkopuolelle. Tiedotus Tehtyjen energiaratkaisujen ja muutosten tiedotus on ollut tavanomaista, eikä asioissa ole erityisesti profiloitu. Uuden energia- ja ilmasto-ohjelman vuoksi ollaan miettimässä laajempaa julkisuutta tavoitteiden ja toteuttamisen suhteen. 2.2.3. Karjalohja Asukkaita n. 1500 Strategiat ja suunnitelmat Karjalohjan kunnalla on kirjallinen kuntastrategia ohjelma vuoteen 2013. Energiatehokkuus ja ilmastoasiat eivät ole mainittu painopisteasioissa. Kunnan toiminnoissa ja käytännön suunnitelmissa ympäristöasiat ovat kuitenkin mukana. Mm. vesi- ja viemärilinjoja ja jäteasemaa koskevat hankkeet ovat osoitus tästä. Myös joittenkin yritysten ratkaisut perustuvat uusiutuvan energian käyttöönottoon. Maataloutta ja sen monimuotoisuutta korostetaan mm. luomutuotantoa edistämällä. Matkailu on myös tärkeässä osassa kunnan luonnonkauniiden maisemien ja tarjolla olevien palvelujen johdosta. Kaikkea tulevaa toimintaa ohjaa ajatus tulossa olevasta kuntaliitoksesta. Elinkeinopolitiikka Elinkeinopolitiikka on strategiassa selvästi painopisteenä. Yritystoiminnan kehittäminen lähtee olevien yritysten ja maatilayrittäjien toimintamahdollisuuksien parantamisesta ja varmistamisesta paikalliset olosuhdetekijät huomioiden. Varsinaista uutta elinkeinotoimintaa ei olla voimakkaasti etsimässä. Kaavoitus ja rakentaminen Kaavoituksessa huomioidaan yleisen kehityksen mukaisesti energia ja yleiset ympäristövaatimukset. Kaavoituksella ei määrätä erikseen lämmitystapaa, mutta ohjaavaa neuvontaa toteutetaan kaikenlaisten kiinteistöjen ratkaisuissa. Rakennuslupia erilaisiin kohteisiin annetaan n. 120 kpl vuodessa. Uusiutuvan energian ARA tukihakemuksia tuli 2011 vain neljä. Merkittävä osa uudesta rakennuskannasta koskee vapaa-ajan asuntoja. Energiantuotanto Karjalohjan alueen CO2 päästöt 2007 olivat 9300 tn.

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys 6.9.2011 7 Karjalohja tavoittelee tulevaisuudessa statusta, jossa kunta tunnettaisiin viherkaupunginosana Lohjaan liittymisen jälkeen. Useissa merkittävissä kohteissa on otettu käyttöön uusiutuvaa energiaa. Tällaisia ovat mm. Päiväkummun kylpylä, jossa siirryttiin öljystä pellettilämmitykseen. Alueella on muutama hakelämpölaitos ja niihin liittyvät lämmönjakeluverkostot ja verkoston laajentamista suunnitellaan. Asiakkaina on mm. kunnan kiinteistöjä. Yrityspuolella merkittävä avaus on Motorenkaan vuonna 2008 käyttöönottama maalämpöjärjestelmä. Samoin kirkon lämmitysenergia on maalämpöä, joka tulee järven pohjasta. Myös maatiloilla on asteittain siirrytty enenevässä määrin metsäbioenergian käyttöön. Muutos tapahtuu kuitenkin lähinnä kiinteistöjen laajennuksen, korjausten tai lämmitysjärjestelmän saneerauksen yhteydessä. Yritykset Merkittävimmät yritykset Karjalohjalla ovat kylpylätoimintaa harjoittava Päiväkumpu, Moottoripyörien renkaita nastoittava Motorengas, hoivapalvelujen tuottaja ja elintarvikesektorilla mm. mehunpuristus yritys Kunnassa on useita luomutuotantoon erikoistuneita maatiloja. Uusia energiaalaan syntynyt liiketoiminta kohdistuu lähinnä paikallisiin haketoimituksiin lämpölaitoksille. Jätehuolto Karjalohja on osakkaana Rosk n Roll jäteyhtiössä. Jätteen keräily tapahtuu yhteisten pelisääntöjen mukaan jäteyhtiön toimesta. Karjalohjan päästöihin vuoden 2014 valmistuva jätteenpolttolaitoksen investointi vaikuttaa n. 320 tn. 2.2.4. Karkkila Asukkaita n. 9000 Strategiat ja suunnitelmat Karkkilan kunnalla on vision pohjalta laadittu kaupungin strategia, joka ulottuu vuoteen 2016. Strategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.9.2010. Strategiaa täydentää vuosille 2007-2013 tehty elinkeino-ohjelma. Asiat em. asiakirjoissa on käsitelty melko yksityiskohtaisesti. Tavoitteiden ja mittarien lisäksi voisi olla määritelty lisää toimenpiteitä joilla tavoitteen mukaisiin tuloksiin päästään. Kaupungilla on energiatehokkuussopimus TEM:n kanssa energiasäästötavoitteet, jossa vuodesta 2008 vuoteen 2016 mennessä ovat 9 %. Energiasäästön kokonaistavoite on 1094 MWh. CO2 päästöt alenevat n. 250 tn kun säästöt toteutuvat. Energiatehokkuutta seurataan aktiivisesti kaupungin energiansäästön ohjausryhmässä. Uusiutuvan energian edistäminen, cleantec teknologian tuotteiden edistäminen ja päästöjen vähentämistavoitteet eivät näy selkeinä suunnitelmissa. Karkkilan monipuolinen paljolti metalliteollisuuteen painottunut yritysrakenne antaa hyvän pohjan kehittää yhdessä kunnan ja yritysten kanssa toimintaa ja pyrkiä löytämään lisää kilpailuedellytyksiä parantavaa liiketoimintaa. Kunnan sijainti on hyvä ajatellen teollisten toimijoiden ja asunpaikkaa valitsevien perheiden kannalta. Kaavoitus ja rakentaminen Karkkilan alueen aktiivisin kaavoitus toteutuu asuntorakentamisen alueella. Pientaloja varten kaavoitetaan n.30 tonttia vuodessa. Kaavoitus tehdään alueellisena kokonaisuutena tiettyjä taloja tietylle alueelle. Kaavamuutoksilla on vaikutettu uusiutuvan energian käytön lisäämiseen koskien mm. Kumpumetsän hakelämpölaitosta. Samassa yhteydessä selvitetään aurinkokeräimien käyttömahdollisuutta lämpimän veden tuotantoon. Suunnitellun 500kw:n hakevoimalan maksiimi vuositeho on. 4000 MWh. Korvattaessa kevyttä polttoöljyä alenevat CO2 päästöt n. 1070 tn. Uusiutuvan energia käyttöä pyritään eri vaihtoehdoissa edistämään, mutta mm. suositun maalämmön rakentamista rajoittanee paikallinen pohjavesialue. Energiaratkaisut Karkkilan alueen CO2 päästöt 2007 olivat 62000 tn (+ 44000 tn Componentan sähkö).

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys 6.9.2011 8 Karkkilan keskustan alueen kiinteistöissä on n. 110 osalta käytössä kaukolämpö. Lämmön tuottaa Keravan energia Karkkilan Puhdistamontien polttolaitoksessa. Lämpö tuotetaan suurimmalta osaltaan jyrsinturpeella (78 %) ja raskaalla polttoöljyllä n.22 %. Vuotuinen energiantuotanto kaukolämpöverkkoon on n. 32000 MWh. Suunnitelmissa on siirtyä osittain metsähakkeen käyttöön polttoaineessa. Muuttamalla laitoksen polttoaine turpeen sijasta esim. 50 % metsähakkeelle saataisiin CO2 määrää alenemaan n. 5000 tn vuodessa. Kaukolämmön ulkopuolella Karkkilassa lämmitystapana on yleisesti kiinteistökohtainen öljy- tai suora sähkölämmitys. Jätehuolto Karkkila on mukana omistajana keskitetyssä Rosk n Roll jäteyhtiössä. Vuoteen 2014 mennessä siirrytään sekajätteen osalta polttoon. Investoitu laitos sijaitsee Vantaalla ja sitä hoitaa Vantaan energia. Sitä kautta jätteestä energiaa tuottamalla saavutetaan n. 2000 tn CO2 alenema Karkkilan osuudeksi laskettuna. Yritykset Karkkilassa on perinteistä johtuen merkittävä määrä metallialan yrityksiä. Kymmenen suurinta yritystä työllistävät yli 50 henkeä per yritys. Componenta (yrityshaastattelu) Componenta suurimpana metallialan yrityksenä on suuri energiankäyttäjä. Yrityksellä on selkeät tavoitteet energiankäytön tehostamisesta ja alentaa kulutusta 20 % n. 200 GWh:n määrästä 160 GWh. Energian käyttö jakautuu n. 75 % sähköä ja 25 % lämpöä RPÖ:llä. Toteutuessaan päästöalenema on n. 9000 tn CO2ekv. Yrityksessä on jatkuvasti suunnitteilla toimia ja ratkaisuja, joilla voidaan energiatehokkuutta edelleen parantaa. Yrityksen mukaan säästöt syntyvät pienistä virroista ja vaikuttavat talouden lisäksi työolosuhteisiin ja ympäristön laatuun. Tuotteet valmistetaan pääosin vientimarkkinoille. Vaativimmat asiakkaat ovat luoneet standardin, jossa energian käytön ja tuotantotapaselvitys tarvitaan aina, jos energian kulutuksen arvo ylittää 9 % tuotteen myyntihinnasta. Kaikessa viennissä ympäristön huomioiva dokumentoitu toiminta on välttämätöntä. Helvar (yrityshaastattelu) Kuristimia ja valonohjaustekniikkaa valmistava Helvar tuottaa cleantec tuoteryhmään tuotteita ja myy tuotteet n. 95 % vientiin. Valaistusalalla on meneillään suuri kehitysvaihe, kun uutta teknologiaa käyttämällä voidaan saavuttaa jopa 60-70 %:n energiansäästöjä. Investointien takaisinmaksuaika on yleisesti 1-3 vuotta kohteesta riippuen. Helvarilla on Karkkilan tuotantolaitoksen osalta toteutettu valaistusjärjestelmän muutos osoittamaan valmistettujen laitteiden ja järjestelmien toimivuutta. Energiasäästön tehokas toteuttaminen edellyttää tehtaan mukaan asiallisen energiakatselmuksen tekoa, asiansa osaavaa toteutuksen suunnittelijaa ja toteutuksen jälkeen kulutuksen seurantaa ajantasaisella mittauksella. Omassa toteutuksessaan he ovat päässeet laitoksen valaistuskulujen osalta n. 70 % alenemaan. Valaistuksen alueella tekninen kehitys on ollut huimaa. Kiinteistökohtaisia ratkaisuja tehtäessä voidaan saada investointiin panostus lyhyessä ajassa takaisin. Muutos on niin merkittävä, että asiasta tulisi tehdä kansallinen kampanja, ellei peräti vielä vahvempi suositus käyttää kaikissa muutoksissa uutta teknologiaa. Silloin kohteena olisivat valtion, kuntien ja yritysten kiinteistöt ja ulkovalaistukset Tiedotuspolitiikka Karkkilan kunnan strategiset suunnitelmat ovat kansalaisten nähtävillä mm. nettisivuilla. Tiedossa ei ole, että energiatehokkuus tai ympäristöasioiden suunnitelmia tai osia niistä olisi tiedotettu erityisen laajasti, vaan on pidetty melko matalaa profiilia. 2.2.5. Lohja Asukkaita n. 40000

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys 6.9.2011 9 Strategiat ja suunnitelmat Lohjan kaupungille on tehty kokonaisuutta koskeva strategia vuosille 2009-2017. Strategia on hyväksytty valtuustossa 9.12.2009. Strategian toteuttamisen yksityiskohtaiset suunnitelmat valmistellaan eri toimialojen toimesta ja toteutumista seurataan karkeasti ottaen kahden vuoden jaksoissa. Strategiassa tuodaan esille ilmastomuutoksen huomioimisen tärkeys ja uusiutuvaan energiaan panostaminen tulevaisuudessa. Varsinaista kasvihuonekaasupäästöjen alentamistavoitetta ei lähivuosille ole määritelty. Sen sijaan kaupunki on tehnyt energiatehokkuussopimuksen TEM:n kanssa, jossa energiatehokkuuden parantamistavoite vuoteen 2016 on 9 % ja merkitsee n. 3600 MWh energiamäärän säästämistä vuodessa. Ilmasto ja ympäristötavoitteita on tarkemmin käsitelty Lohjan kaupungin ilmasto-ohjelmassa 2009-2012. Tämän ohjelman mukaan tavoitteena on, että Lohja olisi hiilineutraali v. 2050. Lohja on ollut mukana yhtenä Suomen 51 kunnasta kuntien ilmastonsuojelukampanjassa. Kaupungin strategiassa on tulevaisuuden avaintekijöiksi mainittu toimialoista tietointensiivinen teollisuus, hitech- yritykset, nanoteknologia, PK- sektorin kasvuyritykset, teknologiateollisuuden yritykset ja biotekniikka. Ilmastonmuutoksen uhasta syntynyt alan kehitys antaa hyvät mahdollisuudet toteuttaa menestyksellistä toimintaa mainituilla avainaloilla. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla on toteutumisen onnistumisessa suuri merkitys. Kaupungin strategiasta on tiedotettu asukkaille joka kotiin tapahtuneella esitteellä. Tehtävistä varsinaisista toimenpiteistä tiedotetaan toimialoittain. Kaupunki ei ole kovin voimakkaasti tiedotuksella sitoutunut ympäristötavoitteisiin. Asumisympäristö ja viihtyvyys sen sijaan ovat johtavana asiana esillä. Elinkeinopolitiikka (mukana haastattelutietoa) Kaupungin elinkeinopolitiikkaa on kehitetty sitä varten luodulla elinkeinopoliittisella ohjelmalla. Ohjelmaa on tehty vuodesta 2006. Parhaillaan on käsittelyssä uusi ohjelma tuleville vuosille! Ohjelma vuosille 2006-2013 kuvaa hyvin tilannetta, vahvuudet ja heikkoudet analyysin avulla ja listaa tarvittavia toimenpiteitä suunnitelman toteuttamiseksi. Suunnitelma on tehty VISION, eli sen näkemyksen mukaan mihin kehityksen ja tarpeiden uskottiin 2006 menevän. Näiden pohjalta on valittu toiminnan painopisteitä. Suunnitelma ei ole sisältänyt konkreettisia tavoitteita eikä operatiivisia sitovia toteutuksia työn ohjaamisen ja seurannan osalta. Toimialakohtaiset ohjelmat ovat kuitenkin käytännössä hoitamassa monia ohjelmassa mainittuja asioita. Elinkeinopoliittista ohjelmaa ovat mukana rakentamassa yritysvaltuuskunta ja uuden ohjelman kokoamatyöhön osallistuu yrittäjät järjestönä. Uudesta ohjelmasta halutaan entistä käytännönläheisempi. Ohjelmasta odotetaan yhteen kokoavaa voimaa, joka tuottaisi kehittämisimpulssit ja tulosten seurannan. Kaupungin ja yrittäjien välinen yhteistyöryhmä, elinkeinopoliittinen neuvottelukunta kokoontuu määrävälein kuusi kertaa vuodessa käsittelemään yritystoiminnan ja kaupungin ajankohtaisia tai tulossa olevia yhteisiä asioita. Elinkeinojohdon ja yritysten yhteinen kokous on kuukausittain. Energiansäästöön ohjaavia yhteisiä hankkeita ei ole toteutettu yrittäjien kanssa. Yritykset tekevät omia tehostamistoimiaan, mutta näkisivät kannustavina, jos kaupunki lähtisi toteuttamaan energia- ja ilmastohankkeita ja ottaisi niissä vetovastuun. Myös ilmastomyönteisen imagon luomista alueelle ja yrityksille pidetään tärkeänä ja yrityskohtaisesta energia- ja päästötaseesta ollaan kiinnostuneita. Järjestöjen ja yritysten yhteistyö pelaa parhaiten lakisääteisten asioiden kohdalla. Aktiivista yritysten hankintaa ei kuitenkaan tueta tehokkaalla tonttipolitiikalla ja toimitilojen järjestämisellä. Jotta voidaan saavuttaa ohjelmassa mainittuja työpaikkojen lisääntymistä,

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys 6.9.2011 10 pitäisi em. asioihin panostaa ja tehdä uusia toimintakonsepteja. Lohjan keskeisen sijainnin johdosta olisi mahdollista ja tärkeätä, että kaupunki ottaisi johtavan roolin myös pääkaupungin kehyskuntien elinkeinopolitiikan vetäjänä. Yritysten sijoittumiskysymystä tulisi huomioida mm. että yritystoiminnalle suunnitellut tilat ja kaavoitetut alueet ovat eettisesti hyvässä vetovoimaisessa kunnossa. Osaamiskeskittymät korostuisivat klusterien kehittymisen myötä. Vetovoimatekijöinä olisivat markkinoiden elinkaarivaiheen alussa olevat, strategiassakin mainitut uusiutuva energia-ala ja cleantec teknologia. Lohjan osalta on yhtenä mahdollisuutena pidetty vesialaan liittyvän klusterin vahvistaminen, mutta muitakin mahdollisuuksia uskotaan olevan. Sijoittumista tiedustelevia yrityksiä varten tulisi laatia suunnitelma, jonka avulla yritys otetaan positiivisesti vastaan ja ryhdytään yhdessä niiden kanssa ratkaisemaan sijoittumiseen liittyviä mahdollisuuksia. Tämä edellyttää, että asian hoitamiseen on varattu sopivasti henkilö- ja osaamisresursseja. Yhteistyö kaikkien Länsi- Uudenmaan kuntien kesken erityisesti osaamisasioissa, parantaisi kaikkien osapuolten mahdollisuuksia toteuttaa vaativiakin hankkeita. Parhaillaan kaupunki etsii uusia avauksia elinkeinopolitiikan alueelta muiden kuntien kanssa. Kaavoitus ja rakentaminen Muuttovoittokuntana (n.+1 % /a) Lohjalla on kasvavaa kysyntää asunnoista. Vuosittain rakennetaan 200-300 uutta asuntoa ja niiden lisäksi koulu- ja päiväkotitiloja, sekä liikuntapaikkoja. Lohjan kaupungin alueella kaavoitusta ja kaavamuutossuunnittelua on tehty aktiivisesti ja kaavoitettua aluetta on n.34000 ha. Painopiste on em. syistä asuntorakentamisessa ja kehitettäviä alueita ovat keskustan ulkopuolella olevat useat taajamat. Ilmastonäkökodista tavoitteena ovat hajarakentamisen hallinta, energia ja kaavoitustehokkuuden nosto, julkisten- ja pientalojen energiankulutuksen lasku ja kannustaminen ilmastonmuutoksen hallintaan vaikuttaviin toimiin. Konkreettisena kehitystoimena on kaukolämpöverkon laajentaminen ja sen piirissä olevien asuntojen määrän selkeä kasvattaminen. Vuoden 2011 alussa tarjolla olleeseen ARA:N myöntämään energiatukeen tuli hakemuksia Lohjan alueelta 90. Muutoskohteina oli kiinteistöjä seuraavasti: öljystä maalämpöön 63 kiinteistöä 70 % sähköstä maalämpöön 12 kiinteistöä 13 % öljy/sähkö- ilmavesi LP 15 kiinteistöä 17 % CO2 päästöt alenevat näiden vaikutuksesta keskiarvolla laskettuna n. 360 tn. Energiaratkaisut (yrityshaastattelu Loher Oy) Lohjan CO2 ekv päästöt 2007 olivat 905000 tn. Lohjan alueella energiantuotantoa on kehitetty monimuotoisessa yhteistyössä. Teollisuuden tuottamaa energiaa ja prosessilämpöä hyödynnetään niin sähkön kuin lämmön tuotannossa. Kaupungin kannalta energia-asioita on ohjattu ja toteutettu kaupungin omistaman Loher yhtiön toimesta. Erityisesti viime vuosina energiapolitiikassa painopiste on ollut uusiutuvan energian tuotannon lisäämisessä ja kaukolämpökapasiteetin kasvattamisessa. Loherin tuottaman tai sopimuksilla välittävän energia määrä on n. 94000 MWh vuodessa ja sen osalta uusiutuvan osuus on noussut 51 prosenttiin. Jos verrataan energiatuotantoa raskaan polttoöljyn CO2 päästöihin alenema on n. 14300 tn. Se on n. 1,6 % Lohjan CO2 kokonaispäästöistä. Yhteistyössä yritysten kanssa (ilman Sappin paperitehdasta) alueen markkinaehtoinen energiantuotanto on n. 428000 MWh vuodessa. Uusiutuvan osuus on n.45 % ja alentaa tällä hetkellä CO2 päästöjä n. 55000 tn. eli n.6 % kokonaispäästöistä.

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys 6.9.2011 11 Kaupunkiin rakennettava uusiutuvan energian CHP sähkön ja lämmön tuotantolaitos nostaa uusiutuvan energian määrää 169000 MWh vuodessa ja alentaa päästöjä lisää n. 48000 tn vuoden 2013 aikana. Tämän jälkeen uusiutuvan energian osuus nousee tuotannosta yli 70 %, päästöt alenevat yhteensä n.116000 tn ja näin ollen Lohjan CO2 päästöt alenevat n. 12,8 %. Ilman teollisuuden päästöjä Lohjan kokonaispäästöt olivat 2009 n. 260000 tn ja em. muutos alentaisi päästöjä 44,6 %. (Lohjan alueen energiantuotannon rakenne ja päästölaskelmat liite 1.) Kirkniemen paperitehtaan energia tuotetaan maakaasulla, biopolttoaineella ja ostosähköllä. Energian kulutus on 1050GWh sähköä, 1128 GWh lämpöä vuodessa. Tehtaan kokonaispäästöt ovat n. 376000 tn CO2 ekv vuodessa. Määrä vastaa 41,5 % Lohjan kokonaispäästöistä. Uusiutuvan energia osuus tehtaalla on n. 15 %. Yritykset Lohjan kaupungin alueella toimii n. 2700 yritystä. Yrityskirjo on monipuolinen. On suuryrityksiä mm. metsäteollisuudessa, teknologiateollisuudessa ja energiantuotannossa. Yrityksistä lukumääräisesti suurin ryhmä ovat pienet lähinnä palveluyritykset. Teollista toimintaa harjoittavien kasvuyritysten osuus sen sijaan on pienehkö tällä hetkellä. Elinkeinorakenteen kannalta mahdollisuudet ovat hyvät. Vahvoja toimialoja ovat puu, teknologia ja muovi. High teknologia ja cleantec yrityksiä ei merkittävästi ole syntynyt. Kaupungin kasvavan palvelutarpeen kannalta erityisesti kaupan palvelujen kehittymiseen kiinnitetään huomiota. Jätehuolto, yhteenveto alueellisesta toiminnasta (yrityshaastattelu Rosk n Roll) Lohjan kaupungin alueelle perustettiin Länsi-Uudenmaan kuntien yhteisesti omistama jäteyhtiö Rosk n Roll. Tässä selvityksessä mukana olevien kuntien lisäksi Vihdin kunta kuuluu yhtiön omistajiin. Rosk n Roll palvelee n.140000 asukkaan aluetta ja on toiminnallisesti yhdenmukaistanut alueen jätehuoltotoiminnot. Kuljetus kunnissa olevista keräilypisteistä tapahtuu keskitetysti Rosk n Rollin toimesta. Yhtiön keskuspaikan olosuhteet ja ympäristö ovat hyvin asiallisesti rakennettu ja hoidettu, niin ettei toimialaa tunnista alueelle tultaessa. Tämän mukainen ympäristöstä huolehtiminen olisi tärkeää kaikenlaisten yritysalueiden osalta kilpailukyvyn alueen kiinnostavuuden ja asiallisen viihtyvyyden parantajana. Jäteyhtiöiden tärkeän perustehtävän hoitamiseen löytyy uusia tapoja ja ratkaisuja, joiden avulla välttämättömästä jätehuollosta tulee taloudellisesti ja myös ympäristön kannalta aikaisempaa edullisempaa. Rosk nrollin toimesta yhteistyössä on kehitetty lajittelua, bioraaka-aineiden hyödyntämistä poltossa, mädätyksen kautta biokaasulaitoksessa ja myös puhdistamolietteiden hyötykäyttöä lisätään. Merkittävin muutos energian hyödyntämisen ja myös päästöjen vähentämiseen on yhtiön mukaanmeno Vantaan energian jätteenpolttolaitokseen. Laitos valmistuu 2014. Länsi- Uudenmaan kuntien jätteistä hyödynnettävä energiamäärä on n.115000 MWh vuodessa ja uusiutuvan energian osuus on siitä n. 70 %. Päästöjen alenema on n. 22000 tn ja energian taloudellinen arvo n. 5,5 milj. euroa. Tällä hetkellä Rosk n Roll hyödyntää jo mm. kierrätyspuun ja biokaasun kautta energiaa n. 48000 MWh. ja sen arvo on n. 2 milj. euroa. Tämä hyödyntäminen ei oleellisesti muutu Vantaan valmistuksen johdosta. Lohjan osuus päästölaskentaan on 30 % eli CO2 alenema 2014 on n. 6800 tn. Tiedotus Lohjan eri toimialojen suunnitelmat ja toteutukset tiedotetaan toimialakohtaisesti sovitun yleislinjan mukaisesti. Tiedotuksessa on pidetty melko matalaa profiilia, eikä ennakolta ole tavallisesti sitouduttu yksiselitteisiin tavoitteisiin, vaan on kerrottu kyseessä olevan muutoksen ympäristövaikutukset erillisinä tietoina. Ilmasto-ohjelmassa mainittu tavoite Hiilineutraali Lohja 2050 on hyvä tavoite,

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys 6.9.2011 12 mutta ajankohta mielletään ilmeisesti niin kaukaiseksi, ettei lähiaikojen toimenpiteitä osata kokea siihen liittyviksi. Tarvittaisiin siis välitavoitteita! Suoralta kädeltä vuoteen 2020 mennessä voisi mielestäni Lohjan välitavoitteeksi asettaa 30 %:n tavoitteen. Kunnan asettaman tavoitteen saavuttaminen on tiedotuksellisesti vaativa silloin, kun toimialat itsenäisesti tiedottavat. Kun tiedotetaan asumiseen, yritystoimintaan, energiantuotantoon tai palveluihin kuuluvista asioista täytyy huolehtia JULKISUUSTASAPAINOSTA, jossa pohjana ovat todelliset havaittavat muutokset. Onnistuneen tiedotuksen avulla luottamus, uskottavuus ja imago paranevat. Ne ovat tärkeitä asioita niin ulkoisessa, kuin sisäisessäkin tiedotuksessa. 2.2.6. Nummi- Pusula Asukkaita n. 6200 Strategiat ja suunnitelmat Nummi-Pusulan kunnalle on valmisteltu kirjallinen Nummi-Pusulan kuntastrategia 2020. Valmistelu ja käsittelyt päättävissä elimissä tehtiin vuoden 2009 aikana. Suunnitelma käsittelee kattavasti kunnan eri toimintoja, Asioiden nähdään kehittyvän suotuisasti. Tehdyssä suunnitelmassa annetaan suuri painoarvo yritystoiminnan kehittämiselle ja kaavoitukselle. Myös uusiutuvan energiantuotannon kehittämiselle on asetettu tavoitteita ja kehittämissuunnitelmat ovatkin menossa. Varsinaisesti ilmastotavoitteita, eikä aktiviteetteja siihen ole ohjelmoitu. Strategia on kuntalaisten luettavissa netissä. Strategia toteuttamiseksi sovitut vuonna 2010 tehtävät toimialakohtaiset toimintasuunnitelmat ovat keskeneräisiä ja asioiden konkreettinen eteneminen on sattumanvaraisempaa, kuin strategiassa on kuvattu. Kaavoitus ja rakentaminen Elinkeino ja maapolitiikka ovat keskeisessä asemassa kunnan kehittymistä ajatellen. Kunnan edullisen sijainnin takia väestöpohja on kasvamassa ja siksi tarvitaan kaavoitusta asuinalueiksi. Kunnan yksi painopistealueista on teollisen toiminnan lisääminen ja sen mahdollistamiseksi on suunnitelmissa kaavoittaa tarkoitukseen maa-alueita. Kaavoituksessa ollaan huomioimassa myös energiaratkaisut kunnan energiaomavaraisuuden kasvattamiseksi. Edellä mainittujen asiakokonaisuuksien eteneminen on tärkeätä ja suunnitelmia konkretisoimalla on mahdollista nopeuttaa kehitystä. Energiaratkaisut (sisältää yrityshaastattelun) Nummi- Pusulan alueen CO2 päästöt 2007 olivat 60000 tn. Nummi-Pusulassa on jo vuosia panostettu uusiutuvaan energiaan. Painopisteenä on metsäbioenergian hyödyntäminen. Kunnan omistuksessa on kaksi hakelämpölaitosta ja suunnitteilla on metsäbioenergiaan perustuva yhdistetty lämmön ja sähkön tuotantolaitos. Kunnan alueella toimii lisäksi energiaosuuskunta, jolla on neljä hakelämpölaitosta pienien kaukolämpöverkkojen energialähteenä. Melan Tilan MTK:n asiamiehenä toimivan isännän kuvaus osuuskunnan toiminnasta: Lämpölaitokset ovat pieniä ja niillä lämmitetään lähekkäin olevia kiinteistöryppäitä. Mukana asiakkaina on yksityisten lisäksi kunnan koulukeskus, leirikeskus ja Sammatissa veneyritys ja keskustan kiinteistöjä Malli on työteliäs, kun lämpöverkon puuttuessa joudutaan hoitamaan useita pieniä laitoksia. Laitoksella on n. 40 osakasta. Osakkaat ovat kehittämässä toimintaa ja suunnittelevat käyttökohteiden laajentamista mm. viljan kuivaukseen. Maatalouden piirissä Energia-asiat ovat paljon esillä ja tilakohtaisesti ollaan menossa bioenergian käyttöön. Kuitenkin muutokset tapahtuvat lähinnä silloin, kun öljypohjainen energialaitos tulee uusimisvaiheeseen. Hakkeella tuotettavan energian määrä vuodessa on 6300 MWh josta CO2 päästöt alenevat öljyyn verrattuna 1682 tn.

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys 6.9.2011 13 Uuden Pusulan taajamaan rakennettavan hakelämpölaitoksen energiantuotto tulee ensivaiheessa olemaan n.6000 MWh ja sitä on mahdollista laajentaa kaksinkertaiseksi kysynnän mukaan. Päästöjen alentava vaikutus on n. 1600 tn CO2/a. Rakentamisaikatauluksi on suunniteltu vuotta 2012. Kunnan alueella on otettu käyttöön aikaisemmin rakennettu vesivoimalaitos. (Nummenkosken vesivoima Oy) Sen vuosituotanto on n. 700 MWh. Tällä tuotantomäärällä saavutetaan n. 150 tn CO2 alenema. Kunnan alueella katsotaan olevan otollisia kunnan omistuksessa olevia paikkoja tuulivoimaloiden rakentamiselle. Jatkokehitykseen ollaan valmiita panostamaan. Jätehuolto Jätehuollon osalta kunta on osakkaana Rosk n Roll yhtiössä. Sitä kautta tulevat vaikutukset energiaan ja päästöihin jätehuoltoa laajemmin käsittelevässä kohdassa Lohjan raportissa. Nummi- Pusulan osuus CO2 alenemasta on n. 1300 tn. Yritykset Nummi-Pusulan alueella toimii lukuisa määrä pieniä yrityksiä, joista suuri osa palvelee pääkaupunkiseutua rakennus, huolto ja korjaustöissä. Kunnan alueella toimii myös valtakunnallisesti ja vientiäkin ajatellen merkittäviä yrityksiä. Tämän selvitystyön osalta tutustumiskohteena ovat olleet Nurmi Hydraulics Oy ja Aulis Lundell Oy. Nurmi yhtiöt (yrityshaastattelu) Paikallinen metallialan konserni Nurmi yhtiöt on merkittävä paikallinen toimija, jolla on yli 50 vuoden historia. Nurmella energiatehokkuuteen oli kiinnitetty erityistä huomiota. Vuonna 2008 tehdyn energiakatselmuksen perusteella lämmityksessä siirryttiin polttoöljystä pellettilämmitykseen. Teknisillä ratkaisuilla, kuten ovien avautumisen järjestelyillä ja lämmön talteenotolla, sekä ilmastoinnin ohjauksen tehostamisella saavutettiin merkittäviä säästöjä. CO2 päästöjen kannalta suurin merkitys oli pellettilämmitykseen siirtymisellä. CO2 päästöt alenivat n. 450 tn vuodessa. Koko yrityksen päästöt alenivat tasosta 1125 tn tasoon 675 tn. Päästöt alentuivat n 40 %. Luku on n. -25 % Nummi- Pusulan teollisuuden päästöistä. Tehostustoimien yhteydessä kiinnitettiin huomiota myös materiaalin säästämiseen tuotannossa. Suurimmat säästöt perustivat hydrauliputkien valmistustekniikkaan, jossa valmistustavan muutoksen avulla materiaalihukka loppui kokonaan. Yksi tonni säästynyttä terästä merkitsee 1880 kg säästöä CO2 päästöissä. Kunnan edustajille annettiin palaute, että tervetuloa käymään. Kerromme mielellään mitä yritykselle kuuluu. Aulis Lundell Oy (yrityshaastattelu) Lundell oy valmistaa teräksestä talonrakentamiseen tarvittavia teräsosia ja elementtejä ja uusimpana tuotteena pientaloja avaimet käteen periaatteella. Yrityksen vahvuus on rakennettu energiatehokkuuden ja laajemminkin ekosysteemiin perustuvaksi. Yrityksen arvot ovat: asiakaslähtöisyys tuloksellisuus toiminnan jatkuva kehittäminen vihreä toiminta / tuotteet (luonto on lähellä ajatus) Tuotteiden argumentit asiakkaille ovat energiatehokkuus, laatu ja luotettavuus toimituksissa. Tuotteiden laatu perustuu aktiiviseen tuotekehitykseen ja innovatiivisiin uusiin ratkaisuihin. Materiaalin säästö on yrityksen kilpailukyvyn kannalta erityisen tärkeätä. Materiaalin säästöistä voidaan laskea tuotteen alhaisempi hiilijalanjälki tavanomaiseen tai vastaavaan muuhun rakenteeseen verrattuna. Materiaalin ja rakentamisajan energiatehokkuuden lisäksi on kokonaispaketeissa kiinnitetty huomiota käyttöajan energiankulutukseen. Se on tärkeää siksi, että rakennusten elinkaaren aikana esim. 50 vuotta perinteisissä rakennuksissa rakentamisajan päästöt ovat alle 10 % elinkaariajan päästöistä.

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys 6.9.2011 14 Lundell oy:n tuotantotiloissa on hyödynnetty työstökoneiden lämpöä työtilojen lämmityslähteenä. Peruskomponentteja valmistavan tehtaan n. 400 m2 hallia lämmitetään vain koneiden hukkalämmöllä. Lundell oy:n tuotannossa olevat tuotteet voidaan lukea cleantech tuoteryhmään kuuluviksi teknisen suunnittelun, tuotannon toteutuksen, tuotteiden käyttötarkoituksen ja vientimarkkinoille sopivuuden perusteella. Toiminta on elinkaariajattelulla sen alkupäässä. Malliin liittyy edellä kuvatusti suuri joukko kilpailukykytekijöitä. Keskustelussa yritysten edustajat korostivat mm. seuraavia asioita: Yritykset kokevat kunnan monella tavalla tärkeäksi osapuoleksi toimintansa kannalta. Vaikka kaikilla osapuolilla on omat erityistehtävänsä, koetaan, että tarvitaan nykyistä aktiivisempi yhteistyö kunnan ja yritysten välillä. Tieto siitä missä eri asioissa mennään, ja mitä on tulossa, on merkityksellistä molemmin puolin. Käynnit yrityksissä edesauttavat tiedon siirtymistä kunnan päättäjätasolle. Tulisi tehdä tärkeiden yhteisten hankkeitten suunnittelua ja toteutusta. Perustaa kunnan koordinoima yritysten kehitysryhmä yhteisen näkemyksen pohjalta. Kirjattujen päästöjen alenema Nummi-Pusulassa oli 3432 tn = n. 6 % kokonaispäästöistä. Tiedotus Kuntaa koskevien hankkeiden ja strategisten tavoitteiden osalta on pidetty matalaa profiilia. Erityisesti tulevien kehitettävien asioiden suunnittelua ja toteutusohjelmia ei ole tiedotuskanavien kautta esitelty. Yksittäisiä normaaleja asioita toki, mutta ei energia- ja yrityspolitiikkaa eikä ilmastotavoitteita. 2.2.7. Raasepori Asukkaita n. 29000 Strategiat ja suunnitelmat Raaseporin kaupungilla on valtuustokauden mittainen strategia joka hyväksytään ja toteutetaan valtuutettujen myötävaikutuksella. Strategiassa painotetaan edelläkävijyyttä, ihmisten hyvinvointia, ympäristöä ja kestävää kehitystä sekä taloutta. Strategia on vuodesta 2001 asti sisältänyt panostamisen kaukolämpöön, jossa käytetään polttoaineena metsäbiohaketta. Tämän toiminnan kuvaamiseksi on lanseerattu Eko-merkki kuvaamaan lämmön tuotantoa ja uusimpana myös yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa syntyvää sähköä. Systemaattisella ohjelmalla on päästy uusiutuvan energian käytössä n. 40 %:n osuuteen kaupungin alueen koko energiatarpeesta. Toiminnalla on saatu CO2 päästöjä alenemaan n. 52000 tn fossiilisiin vaihtoehtoihin verrattuna. Toteutettu strategia on tuonut n. 20 paikallista työpaikkaa. Taloudellisesti strategia on osoittautumassa menestykselliseksi. Vuotuisen energialaskun arvioidaan olevan tällä hetkellä n. 20 % muita vaihtoehtoja edullisempi. Ratkaisu antaa kaupungille näin n. 3 milj. euron kilpailuedun vuodessa. (100 euroa per asukas). Energiatehokkuuden edistämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi edelleen ollaan valmistelemassa kaupungille energia- ja ilmasto-ohjelma. Työn odotetaan valmistuvan vuoden 2011 aikana. (Taloudellinen arvo kirjoittajan arvio energian hinnasta). Elinkeinopolitiikka Raaseporin kaupungin alueella toimii n. 1500 yritystä. Yritysrakenne on monipuolinen. Alueella toimii merkittäviä teollisuus-, palvelu-, matkailu-, kaupan-, ravintola-, energiantuotanto- ja logistiikkayrityksiä. Uusien yritysten hankinta kaupungin ulkopuolelta ei ole erityisen aktiivista, vaan yritystoiminnan kehittymistä edistetään paikallisin voimin. Yritystoiminnan kehittämisessä nähdään, että tulevaisuudessa keskustelua tulisi käydä suuremmissa pöydissä. Esimerkiksi Novagon toimesta koottaisiin laajempi konsortio viemään kehitystä ja yhteistyötä eteenpäin.

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys 6.9.2011 15 Kaavoitus ja rakentaminen Kaupungin kaavoitus ja rakentamisen ohjeistus ohjaa merkittävästi tehtäviä ratkaisuja. Vuosittain rakennuslupia käsitellään n. 750 uutta kiinteistöä ja n. 300 toimenpideasiaa. Kaavoituksen kautta ohjataan kiinteistöjä mahdollisuuksien mukaan kaukolämpöön, tai uusiutuvan energian ratkaisuihin. Rakennusohjeissa huomiota kiinnitetään eristetehokkuuteen ja rakennusten energiakulutusasioihin. ARA uusiutuvan energian tukea pientalojen lämmönlähdemuutoksiin 2011 haki Raaseporissa 21 (maalämpö) 3 (ilma vesi) 10 (pelletti) 6 (aurinko/takka) Lisäksi kolme yritystä siirtyi maalämpöön. Normikulutuksen mukaan CO2 päästöt vähenevät em. johdosta n. 340 tn CO2 vuodessa. Energiaratkaisut (yrityshaastattelu Raaseporin energia Oy) Raaseporin CO2 päästöt 2007 olivat 211000 tn. Aikaisemmin kuvatun strategian toteuttaminen aloitettiin Tammisaaresta ja sitä on sen jälkeen kokonaissuunnitelmaan perustuen laajennettu kaupungin muihin taajamiin. Hake- tai pellettilämpölaitosten rakentamisen yhteydessä on rakennettu paikallisia kaukolämpöverkkoja sopiville käyttökohteille. Asuintalojen ja kaupungin kiinteistöjen lisäksi myös yrityksiä on kaukolämmön piirissä. Tammisaaren laitoksen laajentamisen yhteydessä siellä toteutettiin lämmön ja sähkön CHP yhteistuotantolaitos investointi. Laitos on hyötysuhteiltaan tavallista hakelaitosta parempi. Muita alueita, joille on rakennettu tai tehty rakentamispäätös ovat Pohjan, Horsbäkin, Karjaan ja Fiskarsin hakelämpölaitokset ja Snappertuunan ja Billnäsin pellettilaitokset. Myös muita kohteita on suunnittelupöydällä. Tarvittava hake hankintaan mahdollisimman paljon lähialueelta n. 80 km:n sisältä. Toiminnan voi havaita tienvarsille sijoitettujen puuvarastojen määrästä. Tuulivoimaa Raaseporin- Inkoon merialueelle on suunnitteilla 60 voimalan tuulipuisto. Asiasta on tarkempaa tietoa kohdassa tuulivoimalat. Toteutuessaan se toisi n. 240 GWh lisän uusiutuvan energiaa vuodessa ja CO2 päästöihin alenemaa. n. 52000 tn. Rakentamisajankohta on suunnitelmien mukaan 2015. (Raaseporin energiatuotannon tilanne liite 2.). Yritykset Yritystoiminta on hyvin monipuolista ja kattaa lähes kaikki toiminnat. Lukumääräisesti eniten yrityksiä on rakennus- ja kaupan alalla. Suuria metalliteollisuusyrityksiä ovat mm. Sisuauto, Tammet, Fiskars, Sanitek, Selsasteel. Mukana on myös cleantec ideoita edistäviä toimijoita. Useat yritykset ovat kilpailukyvyn parantamiseksi kehittäneet energiatehokkuuttaan tai niiden tuotteiden käyttämä energia on uusiutuvaa. Esimerkki tällaisesta on Bilnäsin alueelle mahdollisesti rakennettavasta asuinalueista. Yritysten toimialojen painopiste on metalliteollisuudessa. Sen perusteella voidaan ajatella jatkossa kehittää toimintaa klusterin pohjalta. Sijaintinsa ja loistavan maisemaympäristön johdosta matkailuala on kaupungille tärkeä. Sellaiset innovaatiot, jotka vastaavat asukkaitten ja matkailijoitten ympäristö ja luontoarvoihin ovat tärkeitä ja hyvä mahdollisuus tulevaisuutta ajatellen. Toiminnallisesti se tarkoittaa energiapolitiikan tapaisia todellisia muutoksia toimintaan kaupungin ja yritysten toimesta. Kaupunki voi luoda hengen ja tarvittavat puitteet ja tekee työtä yhdessä yritysten kanssa. Yritykset ovat todellisia muutosgeneraattoreita. Maatalous Raaseporin alueella on n.350 maatilaa. Tuotantomuotona on lähes yksinomaan kasvinviljely. Joukkoon mahtuu toki joitakin kymmeniä nautatiloja. Hyvänä yrittäjä esimerkkinä maataloudessa on jalostuskarjatila. Maatilat ovat merkittävä ja monipuolisesti energiaa kuluttava taho. Energiatehokkuuden parantamiseksi maatiloilla on kaupunkiin palkattu maatalouden energianeuvoja. Tämän uskotaan tukevan valittua bioenergialinjaa ja olevan taloudellisesti tärkeää myös paikallisen maatalouden kannattavuuden kannalta. Ratkaisu on esimerkki panostuksesta millä edistetään muutosta.

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys 6.9.2011 16 Jätehuolto Raaseporin kaupunki on osakkaana Rosk a Roll jäteyhtiössä. Kaupungin alueen jätteet hoidetaan yhtiön toimesta. Puhdistamolietteen toimitetaan Hangon alueella kompostoitavaksi tai toimitetaan biokaasulaitokselle Forssaan. Matkailijoita ja veneileviä asukkaita varten on järjestetty jätteiden vastaanotto pienistä aluksista. Raaseporin osalta tulevan jätteenpolton antama CO2 alenema on n. 4900 tn. Jätehuollon kokonaisuudesta lisää Rosk a Rollin toimintaa kuvaavassa kohdassa Lohjan kirjausten yhteydessä. Tiedotus Raaseporin osalta tiedotus on ollut viime vuosina aktiivista johtuen mm. toteutuneesta kuntaliitoksesta. Yhtenä kärkiasiana on ollut energiapolitiikka, jota on markkinoitu omalla energiamerkillä ja aktiivisella tarjonnalla. Muita varsinaisia julkisuuden kautta esiteltyjä hankkeita ei korosteta, mutta yksittäisissä alueella tapahtuvissa ratkaisuissa Raaseporin kaupunki on usein osapuolena ja edistämässä muutosta. 2.2.8. Siuntio Asukkaita n. 6000 Strategiat ja suunnitelmat Kunnalla ei ole tuoretta päivitettyä kokonaisstrategiaa. Selvitysvaiheessa oleva kuntaliitos ohjaa ainakin jossain määrin toimintaa. Kunnalla on elinkeinopoliittinen ohjelma. Suunnitelman mukaan kunta panostaa edellytysten luomiseen asuntotuotannolle ja yritystoiminnalle. Kunta on väestökehitykseltään kasvuvaiheessa. Se luo painopistettä asunto- ja sosiaaliseen rakentamiseen. Elinkeinopoliittisessa strategiassa painotetaan teollisten työpaikkojen saamista alueelle vahvistamaan kunnan elinkeinorakennetta. Siuntion kunnan ilmastostrategia on vuodelta 2006. Ohjelmassa on yksityiskohtaisesti osin yleisluoteisesti määritelty tavoitteet ja myös toimenpiteitä. Suunnitelma on käsitelty valtuustossa 10/2006. Toteutumisen seurannasta ei ole kirjallista raporttia. Kaavoitus ja rakentaminen Kuntaan rakennetaan n. 40 pientaloa ja sen lisäksi joitakin vapaa-ajan asuntoja vuodessa. Kerrostaloja rakennetaan keskustan ja aseman alueelle tarvetta vastaavasti. Siuntion uuden kuntakeskuksen alueelle on tehty pitkän tähtäimen suunnitelma Siuntion Sydän nimisen asuinalueen rakentamisesta. Ohjelma sisältää kaikkiaan 517 asunnon rakentamissuunnitelman. Lähtökohtaisesti rakentamisessa tavoitellaan energiatehokkuutta, lämmöntuotantoratkaisua, joka on päästötasoltaan alhainen. Asuntojen myyntivaltiksi on suunniteltu energiatehokkuutta. Yritystoiminnan kehittämistä varten on Hangon tien varteen kaavoitettu n. 120 ha:n Sunnanvikin tuotantoalue. Asian toteuttamista varten on perustettu kehittämishanke monipuolisen yritystoiminnan toteuttamiseen. Energiaratkaisut Siuntion CO2 päästöt 2007 olivat 29000 tn. Kunta on sitoutunut energiansäästöohjelmaan. Toteutuksen tuloksia ei ollut käytettävissä. Siuntion kunnan aseman alueen kaukolämpöverkkoa ollaan rakentamassa ja sen piiriin tulee n. 800 asuntoa ja mm. kauppaliikkeitä, rivitaloja ja kouluja. Energiaratkaisuna käyttöön tulee maakaasu. Sen etuna nähdään öljyä n, 25 % alhaisemmat CO2 päästöt ja pienemmät hiukkaspäästöt. Kunnan alueen maatilojen energiatehokkuutta pyritään parantamaan neuvonnalla. Maataloussihteerin toimesta meneillään on energiansäästöohjelma. Yritykset Kunnan elinkeinorakenne on maatalous ja pienyritysvoittoinen, pääasiassa palveluja tuottavia yrityksiä. Suurimmat yritykset ovat Nordic Alumin, Nordic Label, Siuntion hyvinvointikeskus ja Pikkalan vapaa-ajankeskus. Ajatuksia elämysmatkailun kehittämiseksi ovat mm: luontoretkeily, maatilamatkailu, elämysmatkailu ym. ja niiden toteuttamiseen kasvuyritys. Kunnan imago ja tunnettuisuus paranisivat ja Helsinkiin tulevat matkailija pääsisivät päivän ohjattuun ohjelmaan maaseudulle. Sunnanvikin alueen kehittäminen olisi yksi mahdollisuus. Paikka on liikenteellisesti ja

Energiatehokkuuden parantamisen merkitys 6.9.2011 17 meren läheisyyden vuoksi mielenkiintoinen. Hankkeen suunnitelmat eivät kuitenkaan ole ajatellun aikataulun mukaan edenneet. Jätehuolto Siuntion kunta on osakkaana Rosk n Roll jäteyhtiössä. Kun lasketaan 2014 tulevan jätteenpolton CO2 tasoa alentava vaikutus Siuntion osuudeksi tulee n.1200 tn. Tiedotus Energiapolitiikkaa koskevissa ja ilmastokysymyksissä Siuntion kunta on pitänyt matalaa profiilia. Valtuuston käsittelemä ilmastostrategiaa ei ole pidetty julkisesti esillä, vaan se on ollut sisäisessä käytössä. Yrityskontaktia Siuntion osalta ei tässä selvityksessä ollut, joten tietoa yhteistyöaktiivisuudesta ja palvelujen toimimisesta jäi saamatta. 3. Länsi- Uudenmaan kokonaistilanne energiakysymyksissä Kun tarkastelee tämän selvityksen koko aluetta laajemmin, voidaan nähdä eri painopistealueita ja eroavaisuuksia kuntien kesken. Hyvin edistyneet asiakokonaisuudet ovat seuraavat: 3.1. Uusiutuvan energian tuotannon kehittäminen 3.1.1. Metsäbioenergia Metsäbioenergian käyttöä lisätty voimakkaasti ja uusia hankkeita on suunnitteilla ja myös päätettynä. Merkittävät volyymit ja taloudelliset vaikutukset ovat Raaseporissa, Lohjalla ja Hangossa. Tarkemmat tiedot ovat raportin kuntakohtaisessa osiossa. 3.1.2. Tuulivoima Tuulivoiman mahdollisuudet ja suunnitelmat ST1 valittiin neuvotteluosapuoleksi, kun toimivalle tuulivoimayhtiölle Saba Windille suunniteltu aika ei sopinut. ST1:n toiminta on kuvattu laajasti siksi, että näin pystytään osoittamaan tuulivoimahakkeiden prosessin laajuus mahdollisimman hyvin. St1 neuvottelussa M-P Anttoselta saadut tiedot Yleistä Tuuliwatti Oy Tuuliwatti Oy on S- Voima Oy:n ja St1 Oy:n yhteisyritys, jonka tavoitteena on rakentaa Suomeen merkittävä määrä tuulivoimaa - 240 MW 2015 loppuun mennessä (S- Voima Oy on S- Ryhmän sähkönhankintayhtiö, jonka omistavat alueosuuskaupat ja SOK) St1 Oy ja S- Voima Oy omistavat yrityksen puoliksi, ja se toimii mankala periaatteella. Yritys hyödyntää omistajiensa henkilöstöä ja osaamista tuulivoimaprojektien toteutuksessa St1 Oy etsii ja hankkii tuulivoimapuistoille tarvittavat maa-alueet, tekee hankekehityksen, hakee luvat, rakentaa ja ylläpitää tuulipuistoja SOK vastaa hankkeiden rahoituksen suunnittelusta Ensimmäiset tuulipuistohankkeet ovat käynnistyneet vuonna 2009 aikana viiden kohteen hankekehityksellä ja tuulimittauksilla tällä hetkellä työn alla on 10 tuulivoimapuisto kehitystyö Tuulivoima Suomessa Vuoden 2010 lopussa asennettu kapasiteetti 197 MW Sähköntuotanto 0,4 TWh