Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1

SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö... 8 1.2 Sosioekonominen tilanne ja toimeentulo... 11 1.3 Lapset ja lapsiperheet... 18 1.4 Ikääntyneet... 25 1.5 Sairaus ja terveys... 3 1.6 Vammaiset ja kehitysvammaiset... 39 1.7 Johtopäätöksiä... 41 2. Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu... 44 2.1 Väestö... 44 2.2 Sosioekonominen tilanne ja toimeentulo... 49 2.3 Lapset ja lapsiperheet... 6 2.4 Ikääntyneet... 65 2.5 Sairaus ja terveys... 72 2.6 Vammaiset ja kehitysvammaiset... 81 3. Länsi-Uudenmaan kuntien välinen vertailu... 83 3.1 Väestö... 83 3.2 Sosioekonominen tilanne ja toimeentulo... 86 3.3 Lapset ja lapsiperheet... 96 3.4 Ikääntyneet... 12 3.5 Sairaus ja terveys... 15 3.5 Vammaiset ja kehitysvammaiset... 113 4. Hiiden seudun kuntien välinen vertailu... 115 4.1 Väestö... 115 4.2 Sosioekonominen tilanne ja toimeentulo... 118 4.3 Lapset ja nuoret... 131 4.4 Ikääntyneet... 137 4.5 Sairaus ja terveys... 143 4.6 Vammaiset ja kehitysvammaiset... 151 LÄHTEET... 154 TAULUKOT Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä Taulukko 1. Keski-Uudenmaan, Hiiden seudun ja Länsi-Uudenmaan kuntien yhteenlasketut väestömäärät 31.12.24 8 Taulukko 2. Väestörakenne Uudenmaan seuduilla, koko Uudellamaalla ja koko maassa vuosina 1995 ja 24 9 Taulukko 3. Työikäiset asukkaat ja demografinen huoltosuhde vuonna 24 sekä elatussuhde (taloudellinen huoltosuhde) vuonna 23 11 Taulukko 4. Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneet, % 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 24 11 Taulukko 5. Keskimääräiset tuloveroprosentit vuosina 1995, 2 ja 24 13 Taulukko 6. Keskimääräiset ansio- ja pääomatulot vuonna 24 13 Taulukko 7. Keskimääräinen toimintakate vuosina 1995 ja 24, / asukas 14 Taulukko 8. Toimeentulotuen saajat, % vastaavanikäisistä vuosina 1995 ja 24 17 Taulukko 9. Nuorisotyöttömät, % 15-24-vuotiaasta työvoimasta vuonna 24 18 Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Taulukko 1. Tuloveroprosentti vuosina 2 ja 24 Keski-Uudenmaan kunnissa ja vastaavan kokoisissa kunnissa 49 Taulukko 11. Toimintakulut, toimintatuotot ja toimintakate /asukas vuonna 24 Keski-Uudenmaan kunnissa ja vastaavan kokoisissa kunnissa 5 Taulukko 12. Demografinen huoltosuhde 2 ja 24 sekä elatussuhde (taloudellinen huoltosuhde) 2 ja 23 54 2

Taulukko 13. Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneet, % 15 vuotta täyttäneestä väestöstä ja väestön koulutustasomittain 24 54 Taulukko 14. Tulotaso vuonna 24 57 Taulukko 15. Toimeentulotukea saaneet ikäryhmittäin, % vastaavan ikäisistä ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä 59 Länsi-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Taulukko 16. Koulutusaste Länsi-Uudellamaalla vuonna 24 (% 15 vuotta täyttäneestä väestöstä) 87 Taulukko 17. Tulotaso Länsi-Uudellamaalla vuonna 24 88 Taulukko 18. Länsi-Uudenmaan kuntien ja vastaavankokoisten kuntien veroprosentit 88 Taulukko 19. Vuoden 24 toimintakulut, toimintatuotot ja toimintakate 9 Taulukko 2. Työikäiset asukkaat ja demografinen huoltosuhde vuonna 24 sekä elatussuhde (taloudellinen huoltosuhde) vuonna 23 93 Taulukko 21. Toimeentulotuen saajien osuudet eri ikäryhmissä 94 Taulukko 22. -6-vuotiaiden väestöennuste, % 96 Taulukko 23. Lasten päivähoidon nettokustannukset, euroa / -6-vuotias 98 Taulukko 24. Lasten päivähoidon nettokustannukset, euroa / asukas 99 Taulukko 25. Seudun kiireelliset huostaanotot (LSL 18 mukaiset) vuonna 25 1 Taulukko 26. Ikääntyneiden väestöennuste(v.24) 12 Taulukko 27. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. 9. luokan oppilaista 111 Taulukko 28. Poliisin kotihälytystehtävien (koodi 36) määrä ajalla 1-4 / 26 112 Hiiden seudun kuntien välinen vertailu Taulukko 29. Ulkomaalaisten prosentuaalinen osuus kunnan väestöstä vuosina 1995, 2 ja 24 118 Taulukko 3. 16 64-vuotiaat työikäiset (% väestöstä) ja demografinen huoltosuhde (24) sekä elatussuhde(eli taloudellinen huoltosuhde 23) 119 Taulukko 31. Ansiotuloja sekä pääomatuloja saaneiden prosentuaalinen osuus väestöstä, sekä keskimääräiset ansiotulot että pääomatulot vuonna 24 122 Taulukko 32. Hiiden seudun kuntien ja vastaavankokoisten kuntien veroprosentit vuosina 2 ja 24 123 Taulukko 33. Toimintakulut, toimintatuotot ja toimintakate euroina asukasta kohti Hiiden seudun kunnissa ja vastaavankokoisissa kunnissa vuonna 24 125 Taulukko 34. Toimeentulotukea saaneiden prosentuaalinen osuus ikäryhmästä vuosina 2 ja 24 129 Taulukko 35. Nuorisotyöttömien prosentuaalinen osuus 15 24-vuotiaasta työvoimasta vuonna 24 131 Taulukko 36. -6-vuotiaiden väestöennuste 131 Taulukko 37. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat -17-vuotiaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina 2 ja 24 133 Taulukko 38. Väestöennuste 65-84-vuotiaille sekä 85 vuotta täyttäneille vuoden 25 väestötilanteesta 137 Taulukko 39. Ikääntyneen väestön osuus väestöstä vuonna 25 ja vuosien 21 ja 22 väestöennusteiden mukaan 138 Taulukko 4. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, kotona asuvat 75 84-vuotiaat ja 85 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 24 139 Taulukko 41. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/ 1 asukasta 149 Taulukko 42. Poliisin hälytystehtävien määrä ajalla 1-4/26 15 KUVIOT Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä Kuvio 1. Seutujen nettomuutto (tuhatta asukasta kohti) vuosina 1995, 2 ja 24... 9 Kuvio 2. Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä vuosina 1995, 2 ja 24... 1 Kuvio 3. Väestön koulutustasomittain vuonna 24... 12 Kuvio 4. Seutujen kuntien keskimääräiset lainakannat 1995, 2 ja 24, /asukasta kohti... 14 Kuvio 5. Seutujen keskimääräinen yli- ja alijäämäisyys vuosina 2 ja 24... 15 Kuvio 6. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti... 15 Kuvio 7. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista... 16 Kuvio 8. Työttömien osuus työvoimasta ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä vuonna 24... 18 Kuvio 9. Lapsiperheiden osuus perheistä sekä yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä 1995 ja 24... 2 3

Kuvio 1. Ahtaasti asuvat asuntokunnat kaikista asuntokunnista sekä ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat kaikista lapsiasuntokunnista vuonna 24... 21 Kuvio 11. Lasten päivähoidon nettokustannukset lasta ja asukasta kohti laskettuna 1995 ja 24... 21 Kuvio 12. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 1-2-vuotiaat sekä 3-5-vuotiaat, % ikäryhmästä vuonna 24... 22 Kuvio 13. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet 1-2-vuotiaat sekä 3-5-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä... 23 Kuvio 14. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä -17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä... 24 Kuvio 15. Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostassa olleet -17-vuotiaat, % vastaavanikäisistä... 24 Kuvio 16. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, 75 85-vuotiaat ja 85 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 24... 26 Kuvio 17. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina 2 ja 24.... 27 Kuvio 18. Vanhusten laitoshuollon nettokustannukset euroa/asukas... 28 Kuvio 19. Kotipalvelun nettokustannukset euroina asukasta kohti sekä kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 24.... 29 Kuvio 2. Muut vanhusten ja vammaisten palvelut, nettokustannukset euroina asukasta kohti.... 29 Kuvio 21. Ikävakioitu sairastavuusindeksi vuosina 1995, 2 ja 24.... 3 Kuvio 22. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet 25 64-vuotiaat tuhannesta vastaavanikäisestä... 31 Kuvio 23. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit (1/asukasta) ja erikoissairaanhoidon nettokustannukset (euroa/asukas) vuonna 24... 32 Kuvio 24. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet -17-vuotiaat ja 18 24-vuotiaat tuhannesta vastaavanikäisestä vuonna 24... 33 Kuvio 25. Psykiatrian laitoshoidon potilaat tuhatta asukasta kohti.... 34 Kuvio 26. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa -16-vuotiailla, 17 74-vuotiailla ja 75 vuotta täyttäneillä tuhatta vastaavanikäistä kohti vuonna 24... 35 Kuvio 27. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 2 64-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 24.... 35 Kuvio 28. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15 24-vuotiaat ja 25 64-vuotiaat /1 vastaavanikäistä vuonna 24... 36 Kuvio 29. Päihdehuollon nettokustannukset euroina asukasta kohti vuosina 1995, 2 ja 24... 37 Kuvio 3. Alkoholijuomien myynti 1 %:n alkoholina, litraa / asukas vuosina 1995, 2 ja 24... 37 Kuvio 31. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokkalaisista vuonna 24.... 38 Kuvio 32. Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset tuhatta asukasta kohti vuonna 24... 39 Kuvio 33. Vammaispalvelun tukitoimet, euroa / asukas...39 Kuvio 34. Kehitysvammaisten asumispalveluissa asiakkaita / 1 asukasta... 39 Kuvio 35. Kehitysvammalaitoksissa asiakkaita / 1 asukasta... 4 Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Kuvio 36. Asukkaita neliökilometrillä 1.1.26 ja asukasluku 31.12.25... 44 Kuvio 37. Keski-Uudenmaan väestö 1995, 24 ja väestöennuste vuodelle 22... 46 Kuvio 38. Eri ikäryhmien prosenttiosuus väestöstä vuonna 24... 47 Kuvio 39. Ulkomaan kansalaiset, % väestöstä... 48 Kuvio 4. Lainakanta euroa/asukas... 51 Kuvio 41. Kertynyt yli-/alijäämä euroa/asukas... 51 Kuvio 42. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset / asukas vuonna 24... 53 Kuvio 43. Keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 24, % väestöstä... 55 Kuvio 44. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24-vuotiaat/ 1 vastaavanikäistä... 56 Kuvio 45. Toimeentulotukea saaneet henkilöt, % asukkaista... 58 Kuvio 46. Työttömät % työvoimasta... 6 Kuvio 47. Nuorisotyöttömät ja pitkäaikaistyöttömät 2 ja 24... 6 Kuvio 48. Lapsiperheet % perheistä... 61 Kuvio 49. Lapsiperheet ja yksinhuoltajaperheet vuonna 24... 62 Kuvio 5. Lasten päivähoidon nettokustannukset lasta ja asukasta kohti vuonna 24.... 63 Kuvio 51. Kunnan kustantamassa koko- tai osapäivähoidossa olleet vuonna 24, % vastaavan ikäisistä... 64 Kuvio 52. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä -17-vuotiaita, % vastaavan ikäisistä. 65 Kuvio 53. Huostassa olleet ja kodin ulkopuolelle sijoitetut -17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä... 65 4

Kuvio 54. eläkeikäiset % väestöstä vuosina 24 ja 22 (väestöennuste 24)... 66 Kuvio 55. Kotona asuvat ikääntyneet vuonna 24, % vastaavan ikäisistä... 67 Kuvio 56. Kodinhoitoapua saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet ja kotipalvelun nettokustannukset /asukas... 69 Kuvio 57. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleet 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä sekä vanhusten laitoshoidon nettokustannukset /asukas... 7 Kuvio 58. Hoitopäivät ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä 75 vuotta täyttäneillä/ 1 vastaavan ikäistä... 71 Kuvio 59. Ikävakioitu sairastavuusindeksi... 72 Kuvio 6. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon nettokustannukset /asukas 24... 73 Kuvio 61. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit/ 1 asukasta... 74 Kuvio 62. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 2 64-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä... 74 Kuvio 63. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisistä... 75 Kuvio 64. Psykiatrian laitoshoidon potilaat/ 1 asukasta...76 Kuvio 65. Hoitopäiviä psykiatrisessa laitoshoidossa 24/ 1 vastaavan ikäistä... 76 Kuvio 66. Alkoholijuomien myynti 1 % alkoholina, litraa/asukas... 77 Kuvio 67. Päihdehuollon nettokustannukset /asukas... 78 Kuvio 68. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/ 1 asukasta... 79 Kuvio 69. Päihdesairauksien hoitojaksot 15 24-vuotiailla/ 1 vastaavan ikäistä... 79 Kuvio 7. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25 64-vuotiaat / 1 vastaavan ikäistä... 79 Kuvio 71. Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset/1 asukasta... 8 Kuvio 72. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kustannukset, /asukas... 81 Länsi-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Kuvio 73. Länsi-Uudenmaan kuntien väestö vuosina 1995 ja 24 sekä väestöennuste vuodelle 22. 84 Kuvio 74. Länsi-Uudenmaan kuntien asukastiheys neliökilometriä kohti... 84 Kuvio 75. Eri ikäryhmien prosenttiosuus kuntien väestöstä Länsi-Uudellamaalla vuonna 24... 85 Kuvio 76. Ulkomaan kansalaisten prosentuaalinen osuus väestöstä... 86 Kuvio 77. Väestön koulutustasomittain... 87 Kuvio 78. Länsi-Uudenmaan kuntien yli- ja alijäämä vuosina 2 ja 24... 9 Kuvio 79. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset e / asukasta vuonna 24... 92 Kuvio 8. Toimeentulotukea saaneet, % väestöstä... 93 Kuvio 81. Työttömät, % työvoimasta... 95 Kuvio 82. Lapsiperheiden prosentuaalinen osuus kaikista perheistä ja yksinhuoltajaperheiden suhteellinen osuus kaikista lapsiperheistä vuonna 24... 97 Kuvio 83. 1-2-vuotiaat (%) kunnan kustantamassa osa- ja kokopäivähoidossa vuonna 24... 97 Kuvio 84. 3-5-vuotiaat (%) osa- ja kokopäivähoidossa vuonna 24... 98 Kuvio 85. Kodin ulkopuolelle sijoitetut - 17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä... 1 Kuvio 86. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä -17 -vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä... 11 Kuvio 87. Kodinhoitoapua saaneet 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä... 13 Kuvio 88. pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat yli 75-vuotiaat ja laitoshoidon nettokustannukset, euroa / asukas... 14 Kuvio 89. Sairastavuusindeksi ja erikoissairaanhoidon nettokustannukset... 16 Kuvio 9. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 2-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä.. 18 Kuvio 91. Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1 asukasta... 18 Kuvio 92. Alkoholijuomien myynti ja päihdehuollon nettokustannukset e/asukas... 11 Kuvio 93. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1 asukasta... 111 Kuvio 94. Alkoholijuomien myynti ja poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset vuonna 24... 112 Kuvio 95. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kustannukset, euroa/asukas... 113 Kuvio 96. Kehitysvammaisten asumispalveluissa asiakkaita 31.12. / 1 asukasta... 114 Kuvio 97. Kehitysvammalaitoksissa asiakkaita 31.12. / 1 asukasta kohti... 114 5

Hiiden seudun kuntien välinen vertailu Kuvio 98. Hiiden seudun kuntien nettomuutto tuhatta asukasta kohti... 115 Kuvio 99. esittää kunkin Hiiden seudun kunnan väestörakenteen vuodelta 24... 117 Kuvio 1. Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneet, keskiasteen tutkinnon suorittaneet sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, % 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 24... 12 Kuvio 11. Väestön koulutustason koulutustasoluku Hiiden seudun kunnissa, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 24... 12 Kuvio 12. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24-vuotiaat tuhannesta vastaavanikäisestä vuosina 2 ja 23... 121 Kuvio 13. Väestön koulutustaso sekä ansiotulot vuodessa, vuonna 24... 122 Kuvio 14. Verotulot euroina asukasta kohti vuosina 1995, 2 ja 24... 124 Kuvio 15. Kertynyt yli- ja alijäämä euroina asukasta kohti vuosina 2 ja 24... 126 Kuvio 16. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti vuonna 24... 127 Kuvio 17. Toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden prosentuaalinen osuus väestöstä ja toimeentulotuen kustannukset asukasta kohti vuonna 24... 128 Kuvio 18. Työttömien osuus työvoimasta (%) ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (%) vuonna 24... 13 Kuvio 19. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä sekä yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä vuonna 24... 132 Kuvio 11. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostassa olleiden prosentuaalinen osuus -17-vuotiaista vuonna 24. Nummi-Pusulan ja Sammatin tiedot kodin ulkopuolelle sijoitetuista puuttuvat... 134 Kuvio 111. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana/ 1 alle 18-vuotiasta vuonna 24... 135 Kuvio 112. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleiden prosentuaalinen osuus 1-2-vuotiaista ja 3-5-vuotiaista vuonna 24... 135 Kuvio 113. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleiden 1-2-vuotiaiden ja 3-5-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisistä vuonna 24... 136 Kuvio 114. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä ja kotipalvelun nettokustannukset asukasta kohti vuonna 24... 14 Kuvio 115. Laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus ikäisistään ja laitoshuollon asukaskohtaiset nettokustannukset vuosina 2 ja 24... 141 Kuvio 116. Vanhusten laitoshuollon nettokustannukset ja kotipalvelun nettokustannukset euroina asukasta kohti vuonna 24... 142 Kuvio 117. Ikävakioitu sairastavuusindeksi vuosina 1995, 2 ja 24... 143 Kuvio 118. Perusterveydenhuollon nettokustannukset euroina asukasta kohti vuosina 2 ja 24 144 Kuvio 119. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa tuhatta vastaavanikäistä kohti vuonna 24... 146 Kuvio 12. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15 24-vuotiaat sekä 25 64-vuotiaat tuhannesta vastaavanikäisestä vuonna 24... 148 Kuvio 121. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 1 % alkoholia, litroina... 149 Kuvio 122. Kehitysvammaisten asumispalveluissa asiakkaita sekä kehitysvammalaitoksissa asiakkaita vuonna 24... 151 Kuvio 123. Kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakkaat /1 asukasta vuonna 24... 151 Kuvio 124. Kehitysvammalaitosten asiakkaat / 1 asukasta vuonna 24... 152 Kuvio 125. Kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskuksissa asiakkaita vuosina 2 ja 24... 152 Kuvio 126. Kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskusten asiakkaat/ 1 asukasta vuonna 24... 153 Kuvio 127. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kustannukset, euroa/asukas vuosina 1995, 2 ja 24... 153 6

Johdanto Hyvä lukija! Käsissäsi on nyt Uusimaa tilastojen valossa selvitys, joka on ensimmäinen kooste Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvoinnin tilaa kuvaavista ilmiöistä. Uusimaa tilastojen valossa selvitys on koottu pääosin kuntien tilaa ja kuntalaisten hyvinvointia kuvaavien julkisten tilastojen 1 tietolähteistä. Lähteinä on käytetty myös kuntien tai erilaisten kehittämishankkeiden tuottamaa aineistoa (selvityksiä, strategisia linjauksia, ohjelmia jne.). Tarkoituksenamme on ollut tuottaa toisaalta lisää tietoa ja ymmärrystä sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnan perustaksi, toisaalta koota olemassa oleva tieto yhdeksi käsiteltäväksi kokonaisuudeksi kuntien ja kehittämishankkeiden käyttöön. Tilastollinen tieto sisältää monia tulkinnanvaraisuuksia ja vinoutumia, jotka johtuvat julkisiin tietolähteisiin liittyvistä ongelmista (eri tavoin määritellyt tietokokonaisuudet, eri tavoin tilastoihin annetut tiedot, suuret kokonaisuudet jne.). Tästä syystä yksittäisten kuntien ja seutujen välinen vertailu on ongelmallista. Toisaalta kyseessä ovat kuitenkin sellaiset tietolähteet, joiden varassa myös yleinen ja laajempi suunnittelu ja päätöksenteko tehdään. Yksittäisiä ilmiöitä ja yksittäisiä kuntia koskevia johtopäätöksiä on puhtaasti tilastollisen tiedon varassa vaikeaa tai harhaanjohtavaa tehdä. Länsi- ja Keski- Uudenmaan seutujen välisiä ilmiöiden suuntia ja kehityskulkuja voidaan silti näiden tietojen varassa tarkastella kohtalaisen luotettavasti. Tässä selvityksessä tehdyt tulkinnat tai johtopäätökset ovat siten suuntaa-antavia ja kertovat eri ilmiöiden välisistä suhteista ja kehityssuunnista. Uusimaa tilastojen valossa tarkastelee ilmiöitä kolmella seudulla: Hiiden seutu, Keski- Uusimaa (Kuuma-kunnat ja Hyvinkää) ja Länsi-Uusimaa (sisältää Kirkkonummen). Työpaperissa tilastotietoja verrataan koko Uuteenmaahan (24 kuntaa) ja koko maan vastaaviin lukuihin. Koko Uudenmaan tilastoissa on nähtävissä pääkaupunkiseudun suurten kuntien vaikutus, joka vaikeuttaa maakuntatason vertailujen tekemistä. Uusimaa tilastojen valossa selvitykseen on valittu tarkasteltaviksi yleisiä hyvinvointia tai hyvinvoinnin vajeita kuvaavia indikaattoreita ja yleisiä kunta- ja väestötietoja. Ilmiöiden tarkasteluvuodet ovat 1995, 2 ja 24 niiden ilmiöiden osalta, joilta tiedot on tilastoitu kaikkina näinä vuosina. Tällä on pyritty löytämään joidenkin ilmiöiden kehitystrendejä. Uusimaa tilastojen valossa jakautuu seuraaviin osiin: 1. Lyhyt tiivistelmä ja johtopäätökset tilastoidusta tiedosta 2. Länsi- ja Keski-Uudenmaan kolmen seudun vertailu 3. Keski-Uusimaa 4. Länsi-Uusimaa 5. Hiiden seutu Työstä ovat vastanneet suunnittelija Tapio Hyrske (yleinen tiedonkeruu), opiskelijat Lotta Tynkkynen (Hiiden alue), Johanna Perkiö (Keski-Uusimaa) ja Elina Syrjänen (Länsi- Uusimaa). Petteri Heino ja Pia Mäkeläinen sekä Merja Salmi ovat vastanneet tilastoista tehtyjen johtopäätösten syventämisestä ja julkaisun loppuun saattamisesta. Uusimaa tilastojen valossa täydentyy vuonna 27 tehtävillä asiantuntijahaastatteluilla ja ajankohtaisilla selvityksillä. 1 Kunnat.net, SotkaNet, Tilastokeskus 7

1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä 1.1 Väestö Tässä osiossa keskitytään tarkastelemaan Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun keskinäisiä eroja ja yhtäläisyyksiä ja suhdetta Uuteenmaahan ja maahan. Uudenmaan alueeseen lasketaan tarkasteltavien seutujen lisäksi Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen, jotka erityispiirteidensä vuoksi vaikuttavat Uudenmaan 2 keskimääräisiin lukuihin, sillä pääkaupunkiseudulle kasautuu sekä hyvä- että huono-osaisuutta ja niihin liittyviä ilmiöitä. Tarkasteluvuosia selvityksessä ovat vuodet 1995, 2 ja 24, vaikka pääpaino onkin vuodessa 24. Keski-Uusimaa asukasluvultaan suurin seutu Selvästi eniten asukkaita tarkasteltavista kolmesta seudusta on Keski-Uudellamaalla, jonka seitsemän kunnan yhteenlaskettu väkiluku ylittää kahdensadantuhannen asukkaan rajan. Keski-Uudenmaan väestöltään runsaslukuisin kunta on Hyvinkää, mutta myös Järvenpäässä, Keravalla, Tuusulassa ja Nurmijärvellä on kussakin yli 3 asukasta. Vähiten asukkaita Keski-Uudellamaalla on Pornaisissa, joka poikkeaa myös monessa muussa suhteessa seudun muista kunnista. Taulukko 1. Keski-Uudenmaan, Hiiden seudun ja Länsi-Uudenmaan kuntien yhteenlasketut väestömäärät 31.12.24 Keski-Uusimaa 25 761 Hiiden seutu 84 538 Länsi-Uusimaa 3 76 247 Yhteensä 366 546 Hiiden seudun väkiluku on yhteensä 84 538 ja Hiiden seutuun kuuluu seitsemän kuntaa. Suuria taajamia lukuun ottamatta Hiiden seutu on maaseutumainen. Hiiden seudulla eniten ihmisiä asuu Lohjalla, missä myös väestöntiheys on suurin. Väestöltään toiseksi suurin kunta on Vihti. Kaikissa muissa Hiiden seudun kunnissa on alle kymmenentuhatta asukasta. Länsi-Uudenmaan kunnista asukastiheys ja väkiluku ovat selvästi suurimpia Kirkkonummella. Toiseksi suurin kunta on Tammisaari, jonka väkiluku lähentelee viidentoistatuhannen asukkaan rajaa. Loput neljä kuntaa ovat alle kymmenentuhannen asukkaan kuntia. Näiden kolmen seudun yksittäisistä kunnista väkiluvultaan pienimmät kunnat ovat Hiiden seudulla, missä sekä Karjalohjalla että Sammatissa on molemmissa alle 15 asukasta (taulukko 1). Kaikkein suurin väkiluku on puolestaan Keski-Uudenmaan Hyvinkäällä. Keski-Uudenmaan kuntien väestötiheys on myös keskimäärin korkeampi kuin Hiiden seudulla ja Länsi-Uudellamaalla, jotka ovat selvästi maaseutumaisempia ja harvempaan asuttuja seutuja. 2 tilastoista ei ole pystytty erottamaan muuta Uuttamaata erilleen, siten Länsi- ja Keski-Uusimaa sisältyy koko Uudenmaan vertailutietoihin 3 Länsi-Uusimaa sisältää seutukuvauksessa myös Kirkkonummen kunnan 8

Kuvio 1. Seutujen nettomuutto (tuhatta asukasta kohti) vuosina 1995, 2 ja 24 12, 1, 8, 1995 Seudun nettomuutto / 1 asukasta 6, asukasta 4, 2,, -2, -4, -6, Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa 2 Seudun nettomuutto / 1 asukasta 24 Seudun nettomuutto / 1 asukasta -8, Vielä vuonna 1995 sekä Keski-Uusimaa että Länsi-Uusimaa olivat muuttotappioseutuja, mutta vuonna 2 kyseisten seutujen nettomuutto oli jo selvästi positiivista. Hiiden seutu on koko ajan ollut muuttovoittoinen. Keski-Uudenmaan muuttovoittoisuus kuitenkin laski hieman vuoteen 24 mennessä, kun taas Länsi-Uudellamaalla ja Hiiden seudulla muuttovoittoisuus kasvoi entisestään vuoteen 24 mennessä. Toisaalta koko Uudenmaan mittakaavassa muuttovoittoisuus on kyseisellä ajanjaksolla pienentynyt. Keski-Uudellamaalla suhteessa eniten lapsia ja vähiten vanhuksia Alle kouluikäisiä lapsia eli -6-vuotiaita on kaikkina tarkasteluvuosina ollut prosentuaalisesti eniten Keski-Uudellamaalla ja vähiten Länsi-Uudellamaalla. Kaikilla seuduilla -6-vuotiaiden osuus väestöstä on kymmenen vuoden aikana kuitenkin laskenut. Peruskouluikäisten eli 7-15-vuotiaiden osuus väestöstä on ollut kasvussa tai pysynyt lähes samana kaikilla seuduilla. Kuten pieniä lapsia, on 7-15-vuotiaita ollut prosentuaalisesti eniten Keski-Uudellamaalla ja vähiten Länsi-Uudellamaalla. Kaikilla tarkasteltavilla seuduilla on ollut väkilukuun suhteutettuna enemmän 7-15-vuotiaita kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Seutujen sisällä kuntien väliset erot eivät ole kovin suuria. Taulukko 2. Väestörakenne Uudenmaan seuduilla, koko Uudellamaalla ja koko maassa vuosina 1995 ja 24 IKÄRYHMÄ, % VÄESTÖSTÄ LÄNSI-UUSIMAA HIIDEN SEUTU KESKI- UUSIMAA UUSIMAA KOKO MAA 1995 24 1995 24 1995 24 1995 24 1995 24-6 vuotiaat 9,1 7,8 9,4 8,2 11,2 9,8 9,5 8,1 8,9 7,6 7-15 vuotiaat 11,7 11,8 12, 12,6 13,2 14, 1,5 11, 11,4 11,1 16 24 vuotiaat 1,1 9, 9,3 8,6 1,3 9,6 11, 11,1 11,1 11,2 25 64 vuotiaat 53,5 54,5 53,8 54,9 55,6 55,8 57,7 57,7 54,3 54,2 65 74 vuotiaat 8,7 9, 8,7 8,5 5,8 6,4 6,5 6,8 8,4 8,6 75 vuotta täyttäneet 7, 7,8 6,8 7,2 3,9 4,4 4,8 5,3 5,9 7,3 16 24-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten osuus väestöstä on kaikilla tarkasteltavilla seuduilla hieman laskenut kymmenessä vuodessa. Vuonna 24 16 24-vuotiasta väestöä oli prosentuaalisesti eniten Keski-Uudellamaalla ja vähiten puolestaan Hiiden seudulla. Koko Uudellamaalla ja koko maassa tätä ikäluokkaa on kuitenkin väkilukuun suhteutettuna ollut selvästi enemmän kuin Keski- ja Länsi-Uudellamaalla sekä Hiiden seudulla. 9

25 64-vuotiaiden eli parhaassa työiässä olevien osuus väestöstä on kaikilla seuduilla kasvanut aikavälillä 1995 24. Prosentuaalisesti eniten 25 64-vuotiaita on kaikkina tarkasteluvuosina ollut Keski-Uudellamaalla. Vuonna 24 vähiten 25 64-vuotiaita on ollut Länsi-Uudellamaalla. Seutujen väliset erot eivät kuitenkaan ole kovin suuria. Koko Uudellamaalla 25 64-vuotiaita on prosentuaalisesti enemmän kuin Keski- ja Länsi- Uudellamaalla sekä Hiiden seudulla. Koko maassa 25 64-vuotiaiden prosentuaalinen osuus väestöstä on puolestaan pienempi kuin näillä Uudenmaan yksittäisillä seuduilla. 65 74-vuotiaiden prosentuaalinen osuus väestöstä on kasvanut kaikkialla muualla paitsi Hiiden seudulla, missä se on laskenut hieman. Vuonna 24 väkilukuun suhteutettuna eniten 65 74-vuotiasta väestöä oli Länsi-Uudellamaalla ja vähiten puolestaan Keski- Uudellamaalla, myös verrattuna koko maan ja koko Uudenmaan suhteellisiin osuuksiin. Länsi-Uudellamaalla ja Hiiden seudulla 65 74-vuotiaita oli väkilukuun suhteutettuna selvästi enemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. 75 vuotta täyttäneiden osuus on ollut kasvussa kaikilla tarkasteltavilla seuduilla. 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on vuonna 24 ollut suurin Länsi-Uudellamaalla ja pienin Keski-Uudellamaalla, myös verrattaessa koko maan ja Uudenmaan suhteellisiin osuuksiin. Länsi-Uudellamaalla ja Hiiden seudulla on myös selvästi enemmän 75 vuotta täyttäneitä kuin koko Uudellamaalla keskimäärin, ja Länsi-Uudellamaalla on 75 vuotta täyttäneitä väkilukuun suhteutettuna myös enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Hiiden seudulla on kaikkina tarkastelujaksoina ollut suhteessa vähemmän ulkomaan kansalaisia kuin Länsi- ja Keski-Uudellamaalla (kuvio 2). Suhteessa eniten ulkomaan kansalaisia taas on kaikkina tarkastelujaksoina ollut Keski-Uudellamaalla. Kaikki Uudenmaan seudut jäävät kuitenkin koko Uudenmaan keskimääräisten lukujen alapuolelle, mikä johtunee siitä, että ulkomaalaisväestö sijoittuu pääkaupunkiseudulle. Kuvio 2. Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä vuosina 1995, 2 ja 24 % väestöst 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 Länsi-Uusimaa Keski-Uusimaa Hiiden seutu Uusimaa Koko maa 1995 2 24 1

1.2 Sosioekonominen tilanne ja toimeentulo Länsi-Uudellamaalla ja Hiiden seudulla eniten huollettavia Länsi-Uudellamaalla ja Hiiden seudulla on ollut korkeampi elatussuhde 4 kuin Keski- Uudellamaalla ja koko Uudellamaalla keskimäärin. Myös demografinen huoltosuhde 5 on ollut Hiiden seudulla ja Länsi-Uudellamaalla jonkin verran korkeampi kuin Keski- Uudellamaalla ja koko Uudellamaalla. Hiiden seudun ja Länsi-Uudenmaan demografiset huoltosuhteet ovat myös korkeammat kuin koko maassa keskimäärin. Länsi- Uudellamaalla ja Hiiden seudulla on vajaan kahden prosenttiyksikön verran vähemmän työikäisiä kuin Keski-Uudellamaalla, mikä selittää eroja demografisessa huoltosuhteessa. Myös työttömiä on Länsi-Uudellamaalla ja Hiiden seudulla ollut väkilukuun suhteutettuna hieman enemmän kuin Keski-Uudellamaalla, mikä on myös yhdenmukaista elatussuhteen lukujen kanssa. Elatussuhde pieneni kaikkialla voimakkaasti vuosien 1995 ja 2 välillä, kun lamavuodet alkoivat hellittää. Kuntien välisiä eroja on sekä elatussuhteen että demografisen huoltosuhteen osalta eniten Hiiden seudulla. Elatussuhteen osalta Keski- Uudenmaan kunnat ovat eniten toistensa kaltaisia ja demografisen huoltosuhteen osalta puolestaan Länsi-Uudenmaan kunnat muistuttavat eniten toisiaan. (ks. taulukko 3.) Taulukko 3. Työikäiset asukkaat ja demografinen huoltosuhde vuonna 24 sekä elatussuhde (taloudellinen huoltosuhde) vuonna 23 16-64-vuotiaat väestöstä, % Elatussuhde 23 Demografinen huoltosuhde 24 Länsi-Uusimaa 63, 5 122, 1 54, 4 Hiiden seutu 63, 5 122, 54, 8 Keski-Uusimaa 65, 4 17, 7 49, 9 Uusimaa 68, 8 13, 6 42, 9 Koko maa 65, 4 133, 1 5 Korkea-asteen tutkinto Uudenmaan seuduilla noin joka neljännellä Taulukko 4. Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneet, % 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 24 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa Jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 56,8 58 62,8 66,7 62,7 Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 32,5 36 36,2 34 37,7 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 24,3 22 26,6 32,7 25 Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneita on ollut väkilukuun suhteutettuna eniten Keski-Uudellamaalla ja vähiten Länsi-Uudellamaalla. Koko Uudenmaan keskiarvoon verrattuna tutkinnon suorittaneita on seuduilla kuitenkin hieman vähemmän. Keski- Uudellamaalla tutkinnon suorittaneita taas on prosentuaalisesti lähes yhtä paljon kuin koko maassa keskimäärin. Sekä keskiasteen että korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on Uudenmaan yksittäisistä seuduista eniten Keski-Uudellamaalla. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on puolestaan prosentuaalisesti vähiten Länsi- Uudellamaalla ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden prosentuaalinen osuus väestöstä on pienin Hiiden seudulla. Hiiden seudulla ja Keski-Uudellamaalla on kuitenkin keskiasteen tutkinnon suorittaneita prosentuaalisesti enemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin, vaikka korkea-asteen tutkinnon suorittaneita onkin siis koko Uudellamaalla selkeästi eniten. 4 työvoiman ulkopuolella olevat esim. lapset ja vanhukset ja työttömät sataa työllistä kohti. 5 Alle 15-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet sataa 15 64-vuotiasta (työikäistä) kohti. 11

Kuvio 3. Väestön koulutustasomittain vuonna 24 4 35 3 275 267 34 355 3 25 2 15 1 5 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa Myös väestön koulutustasomittain 6 osoittaa, että Keski-Uudenmaan väestön koulutustaso on tarkasteltavista Uudenmaan seuduista korkein ja Hiiden seudun koulutustaso matalin. Kaikki seudut jäävät kuitenkin selvästi koko Uudenmaan koulutustason alapuolelle, mikä kertoo siitä, että kouluttautuneisuus keskittyy pääkaupunkiseudulle. Uudenmaan seuduista selvästi eniten kuntien välisiä eroja on Länsi-Uudellamaalla, missä Kirkkonummen koulutustaso on korkeampi kuin muissa Länsi-Uudenmaan kunnissa. Keski-Uudenmaan kunnissa kuntien välisiä eroavaisuuksia on puolestaan kaikkein vähiten. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17 24-vuotiaita tuhatta vastaavanikäistä kohti on kaikkina tarkasteluajankohtina ollut eniten Länsi-Uudellamaalla. Vuonna 24 tuhannesta 17-24-vuotiaasta vähiten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli Keski-Uudellamaalla, vaikka vielä vuosina 1995 ja 2 heitä olikin vähiten Hiiden seudulla 7. Kaikilla seuduilla koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus tuhannesta 17 24-vuotiaasta laski vuosien 1995 ja 2 välillä, mutta nousi taas vuosien 2 ja 24 välisenä aikana. Vuosina 2 ja 24 kaikilla kolmella Uudenmaan seudulla oli keskimäärin enemmän koulutuksen ulkopuolelle jääneitä kuin koko maassa ja koko Uudellamaalla keskimäärin. Kuntien välisiä eroja esiintyi selvästi vähiten Keski-Uudenmaan kuntien välillä ja vastaavasti eniten Länsi-Uudenmaan kuntien välillä. Vuonna 24 Länsi-Uudellamaalla koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli eniten Pohjassa, missä heitä oli myös Keski- Uudenmaan ja Hiiden seudun yksittäisiin kuntiin nähden selkeästi eniten. 8 Veroprosentit hieman nousseet Tuloveroprosentti (taulukko 5) on joko noussut tai pysynyt suunnilleen samalla tasolla kaikilla tarkasteltavilla seuduilla ja koko maassa vuosien 1995 24 välisenä aikana, paitsi koko Uudellamaalla, missä keskimääräinen tuloveroprosentti laski hieman vuodesta 1995 vuoteen 2 mennessä. Länsi-Uudenmaan keskimääräinen tuloveroprosentti oli vuosina 1995 ja 2 korkeampi kuin Hiiden seudun ja Keski-Uudenmaan keskimääräiset 6 Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 2 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 2 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. (SOTKAnet, viitattu 1.8.26.) 7 Vuonna 24 Länsi-Uudellamaalla 194, Hiiden seudulla 17 ja Keski-Uudellamaalla 162,4 koulutuksen ulkopuolelle jäänyttä tuhatta vastaavanikäistä kohti. 8 Vuonna 24 oli Pohjassa 247 koulutuksen ulkopuolelle jäänyttä tuhannesta vastaavanikäisestä, kun esimerkiksi Keski- Uudellamaalla suurin koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus oli Mäntsälässä, 175,3 tuhannesta vastaavanikäisestä. 12

tuloveroprosentit, mutta vuonna 24 Hiiden seudun keskimääräinen tuloveroprosentti kuitenkin ylitti Länsi-Uudenmaan tuloveroprosentin. Vuonna 24 Länsi- ja Keski- Uudenmaan sekä Hiiden seudun keskimääräiset tuloveroprosentit olivat korkeammat kuin koko Uudenmaan ja koko maan tuloveroprosentit. Vuonna 24 kaikkein matalin veroprosentti oli Keski-Uudenmaan Keravalla (17,5) ja korkein Hiiden seudun Karkkilassa (19,8). Vuonna 26 koko Suomen korkein veroprosentti oli Länsi-Uudenmaan Karjaalla veroprosentin ollessa 21. Taulukko 5. Keskimääräiset tuloveroprosentit vuosina 1995, 2 ja 24 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa 1995 18,46 17,64 17,4 17,2 17,53 2 18,5 18,18 17,6 17,1 17,65 24 18,79 18,86 18,2 17,69 18,12 Kuten tuloveroprosenttikin, myös verotettavat tulot ja verotulot asukasta kohti ovat kaikilla tarkasteltavilla seuduilla, koko Uudellamaalla ja koko maassa kasvaneet. Vuonna 24 tarkasteltavista seuduista eniten verotettavia tuloja oli asukasta kohti laskettuna Keski- Uudellamaalla (13 77 /as) ja vähiten puolestaan Hiiden seudulla (12 189 /as). Suurimmat verotettavat tulot vuonna 24 ovat olleet Länsi-Uuteenmaahan kuuluvalla Kirkkonummella ja pienimmät taas Hiiden seudun Karjalohjalla. Verotulot asukasta kohti ovat puolestaan kaikkina ajanjaksoina olleet suurimmat Länsi-Uudellamaalla (vuonna 24 2731 /as.) ja pienimmät Hiiden seudulla (vuonna 24 2499 /as.). Eniten kuntien välistä hajontaa on Keski-Uudellamaalla ja vähiten Länsi-Uudellamaalla. Koko Uudenmaan keskimääräiset verotulot (vuonna 24 325 /as.) ovat olleet huomattavasti korkeammat kuin tarkasteltavien seutujen verotulot. Koko Uudenmaan verotulojen suuruudessa näkyy jälleen pääkaupunkiseudun vaikutus. Taulukko 6. Keskimääräiset ansio- ja pääomatulot vuonna 24 Ansiotuloja saaneita, % väestöstä Keskimääräiset ansiotulot vuodessa Pääomatuloja saaneita, % väestöstä Keskimääräiset pääomatulot vuodessa Länsi-Uusimaa 79,8 212 35, 5559 Keski-Uusimaa 74,3 2311 36,9 3383 Hiiden seutu 77,7 2622 38,3 3552 Keskimäärin suurimmat ansiotulot olivat vuonna 24 Keski-Uudellamaalla ja pienimmät Hiiden seudulla. Ansiotuloja saaneita oli kuitenkin suhteessa eniten Länsi-Uudellamaalla ja suhteessa vähiten Keski-Uudellamaalla. Keskimäärin suurimmat pääomatulot olivat taas Länsi-Uudellamaalla ja pienimmät Keski-Uudellamaalla. Pääomatuloja saaneita oli kuitenkin suhteessa eniten Hiiden seudulla ja vähiten Länsi-Uudellamaalla. Kuntien toimintakulut asukasta kohti laskettuna ovat olleet kaikkina tarkasteluvuosina korkeimmat Länsi-Uudellamaalla. Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun kuntien keskimääräiset toimintakulut ovat olleet melko lähellä toisiaan, vaikka Keski-Uudenmaan keskimääräiset toimintakulut ovat olleet matalimmat. 9 Länsi-Uudenmaan, Hiiden seudun ja Keski-Uudenmaan toimintakulut ovat sekä koko Uudenmaan että koko maan keskimääräisiä toimintakuluja pienemmät. Eniten kuntien välisiä eroja on Länsi- Uudellamaalla. 9 Vuonna 24 toimintakulut olivat Länsi-Uudellamaalla 438, Hiiden seudulla 3846 ja Keski-Uudellamaalla 3733 euroa asukasta kohti. 13

Taulukko 7. Keskimääräinen toimintakate vuosina 1995 ja 24, / asukas Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate 1995 24 1995 24 1995 24 Länsi-Uusimaa 3344,5 438 633,3 954,5-2711,2-3415,4 Hiiden seutu 2932 3846 445, 77,3-2511,7-3183,7 Keski-Uusimaa 2831 3733 419, 632,1-2412, -399, Uusimaa 3659 474 183, 1442, -2576,2-3153, Koko maa 348 4521 848, 114, -2631,1-3339,1 Toimintakulujen tavoin asukaskohtaiset toimintatuotot ovat olleet kaikkina ajanjaksoina suurimmat Länsi-Uudellamaalla ja pienimmät Keski-Uudellamaalla (taulukko 7). Kaikilla seuduilla toimintatuotot ovat kuitenkin olleet pienemmät kuin koko Uudellamaalla ja myös jonkin verran pienemmät koko maahan verrattuna. Yllä olevasta taulukosta on myös nähtävissä se, että toimintatuotot ovat selvästi kasvaneet vuosien 1995 ja 24 välillä. Toimintakate eli kuntien nettomenot ovat olleet kaikkina ajanjaksoina korkeimmat Länsi- Uudellamaalla ja matalimmat Keski-Uudellamaalla (taulukko 7). Hiiden seudun toimintakate on vuonna 24 ollut koko Uudenmaan keskimääräisen toimintakatteen tuntumassa, jääden kuitenkin hieman sitä alhaisemmaksi. Koko Uudenmaan keskimääräinen toimintakate on vuonna 24 ollut matalampi kuin Länsi-Uudellamaalla, mutta korkeampi kuin Keski-Uudellamaalla. Koko maan keskimääräinen toimintakate on sijoittunut Länsi-Uudenmaan toimintakatteen tuntumaan, joskin keskimääräinen toimintakate on koko maassa ollut hieman matalampi kuin Länsi-Uudellamaalla. Toimintakatteen osalta eniten kuntien välisiä eroja on ollut Länsi-Uudellamaalla. Kuvio 4. Seutujen kuntien keskimääräiset lainakannat 1995, 2 ja 24, /asukasta kohti euroa / asukas 2, 15, 1, 5, 1995 Lainakanta 31.12., /as. Kunnissa 2 Lainakanta 31.12., /as. Kunnissa 24 Lainakanta 31.12., /as. Kunnissa, Länsi- Uusimaa Hiiden seutu Keski- Uusimaa Uusimaa Koko maa Keskimääräinen lainakanta (kuvio 4) on Länsi-Uudellamaalla kasvanut vuodesta 1995 vuoteen 24 mennessä. Hiiden seudulla sekä Keski-Uudellamaalla lainakanta laski aikavälillä 1995 2, mutta nousi kuitenkin ohi vuoden 1995 tason vuoteen 24 mennessä. Lainakanta on vuosina 2 ja 24 ollut suurin Länsi-Uudellamaalla, myös koko Uuteenmaahan ja koko maahan verrattuna, ja pienin puolestaan Keski- Uudellamaalla 1. Koko Uudenmaan keskimääräinen lainakanta laski aikavälillä 1995 2, mutta nousi taas vuoteen 24 mennessä ohi vuoden 1995 lainakannan tason. Eniten kuntien välisiä eroja on ollut Hiiden seudulla ja vähiten puolestaan Keski- Uudellamaalla. Hiiden seudulla Karkkilan lainakanta on ollut selvästi suurempi muihin seudun kuntiin verrattuna, jopa kolminkertainen vastaavankokoisiin kuntiin nähden, kun taas Karjalohjalla lainakanta on ollut varsin alhainen. 1 Vuonna 24 lainakanta Länsi-Uudellamaalla 1717, Hiiden seudulla 1247 ja Keski-Uudellamaalla 186 euroa/asukas. 14

Tarkasteltavista seuduista alijäämää (kuvio 5) on sekä vuonna 2 että 24 ollut ainoastaan Länsi-Uudellamaalla, missä alijäämä vain lisääntyi aikavälillä 2-24 11. Länsi-Uudenmaan yksittäisistä kunnista ainoastaan Kirkkonummi on ollut ylijäämäinen. Hiiden seutu on koko ajan ollut keskimääräisesti hieman ylijäämäinen, vaikka seudulla on myös alijäämäisiä kuntia. 12 Keski-Uudenmaan ylijäämä kasvoi vuosien 2 ja 24 välillä ja Keski-Uusimaa olikin vuonna 24 näistä kolmesta seudusta kaikkein ylijäämäisin (66 e /as). Vuonna 24 yksikään Keski-Uudenmaan kunnista ei ollut alijäämäinen. Keski-Uudellamaalla oli vuonna 24 myös enemmän ylijäämää kuin koko maassa keskimäärin. Koko Uudellamaalla ylijäämää on ollut kuitenkin huomattavasti enemmän kuin muilla seuduilla. Kuvio 5. Seutujen keskimääräinen yli- ja alijäämäisyys vuosina 2 ja 24 Euroa / asukas 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, -4, Länsi- Uusimaa Hiiden seutu Keski- Uusimaa Uusimaa Koko maa 2 Kertynyt yli-/alijäämä 31.12., /as Kunnissa 24 Kertynyt yli-/alijäämä 31.12., /as Kunnissa Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset kasvaneet tasaisesti Kuten alla olevasta kuviosta 6 on nähtävissä, ovat sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti kasvaneet kaikilla seuduilla, koko Uudellamaalla ja koko maassa aikavälillä 1995 2. Seuduista korkeimmat asukaskohtaiset nettokustannukset ovat olleet Länsi-Uudellamaalla ja matalimmat Keski-Uudellamaalla 13. Koko Uudenmaan keskimääräiset sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kuitenkin ylittävät seutujen keskimääräiset nettokustannukset. Kuntien välisiä eroja on ollut jokaisena vuonna vähiten Hiiden seudulla ja vastaavasti eniten Keski-Uudellamaalla. Pornaisilla on ollut seudun muita kuntia alhaisemmat sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset. Kuvio 6. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti euroa / asukas 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Länsi- Uusimaa Hiiden seutu Keski- Uusimaa Uusimaa Koko maa 1995 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas 2 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas 24 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas 11 vuonna 2 (-149 e/as) ja 24 (-26 e/as). 12 Vuonna 24 alijäämäisiä kuntia olivat Sammatti ja Siuntio. 13 Vuonna 24 sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat Länsi-Uudellamaalla 2424 ja Keski-Uudellamaalla 276 euroa asukasta kohti. 15

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksia erikseen tarkasteltaessa selviää, että sosiaalitoimen nettokustannukset ovat näistä kolmesta tarkasteltavasta seudusta olleet korkeimmat Länsi-Uudellamaalla ja matalimmat Hiiden seudulla 14. Kuitenkin koko Uudellamaalla keskimääräiset sosiaalitoimen nettokustannukset ovat kaikkina tarkasteluvuosina olleet koko maan ja näiden kolmen Uudenmaan seudun nettokustannuksia korkeammat. Myös terveystoimen osalta Länsi-Uudenmaan kustannukset ovat muiden seutujen nettokustannuksia suuremmat. Pienimmät terveystoimen nettokustannukset ovat puolestaan olleet Keski-Uudellamaalla 15. Toimeentulotuen saajat kaikkialla laskeneet Toimeentulotukea saaneiden osuus (kuvio 7) asukkaista on pienentynyt tasaisesti kaikilla seuduilla vuodesta 1995 vuoteen 24 mennessä. Toimeentulotukea saaneiden osuus asukkaista on kaikkialla ollut korkeimmillaan laman jälkeen vuonna 1995. Toimeentulotukea saaneita on vuonna 24 ollut eniten Länsi-Uudellamaalla (6 %), vaikka vuonna 1995 heitä olikin juuri Länsi-Uudellamaalla vähiten. Vuonna 24 Hiiden seudulla ja Keski-Uudellamaalla oli yhtä paljon toimeentulotukea saaneita väkilukuun suhteutettuna; toimeentulotukea saaneita oli molemmissa hieman vähemmän kuin Länsi- Uudellamaalla. Kaikilla kolmella seudulla on kuitenkin jokaisena tarkasteluvuonna ollut vähemmän toimeentulotukea saaneita henkilöitä asukaslukuun suhteutettuna kuin koko maassa ja koko Uudellamaalla keskimäärin. Koko Uudenmaan lukuja vinouttaa pääkaupunkiseudun osuus, sillä pääkaupunkiseudulla on enemmän toimeentulotuen saajia kuin muualla maassa. Kuntien väliset erot seutujen sisällä eivät ole kovin suuria, joskin Keski-Uudellamaalla hajontaa on ollut hieman enemmän kuin Länsi-Uudellamaalla ja Hiiden seudulla. Kuvio 7. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, 12,7 11,4 1,7 1,7 9,1 8,3 8,8 7,3 7,2 7,5 7,7 6,8 6, 5,7 5,7 Länsi - Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa 1995 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 2 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 24 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Kuten toimeentulotukea saaneiden osuus kaikista asukkaista, on myös toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden 18 24-vuotiaiden osuus (taulukko 8) vuonna 24 ollut korkein Länsi-Uudellamaalla. Vuona 24 heitä on ollut Hiiden seudulla ja Keski- Uudellamaalla keskenään prosentuaalisesti yhtä paljon. Koko Uudellamaalla toimeentulotukea vuoden aikana saaneita on kyseisestä ikäryhmästä vuonna 24 ollut prosentuaalisesti hieman enemmän kuin Keski-Uudellamaalla ja Hiiden seudulla, ja hieman vähemmän kuin Länsi-Uudellamaalla. Koko maassa on 18 24-vuotiaiden ikäluokassa toimeentulotukea vuoden aikana saaneita ollut keskimäärin enemmän kuin koko Uudellamaalla ja sen tarkasteltavilla seuduilla. 14 Vuonna 24 Länsi-Uudellamaalla sosiaalitoimen nettokustannukset 166 euroa/asukas, Hiiden seudulla 876 euroa/asukas ja Keski-Uudellamaalla 974 euroa/asukas. 15 Vuonna 24 Länsi-Uudellamaalla terveystoimen nettokustannukset olivat 1246e, Hiiden seudulla 1197e ja Keski- Uudellamaalla 159 euroa /asukas. 16

Taulukko 8. Toimeentulotuen saajat, % vastaavanikäisistä vuosina 1995 ja 24 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa 1995 24 1995 24 1995 24 1995 24 1995 24 18-24-vuotiaat toimeentulotuen saajat 18,6 13, 2,3 12,3 22,6 12,2 24,2 12,6 25,6 15,6 25-64-vuotiaat toimeentulotuen saajat 8,2 5,8 1, 5,3 9,7 4,9 12,2 7,1 1,6 7,3 25-64-v. pitkäaikaisesti tt-tukea saaneet 1,8 1,6 2,3 1,2 2,3 1,3 3,7 2,4 2,5 1,9 25-64-vuotiaiden toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on niin ikään ollut vuonna 24 tarkasteltavista Uudenmaan seuduista suurin Länsi-Uudellamaalla ja pienin Keski-Uudellamaalla. Koko Uudellamaalla ja koko maassa on kuitenkin ollut prosentuaalisesti enemmän toimeentulotukea saaneita 25 64-vuotiaita kuin tarkasteltavilla seuduilla. Myös toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita 25-64- vuotiaita on vuonna 24 ollut tarkasteltavista seuduista prosentuaalisesti eniten Länsi- Uudellamaalla ja vähiten Hiiden seudulla. Koko Uudellamaalla ja koko maassa on kuitenkin jälleen keskimäärin enemmän pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita kuin näillä Uudenmaan yksittäisillä seuduilla. Sotkanetin indikaattorimääritelmien mukaan toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus antaa paremman kuvan alueen köyhyydestä kuin pelkkä toimeentulotukea saaneiden osuus, sillä pitkäaikainen toimeentulotuki jatkuu usein vuodesta toiseen. Toimeentulotukea saaneiden osuus on laskenut kaikissa ikäryhmissä ja myös pitkäaikaisesti saaneiden osalta kaikilla seuduilla aikavälillä 1995 24. Toimeentulotukea saaneiden 18-24-vuotiaiden, 25 64-vuotiaiden ja pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden osalta kuntien välisiä eroja on ollut vähiten Hiiden seudulla, ja keskenään suunnilleen saman verran Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan kunnissa. Hiiden seutu on täten ollut toimeentulotukea saaneiden prosentuaalisten osuuksien suhteen seuduista yhtenäisin. Seutujen väliset erot eivät kuitenkaan ole olleet kovin suuria. Toimeentulotuen kustannukset asukasta kohti ovat vuonna 24 olleet korkeimmat Länsi- Uudellamaalla (69 e /as.) ja matalimmat Hiiden seudulla (57 e/as.). Vuonna 24 Länsi- Uudellamaalla olikin eniten toimeentulotukea vuoden aikana saaneita väestöön suhteutettuna. Vielä vuonna 1995 toimeentulotuesta koituvat kustannukset asukasta kohti olivat Länsi-Uudellamaalla pienimmät, kuten toimeentulotukea saaneiden osuuskin. Länsi- Uudellamaalla toimeentulotuesta koituvat kustannukset ovat kymmenessä vuodessa hieman kasvaneet, kun taas sekä Hiiden seudulla että Keski-Uudellamaalla kustannukset ovat laskeneet. Toimeentulotuen kustannukset asukasta kohti ovat koko ajan olleet huomattavasti suuremmat koko Uudellamaalla ja koko maassa kuin Uudenmaan tarkasteltavilla seuduilla. Työttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä eniten Länsi-Uudellamaalla Työttömien osuus työvoimasta, pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä ja nuorisotyöttömien osuus 15-24-vuotiaista on laskenut kaikilla seuduilla, koko Uudellamaalla ja maassa aikavälillä 1995 24. Työttömiä on 2-luvulla ollut Uudenmaan tarkasteltavista seuduista eniten Länsi-Uudellamaalla ja vähiten Keski- Uudellamaalla. Keski-Uudellamaalla on kuitenkin jonkin verran enemmän kuntien välisiä eroja kuin Hiiden seudulla ja Länsi-Uudellamaalla. Kaikilla kolmella seudulla on kuitenkin jokaisena vuonna ollut vähemmän työttömiä kuin koko maassa keskimäärin. Länsi- Uudellamaalla työttömien osuus työvoimasta on puolestaan ollut hieman suurempi kuin koko Uudellamaalla keskimäärin vuonna 24. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on 2-luvulla niin ikään ollut suurin Länsi-Uudellamaalla (v. 24 3 %) ja pienin Keski-Uudellamaalla (v. 24 24,2 %). 17

Länsi-Uudellamaalla on prosentuaalisesti hieman enemmän pitkäaikaistyöttömiä kuin koko Uudellamaalla. Koko maassa taas on hieman enemmän pitkäaikaistyöttömiä kuin Keski-Uudellamaalla. Keski-Uudenmaan kunnissa on jälleen vähän enemmän hajontaa kuin Länsi-Uudellamaalla ja Hiiden seudulla. Kuvio 8. Työttömien osuus työvoimasta ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä vuonna 24 35, 3, 25, 3, 27,6 24,2 29, 25,3 2, 15, 1, 8,2 7, 6,3 8,1 11,3 5,, Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa 24 Työttömät, % työvoimasta 24 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Myös nuorisotyöttömiä, eli työttömiä 15 24-vuotiaita, on 2-luvulla ollut eniten Länsi- Uudellamaalla ja vähiten puolestaan Hiiden seudulla (taulukko 9). Länsi-Uudellamaalla kuntien välisiä eroja kuitenkin on vähiten, kun taas Hiiden seudulla niitä on melko paljon. Nuorisotyöttömien osuus laski erityisesti vuosien 1995 ja 2 välillä. Uudenmaan tarkasteltavilla seuduilla on suhteessa vähemmän nuorisotyöttömiä kuin koko maassa keskimäärin, ja tarkasteltavista seuduista vain Länsi-Uudellamaalla on prosentuaalisesti enemmän nuorisotyöttömiä kuin koko Uudellamaalla. Taulukko 9. Nuorisotyöttömät, % 15-24-vuotiaasta työvoimasta vuonna 24 Nuorisotyöttömät % Hiiden Länsi- Keski- Uusimaa Koko seutu Uusimaa Uusimaa maa 6,4 7,9 6,9 6,8 13,6 1.3 Lapset ja lapsiperheet Keski-Uudellamaalla suhteellisesti eniten lapsia ja lapsiperheitä Keski-Uudellamaalla on koko tarkastelujakson ollut prosentuaalisesti selvästi enemmän sekä -6-vuotiaita että 7-15-vuotiaita lapsia kuin Länsi-Uudellamaalla ja Hiiden seudulla. Myös lapsiperheiden prosenttiosuus kaikista perheistä on Keski-Uudellamaalla ollut kaikkina tarkasteluvuosina suurin 16. Keski-Uusimaa ylitti lasten ja lapsiperheiden prosentuaalisessa määrässä kaikkina vuosina myös koko Uudenmaan ja koko maan keskimääräiset arvot. -6-vuotiaiden lasten osuus väestöstä on Länsi-Uudellamaalla ja Hiiden seudulla ollut jotakuinkin samansuuruinen kuin koko Uudellamaalla keskimäärin, ja hieman koko maata 16 Sekä minimi- että maksimiarvot ovat Keski-Uudellamaalla kaikkina tarkasteluvuosina suuremmat kuin Länsi- Uudellamaalla ja Hiiden seudulla. 18

korkeampi 17. 7-15-vuotiaiden lasten osuus väestöstä taas on myös Länsi-Uudellamaalla ja Hiiden seudulla kaikkina tarkasteluvuosina ollut selvästi koko Uudenmaan ja koko maan keskitasoa korkeampi 18. Sen sijaan lapsiperheiden osuus perheistä on koko tarkastelujakson ollut alhaisempi kuin koko Uudellamaalla keskimäärin 19. Lapsiperheiden keskimääräinen osuus kaikista perheistä on laskenut melko samankokoisilla osuuksilla jokaisella tarkasteltavalla seudulla, koko Uudellamaalla sekä koko maassa vuosina 1995 24. Vaikka Keski-Uusimaa on seuduista lapsirikkain, siellä kuntien välillä on eniten eroja lapsiväestön koossa. Yhtenäisimpiä kunnat ovat lapsiväestön koon suhteen Hiiden seudulla. Sen sijaan siinä, kuinka suuri osa perheistä on lapsiperheitä, kuntien välillä on eniten eroja Länsi-Uudellamaalla. Tarkasteltavien alueiden yksittäisistä kunnista prosentuaalisesti selkeästi eniten lapsiperheitä on vuonna 24 ollut Keski- Uuteenmaahan kuuluvassa Pornaisissa, vähiten taas Länsi-Uuteenmaahan kuuluvassa Hangossa 2. -6-vuotiaiden lasten prosenttiosuus väestöstä tulee väestöennusteen mukaan alenemaan kaikilla kolmella seudulla vuoteen 22 mennessä. Keski-Uudellamaalla, jossa lapsiväestö on suurin, lasten osuus väestöstä vähenee eniten. Silti yhä vuonna 22 Keski-Uudellamaalla lapsiväestön osuus on selvästi kahta muuta seutua suurempi. Länsi-Uudellamaalla ja Hiiden seudulla lapsiväestön osuus tulee vuonna 22 olemaan jotakuinkin yhtä suuri. 21 Kaikilla kolmella seudulla yksinhuoltajia koko Uuttamaata vähemmän Yksinhuoltajaperheiden prosenttiosuus lapsiperheistä (kuvio 9) kasvoi vuodesta 1995 vuoteen 24 kaikilla kolmella seudulla, tosin vuosien 2 ja 24 välillä kasvu oli hitaampaa. 22 Yksinhuoltajaperheitä on kaikilla kolmella seudulla ollut koko tarkastelujakson prosentuaalisesti huomattavasti vähemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Prosentuaalisesti eniten niitä on kaikkina tarkasteluvuosina ollut Länsi- Uudellamaalla, joka sijoittuu lähelle koko maan arvoja kahden muun seudun jäädessä sen alapuolelle. Hiiden seudulla ja Keski-Uudellamaalla yksinhuoltajaperheitä on koko tarkastelujakson ollut prosentuaalisesti melko saman verran. Keski-Uudenmaan kuntien välinen keskihajonta on kuitenkin kaikkina tarkasteluvuosina ollut selvästi kahta muuta seutua suurempi. Myös yksittäisten kuntien ääriarvot löytyvät vuonna 24 Keski- Uudeltamaalta; selkeästi vähiten yksinhuoltajaperheitä on ollut kaikkina tarkasteluvuosina Pornaisissa. Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus taas oli vuonna 24 Keski- Uudenmaan Keravalla, Hiiden alueen Karjalohjalla ja Länsi-Uudenmaan Hangossa. 23 17 Vuonna 24 oli -6-vuotiaita Länsi-Uudellamaalla 7,82 %, Hiiden seudulla 8,24 %, Keski-Uudellamaalla 9,8 %, koko Uudellamaalla 8,1 % ja koko maassa 7,6 % väestöstä. 18 Vuonna 24 7-15-vuotiaita oli Länsi-Uudellamaalla 11,83 %, Hiiden seudulla 12,61 %, Keski-Uudellamaalla 14 %, koko Uudellamaalla 11 % ja koko maassa 11,1 % väestöstä. 19 Länsi-Uudenmaan ja Hiiden seudun tilanne suhteessa koko maahan vaihtelee, mutta vuonna 24 niissä molemmissa oli prosentuaalisesti enemmän lapsiperheitä kuin koko maassa. 2 Pornaisissa 55,4 % ja Hangossa 37,8 % perheistä oli lapsiperheitä vuonna 24. 21-6-vuotiaita Länsi-Uudellamaalla vuonna 25 8,2 % ja vuonna 22 7,9 %, Hiiden seudulla 25 8,4 % ja 22 7,8 %, ja Keski-Uudellamaalla 24 9,8 % ja 22 8,9 % väestöstä (väestöennuste vuonna 24). 22 Hiiden seudulla yksinhuoltajaperheiden prosentuaalinen määrä jopa aivan aavistuksen verran väheni vuosien 2 24 välillä, mutta toisaalta siellä määrä kasvoi vuosina 1995 2 hieman kahta muuta seutua enemmän. 23 Vuonna 24 yksinhuoltajaperheitä oli Pornaisissa 8,9 %, Keravalla ja Karjalohjalla 23,3 % ja Hangossa 23,1 % kaikista lapsiperheistä. 19

Kuvio 9. Lapsiperheiden osuus perheistä sekä yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä 1995 ja 24 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 52,3 45,8 46,6 49,2 47,8 46,2 42,3 42,9 44,4 41,7 19,6 23,3 17,2 17,1 19,9 21,4 17,9 15,4 15,4 17,5 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa Lapsiperheet, % perheistä 1995 Lapsiperheet, % perheistä 24 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 1995 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 24 Ahtaasti asuminen yleisintä Hiiden seudulla Sekä lapsiperheiden ahtaasti asuminen että ahtaasti asuminen ylipäätään on muuttunut harvinaisemmaksi kaikilla kolmella seudulla, kuten myös koko Uudellamaalla ja maassa ajalla 1995 24 (kuvio 1). Hiiden seudulla sekä ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista että ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus kaikista lapsiasuntokunnista on vähentynyt hiukan kahta muuta seutua, koko Uuttamaata ja maata hitaammin. Vuonna 24 Hiiden seudulla olikin sekä ahtaasti asuvia asuntokuntia että ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia kolmesta tarkasteltavasta seudusta prosentuaalisesti eniten. Lapsiperheiden ahtaasti asuminen on ollut Hiiden alueella ja Länsi-Uudellamaalla kaikkina tarkasteluvuosina yleisempää kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin, mutta Keski-Uudellamaalla näitä kaikkia harvinaisempaa. Keski-Uusimaa on ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien prosentuaalisen osuuden osalta myös selvästi yhtenäisempi kuin kaksi muuta seutua. Ahtaasti asuvia asuntokuntia kaiken kaikkiaan on kuitenkin myös Keski-Uudellamaalla ollut prosentuaalisesti enemmän kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Ahtaasti asuminen on kaikkina tarkasteluvuosina ollut yleisintä Keski-Uudenmaan Pornaisissa ja harvinaisinta Länsi-Uudenmaan Tammisaaressa. Vuonna 24 ahtaasti asuminen oli harvinaista myös Länsi-Uudenmaan Hangossa ja Keski-Uudenmaan Keravalla. 24 Lapsiperheiden ahtaasti asuminen on vuonna 24 yksittäisistä kunnista ollut yleisintä Länsi-Uudenmaan Pohjassa ja Hiiden seudun Karjalohjalla. Harvinaisinta lapsiperheiden ahtaasti asuminen oli vuonna 24 Länsi-Uudenmaan Kirkkonummella sekä Hiiden seudun Siuntiossa 25. Eri kunnat pitävät siis ääripäitä kaikkien ahtaasti asuvien asuntokuntien ja ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien prosentuaalisessa osuudessa. (ks. kuvio 1.) 24 Vuonna 24 ahtaasti asuvia asuntokuntia oli Pornaisissa 16,6 %, Tammisaaressa ja Hangossa 1,2 % ja Keravalla 1,3 % kaikista asuntokunnista 25 Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia oli vuonna 24 Pohjassa 43,3 %, Karjalohjalla 42,4 %, Kirkkonummella 27,8 % ja Siuntiossa 27,7 % kaikista lapsiasuntokunnista. 2

Kuvio 1. Ahtaasti asuvat asuntokunnat kaikista asuntokunnista sekä ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat kaikista lapsiasuntokunnista vuonna 24 13 24 Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 12,5 12 11,5 11 1,5 Keski-Uusimaa Uusimaa koko maa Länsi-Uusimaa Hiiden alue 1 3 31 32 33 34 35 36 24 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Lasten päivähoidon nettokustannukset Hiiden seudulla alhaisimmat Sekä asukasta että -6-vuotiasta lasta kohden lasketut päivähoidon nettokustannukset ovat nousseet aikavälillä 1995 24 kaikilla kolmella seudulla, koko Uudellamaalla ja koko maassa. Asukasta ja lasta kohti lasketut päivähoidon nettokustannukset jäävät koko Uudenmaan keskimääräisten kustannusten alapuolelle. Päivähoidon nettokustannukset asukasta kohti laskettuina ovat kaikkina tarkasteluvuosina olleet Keski-Uudellamaalla korkeimmat, ja se lähestyy koko Uudenmaan arvoja. Lasta kohden laskettuina päivähoidon nettokustannukset ovat kuitenkin vuonna 24 Länsi-Uudellamaalla aavistuksen Keski-Uuttamaata korkeammat. Hiiden seudulla sekä asukas- että lapsikohtaiset kustannukset ovat olleet kaikkina tarkasteluvuosina alhaisimmat. Keski-Uusimaa on koko tarkastelujakson ollut kahta muuta seutua yhtenäisempi asukaskohtaisten kustannusten osalta, mutta lapsikohtaisten kustannusten osalta siellä taas oli vuonna 24 kahta muuta seutua enemmän kuntien välistä hajontaa. Vuonna 24 yksittäisistä kunnista suurimmat lasten päivähoidon nettokustannukset asukasta kohden ovat olleet Länsi-Uudenmaan Kirkkonummella, ja pienimmät puolestaan Hiiden seudun Sammatissa 26. Lapsikohtaisten kustannusten ääriarvot löytyvät vuonna 24 Keski-Uudeltamaalta; korkeimmat ne ovat olleet Keravalla ja alhaisimmat Pornaisissa 27. Kuvio 11. Lasten päivähoidon nettokustannukset lasta ja asukasta kohti laskettuna 1995 ja 24 / -6-vuotias 6 5 4 3 2 1 415 435 348 367 326 334 5341 329 291 4429 4348 295 249 3852 4317 3214 3931 38 3323 2627 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa 5 4 3 2 1 / asukas Nettokustannukset /-6 v. 1995 Nettokustannukset /-6 v. 24 Nettokustannukset /asukas 1995 Nettokustannukset /asukas 24 26 Kirkkonummi 548 /asukas ja Sammatti 258 /asukas vuonna 24. 27 Kerava 53 /-6-vuotias ja Pornainen 286 /-6-vuotias vuonna 24. 21

Kunnan kustantama päivähoito Länsi-Uudellamaalla yleisintä Kunnan kustantama 3-5-vuotiaiden lasten kokopäivähoito on yleistynyt kaikilla kolmella seudulla vuosina 2 24 28. 1-2-vuotiaiden kokopäivähoito sen sijaan on muuttunut hiukan harvinaisemmaksi Länsi- ja Keski-Uudellamaalla, mutta Hiiden seudun tilanteessa ei ole tapahtunut muutosta. 3-5-vuotiaiden kokopäivähoidon osalta muutokset ovat samansuuntaisia myös koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin, mutta 1-2- vuotiaiden kokopäivähoito sen sijaan on koko maassa hieman yleistynyt, kun koko Uudellamaalla se on muuttunut jonkin verran harvinaisemmaksi. Yleisintä kunnan kustantama kokopäivähoito on molemmissa ikäryhmissä ollut kaikkina tarkasteluvuosina Länsi-Uudellamaalla. 3-5-vuotiaiden kokopäivähoidon osalta Länsi-Uudenmaan ero Keski- Uuteenmaahan ja Hiiden seutuun on selkeämpi kuin alemmassa ikäryhmässä. Länsi- Uudellamaalla kunnan kustantama kokopäivähoito on ollut myös yleisempää molemmissa ikäryhmissä kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Vähäisintä kunnan kustantama kokopäivähoito on vuosina 2 24 ollut Hiiden seudulla. Yksittäisistä kunnista kunnan kustantama kokopäivähoito oli vuonna 24 1-2-vuotiaiden ikäryhmässä yleisintä Keski-Uudenmaan Keravalla ja vähäisintä Hiiden seudun Sammatissa (vaikka vielä vuonna 2 oli yleisintä Sammatissa). 3-5-vuotiaiden kunnan kustantama kokopäivähoito oli vuonna 24 yleisintä Länsi-Uudenmaan Karjaalla, Hangossa ja Pohjassa, sekä Keski-Uudenmaan Keravalla (missä myös 1-2-vuotiaden kokopäivähoito oli yleisintä). Vähäisintä 3-5-vuotiaiden kokopäivähoito oli vuosina 2 ja 24 Keski-Uudenmaan Pornaisissa. 29 Kuvio 12. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 1-2-vuotiaat sekä 3-5-vuotiaat, % ikäryhmästä vuonna 24 % vastaavan ikäisistä 7 6 5 4 3 2 1 36 6 66 51 54 55 56 63 65 34 31 31 33 32 34 33 31 32 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa 55 58 1-2 -vuotiaat 2 1-2 -vuotiaat 24 3-5 -vuotiaat 2 3-5 -vuotiaat 24 Myös kunnan kustantama osapäivähoito on molemmissa ikäryhmissä ollut Länsi- Uudellamaalla yleisempää kuin kahdella muulla seudulla, koko Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin vuosina 2 24 3. Myös Hiiden seudulla kunnan kustantama osapäivähoito on ollut koko Uuttamaata ja koko maata yleisempää molemmissa ikäryhmissä vuonna 24. Hiiden seutu poikkeaa kahdesta muusta seudusta, koko Uudestamaasta ja koko maasta siinä, että siellä 3-5-vuotiaiden lasten osapäivähoito on yleistynyt, kun muualla se on muuttunut vähäisemmäksi. Keski-Uudellamaalla kaiken ikäisten lasten osapäivähoito kunnan kustantamana on ollut vähäisintä vuonna 24, myös verrattuna koko Uuteenmaahan ja koko maahan. 28 Vuoden 1995 tiedot puuttuvat. 29 Vuonna 24 kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa oli 1-2-vuotiasta Keravalla 42,7 % ja Sammatissa 19,2 % vastaavan ikäisistä. 3-5-vuotiaita kokopäivähoidossa oli vuonna 24 Karjaalla, Hangossa, Pohjassa ja Keravalla 72 %, ja Pornaisissa 39 % vastaavan ikäisistä. 3 Toisaalta kuitenkin myös kuntien välinen keskihajonta on Länsi-Uudellamaalla molempina vuosina selvästi kahta muuta seutua suurempi 3-5-vuotiaiden ikäryhmässä. 22

Yksittäisistä kunnista kunnan kustantama 1-2-vuotiaiden osapäivähoito on vuonna 24 ollut yleisintä Länsi-Uudenmaan Pohjassa ja Tammisaaressa sekä Hiiden seudun Karkkilassa. Tammisaaressa myös 3-5-vuotiaiden kunnan kustantama osapäivähoito on vuosina 2 ja 24 muita yleisempää. Vähäisintä osapäivähoito on molemmissa ikäryhmissä molempina tarkasteluvuosina ollut Hiiden seudun Sammatissa ja Keski- Uudenmaan Pornaisissa. 31 Kuvio 13. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet 1-2-vuotiaat sekä 3-5-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä % vastaavan ikäisistä 12 1 8 6 4 2 1,3 9,2 6,3 6,4 5,5 5,4 5,3 4,5 4,4 3,7 3,5 3,2 1,9 1,7,9 1,1 1,5 1 1,1 1,5 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa 1-2 -vuotiaat 2 1-2 -vuotiaat 24 3-5 -vuotiaat 2 3-5 -vuotiaat 24 Länsi-Uudellamaalla kunnan kustantama koko- ja osapäivähoito on yleisintä. Kunnan kustantama kokopäivähoito on kuitenkin koko Uudellamaalla keskimäärin lähes yhtä yleistä kuin Länsi-Uudellamaalla, mutta osapäivähoito on huomattavasti sitä vähäisempää. Hiiden seudulla taas osapäivähoito on melko yleistä suhteutettuna kokopäivähoitoon. (ks. kuvio 13.) Lastensuojelu kaikilla seuduilla koko Uuttamaata vähäisempää Kasvatus- ja perheneuvonnan alle 18-vuotiaiden asiakkaiden osalta Länsi-Uudenmaan tiedot puuttuvat 32. Keski-Uudellamaalla on kasvatus- ja perheneuvonnan alle 18-vuotiaita asiakkaita 1 vastaavan ikäistä kohden vuosina 2 ja 24 ollut hieman enemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin, Hiiden seudulla taas koko Uuttamaata vähemmän. Vuonna 2 Keski-Uusimaa nousi koko maan keskimääräisiin arvoihin, mutta vuoteen 24 mennessä kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden osuus on alentunut koko maata alhaisemmaksi 33. Yksittäisten kuntien minimi- ja maksimiarvot löytyvät vuonna 24 Hiiden seudulta. Sammatissa kasvatus- ja perheneuvonnan alaikäisiä asiakkaita on ollut 98 tuhannesta vastaavan ikäisestä 34, Siuntiossa taas 25,5 tuhannesta vastaavan ikäisestä on käyttänyt kyseisiä palveluja. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevia -17-vuotiaita on kaikilla kolmella seudulla ollut vuosina 2 ja 24 prosentuaalisesti vähemmän kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin (ks. kuvio 14.). Prosentuaalisesti eniten heitä on molempina tarkasteluvuosina ollut Keski-Uudellamaalla, vähiten taas Hiiden seudulla. Toisaalta kuitenkin Keski-Uudenmaan kuntien välillä on molempina tarkasteluvuosina ollut myös eniten eroja. Vähiten eroja kuntien välillä taas on ollut Hiiden seudulla. 31 Vuonna 24 kunnan kustantamassa osapäivähoidossa oli 1-2-vuotiaista Pohjassa ja Karkkilassa 6,5 % ja Tammisaaressa 6,3 %. 3-5-vuotiaita oli Tammisaaressa osapäivähoidossa vuonna 24 22,9 % vastaavan ikäisistä. Sammatissa osapäivähoidossa olevia lapsia ei ollut kummassakaan ikäryhmässä vuosina 2 ja 24 lainkaan. Myöskään Pornaisissa 1-2-vuotiaita ei ollut osapäivähoidossa, mutta 3-5-vuotiaita oli vuonna 24 1,2 % vastaavan ikäisistä. 32 Myös Hiiden seudun tiedot puuttuvat vuodelta 1995. 33 Vuonna 24 kasvatus- ja perheneuvonnan alle 18-vuotiaita asiakkaita Keski-Uudellamaalla 56,6/1, Hiiden seudulla 5/1, Uudellamaalla 55,8/1 ja koko maassa 65/1 vastaavan ikäistä. 34 Sammatti on niin pieni kunta, että muutama tapaus saattaa nostaa lukemaa paljonkin. 23

Avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien osuus on kaikilla kolmella seudulla kasvanut vuosina 2 24, kuten koko Uudellamaalla ja koko maassakin. Hiiden seudulla, missä osuus on koko tarkastelujakson ollut muita matalampi, se on kasvanut eniten. Yksittäisten kuntien ääriarvot löytyvät molempina tarkasteluvuosina Keski-Uudeltamaalta: vähiten lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleita on ollut Pornaisissa ja eniten taas Hyvinkäällä. Vuonna 24 heitä tosin oli Länsi-Uudenmaan Hangossa yhtä suuri osuus kuin Hyvinkäällä. 35 Kuvio 14. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä -17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä % vastaavan ikäisistä 6 5 4 3 2 1 5,3 4,9 5 4,5 3,9 3,9 4 3,2 3,1 1,7 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa 2 24 Huostassa olleiden ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen -17-vuotiaiden prosenttiosuus vastaavan ikäisistä on koko maassa ollut noususuhdanteinen vuosina 1995 24 (kuvio 15.). Hiiden seudulla näiden molempien ryhmien osuus laski vuosien 1995 ja 2 välillä, mutta kohosi taas vuonna 24 hieman vuoden 1995 tasoa ylemmäksi 36. Huostassa olleiden -17-vuotiaiden prosentuaalisessa määrässä ei ole ollut Länsi- ja Keski- Uudenmaan sekä Hiiden seudun välillä juuri eroja. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen - 17-vuotiaiden prosenttiosuus on kaikkina tarkasteluvuosina ollut alhaisin Hiiden seudulla ja korkein Keski-Uudellamaalla. Kaikki kolme seutua jäävät myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen osalta selvästi koko maan ja Uudenmaan alapuolelle kaikkina tarkasteluvuosina. Eniten kodin ulkopuolelle sijoitettuja on 2-luvulla ollut Länsi- Uudenmaan Hangossa ja vähiten vuonna 24 Länsi-Uudenmaan Karjaalla 37. Huostassa olleita taas on ollut kaikkina tarkasteluvuosina eniten Hiiden seudun Karkkilassa, vähiten taas Hiiden Karjalohjalla 38. Kuvio 15. Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostassa olleet -17-vuotiaat, % vastaavanikäisistä % vastaavan ikäisistä 1,5 1,,5, 1,3 1,4 1,1,9,9,8,8 1,62,7,48,8,7,5,47,5,6,5,4,36 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa Kodin ulkopuolelle sijoitetut -17 -vuotiaat 2 Kodin ulkopuolelle sijoitetut -17 -vuotiaat 24 Huostassa olleet -17 -vuotiaat 2 Huostassa olleet -17 -vuotiaat 24 35 Vuonna 24 lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä oli Pornaisissa,2 % ja Hyvinkäällä ja Hangossa 8,2 % -17-vuotiaista. 36 Hiiden seudun kaikki kunnat eivät ole mukana tarkastelussa. Vuoden 1995 tiedot puuttuvat Karjalohjalta ja Sammatista, vuoden 2 tiedot puuttuvat Nummi-Pusulalta ja vuoden 24 tiedot puuttuvat Nummi-Pusulalta sekä Sammatilta. 37 Hangossa kodin ulkopuolelle sijoitettuja oli 1,7 % ja Karjaalla,4 % -17-vuotiaista vuonna 24. Hanko ja Kerava ylittivät vuonna 24 myös koko Uudenmaan keskimääräiset arvot. 38 Vuonna 24 huostassa olleita oli Karkkilassa,9 % ja Karjalohjalla % -17-vuotiaista. 24

Lastensuojelu on Keski-Uudellamaalla jonkin verran kahta muuta seutua yleisempää, ja Hiiden seudulla muita seutuja vähäisempää. Kaikilla kolmella seudulla se on kuitenkin selvästi vähäisempää kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. 1.4 Ikääntyneet Länsi-Uudellamaalla eniten ikääntyneitä ja kotona asuvia ikääntyneitä Väestöennusteiden mukaan ikääntyneiden osuus kasvaa vuoteen 22 mennessä kaikilla tarkasteltavilla seuduilla. Keski-Uudellamaalla ikääntyneiden lukumäärän ennustettu prosentuaalinen kasvu on varsin suurta vuoteen 22 mennessä. Myös Hiiden seudulla ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa paljon vuoteen 22 mennessä. Hiiden seudulla ja Länsi-Uudellamaalla 65-84-vuotiaiden lukumäärän prosentuaalinen kasvu vuoden 25 tilanteesta vuoteen 21 mennessä on kuitenkin yhtä suuri, molemmissa kyseisen ikäryhmän osuus kasvaa vuoden 25 tilanteesta noin 15 %. Vuonna 24 65 74-vuotiaiden prosentuaalinen osuus kaikista asukkaista on ollut suurin Länsi-Uudellamaalla, toiseksi suurin Hiiden seudulla ja pienin Keski-Uudellamaalla (kuvio 16.). Länsi-Uudellamaalla on myös prosentuaalisesti enemmän 65 74-vuotiaita kuin koko maassa ja koko Uudellamaalla. 39 Myös 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä on vuonna 24 ollut suurin Länsi-Uudellamaalla, toiseksi suurin Hiiden seudulla, ja selkeästi pienin Keski-Uudellamaalla. 4 Länsi-Uudellamaalla on eniten vanhuksia suhteessa seudun koko väestöön ja Keski-Uudellamaalla vähiten. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus on kaikilla kolmella seudulla hieman suurempi kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin (kuvio 16). Keski-Uudellamaalla 75 vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuus vastaavanikäisestä väestöstä on vuodesta 2 noussut hieman vuoteen 24 mennessä, kun taas Länsi- Uudellamaalla sekä Hiiden seudulla 75 vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuus on laskenut hieman kyseisellä ajanjaksolla. Tapahtuneet muutokset kotona asuvien prosenttiosuuksissa eivät kuitenkaan ole kovin suuria. Prosentuaalisesti eniten kotona asuvia 75 vuotta täyttäneitä on vuonna 24 ollut Länsi-Uudellamaalla, missä ikääntyneen väestön osuus koko väestöstä on suurin. Hiiden seudulla kuntien väliset erot ovat suurempia kuin Keski- ja Länsi-Uudellamaalla, ja yksittäisten kuntien ääriarvot löytyvätkin Hiiden seudulta; vuonna 24 suhteellisesti eniten 75 vuotta täyttäneitä kotona asuvia on ollut Siuntiossa (95 %) ja vähiten Sammatissa (83 %). 41 Yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on vuosien 2 ja 24 välillä laskenut hieman Länsi- ja Keski-Uudellamaalla ja noussut Hiiden seudulla, koko Uudellamaalla sekä koko maassa. Koko Uudellamaalla on enemmän yksinasuvia 75 vuotta täyttäneitä kuin sen tarkasteltavilla seuduilla molempina vuosina. Keski-Uudellamaalla on yksinasuvien suhteellinen osuus tarkasteltavista kolmesta seudusta ollut vuonna 24 suurin (46 %) ja pienin se on ollut Hiiden seudulla (45 %). Seutujen väliset erot ovat siis hyvin pieniä. 39 Vuonna 24 65 74-vuotiaiden vanhusten prosentuaalinen osuus kaikista asukkaista Länsi-Uudellamaalla (9 %), Hiiden seudulla (8,5 %) ja Keski-Uudellamaalla (6,4 %). 4 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä on vuonna 24 ollut Länsi-Uudellamaalla noin 7,8 %, Hiiden seudulla noin 7,2 %, ja Keski-Uudellamaalla 4,4 %. 41 Vuonna 2 keskimäärin noin 91 % kaikista Länsi-Uudenmaan ja Hiiden seudun 75 vuotta täyttäneistä asui kotona, ja Keski-Uudellamaalla puolestaan noin 9 %. Huomioi Hiiden seudun Sammatin kunnan tilanne: Sammatissa on vuonna 2 tilastoitu kotona asuviksi 1 % kaikista 75 vuotta täyttäneistä, 75 84-vuotiaista ja 85 vuotta täyttäneistä. Sammatin tilanne on poikkeuksellinen; 75 vuotta täyttäneiden ja 75 84-vuotiaiden kohdalla Sammatin lukemat hyppäävät ääriarvosta toiseen. Vuonna 2 kyseisen ikäryhmien kotona asuvien osuus on ollut suurin (1 %), mutta laskenut vuoteen 24 mennessä kaikkien kolmen seudun kunnista kaikkein pienimmäksi. 25

75 84-vuotiaista kotona asuvia oli vuonna 24 prosentuaalisesti eniten Länsi- Uudellamaalla, ja Hiiden seudulla puolestaan kaikkein vähiten, myös verrattuna koko maan ja koko Uudenmaan tilanteeseen. Muutokset vuodesta 2 vuoteen 24 ovat pieniä kaikilla kolmella seudulla, eivätkä seutujen väliset keskimääräiset prosenttiosuudet eroa kovinkaan paljon toisistaan. Myös 75 84-vuotiaiden ikäryhmää tarkasteltaessa yksittäisten kuntien ääriarvot löytyvät samoista kunnista kuin 75 vuotta täyttäneidenkin kohdalla. Kotona asuvia 75 84-vuotiaita on vuonna 24 ollut eniten Siuntiossa (97 %) ja vähiten Sammatissa (88 %). Toisin kuin Hiiden seudulla, Länsi-Uudenmaan kuntien välillä on vain vähän vaihtelua. Myös kotona asuvia 85 vuotta täyttäneitä vastaavanikäisestä väestöstä on ollut eniten Länsi-Uudellamaalla vuonna 24. Prosentuaalisesti vähiten kyseisestä ikäryhmästä kotona asuvia oli Hiiden seudulla, missä kotona asuvia oli myös vähemmän kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Keski-Uudellamaalla kotona asuvia 85 vuotta täyttäneitä oli puolestaan hieman enemmän kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Suurin muutos 85 vuotta täyttäneiden kotona asuvien prosentuaalisessa osuudessa on tapahtunut Hiiden seudulla. 42 Kaikkia näiden kolmen seudun yksittäisiä kuntia tarkasteltaessa ääriarvot löytyvät jälleen Hiiden seudulta; prosentuaalisesti eniten kotona asuvia 85 vuotta täyttäneitä on vuonna 24 ollut jälleen Siuntiossa (89 %) ja vähiten puolestaan Karjalohjalla (64 %). Kuvio 16. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, 75 85-vuotiaat ja 85 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 24 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 94 91 93 93 93 94 89 9 89 9 8 75 77 76 76 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet Kotona asuvat 75-84 -vuotiaat Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet Keski-Uudellamaalla runsaasti kodinhoitoapua saaneita sekä omaishoidon tuen asiakkaita Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden 75 vuotta täyttäneiden kotitalouksia oli vuonna 24 eniten Keski-Uudellamaalla (24 %). Kaikkien kolmen seudun, koko Uudenmaan ja koko maan kodinhoitotuen saajien prosentuaalinen osuus on pienentynyt vuodesta 2 vuoteen 24 mennessä. Hiiden seudulla kodinhoitoapua saaneiden prosentuaalinen osuus 75 vuotta täyttäneiden kotitalouksista on laskenut 6 prosenttiyksikköä vuosien 2 ja 24 välillä, ja vuonna 24 se on jäänyt pienemmäksi kuin Länsi- ja Keski- Uudellamaalla. Kaikkien kolmen seudun kodinhoitoapua saaneiden osuus on kuitenkin suurempi kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin vuonna 24. 42 Vuonna 2 kotona asuvia 85 vuotta täyttäneitä on Hiiden seudulla ollut keskimäärin 8,3 % ja vuonna 24 75,2 %. 26

Keski-Uudellamaalla on omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneitä asiakkaita ollut vuosina 2 ja 24 prosentuaalisesti eniten (vuonna 24 2,7 %). Vähiten omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneitä asiakkaita on vuonna 2 ollut Länsi-Uudellamaalla ja vuonna 24 puolestaan Hiiden seudulla (1,7 %). Omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kasvanut Länsi-Uudellamaalla, Hiiden seudulla, koko Uudellamaalla ja koko maassa aikavälillä 2 24. Ainoastaan Keski-Uudellamaalla 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on pienentynyt hieman kyseisellä ajanjaksolla. Laitoshoidossa olevia eniten Keski-Uudellamaalla, hoitopäiviä sosiaalitoimen yksikössä eniten Hiiden seudulla Vuonna 24 hoitopäiviä ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä tuhatta vastaavanikäistä kohti on 75 vuotta täyttäneillä ollut eniten Hiiden seudulla. Vuonna 24 Keski- ja Länsi-Uudellamaalla on ollut vähemmän hoitopäiviä tuhatta vastaavanikäistä kohti ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Kaikilla seuduilla on kuitenkin ollut enemmän hoitopäiviä kuin koko maassa keskimäärin. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa (kuvio 17) olevien 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Hiiden seudulla vuonna 2 ollut pienin tarkasteltavista seuduista. Vuoteen 24 mennessä pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien prosentuaalinen osuus on kuitenkin noussut Hiiden seudulla, vaikka laitoshoidossa olevien osuus on myös vuonna 24 ollut Hiiden seudulla pienin verrattuna muihin seutuihin. Tosin Hiiden seudun kuntien välillä on myös eniten eroja. Seutujen välillä on ollut eniten eroa vuonna 2, jolloin Hiiden seudun ja Keski-Uudenmaan välinen ero laitoshoidossa olevien prosentuaalisessa osuudessa on ollut 4,2 prosenttiyksikköä. Vuonna 24 koko Uudellamaalla ja koko maassa on ollut prosentuaalisesti enemmän pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia kuin tarkasteltavilla seuduilla, vaikka vielä vuonna 2 Keski-Uudellamaalla onkin ollut enemmän laitoshoidossa olevia kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Hiiden seudun Sammatissa (14,7 %) 43 on vuonna 24 ollut prosentuaalisesti eniten pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia, ja vähiten heitä on ollut Karjalohjalla (,7 %). Kuvio 17. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina 2 ja 24. 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 9,5 8,3 8,6 8,1 6,9 6,5 6,8 6, 5,7 5,3 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa 2 24 Vanhusten laitoshuollon nettokustannukset asukasta kohti ovat olleet kaikkina tarkasteluvuosina korkeimmat Länsi-Uudellamaalla ja pienimmät keskimääräiset nettokustannukset olivat vuosina 2 ja 24 Keski-Uudellamaalla, 44 vaikka juuri Keski- Uudellamaalla pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden 43 Vielä vuonna 2 pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien prosentuaalinen osuus oli Sammatissa %. 44 Keski-Uudenmaan keskiarvo vuodelta 24 on laskettu ilman Mäntsälän kustannuksia, jotka ovat vuonna 24 olleet e/asukas. Jos Mäntsälän luku otetaan tarkasteluun mukaan, on keskiarvo 81 (e/asukas) ja keskihajonta 61. 27

prosentuaalinen osuus vastaavanikäisistä on ollut suurin. Vanhusten laitoshuollon nettokustannukset ovat nousseet vuosina 1995 24 Länsi-Uudellamaalla, koko Uudellamaalla ja koko maassa. Hiiden seudulla 45 ja Keski-Uudellamaalla nettokustannukset ovat ensin laskeneet aikavälillä 1995 2, mutta nousseet sitten ohi vuoden 1995 kustannusten tason vuoteen 24 mennessä (kuvio 18). Vanhusten laitoshuollon nettokustannusten ääriarvot löytyvät vuonna 24 Hiiden seudun kunnista. Tosin Karjalohjalla, Karkkilassa eikä Mäntsälässä 46 ole vanhusten laitoshuollosta vuonna 24 aiheutunut lainkaan kustannuksia. Suurimmat vanhusten laitoshuollon nettokustannukset vuonna 24 ovat olleet Hiiden seudun Sammatissa (293 euroa/asukas). Kuvio 18. Vanhusten laitoshuollon nettokustannukset euroa/asukas. 18 16 14 12 1 8 6 4 2 171 153 134 117 15 12 95 94 94 95 83 8 74 71 66 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa 1995 2 24 Hiiden seudun keskimääräiset kotipalvelun nettokustannukset asukasta kohti ovat huomattavasti suuremmat kuin Keski- ja Länsi-Uudellamaalla, koko Uudellamaalla ja koko maassa. Tämä silti, vaikka Hiiden seudulla on prosentuaalisesti vähemmän kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita 75 vuotta täyttäneitä kuin kahdella muulla seudulla. Kotipalvelu sisältää kuitenkin myös muita palveluja kuin vain ikääntyneiden palvelut. Kolmen seudun välillä on vähiten eroa kustannuksissa vuonna 1995, ja eniten vuonna 24, jolloin Hiiden seudun nettokustannukset ovat peräti kolmetoistakertaiset Länsi-Uudenmaan nettokustannuksiin nähden. Hiiden seudun sisällä on myös huomattavia eroja kuntien välillä. 47 Länsi-Uudellamaalla nettokustannukset ovat ensin nousseet vuodesta 1995 vuoteen 2 mennessä, mutta laskeneet huomattavasti vuoteen 24 tultaessa. 48 Keski-Uudellamaalla nettokustannukset ovat puolestaan hieman nousseet vuodesta 1995 vuoteen 2 mennessä, mutta pysyneet vuonna 24 vuoden 2 tasolla (44 e/asukas). (Ks. kuvio 19.) 45 Kuntien väliset erot ovat suuria Hiiden seudulla, etenkin vuonna 24, jolloin pienimmät nettokustannukset ovat olleet Karjalohjalla ja Karkkilassa (e/asukas) ja suurimmat Sammatissa (293e/asukas). Kotipalvelun nettokustannukset asukasta kohti ovat vuonna 24 olleet pienimmät Sammatissa, missä vanhusten laitoshuollon nettokustannukset ovat olleet korkeimmat. Kotipalvelu ei koske kuitenkaan ainoastaan vanhuksia. Karjalohjalla kotipalvelun nettokustannukset ovat olleet korkeimmat, mutta siellä ei ole vanhusten laitoshuollon nettokustannuksia lainkaan. Myös Karkkilassa, missä vanhusten laitoshuollon nettokustannukset asukasta kohti olivat olemattomat, ovat kotipalvelun nettokustannukset huomattavasti suuremmat kuin muissa Hiiden seudun kunnissa, koko Uudellamaalla ja koko maassa. 46 Mäntsälässä kyseiset kustannukset tilastoidaan toisaalle. 47 Vuonna 24 Hiiden seudun pienimmät nettokustannukset ovat olleet 45e/asukas Sammatissa ja suurimmat 493e/asukas Karjalohjalla. Karjalohjan kotipalvelusta aiheutuvat asukaskohtaiset nettokustannukset ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 1995 (n.23e/asukas) vuoteen 24 (n.49e/asukas) mennessä. Nettokustannusten kasvu on Karjalohjalla ollut huomattavan suurta verrattuna muihin Hiiden seudun kuntiin. 48 Vuonna 2 kustannukset 73e/asukas ja vuonna 24 enää 11,6e/asukas. 28

Kuvio 19. Kotipalvelun nettokustannukset euroina asukasta kohti sekä kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 24. Hiiden seutu 15 24 Kotipalvelun nettokustannukset, /as. 125 1 75 5 25 Uusimaa Koko maa Keski-Uusimaa Länsi-Uusimaa 16 18 2 24 Kodinhoitoapua saaneet 22 24 Koko maassa, koko Uudellamaalla, Keski- ja Länsi-Uudellamaalla sekä Hiiden seudulla 49 muista vanhusten ja vammaisten palveluista koituvat keskimääräiset nettokustannukset asukasta kohti ovat kasvaneet aikavälillä 1995 24 (kuvio 2). Nettokustannukset ovat kasvaneet Länsi-Uudellamaalla, missä keskimääräiset nettokustannukset ovat kymmenessä vuodessa peräti nelinkertaistuneet. Länsi-Uudellamaalla nettokustannukset ylittävät Inkoota lukuun ottamatta koko Uudenmaan ja koko maan keskimääräiset nettokustannukset vuonna 24, kaikkien Hiiden ja Keski-Uudenmaan kuntien nettokustannusten jäädessä Mäntsälän kustannuksia lukuun ottamatta koko maan ja Uudenmaan kustannusten alapuolelle. Pienimmät keskimääräiset muista vanhusten ja vammaisten palveluista koituvat asukaskohtaiset nettokustannukset ovat vuonna 1995 olleet Keski-Uudellamaalla, ja vuosina 2 sekä 24 puolestaan Hiiden seudulla. Vuonna 24 Hiiden seudun keskihajonta on kuitenkin kaikkein suurin. Kuvio 2. Muut vanhusten ja vammaisten palvelut, nettokustannukset euroina asukasta kohti. 25 228 2 15 1 5 56 148 71 93 139 55 12 157 8 183 19 125 119 69 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa 1995 2 24 49 Muista vanhusten ja vammaisten palveluista koituvat keskimääräiset asukaskohtaiset nettokustannukset ovat Hiiden seudulla aikavälillä 1995 24 kasvaneet kaikissa muissa kunnissa paitsi Karjalohjalla, jonka muista vanhusten ja vammaisten palveluista koituvien nettokustannusten tendenssi on laskeva. 29

1.5 Sairaus ja terveys Länsiuusmaalaiset terveimpiä Sairastavuusindeksin 5 mukaan väestö on jokaisena tarkasteluvuonna ollut tarkasteltavista kolmesta seudusta terveintä Länsi-Uudellamaalla (kuvio 21). Hiiden seudun sairastavuusindeksi on seuduista korkein, vaikka myös Hiiden seudulla väestö on keskimäärin terveempää kuin koko maassa. Vähiten seutujen sisällä kuntien välistä vaihtelua on vuonna 24 ollut Keski-Uudellamaalla ja eniten puolestaan Länsi- Uudellamaalla. Tosin Hiiden seudun vaihteluväli on vuonna 24 ollut suurin, ja keskihajonta lähes yhtä suuri kuin Länsi-Uudellamaalla. Vuonna 24 seutujen yksittäisistä kunnista sairastavuusindeksi on ollut korkein Hiiden seudun Nummi- Pusulassa (17,3) ja matalin Länsi-Uudenmaan Inkoossa (8,5); nummipusulalaiset ovat keskimäärin sairaampia kuin koko maan asukkaat, inkoolaiset puolestaan terveempiä koko maan väestöön verrattuna. Länsi-Uudellamaalla yksikään kunta ei ylitä koko maan sairastavuusindeksiä (1) ja Keski-Uudellamaallakin vain Keravan sairastavuusindeksi on vuonna 24 ollut 11,8. Hiiden seudun kunnista Karkkilan sairastavuusindeksi on ollut jokaisena tarkasteluvuonna korkeampi kuin koko maassa, ja Nummi-Pusula on ylittänyt koko maan sairastavuusindeksin vuonna 24. 51 Kuvio 21. Ikävakioitu sairastavuusindeksi vuosina 1995, 2 ja 24. 1 98 96 94 92 9 88 86 84 97,9 97,3 96,7 96 95,6 95,9 91,9 88,7 89,7 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa 1995 2 24 Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden 25 64-vuotiaiden keskimääräinen osuus tuhannesta vastaavanikäisestä on laskenut aikavälillä 2 24 kaikilla kolmella seudulla, koko Uudellamaalla ja koko maassa. Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus tuhannesta 25 64-vuotiaasta on ollut vuosina 2 ja 24 kaikilla kolmella seudulla suurempi kuin koko Uudellamaalla keskimäärin, mutta työkyvyttömyyseläkettä saaneita on kuitenkin koko maassa enemmän kuin yhdelläkään tarkasteltavalla seudulla (kuvio 22). Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuudet ovat olleet vuosina 2 ja 24 pienimmät Keski-Uudellamaalla ja suurimmat Hiiden seudulla. Keskihajonta on ollut selkeästi pienintä Keski-Uudellamaalla. Kuntien väliset erot ovat olleet Länsi-Uudellamaalla huomattavan suuria verrattuna erityisesti Keski-Uuteenmaahan. 52 5 Sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 1). Luku kertoo nopeasti yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta, ja aikasarja osoittaa onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Mitä alhaisempi indeksin luku on, sitä terveempää on väestö. 51 Vuonna 1995 Karkkilan sairastavuusindeksi 112,3; v. 2 15,4; v. 24 11,1. Nummi-Pusulan sairastavuusindeksi 17,3 on suurin verrattuna jokaisen kolmen seudun yksittäisiin kuntiin ja koko maan keskiarvoon vuonna 24. Hiiden seudulla väestö on terveintä Siuntiossa (88,6). Siuntion sairastavuusindeksi on myös hyvin lähellä Länsi-Uudenmaan keskiarvoa (89,7). Siuntio kuuluikin ennen Länsi-Uuteenmaahan, ja liittyi vasta vuonna 24 Hiiden seutuun. 52 Vuonna 24 Länsi-Uudenmaan keskihajonta oli 17,2 ja vaihteluväli 51,2; Hangossa maksimi 1,1 ja Kirkkonummella minimi 48,9. Myös Hiiden seudun keskihajonta oli Länsi-Uudenmaan hajontaa pienempi, eli 1,9. Vuonna 24 Keski- Uudenmaan keskihajonta oli 8,3. 3

Kuvio 22. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet 25 64-vuotiaat tuhannesta vastaavanikäisestä. 24 Työkyvyttömyyseläkettä saaneet 25-64-vuotiaat 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 92 78 84 69 64 Länsi-Uusimaa Hiisi Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa 24 Työkyvyttömyyseläkettä saaneet 25-64-vuotiaat Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ja avohoitokäyntimäärät pienimmät Keski- Uudellamaalla Perusterveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohti ovat olleet kaikilla seuduilla jokaisena tarkasteluvuonna alhaisemmat kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Perusterveydenhuollon nettokustannukset ovat jokaisena tarkasteluvuonna olleet Länsi-Uudellamaalla korkeimmat. Keski-Uudellamaalla ja Hiiden seudulla kunnat eroavat vuonna 24 enemmän toisistaan kuin Länsi-Uudellamaalla. 53 Vuonna 24 nettokustannukset ovat kaikkien seutujen yksittäisiä kuntia katsottaessa pienimmät Hiiden seudun Siuntiossa (356 /as.) ja suurimmat Länsi-Uuteenmaahan kuuluvassa Hangossa (465 /as.). Terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti ovat nousseet aikavälillä 1995 24 jokaisella seudulla, koko Uudellamaalla ja koko maassa. Terveystoimen nettokustannukset ovat kaikkina kolmena vuonna olleet korkeimmat Länsi-Uudellamaalla ja pienimmät Keski-Uudellamaalla. 54 Vuonna 24 Länsi-Uudenmaan ja Hiiden seudun terveystoimen nettokustannukset ovat koko Uudenmaan keskimääräisiä nettokustannuksia suuremmat, mutta ainoastaan Länsi-Uudenmaan nettokustannukset ylittävät jokaisena vuonna koko maan nettokustannusten tason. Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä tuhatta asukasta kohti on jokaisena tarkasteluvuonna ollut vähiten Keski-Uudellamaalla, missä myös erikoissairaanhoidon nettokustannukset ovat olleet pienimmät, kuten alla olevasta kuviosta (kuvio 23) ilmenee. Keski-Uudellamaalla on jokaisena vuonna ollut vähemmän avohoitokäyntejä kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Länsi-Uudenmaan erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä pysyy vuonna 24 pienempänä kuin koko Uudenmaan keskimääräinen avohoitokäyntimäärä, mutta ylittää kuitenkin koko maan keskimääräisen avohoitokäyntimäärän. Vuosina 1995 ja 2 seutujen väliset erot eivät ole olleet yhtä suuria kuin vuonna 24, jolloin Hiiden seudulla on ollut selkeästi eniten erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä tuhatta asukasta kohti, myös verrattuna koko Uudenmaan ja koko maan keskimääräiseen avohoitokäyntimäärään. Myös Hiiden seudun keskihajonta on hieman suurempi kuin Länsi- ja Keski-Uudenmaan hajonnat. Vuonna 24 erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä on ollut kaikkien kolmen 53 Vuosina 1995 ja 2 Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun keskimääräiset nettokustannukset ovat hyvin lähellä toisiaan, ja vuonna 24 näiden seutujen keskihajonnat ovat olleet suurimmat (s 6). 54 Hiiden seudulla terveystoimen nettokustannukset ovat kaikkina kolmena vuonna pienimmät Siuntiossa, ja Länsi- Uudellamaalla puolestaan Kirkkonummella. Kunnat ovat joissakin asioissa toistensa kaltaiset. 31

seudun yksittäisistä kunnista eniten Hiiden seutuun kuuluvalla Lohjalla 55 ja vähiten Keski- Uuteenmaahan kuuluvalla Hyvinkäällä 56. Kuvio 23. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit (1/asukasta) ja erikoissairaanhoidon nettokustannukset (euroa/asukas) vuonna 24. 16 1486 14 12 1318 1211 1338 139 1 8 6 846 832 667 746 739 4 2 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa 24 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1 asukasta 24 Erikoissairaanhoidon nettok. /as. Myös erikoissairaanhoidon nettokustannukset asukasta kohti ovat nousseet kaikkina vuosina kaikilla seuduilla, koko maassa ja koko Uudellamaalla. Erikoissairaanhoidon nettokustannuksissa suurimmat erot seutujen välillä ovat olleet vuonna 24, jolloin Länsi- Uudenmaan keskimääräiset erikoissairaanhoidon nettokustannukset ovat olleet suurimmat, eli noin 18 euroa suuremmat kuin Keski-Uudellamaalla, missä kustannukset olivat pienimmät (kuvio 23). Myös keskihajonta on Keski-Uudellamaalla kaikkein pienin ja Länsi-Uudellamaalla taas suurin. Vuonna 24 Hiiden seudun ja Länsi-Uudenmaan erikoissairaanhoidon nettokustannukset ovat olleet suuremmat kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Yksittäisistä kunnista suurimmat kustannukset ovat vuonna 24 olleet Länsi-Uudenmaan Tammisaaressa (936 /asukas) ja pienimmät Keski- Uudenmaan Pornaisissa (567 /asukas). 57 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneita nuoria aikuisia eniten Keski- Uudellamaalla Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -17-vuotiaiden osuus tuhannesta vastaavanikäisestä on laskenut aikavälillä 2 24 kaikkialla muualla paitsi Hiiden seudulla 58. Silti Hiiden seudun -17-vuotiaiden sairaalahoitoa saaneiden osuus on hyvin lähellä Keski-Uudenmaan osuutta, joka on pienempi kuin kahdella muulla seudulla vuonna 24. Koko Uudellamaalla ja koko maassa on ollut enemmän mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneita kuin yhdelläkään tarkasteltavista seuduista. Seuduista eniten mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneita on vuonna 24 ollut Länsi- Uudellamaalla. Seutujen väliset erot sairaalahoitoa saaneiden osuuksissa ovat keskenään varsin pienet. Yksittäisistä kunnista kaikkein eniten -17-vuotiaita mielenterveyden 55 16 avohoitokäyntiä/1 asukasta. Lohjan lukuun voi kuitenkin vaikuttaa se, että pienet kunnat kuten Sammatti ja Karjalohja ostavat Lohjalta palveluita, jolloin avohoitokäyntien lukumäärä luonnollisesti kasvaa. 56 188 avohoitokäyntiä/1 asukasta. 57 Keski-Uudellamaalla ainoastaan Hyvinkään nettokustannusten taso on varsin lähellä koko Uudenmaan keskimääräisten nettokustannusten tasoa. Hiiden seudulla puolestaan kaikki muut kunnat ylittävät koko Uudenmaan ja koko maan erikoissairaanhoidon keskimääräiset nettokustannukset, paitsi Vihti (714 euroa/asukas) vuonna 24. Länsi-Uudellamaalla taas vain Kirkkonummen erikoissairaanhoidon nettokustannukset ovat olleet pienemmät kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. 58 Hiiden seudun kaikki kunnat eivät ole mukana tarkastelussa: Karjalohjan ja Nummi-Pusulan tiedot puuttuvat. 32

häiriöihin sairaalahoitoa saaneita on vuonna 24 ollut Länsi-Uudenmaan Hangossa (1,1) ja vähiten Hiiden seudun Sammatissa (). (Ks. kuvio 24.) Kuvio 24. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet -17-vuotiaat ja 18 24-vuotiaat tuhannesta vastaavanikäisestä vuonna 24. 12, 1, 9,1 9,85 11,1 1 9,2 8, 6, 4, 4,8 4,1 4 5,1 4,9 2,, Länsi-Uusimaa Hiisi Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet -17- vuotiaat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18-24 -vuotiaat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden osuus tuhannesta vastaavanikäisestä on 18 24-vuotiaiden ikäryhmässä ollut vuonna 24 suurin Keski-Uudellamaalla ja pienin Länsi-Uudellamaalla. Hiiden seudulla 59 sairaalahoitoa saaneiden keskimääräinen osuus on pysynyt samana vuosina 2 ja 24, kun taas Länsi-Uudellamaalla, koko Uudellamaalla ja koko maassa osuus on laskenut vuosien 2 24 aikana. Ainoastaan Keski-Uudellamaalla 18 24-vuotiaiden mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden osuus tuhannesta vastaavanikäisestä on noussut vuodesta 2 vuoteen 24 mennessä (2,3 prosenttiyksikköä). Vuonna 24 seutujen yksittäisistä kunnista ääriarvot löytyvät Hiiden seudulta; kaikkein eniten 18 24-vuotiaita mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneita on ollut Lohjalla (2/1 vastaavanikäistä) ja vähiten puolestaan Karjalohjalla (/1 vastaavanikäistä), tosin Keski-Uudellamaalla Pornaisissa (19/1 vastaavanikäistä) heitä on ollut lähes yhtä paljon kuin Lohjalla, vaikka vielä vuonna 2 heitä ei ollut Pornaisissa lainkaan tuhannesta vastaavanikäisestä. (Ks. kuvio 24.) Psykiatrian laitoshoidon potilaita vähiten Keski-Uudellamaalla Psykiatrian laitoshoidon potilaiden osuus tuhannesta asukkaasta ei ole vaihdellut kovinkaan paljon kolmella tarkasteltavalla seudulla aikavälillä 1995 24 (kuvio 25). Vuosina 1995 ja 24 eniten psykiatrian laitoshoidon potilaita on ollut Hiiden seudulla 6, ja vuonna 2 puolestaan Länsi-Uudellamaalla. Vähiten psykiatrian laitoshoidon potilaita on jokaisena tarkasteluvuonna ollut Keski-Uudellamaalla. Vuonna 24 psykiatrian laitoshoidon potilaita on ainoastaan Hiiden seudulla ollut enemmän kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Keski-Uudenmaan kunnista ainoastaan Keravalla on vuonna 24 ollut hieman enemmän laitoshoidon potilaita kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Seutujen yksittäisistä kunnista kaikkein eniten psykiatrian laitoshoidon potilaita on vuonna 24 ollut Länsi-Uudenmaan Karjaalla (8,7/1 asukasta) ja vähiten puolestaan Keski-Uudenmaan Pornaisissa (2,9/1 asukasta). 59 Hiiden seudun kaikki kunnat eivät ole tarkastelussa mukana, vaan keskiarvo on laskettu ainoastaan neljän kunnan arvoista. Nummi-Pusulan, Sammatin ja Siuntion tiedot puuttuvat. Myös keskihajonta (8,26) ja vaihteluväli (2) ovat huomattavan suuret Hiiden seudulla, toisaalta on huomioitava osajoukon pienuus. 6 Vuoden 2 luvut puuttuvat Karjalohjalta. 33

Kuvio 25. Psykiatrian laitoshoidon potilaat tuhatta asukasta kohti. 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 6,7 6,7 6,5 6,7 6, 6,2 6,3 5,8 6, 6, 6,1 5,4 5,1 4,5 4,6 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa 1995 2 24 Hoitopäiviä psykiatrisessa laitoshoidossa tuhatta asukasta kohti on kaikilla muilla tarkasteltavilla seuduilla ollut vuonna 24 eniten 17 74-vuotiaiden ikäryhmässä, paitsi Länsi-Uudellamaalla, missä hoitopäiviä on ollut eniten 75 vuotta täyttäneillä. 75 vuotta täyttäneiden psykiatrisessa laitoshoidossa vietettyjen päivien määrä on kuitenkin tilastojen mukaan Länsi-Uudellamaalla laskenut vuodesta 1995 vuoteen 24 mennessä lähes 11 päivällä, vaikka Länsi-Uudenmaan 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärä eroaakin edelleen huomattavasti muista seuduista, koko Uudestamaasta ja koko maasta. Myös -16-vuotiailla on vuonna 24 ollut tarkasteltavista seuduista eniten hoitopäiviä Länsi-Uudellamaalla. 17 74-vuotialla on puolestaan ollut eniten hoitopäiviä Hiiden seudulla. Koko Uudellamaalla ja koko maassa hoitopäiviä on kuitenkin enemmän kuin yhdelläkään seudulla. Seutujen yksittäisiä kuntia tarkasteltaessa on hoitopäiviä psykiatrisessa laitoshoidossa vuonna 24 ollut -16-vuotiaiden ikäryhmästä eniten Länsi- Uudenmaan Hangossa ja Hiiden seudun Karkkilassa (molemmissa 446 hoitopäivää/1 vastaavanikäistä). Vuonna 24-16-vuotiaiden hoitopäivien määrä on ollut pienin Hiiden seudun Sammatissa ja Karjalohjalla ( hoitopäivää/1 vastaavanikäistä). Eniten hoitopäiviä 17 74-vuotiailla on vuonna 24 ollut Hiiden seudulla Siuntiossa (86 hoitopäivää/ 1 vastaavanikäistä) ja vähiten Länsi-Uudenmaan Inkoossa (1 hoitopäivää/1 vastaavanikäistä). 75 vuotta täyttäneillä on vuonna 24 ollut selkeästi eniten hoitopäiviä Länsi-Uuteenmaahan kuuluvassa Pohjassa (1176 hoitopäivää/1 vastaavanikäistä) ja vähiten hoitopäiviä 75 vuotta täyttäneillä on ollut Siuntiossa ( hoitopäivää/ 1 vastaavanikäistä). (Ks. kuvio 26.) Psykiatrisessa laitoshoidossa vuoden aikana potilaana olleiden hoitopäivien lukumäärä kuvaa osaltaan ko. ikäluokan psyykkisten ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Hoitopäivien määrä riippuu myös jatkuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat sairaaloissa lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien määrää, vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut. On kuitenkin huomattava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten paljon psykiatrista sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. (Sotkanet.) 34

Kuvio 26. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa -16-vuotiailla, 17 74-vuotiailla ja 75 vuotta täyttäneillä tuhatta vastaavanikäistä kohti vuonna 24. 7 644 6 5 4 3 2 282 371 13 399 146 425 49 374 328 257 215 181 22 164 1 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa Hoitopäivät -16 -vuotiailla Hoitopäivät 17-74 -vuotiailla Hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä Seutujen väliset erot depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuuksissa ovat hyvin pieniä, kuten alla olevasta kuviosta (kuvio 27) ilmenee. Seudut myötäilevät myös melko hyvin koko Uudenmaan ja koko maan tilannetta. Seutujen pienet keskihajonnat osoittavat myös, ettei niiden sisällä ole kovin merkittäviä eroja kuntien välillä. Ainoastaan Hiiden seudulla on depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus ikäisistään laskenut vuodesta 2 vuoteen 24 mennessä, kun se on kahdella muulla seudulla, koko Uudellamaalla ja koko maassa joko kasvanut hieman tai pysynyt suunnilleen samana. 65 vuotta täyttäneistä keskimäärin useampi saa korvausta depressiolääkkeistä kuin 2 64-vuotiaista. 2 64-vuotiaiden depressiolääkkeistä korvausta saaneiden prosentuaalinen osuus ikäisistään on kuitenkin noussut hieman kaikilla kolmella seudulla, koko Uudellamaalla ja koko maassa. Yksittäisistä kunnista korvausta saaneiden 2 64-vuotiaiden prosentuaaliset ääriarvot löytyvät Keski-Uudeltamaalta; eniten vuonna 24 korvausta saaneita on ollut Keravalla (9 %) ja vähiten Pornaisissa (5 %). Myös 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmästä eniten korvausta saaneita on vuonna 24 ollut Keski-Uudenmaan Keravalla (11,8 %), ja vähiten puolestaan Hiiden seudun Karjalohjalla (7,3 %). Kuvio 27. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 2 64-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 24. 12, 1, 1,4 9,4 1,1 11, 9,9 8, 6,6 6,9 6,9 7,6 7,1 6, 4, 2,, Länsi-Uusimaa Hiisi Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 2-64-vuotiaat Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet 35

Alkoholijuomien myynti ja päihdehuollon nettokustannukset suurimmat Länsi- Uudellamaalla Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden 15 24-vuotiaiden osuus tuhannesta vastaavanikäisestä on aikavälillä 2 24 noussut hieman kaikilla muilla tarkasteltavilla seuduilla, paitsi Hiiden seudulla, missä päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden osuus on laskenut. 61 Koko Uudellamaalla päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden 15 24- vuotiaiden osuus tuhannesta vastaavanikäisestä on suurempi kuin yhdelläkään tarkasteltavista seuduista ja koko maassa. Myös 25 64-vuotiaiden päihdehuollon laitoksissa olleiden osuus tuhannesta vastaavanikäisestä on koko Uudellamaalla suurempi kuin kolmella tarkasteltavalla seudulla, samoin koko maan hoidossa olleiden osuudet ovat kyseisestä ikäryhmästä suuremmat kuin tarkasteltavilla seuduilla, paitsi vuonna 2, jolloin Hiiden seudulla on ollut enemmän hoidossa olleita kuin koko maassa keskimäärin. (Ks. kuvio 28.) Kuvio 28. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15 24-vuotiaat ja 25 64-vuotiaat /1 vastaavanikäistä vuonna 24. 6, 5, 5,2 4, 3,5 3, 2, 1,4 2,3 1,8 2, 2, 2,7 1,7 1,,,3 Länsi-Uusimaa Hiisi Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15-24 -vuotiaat Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25-64-vuotiaat Vuonna 24 on päihdehuollon avopalveluissa ollut eniten asiakkaita Hiiden seudulla (13,6 /1asukasta). Yksittäisistä kunnista selkeästi eniten asiakkaita on vuonna 24 ollut Hiiden seutuun kuuluvassa Karkkilassa (42,5) ja vähiten Keski-Uudenmaan Nurmijärvellä (3 1/asukasta) Päihdehuollon avopalveluiden keskimääräinen asiakasmäärä tuhatta asukasta kohti on noussut Keski-Uudellamaalla ja Hiiden seudulla vuodesta 2 vuoteen 24 mennessä. Hiiden seudulla asiakasmäärä on noussut kaikissa muissa kunnissa paitsi Lohjalla. Länsi-Uudenmaan keskimääräinen asiakasmäärä on puolestaan laskenut kyseisellä ajanjaksolla. Päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset ovat kasvaneet vuodesta 1995 vuoteen 24 mennessä jokaisella seudulla, koko Uudellamaalla ja koko maassa (kuvio 29). Vähiten nettokustannukset ovat tarkasteluajanjaksolla kasvaneet Keski-Uudellamaalla. Pienimmät päihdehuollon nettokustannukset ovat jokaisena vuonna olleet Hiiden seudulla, joskin vuonna 24 Keski-Uudenmaan nettokustannukset ovat samansuuruiset Hiiden seudun keskimääräisten nettokustannusten kanssa. Eniten eroa kuntien välillä on vuonna 24 ollut Länsi-Uudellamaalla ja vähiten Keski-Uudellamaalla. Vuonna 24 päihdehuollon nettokustannukset ovat yksittäisistä kunnista olleet suurimmat Länsi- 61 Seutujen vertailtavuus ei kuitenkaan ole kovin hyvä, sillä Hiiden seudun keskiarvosta puuttuvat vuonna 2 Karkkilan ja Vihdin luvut, ja vuonna 24 puolestaan Nummi-Pusulan ja Vihdin luvut. Myös Keski-Uudenmaan keskiarvot on laskettu ilman tietoja kaikista kunnista; vuonna 2 tiedot ovat vain Hyvinkäältä, Järvenpäältä ja Pornaisista ja vuonna 24 edellisten lisäksi Keravalta. Erityisesti Keski-Uudenmaan lukujen vertailtavuus on heikko, sillä lähes puolet Keski- Uudenmaan kunnista puuttuu tarkastelusta vuonna 24, ja vielä useampi vuonna 2. 36

Uuteenmaahan kuuluvassa Hangossa (noin 33 euroa/asukas), ja pienimmät Keski- Uuteenmaahan kuuluvassa Pornaisissa (noin 3 euroa/asukas). Kuvio 29. Päihdehuollon nettokustannukset euroina asukasta kohti vuosina 1995, 2 ja 24. 4 35 3 25 2 15 1 5 35 26 19 19 21 15 13 13 13 12 8 8 9 3 7 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa 1995 2 24 Alkoholijuomien myynti (kuvio 3) on kasvanut aikavälillä 1995 24 kaikilla seuduilla, koko Uudellamaalla ja koko maassa. Eniten myynti on kasvanut aikavälillä 1995 24 koko maassa (1,5 litralla). Hiiden seudulla myynti on kasvanut tarkasteltavista seuduista eniten (1,2 litraa). Yksittäisistä kunnista kaikkein suurin myynti on vuonna 24 ollut Hiiden seutuun kuuluvalla Karkkilalla ja Länsi-Uudenmaan Karjaalla (12 litraa/ asukas). Vähiten alkoholijuomia myytiin vuonna 24 Keski-Uuteenmaahan kuuluvassa Pornaisissa. Kaikilla seuduilla alkoholijuomien myynti on ollut vuonna 24 pienempää kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Kuvio 3. Alkoholijuomien myynti 1 %:n alkoholina, litraa / asukas vuosina 1995, 2 ja 24. 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 8,6 7,6 7,9 8,2 7,4 6,8 6,7 6,7 6,7 7, 6,3 6,2 5,5 5,7 6, Länsi-Uusimaa Hiisi Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa 1995 2 24 Huumeita kokeilleita nuoria eniten Länsi-Uudellamaalla Huumeita ainakin kerran kokeilleita nuoria on vuonna 24 ollut koko Uudellamaalla prosentuaalisesti enemmän kuin tarkasteltavilla seuduilla. Seuduista eniten huumeita kokeilleita nuoria on ollut Länsi-Uudellamaalla 62. Koko maan 8.- ja 9.-luokkalaisista on keskimäärin harvempi kokeillut huumeita kuin Keski- ja Länsi-Uudenmaan sekä Hiiden 62 Länsi-Uudenmaan kunnista Pohja ja Inkoo eivät ole mukana tarkastelussa. 37

seudun 8.- ja 9.-luokkalaisista. Hiiden seudulla 63 huumekokeiluja on kolmesta tarkasteluseudusta vähiten. Yksittäisiä kuntia katsottaessa prosentuaaliset ääripäät löytyvät kuitenkin vuonna 24 Hiiden kunnista; lohjalaisnuorista noin 14 % on kokeillut huumeita ainakin kerran, ja vähiten huumeita kokeilleita nuoria on puolestaan ollut Nummi-Pusulassa, 3,7 %. Lohjalaisnuorista keskimäärin useampi on kokeillut huumeita kuin uusimaalaisista nuorista. Länsi-Uudellamaalla on huumeita kokeilleita ollut vähemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin, mutta toisaalta enemmän huumeita kuin koko maassa keskimäärin. Keski-Uudenmaan kunnista ainoastaan Keravalla (13,5 %) on ollut prosentuaalisesti enemmän huumeita kokeilleita kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Keski-Uudenmaan kunnista Hyvinkäällä (5,3 %) on puolestaan ollut vähemmän huumeita kokeilleita nuoria kuin koko maassa keskimäärin. Seutujen vertailtavuus on kuitenkin heikko, sillä useiden kuntien luvut puuttuvat tarkastelusta. Kuvio 31. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokkalaisista vuonna 24. Koko maa 7,2 Uusimaa 1,1 Keski-Uusimaa 8,3 Hiisi 7,8 Länsi-Uusimaa 9,6, 2, 4, 6, 8, 1, 12, 24 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Seuduilla vähemmän poliisin tietoon tulleita väkivaltarikoksia kuin koko Uudellamaalla Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä tuhatta asukasta kohti 64 on aikavälillä 1995 24 kasvanut Länsi-Uudellamaalla, Hiiden seudulla, koko Uudellamaalla ja koko maassa. Vain Keski-Uudellamaalla poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä on hieman pienentynyt vuodesta 2 vuoteen 24 mennessä. Seutujen väliset erot poliisin tietoon tulleiden rikosten määrässä eivät kuitenkaan ole kovin suuria, etenkään vuonna 2. Uudellamaalla ja koko maassa on ollut poliisin tietoon tulleita väkivaltarikoksia tuhatta asukasta kohti enemmän kuin tarkasteltavilla seuduilla, joskin Länsi-Uudellamaalla poliisin tietoon tulleita väkivaltarikoksia tuhatta asukasta kohti on vuonna 2 ollut yhtä paljon kuin koko maassa keskimäärin. Seuduista eniten poliisin tietoon tulleita väkivaltarikoksia tuhatta asukasta kohti on 2-luvulla ollut Länsi-Uudellamaalla. Länsi- Uudenmaan kuntien välillä on kuitenkin enemmän eroja kuin Hiiden seudulla ja Keski- Uudellamaalla. Yksittäisistä kunnista kaikkein eniten poliisin tietoon tulleita väkivaltarikoksia on vuonna 24 ollut Länsi-Uuteenmaahan kuuluvassa Hangossa (11,3/1 asukasta) ja vähiten Hiiden seutuun kuuluvassa Siuntiossa (2,3/1 asukasta). 63 Tarkastelussa ei ole mukana Karjalohjan, Sammatin ja Siuntion lukuja, mikä vaikeuttaa vertailtavuutta. Myöskään Keski- Uudenmaan kunnista kaikki eivät ole tarkastelussa mukana; vuoden 24 tiedot puuttuvat Pornaisilta. 64 Tätä tilastoa tarkasteltaessa on myös huomioitava se, ettei se sinällään kerro suoraan tehtyjen rikosten määrää, sillä suurin osa tehdyistä rikoksista ei edes tule poliisin tietoon. Tilasto paljastaa ainoastaan niiden rikosten määrän, jotka ovat tulleet poliisin tietoon, ja joista on tehty rangaistusvaatimusilmoitus, rikosilmoitus tai annettu rikesakko. 38

Kuvio 32. Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset tuhatta asukasta kohti vuonna 24. Koko maa 6,2 Uusimaa 7,3 Keski-Uusimaa 5,1 Hiisi 5,4 Länsi-Uusimaa 6,1, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset 1.6 Vammaiset ja kehitysvammaiset Kuviosta 33 on nähtävissä, että vammaispalvelun lakisääteisten palveluiden ja tukitoimien asukaskohtaiset kustannukset ovat joka puolella reilusti kasvaneet. Erityisen paljon kustannukset ovat kasvaneet Hiiden seudulla ja Länsi-Uudellamaalla. Kuvio 33. Vammaispalvelun tukitoimet, euroa / asukas Vammaispalvelun tukitoimet, euroa / asukas 6, 52,4 5, 4, 3, 2, 1, 37,7 37,6 27,1 24, 17,3 15,5 9,9 11,1 8,9 25,5 42,9 17 27,4 38,9 1995 2 24, Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa Kuvio 34. Kehitysvammaisten asumispalveluissa asiakkaita / 1 asukasta Kehitysvammaisten asumispalveluissa asiakkaita / 1 asukasta 31.12. 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, 1,4 1,12 1,7,78,8,67,3,19,24,18,22,11,11,13,16 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa 1995 2 24 39

Sekä kehitysvammaisten asumispalveluissa että kehitysvammalaitoksissa (kuviot 34 ja 35) on Länsi-Uudellamaalla, Hiiden seudulla ja Keski-Uudellamaalla asiakkaita selvästi vähemmän kuin koko maassa ja koko Uudellamaalla keskimäärin. Tarkasteltavien seutujen kesken ei ole suuria eroja. Länsi-Uudellamaalla asiakkaita on erityisesti asumispalveluissa hieman enemmän kuin muualla. Koko maan ja Uudenmaan laitoshoidon asiakkuudet ovat laskeneet ja asumispalveluiden kasvaneet eli asumispalveluihin panostaminen tuntuu olevan nouseva trendi. Kuvio 35. Kehitysvammalaitoksissa asiakkaita / 1 asukasta Kehitysvammalaitoksissa asiakkaita / 1 asukasta 31.12.,8,7,6,5,4,3,2,1,,66,72,57,52,5,42,9,8,6,5,6,4,4,3,4 Länsi-Uusimaa Hiiden seutu Keski-Uusimaa Uusimaa Koko maa 1995 2 24 4

1.7 Johtopäätöksiä Tilastollisen tarkastelun ja muun aineiston perusteella voidaan tarkastellut kunnat ryhmitellä neljään eri. Ryhmät on nimetty kuntayhdistelmää jollain tavalla kuvaavan yhteisen piirteen mukaan seuraavasti: 1. Maaseutumaiset muuttovoittokunnat 2. Pikkukaupungit 3. Syrjäiset maalaiskunnat 4. Ikääntyvät kunnat Maaseutumaiset muuttovoittokunnat Ominaispiirteitä: - nopea väestönkasvu - paljon lapsia ja lapsiperheitä - alhainen työttömyys - paljon korkeasti koulutettuja - maaseutumaisuus - keskimääräistä vähemmän toimeentulotuen ja lastensuojelun asiakkaita - keskimääräistä suuremmat ansiotulot Pikkukaupungit Ominaispiirteitä: - hidas tai hallittu väestönkasvu - tasapainoinen väestön ikärakenne - keskimääräistä korkeampi työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys - kaupunkimainen rakenne - keskimääräistä enemmän toimeentulotuen ja lastensuojelun asiakkaita - keskimääräistä enemmän päihteiden käyttöä - keskimääräistä enemmän maahanmuuttajia Inkoo, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Pornainen, Siuntio, Tuusula, Vihti Hanko, Hyvinkää, Järvenpää, Karjaa, Karkkila, Kerava, Lohja Syrjäiset maalaiskunnat Ominaispiirteitä: - maaseutumainen kuntarakenne - alhainen koulutusaste - korkea työttömyysaste ja paljon pitkäaikaistyöttömiä - keskimääräistä enemmän päihteiden käyttöä - keskimääräistä pienemmät ansiotulot Ikääntyvät kunnat Ominaispiirteitä: - hidas väestönkasvu - keskimääräistä enemmän ikääntyneitä - koulutusaste ja työttömyys keskimääräinen - toimeentulotuen ja lastensuojelun asiakkaita keskimääräisesti Mäntsälä, Nummi-Pusula, Sammatti Karjalohja, Pohja, Tammisaari Tällainen typologisointi tai ryhmittely tehdään aina keskimääräisyyksiä tulkiten, siten se myös aiheuttaa yksityiskohtien ja monimuotoisuuden häviämistä. Ryhmittely saattaa myös tehdä joidenkin kuntakohtaisten monimuotoisuuksien näkökulmasta väkivaltaa tai kapeuttaa sitä. Olemme kuitenkin pyrkineet jollain tavoin ottamaan Uudenmaan kunnat paremmin haltuun. Siksi tämä typologisointi on vain yksi yritys jäsentää tässä tarkastelussa olleita kuntia ja suurta tilastollista aineistoa. Erityisen vaikeaa on kaikkein pienimpien kuntien (Karjalohja, Sammatti) sijoittaminen tähän jaotteluun. 41

Maaseutumaiset muuttovoitokunnat Näiden kuntien osalta keskeiset haasteet nousevat toisaalta väestörakenteesta (paljon lapsiperheitä ja lapsia) sekä väestön määrän lisääntymisen mukanaan tuomista palvelujen kehittämisen määrällisista tarpeista. Samalla kun väestömäärä kasvaa ja vinoutuu se tuottaa sosiaalisen näkökulmasta moninaisia paineita. Toisaalta palvelutarve laajaalaistuu samalla kun puhtaasti määrällinen kasvu edellyttää peruspalvelujen lisäämistä. Nämä kunnat painivat myös sosiaalihuollon henkilöstön rekrytointiongelmien kanssa. Näistä kunnista Pornainen edustaa monen sosiaalisen ilmiön suhteen nk. hyväosaisuutta. Pornaisissa on paljon lapsia mutta vähän yksinhuoltajia. Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä on pienempi kuin muissa Keski-Uudenmaan kunnissa ja työttömyysaste on matalin (5,2 %). Sekä avohuollollinen lastensuojelu, että lasten huostaanotto on määrärällisesti vähäisempää kuin muualla Keski-Uudellamaalla. Ikääntyneiden henkilöiden osalta palveluita käytetään enemmän, Pornaisissa on vähiten kotona asuvia yli 85- vuotta täyttäneitä. Erityisesti laitoshoito on yleistä. Alkoholin myynti on Pornaisissa muita Keski-Uudenmaan kuntia vähäisempää. Pikkukaupungit Pikkukaupungit ovat ottaneet vastaan kaupungistumisen mukanaan tuomia ilmiöitä. Samalla niissä ilmenee pääkaupunkiseudun sosiaalisen polarioitumisen ilmiöitä. Tämä lienee seurausta toisaalta näiden kuntien omista kulttuurisista taustoista ja toisaalta pääkaupunkiseudun laajenemisesta kehyskuntiin ja hyvien liikenneyhteyksien kuntiin. Muuttoliike, radanvarsi, satama jne. Pikkukaupunkimaisista kaupungeista Karkkilassa on nähtävissä huono-osaisuuden kasautumista työikäisen väestön osalla, jota ilmentävät korkea työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien suuri suhteellinen osuus, korkea alkoholinkäyttö ja päihdehuollon asiakkaiden suuri määrä. Karjaan erityispiirteenä on seudun muita kuntia selvästi suurempi päihteiden käyttö. Karjaalla on myös seudun korkein työttömyysaste ja eniten toimeentulotuen saajia. Hangossa yleinen koulutustaso on matalin verrattuna muuhun Länsi-Uuteenmaahan. Hangon työttömyysprosentti oli vuonna 24 korkein (9,5 %), toki se on laskenut runsaasti vuodelta 1995 jolloin se oli 16,7 %. Huostassa olleita ja kodin ulkopuolelle sijoitettuja on ollut 2 luvulla suhteellisesti eniten Hangossa, joka kuitenkin kuuluu alueen vähälapsisiin kuntiin. Syrjäiset maalaiskunnat Väestökeskuksista ja liikenneyhteyksistä sivussa olevat kunnat ovat monen ilmiön osalta hyvin lähellä suomalaista keskimääräistä kuntaa. Niiden haasteet nousevat peruspalvelujen tuotttamisesta, henkilöstön saamisesta, verotuloista-kuntataloudesta. Näistä kunnista Mäntsälän tilanne muuttunee lähitulevaisuudessa. Syrjäisten maalaiskuntien erityispiirteitä nousee esiin Nummi-Pusulassa. Nummi-Pusulan erityispiirteitä ovat koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24 vuotiaiden suuri määrä, joka on selvästi Uudenmaan ja koko maan keskiarvoa suurempi, seudun korkein työttömyysaste ja suurin pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuus. Ikääntyvät kunnat Selkeimmin ikääntyvän väestön kuntia kohtaa ikääntyvien palvelutarpeiden tyydyttämisestä aiheutuvat kasvavat vaatimukset. Tämä, samanaikaisen huoltosuhteen 42

heikentymisen ja kuntatalouden kiristymisen kanssa aiheuttavat vaikeasti yhteensovitettavan tilanteen erityisesti näille kunnille. Ikääntyvistä kunnista tyypillisimpiä ovat Tammisaari, Pohja ja Karjalohja. Näissä kunnissa väestön liikkuminen on vähäisempää, väestörakenne tasaisempi, paitsi ikääntyneiden osalta. Kaksikielisten kuntien palvelujen tuottaminen Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa kolmannes on joko ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä, joten palvelujen turvaaminen ruotsinkieliselle väestölle nousee erityiseksi haasteeksi. Väestöstä noin 39 (11 %) on ruotsikielisiä. Ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen osalta tehdään seudullista yhteistyötä kuntien kesken. Lisäksi palvelujen tuottamisen haasteisiin vastataan ostamalla palveluita ulkopuolisilta palveluntuottajilta mm. Folkhälsanilta ja Kårkullalta. Ulkomaalaisten osuus kuntien väestöstä kasvanut Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä on ollut noususuunnassa kaikissa muissa kunnissa paitsi Tammisaaressa, jossa ulkomaalaisten osuus väestöstä väheni vuosien 2 ja 24 välillä. Lähitulevaisuudessa onkin odotettavissa, että pääkaupunkiseudun kaltainen monikulttuurisesti värikäs väestön määrä laajenee myös kehyskuntiin. 43

2. Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 2.1 Väestö Hyvinkää suurin, mutta Kerava ja Järvenpää kaupunkimaisimmat Keski-Uuteenmaahan kuuluu seitsemän kuntaa; Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Näistä kaupunkeja ovat Hyvinkää, Järvenpää ja Kerava. Alueen kunnista huomattavasti muita pienempi on 4 76 asukkaan Pornainen, suurin taas 43 848 asukkaan Hyvinkää. Mäntsälässä asukkaita on 18 226 ja muiden kuntien väkiluku on 31 5 ja 37 5 välillä 65. Tiheimmin asuttuja kuntia ovat Järvenpää ja Kerava, kun taas Hyvinkää on niitä huomattavasti harvemmin asuttu. Sen asukastiheys on samaa luokkaa kuin Nurmijärven ja Tuusulan kuntien. Järvenpäässä ja Keravalla asutaan myös tiheämmin kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Harvimmin asuttuja ovat asukasluvultaan pienimmät kunnat Pornainen ja Mäntsälä. Kuvio 36. Asukkaita neliökilometrillä 1.1.26 ja asukasluku 31.12.25 12 1 Kerava Järvenpää Asukkaita maakm2 1.1.26 8 6 4 2 Tuusula Nurmijärvi Hyvinkää Pornainen Mäntsälä 1 2 3 Asukasluku 31.12.25 4 KUUMA-yhteistyö Keski-Uudenmaan kunnat Hyvinkäätä lukuun ottamatta ovat muodostaneet seudullisen yhteistyön pohjaksi ns. KUUMA-kumppanuusohjelman, jonka puitteissa on tarkoitus lisätä kuntien palveluiden, elinkeinoelämän ja oppilaitosten kuntarajat ylittävää yhteistoimintaa. KUUMA-ohjelman tavoitteena on myös vahvistaa alueen seutukuntaidentiteettiä ja kilpailuasemaa suhteessa pääkaupunkiseutuun. KUUMA-kumppanuusohjelma aloitti toimintansa vuonna 23. Pornainen liittyi mukaan vuoden 25 alusta. Hyvinkää ei 65 Väestötiedot 31.12.25 44

virallisesti kuulu nk. KUUMA-verkostoon, mutta se on ollut aktiivisesti osallisena Keski- Uudenmaan kuntien seudullisessa yhteistyössä. KUUMA -kumppanuusohjelmassa seudullista palveluntuotantoa on pyritty lisäämään myös sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Seudullisia kehittämishankkeita on saatettu alkuun tai jo toteutettu sosiaalipäivystyksen, varhaiskasvatuksen, mielenterveys- ja päihdetyön sekä vanhuspalvelujen osalta. Lisäksi on tehty päätös organisoida seudulliset tukipalvelut (hankinta-, tieto-, talous- ja henkilöstöhallinto), yhdyskuntatekniikan seudulliset palvelut, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö, seudulliset työterveyspalvelut, seudulliset vanhuspalvelut, seudullinen ympäristötoimi, seudullinen erityisopetuksen ja II asteen kouluverkko. (http://www.kuuma.fi, viitattu 15.8.26.) 199-luvun muuttotappiosta 2-luvun muuttovoittoon Kaikkien Keski-Uudenmaan kuntien väkiluku on ollut 2-luvulla selvässä kasvussa. Myös väestöennuste vuodelle 22 povaa niille kasvua. Vielä vuonna 1995 Keski- Uudenmaan kunnat olivat muuttotappioisia, mutta vuonna 2 enää Kerava oli erittäin lievästi muuttotappioinen, ja vuonna 24 sitä oli ainoastaan Järvenpää. Keski-Uudellemaalle muutetaan asukaslukuun nähden aktiivisemmin kuin koko Uudellemaalle keskimäärin. Vaikka väkiluku on kasvussa kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa, muuttoaktiivisuudessa suhteutettuna asukaslukuun on selviä eroja kuntien välillä. Ainoastaan muuttotappiovuonna 1995 kuntien nettomuuton keskihajonta oli melko pieni. Maaseutumaisimmissa Keski-Uudenmaan kunnissa on muuttajia 1 asukasta kohden suhteutettuna poismuuttajiin ollut eniten. Vuonna 2 asukaslukuun nähden muuttovoittoisimpia kuntia olivat Nurmijärvi ja Tuusula 66. Vuonna 24 muuttovoittoisimpia olivat pienimmät kunnat Pornainen ja Mäntsälä 67. Vuosina 2 ja 24 sitä vastoin alueen kaupunkeihin, Hyvinkäälle, Järvenpäähän ja etenkin Keravalle 68 muutettiin asukaslukuun nähden huomattavasti vaisummin kuin maaseutumaisempiin kuntiin. Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla absoluuttinen väkiluku kasvoi kuitenkin etenkin pientä Pornaista enemmän (ks. kuvio 37.). Eniten absoluuttinen väkiluku kasvoi vuosina 1995 24 Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Niissä väkiluvun kasvu tulee myös väestöennusteen mukaan olemaan muita kuntia suurempaa vuoteen 22 mennessä. Väestöennusteen perusteella Nurmijärvi tulee olemaan vuonna 22 lähes yhtä suuri kunta kuin Hyvinkää. Tuusulan ja Nurmijärven voimakas väestönkasvu aiheuttaakin kunnille merkittävän haasteen peruspalveluiden järjestämisessä ja tämä on kirjattukin merkittäväksi haasteeksi sekä Tuusulan sosiaalitoimen strategiassa 26 (25) että Nurmijärven kunnan strategiassa 215 (25). Keski-Uudellamaalla myös seudun sisäinen muuttoliike on suurta (Siltaniemi ym. 25, 53). Joidenkin kuntien nettomuuttoluvut saattavat siis kasvaa ja toisten laskea myös sen vuoksi, että asukkaat muuttavat yhdestä Keski-Uudenmaan kunnasta toiseen. 66 Nurmijärvi 17 asukasta 1 kohti ja Tuusula 18,4 asukasta 1 kohti. Keski-Uudenmaan keskiarvo oli 9,4/1 asukasta ja keskihajonta 7,1. Uusimaa 6,1/1 asukasta. 67 Pornainen 19,3 asukasta 1 kohti ja Mäntsälä 15,5 asukasta 1 kohti. Keski-Uudenmaan keskiarvo oli 7,9/1 asukasta ja keskihajonta 7,5. Uusimaa 1,4/1 asukasta. 68 Vuonna 2 Hyvinkää 3,4, Järvenpää 6 ja Kerava -,9/1 asukasta. Vuonna 24 Hyvinkää 4,5, Järvenpää -1,9 ja Kerava 1,3/1 asukasta. Keski-Uudenmaan keskiarvo 2 9,4 ja 24 7,9/1 asukasta. 45

Kuvio 37. Keski-Uudenmaan väestö 1995, 24 ja väestöennuste vuodelle 22 5 Väestö 31.12.1995 Väestö 31.12.24 Väestöennuste vuodelle 22 (24) 4 Asukkaita 3 2 4123 43523 46657 34436 37328 42335 31361 34711 314 36568 4642 34513 4245 29385 2932 28791 1 17899 15651 5399 4569 3714 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Kunta Keski-Uudellamaalla paljon lapsia ja vähän ikääntyneitä -6-vuotiaiden lasten osuus väestöstä on Keski-Uudellamaalla tasaisesti laskenut vuosina 1995 24, kuten koko Uudellamaalla ja koko maassa. 7-15-vuotiaiden osuus sitä vastoin on jonkin verran lisääntynyt, kuten myös koko Uudellamaalla, kun koko maassa se taas on aavistuksen laskenut. -6-vuotiaiden osuus oli Keski-Uudellamaalla vuonna 24 pari prosenttiyksikköä ja 7-15-vuotiaita noin kolme prosenttiyksikköä suurempi kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Näissä molemmissa ikäryhmissä keskihajonta Keski-Uudenmaan kuntien välillä on kasvanut. Molempien ikäryhmien osuus väestöstä on Keski-Uudenmaan kunnista selkeästi suurin Pornaisissa ja pienin Hyvinkäällä, Keravalla ja Järvenpäässä. -6-vuotiaiden osuus väestöstä on Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla myös vähentynyt enemmän kuin muissa Keski- Uudenmaan kunnissa 69. 7-15-vuotiaiden osuus taas on kasvanut hieman muita enemmän Nurmijärvellä, Tuusulassa ja Pornaisissa. Tosin kaikissa kunnissa muutokset tämän ikäryhmän kohdalla ovat melko pieniä 7. (ks. kuvio 38.) Työikäisen väestön, eli 16 24-vuotiaiden ja etenkin 25 64-vuotiaiden, prosentuaalisessa määrässä ei Keski-Uudellamaalla ole tapahtunut suuria muutoksia. Myös koko Uudellamaalla ja koko maassa työikäisten osuus on pysynyt melko tasaisena. 16 24- vuotiaiden osuus väestöstä on Keski-Uudellamaalla hieman laskenut, 25 64-vuotiaiden osuus taas aivan aavistuksen verran noussut. 16 24-vuotiaiden osuus väestöstä oli Keski-Uudellamaalla vuonna 24 noin puolitoista prosenttiyksikköä pienempi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. 25 64-vuotiaiden osuus taas oli vuonna 24 Keski-Uudellamaalla noin pari prosenttiyksikköä koko Uuttamaata pienempi, mutta puolisentoista prosenttiyksikköä koko maata suurempi. 16 24-vuotiaiden osalta kuntien 69 Vuodesta 1995 vuoteen 24 Hyvinkäällä 1,6 % -yksikköä, Järvenpäässä 3 % -yksikköä ja Keravalla 2,4 % -yksikköä, kun Keski-Uudenmaan keskiarvo oli 1,4 % -yksikköä. 7 Vuodesta 1995 vuoteen 24 Nurmijärvellä 1,8 % -yksikköä, Tuusulassa 1,3 % -yksikköä ja Pornaisissa 1,5 % -yksikköä, kun Keski-Uudenmaan keskiarvo oli,8 % -yksikköä. 46

keskihajonta on aavistuksen verran lisääntynyt. Eniten 16 24-vuotiaita on Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla. Näistä Järvenpää ja Kerava saavuttivat vuosina 2 ja 24 koko maan ja Uudenmaan arvot, muiden kuntien jäädessä niiden alapuolelle. Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa ja Tuusulassa 16 24-vuotiaiden osuus väestöstä oli vuonna 24 keskenään lähes täysin samansuuruinen. Eniten muutosta 16 24- vuotiaiden osuudessa on tapahtunut Tuusulassa, jossa tämänikäisten osuus väestöstä väheni vuodesta 1995 vuoteen 24 1,8 prosenttiyksikköä 71. 25 64-vuotiaiden osuus on pienin Pornaisissa ja melko pieni myös Mäntsälässä. Suurin heidän osuutensa on Keravalla, Järvenpäässä ja Tuusulassa. Kerava ylitti ainoana Keski-Uudenmaan kuntana vuonna 24 koko Uudenmaan arvon 25 64-vuotiaiden prosentuaalisessa määrässä. (ks. kuvio 38.) Eläkeikäisten, 65 74-vuotiaiden sekä 75 vuotta täyttäneiden, osuus väestöstä on Keski- Uudellamaalla kasvanut noin puolella prosenttiyksiköllä ajalla 1995 24. Vuonna 24 65 74-vuotiaiden osuus väestöstä oli Keski-Uudellamaalla vajaa puoli prosenttiyksikköä pienempi kuin koko Uudellamaalla keskimäärin, ja yli kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin koko maassa. 75 vuotta täyttäneiden osuus oli vuonna 24 lähes prosenttiyksikön pienempi kuin koko Uudellamaalla ja lähes kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin koko maassa. Mäntsälässä, ja etenkin Hyvinkäällä on sekä 65 74-vuotiaita että 75 vuotta täyttäneitä Keski-Uudenmaan kunnista prosentuaalisesti eniten. Ne yltivät ainoina Keski- Uudenmaan kuntina vuosina 1995 24 koko Uudenmaan keskimääräisiin arvoihin. Lisäksi Hyvinkäällä 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on kasvanut eniten kaikista Keski-Uudenmaan kunnista 72. 65 74-vuotiaiden osuus taas on Hyvinkäällä pysynyt melko tasaisena. Vuonna 24 prosentuaalisesti vähiten 65 74-vuotiaita oli Pornaisissa ja 75 vuotta täyttäneitä Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Pornainen poikkeaa muista kunnista siinä, että molempien eläkeikäisten ikäryhmien osuus väestöstä on ollut lievästi vähenevä, kun muissa kunnissa se taas on noussut tai pysynyt samana 73. (ks. kuvio 38.) Pornainen, Nurmijärvi, Tuusula ja Mäntsälä ovat siis Keski-Uudenmaan kunnista lapsirikkaimpia. Keravalla ja Järvenpäässä taas työikäisten osuus väestöstä on suuri. Melko suuri se on myös Tuusulassa. Hyvinkäällä ja Mäntsälässä taas on suhteellisen suuri vanhusväestö. Kuvio 38. Eri ikäryhmien prosenttiosuus väestöstä vuonna 24 71 Keski-Uudellamaalla osuus väheni keskimäärin vain,7 % -yksikköä. 72 Vuodesta 1995 vuoteen 24 1,5 % -yksikköä kun Keski-Uudellamaalla keskimäärin,5 % -yksikköä. 73 Molempien ikäryhmien osuus väestöstä väheni Pornaisissa,6 % -yksikköä, kun Keski-Uudellamaalla keskimäärin 65 74-vuotiaiden osuus kasvoi,6 ja 75 vuotta täyttäneiden,5 % -yksikköä. 47

1 8 6,6 7,9 3,8 5,9 4 6,3 5,3 7,3 3,5 6 3,9 5,4 3,5 5,9 5,3 6,8 7,3 8,6-6 -vuotiaat 7-15 -vuotiaat 16-24 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 75 vuotta täyttäneet Prosenttia väestöstä 6 4 55,3 57,4 58,3 54,4 55,6 52,6 57 57,7 54,2 8,6 1,2 11,2 11,5 8,5 8,6 8,7 11,1 11,2 2 11,9 12,8 12,1 14,2 15,2 17,1 14,6 11 11,1 12,4 1,4 11,1 1,2 7,9 8,8 7,8 8,1 7,6 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa Kunta Maahanmuuttajien määrä lisääntynyt Järvenpäätä lukuun ottamatta Ulkomaan kansalaisten prosenttiosuus (kuvio 39) väestöstä on kaikissa Keski- Uudenmaan kunnissa ollut vuosina 1995 24 huomattavasti koko Uuttamaata alhaisempi. Hyvinkäällä ja Keravalla ulkomaan kansalaisia on ollut prosentuaalisesti melko saman verran kuin koko maassa, muissa kunnissa taas tätä vähemmän 74. Ulkomaalaisten osuus väestöstä on kaikkina vuosina ollut suurin Keravalla, pienin taas Pornaisissa ja Mäntsälässä. Järvenpäätä lukuun ottamatta ulkomaan kansalaisten prosenttiosuus on Keski-Uudellamaalla noussut tai pysytellyt melko tasaisena. Järvenpäässä heidän osuutensa laski vähän vuosien 2 24 välillä. Muissa Keski- Uudenmaan kunnissa heidän absoluuttinen lukumääränsä on noussut vuosina 1995 24 75, mutta Järvenpäässä se on pysynyt melko tasaisena koko aikavälin. Kuvio 39. Ulkomaan kansalaiset, % väestöstä 2,5 % väestöstä 2 1,5 1,5 2,1 1,9 2 1,6 1,4 1,5 1,8 1,5,8,9 1,4,8,6,5,8,6,5,3,5 1 1 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula 1995 2 24 74 Ulkomaan kansalaisia oli koko Uudellamaalla 1995 2,8 % ja 24 3,9 % väestöstä. Koko maassa heitä oli 1995 1,3 % ja 24 2,1 % väestöstä. 75 Mutta prosenttiosuus väestöstä on silti saattanut pysyä melko samana jos väestönkasvu on ollut voimakasta suhteessa ulkomaalaisten määrän kasvuun. 48

2.2 Sosioekonominen tilanne ja toimeentulo Keski-Uudenmaan kuntien talous vakaa Keski-Uusimaa näyttäytyy taloudellisesti melko vakaana seutuna, jossa kuntien menot on sopeutettu niiden tuloihin. Palvelut on suurelta osin pystytty rahoittamaan ilman ulkopuolista lainaa, ja kuntatalous on vielä tämän jälkeen jäänyt tilastojen valossa ylijäämäiseksi. Tuloveroprosentti on Keski-Uudellamaalla noussut hieman enemmän kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa vuosina 1995-24 76. Vuonna 24 se oli Keski- Uudellamaalla jonkin verran koko Uuttamaata korkeampi 77. Verotettavia tuloja asukasta kohden on Keski-Uudellamaalla koko tarkastelujakson ollut vähemmän kuin koko Uudellamaalla mutta jonkin verran enemmän kuin koko maassa 78. Myös verotuloja asukasta kohden on kaikkina tarkasteluvuosina ollut koko Uuttamaata vähemmän, mutta melko saman verran kuin koko maassa 79. Mäntsälässä ja Pornaisissa tuloveroprosentti on ollut kaikkina vuosina korkeampi kuin muissa Keski-Uudenmaan kunnissa. Pornaisten tuloveroprosentti ei kuitenkaan poikkea yhtä paljon vuonna 24 vastaavan kokoisten kuntien tuloveroprosentista kuin Mäntsälän. Vaikka tuloveroprosentti on Mäntsälässä ja Pornaisissa korkea, niissä on kuitenkin ollut vuosina 1995 24 huomattavasti muita kuntia vähemmän verotettavia tuloja asukasta kohden, joten myös verotulojen määrä asukasta kohden on ollut selvästi alhaisempi kuin muissa kunnissa 8. Verotettavia tuloja asukasta kohti on Mäntsälää lukuun ottamatta kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa ollut koko tarkastelujakson enemmän kuin vastaavan kokoisissa kunnissa muualla maassa 81. Mäntsälässä niitä on ollut kaikkina vuosina jotakuinkin saman verran kuin vastaavan kokoisissa kunnissa keskimäärin. Myös verotuloja asukasta kohden on Mäntsälässä vuosina 2 ja 24, ja Pornaisissa vuonna 2 ollut vähemmän kuin vastaavan kokoisissa kunnissa. Muissa Keski-Uudenmaan kunnissa verotuloja asukasta kohden taas on ollut enemmän kuin vastaavan kokoisissa kunnissa muualla maassa. Pornaisissa ja Mäntsälässä työikäisen väestön osuus koko väestöstä onkin melko pieni, joten tulonhankkijoitakaan ei ole paljon suhteessa koko väestöön. Pornaisissa on suhteellisen suuri lapsiväestö, Mäntsälässä taas suhteellisen suuri vanhusväestö (tosin myös lapsiväestön osuus on Mäntsälässä melko suuri). Keravalla tuloveroprosentti on koko tarkastelujakson ollut huomattavasti muita Keski- Uudenmaan kuntia ja vastaavan kokoisia kuntia alhaisempi. Siellä verotettavia tuloja asukasta kohden on ollut kaikkina tarkasteluvuosina aavistuksen verran muita kuntia enemmän. Verotulojen määrä asukasta kohden oli vuonna 2 korkein, ja vuonna 24 jaetulla korkeimmalla sijalla Järvenpään kanssa. Myös Tuusulan tuloveroprosentti on vuosina 2 ja 24 ollut melko alhainen suhteessa muihin Keski-Uudenmaan kuntiin ja vastaavan kokoisiin kuntiin. Taulukko 1. Tuloveroprosentti vuosina 2 ja 24 Keski-Uudenmaan kunnissa ja vastaavan kokoisissa kunnissa Kunta Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula 76 Vuodesta 1995 vuoteen 24 Keski-Uudellamaalla 1,4 % -yksikköä, koko Uudellamaalla,5 % -yksikköä ja koko maassa,6 % -yksikköä. 77 Keski-Uusimaa 18,2,koko Uusimaa 17,7 ja koko maa 18,1. 78 Vuonna 24 Keski-Uudellamaalla 13 77 /asukas, Uudellamaalla 16 122 /asukas ja koko maassa 12 684 /asukas. 79 Vuonna 24 Keski-Uudellamaalla 2638 /asukas, Uudellamaalla 325 /asukas ja koko maassa 2613 /asukas. 8 Vuonna 24 Verotettavia tuloja oli Mäntsälässä 11 564 /asukas ja Pornaisissa 11 225 /asukas kun Keski-Uudenmaan keskiarvo oli 13 77 /asukas ja keskihajonta 1651. Verotuloja Mäntsälässä oli vuonna 24 2283 /asukas ja Pornaisissa 219 /asukas kun Keski-Uudenmaan keskiarvo oli 2638 ja keskihajonta 313. 81 Vuonna 24 Keski-Uudellamaalla keskimäärin 13 77 ja vastaavan kokoisissa kunnissa keskimäärin 12 22 /asukas. 49

Vuosi 2 24 Tulovero % 17,5 vastaavan 18, kokoisissa 17,88 kunnissa 18,3 2 24 17,17 18,25 17,81 18,24 2 24 16,5 17,5 17,81 18,24 2 24 18,25 18,75 17,99 18,3 2 24 17,75 18,25 17,81 18,24 2 24 18, 18,75 18,22 18,57 2 24 17,25 17,75 17,81 18,24 Toimintakulut, kuten myös toimintatuotot asukasta kohden ovat Keski-Uudellamaalla olleet koko tarkastelujakson selvästi Uuttamaata ja koko maata alhaisemmat (taulukko 1). Asukaskohtainen Toimintakate on ollut koko tarkastelujakson jonkin verran koko maata ja Uuttamaata parempi. Alhaisimmat toimintakulut ja toimintatuotot asukasta kohden ovat kaikkina vuosina olleet Pornaisissa. Myös sen toimintakate oli vuonna 24 aavistuksen verran muita parempi. Toimintakulut asukasta kohden ovat kaikkina tarkasteluvuosina olleet korkeimmat Hyvinkäällä. Myös sen toimintakate asukasta kohden oli vuonna 24 muita Keski-Uudenmaan kuntia, Uuttamaata ja koko maata heikompi. Kuitenkin myös asukaskohtaiset toimintatuotot olivat Hyvinkäällä vuonna 24 Keravan jälkeen Keski-Uudenmaan kunnista toisiksi suurimmat. Toimintakulut asukasta kohden ovat olleet kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa koko tarkastelujakson alhaisemmat kuin vastaavan kokoisissa kunnissa keskimäärin. Etenkin Pornaisissa ne ovat olleet selvästi vastaavan kokoisia kuntia alhaisemmat. Toimintatuotot asukasta kohden ovat muissa Keski-Uudenmaan kunnissa olleet koko tarkastelujakson alhaisemmat kuin vastaavan kokoisissa kunnissa keskimäärin, mutta Keravalla ne olivat vuosina 2 ja 24 hiukkasen vastaavan kokoisia kuntia korkeammat. Pornaisissa, ja etenkin Hyvinkäällä toimintatuotot ovat kaikkina tarkasteluvuosina olleet vastaavan kokoisia kuntia reilusti alhaisemmat. Toimintakate asukasta kohden on Keski-Uudenmaan kunnissa Hyvinkäätä lukuun ottamatta ollut koko tarkastelujakson parempi kuin vastaavan kokoisissa kunnissa. Hyvinkäällä se oli vuosina 2 ja 24 hieman vastaavan kokoisia kuntia heikompi. Vuonna 24 etenkin Pornaisen toimintakate oli hyvä suhteessa vastaavan kokoisiin kuntiin. Taulukko 11. Toimintakulut, toimintatuotot ja toimintakate /asukas vuonna 24 Keski- Uudenmaan kunnissa ja vastaavan kokoisissa kunnissa Toimintakulut /asukas 24 Kunta Kunnissa Vast. kok. Hyvinkää 4193 4594 Järvenpää 3759 491 Kerava 381 491 Mäntsälä 3584 4135 Nurmijärvi 3634 491 Pornainen 3395 4389 Tuusula 3756 491 Keski-Uusimaa 3733 - Uusimaa 474 - koko maa 4521 - Toimintatuotot /asukas 24 Toimintakate /asukas 24 Kunnissa Vast. kok. Kunnissa Vast. kok. 769 622 847 529 598 472 587 632 1442 114 1163 84 84 763 84 796 84 - - - -3424-3127 -2962-351 -336-2923 -3169-399 -3153-3339 -3359-327 -327-3364 -327-3592 -327 - - - Lainakanta asukasta kohden oli Keski-Uudellamaalla vuosina 1995 ja 24 alhaisempi kuin koko Uudellamaalla (kuvio 4). Vuonna 2 lainakanta oli koko Uuttamaata korkeampi. Vuosina 1995 ja 2 se oli samoilla tienoilla koko maan arvojen kanssa, mutta vuonna 24 jonkin verran alhaisempi. Lainakanta on kaikkina tarkasteluvuosina ollut Keravalla muita Keski-Uudenmaan kuntia, koko maata ja koko Uuttamaata korkeampi. Etenkin vuonna 1995 ero muihin Keski-Uudenmaan kuntiin oli huomattava. 5

Tuusulassa lainakanta taas oli vuosina 2 ja 24 alhaisempi kuin muissa Keski- Uudenmaan kunnissa. Lainakannan suuruus asukasta kohden verrattuna vastaavan kokoisiin kuntiin vaihtelee Keski-Uudellamaalla. Tuusulassa se oli vuosina 2 ja 24 selkeästi vastaavan kokoisia kuntia alhaisempi, Keravalla taas etenkin vuonna 1995 huomattavasti vastaavan kokoisia kuntia korkeampi. Keravan kaupunkistrategiassa 212 (26) onkin yhdeksi tavoitteeksi asetettu lainakannan kasvun pysäyttäminen. Kuvio 4. Lainakanta euroa/asukas 2 1995 2 24 15 Euroa/asukas 1 269 1591 1136 1193 1425 1311 1176 5 194 825 96 666 1262 973 182 16 155 125 821 668 684 649 692 561 746 43 199 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Kunta Pornainen 86 Tuusula Uusimaa Koko maa Keski-Uudellamaalla talouden ylijäämää (kuvio 41) asukasta kohden oli molempina tarkasteluvuosina 82 vähemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Vuonna 2 talouden ylijäämää oli myös vähemmän kuin koko maassa, mutta vuonna 24 taas hieman koko maata enemmän. Vuonna 24 yhdenkään Keski-Uudenmaan kunnan talous ei ollut alijäämäinen. Vuonna 2 talouden alijäämää oli Mäntsälällä, Nurmijärvellä ja Pornaisilla. Muiden Keski-Uudenmaan kuntien talouden ylijäämä oli molempina tarkasteluvuosina koko Uuttamaata alemmalla tasolla, mutta Keravan ja Tuusulan arvot ovat lähellä koko Uudenmaan arvoja. Kuvio 41. Kertynyt yli-/alijäämä euroa/asukas 82 Vuoden 1995 tiedot puuttuvat. 51

12 2 24 1 8 Euroa/asukas 6 4 2 12 345 71 672 286 111 281-114 454 49 366 985 541 157 22 57-2 -191-242 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Kunta Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa Keravalla menee siis taloudellisesti hyvin, mutta toisaalta myös ulkopuolista lainaa on jouduttu ottamaan paljon verrattuna muuhun Keski-Uuteenmaahan. Myös Tuusulan ja Järvenpään taloudellinen tilanne näyttää hyvältä. Tuusulassa lisäksi ulkopuolisen lainan määrä on onnistuttu vähentämään 2-luvulla huomattavan alhaiseksi. Myös Järvenpäässä lainakanta on 2-luvulla ollut tasaisen alhainen verrattuna muuhun Keski-Uuteenmaahan. Pornaisissa lainakanta on onnistuttu pitämään 2 luvulla tasaisena, Mäntsälässä taas ulkopuolisen lainan määrä kohosi melko huomattavasti vuosien 2 ja 24 välillä 83. Mäntsälän ja Pornaisen kuntataloutta saattaa osaltaan selittää se, että niissä maa- ja metsätaloudella on suurempi osuus elinkeinorakenteessa ja palveluilla pienempi kuin muuhun Keski-Uuteenmaahan verrattuna pieni. Mäntsälä ja Pornainen ovat elinkeinorakenteeltaan myös maa- ja metsätaloustalousvaltaisempia kuin koko maa keskimäärin. 84 (Siltaniemi ym. 25, 98, 244.) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Keski-Uudellamaalla alhaiset Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset (kuvio 42) ovat Keski-Uudellamaalla nousseet vuosina 1995 24, mutta ovat olleet alhaisemmat kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Pelkän terveystoimen asukaskohtaiset nettokustannukset ylittivät kuitenkin Hyvinkäällä hieman Uudenmaan arvot vuonna 24. Pelkän sosiaalitoimen nettokustannukset ylittivät samana vuonna koko maan arvot Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Järvenpäässä. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden ovat Pornaisissa olleet kaikkina tarkasteluvuosina muita Keski-Uudenmaan kuntia alhaisemmat. Muissa kunnissa yhteenlasketut nettokustannukset asukasta kohden olivat vuonna 24 keskenään yhtä suuret, mutta Hyvinkään kustannukset olivat hieman muita korkeammat. Hyvinkäällä terveystoimen nettokustannukset ovat koko tarkastelujakson olleet melko paljon sosiaalitoimen nettokustannuksia korkeammat, ja korkeimmat Keski- 83 Jotain kuntien varojen riittävyydestä palveluntuotantoon kertoo kaiketi myös se, että Siltaniemen ym. (25, 148) tekemässä kyselyssä Keravalla ja Järvenpäässä julkiset palvelut koettiin muita Kuuma-kuntia useammin hyviksi, Pornaisissa taas muita useammin huonoiksi. 84 Vuonna 23 maa- ja metsätalouden osuus elinkeinorakenteesta Mäntsälässä 5, %, Pornaisissa 5,2 %, koko Uudellamaalla,6 % ja koko maassa 4,2 %. Työpaikoista maa- ja metsätaloudessa vuonna 23 Mäntsälässä 7,6 %, Pornaisissa 11,8 %, koko Uudellamaalla,6 % ja koko maassa 4,2 %. 52

Uudenmaan kunnista 85. Mäntsälässä tilanne oli samansuuntainen vuonna 24; terveystoimen nettokustannukset olivat korkeimmat Hyvinkään jälkeen, mutta sosiaalitoimen kustannukset selvästi muita kuntia paitsi Pornaista alhaisemmat. Nurmijärvellä ja Tuusulassa puolestaan sosiaalitoimen nettokustannukset olivat vuonna 24 Keski-Uudenmaan kunnista korkeimmat, mutta terveystoimen kustannukset keskiarvon alapuolella. Kuvio 42. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset / asukas vuonna 24 / asukas 3 25 2 15 1 5 2272 121 158 12 131 2124 2131 212 2125 113 1161 14 875 2134 1642 185 997 157139 761 851 2438 11921188 1214 18 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa 235 Sosiaalitoimi Terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Keravalla vähän elätettäviä suhteessa työssäkäyviin Demografinen 86 ja taloudellinen huoltosuhde (elatussuhde) 87 ilmaisevat, kuinka paljon elätettävää väestöä on suhteessa työssäkäyvään väestöön. Keski-Uudellamaalla on kaikkina tarkasteluvuosina ollut elätettäviä lapsia, vanhuksia, työvoiman ulkopuolella olevia tai työttömiä enemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Kaiken kaikkiaan elätettävien (sisältäen työvoiman ulkopuoliset ja työttömät) osuus laski kaikissa kunnissa saman verran vuodesta 1995 vuoteen 2, jääden vuonna 23 melko samalle tasolle kuin vuonna 2. Ikään perustuva huollettavien osuus (lapsi- ja vanhusväestö) sen sijaan on joissain kunnissa noussut, toisissa taas laskenut. Keski-Uudenmaan keskimääräisistä luvuista poikkeavat Järvenpää, ja etenkin Kerava, joissa elätettävän väestön osuus on alhainen. Niissä elätettävää väestöä oli myös koko Uuttamaata vähemmän vuosina 23 ja 24 88. Työikäisiä, 16 64-vuotiaita 89 onkin eniten Keravalla ja Järvenpäässä. Muita vähemmän työikäisiä taas on Pornaisissa ja Mäntsälässä. Niissä myös elätettäviä on muuta Keski-Uuttamaata enemmän. Pornaisten ja Mäntsälän väestörakenne on kuitenkin erilainen, Pornaisissa on suuri lapsiväestö, Mäntsälässä taas suuri vanhusväestö. Työvoiman ulkopuoliset ja työttömät mukaan laskettuina elätettäviä on kaikkina tarkasteluvuosina ollut paljon myös Hyvinkäällä, mutta väestön ikärakenteeseen perustuva elatussuhde on siellä Keski-Uudenmaan keskiarvon tienoilla. Hyvinkäällä korkea työttömyys nostaa elatussuhdetta, joskin myös vanhusväestöä on siellä paljon. 85 Erot sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksissa saattavat johtua myös siitä, että samoja palveluja sijoitetaan joissain kunnissa sosiaalitoimen, toisissa taas terveystoimen alaisuuteen. 88 Keravalla taloudellinen huoltosuhde (eli elatussuhde) oli koko Suomen edullisin vuonna 24. Myös Järvenpää ja Nurmijärvi pärjäsivät vertailussa hyvin: Järvenpää sijoittui viidenneksi ja Nurmijärvi yhdeksänneksi. (Lähde: Tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/tyokay/24/tyokay_24_26-7-6_tie_2.html, viitattu 1.8.26.) 89 Virallisesti työikäisiin lasketaan 15 64-vuotiaat, mutta käytettävissä tilastoissa ikäryhmät oli jaoteltu 16 24-vuotiaisiin ja 25 64-vuotiaisiin. 53

Taulukko 12. Demografinen huoltosuhde 2 ja 24 sekä elatussuhde (taloudellinen huoltosuhde) 2 ja 23 Kunta Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Keski- Uusimaa Uusimaa koko maa Huoltosuhde, demografinen 1995 2 24 48,1 45,1 41,7 54,4 47,8 6,4 45,5 49 43,2 49 48,6 43,2 4,3 54,2 49,4 59,7 46,5 48,8 42,5 49,4 49,7 42,8 4,6 55,8 52,4 58,8 49 49,9 42,9 5 Elatussuhde 1995 2 23 15,4 134,6 125,6 155,8 13 151,3 134,5 14,3 132,5 165,4 117,1 99,1 9,1 118,7 13,6 121,4 98,9 17 99,6 133 118,4 98,8 92,6 116,7 13,6 12,2 13,6 17,7 13,6 133,1 Väestön keskimääräinen koulutustaso koko Uuttamaata alhaisempi Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden prosenttiosuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli vuonna 24 Keski-Uudellamaalla jonkin verran pienempi kuin koko Uudellamaalla keskimäärin, mutta suunnilleen samankokoinen kuin koko maassa (taulukko 12). Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli hieman koko Uuttamaata korkeampi, mutta koko maata alhaisempi. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita taas oli vuonna 24 melko selvästi vähemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin, mutta hiukan enemmän kuin koko maassa. Väestön koulutustasoindeksi on Keski- Uudellamaalla koko Uuttamaata alhaisempi, mutta aavistuksen koko maata korkeampi. Väestö on siis Keski-Uudellamaalla keskimäärin alhaisemmin koulutettua kuin Uudellamaalla, mutta jotakuinkin yhtä korkeasti koulutettua kuin koko maassa. Taulukko 13. Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneet, % 15 vuotta täyttäneestä väestöstä ja väestön koulutustasomittain 24 Kunta Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Keski-Uusimaa Uusimaa koko maa Peruskoulun jälk. tutkinnon suorittaneet % 62,8 66,3 64,2 58,7 64,3 59 64,3 62,8 66,7 62,7 Keskiasteen tutkinnon suorittaneet % 36,7 35,9 35,3 37,8 35,2 38,1 34,5 36,2 34 37,7 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet % 26,1 3,4 28,9 21 29,1 2,8 29,8 26,6 32,7 25 Väestön koulutustasoindeksi 297 334 32 263 322 27 324 34 355 3 Koulutustasoindeksi on korkein Järvenpäässä ja korkea myös Keravalla, Tuusulassa ja Nurmijärvellä. Näissä kunnissa se ylittää selvästi koko maan, mutta jää kuitenkin vielä tuntuvasti Uuttamaata alhaisemmaksi. Koulutustasoindeksi on matalin Mäntsälässä ja hyvin matala myös Pornaisissa. Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden prosenttiosuudet väestöstä olivat vuonna 24 pienimmät niissä kunnissa, missä koulutustasoindeksi on alhaisin, ja korkeimmat niissä, joissa se on korkein. Tämä merkitsee sitä, että niissä kunnissa, joissa muita suurempi osa väestöstä jättää 54

peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittamatta, myös väestön yleinen koulutustaso jää alhaiseksi. Mitä suurempi Keski-Uudenmaan kunnissa on keskiasteen tutkinnon suorittaneiden prosenttiosuus väestöstä, sitä alhaisempi niissä on korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (kuvio 43). Mäntsälässä ja Pornaisissa keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä oli vuonna 24 suurin, mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus pienin Keski-Uudenmaan kunnista. Keravalla, Nurmijärvellä, Tuusulassa ja Järvenpäässä taas on ollut prosentuaalisesti melko paljon korkea-asteen tutkinnon suorittaneita, mutta melko vähän keskiasteen tutkinnon suorittaneita. Tosin Järvenpäässä myös keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli vuonna 24 hiukan kolmea muuta kuntaa enemmän. Hyvinkää sijoittuu keskivaiheille näissä molemmissa. Uudellamaalla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on ollut suuri, mutta keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus pieni Keski-Uuteenmaahan verrattuna. Kuvio 43. Keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 24, % väestöstä Pornainen Keskiasteen tutkinto, % väestöstä 38 36 Mäntsälä KOKO MAA Hyvinkää Kerava Nurmijärvi Järvenpää Tuusula 34 Uusimaa 2 22,5 25 27,5 3 Korkea-asteen tutkinto,% väestöstä 32,5 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet ja jäävät nuoret suuri haaste Keski-Uudellemaalle Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden osuus ikäryhmästä on Keski- Uudellamaalla hälyttävän suuri 9. Vuonna 23 kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa Hyvinkäätä lukuun ottamatta oli koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17 24-vuotiaita nuoria 1 vastaavan ikäistä kohden selkeästi enemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin 55

(kuvio 44). Kaikissa kunnissa sekä koko Uudellamaalla heidän osuutensa vastaavan ikäisistä oli vuosina 2 ja 23 selvästi suurempi kuin koko maassa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on vuodesta 1995 vuoteen 2 laskenut Pornaista ja Nurmijärveä lukuun ottamatta kaikissa kunnissa. Vuoteen 23 mennessä se kuitenkin taas nousi Hyvinkäätä, Järvenpäätä ja Nurmijärveä lukuunottamatta. Mäntsälässä ja Nurmijärvellä koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on pysynyt koko ajanjakson tasaisen korkeana. Tuusulassa ja etenkin Pornaisissa se taas nousi huomattavasti vuosien 2 ja 23 välillä. Hyvinkää ja Järvenpää ovat ainoat Keski-Uudenmaan kunnat, joissa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on koko tarkastelujakson vähentynyt. Hyvinkäällä koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus oli vuonna 23 alhainen verrattuna muuhun Keski-Uuteenmaahan. Nuorten koulutuksen ulkopuolelle jääminen näyttäytyy tilastojen valossa suurena ongelmana kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa Hyvinkäätä ja Järvenpäätä lukuun ottamatta. Kuitenkin myös Järvenpään lukemat olivat vielä vuonna 1995 erittäin korkeat, ja melko korkeat yhä vuonna 23. Laskeva tendenssi osoittaa, että tilanne on jonkin verran parempi. Pornaisissa taas koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus kohosi hälyttävästi vuosien 2 23 välillä. Tilastoissa ikäryhmän suhteutus tuhanteen vastaavan ikäiseen saattaa tuottaa vääristymää, koska pienemmissä kunnissa ei ole tuhatta kyseiseen ikäryhmään kuuluvaa. Keski-Uudenmaan suurimmassa kaupungissa Hyvinkäällä 17 24-vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä jäi vuonna 23 alle 4:een. Järvenpäässä ja Keravalla heidän absoluuttinen lukumääränsä sijoittui 3 ja 4 välille, Nurmijärvellä ja Tuusulassa taas 2 ja 3 välille. Mäntsälässä 17 24-vuotiaita oli vuonna 23 1325 ja Pornaisissa 321. Pornaisissa siis koulutuksen ulkopuolelle jääneiden absoluuttiseksi lukumääräksi vuonna 23 saadaan 56 henkilöä. Mäntsälässä, jossa tilanne on koko tarkastelujakson ollut vaikea, saadaan vuonna 23 lukumääräksi 232 henkilöä. Kuntakokoon suhteutettuna myös Mäntsälän ja Pornaisten koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten absoluuttinen lukumäärä tuntuu melko suurelta. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on usein yhteydessä moniin sosiaalisiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, syrjäytymiseen, päihteiden käyttöön ja rikoksiin. Näiden tilastojen tarkastelussa ei ollut kuitenkaan havaittavissa mitään selvää yhteyttä siinä, että niissä kunnissa, missä koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on paljon, olisi myös paljon nuorisotyöttömiä tai nuoria toimeentulotuen saajia 91. Kuitenkin Hyvinkäällä, missä koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus laski, myös nuorisotyöttömyys väheni vuosien 2 24 välillä. Hyvinkää oli Mäntsälän lisäksi ainoa Keski-Uudenmaan kunta, jossa nuorisotyöttömyys väheni tällä aikavälillä. Toisaalta näissä kunnissa nuorisotyöttömyys oli alun alkaen muuta Keski-Uuttamaata korkeampaa. Myöskään sillä, kuinka koulutettua väestö on, ei näyttäisi olevan Keski-Uudellamaalla olevan yhteyttä työttömien määrään. Nuorisotyöttömiä ja nuoria toimeentulotuen saajia on kuitenkin Keski-Uudellamaalla suunnilleen saman verran kuin koko Uudellamaalla keskimäärin, kun tätä vanhempia työttömiä ja toimeentulotuen saajia on huomattavasti koko Uuttamaata vähemmän. Kuvio 44. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24-vuotiaat/ 1 vastaavanikäistä 91 Vähäinenkin yhteys oli pikemminkin negatiivinen, eli mitä enemmän kunnassa oli koulutuksen ulkopuolelle jääneitä, sitä vähemmän siellä oli nuorisotyöttömiä tai nuoria toimeentulotuen saajia. Myöskään nuorten päihdeongelmiin ei ollut nähtävissä yhteyttä. 56

18 1995 2 23 17-24-vuotiaat/ 1 vastaavan ikäistä 17 16 15 14 13 12 175,3 178,9 178,9 174, 168,5 169,4 173,4 169,3 163,9 162,6 174,5 163,7 166,6 149,4 161, 169,2 154,4 151,8 145,9 138,2 136,6 142,3 14,5 135,5 133,3 117,8 11 118, Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa Kunta Tuusulalaiset suhteellisen hyvätuloisia Ansiotuloja saaneiden prosenttiosuus väestöstä oli vuonna 24 suurin Keski- Uudenmaan kaupungeissa, Hyvinkäällä, Keravalla ja Järvenpäässä. Pääomatuloja saaneita oli prosentuaalisesti eniten Keravalla, Järvenpäässä ja Tuusulassa. Pornaisissa näitä molempia oli prosentuaalisesti vähiten. Pornaisten lisäksi Hyvinkäällä pääomatuloja saaneiden prosenttiosuus oli vuonna 24 pieni, vaikka ansiotuloja saaneiden osalta se piti jaettua kärkisijaa. Tuusulassa sekä keskimääräiset ansiotulot että keskimääräiset pääomatulot tulonsaajaa kohden olivat vuonna 24 Keski-Uudenmaan kunnista korkeimmat. Keskimääräiset ansiotulot olivat melko korkeat myös Nurmijärvellä ja Järvenpäässä. Keskimääräiset pääomatulot taas olivat melko korkeat myös Hyvinkäällä, jossa kuitenkin pääomatulonsaajien prosenttiosuus väestöstä oli melko alhainen. Keskimääräiset ansiotulot saajaa kohden olivat alhaisimmat Mäntsälässä 92, ja melko alhaiset myös Pornaisissa, jossa myös tulonsaajien prosenttiosuus väestöstä oli melko alhainen. Keskimääräiset pääomatulot olivat pienimmät Keravalla, Järvenpäässä ja Pornaisissa. 93 Taulukko 14. Tulotaso vuonna 24 Ansiotuloja saaneita, % väestöstä Keskimääräiset ansiotulot vuodessa/ tulonsaaja Pääomatuloja saaneita, % väestöstä Keskimääräiset pääomatulot vuodessa/ tulonsaaja Hyvinkää 79 22 36 34 4 19 Järvenpää 77 24 182 39 2 714 Kerava 79 23 889 4 2 691 Mäntsälä 73 2 52 36 3 683 Nurmijärvi 72 24 467 36 3 379 Pornainen 67 21 437 34 2 944 Tuusula 73 25 178 39 4 161 92 Myös Siltaniemen ym. (25, 16 17) tekemässä kyselyssä kysyttäessä kotitalouden nettotuloja suurimmat kuukausittaiset tulot olivat Tuusulassa ja Nurmijärvellä, pienimmät taas Mäntsälässä. Kuitenkin jos laskuissa otettiin huomioon kotitalouksien henkilömäärä, suurimmat arvot saivat Kerava ja Järvenpää, pienimmät taas Pornainen ja Mäntsälä. Suhteutettuna kotitalouksien velkoihin taas Keravalla ja Järvenpäässä kulutusyksikkökohtaiset tulot olivat hyvät suhteessa velkaisuuteen. Nurmijärvellä ja Tuusulassa sekä tulot että velat olivat suuret. Mäntsälässä taas tulot olivat pienet mutta velat Kuuma-alueen keskimääräistä tasoa. Pornaisissa sen sijaan tulot olivat pienet, mutta velat suuret. 93 Siltaniemen ym. (25, 11) tekemässä kyselyssä Pornaisissa alimman tuloluokan, pienituloisten kotitalouksien osuus, oli selvästi muita Kuuma-kuntia korkeampi. Ylimmässä tuloluokassa niissä taas oli muita kuntia vähemmän kotitalouksia. Korkeimpien tulojen kotitalouksia oli Tuusulassa ja Keravalla muita Kuuma-kuntia enemmän. 57

Keski-Uudellamaalla vähän työttömiä mutta nuorisotyöttömyys Uudenmaan keskitasoa Toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden henkilöiden prosenttiosuus asukkaista on koko tarkastelujakson ollut Keski-Uudellamaalla melko selvästi koko Uuttamaata ja koko maata alhaisempi (kuvio 45). Vuonna 24 ainoastaan Keravalla toimeentulotuen saajien osuus oli suurempi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Nuorten, 18 24- vuotiaiden toimeentulotuen saajien osuus vastaavan ikäisistä on kuitenkin Keski- Uudellamaalla kaikkina tarkasteluvuosina ollut melko lähellä koko Uudenmaan keskimääräisiä arvoja, mutta alhaisempi koko maan arvoja. Tätä vanhempien ja pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden osuus vastaavan ikäisistä taas oli Keski- Uudellamaalla etenkin vuosina 2 ja 24 reilusti koko Uuttamaata ja koko maata alhaisempi. Keski-Uudenmaan kuntien välinen keskihajonta on pienentynyt vuodesta 1995 vuoteen 24 kaikissa toimeentulotukea saaneissa ryhmissä 94. Myös työttömien osuus työvoimasta on Keski-Uudellamaalla ollut koko tarkastelujakson selvästi koko Uuttamaata ja koko maata alhaisempi. Ero koko maahan on selvä. Vuosina 2 ja 24 ainoastaan Hyvinkäällä työttömien osuus työvoimasta ylitti koko Uudenmaan arvot. Nuorisotyöttömien - kuten nuorten toimeentulotuen saajienkin - osalta Keski- Uudenmaan arvot ovat olleet melko lähellä koko Uudenmaan arvoja, mutta pitkäaikaistyöttömiä on ollut prosentuaalisesti huomattavasti koko Uuttamaata vähemmän. Pitkäaikaistyöttömien osalta ainoastaan Järvenpää ylitti vuonna 24 täpärästi Uudenmaan arvot, ja nuorisotyöttömien osalta sen tekivät samana vuonna Hyvinkää, Järvenpää ja Mäntsälä. Toimeentulotukea saaneiden prosentuaalisessa osuudessa Keski-Uudenmaan kunnat jakautuvat vuonna 24 kahteen ryhmään, joiden ulkopuolelle jää Pornainen 95, joka pitää matalinta sijaa. Toimeentulotukea saaneiden prosenttiosuus väestöstä on ollut suurin Keravalla, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä, ja näitä pienempi Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Toimeentulotukea saaneiden prosenttiosuus väestöstä on Järvenpäässä ja Mäntsälässä vähentynyt muita enemmän vuodesta 2 vuoteen 24. Hyvinkäällä se taas on pysynyt vuodesta 2 vuoteen 24 samana. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osalta kunnat muodostavat vuonna 24 samat ryhmät kuin toimeentulotukea saaneiden osalta. Mitä suurempi on toimeentulotukea saaneiden prosenttiosuus, sitä suurempi on myös sitä pitkäaikaisesti saaneiden osuus. Tosin toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuosittaisessa kehityksessä on kuntien välillä suuria eroja. Etenkin Mäntsälässä toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden prosentuaalinen määrä on vähentynyt. Hyvinkäällä ja Pornaisissa se taas on pysynyt melko samana, ja Nurmijärvellä ja Tuusulassa vähentynyt ainoastaan hieman. Toimeentulotuen kustannukset euroissa asukasta kohden seurailevat toimeentulotukea saavien osuutta väestöstä. Mitä enemmän on toimeentulotuen saajia, sitä korkeammat kustannukset. Tosin Hyvinkäällä kustannukset asukasta kohti ovat koko tarkastelujakson olleet melko paljon Järvenpäätä ja Keravaa alhaisempia 96, vaikka toimeentulotuen saajien osuus asukkaista oli siellä vuonna 24 lähes yhtä suuri kuin Järvenpäässä ja Keravallakin. Kuvio 45. Toimeentulotukea saaneet henkilöt, % asukkaista 94 Keskihajonta toimeentulotukea saaneet % asukkaista 1995 3,1 ja 24 2,1, toimeentulotukea saaneet 18 24-vuotiaat 1995 5,9 ja 24 4,1, toimeentulotukea saaneet 25 64-vuotiaat % vastaavan ikäisistä 1995 3 ja 24 1,9, sekä toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat % vastaavan ikäisistä 1995 1,2 ja 24,6. 95 Siltaniemen ym. (25, 117) tutkimuksen mukaan Pornaisissa oli kuitenkin koettu toimeentuloheikennyksiä (työttömyys tai työpaikan menetys, toimeentulon vaikeutuminen sekä ylivelkaantuminen, luottohäiriömerkintä tai vakavat maksuongelmat) hieman muita Kuuma-kuntia useammin. 96 Vuonna 24: Hyvinkää 7 /asukas, Järvenpää 15 /asukas ja Kerava 112 /asukas. Keski-Uudenmaan keskiarvo 66 /asukas. 58

14 1995 2 24 12 1 % asukkaista 8 6 4 2 9,4 6,8 6,8 14,6 9,9 7,4 13,8 8,9 8,1 11,3 7,3 4,4 8,6 5,5 4,5 5,7 2,6 11,4 6,6 5,2 12,7 8,3 7,5 11,4 8,8 7,7 1,9 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa Kunta Taulukko 15. Toimeentulotukea saaneet ikäryhmittäin, % vastaavan ikäisistä ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä Kunta 18 24-vuotiaat % vastaavan ikäisistä Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Keski-Uusimaa Uusimaa koko maa 25 64-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä Pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä 2 24 2 24 2 24 13,5 16,7 13,5 16,4 9, 3,2 12,1 12,1 11,6 16,5 15,2 16,6 15,9 11,6 8,4 5,7 11,8 12,2 12,6 15,6 6,4 9,1 8, 7, 5,3 2,2 6,2 6,3 8,5 8,5 Siltaniemen ym. (25) Kuuma-alueesta tekemän kyselytutkimuksen mukaan Keravalla, Tuusulassa ja Nurmijärvellä oli muita Kuuma-kuntia enemmän kotitalouksia, joilla ei ollut toimeentulovajeita. Pornaisissa ja Mäntsälässä pienimuotoisempaa toimeentulon kapeutumista koettiin muita kuntia enemmän. Järvenpäässä taas toimeentulo-ongelmista kärsiviä kotitalouksia oli muita kuntia enemmän. Myös Keravalla toimeentulovaikeuksista kärsivien osuus oli suurempi kuin Keski-Uudellamaalla keskimäärin. Vaikka Keravalla oli vuonna 24 prosentuaalisesti eniten toimeentulotuen saajia, työttömien osuus työvoimasta oli alhainen (kuvio 46). Toisenlainen tilanne oli Järvenpäässä, missä toimeentulotukea saaneiden lisäksi myös työttömien osuus oli melko suuri, ja etenkin Hyvinkäällä, missä työttömien osuus työvoimasta oli vuosina 2 ja 24 huomattavasti suurempi kuin muissa Keski-Uudenmaan kunnissa. Sama piirre toistuu Keravalla vuonna 24 toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden ja pitkäaikaistyöttömien osalta. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus vastaavanikäisistä oli Keravalla korkea, mutta pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä pienempi kuin muissa kunnissa. Järvenpäässä ja Hyvinkäällä taas näitä molempia on prosentuaalisesti paljon. Myös nuorisotyöttömiä on Keravalla ollut prosentuaalisesti vähän, mutta toimeentulotukea saaneita 18 24-vuotiaita oli vuonna 24 Järvenpään jälkeen prosentuaalisesti toiseksi eniten. Hyvinkäällä nuorisotyöttömien prosentuaalinen määrä on ollut koko tarkastelujakson suurin, mutta Järvenpäässä se sijoittuu melko lähelle Keski-Uudenmaan keskitasoa. Nuorisotyöttömyys kuitenkin väheni Hyvinkäällä yli prosenttiyksikön ja sen lisäksi Mäntsälässä (missä se myös on ollut koko ajanjakson melko korkea) yli kaksi 6,1 6,5 7,1 4, 4,4 1,4 5, 4,9 7,1 7,3 1,7 2,7 2,2 1,8 1,4,3 1,5 1,7 2,8 2,4 1,8 2, 1,9,9 1,1,4 1,3 1,3 2,4 1,9 59

prosenttiyksikköä vuodesta 2 vuoteen 24. Suunta oli päinvastainen kuin muissa kunnissa, joissa nuorisotyöttömyys hieman nousi tällä ajanjaksolla. Järvenpäässä ja Tuusulassa taas pitkäaikaistyöttömien osuus nousi vuosien 2 24 välillä, kun muissa kunnissa se aleni. Etenkin Järvenpäässä nousu oli melko suuri. Nurmijärvellä työttömyys ja nuorisotyöttömyys oli vuonna 24 melko vähäistä, mutta pitkäaikaistyöttömyys Keski-Uudenmaan keskitasoa. Nurmijärvellä siis työttömäksi jääminen näyttäisi olevan melko harvinaista, mutta työttömänä olevat eivät työllisty helposti. Pornaisissa taas työttömiä kaiken kaikkiaan oli vuonna 24 melko vähän, mutta nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömiä ei siellä kuitenkaan ollut Keski-Uudenmaan keskitasoa vähempää. Vaikka Pornaisissa pitkäaikaistyöttömien osuus on ollut Keski-Uudenmaan keskitasoa, toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus toimeentulotukea saaneista siellä on ollut alhainen verrattuna muihin kuntiin. Kuvio 46. Työttömät % työvoimasta 2 1995 2 24 18 16 % työvoimasta 14 12 17,6 17,1 19,4 1 14,7 17,2 14,5 14,7 16,2 1,6 13,5 12,6 8 11,3 6 9,3 7,3 7,4 5,3 5,5 7,2 6,1 5,7 5,2 5,8 5,2 5,5 5,6 7,8 8,1 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa Kunta Kuvio 47. Nuorisotyöttömät ja pitkäaikaistyöttömät 2 ja 24 35 3 25 2 15 1 5 3,9 27 11,7 1,2 29,1 22,3 7,5 6,5 18,3 16,4 4,6 5,4 25,7 23,2 9,8 7,5 31,4 28,7 27,6 29 24,6 24,8 24,5 21,7 6,6 6,8 4,9 5,3 6,5 5 5,8 5,7 27,7 25,3 14,5 13,6 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa Nuorisotyöttömät, % 15-24 -v. työvoimasta 2 Nuorisotyöttömät, % 15-24 -v. työvoimasta 24 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 24 2.3 Lapset ja lapsiperheet Pornaisissa paljon lapsia mutta vähän yksinhuoltajia 6

Keski-Uusimaa on lapsirikasta seutua verrattuna koko Uuteenmaahan ja koko maahan. Ainoastaan Hyvinkäällä lapsiperheiden prosenttiosuus perheistä alitti vuonna 24 täpärästi koko Uudenmaan tason, jääden kuitenkin koko maan yläpuolelle. Keski- Uudenmaan kunnista Pornainen on lapsirikkain. Suhteessa vähiten lapsia taas on Hyvinkäällä ja Keravalla. Kuntien väliset erot lapsiperheiden määrässä ovat lisääntyneet Keski-Uudellamaalla ajalla 1995 24 97. Lapsiperheiden prosenttiosuus perheistä on vähentynyt paljon suhteessa muihin kuntiin Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla. Hyvinkäällä se on ollut alun alkaenkin matala verrattuna muuhun Keski-Uuteenmaahan. Kuvio 48. Lapsiperheet % perheistä 1995 2 24 55 % perheistä 5 55,3 52,8 56,1 55,4 45 47,9 46 52,1 49 52,1 5,9 49,6 47,9 48,2 45,2 54,1 51,7 51,5 53,3 5,7 5,5 47,8 45,7 46,2 44,3 44,4 43,7 41,7 4 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Kunta Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa Väestöennuste 98 vuosille 21 ja 22 povaa -6-vuotiaiden lasten absoluuttisessa lukumäärässä suurinta kasvua Tuusulaan. Myös Järvenpäässä ja Nurmijärvellä lasten määrä tulee kasvamaan melko paljon. Hyvinkäällä ja Mäntsälässä kasvu on hillitympää (Mäntsälässä lapsimäärä aavistuksen alenee vuoteen 21 mennessä, mutta lisääntyy taas tämän jälkeen). Kerava sijoittuu näiden välimaastoon. Oman kehityskulkunsa muodostaa Keski-Uudenmaan lapsirikkain kunta Pornainen. Siellä pikkulasten määrä vähenee melko paljon vuoteen 21 mennessä, mutta kääntyy taas vuoteen 22 mennessä lievään nousuun. 99 Vaikka lasten absoluuttinen lukumäärä lisääntyy vuosina 25 22 Pornaista lukuun ottamatta kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa, -6- vuotiaiden prosenttiosuus väestöstä kuitenkin pienenee vuoteen 22 mennessä. Kuntien aikuisväestö siis kasvaa lapsiväestöä enemmän. Eniten lapsiväestön osuus väestöstä alenee Pornaisissa 1, ja melko paljon myös Mäntsälässä ja Nurmijärvellä. Yksinhuoltajaperheiden prosenttiosuus lapsiperheistä on Keski-Uudellamaalla ollut koko tarkastelujakson selvästi Uuttamaata ja jonkin verran koko maata alhaisempi 11. Myös yksinhuoltajaperheiden määrän osalta kuntien väliset erot ovat kasvaneet ajalla 1995 24 12, ja kuntien välillä onkin huomattavia eroja. Etenkin vuonna 24 yksinhuoltajaperheiden prosenttiosuus lapsiperheistä on Keski-Uudellamaalla kääntäen verrannollinen lapsiperheiden osuuteen perheistä. Pornaisissa, missä lapsiperheitä on suhteessa huomattavasti muita enemmän, on suhteessa huomattavasti muita vähemmän 97 Vuonna 1995 keskihajonta 2,4 ja vuonna 24 3,8. 98 Väestöennuste laadittu vuonna 24, mutta lapsimäärän muutos suhteutettu vuoden 25 tilanteeseen. 99 Vuoteen 22 mennessä -6-vuotiaiden määrä lisääntyy Tuusulassa 16 %, Nurmijärvellä 11,9 %, Järvenpäässä 1,6 %, Keravalla 6,1 %, Mäntsälässä 3,1 %, Hyvinkäällä 2,4 % ja vähenee Pornaisissa 11,4 % suhteutettuna -6-vuotiaiden absoluuttiseen määrään 31.12.25. 1 Vuonna 24-6-vuotiaita oli Pornaisissa 12,4 % väestöstä, vuonna 22 enää 9,9 %. 11 Vuonna 24 Keski-Uudellamaalla yksinhuoltajaperheitä oli 17,1 %, Uudellamaalla 23,3 % ja koko maassa 19,9 % lapsiperheistä. 12 Vuonna 1995 keskihajonta 3,6 ja vuonna 24 5,2. 61

yksinhuoltajaperheitä. Hyvinkäällä ja Keravalla taas yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on suuri verrattuna muihin kuntiin ja lapsiperheiden osuus perheistä on vähäinen. Järvenpäässä yksinhuoltajaperheitä on prosentuaalisesti lähes yhtä paljon kuin Keravalla ja Hyvinkäällä, mutta siellä on näitä enemmän lapsiperheitä. Muut kunnat sijoittuvat näissä molemmissa keskitasolle. Kuvio 49. Lapsiperheet ja yksinhuoltajaperheet vuonna 24 Pornainen 55 Lapsiperheet, % perheistä 24 52 5 48 Nurmijärvi Mäntsälä Tuusula Järvenpää 45 Hyvinkää Kerava 1 15 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 24 2 Lapsiperheiden ahtaasti asuminen yleisintä Hyvinkäällä ja Pornaisissa Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus kaikista lapsiasuntokunnista on laskenut 1995 24. Hyvinkäällä ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia on kaikkina tarkasteluvuosina ollut prosentuaalisesti eniten. Myös Pornaisissa niiden osuus kaikista lapsiasuntokunnista oli vuosina 2 ja 24 suurempi kuin muissa kunnissa. Vuosina 2 ja 24 Hyvinkää ja Pornainen ylittävät ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien prosentuaalisessa määrässä myös Uudenmaan ja koko maan arvot, toisin kuin muut kunnat, jotka jäävät niiden alapuolelle 13. Hyvinkää ja Pornainen sijoittuvat kuitenkin vastakkaisiin ääripäihin tarkasteltaessa lapsiperheiden osuutta perheistä. Hyvinkää ja Pornainen poikkeavat toisistaan myös siinä, että Pornaisissa myös ahtaasti asuvia asuntokuntia kaikista asuntokunnista on kaikkina tarkasteluvuosina ollut enemmän kuin muissa kunnissa, mutta Hyvinkää piti vuonna 24 yhtä alhaisimmista sijoista 14. Kunnan kustantama päivähoito yleisintä Keravalla ja vähäisintä Pornaisissa 13 Vuonna 24 Hyvinkäällä oli ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia 33,7 % kaikista lapsiasuntokunnista ja Pornaisissa 32,8 % kaikista lapsiasuntokunnista. Keski-Uudenmaan keskiarvo oli 3,9 ja keskihajonta 1,7. Uudellamaalla niitä oli 31,4% ja koko maassa 32,5 %. 14 Pornaisissa oli vuonna 24 16,6 % ja Hyvinkäällä 11 % ahtaasti asuvia asuntokuntia kaikista asuntokunnista. Keski- Uudenmaan keskiarvo oli 12,4 ja keskihajonta 2,2. 62

Lasten päivähoidon nettokustannukset sekä asukasta että lasta kohden ovat Keski- Uudellamaalla olleet koko tarkastelujakson alhaisemmat kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Myös kunnan kustantama lasten koko- ja osapäivähoito on Keski- Uudellamaalla suhteessa Uuttamaata harvinaisempaa 15. Keski-Uudenmaan kuntien välinen keskihajonta on lisääntynyt päivähoidon kustannusten osalta sekä asukasta että lasta kohden. Päivähoidon nettokustannukset asukasta kohden ovat koko tarkastelujakson olleet kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa korkeammat kuin vastaavan kokoisissa kunnissa keskimäärin. Myös lasta kohden lasketut kustannukset olivat vuonna 24 Pornaista ja Tuusulaa lukuun ottamatta vastaavan kokoisia kuntia korkeammat. Päivähoidon kustannuksista saatu tieto ei kuitenkaan ole täysin vertailukelpoista, koska palvelujen tuottamisen tavat ja rakenteet ovat kunnissa erilaiset ja myös tilastoinnissa on eroja. Kuvio 5. Lasten päivähoidon nettokustannukset lasta ja asukasta kohti vuonna 24. /-6-v. 6 5 494,225815 421,7811141,8287363 437,719123435 4 46,3352 384,1187418 353,46934 3 4833,188783479,612618 5295,519934 3913,3123 4447,944868 2858,478 4296,643914 5341 2 1 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Nettokustannukset /-6 v. Nettokustannukset /asukas Uusimaa Koko maa 329 4317 Vaikka Pornaisissa on Keski-Uudenmaan kunnista suhteessa eniten lapsia, sekä kunnan kustantamassa koko- että osapäivähoidossa olevien lasten prosenttiosuudet vastaavan ikäisistä ovat olleet siellä 2-luvulla seudun alhaisimmat 16. Myös lasten päivähoidon nettokustannukset sekä asukasta kohden että -6-vuotiasta lasta kohden ovat olleet etenkin 2-luvulla reilusti muita kuntia alhaisemmat. Pornaisen lisäksi Mäntsälässä 17 kunnan kustantama kokopäivähoito on ollut vähäistä verrattuna muihin kuntiin, mutta osapäivähoidon osalta se ei poikkea Keski-Uudenmaan keskiarvosta. Kokopäivähoidon vähäisyys on mielenkiintoista siinä mielessä, että Mäntsälässä ei myöskään makseta kotihoidon tuen kuntalisää Varhaiskasvatussuunnitelman 24 mukaan. Tästä johtunee myös se, että Mäntsälässä myös lasta kohden lasketut päivähoidon kustannukset ovat olleet kaikkina tarkasteluvuosina melko alhaiset, mutta eivät kuitenkaan yhtä alhaiset kuin Pornaisissa. Kunnan kustantama kokopäivähoito on ollut yleisintä Järvenpäässä ja Keravalla. Keravalla myös osapäivähoito on ollut muita kuntia yleisempää, etenkin 3-5-vuotiaiden osalta. Se on molempina tarkasteluvuosina ainoa kunta, jossa osapäivähoidossa olevien lasten osuus on ylittänyt koko Uudenmaan ja koko maan keskimääräisen tason 18. 15 Kuuma-kuntien asukkaat ovat kuitenkin tyytyväisiä kuntansa päivähoitopalveluihin. Siltaniemen ym. (25, 15 152) tekemässä kyselyssä myönteisimmät arviot saivat lapsille ja lapsiperheille suunnatut palvelut, etenkin julkiset päivähoitopalvelut (kysyttäessä julkisten sosiaalipalvelujen vastaavuudesta koettuihin tarpeisiin). Julkinen päivähoito vastasi hieman keskimääräistä paremmin tarpeisiin Keravalla ja Järvenpäässä, hieman keskimääräistä huonommin taas Mäntsälässä, Pornaisissa ja Tuusulassa. 16 Vuoden 1995 tiedot puuttuvat. 17 Siltaniemen ym. (25, 1 12) suorittaman kyselyn vastaajista Pornaisissa oli muita kuntia suurempi perhevapailla olevien sekä yrittäjänä tai maanviljelijänä toimivien osuus. Pornaisissa oli kuitenkin myös kahden työssäkäyvän vanhemman lapsiperheitä suhteessa muita Kuuma-kuntia enemmän. Myös Mäntsälässä vastaajina oli keskimääräistä enemmän perheen parissa olevia yrittäjien ja maanviljelijöiden lisäksi. 18 Tosin Hyvinkää saavuttaa vuonna 2 3-5-vuotiaiden osapäivähoidon osalta poikkeuksellisen korkean lukeman (14,3 %), mutta kunnassa arveltiin että kyse on tilastointivirheestä. 6 5 4 3 2 1 /asukas 63

Keravalla lasten päivähoidon nettokustannukset lasta kohden ovat myös olleet Keski- Uudenmaan kunnista korkeimmat. Nurmijärvellä taas päivähoidon nettokustannukset asukasta kohden olivat muita kuntia korkeammat vuosina 2 ja 24, mutta kustannukset lasta kohden eivät olleet paljoa keskiarvon yläpuolella. Nurmijärven vuoden 23 lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa todetaankin, että Nurmijärven peruspäivähoito on kunnossa, lukuunottamatta kiertävien erityislastentarhanopettajien lukumäärää. Tarkastelussa käytetyistä tilastoista ei selviä yksityisen päivähoidon osuutta. Kuumakunnissa tehdyn selvityksen mukaan yksityisiä päivähoitopaikkoja oli vuonna 23 eniten Keravalla ja Tuusulassa (tarkastelu ei sisällä Hyvinkään ja Pornaisen tietoja). Kaikissa kunnissa yksityinen päivähoito oli kuitenkin selvästi kunnallista harvinaisempaa. (http://www.kuuma.fi/ep/tiedostot/sotepaivahoito.pdf, viitattu 17.8.26.) Kuvio 51. Kunnan kustantamassa koko- tai osapäivähoidossa olleet vuonna 24, % vastaavan ikäisistä % vastaavan ikäisistä 12 1 8 6 4 3,5 1 58,8 2,9 68 1,1 8 1,7 71,9 2,8 43,1,8 2,8 58,2,4 1,2 39,3 4,4 1,1 5,3 1,5 3,3 1,1 64,7 57,5 5,3 Kokopäivähoidossa 1-2 -vuotiaat Kokopäivähoidossa 3-5 -vuotiaat Osapäivähoidossa 1-2 -vuotiaat Osapäivähoidossa 3-5 -vuotiaat 2 35,2 38,2 42,7 32,1 31,8 33,2 31,8 2,7 2,2 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa Lastensuojelu vähäistä Pornaisissa ja yleisintä Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla Kasvatus- ja perheneuvonnan alle 18-vuotiaiden asiakkaiden osuus nousi Keski- Uudellamaalla vuodesta 1995 vuoteen 2, mutta aleni taas tämän jälkeen vuoteen 24 mennessä. Kasvatus- ja perheneuvonnan alle 18-vuotiaita asiakkaita 1 vastaavanikäistä kohden oli Keski-Uudellamaalla vuonna 24 melko saman verran kuin Uudellamaalla, mutta jonkin verran vähemmän kuin koko maassa. Vuonna 2 taas tilanne verrattuna koko maahan ja Uuteenmaahan oli päinvastainen. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevia, huostassa olleita ja kodin ulkopuolelle sijoitettuja -17-vuotiaita on Keski-Uudellamaalla ollut kaikkina tarkasteluvuosina prosentuaalisesti vähemmän kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Kasvatus- ja perheneuvonnan alle 18-vuotiaiden asiakkaiden osuus tuhannesta vastaavan ikäisestä on koko tarkastelujakson ollut muita suurempi Mäntsälässä, ja vuosina 1995 ja 24 Mäntsälän lisäksi Tuusulassa. Pienin heidän osuutensa taas on vuonna 24 ollut Järvenpäässä. Pornaisissa heidän osuutensa vastaavan ikäisistä oli vuonna 1995 erittäin alhainen suhteessa muihin kuntiin, mutta nousi vuonna 2 toiseksi korkeimmalle sijalle laskien taas jonkin verran sen jälkeen. 19 19 Vuonna 24 tuhatta alle 18-vuotiasta kohden Mäntsälässä 73,5, Tuusulassa 75,3 ja Järvenpäässä 35,6. Keski- Uudenmaan keskiarvo oli 56,6 ja keskihajonta 14. Pornainen vuonna 1995 17,4, vuonna 2 76,7 ja vuonna 24 56,8/ 1 vastaavan ikäistä. 64

Sekä avohuollollinen lastensuojelu (ks. kuvio 52), että lasten huostaanotto (ks. kuvio 53) on harvinaisempaa Pornaisissa kuin muualla Keski-Uudellamaalla 11, eikä kummassakaan ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosina 2 24. Toiseksi vähiten lastensuojelupalveluja on käytetty Nurmijärvellä. Nurmijärven lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa (23) todetaankin nurmijärveläisten lasten voivan kohtalaisen hyvin. Eniten kaikenlaista lastensuojelun tarvetta on 2-luvulla ollut Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien -17-vuotiaiden osalta Hyvinkää, Järvenpää ja Kerava ylittävät vuonna 24 koko Uudenmaan ja koko maan arvot muiden kuntien jäädessä niiden alapuolelle. Hyvinkäällä kuitenkin sekä avohuollollisen lastensuojelun että kodin ulkopuolelle sijoitusten ja huostaanottojen prosentuaalinen määrä on 2-luvulla laskenut tai pysynyt samana, kun taas Järvenpäässä ja Keravalla lastensuojelun tarve on ollut kasvussa. Myös Tuusula poikkeaa muista Keski-Uudenmaan kunnista siinä, että avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien osuus on siellä lievästi laskenut, ja myös huostaanottojen osuus pysynyt tasaisena. Kuvio 52. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä -17-vuotiaita, % vastaavan ikäisistä % vastaavan ikäisistä 12 1 8 6 4 2 9,7 8,2 7,9 6,3 4,7 4,8 3,8 3,5 1,9 1,2,2 5,3 4,7 4,2 4,5 4 5 2 24 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa koko maa Kuvio 53. Huostassa olleet ja kodin ulkopuolelle sijoitetut -17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä -17 v. % vastaavan ikäis 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4,2 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa Huostassa olleet 2 Huostassa olleet 24 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 2 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 24 2.4 Ikääntyneet 11 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen -17-vuotiaiden osalta Pornaisen tiedot puuttuvat. Huostassa olleet kuitenkin sisältyvät kodin ulkopuolelle sijoitettuihin, joten myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen prosentuaalisen määrän voisi arvioida melko alhaiseksi. 65

Eläkeikäisiä eniten Hyvinkäällä ja Mäntsälässä Eläkeikäisten, 64 vuotta täyttäneiden, prosenttiosuus väestöstä on kaikissa Keski- Uudenmaan kunnissa alhaisempi kuin vastaavan kokoisissa kunnissa keskimäärin 111. 64 vuotta täyttäneiden prosenttiosuus väestöstä on suurin Hyvinkäällä, ja huomattavasti muita suurempi myös Mäntsälässä. Nämä kunnat ylittävät ainoina Keski-Uudeltamaalta kaikkina tarkasteluvuosina koko Uudenmaan keskimääräiset arvot, mutta eivät kuitenkaan koko maan arvoja 112. Pornainen poikkeaa muista kunnista siinä, että 64 vuotta täyttäneiden prosenttiosuus väestöstä on siellä laskenut, kun muissa kunnissa se on noussut 113. Eläkeikäisten lukumäärä tulee väestöennusteiden mukaan kasvamaan selvästi vuoteen 22 mennessä Keski-Uudellamaalla, kuten muuallakin maassa. Kiintoisaa on, että Hyvinkäällä ja Mäntsälässä, missä ikääntyneiden osuus väestöstä on tällä hetkellä suurin, absoluuttisen määrän lisäys tulee olemaan selvästi maltillisempaa kuin muissa Keski- Uudenmaan kunnissa. Suurin kasvu eläkeikäisten absoluuttisessa lukumäärässä väestöennusteen mukaan tapahtuu Järvenpäässä ja Keravalla, missä työikäisen väestön osuus on suurin (suuri osa työikäisestä väestöstä saavuttaa eläkeiän vuoteen 22 mennessä). Myös Tuusulassa eläkeikäisten lukumäärässä tapahtuu melko suurta kasvua. Pornaisissa 64 74-vuotiaiden lukumäärä tulee kasvamaan melko paljon vuoteen 22 mennessä, mutta yli 75-vuotiaiden lukumäärän kasvu ei ole kovin suurta verrattuna muuhun Keski-Uuteenmaahan. Vaikka eläkeikäisten absoluuttisen lukumäärän kasvu tulee olemaan muita maltillisempaa Hyvinkäällä ja Mäntsälässä, Hyvinkäällä ikääntyneiden prosenttiosuus koko väestöstä pysyy kuitenkin yhä vuonna 22 Keski-Uudenmaan korkeimpana. Myös Mäntsälässä vanhusväestön osuus on ennusteen mukaan vuonna 22 korkea. Keravan ja Järvenpään suhteellisen pieni vanhusväestö kuitenkin kaksinkertaistuu vuoteen 22 mennessä, ja ne liittyvät Hyvinkään ja Mäntsälän seuraan suuren vanhusväestön kuntina. Kuvio 54. Eläkeikäiset % väestöstä vuosina 24 ja 22 (väestöennuste 24) 111 Vuonna 24 64 vuotta täyttäneitä Keski-Uudellamaalla keskimäärin 1,8 % väestöstä, kun vastaavan kokoisissa kunnissa keskimäärin 15,8 % väestöstä. 112 Vuonna 24 64 vuotta täyttäneitä Hyvinkäällä 14,6 % väestöstä, Mäntsälässä 12,6 % väestöstä, Uudellamaalla 12,1 % väestöstä ja koko maassa 15,9 % väestöstä. 113 64 vuotta täyttäneiden absoluuttinen lukumäärä on kuitenkin Pornaisissa kohonnut aavistuksen (vuonna 1995 38 ja vuonna 24 425 64 vuotta täyttänyttä), mutta kunnan väkiluku on kasvanut reilusti suhteessa tähän, joten suhteellinen lukumäärä on alentunut. 66

14 12 1 % väestöstä 8 6 4 13,1 9,1 11,7 6,7 12,6 7,8 11,5 7,4 9,1 5,7 9,9 5,9 9,9 6,2 2 7,9 6,6 5,9 3,8 6,3 4 7,3 5,3 6 3,5 5,4 3,9 5,9 3,5 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula 24 65-74 v. 22 65-74 v. 24 yli 75 v. 22 yli 75 v. Ikääntyneiden kotona asuminen Pornaisissa muuta Keski-Uuttamaata vähäisempää Kotona asuvia ikääntyneitä on Keski-Uudellamaalla prosentuaalisesti lähes yhtä paljon kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin (kuvio 55). Ikääntyneiden kotona asuminen on Keski-Uudellamaalla yleistynyt, mutta myös erot kuntien välillä ovat kasvaneet. 85 vuotta täyttäneiden kotona asumisessa on kuntien välillä huomattavasti enemmän eroja kuin 75 84-vuotiaiden 114. Yleisintä ikääntyneiden kotona asuminen oli vuonna 24 molemmissa ikäryhmissä Nurmijärvellä, ja 75 84-vuotiailla sen lisäksi Keravalla. Vähäisempää ikääntyneiden kotona asuminen oli molemmissa ikäryhmissä Pornaisissa 115. Kotona asuvien 85 vuotta täyttäneiden osuus nousi vuosina 2 24 muissa Keski-Uudenmaan kunnissa, kun taas Hyvinkäällä se hieman laski. Mäntsälässä kotona asuvien 85 vuotta täyttäneiden osuus nousi muita Keski-Uudenmaan kuntia enemmän 116. Yksin asuvien ikääntyneiden osalta Keski-Uudenmaan kunnat jakautuvat kaikkina tarkasteluvuosina kahteen ryhmään. Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden prosenttiosuus vastaavan ikäisistä on hieman neljää muuta kuntaa korkeampi Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla, hieman näitä kolmea alhaisempi taas Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa ja Tuusulassa. Vuonna 24 yksinasuvia ikääntyneitä oli prosentuaalisesti eniten Järvenpäässä, vähiten taas Pornaisissa 117. Kuvio 55. Kotona asuvat ikääntyneet vuonna 24, % vastaavan ikäisistä 114 Vuonna 2 keskihajonta 75 84-vuotiaat 1,1 ja 85 vuotta täyttäneet 5. Vuonna 24 75 84-vuotiaat 1,7 ja 85 vuotta täyttäneet 5,5. 115 Otettava huomioon, että tämänikäisten absoluuttinen lukumäärä on Pornaisissa melko pieni. 116 Osuus nousi Mäntsälässä vuosina 2 24 5,2 prosenttiyksikköä, kun Keski-Uudenmaan keskiarvo nousi ainoastaan 2,4 prosenttiyksikköä. 117 Vuonna 24 yksinasuvia 75 vuotta täyttäneitä oli Järvenpäässä 53,3 % ja Pornaisissa 41,2 % vastaavanikäisestä väestöstä. Keski-Uudellamaalla keskimäärin heitä oli 46,1 % vastaavan ikäisistä. 67

% vastaavan ikäisistä 1 8 6 4 2 93 93 95 93 95 9 94 93 94 78 74 78 79 83 66 78 76 76 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa 75-84 -vuotiaat 85 vuotta täyttäneet Keravalla paljon kodinhoitoapua alhaisin kustannuksin Kodinhoitoapua saaneiden 75 vuotta täyttäneiden kotitalouksien prosentuaalinen osuus on Keski-Uudellamaalla pysytellyt melko tasaisena vuosina 1995 24. Kotipalvelun asukaskohtaisten nettokustannusten suunta on ollut lievästi nouseva. Kodinhoitoavun saaminen on Keski-Uudellamaalla ollut kaikkina tarkasteluvuosina yleisempää kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Vuonna 24 kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa ikääntyneet saivat koko Uuttamaata ja koko maata useammin kodinhoitoapua. Kotipalvelun asukaskohtaiset nettokustannukset ovat kuitenkin jääneet 2-luvulla koko maan ja koko Uudenmaan keskimääräistä tasoa alhaisemmiksi 118. Ainoastaan Hyvinkäällä ja Mäntsälässä kotipalvelun nettokustannukset ovat 2-luvulla ylittäneet koko Uudenmaan keskimääräiset kustannukset. Vuonna 24 ne ovat kuitenkin jääneet koko maan keskimääräisiä nettokustannuksia alhaisemmiksi. Kotipalvelun asukaskohtaiset nettokustannukset ovat Keski-Uudellamaalla yleisesti ottaen olleet alhaisempia kuin vastaavan kokoisissa kunnissa. Pornaisissa kotipalvelun asukaskohtaiset nettokustannukset olivat vuonna 24 huomattavasti vastaavan kokoisia kuntia alhaisemmat 119. Keravalla ikääntyneiden kotona asuminen melko yleistä, ja myös kodinhoitoavun saaminen on siellä ollut 2-luvullai muuta Keski-Uuttamaata yleisempää. Tosin kodinhoitoavun saaminen on Keravalla muuttunut harvinaisemmaksi vuosina 2 24 12. Kotipalvelun nettokustannukset asukasta kohti ovat olleet kuitenkin kaikkina tarkasteluvuosina muita alhaisemmat, ja pysyneet koko tarkastelujakson melko samalla tasolla. Hyvinkäällä ja Mäntsälässä tilanne on ollut päinvastainen kuin Keravalla. Kodinhoitoavun saaminen on niissä ollut melko vähäistä verrattuna muuhun Keski-Uuteenmaahan, mutta kotipalvelun nettokustannukset ovat kuitenkin olleet koko tarkastelujakson korkeat verrattuna muuhun Keski-Uuteenmaahan. Hyvinkäällä kodinhoitoapua saaneiden ikääntyneiden kotitalouksien osuus laski vuosina 1995 24. Hyvinkään vanhuspoliittisessa strategiassa 23 21 kuitenkin on asetettu selkeäksi tavoitteeksi vanhusten kotona asumisen tukeminen ja kotihoitoon panostaminen. Tämä ei kuitenkaan vielä ilmennyt vuoden 24 tilastoissa. Mäntsälässä se taas vuosina 1995 2 laski, mutta sen jälkeen jälleen nousi. Kotipalvelun asukaskohtaiset nettokustannukset nousivat molemmissa lievästi vuosina 1995 24. (ks. kuvio 56) Pornaisissa kodinhoitoapua saaneiden ikääntyneiden kotitalouksien osuus on laskenut jyrkästi vuosina 1995 24. Myös kotipalvelun asukaskohtaiset nettokustannukset ovat 118 Kotipalvelun nettokustannuksia ei voi suoraan suhteuttaa kodinhoitoapua saaneiden ikääntyneiden määrään, koska kotipalvelun nettokustannukset sisältää myös muiden ryhmien saamaa kodinhoitoapua. 119 Vuonna 24 kotipalvelun nettokustannukset Pornaisissa 3 /as. kun vastaavan kokoisissa kunnissa 111 /as. 12 Vuosina 1995 2 kodinhoitoapua saaneiden kotitalouksien osuus sen sijaan nousi huomattavasti. 68

samalla ajanjaksolla laskeneet huomattavasti, kun yleinen tendenssi on Keski- Uudellamaalla ollut lievästi nouseva. 121 Nurmijärvellä ikääntyneiden - etenkin 85 vuotta täyttäneiden - kotona asuminen on yleistä verrattuna muihin Keski-Uudenmaan kuntiin. Ikääntyneiden kodinhoitoavun saaminen ei Nurmijärvellä ole ollut Keski-Uudenmaan keskiarvoa yleisempää, eivätkä kotipalvelun asukaskohtaiset nettokustannukset keskimääräistä korkeampia. 65 vuotta täyttäneiden omaishoidon tuen saajien prosentuaalinen määrä on Keski- Uudellamaalla pysynyt melko tasaisena vuosina 1995 24. Koko tarkastelujakson omaishoidon tuen saajia on Keski-Uudellamaalla ollut hieman enemmän kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Omaishoidon tuen saaminen 65 vuotta täyttäneillä on koko tarkastelujakson ollut Hyvinkäällä ja Keravalla vähäisempää kuin muualla Keski-Uudellamaalla. Keravan kaupunkistrategiassa 212 (26) onkin yhdeksi painopisteeksi asetettu kotona asumisen tukeminen omaishoidon tukea lisäämällä. Vuosina 1995 ja 2 se oli muita yleisempää Pornaisissa ja Tuusulassa. Pornaisissa omaishoidon tuen saajien prosentuaalinen määrä kuitenkin väheni jyrkästi vuosina 2 24. Tuusulassa oli vuonna 24 Keski-Uudenmaan kuntia suurempi prosentuaalinen määrä omaishoidon tuen saajia. 122 Kuvio 56. Kodinhoitoapua saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet ja kotipalvelun nettokustannukset /asukas % 75 vuotta täyttäneiden kotitalouksista 5 4 3 2 1 1 8 6 4 2 /asukas Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa Kodinhoitoapua saaneet2 Kodinhoitoapua saaneet 24 Kotipalvelun nettokustannukset /as 2 Kotipalvelun nettokustannukset /as 24 Pornaisissa ikääntyneiden laitoshoito yleistä Vanhusten laitoshoidon asukaskohtaiset nettokustannukset kasvoivat Keski- Uudellamaalla vuosina 2 24. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleiden 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen määrä kuitenkin aleni tällä ajanjaksolla. Myös hoitopäivät ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä 123 vähenivät tällä ajanjaksolla, vaikkakin vuosina 1995 2 ne hieman lisääntyivät. Ikääntyneiden laitoshoito oli Keski-Uudellamaalla vielä vuonna 2 jonkin verran yleisempää kuin koko maassa ja koko Uudellamaalla keskimäärin, mutta vuonna 24 melko lailla yhtä yleistä. Vanhusten laitoshoidon nettokustannukset ovat Keski-Uudellamaalla olleet hieman koko Uuttamaata ja koko maata alhaisemmat. 121 Kodinhoitoapua saaneiden 75 vuotta täyttäneiden kotitalouksien osuus väheni Pornaisissa vuosina 1995 ja 24 34,1 prosentista 19,2 prosenttiin ja kotipalvelun nettokustannukset 65 eurosta 3 euroon/asukas. 122 Vuonna 24 omaishoidon tuen saajia Tuusulassa 3,8 %, Hyvinkäällä 1,7 %, Keravalla 1,9 % ja Keski-Uudellamaalla keskimäärin 2,6 % 65 vuotta täyttäneistä. Pornaisissa tuensaajien osuus väheni vuosien 2 24 välillä 4 prosentista 2,8 prosenttiin. 69

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleita 75 vuotta täyttäneitä on Pornaisissa ollut 2- luvulla prosentuaalisesti enemmän kuin muissa Keski-Uudenmaan kunnissa (kuvio 57). Myös tämänikäisten hoitopäiviä ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä 1 vastaavanikäistä kohden on koko tarkastelujakson ollut enemmän kuin muissa Keski-Uudenmaan kunnassa. Lisäksi vanhusten laitoshuollon nettokustannukset ovat Pornaisissa olleet koko tarkastelujakson muita kuntia korkeammat. Toisaalta ne ovat olleet samalla tasolla kuin vastaavan kokoisissa kunnissa keskimäärin. Ikääntyneiden laitoshoito on kuitenkin Pornaisissa vuosina 2 24 vähentynyt. Laitoshoidon nettokustannukset sen sijaan ovat olleet nousussa koko tarkastelujakson. Mäntsälässä ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito on ollut melko yleistä vuosina 1995 2, mutta vuoteen 24 mennessä laitoshoito on vähentynyt. Myös laitoshuollon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat vielä vuonna 1995 melko korkeat, mutta vähenivät selvästi tämän jälkeen 124. Kuten pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleiden ikääntyneiden prosentuaalinen määrä, myös hoitopäivien määrä ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä väheni Mäntsälässä tuntuvasti vuosina 2 24. Mäntsälästä puuttui pitkään palveluasuminen ja sen vuoksi laitospaikoille jouduttiin sijoittamaan vanhuksia, joita olisi vielä voitu tukea avohoidon palveluin. Tilanne kuitenkin korjaantui vuonna 2 kun palveluasumiselle saatiin omat tilansa. Tämä ilmenee tilastoissa laitoshoidon vähenemisenä. (Mäntsälän vanhushuollon suunnitelma 25.) Hyvinkäällä sen sijaan sekä ikääntyneiden laitoshoito että sen kustannukset ovat pysyneet melko tasaisena tarkastelujakson. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleiden prosentuaalisen määrän lisäksi hoitopäivien määrä ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä on pysynyt Hyvinkäällä lähes samana koko tarkastelujakson. Keravalla ikääntyneiden laitoshoito oli etenkin vuonna 24 melko vähäistä suhteessa muuhun Keski-Uuteenmaahan. Myös laitoshoidon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat vuonna 24 melko alhaiset. Nettokustannukset ovat Keravalla kuitenkin pysyneet vuosina 2 24 samoissa lukemissa, vaikka pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleiden prosentuaalinen määrä on vähentynyt. Hoitopäivien lukumäärä ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä on kuitenkin pysynyt Keravalla koko tarkastelujakson samalla tasolla, joten tämä saattaa selittää osaltaan sitä, etteivät nettokustannukset ole laskeneet. Keravalla näyttäisikin ikääntyneiden tilapäisen laitoshoidon osuus kaikesta laitoshoidosta kasvaneen. 125 Kuvio 57. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleet 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä sekä vanhusten laitoshoidon nettokustannukset /asukas 124 Vuonna 24 kustannusten suuruudeksi oli ilmoitettu euroa. Soitto kuntaan selvitti, että tämä johtuu tilastointitavasta. Kustannukset näkyvät siis jossain toisessa tilastossa. 125 Siltaniemen ym. (25, 152) Kuuma-kuntien asukkaille tekemässä kyselyssä Mäntsäläläiset olivat hieman keskimääräistä tyytymättömämpiä kaikkiin kysyttyihin vanhuspalveluihin (vanhusten ruokapalvelut, palvelutalot ja laitospalvelut). Nurmijärveläiset taas olivat hieman keskimääräistä tyytyväisempiä näihin kaikkiin. Keravalaiset olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä palvelutalo- ja laitospalveluihin, mutta keskimääräistä tyytyväisempiä ruokapalveluihin. Järvenpääläiset olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä ruokapalveluihin ja laitospalveluihin. Tuusulalaiset taas olivat tyytymättömiä ruokapalveluihin, mutta tyytyväisiä laitospalveluihin. 7

% 75 v. täyttäneet 15 1 5 2 15 1 5 /asukas Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 2 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 24 Vanhusten laitoshuollon nettokustannukset /as 2 Vanhusten laitoshuollon nettokustannukset /as 24 Kuvio 58. Hoitopäivät ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä 75 vuotta täyttäneillä/ 1 vastaavan ikäistä Hoitopäiviä/ 1 vast. ikäistä 7 6 5 4 3 2 1 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa 1995 2 24 Muiden vanhusten ja vammaisten palveluiden asukaskohtaiset kustannukset ovat Keski- Uudellamaalla kolminkertaistuneet vuosina 1995 24. Ne ovat kuitenkin olleet koko tarkastelujakson koko maata ja koko Uuttamaata alhaisemmat. Muiden vanhusten ja vammaisten palvelujen asukaskohtaiset kustannukset ovat 2-luvulla olleet Mäntsälässä muita Keski-Uudenmaan kuntia korkeammat, Pornaisissa taas muita kuntia matalammat. Mäntsälässä myös kustannusten nousu vuosina 1995 24 on ollut suurempaa kuin muissa kunnissa. Se oli vuonna 24 ainoa Keski-Uudenmaan kunta, jossa kustannukset ylittivät koko Uudenmaan ja koko maan keskimääräisen tason. Mäntsälää ja Pornaista lukuun ottamatta kuntien välillä ei ole 2-luvulla ollut merkittävää eroa kustannusten suuruudessa. 126 Yleisesti ottaen näyttää siltä, että Keski-Uudellamaalla olisi siirrytty vuosien 1995 24 välillä ikääntyneiden laitoshoidosta kotona asumisen tukemiseen. Sekä pitkä- että lyhytaikainen ikääntyneiden laitoshoito näyttäisi Keski-Uudellamaalla jonkin verran vähentyneen 2-luvulla. Ikääntyneiden kodinhoitopalveluihin ei kuitenkaan ole osoitettu resursseja aiempaa enempää, vaikkakin sekä kotipalvelun että laitoshoidon kustannukset ovat nousseet. Pornaisissa vanhustenhuolto on laitospainotteisempaa kuin muissa Keski-Uudenmaan kunnissa. Keravalla taas ikääntyneiden kotona asumista on tuettu tarjoamalla laajasti kodinhoitopalveluita, jotka kuitenkin on onnistuttu tuottamaan suhteellisen alhaisin 126 Vuonna 24 Mäntsälässä 215 /asukas ja Pornaisissa 78 /asukas. Keski-Uudenmaan keskiarvo 157 /asukas ja keskihajonta 42. Uusimaa 183 / asukas ja koko maa 19 /asukas. 71

kustannuksin. Myös Mäntsälässä on siirrytty laitoshoidosta kotona asumisen tukemisen suuntaan. Vanhuspalveluja koskeviin tilastoihin on kuitenkin suhtauduttava varauksella, koska kuntien palvelurakenne on hyvin erilainen. Keski-Uudenmaan kuntien palvelurakenteeseen on odotettavissa lisää yhdenmukaisuutta seudullisen sosiaali- ja terveydenhuoltoalueen valmistelun myötä. Sen tavoitteena on palvelurakenteen ja työnjaon selkiyttäminen eri toimijoiden välillä, sekä tarpeettomien päällekkäisyyksien ja kustannusten karsiminen. Kuuma-kunnat ja Hyvinkää ovat käynnistäneet seudullisen vanhuspalveluiden kehittämishankkeen vuonna 26. Hanke tähtää sekä palvelujen sisällölliseen että rakenteelliseen kehittämiseen ja yhdenmukaistamiseen. Tarkoitus on luoda palveluja, joita voidaan tulevaisuudessa tuottaa yli kuntarajojen tai kuntien yhteistyönä. Yksi hankkeen painopistealueista on ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen ja siihen liittyvien palvelujen kehittäminen. Hankkeen päätavoitteena on luoda edellytykset seudullisen gerontologisen kehittämiskeskuksen perustamiselle vuoteen 29 mennessä. (Kuuma-kuntien ja Hyvinkään vanhuspalvelujen kehittämishanke 26 28, hankehakemus.) 2.5 Sairaus ja terveys Nurmijärveläiset ja tuusulalaiset muita terveempiä Väestö on kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa ollut koko tarkastelujakson ajan terveempää kuin koko maassa keskimäärin (sairastavuusindeksi 1), lukuun ottamatta Keravaa, jossa väestö oli vuonna 24 hieman sairaampaa kuin koko maassa keskimäärin. Nurmijärveläiset ja tuusulalaiset näyttäisivät olleen koko tarkastelujakson muita keskiuusmaalaisia terveempiä. Keravalla väestön keskimääräinen terveys heikkeni huomattavasti vuosien 2 24 välillä. Hyvinkäällä se sen kohentui vuosina 2 24. Pornaislaisten terveys heikkeni vuosina 1995 2, mutta parani taas tämän jälkeen. Kuvio 59. Ikävakioitu sairastavuusindeksi 12 1995 2 24 1 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 98 96 94 92 99,4 99,9 96,6 11,8 97,7 96,7 96,3 95,4 96,2 95,6 95,7 93,7 93,4 93,4 95,6 99, 96,4 93,5 93,1 91,7 91,6 9 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Kunta Pornaisissa muita pienemmät terveydenhoidon kustannukset 72

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon nettokustannukset asukasta kohden 127 ovat Keski-Uudenmaan kunnissa kasvaneet tasaisesti vuosina 1995 24. Molemmat kustannukset ovat Keski-Uudellamaalla olleet koko tarkastelujakson alhaisemmat kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon nettokustannukset kulkevat etenkin vuonna 24 Keski-Uudellamaalla käsi kädessä; mitä suurempi on toinen, sitä suurempi myös toinen. Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien 128 määrä 1 asukasta kohden pysyi Keski-Uudellamaalla melko samoissa lukemissa vuosina 1995 2, mutta kasvoi tämän jälkeen. Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä on Keski-Uudellamaalla ollut koko tarkastelujakson vähemmän kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset nettokustannukset ovat koko tarkastelujakson olleet Pornaisissa alhaiset verrattuna muuhun Keski- Uuteenmaahan. Pornaisissa niiden molempien kasvu vuosina 1995 24 on myös ollut melko maltillista. Perusterveydenhuollon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat etenkin vuonna 24 muita korkeammat Hyvinkäällä ja Mäntsälässä. Myös erikoissairaanhoidon nettokustannukset ovat olleet Hyvinkäällä korkeimmat koko tarkastelujakson, lähestyen Uudenmaan ja koko maan arvoja muiden kuntien jäädessä niiden alapuolelle. Erikoissairaanhoidon asukaskohtaisten nettokustannusten kasvu on kuitenkin ollut Hyvinkäällä maltillisempaa kuin muissa Keski-Uudenmaan kunnissa Pornaista lukuun ottamatta. Kuvio 6. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon nettokustannukset /asukas 24 /asukas 8 7 6 5 4 3 2 1 745 746 739 692 76 691 625 647 567 46 446 471 428 373 394 373 396 275 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mänt sälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa Perust erveydenhuollon net t okust annukset / as 24 Erikoissairaanhoidon net t okust annukset / as 24 Vuosien 1995 2 välillä suurimmat muutokset erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrässä 1 asukasta kohden tapahtuivat Järvenpäässä ja Pornaisissa. Järvenpäässä avohoitokäyntien määrä lisääntyi tällä ajanjaksolla, Pornaisissa taas väheni. Vuosina 2 24 avohoitokäyntien määrä sen sijaan kasvoi tuntuvasti kaikissa muissa kunnissa paitsi Hyvinkäällä, jossa se pysyi melko tasaisena. Avohoitokäyntien määrä jäikin vuonna 24 Hyvinkäällä muita kuntia alhaisemmaksi, vaikka erikoissairaanhoidon nettokustannukset yhä olivat muita korkeammat 129. Erityisen paljon avohoitokäyntien määrä 1 asukasta kohden kasvoi vuosina 2 24 aikavälillä Järvenpäässä, Mäntsälässä ja Tuusulassa. Näissä kunnissa avohoitokäyntien määrä olikin vuonna 24 muuta Keski-Uuttamaata korkeampi. 13 128 Indikaattori sisältää kaikkien erikoisalojen erikoissairaanhoidon käynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskukset. Tilastoissa saattaa olla joitain epätäydellisyyksiä tiedonkeruutavasta johtuen. (Lähde: Stakes/Sotkanet) 129 Näitä kahta ei tosin voi täysin suhteuttaa toisiinsa, koska erikoissairaanhoidon nettokustannukset sisältää myös muita palveluja kuin avohoitokäyntejä (esim. vuodeosastohoidon). 13 Siltaniemen ym. (25, 82 83) tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä oli kaikissa Kuuma-kunnissa vuonna 24 enemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Työikäisten lääkärikäyntejä oli vuonna 24 73

Kuvio 61. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit/ 1 asukasta 14 1995 2 24 13 Käyntejä/ 1 asukasta 12 11 1 9 1338 1334 1297 139 1314 1246 1197 122 1162 1144 1153 114 188 1127 146 173 133 175 135 974 967 918 988 952 95 941 929 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa Kunta Työkyvyttömyyseläkettä saaneita 25 64-vuotiaita 1 vastaavanikäistä kohden on Keski-Uudellamaalla ollut 2-luvulla 131 enemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin, mutta vähemmän kuin koko maassa. Työkyvyttömyyseläkkeen saajia on 2-luvulla ollut eniten Hyvinkäällä, Mäntsälässä ja Keravalla, vähiten taas Nurmijärvellä 132. Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus on Keravaa lukuun ottamatta noussut vuosina 2 24. Keravalla se aavistuksen laski tällä aikavälillä. Keravalla mielenterveysongelmia suhteellisen paljon 65 vuotta täyttäneet ovat saaneet Keski-Uudellamaalla vuosina 1995 24 useammin korvausta depressiolääkkeiden käytöstä kuin tätä nuoremmat 133. Kehitys on ollut Keski- Uudellamaalla sekä 2 64-vuotiaiden että 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä melko samansuuntaista kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa (kuvio 62). Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 2 64-vuotiaiden prosenttiosuus vastaavan ikäisistä lisääntyi kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa vuosina 1995 24. Kuitenkin myös erot kuntien välillä lisääntyivät. 65 vuotta täyttäneiden depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus taas kasvoi vuosina 1995 2 Keski-Uudellamaalla lukuun ottamatta Pornaista. Vuosina 2 24 kasvu kuitenkin pysähtyi, ja kääntyi Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Mäntsälässä jopa laskuun. Pornainen sen sijaan kiri tällä aikavälillä muut Keski-Uudenmaan kunnat kiinni depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuudessa. Kuvio 62. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 2 64-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä eniten Nurmijärvellä ja yli 65-vuotiaiden käyntejä eniten Pornaisissa. Keskimäärin eniten hoitopäiviä perusterveydenhuollossa taas oli Mäntsälässä ja Järvenpäässä. 131 Vuoden 1995 tiedot puuttuvat. 132 Vuonna 24 Hyvinkäällä 8,1 ja Nurmijärvellä 58,9 tuhatta vastaavan ikäistä kohden. Keski-Uudenmaan keskiarvo oli 69/1 vastaavanikäistä ja keskihajonta 8,3. 133 Vuonna 24 2 64-vuotiaita keskimäärin 6,9 % vastaavan ikäisistä ja 65 vuotta täyttäneitä 1,1 % vastaavan ikäisistä. 74

1 9 % vast. ikäisis 8 7 6 5 4 3 2 1 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa 1995 2 24 Korvauksen saaminen depressiolääkkeiden käytöstä on etenkin vuonna 24 ollut Keravalla yleisintä molemmissa ikäryhmissä. Siellä myös molemmissa ikäryhmissä on tapahtunut selkeintä kasvua vuosina 1995 24. Pornaisissa sen sijaan 2 64-vuotiaita depressiolääkkeistä korvausta saaneita on ollut koko tarkastelujakson Keski-Uudenmaan kunnista vähiten. 65 vuotta täyttäneiden depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus taas oli vuosien 2 24 kohoamisen seurauksena vuonna 24 Pornaisissa melko suuri verrattuna muihin Keski-Uudenmaan kuntiin (ks. kuvio 63). Mäntsälässä korvauksen saaminen depressiolääkkeiden käytöstä on vuosina 1995 24 ollut melko vähäistä molemmissa ikäryhmissä suhteutettuna muuhun Keski-Uuteenmaahan. Kuvio 63. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisistä 14 12 % vast. ikäisis 1 8 6 4 2 1995 2 24 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa Psykiatrian laitoshoidon potilaiden määrä tuhatta asukasta kohden nousi Keski- Uudellamaalla vuosina 1995 2, mutta väheni taas tämän jälkeen. Kehitys oli samansuuntaista myös koko Uudellamaalla ja koko maassa. Psykiatrian laitoshoidon potilaita on vuosina 1995 24 ollut yleisesti ottaen Keski-Uudellamaalla koko Uuttamaata ja koko maata vähemmän. Tosin Kerava ylitti vuonna 24 näiden molempien keskimääräiset arvot. (ks. kuvio 64.) Yleisintä psykiatrinen laitoshoito on ollut 2-luvulla Keravalla ja Järvenpäässä. Vähäisintä se on ollut koko tarkastelujakson Pornaisissa. Vuosina 1995 2 psykiatrian laitoshoidon potilaiden osuus lisääntyi Järvenpäässä, Keravalla ja Mäntsälässä. Muissa kunnissa laitoshoidon potilaiden osuus pysyi melko tasaisena tällä ajanjaksolla, mutta 75

Hyvinkäällä se sen sijaan väheni. Vuosina 2 24 psykiatrian laitoshoidon potilaiden osuus kääntyi Hyvinkään lisäksi laskuun myös muissa kunnissa. Nurmijärvellä ja Pornaisissa laitospotilaiden osuus pysyi koko tarkastelujakson melko tasaisena. Kuvio 64. Psykiatrian laitoshoidon potilaat/ 1 asukasta 8 7 Potilaita/1asuka 6 5 4 3 2 1995 2 24 1 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärv Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa Hoitopäivien määrä psykiatrisessa laitoshoidossa -16-vuotiailla lapsilla 1 vastaavanikäistä kohden on Keski-Uudellamaalla kasvanut 134. 17 74-vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivät taas ovat vähentyneet 135. Yksittäisten kuntien vuosittaiset kehityskulut ovat kuitenkin -16-vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä vaihtelevia, joten näistä tilastoista ei välttämättä voi tehdä mitään suoraa johtopäätöstä lasten mielenterveysongelmien lisääntymisestä tai ikääntyneiden mielenterveysongelmien vähenemisestä Keski-Uudellamaalla. Tilastot heittelevät etenkin pienimmissä kunnissa Pornaisissa ja Mäntsälässä. 17 74-vuotiaiden osalta tilanne on ollut koko tarkastelujakson melko tasainen, eikä kuntien välillä ole ollut yleisesti ottaen suuria eroja. Ainoastaan Pornaisissa 17 74-vuotiaiden hoitopäiviä on ollut kaikkina vuosina suhteessa selvästi muita vähemmän. -16-vuotiaiden ja 17 74-vuotiaiden hoitopäivien osalta Keski-Uusimaa ei poikkea paljoa koko Uudestamaasta ja koko maasta, mutta 75 vuotta täyttäneiden hoitopäiviä Keski-Uudellamaalla oli etenkin vuosina 1995 ja 24 selvästi näitä vähemmän 136. (ks. kuvio 65) Kuvio 65. Hoitopäiviä psykiatrisessa laitoshoidossa 24/ 1 vastaavan ikäistä Hoitopäiviä/ 1 vastaavan ikäistä 7 6 5 4 3 2 1 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa -16-vuotiaat 17-74-vuotiaat 75 vuotta täyttäneet Aikuisväestön ja ikääntyneiden psykiatrinen laitoshoito näyttäisi Keravalla olleen 2- luvulla melko yleistä suhteessa muuhun Keski-Uuteenmaahan. Lasten psykiatrinen 134 Keski-Uudenmaan keskiarvo -16-vuotiaiden hoitopäivien määrässä kasvoi vuosina 1995 24 117 hoitopäivästä 215 hoitopäivään/1 vastaavan ikäistä. 135 Keski-Uudenmaan keskiarvo väheni 17 74-vuotiaiden ikäryhmässä vuosina 1995 24 457 hoitopäivästä 374 hoitopäivään/ 1 vastaavanikäistä ja 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä 417 hoitopäivästä 181 hoitopäivään/ 1 vastaavanikäistä. 136 Vuonna 24 Keski-Uudellamaalla 75 vuotta täyttäneiden hoitopäiviä 181/1 vastaavanikäistä, Uudellamaalla 328 ja koko maassa 257/1 vastaavanikäistä. 76

laitoshoito ei kuitenkaan ole ollut Keski-Uudenmaan keskiarvoa yleisempää. Pornaisissa ja Nurmijärvellä sen sijaan lasten psykiatrinen laitoshoito oli vuonna 24 muita kuntia yleisempää, mutta tätä vanhempien melko vähäistä. Pornaisissa kuitenkin sekä lasten että ikääntyneiden hoitopäivien määrä vaihtelee eri vuosina melko paljon. Vuosina 1995 ja 2 lasten hoitopäiviä psykiatrisessa laitoshoidossa ei ollut Pornaisissa lainkaan. Vuonna 24 taas 75 vuotta täyttäneiden hoitopäiviä ei ollut lainkaan, vaikka niitä vuosina 1995 2 oli paljon muuhun Keski-Uuteenmaahan nähden 137. Pornaisen lisäksi Mäntsälässä hoitopäivien määrä psykiatrisessa laitoshoidossa vaihtelee runsaasti sekä -16-vuotiailla että 75 vuotta täyttäneillä. Vuonna 24 lasten ja ikääntyneiden psykiatrinen laitoshoito näyttäisi olevan Mäntsälässä vähäistä, mutta aikuisväestön laitoshoito taas melko yleistä. Kuitenkin vuonna 2 lasten psykiatrisen laitoshoidon hoitopäiviä oli siellä paljon 138. Vuonna 1995 Mäntsälässä oli paljon ikääntyneiden laitoshoitopäiviä, mutta 2-luvulla niiden määrä laski alhaiseksi 139. Aikuisväestön hoitopäivien määrä on Mäntsälässä ollut Keski-Uudenmaan kunnista selvimmin laskussa vuosina 1995 24. Lasten hoitopäivien määrä taas kohosi vuosina 2 24 muita kuntia (paitsi Pornaista) selkeämmin Nurmijärvellä ja Tuusulassa 14. Pornaisissa alkoholin myynti muita Keski-Uudenmaan kuntia vähäisempää Alkoholijuomien myynti 1 %:n alkoholina asukasta kohden on Keski-Uudellamaalla lisääntynyt, mutta myös erot kuntien välillä ovat kasvaneet (kuvio 66). Alkoholijuomia myydään asukasta kohden huomattavasti muita vähemmän Pornaisissa. Pornaisissa myydyn alkoholin määrä on myös pysynyt melko samoissa lukemissa, kun muissa kunnissa se on kasvanut. Eniten alkoholijuomia asukasta kohti myytiin vuosina 2 ja 24 Järvenpäässä. Järvenpäässä alkoholia myytiin vuonna 24 vähän enemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin, muissa kunnissa taas vähemmän. Vuosina 1995 2 alkoholijuomien myynti lisääntyi muita kuntia enemmän Nurmijärvellä, mutta tasaantui tämän jälkeen. Vuosina 2 24 myynti taas kasvoi muita kuntia enemmän Järvenpäässä. Kuvio 66. Alkoholijuomien myynti 1 % alkoholina, litraa/asukas 137 75 vuotta täyttäneillä oli vuonna 2 754 hoitopäivää/ 1 vastaavanikäistä, kun Keski-Uudenmaan keskiarvo oli 264 ja keskihajonta 239. 138-16-vuotiaiden hoitopäiviä vuonna 1995 59, vuonna 2 364 ja vuonna 24 112/1 vastaavanikäistä. Keski- Uudenmaan keskiarvo 1995 117, 2 181 ja 24 215. Mäntsälän kunnasta kysyttäessä epäiltiin, että kyseessä saattaisi olla tilastointivirhe. 139 Vuonna 1995 1391, vuonna 2 46 ja vuonna 24 58 hoitopäivää/1 vastaavanikäistä. Keski-Uudenmaan keskiarvo vuonna 1995 417, vuonna 2 264 ja vuonna 24 181 hoitopäivää/1 vastaavanikäistä. Kysyttäessä asiaa Mäntsälän kunnasta, selvisi, että Vuonna 1996 lakkautettiin Mäntsälässä sijainnut Ohkolan B-mielisairaala jossa hoidettiin paljon mäntsäläläisiä psykogeriatrisia potilaita sekä myös dementikkoja. Samana vuonna perustettiin psykogeriatrinen asumispalveluyksikkö, jonne siirrettiin kuusi Ohkolan sairaalassa aiemmin hoidettua potilasta. Tämän lisäksi perustettiin kaksi dementikoille tarkoitettua asumisyksikköä. Näitä potilaita ei siis enää tilastoida psykiatrisiksi laitoshoitopotilaiksi. 14 Nurmijärvi vuonna 2 112 ja vuonna 24 277 hoitopäivää/1 vastaavanikäistä. Tuusula vuonna 2 122 ja vuonna 24 234 hoitopäivää/1 vastaavanikäistä. Keski-Uudenmaan keskiarvo vuonna 2 18 ja vuonna 24 215 hoitopäivää/1 vastaavanikäistä. 77

1 9 Litraa/asuka 8 7 6 5 4 3 2 1 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärv Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa 1995 2 24 Laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleista 8.- ja 9.-luokan oppilaista tiedot on saatu vuonna 2 ainoastaan Keravalta ja Mäntsälältä. Vuoden 24 tiedot on saatu kaikilta kunnilta Pornaista lukuun ottamatta. Molempina vuosina Keravalla huumeita kokeilleiden prosenttiosuus vastaavan ikäisistä on ollut muita Keski-Uudenmaan kuntia, koko Uuttamaata ja koko maata korkeampi. Muissa Keski-Uudenmaan kunnissa huumeita kokeilleita yläasteikäisiä oli vuonna 24 vähemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Vähiten heitä oli Hyvinkäällä 141. Päihdehuollon kustannukset Keski-Uudellamaalla selvästi koko Uuttamaata alhaisemmat Päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset ovat Keski-Uudellamaalla keskimäärin kasvaneet tasaisesti vuosina 1995 24, mutta erot kuntien välillä ovat lisääntyneet. Nettokustannukset ovat kuitenkin kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa pysyneet koko tarkastelujakson alhaisempina kuin koko maassa, ja selvästi alhaisempina kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Nettokustannukset kasvoivat ajalla 1995 2 Nurmijärveä lukuun ottamatta kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa. Nurmijärvellä ne sen sijaan alenivat, mutta nousivat taas ajalla 2 24 selvästi muita kuntia enemmän. Päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset ovat koko tarkastelujakson olleet alhaisimmat Pornaisissa. Ajalla 2 24 Pornainen oli ainoa Keski-Uudenmaan kunta, jossa päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset alenivat, mutta myös Järvenpäässä niiden kasvu oli erittäin vähäistä. Kuvio 67. Päihdehuollon nettokustannukset /asukas / asukas 4 35 3 25 2 15 1 5 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa 1995 2 24 Päihdehuollon avopalvelujen asiakkaiden (kuvio 68) määrä 1 asukasta kohden laski vuosina 2 24 koko Uudellamaalla ja Keski-Uudenmaan kunnista Hyvinkäällä, 141 Vuonna 24 Keravalla 13,52 % 8- ja 9-luokan oppilaista oli kokeillut laittomia huumeita. Hyvinkäällä vastaava luku oli 5,27 %, Keski-Uudellamaalla 8,3 %, Uudellamaalla 1,9 % ja koko maassa 7,18 %. 78

Keravalla ja Nurmijärvellä. Pornaisissa ja Tuusulassa päihdehuollon asiakkaiden määrä taas kasvoi tällä aikavälillä melko paljon. Päihdehuollon avopalvelun asiakkaita on ajalla 2 24 ollut eniten Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla. Vähiten heitä on ollut Nurmijärvellä ja Pornaisissa. Kuvio 68. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/ 1 asukasta Asiakkaita/ 1 16 14 12 1 8 6 4 2 15,2 13,9 11,8 12 12,2 11,2 1,7 1,7 9,4 9,2 9,2 8,3 7,8 4,2 3 3,1 1 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa 2 24 Nuorten, 15 24-vuotiaiden päihdesairauksien hoitojaksot ovat muissa Keski-Uudenmaan kunnissa, koko Uudellamaalla ja koko maassa vähentyneet tai pysyneet tasaisissa lukemissa vuosina 2 24, mutta Keravalla ja Pornaisissa ne ovat kohonneet selvästi tällä ajanjaksolla. Tästä huolimatta Pornaisissa on päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleita 15 24-vuotiaita ollut tilaston mukaan vuosina 2 ja 24. Keravalla sen sijaan myös päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleita 15 24-vuotiaita 1 vastaavan ikäistä kohden oli vuonna 24 selvästi enemmän kuin muissa Keski-Uudenmaan kunnissa, koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin 142. Kuvio 69. Päihdesairauksien hoitojaksot 15 24-vuotiailla/ 1 vastaavan ikäistä Hoitojaksot/ 1 vast. ikä 9 8 7 6 5 4 3 2 1 8,4 7,2 4,6 4,1 3,8 3,2 3,2 3,4 3,4 3,1 2,6 2,7 2,5 2,3 2,2 2,3 1,6 1,1 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa 2 24 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleita 25 64-vuotiaita 1 vastaavan ikäistä kohden on kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa ollut vuosina 1995 24 vähemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Vuosina 2 24 heidän osuutensa laski muissa kunnissa, mutta Keravalla ja Nurmijärvellä se hieman nousi. Pornaisten kohdalla tapahtui tilastomuutos vuosina 1995 2, kun päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden 25 64- vuotiaiden määrä nousi nollasta Keski-Uudenmaan korkeimmaksi 143. Kuvio 7. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25 64-vuotiaat / 1 vastaavan ikäistä 142 Keravalla vuonna 24 4/1 vastaavan ikäistä, kun koko Uudellamaalla keskimäärin 2,7/1 vastaavan ikäistä. Tilasto on melko vajaa; vuonna 2 tiedot on saatu kolmelta ja vuonna 24 neljältä Keski-Uudenmaan kunnalta. 143 Vuonna 24 Pornaisen tiedot puuttuvat. 79

6 Hoidossa/1 vast. ikä 5 4 3 2 1 2,5 1,8 2,7 1,9 2,1 2,2 1,7 1,8 2,3 1,6 2,9 2,6 2,3 2,8 1,3 2 1,5 3,1 4,8 5,2 2,1 3,5 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa 1995 2 24 Päihde- ja mielenterveyspalveluita kehitetään seudullisesti Keski-Uudellamaalla Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilaa Keski-Uudellamaalla on kartoitettu ja pyritty kehittämään Kuuma-yhteistyön puitteissa toteutetuissa hankkeissa, joissa myös Hyvinkää on ollut mukana (SEUKE- ja PÄIKE-hankkeet vuosina 24-26). Palvelujen kartoittamisessa selvisi, että mielenterveys- ja päihdepalvelujen valikoima ja saatavuus vaihtelevat selkeästi Keski-Uudellamaalla. Mielenterveys- ja päihdepalveluja järjestetään myös usein eri yksiköissä, vaikka tutkimustieto tukee niiden järjestämistä yhteisenä palveluna. Myös palvelujen tarve on ollut Keski-Uudellamaalla kasvussa. Selvitysten mukaan palvelujärjestelmästä löytyy aukkoja eivätkä palvelut aina kohtaa asiakkaan tarpeita. SEUKE-hankkeessa kehitettiin päihde- ja mielenterveystyön palveluverkostoa seudullisesti. Hankkeessa luotiin pohjaa päihde- ja mielenterveyspalvelujen seudulliselle kehittämiselle. PÄIKE-hanke taas on kohdistunut päihdehoidon laadulliseen kehittämiseen kouluttamalla henkilöstöä ja luomalla seudulle yhteisiä päihdetyön toimintamalleja. (Kärkkäinen Hilkka (25): Mielenterveys- ja päihdetyön seudullisen palveluverkoston kehittäminen Seutukehittäjä. Projektin loppuraportti. (http://www.kuuma.fi/ep/tiedostot/seukeloppuraportti.pdf); Vyyryläinen Merja (26): Päike. Keski-Uudenmaan alueen päihdetyön laadullinen kehittäminen 1.3.24-3.9.26. Hankkeen loppuraportti) Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä kääntynyt laskuun Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä 1 asukasta kohden lisääntyi vuosina 1995 2 kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa, kuten koko Uudellamaalla ja koko maassakin (kuvio 71). Muita enemmän poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä lisääntyi tällä ajanjaksolla Järvenpäässä ja Keravalla. Vuosien 2 24 välillä poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä kääntyi kuitenkin useassa Keski-Uudenmaan kunnassa laskuun, vaikka koko Uudellamaalla ja koko maassa niiden lisääntyminen jatkui. Ainoastaan Hyvinkäällä ja Pornaisissa poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä lisääntyi yhä vuosina 2 24. Järvenpäässä määrä pysyi melko tasaisena. Eniten poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä putosi Keravalla ja Tuusulassa, joissa se toisaalta edellisellä jaksolla 1995 2 kohosi melko paljon. Eniten poliisin tietoon tulleita väkivaltarikoksia oli vuonna 24 Järvenpäässä. Kuvio 71. Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset/1 asukasta 8

9 8 7 6 5 4 3 2 1 8,4 8,3 8,4 7,3 7,1 6,4 6,2 6,2 6,2 5,8 5,8 5,9 5,8 5,2 5,4 5,3 4,9 4,6 4,5 4 3,2 3,3 3,2 2,7 2,6 2,2,8 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa 1995 2 24 2.6 Vammaiset ja kehitysvammaiset Vammaispalvelujen kustannukset Pornaisissa alhaiset Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien asukaskohtaiset kustannukset ovat Keski-Uudellamaalla kasvaneet vuosina 1995 24. Kustannukset ovat koko tarkastelujakson olleet kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa alhaisemmat kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Vammaispalvelujen asukaskohtaiset kustannukset ovat koko tarkastelujakson olleet muita alhaisemmat Pornaisissa, eivätkä ne ole kasvaneet kuten muissa Keski-Uudenmaan kunnissa. Tuusulassa ja Nurmijärvellä kustannukset taas ovat olleet koko tarkastelujakson hieman muuta Keski-Uuttamaata korkeammat. Kuvio 72. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kustannukset, /asukas /asukas 6 5 4 3 2 1 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa 1995 2 24 1 asukkaaseen suhteutettuna kehitysvammaisten asumispalveluissa oli asiakkaita vuonna 24 eniten Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä 144. Hyvinkäällä oli myös kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskuksissa vuonna 24 eniten asiakkaita. Hyvinkäällä onkin laadittu vuonna 23 vammaispoliittinen ohjelma, jonka mukaan vammaispalveluihin tulee panostaa entistä enemmän. Muita enemmän asukkaita asumispalveluissa oli Hyvinkään lisäksi Mäntsälässä 145. Kehitysvammalaitoksissa oli 1 144 Hyvinkäällä 1,6 ja Nurmijärvellä 1,4/ 1 asukasta. 145 Hyvinkäällä 3,1 ja Mäntsälässä 2,9/ 1 asukasta. 81

asukasta kohden vuonna 24 eniten asiakkaita Järvenpäässä ja Nurmijärvellä 146. Tosin laitoksissa olleiden osalta kaikkien kuntien absoluuttiset lukumäärät ovat erittäin pienet. Vähiten kaikenlaisia vammaispalveluja oli vuonna 24 Pornaisissa, mutta asumispalveluissa, sekä työ- ja toimintakeskuksissa oli myös Järvenpäässä kaikkina tarkasteluvuosina melko vähän asiakkaita väkilukuun suhteutettuna. Kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakkaiden absoluuttinen lukumäärä kasvoi vuosina 1995 24 muita kuntia enemmän Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Järvenpäässä lukumäärä laski hieman tällä ajanjaksolla. Työ- ja toimintakeskuksissa asiakkaina olleiden absoluuttinen lukumäärä taas pysyi kaikissa kunnissa melko tasaisena vuosina 1995 2, mutta nousi tämän jälkeen lukuun ottamatta Järvenpäätä, Pornaista ja Nurmijärveä, joissa määrä pysyi melko tasaisena. Järvenpäässä se jopa hiukan aleni. Muita enemmän nousua tapahtui Hyvinkäällä. Kehitysvammalaitosten asiakkaiden lukumäärässä tapahtui muissa kunnissa ainoastaan pieniä muutoksia vuosina 1995 24, mutta Hyvinkäällä heidän lukumääränsä aleni selkeästi vuosina 1995 2, ja nousi melko paljon taas tämän jälkeen. Myös Keravalla heidän määränsä aleni tuntuvasti vuosina 1995 2, mutta kohosi tämän jälkeen ainoastaan erittäin lievästi. 146 Molemmissa,3/ 1 vastaavan ikäistä. 82

3. Länsi-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3.1 Väestö Länsi-Uudenmaan kunnat muuttovoittoisia Länsi-Uuteenmaahan kuuluu kuusi Suomen etelärannikolla sijaitsevaa kuntaa: Hanko, Inkoo, Karjaa, Kirkkonummi, Pohja ja Tammisaari. Seudun varsinaisia kaupunkeja ovat Hanko, Tammisaari ja Karjaa, mutta tekstissä käytetään kuitenkin selkeyden vuoksi kaikista alueista nimitystä kunta. Kaikki kunnat ovat virallisesti kaksikielisiä, mutta Tammisaaressa, Inkoossa ja Karjaalla on enemmistö väestöstä ruotsinkielisiä. Palveluiden takaaminen molemmilla kielillä asettaa omat haasteensa seudun kunnille. Kirkkonummella on paljon yhteistyötä esimerkiksi Espoon kanssa, mutta tässä selvityksessä Länsi-Uudenmaan kunnat on määritelty lähinnä maantieteellisen Länsi-Uudenmaan alueen mukaan, eikä esimerkiksi seudullisen yhteistyön organisoitumisen kautta. Seudullista organisoitumista on kuitenkin tiedossa lähivuosina monilla eri sektoreilla, mikä tuottaa varmasti sekä helpotusta että ylimääräistä työtä kuntien työntekijöille (Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon strategia 24 28). Seudun erityispiirteitä ovat kuntien kokoerot, vaihteleva väestömäärä ja pääkaupunkiseudun läheisyys. Alueella on sekä kaupunkimaista ympäristöä, pikkukaupunkeja että laajoja maa- ja metsätalousalueita, sekä pitkä rannikko- ja saaristoalue. Maantieteellisesti alue on suhteellisen suuri, mikä asettaa haasteita erityisesti seudun palvelujen tuottamiselle. Kuntien väestömäärä (kuvio 73) vaihtelee Pohjan vajaasta viidestä tuhannesta Kirkkonummen vajaaseen 33 :een. Inkoo ja Pohja ovat väkiluvultaan alueen pienimpiä kuntia ja Kirkkonummi on vastaavasti alueen suurin kunta. Vuosien 1995 ja 24 välillä on Kirkkonummella väestön määrä myös jatkuvasti kasvanut kaikkein voimakkaimmin. Myös Inkoossa ja Karjaalla väestö on kasvanut hieman, Tammisaaressa, Pohjassa ja Hangossa taas väestömäärä on ollut lievässä laskussa 147. Kuntien nettomuutto on Länsi-Uudenmaan kuntien alueella muuttunut kymmenessä vuodessa 6:sta + 5,5 henkilöön 1 asukasta kohti. Vuonna 24 ainut muuttotappiokunta oli Pohja. Kirkkonummi taas on alueen selkeä muuttovoittokunta ja samoin Inkoossa on positiivinen nettomuutto voimistunut. Länsi-Uudellamaalla muutetaan siis sekä kaupunkimaiselle Kirkkonummelle että maaseutumaisempaan Inkooseen. Myös väestöennusteessa - Tammisaarta lukuun ottamatta - Länsi-Uudenmaan kuntien väestön ennustetaan kasvavan. Tammisaaren kehittämisstrategiassa (21) onkin yhdeksi tavoitteeksi otettu laskevan väestökehityksen katkaiseminen. Uudellamaalla yleisesti on muuttovoittoisuus laskenut 148, vaikka se olikin vielä vuonna 24 positiivista. 147 Kuntien keskinäinen järjestys on sama katsottuna sekä absoluuttisia että suhteutettuja muuttolukuja 148 Vuonna 1995 7,7 hlö 1 asukasta kohden ja 24 enää 1,4 asukasta 1 asukasta kohden. 83

Kuvio 73. Länsi-Uudenmaan kuntien väestö vuosina 1995 ja 24 sekä väestöennuste vuodelle 22 4 1995 Väestö 31.12. 24 Väestö 31.12. Väestöennuste vuodelle 22 3 2 38499 32772 27316 1 14687 14521 13979 1825 995 142 8859 8977 9382 48 5152 5869 521 492 5945 Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi Pohja Tammisaari Länsi-Uudenmaan kunnista asukastiheys (kuvio 74) on suurin Kirkkonummella ja Hangossa. Inkoo, Pohja ja Tammisaari taas ovat kaikki suhteellisen harvaan asuttuja alueita ja Inkoo ja Pohja ovatkin selvästi alueen maaseutumaisimpia kuntia. Kuvio 74. Länsi-Uudenmaan kuntien asukastiheys neliökilometriä kohti 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Asukkaita / maakm2 vuonna 26 Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi Pohja Tammisaari Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on Länsi-Uudellamaalla selvästi laskenut vuosien 1995 ja 24 välillä 149. Ahtaasti asuvia asuntokuntia on koko ajan ollut eniten Pohjassa (v.24 14, 6 %) ja vähiten Tammisaaressa ja Hangossa (v.24 molemmissa 1,2 %). Vuonna 24 Länsi-Uudellamaalla on ollut Tammisaarta ja Hankoa lukuun ottamatta suhteessa hieman enemmän ahtaasti asuvia asuntokuntia kuin koko Uudellamaalla (1,6 %) tai koko maassa (1,4 %) keskimäärin. Tämän ja edellisen tilaston perusteella voidaan siis sanoa, että Hangossa asutaan väljästi mutta alueen pintaalaan nähden tiheästi, kun taas Pohjassa asutaan ahtaammin, vaikka tilaa suuremmille asunnoille kunnassa kyllä riittäisi. 149 4,6 prosenttiyksikköä 84

Kirkkonummella paljon lapsia, Tammisaaressa vanhuksia Länsi-Uudenmaan kuntien väestörakenteet vaihtelevat (kuvio 75). Alle kouluikäisten lasten osuus väestöstä on Länsi-Uudellamaalla viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut lievässä laskusuunnassa 15, vaikka koko Uudellamaalla on keskimäärin paljon lapsia verrattuna koko maahan. Vuonna 24-6-vuotiaita lapsia oli 7,8 % Länsi-Uudenmaan väestöstä. Kirkkonummella on kaikkina vuosina ollut suhteessa selvästi enemmän - 6- vuotiaita kuin muissa Länsi-Uudenmaan kunnissa. Kirkkonummi on myös ainut kunta, missä lasten osuus on vuoden 2 jälkeen noussut. Kirkkonummi on tilastoissa myös Uudenmaan keskiarvon yläpuolella, mutta muuten Länsi-Uudellamaalla on suhteessa vähemmän lapsia kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Tammisaaressa lasten suhteellinen osuus on pudonnut erityisen paljon ja myös Hanko kuuluu alueen vähälapsisiin kuntiin. 7-15-vuotiaiden eli peruskouluikäisten osuus on Länsi-Uudellamaalla hieman kasvanut 151, mutta pysynyt kuitenkin kahdentoista prosentin tuntumassa. 7-15-vuotiaiden osuus on ollut alle kouluikäisten osuuden tavoin koko ajan suurin Kirkkonummella ja 2-luvulla matalin Hangossa. Länsi-Uudellamaalla on kuitenkin suhteessa väestöön hieman enemmän 7-15-vuotiaita kuin Uudellamaalla keskimäärin. 7-15-vuotiaiden osuus on eri kunnissa kehittynyt vaihdellen molempiin suuntiin. Koko maassa se on tasaisesti laskenut ja Uudellamaalla taas tasaisesti noussut. Nuoria eli 16-24-vuotiaita on 2-luvulla ollut suhteessa väestöön eniten Karjaalla ja Kirkkonummella. Prosentuaalisesti vähiten tämän ikäisiä on ollut Inkoossa ja Pohjassa. Lukuun ottamatta Hankoa vuonna 1995, on Länsi-Uudenmaan kunnissa ollut vähemmän nuoria kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Vain Karjaalla on 16-24- vuotiaiden osuus kasvanut, kun se muissa kunnissa on laskenut. Kuvio 75. Eri ikäryhmien prosenttiosuus kuntien väestöstä Länsi-Uudellamaalla vuonna 24 1 7,6 7,6 9,1 3,1 5,4 9,4 9,9 9,7 9 9,2 1,2 1,6 Prosenttia 8 6 4 56,7 55,5 51,9 57,6 53,2 52,1 24-6 -vuotiaat, % väestöstä 24 7-15 -vuotiaat, % väestöstä 24 16-24 -vuotiaat, % väestöstä 24 25-64 -vuotiaat, % väestöstä 24 65-74 -vuotiaat, % väestöstä 24 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 9 2 9 7,7 1,9 13,8 8,1 9,5 1,3 12,2 11,5 11,5 11,7 6,7 Hanko 7,9 Inkoo 7,4 Karjaa 11 Kirkkonummi 7,7 Pohja 6,2 Tammisaari 15-1,3 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa 151,15 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa 85

Parhaassa työiässä olevien eli 25 64-vuotiaiden osuus on Länsi-Uudellamaalla keskimäärin hieman kasvanut 152. 25-64-vuotiaita on suhteessa eniten Kirkkonummella. Karjaalla, Pohjassa ja Tammisaaressa taas on 25 64-vuotiaita suhteessa muita kuntia vähemmän. 25 64-vuotiaiden osuudessa ei ole havaittavissa selvää koko Länsi- Uudenmaan kattavaa kehitystrendiä, vaan erot ovat kuntakohtaisia. Inkoossa ja Pohjassa on työikäisten suhteellinen osuus jatkuvasti kasvanut. Yli 64-vuotiaiden määrä ja suhteellinen osuus on kaikissa Länsi-Uudenmaan kunnissa kasvanut eli väestö on ikääntymässä. Määrällisesti eniten yli 64-vuotiaita on kaikkina ajanjaksoina ollut Tammisaaressa ja Kirkkonummella. Vähiten heitä taas on ollut Inkoossa ja Pohjassa. Suhteellisesti eniten yli 64-vuotiaita on kuitenkin ollut Tammisaaressa ja Pohjassa ja vähiten Kirkkonummella. Kirkkonummea lukuun ottamatta Länsi-Uudenmaan kunnissa on ollut suhteessa hieman enemmän yli 64-vuotiaita kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Kirkkonummella yli 64-vuotiaita on myös ollut suhteessa vähemmän kuin vastaavankokoisissa kunnissa keskimäärin, Tammisaaressa taas vastaavasti enemmän. 65-74-vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden eli eläkeikäisten ja vanhusväestön suhteellinen osuus on Länsi-Uudenmaan kunnissa hieman noussut. Vuonna 24 heitä on ollut prosentuaalisesti eniten Tammisaaressa ja vähiten Kirkkonummella. Lukuun ottamatta Kirkkonummea, on Länsi-Uudellamaalla ollut enemmän 65 74-vuotiaita ja 75 vuotta täyttäneitä kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Toisaalta myös Kirkkonummella ikääntyneiden osuus on ollut kasvussa. Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä on ollut noususuunnassa kaikissa muissa kunnissa paitsi Tammisaaressa, jossa ulkomaalaisten osuus väestöstä putosi vuosien 2 ja 24 välillä. Karjaalla ja Inkoossa ulkomaalaisten osuus taas on pysynyt melko samana. Erityisen paljon ulkomaan kansalaisten osuus on kasvanut Pohjassa, missä heitä olikin vuonna 24 Länsi-Uudenmaan kunnista suhteessa eniten. Kuvio 76. Ulkomaan kansalaisten prosentuaalinen osuus väestöstä 3, % 2,5 % 2, % 1,5 % 1, %,5 %, % Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi Pohja Tammisaari 1995 2 24 3.2 Sosioekonominen tilanne ja toimeentulo Kunnat eroavat selvästi toisistaan koulutustason suhteen Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneita (taulukko 16) on kaikissa Länsi- Uudenmaan kunnissa ollut vuonna 24 yli puolet kuntien 15 vuotta täyttäneestä väestöstä, mutta vain Kirkkonummi ylittää koko Uudenmaan ja koko maan tutkinnon suorittaneiden osuuden. Sekä Hanko että Pohja ovat 5 % tuntumassa ja Kirkkonummen lisäksi vain Inkoo ylittää 6 % tason. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on Länsi- 152 yhden prosenttiyksikön kymmenessä vuodessa 86

Uudenmaan kunnissa suhteessa saman verran, sillä kaikki kunnat ovat 31 ja 34 % välillä. Kaikissa kunnissa on kuitenkin suhteessa vähemmän keski-asteen tutkinnon suorittaneita kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Taulukko 16. Koulutusaste Länsi-Uudellamaalla vuonna 24 (% 15 vuotta täyttäneestä väestöstä) Tutkinnon suorittaneiden osuus % Keskiasteen tutkinnon suorittaneet % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet % Väestön koulutustasomitt ain Hanko 5,7 32,9 17,8 224 Inkoo 61,5 33,7 27,8 34 Karjaa 54,7 33 21,6 255 Kirkkonummi 67,2 32,1 35,1 365 Pohja 5,4 32,2 18,2 23 Tammisaari 56,1 31,1 25 272 Uusimaa 66,7 34 32,7 355 Koko maa 62,7 37,7 25 3 Hangossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on suhteessa vähiten ja Kirkkonummella selvästi eniten. Kirkkonummi ylittää koko maan ja Uudenmaan tason, mutta muut kunnat jäävät melko paljon jälkeen Uudenmaan tasosta. Myös Inkoossa ylittyy koko maan koulutustaso. Väestön koulutustasomittaimen 153 (kuvio 77) luvut ovat melko yhdenmukaisia korkea-asteen tutkinnon lukujen kanssa. Kuten alla olevasta kuviosta voi huomata, on koulutustaso Kirkkonummella korkea, korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin ja vastaavasti Hangossa yleinen koulutustaso on selvästi matalin. Kirkkonummea lukuun ottamatta Länsi-Uudenmaan kunnissa koulutustaso on selvästi matalampi kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Koko Uudenmaan korkeaan keskiarvoon vaikuttaa kouluttautuneisuuden keskittyminen pääkaupunkiseudulle ja esimerkiksi Kirkkonummen ja Inkoon korkeaan koulutustasoon on saattanut vaikuttaa muuttoliike pääkaupunkiseudulta päin. Kuvio 77. Väestön koulutustasomittain Väestön koulutustasomittain 4 3 2 1 Väestön koulutustasomittain Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi Pohja Tammisaari Uusimaa Koko maa Kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria oli vuonna 23 selvästi eniten Pohjassa, missä heitä oli 247 henkilöä tuhatta 17 24-vuotiasta kohti. Samana vuonna vähiten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli Inkoossa (154 / 1 vast.ik) ja Kirkkonummella (158 / 1 vast.ik). Länsi-Uudellamaalla on kaikkina tarkastelujaksoina ollut selvästi enemmän koulutuksen ulkopuolelle jäänyttä nuorisoa kuin koko maassa tai Uudellamaalla keskimäärin 154. Kaikissa kunnissa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 153 Väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 2 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi että monen alle 2-vuotiaan koulutus on vielä kesken. 154 esim. vuonna 24 Länsi-Uudenmaan ka oli 194, Uudenmaan 149 ja koko maan 118 / tuhatta 17-24-vuotiasta kohden 87

suhteellinen osuus laski vuosien 1995 ja 2 välillä, mutta monissa kunnissa tapahtui nousua taas vuoteen 23 mennessä. Taulukko 17. Tulotaso Länsi-Uudellamaalla vuonna 24 Ansiotuloja saaneita, % väestöstä Keskimääräiset ansiotulot vuodessa Pääomatulonsaajia % väestöstä Keskimääräiset pääomatulot saajaa kohden Kirkkonummi 73, 26 251 39, 6315 Inkoo 79, 21 751 48, 4992 Hanko 84, 21 29, 3288 Tammisaari 82, 19 548 33, 5732 Karjaa 82, 19 47 29, 4821 Pohja 83, 19 245 32, 827 Keskimääräiset ansiotulot (taulukko 17) ovat korkeimmat Kirkkonummella. Toiseksi korkeimmat ansiotulot ovat Inkoossa ja sen jälkeen Hangossa. Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan keskimääräiset ansiotulot taas ovat lähes samalla tasolla. Korkeimmat keskimääräiset pääomatulot ovat yllättäen Pohjassa ja pienimmät Hangossa. Pääomatulon saajia on suhteessa selvästi eniten Inkoossa ja toisiksi eniten Kirkkonummella. Näissä kunnissa on vastaavasti vähemmän ansiotulonsaajia kuin muualla. Länsi-Uudenmaan kunnissa olevan yhteydessä toisiinsa: Mitä korkeampi koulutustaso sitä korkeampi tulotaso. Hanko poikkeaa tästä yhteydestä siinä mielessä, että Hangossa keskimääräinen tulotaso on melko korkea, mutta koulutustaso kunnista alhaisin. Tähän saattaa vaikuttaa Hangon elinkeinorakenne eli se, että Hangossa on paljon teollisuutta. Kuntien nettomenot ja velkaantuminen lisääntyneet Länsi-Uudenmaan kuntien tuloveroprosenttien keskiarvo (taulukko 18) on hieman kasvanut, mutta kuntien välinen keskihajonta taas on laskenut. Tuloveroprosentti on ollut koko ajan matalin Kirkkonummella ja korkein Karjaalla, missä se on ollut kaikkina tarkastelujaksoina 19,5 % ja vuonna 26 maan korkein eli 21 %. Karjaa onkin strategiassaan (Karjaa 27) määritellyt, että Karjaa asettaa palvelut alhaisen veroprosentin edelle, vaikka vakaa ja hyvä kunnallistalous on luonnollisesti päätavoitteena. Vuonna 24 kaikissa Länsi-Uudenmaan kunnissa oli korkeampi veroprosentti kuin Uudellamaalla keskimäärin. Kirkkonummella on tuloveroprosentti ollut koko ajan vähän matalampi kuin vastaavankokoisissa kunnissa keskimäärin, kun se muissa kunnissa on ollut vähän vastaavan kokoisten kuntien veroprosentteja korkeampi. Taulukko 18. Länsi-Uudenmaan kuntien ja vastaavankokoisten kuntien veroprosentit Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi Pohja Tammisaari 2 24 2 24 2 24 2 24 2 24 2 24 Kunnan tuloveroprosentti 18,25 18,75 18,5 18,75 19,5 19,5 17,25 17,75 19, 19, 18,5 19, Vero% vast.kokoisissa kunnissa 18,21 18,56 18,22 18,57 18,21 18,56 17,81 18,24 18,22 18,57 17,99 18,3 88

Verotettavien tulojen 155 keskiarvo asukasta kohden on Länsi-Uudellamaalla koko ajan kasvanut 156 ja oli vuonna 24 13 23 e / as. Toisaalta myös kuntien väliset tuloerot ovat kasvaneet 157. Tulotaso on kuitenkin noussut kaikissa kunnissa ja erityisen paljon se on noussut Kirkkonummella. Tulotaso onkin kaikkina ajanjaksoina ollut korkein Kirkkonummella ja matalin Pohjassa 158. Länsi-Uudenmaan kuntien keskimääräiset tulot asukasta kohden ovat joka vuosi olleet matalammat kuin Uudellamaalla keskimäärin, mutta suhteessa vastaavan kokoisiin kuntiin on tulotaso kuitenkin ollut kaikissa kunnissa korkeampi. Myös verotulot asukasta kohden ovat Länsi-Uudellamaalla kasvaneet 159 ja olivat vuonna 24 noin 273 e /as. Kaikissa Länsi-Uudenmaan kunnissa ovat verotulot olleet kuitenkin matalammat kuin Uudellamaalla keskimäärin. Kirkkonummi ja Hanko ovat olleet verotuloissa kärkipäässä ja vastaavasti Tammisaaressa ja Karjaalla verotulot ovat olleet alueen matalimpia 16. Tämä on yhdenmukainen havainto sen kanssa, että Tammisaaressa ja Karjaalla on myös suhteessa vähemmän työikäistä väestöä kuin Hangossa ja Kirkkonummella. Verotulot ovat kasvaneet kaikissa kunnissa, erityisesti vuosien 1995 ja 2 välillä. Verotulot ovat kaikissa kunnissa olleet suurempia kuin vastaavankokoisissa kunnissa yleensä. Kunnan toimintakulut (taulukko 19) asukasta kohden ovat olleet Länsi-Uudenmaan kunnista suurimmat Hangossa ja Tammisaaressa ja pienimmät Kirkkonummella ja Inkoossa 161. Toimintakulujen keskiarvo 162 ja keskihajonta ovat koko ajan kasvaneet. Toimintakulut ovat olleet muualla paitsi Hangossa matalammat kuin Uudellamaalla keskimäärin. Hangossa, Karjaalla ja Tammisaaressa toimintakulut ovat olleet enemmän kuin vastaavankokoisissa kunnissa keskimäärin, muissa vähemmän. Toimintakulut ovat kasvaneet tasaisesti kaikissa kunnissa. Myös toimintatuotot (taulukko 19) kunnissa ovat kasvaneet ja ne ovat toimintakulujen mukaisesti olleet suurimmat Hangossa ja Tammisaaressa. Tammisaaressa ja Hangossa toimintatuotot ovat myös olleet selvästi suuremmat kuin vastaavankokoisissa kunnissa keskimäärin. Vuonna 24 Hangon toimintatuotot olivat myös huomattavan paljon korkeammat verrattuna muihin Länsi-Uudenmaan kuntiin. Hanko on myös sekä vuonna 2 että 24 ainoana Länsi-Uudenmaan kunnista ylittänyt Uudenmaan toimintatuottojen keskiarvon. Toimintatuotot ovat kaikkina ajanjaksoina olleet kaikkein matalimmat Inkoossa, mutta Kirkkonummen toimintatuotot ovat olleet Inkoon lukujen tuntumassa. Kirkkonummella, Inkoossa ja Pohjassa toimintatuotot ovat olleet selvästi matalammat kuin vastaavankokoisissa kunnissa keskimäärin. Koko maan toimintatuottojen keskiarvo on sijoittunut Hangon ja Tammisaaren tuottojen alapuolelle. 155 maksettavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot 156 3413 euroa kymmenessä vuodessa 157 664 euroa kymmenessä vuodessa 158 vuonna 24 Kirkkonummella 15 899 e/asukas ja Pohjassa 11 838 e/asukas. 159 667e asukasta kohden kymmenessä vuodessa 16 Vuonna 24 Kirkkonummella 2916, Hangossa 293, Karjaalla 258 ja Tammisaaressa 2565 euroa / asukasta kohden 161 Vuonna 24 Hangossa 5164, Tammisaaressa 4713, Inkoossa 3667 ja Kirkkonummella 3865 euroa / asukas 162 135 euroa kymmenessä vuodessa 89

Taulukko 19. Vuoden 24 toimintakulut, toimintatuotot ja toimintakate Vastaavan kokoisissa kunnissa Vastaavan kokoisissa kunnissa Vastaavan kokoisissa kunnissa Kunta Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Hanko 5164 4347 1 946 84-3166,7-3538,5 Inkoo 3667 4389 548 796-3119, -3592, Karjaa 4684 4347 732 84-3952,3-3538,5 Kirkkonummi 3865 491 598 84-3267,4-3269,7 Pohja 4184 4389 653 796-3529,9-3592, Tammisaari 4713 4135 125 763-3457,1-3363,5 Toimintakulujen mukaisesti myös toimintakate eli kuntien nettomenot (taulukko 19) ovat Länsi-Uudenmaan kunnissa jatkuvasti kasvaneet 163, samoin kuntien välinen keskihajonta on yli kaksinkertaistunut. Erityisen paljon toimintakate on kasvanut Karjaalla, Kirkkonummella ja Pohjassa. Hangossa muutoksia on tapahtunut vähiten. Kasvua on tapahtunut erityisesti vuosien 2 ja 24 välillä. Toimintakate on tarkastelukunnissa ollut suurin piirtein yhtä suuri kuin vastaavankokoisissa kunnissa keskimäärin. Vuonna 24 toimintakate eli kuntien menot asukasta kohden olivat suurimmat Karjaalla ja pienimmät Inkoossa. Myös Länsi-Uudenmaan kuntien lainakanta (kuvio 78) on kymmenen vuoden aikana kasvanut 164. Toisaalta myös kuntien väliset erot ovat selvästi kasvaneet (kolminkertaistuneet). Lainakanta on kaikkina ajanjaksoina ollut korkein Hangossa ja 2-luvulla selvästi matalin Kirkkonummella (v. 24 erotus 1971 euroa / as.). Länsi- Uudenmaan kunnissa on lainakanta koko ajan ollut hieman korkeampi kuin koko maassa ja vastaavankokoisissa kunnissa keskimäärin. Uudenmaan keskiarvo on sijoittunut eri vuosina vaihtelevasti Länsi-Uudenmaan kuntien keskiarvojen välille. Kuvio 78. Länsi-Uudenmaan kuntien yli- ja alijäämä vuosina 2 ja 24 Kuten yllä olevasta kuviosta voi huomata, Länsi-Uudenmaan kunnista ovat kaikki muut kunnat olleet alijäämäisiä paitsi Kirkkonummi, joka on ollut sekä vuonna 2 että 24 ylijäämäinen. Eniten alijäämää on ollut Karjaalla ja Pohjassa, joissa alijäämä on kasvanut vuosien 2 ja 24 välillä. Koko maa ja Uusimaa ovat keskimäärin olleet ylijäämäisiä. Kaikki muut kunnat paitsi Kirkkonummi ovat myös olleet enemmän alijäämäisiä kuin vastaavankokoiset kunnat keskimäärin. Länsi-Uudenmaan kuntien menot, lainakanta ja alijäämäisyys näyttävät kaikki edellisen perusteella olevan kasvussa. Toisaalta myös väestön tulotaso ja verotulot ovat kasvussa. 163 74,2 euroa kymmenessä vuodessa 164 noin 717,2 euroa kymmenessä vuodessa 9

Lisääntyvät palvelutarpeet, joita muun muassa väestön ikääntyminen aiheuttaa, luonnollisesti rasittavat kuntatalouksia eli kuntien velkaantuminen ja alijäämäisyys saattaa osaltaan johtua tästäkin. Hangossa tehtiinkin vuonna 24 erillinen toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi ja myös Karjaalla on ollut tarkoitus tehdä talouden tasapainottamissuunnitelma kevään 26 aikana (Karjaan kaupungin talousarvio 26). Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset korkeimmat Hangossa ja Karjaalla Sosiaalitoimen nettokustannukset (kuvio 79) Länsi-Uudenmaan kunnissa ovat kasvaneet 344,5 eurolla (ka/asukas) kymmenessä vuodessa ja olivat vuonna 24 174 euroa asukasta kohden. Länsi-Uudenmaan kuntien sosiaalitoimen kustannukset ovat kuitenkin kaikkina tarkastelujaksoina olleet matalammat kuin Uudellamaalla keskimäärin. Vuosina 1995 ja 2 kustannukset olivat korkeimmat Hangossa, mutta vuonna 24 kustannukset nousivat huimasti Karjaalla ja ne nousivat koko alueen matalimmista seudun korkeimmiksi 165. Tähän on saattanut vaikuttaa muun muassa se, että Karjaa ulkoisti koko terveydenhuoltonsa ja osan vanhustenhuoltoa vuonna 1999. Muut seudun kunnat tuottavat sosiaalihuollon palvelunsa pääasiassa itse ja seudullinen yhteistyö on melko vähäistä. Myös Kirkkonummella sosiaalitoimen kustannukset nousivat melko paljon vuonna 24. Inkoossa kustannukset ovat koko ajan olleet alueen matalimpia. Myös terveystoimen nettokustannukset (kuvio 79) Länsi-Uudenmaan kunnissa asukasta kohden ovat kasvaneet ja olivat vuonna 24 1235 euroa asukasta kohti 166. Kuntien väliset erot taas ovat pysyneet samana. Terveystoimen kustannukset ovat kaikissa kunnissa sosiaalitoimen tavoin joka vuosi kasvaneet, mutta eivät ihan yhtä jyrkästi. Hanko on erityisesti vuonna 24 ollut kustannuksien kärkipäässä, Kirkkonummella taas kustannukset ovat koko ajan olleet alueen matalimmat 167. Alla olevassa kuviossa näkyvät vuoden 24 sosiaalitoimen ja terveystoimen kustannukset yhdessä (viiva) ja erikseen (palkit). Vain Kirkkonummella ovat sosiaalitoimen kustannukset olleet suuremmat kuin terveystoimen kustannukset muissa kunnissa painotus on toisinpäin. Kirkkonummella sosiaalitoimen kustannuksia nostaa muun muassa runsas lapsiperheiden ja lapsien määrä muihin kuntiin verrattuna. Kirkkonummelle on myös perustettu seudun ensimmäinen perheneuvola ja perheille on tarjolla muista kunnista poiketen kodinhoitoapua ja muuta erityisesti lapsiperheille suunnattua tukea (Kirkkonummen sosiaalitoimen strategia 22 27). Koko Uudenmaan mittakaavassa sen sijaan sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat keskimäärin tasoissa. Kirkkonummella ja Inkoossa kokonaiskustannukset ovat pienimmät, Hangossa ja Karjaalla suurimmat. 165 v. 2 Karjaalla kustannukset olivat 769 e/as. ja v. 24 1168 e/as. 166 37,5 euroa kymmenessä vuodessa 167 v. 24 Hangossa 1424 e/as. ja Kirkkonummella 115 e/as. 91

Kuvio 79. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset e / asukasta vuonna 24 3 25 2 15 1 5 261 2578 2449 245 2438 224 2224 235 1424 1198 164 952 1168 1244 115 1268 1327 14 1192 1188 1214 115 121 18 Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi Pohja Tammisaari Uusimaa Koko maa Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa/asukas Terveystoimen nettokustannukset, euroa/asukas Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas Elatussuhde laskenut, demografinen suhde pysynyt keskimäärin samana Elatussuhde eli taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella olevat, esim. lapset ja vanhukset ja työttömät sataa työllistä kohti) on Länsi-Uudellamaalla hieman laskenut eli elätettävien määrä on vähentynyt (taulukko 2). Tämä johtunee suurelta osin työttömyyden vähentymisestä lama-ajan jälkeen. Demografinen huoltosuhde (lapset ja vanhukset suhteessa työikäisiin) taas on Länsi-Uudellamaalla keskimäärin pysynyt samana, vaikka hieman laskikin välillä vuonna 2. Muutoksen vähyys johtunee siitä, että vaikka vanhusväestön osuus on ollut kasvussa, niin toisaalta lasten osuus väestöstä on vastaavasti laskenut. Länsi-Uudellamaalla keskimäärin ovat sekä elatussuhde että demografinen huoltosuhde olleet jonkin verran korkeampia kuin koko Uudellamaalla. Elatussuhde on ollut kaikkina vuosina matalin Kirkkonummella, jossa on alittunut myös koko Uudenmaan keskiarvo. Korkein se oli vuonna 23 Tammisaaressa. Työttömiä ja toimeentulotuen saajia on kuitenkin suhteessa vain hieman enemmän Tammisaaressa kuin Kirkkonummella, mutta Tammisaaren suuri vanhusväestön osuus nostaa Tammisaaren elatussuhdetta. Myös Karjaalla ja Pohjassa on elatussuhde melko korkea, mutta näissä kunnissa myös työttömyysluvut ja erityisesti Pohjassa toimeentulotukea saavien määrät ovat alueen korkeimpia ja vanhusväestöäkin riittää. Hangossa demografinen huoltosuhde on aika matala, mutta elatussuhde on melko korkea, mikä johtunee Hangon melko korkeista työttömyysluvuista. Elatussuhde on kaikissa kunnissa kuitenkin selvästi laskenut, kuten myös koko maassa ja Uudellamaalla. Demografinen huoltosuhde on ollut vuosina 1995 ja 24 korkein Pohjassa ja vuonna 2 Tammisaaressa. Tammisaaressa ja Pohjassa siis työikäistä väestöä on muihin kuntiin verrattuna suhteessa kaikkein vähiten. Elatussuhteen tavoin on Kirkkonummella demografinen huoltosuhde ollut Länsi-Uudenmaan kunnista kaikkina vuosina matalin, vaikka onkin koko ajan kasvanut, eli Kirkkonummella on eniten työikäistä väestöä eli eniten elättäjiä. Myös Hangossa on melko paljon työikäisiä, mistä johtuen demografinen huoltosuhde on toisiksi matalin. Karjaalla demografinen huoltosuhde on kaikkina vuosina laskenut, mutta on vieläkin melko korkea. Länsi-Uudellamaalla on ollut selvästi korkeampi demografinen huoltosuhde kuin Uudellamaalla keskimäärin, koska Länsi-Uudenmaan väestössä on suhteessa paljon vanhuksia verrattuna koko Uudenmaan väestöön. 92

Taulukko 2. Työikäiset asukkaat ja demografinen huoltosuhde vuonna 24 sekä elatussuhde (taloudellinen huoltosuhde) vuonna 23 16-64-vuotiaat, % väestöstä elatussuhde 23 demografinen huoltosuhde 24 Hanko 65,7 118,9 49,6 Inkoo 63,2 124,3 54,9 Karjaa 62,8 127,5 56,2 Kirkkonummi 66,6 1,4 47, Pohja 61,3 129,5 6,6 Tammisaari 61,6 132,1 58,8 Länsi-Uusimaa 63,5 122,1 54,5 Hiidenalue 63,5 122, 54,8 Keski-Uusimaa 65,4 17,7 49,9 Uusimaa 68,9 13,6 42,9 Koko maa 65,4 133,1 5, Toimeentulotuen saajien ja työttömien osuus väestöstä laskussa Toimeentulotuen 168 saajien (kuvio 8) prosentuaalinen osuus Länsi-Uudenmaan väestöstä on vuosien 1995 ja 24 välillä laskenut (3 prosenttiyksikköä) ja oli vuonna 24 6 %. Kuntakohtaiset erot sen sijaan ovat vähän kasvaneet. Erityisesti Kirkkonummella tuensaajien osuus putosi vuosien 1995 ja 2 välillä lähes puoleen. Karjaa taas on ainut kunta, jossa tuensaajien suhteellinen osuus on vuoden 2 jälkeen kasvanut. Karjaa on myös vuonna 24 ylittänyt koko maan ja koko Uudenmaan toimeentulotuen saajien suhteellisen osuuden. Karjaan ero muihin kuntiin nähden liittyi osaltaan erilaiseen tulkintaan toimeentulotuen myöntämisperusteista ja tarkistusten jälkeen tuensaajien osuus laski muiden kuntien tasolle vuoteen 26 mennessä 169. Ylipäänsä toimeentulotukeen vaikuttavat myös monet tulkinta- ja kuntakohtaiset tekijät. Toimeentulotuen saajien osuus näyttää joka tapauksessa olevan laskussa, mikä tarkoittaa tietysti muun muassa sitä, että tältä sektorilta vapautuu resursseja muuhun käyttöön. Toimeentulotuen käsittelyjonot ovat seudun kunnissa melko lyhyitä eli toimeentulotukea ei tällä hetkellä pidetä kunnissa suurena ongelmana. (Sosiaalipalvelujen kuvaus Länsi- Uudellamaalla 25.) Kuvio 8. Toimeentulotukea saaneet, % väestöstä 12,5 1995 2 24 1, % 7,5 5, 8,3 6,7 9,4 7,2 9,5 8, 9,3 11, 1 6,6 6,4 8,2 7,1 7,8 8, 6,7 12, 7 8,3 7,5 11, 4 8,8 7,7 2,5 4,9 3,7 5, Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi Pohja Tammisaari Uusimaa Koko maa Toimeentulotukea saaneiden (taulukko 21) 18 24-vuotiaiden osuus on Länsi- Uudellamaalla selvästi laskenut vuodesta 1995 (5,6 prosenttiyksikköä). Vuosien 2 ja 24 välillä nousua tapahtui taas esimerkiksi Kirkkonummella ja Pohjassa ja selvimmin Karjaalla, missä palattiin vuoden 1995 tasolle. 169 Pohjautuu kunnasta annettuun kommenttiin. 93

Taulukko 21. Toimeentulotuen saajien osuudet eri ikäryhmissä Kunta 18 24-vuotiaat % vastaavan ikäisistä 25 64-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä Pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä 2 24 2 24 2 24 Hanko 11,8 8,7 5,9 4,9 1,6 1,3 Inkoo 13,3 6,8 6,5 3,7 1,7,6 Karjaa 12,3 18,6 8 9 1,9 2,5 Kirkkonummi 11,7 15,8 6,3 5,8 2,2 2,1 Pohja 13,1 13,9 7,2 4,7 1,3 1,1 Tammisaari 15 14,1 7,9 6,6 2,1 2 Länsi-Uusimaa 12,9 13, 7, 5,8 1,8 1,6 Uusimaa 11,6 12,6 8,5 7,1 2,8 2,4 koko maa 16,5 15,6 8,5 7,3 2,4 1,9 Myös toimeentulotukea saaneiden 25 64-vuotiaiden osuus laski Länsi-Uudenmaan kunnissa 2,4 prosenttiyksikköä kymmenen vuoden aikana ja oli vuonna 24 5,8 % Länsi- Uudenmaan väestöstä. Toimeentulotukea saavia 25 64-vuotiaita on ollut vuosina 2 ja 24 suhteessa eniten Karjaalla, missä tuen saajien osuus on, päinvastoin kuin muissa kunnissa, vähän kasvanut. Karjaa myös ylitti vuonna 24 koko maan ja Uudenmaan keskiarvot, joiden alapuolella kaikki muut kunnat ovat koko ajan olleet. Kuten jo edellä mainittiin, Karjaan toimeentulotuen kasvuun vaikutti toimeentulotuen myöntämiseen liittyvät tulkintakysymykset. Muissa Länsi-Uudenmaan kunnissa toimeentulotukea saaneiden 25 64-vuotiaiden osuus on ollut laskussa. Koko Uudenmaan tilastoissa näkyy jälleen pääkaupunkiseudun vaikutus, sillä kaupunkimaisissa kunnissa toimeentulotukea tarvitsevia on yleensä enemmän ja tuen määrät ovat suurempia Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 25 64-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Länsi-Uudellamaalla kymmenen vuoden aikana laskenut vain vähän 17. Länsi-Uudellamaalla on tosin ollut keskimäärin vähemmän pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavia 25 64-vuotiaita kuin Uudellamaalla ja koko maassa. Tilanne muuttui vuonna 24, kun Karjaa ylitti Uudenmaan keskiarvon ja Tammisaari ja Kirkkonummi taas ylittivät koko maan keskiarvon. Länsi-Uudenmaan kunnista Karjaa ja Kirkkonummi ovat olleet tilastoissa kärkipäässä ja vastaavasti Inkoo, Pohja ja Hanko tilastojen häntäpäässä. Toimeentulotuen asukaskohtaisten kustannusten keskiarvo on Länsi-Uudenmaan kunnissa kasvanut kymmenessä vuodessa vain noin kaksi euroa ja oli vuonna 24 77,5 e/as. Kuntien välinen keskihajonta taas on kasvanut lähestulkoon puolella eli 16 eurolla. Toimeentulotuen kustannukset asukasta kohden ovat kunnissa vuosittain vaihdelleet kasvua ja laskua on tapahtunut molempiin suuntiin. Karjaalla ja Kirkkonummella toimeentulotuesta aiheutuvat kustannukset kasvoivat erityisesti vuonna 24. Pohjassa taas tuen määrä on koko ajan ollut alueen matalimpia. Länsi-Uudenmaan kunnat ovat joka tapauksessa olleet koko Uudenmaan keskiarvon alapuolella. 17,2 prosenttiyksikköä 94

Kuvio 81. Työttömät, % työvoimasta 18, 1995 Työttömät, % työvoimasta 2 Työttömät, % työvoimasta 24 Työttömät, % työvoimasta prosenttia 15, 12, 16,7 15,6 15,1 16,3 16,2 19,4 9, 6, 11,4 Hanko 9,5 13, 7,8 7, Inkoo 1, 9,3 Karjaa 7,7 7,2 Kirkkonummi 9,3 8,4 Pohja 12,6 9,1 7,7 Tammisaari 7,8 8,1 Uusimaa 12,6 11,3 Koko maa Työttömien 171 osuus (kuvio 81) työvoimasta on Länsi-Uudellamaalla selvästi laskenut vuosien 1995 ja 2 välillä 172. Vähäistä laskua on tapahtunut myös vuosien 2 ja 24 välillä. Myös kuntien väliset erot ovat kaventuneet. Vuonna 24 työttömiä oli Länsi- Uudellamaalla keskimäärin 8,2 %. Länsi-Uudellamaalla on kaikkina ajanjaksoina ollut vähemmän työttömiä kuin koko maassa keskimäärin. Eniten työttömiä on ollut Hangossa, muuten kuntien keskinäinen järjestys on vaihdellut. Myös pitkäaikaistyöttömien osuus Länsi-Uudellamaalla on kaiken kaikkiaan hieman laskenut 173 ja heitä oli vuonna 24 3 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä on Länsi-Uudenmaan kunnista vuonna 24 ollut vähiten Karjaalla (24 %) ja eniten Inkoossa (33 %). Länsi-Uudenmaan kunnissa on 2- luvulla ollut prosentuaalisesti hieman enemmän pitkäaikaistyöttömiä kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Karjaalla ja Hangossa oli pitkäaikaistyöttömille vuonna 25 oma kuntouttavan työtoiminnan työntekijä, kun taas muissa kunnissa sosiaalityöntekijä hoiti näitä tehtäviä oman työn ohessa. Karjaalla ja Hangossa eli kunnissa, joissa oli oma työntekijänsä kuntouttavalle työtoiminnalle, oli enemmän asiakkaita kuntouttavan työtoiminnan piirissä. Karjaalla ja Hangossa tehtiin 4 5 kuntouttavan työn suunnitelmaa vuodessa.(sosiaalipalvelujen kuvaus Länsi-Uudellamaalla 25.) 2-luvulla on nuorisotyöttömiä ollut Uudellamaalla ja Länsi-Uudellamaalla prosentuaalisesti vähemmän kuin koko maassa keskimäärin ja vuonna 24 Länsi- Uudellamaalla oli nuorisotyöttömiä n.7,9 % 15 24-vuotiaasta työvoimasta. Inkoossa on koko ajan ollut nuorisotyöttömiä kaikkein vähiten. Nuorisotyöttömyys on muun työttömyyden mukaisesti selvästi laskenut kaikissa kunnissa vuosien 1995 ja 2 välillä 174. Ainoastaan Kirkkonummella on nuorisotyöttömyys vuoden 2 jälkeen vähän noussut. Muuten kuntien välillä ei ole kovin suuria eroja. Sekä työttömien osuus että toimeentulotuen saajien osuus väestöstä on laskenut. Koska vertailu alkaa lamavuodesta 1995, näyttää lukujen lasku erityisen dramaattiselta. Tämän perusteella näyttäisi siltä, että ihmisten hyvinvointi on jonkin verran kasvanut, sillä työnteko antaa ihmisille paitsi materiaalisia resursseja myös mielekästä tekemistä. Pitkäaikaistyöttömiä näyttäisi Länsi-Uudellamaalla olevan kuitenkin vielä enemmän kuin koko maassa tai koko Uudellamaalla keskimäärin, samoin pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden osuus on laskenut vain vähän. Hyvinvoinnin muutokset eivät siis koske kaikkia väestöryhmiä. 172 5,6 prosenttiyksikköä 173 3 prosenttiyksikköä 174 23,7 prosenttiyksikköä 95

3.3 Lapset ja lapsiperheet Lapsia ja lapsiperheitä eniten Kirkkonummella ja vähiten Hangossa -6-vuotiaiden osuus väestöstä on Länsi-Uudellamaalla ollut laskusuunnassa 175, mutta 7 15-vuotiaiden ikäluokka taas on pysynyt noin kahdessatoista prosentissa väestöstä. Molempia ikäluokkia on ollut eniten Kirkkonummella, eli voidaan sanoa, että se on Länsi- Uudenmaan lapsirikkain kunta. Hanko taas kuuluu alueen vähälapsisiin kuntiin ja lasten määrä on yhä vähenemään päin (ks. tarkemmin kohta väestö). -6-vuotiaiden absoluuttisen määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 21 mennessä kaikissa muissa kunnissa paitsi Hangossa ja Tammisaaressa, joissa kussakin vähenee suurin piirtein kahden päiväkodillisen verran lapsia. Pohjassa taas lasten määrä tulee kasvamaan melko paljon. Pienten lasten suhteelliset osuudet väestöstä (taulukko 22) laskevat vuoteen 21 mennessä Hangon ja Tammisaaren lisäksi myös Kirkkonummella, vaikka siellä siis lasten absoluuttisen määrän ennustetaan vielä lisääntyvän. Vuoteen 22 mennessä lasten suhteellisen osuuden ennustetaan laskevan edellä mainittujen kuntien lisäksi myös Inkoossa. Taulukko 22. -6-vuotiaiden väestöennuste, % Osuus väestöstä v. 25 Osuus väestöstä v. 21 Osuus väestöstä v. 22-6-v. Hanko 6, 8 6,2 5,9 Inkoo 8,4 8,7 8,2 Karjaa 7,3 7,7 7,6 Kirkkonummi 11,3 1,6 1 Pohja 7,7 9,5 9,4 Tammisaari 6,5 6,2 6,1 Lapsiperheiden suhteellinen osuus kaikista perheistä (kuvio 82) on Länsi-Uudellamaalla kymmenen vuoden aikana hieman laskenut 176. Kuten lapsiakin, on lapsiperheitä kaikkina ajanjaksoina ollut suhteellisesti eniten Kirkkonummella, jossa lapsiperheitä oli vuonna 24 51 % perheistä. Suhteessa vähiten lapsiperheitä on vastaavasti ollut 2-luvulla Hangossa (v.24 38 %). Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on sitä vastoin ollut pienin Kirkkonummella ja suurin Hangossa 177. Lapsiperheiden osuudessa vain Kirkkonummi yltää Uudenmaan keskiarvon (44,4 %) yläpuolelle, muuten Länsi- Uudellamaalla on lapsiperheitä vähemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Lapsiperheiden osuus laski enemmän vuosien 1995 ja 2 välillä kuin 2 ja 24 välillä, eli lapsiperheiden osuuden väheneminen näyttäisi hidastuneen. Yksinhuoltajaperheiden osuus taas on koko ajan kasvanut selvästi kaikissa muissa kunnissa paitsi Kirkkonummella ja Pohjassa. Länsi-Uudenmaan kunnissa on vielä kuitenkin ollut vähemmän yksinhuoltajaperheitä kuin Uudellamaalla keskimäärin (23,3 %). 175 vuonna 24-6-vuotiaita oli Länsi-Uudellamaalla noin 8 prosenttia väestöstä 176 3,55 prosenttiyksikköä viidessä vuodessa 177 v. 24 Kirkkonummella 15,9 % ja Hangossa 23,1 % 96

Kuvio 82. Lapsiperheiden prosentuaalinen osuus kaikista perheistä ja yksinhuoltajaperheiden suhteellinen osuus kaikista lapsiperheistä vuonna 24 5, 24 Lapsiperheet, % perheistä (179) 24 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Prosenttia 4, 5,9 3, 37,8 41,4 43,5 4,2 39,8 2, 23,1 17,7 22,8 15,9 17,6 2,3 Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi Pohja Tammisaari Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus kaikista lapsiasuntokunnista on Länsi- Uudellamaalla selvästi laskenut 178. Kuten ahtaasti asuvia asuntokuntia muutenkin, on prosentuaalisesti eniten ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia ollut kaikkina ajanjaksoina Pohjassa (v. 24 43,3 %). Kirkkonummella ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia taas on ollut 2-luvulla vähemmän kuin muualla (v. 24 27,8 %). Kirkkonummea lukuun ottamatta on Länsi-Uudenmaan kunnissa vuonna 24 ollut ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia enemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin (31,4 %). Edellisten tilastojen perusteella voidaan siis todeta, että Kirkkonummella on suhteessa eniten lapsiperheitä ja perheet myös asuvat melko väljästi. Kirkkonummella on myös suhteellisesti vähiten yksinhuoltajaperheitä. Pohjassa taas on suhteessa melko vähän lapsiperheitä ja niistä iso osa asuu ahtaasti. Myös Hangossa on vähän lapsiperheitä - joista lähes neljännes on yksin huoltajaperheitä - ja melko paljon ahtaasti asuvia. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus on koko ajan laskenut eli lapset asuvat yhä väljemmissä asunnoissa. Kunnan kustantama päivähoito suosituinta Tammisaaressa Kuvio 83. 1-2-vuotiaat (%) kunnan kustantamassa osa- ja kokopäivähoidossa vuonna 24 Prosenttia 5, 4, 3, 2, 3,8 4,4 3,4 35,9 1, 37,2,9 6,5 6,3 39,6 24 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 1-2 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 24 Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet 1-2 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 27,5 1, 2,6, Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi Pohja Tammisaari 178 kymmenessä vuodessa 7,6 prosenttiyksikköä, 42 %:sta 34 %:iin 97

Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleiden 1-2-vuotiaiden osuus (kuvio 83) on hieman noussut vuosien 2 ja 24 välillä 179. Osuus (3,7 %) on vuonna 24 Länsi- Uudellamaalla ollut hieman korkeampi kuin Uudellamaalla ja koko maassa, tosin vuonna 24 Karjaa ja Kirkkonummi olivat tilastoissa Uudenmaan ja koko maan alapuolella. Vuonna 24 1-2-vuotiaita on ollut eniten osapäivähoidossa Pohjassa ja Tammisaaressa, jotka erottuvatkin selvästi muista kunnista. Kokopäivähoidossa on Länsi-Uudellamaalla 1-2-vuotiaista lapsista ollut noin 35 prosenttia 18. Pohjassa kokopäivähoidossa olevien 1-2- vuotiaiden osuus putosi huomattavasti vuosien 2 ja 24 välillä (-15,8 % -yksikköä). Toisaalta täytyy muistaa, että pienessä kunnassa jo muutamia lapsia koskevat muutokset näkyvät tilastoissa. Muuten Länsi-Uudellamaalla 1-2-vuotiaita lapsia on kokopäivähoidossa enemmän kuin koko maassa tai Uudellamaalla keskimäärin. Yllä olevasta kuviosta voidaan huomata, että kaiken kaikkiaan 1-2-vuotiaita on kunnan kustantamassa kodin ulkopuolisessa hoidossa eniten Tammisaaressa ja vähiten Pohjassa ja Kirkkonummella. Kuvio 84. 3-5-vuotiaat (%) osa- ja kokopäivähoidossa vuonna 24 Prosenttia 1 8 6 4 6,8 72 1,5 63,5 7,5 72,3 2,8 4,6 71,8 22,9 65,6 24 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 24 Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet 3-5 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2 47,9 Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi Pohja Tammisaari 3-5-vuotiaiden osapäivähoidossa olleiden lasten osuus (kuvio 84) Länsi-Uudellamaalla on vähän laskenut 181. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleita 3-5-vuotiaita on molempina vuosina ollut selvästi eniten Tammisaaressa (v. 24 kahdentoista prosenttiyksikön ero seuraavaan). Karjaalla hoidossa olevien osuus taas putosi vuosien välillä lähes puolella, Inkoossa osuus taas kolminkertaistui. Kirkkonummella on osapäivähoidossa olevien 3-5-vuotiaiden osuus koko ajan ollut pieni. Kokopäivähoidossa olleiden 3-5-vuotiaiden suhteellinen osuus taas on noussut vastaavana aikana viisi prosenttia. Kunnista poikkeaa selvästi Kirkkonummi, jossa 3 5-vuotiaita lapsia on ollut kokopäivähoidossa kaiken kaikkiaan selvästi vähemmän kuin muualla. 3-5-vuotiaiden kokopäivähoidossa olevien määrä on kasvanut kaikkialla muualla paitsi Inkoossa. Eniten se on noussut Pohjassa (+ 13,3 prosenttiyksikköä) ja Hangossa (+ 12,2 prosenttiyksikköä). Länsi-Uudellamaalla on 3-5-vuotiaita kokopäivähoidossa suurin piirtein saman verran tai enemmän kuin Uudellamaalla yleensä, mutta enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 23. Lasten päivähoidon nettokustannukset, euroa / -6-vuotias Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi Pohja Tammisaari Uusimaa 1995 Lasten päivähoidon 364 2467 3161 3387 3349 3318 3852 nettokustannukset, /-6 v. 24 Lasten päivähoidon 47 3693 4661 4965 411 4454 5341 nettokustannukset, /-6 v. 179,47 prosenttiyksikköä. Vuonna 24 kaikki kunnat olivat 5,5 prosentin sisässä. 18 Määrä on pudonnut 2,2 prosenttiyksikköä vuosina 2-24 181 1,13 prosenttiyksikköä 98

Lasten päivähoidon nettokustannukset sekä -6-vuotiasta kohden (taulukko 23) että myös asukasta kohden (taulukko 24) ovat Länsi-Uudellamaalla kaikkina ajanjaksoina nousseet. Kustannukset -6-vuotiasta kohden ovat nousseet selvemmin. Kustannukset ovat koko ajan olleet selvästi matalimmat Inkoossa ja korkeimmat Hangossa ja Kirkkonummella. Kirkkonummi on myös ainut kunta, joka ylittää molemmissa kustannuksissa asukasta kohden Uudenmaan ja koko maan keskiarvon. Kirkkonummella on siis selvästi muita kuntia enemmän lapsia, korkeat päivähoidon kustannukset, mutta prosentuaalisesti vähän lapsia kunnallisessa hoidossa. Toisaalta päivähoidon kustannuksiin lasketaan myös kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki, mikä osaltaan saattaa selittää sitä, että Kirkkonummella kustannukset asukasta kohti ovat niin suuret, sillä Kirkkonummen väestössä on suhteessa huomattavasti enemmän lapsia kuin muualla. Lukuun ottamatta Kirkkonummea, kustannukset ovat Länsi-Uudenmaan kunnissa olleet matalammat kuin Uudellamaalla keskimäärin. Kustannukset ovat kuitenkin tasaisesti nousseet kaikissa kunnissa. Kaikissa kunnissa kustannukset ovat jonkin verran suuremmat kuin vastaavankokoisissa kunnissa yleensä. Taulukko 24. Lasten päivähoidon nettokustannukset, euroa / asukas Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi Pohja Tammisaari Uusimaa 1995 Lasten päivähoidon nettokustannukset, /as. 287 246 278 372 271 291 367 24 Lasten päivähoidon nettokustannukset, /as. 314 292 343 548 315 278 435 Yleisesti voidaan todeta, että niin 1-2-vuotiaita kuin 3-5-vuotiaita lapsia on kunnan kustantamassa päivähoidossa ollut eniten Tammisaaressa ja vähiten Kirkkonummella. Kun päivähoidossa olijoiden suhteellista osuutta verrattiin yksinhuoltajien osuuteen, huomattiin että mitä suurempi osuus kunnan lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperheitä, sitä enemmän lapsia oli päivähoidossa. Tämä näkyi erityisen selvästi Hangossa ja Karjaalla, missä on paljon yksinhuoltajia ja päinvastaisena ilmiönä Kirkkonummella. Pohja oli poikkeus siinä mielessä, että siellä oli vähän yksinhuoltajia mutta erityisen paljon 3-5- vuotiaita lapsia kodin ulkopuolisessa hoidossa. Kirkkonummen poikkeaviin lukuihin liittyy se, että Kirkkonummella on perinteisesti ollut monta yksityistä päiväkotia. Aikaisemmin päiväkotien kanssa oli ostopalvelusopimuksia, nykyään palveluseteli. Kirkkonummi on ollut ensimmäisiä kuntia, joissa palvelusetelijärjestelmä on otettu käyttöön. Yksityisten päiväkotien rahoituspohja on melkein sama kuin kunnallisten päiväkotien, eli päävastuu on kunnalla, ja vanhemmat maksavat yleensä asetusten mukaiset päivähoitomaksut. Kirkkonummella on myös käytössä kuntalisä 182. Päivähoidon kustannuksiin ja tilastoissa näkyvien päivähoidossa olevien lasten määriin vaikuttaa se, että päivähoito on kunnissa organisoitu monella eri tavalla. Tämän vuoksi pelkkien tilastollisten osuuksien ja kustannuksien perusteella on vaikeaa tehdä vertailuja eri kuntien välillä. Tulevaisuuden haasteena Länsi-Uudenmaan päivähoidossa on perhepäivähoitajien saaminen, erityispäivähoidon järjestäminen sekä yhteistyön vahvistaminen varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun välillä Päivähoitopaikkoja on kuitenkin toistaiseksi riittänyt hyvin kaikille. (Sosiaalipalvelujen kuvaus Länsi- Uudellamaalla 25.) 182 Pohjautuu kunnan antamiin kommentteihin. 99

Lastensuojelun avohuollon asiakkuudet hieman nousseet Huostassa olleiden ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen (kuvio 85) prosentuaalinen osuus on Länsi-Uudellamaalla hieman kasvanut (huostassa olleet sisältyvät kodin ulkopuolelle sijoitettuihin). Huostassa olleita ja kodin ulkopuolelle sijoitettuja on ollut 2-luvulla suhteellisesti eniten Hangossa. Toisaalta Länsi-Uudenmaan kunnat ovat vuonna 24 olleet kaikki huostassa olleiden osuudessa Uudenmaan keskiarvon (1 %) alapuolella. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuudessa Hanko taas on ainut Länsi-Uudenmaan kunnista, joka on ylittänyt Uudenmaan keskiarvon (1,4 %). Tämä on siinä mielessä huomionarvoista, että koko Uudenmaan luvuissa näkyy myös pääkaupunkiseudun vaikutus ja kaupunkimaisella seudulla lastensuojelutapauksia on yleensä enemmän kuin maaseudulla ja taajamissa. Suhteessa vähiten huostassa olleita on vuonna 24 ollut Karjaalla (,2 %) ja kodin ulkopuolelle sijoitettuja Karjaalla ja Inkoossa (,4 %). Vaikka huostassa olleiden ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus on vuosittain vaihdellut molempiin suuntiin, on suurimmassa osassa kuntia huostaan otettujen määrä noussut ja Hangossa erityisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on ollut kasvussa. Kuvio 85. Kodin ulkopuolelle sijoitetut - 17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,5 1995 2 24 Prosenttia 1, 1,7 1,6 1,4 1,3,5,9 1, 1,,9,7,7 1,1 1,1,9,8,5,4,5,4,3,5,4 Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi Pohja Tammisaari Uusimaa Koko maa Vuonna 25 Länsi-Uudenmaan seudulla tehtiin yhteensä 21 kiireellistä huostaanottoa. Sekä Hangossa että Kirkkonummella kiireellisiä huostaanottoja tehtiin yhdeksän. Kirkkonummella on kuitenkin moninkertainen määrä lapsia Hankoon verrattuna, eli Hangossa kiireellisiä huostaanottoja tehtiin lasten lukumäärään nähden paljon. Toisaalta Hangossa on lastensuojelulle olemassa vankat perinteet, minkä johdosta esimerkiksi kiireellisiä huostaanottoja saatetaan tehdä herkemmin. Taulukko 25. Seudun kiireelliset huostaanotot (LSL 18 mukaiset) vuonna 25 Hanko 9 Inkoo Karjaa 1 Kirkkonummi 9 Pohja 1 Tammisaari 1 Huom! Perustuu kuntien antamiin tietoihin. Kuten kodin ulkopuolelle sijoitettujakin, myös lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä (kuvio 86) -17-vuotiaita on ollut sekä vuonna 2 että 24 suhteessa eniten Hangossa. Hanko myös erottuu selvästi kaikista muista kunnista ja koko Uudenmaan ja 1

koko maan keskiarvosta. Suhteessa vähiten lastensuojelun avohuollon asiakkaita on ollut Karjaalla. Karjaalla ja Inkoossa asiakkaiden osuus on myös laskenut hieman, kun se taas muissa kunnissa on ollut noususuunnassa. Kuvio 86. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä -17 -vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä prosentti 9 8 7 6 5 4 3 2 8,2 6,8 2,3 2,2 1,9 1,8 3 3,4 3,1 2,1 4,8 3,2 4,5 5,3 4 5 2 24 1 Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonumm Pohja Tammisaari Uusimaa Koko maa Huostassa olleiden ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus on kunnissa vaihdellut vuosittain molempiin suuntiin. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden osuus on ollut lievässä noususuunnassa, mutta Hankoa lukuun ottamatta Länsi-Uudenmaan kunnissa ollaan vielä koko maan ja koko Uudenmaan tilastojen alapuolella. Sosiaalipalvelujen kuvaus Länsi-Uudellamaalla 25 selvityksen mukaan Uudenmaan ongelmia lastensuojeluun liittyen ovat sijoituspaikkojen löytämisen vaikeus, lastensuojelun asiakkuuden määrittely ja juridisen konsultaation tarve. Toisaalta sijoituksia tehdään melko vähän, jolloin sijoitustapauksiin ei ehdi muodostua rutiineja eikä siten kerry riittävää tietoa esimerkiksi erilaisista sijoitusmahdollisuuksista. 11

3.4 Ikääntyneet Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvussa Taulukko 26. Ikääntyneiden väestöennuste(v.24) Osuus koko väestöstä v. 25 Osuus koko väestöstä v. 21 Osuus koko väestöstä v. 22 85 v. - Hanko 2 2,3 2,5 Inkoo 1,9 2 2,4 Karjaa 2,4 2,6 2,8 Kirkkonummi,7,8 1,2 Pohja 2,3 2,4 2,3 Tammisaari 2,7 2,9 3,3 Osuus koko Osuus koko väestöstä väestöstä 65-84-v. v. 25 v. 21 Osuus koko väestöstä v. 22 Hanko 15,6 19,1 27,5 Inkoo 14,7 17,1 22,6 Karjaa 15,9 16,9 21,7 Kirkkonummi 8,1 1,1 14,8 Pohja 17,1 15,6 19,2 Tammisaari 18 2 26 Vanhusten määrä ja suhteellinen osuus on sekä 65 84-vuotiaiden että yli 85-vuotiaiden osalta kaikissa kunnissa selvästi kasvamassa. Ainoastaan Pohjassa ennustetaan 75 84- vuotiaiden määrän ja osuuden hieman laskevan vuosien 25 ja 21 välillä. 65-74- vuotiaiden määrä ja osuus kasvavat huimasti esimerkiksi Hangossa ja Inkoossa. Ikääntyneiden kotona asuminen ja laitoshoito vaihtelevat kunnittain 75 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus on Länsi-Uudellamaalla jokaisena tarkastelujaksona hieman kasvanut ja se on ollut kaikkina ajanjaksoina korkein Tammisaaressa ja matalin Kirkkonummella 183. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus Länsi-Uudellamaalla on sen sijaan keskiarvoltaan pysynyt melko samana (9 prosentissa), vaikka kunnissa se on vaihdellut vuosittain. Inkoossa ja Karjaalla kotona asuvien määrä on noussut n. 3 % - yksikköä, kun taas Pohjassa määrä on laskenut vuosien 2 ja 24 välillä saman verran. Kotona asuvien 75 84-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Länsi- Uudellamaalla hieman laskenut, kun taas kotona asuvien 85 vuotta täyttäneiden osuus on hieman noussut vuosien 2 ja 24 välillä (1,9 % -yksikköä). Pohjassa, Kirkkonummella ja Hangossa on kotona asuvien 75 84-vuotiaiden osuus laskenut jyrkästi. Karjaalla osuus on vastaavasti noussut. Kaiken kaikkiaan Länsi-Uudellamaalla asuu suhteessa enemmän 75-84-vuotiaita kotona vastaavanikäisestä väestöstä (n. 95 %) kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Inkoossa ja Karjaalla on 85-183 korkein Tammisaaressa v.24 9,9 % ja matalin Kirkkonummella v.24 3,1 % 12

vuotiaiden kotona asuvien osuus taas selvästi noussut 184, kun muualla se on vähän laskenut. Lukuun ottamatta Tammisaarta, asuu v. 24 Länsi-Uudenmaan kunnissa useampi 85 vuotta täyttänyt kotona kuin koko Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus Länsi-Uudellamaalla on vuodesta 1995 hieman laskenut, mutta pysynyt 46 prosentin tuntumassa. Hangossa on yksin asuvia 75 vuotta täyttäneitä koko ajan ollut eniten ja Kirkkonummella vähiten 185. Vain Hangossa on myös enemmän yli 75 vuotta täyttäneitä kotona asuvia kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on vaihdellut kunnittain ja vuosittain molempiin suuntiin. Kuitenkin sekä Uudenmaan että koko maan keskimääräinen tilasto viittaa yksinasuvien yli 75-vuotiaiden määrän tasaiseen laskuun. Kuvio 87. Kodinhoitoapua saaneet 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä Prosenttia 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 16,2 14,7 12,8 Hanko 22,1 19,6 17,6 Inkoo 39,2 34,8 21,7 Karjaa 25,4 25,4 18,8 16,8 13,7 15,1 Kirkkonummi Pohja 22, 15, 11,9 Tammisaari 18,6 19,3 15,7 Uusimaa 1995 2 24 22,1 19,7 17,7 Koko maa Kodinhoidonapua saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuuden (kuvio 87) keskiarvo Länsi- Uudellamaalla on pysynyt noin kahdessa kymmenessä prosentissa. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin lisääntyneet, sillä esimerkiksi Karjaalla kodinhoitoapua saaneiden määrä nousi jyrkästi (+ 13,1 prosenttiyksikköä) vuosien 1995 ja 2 välillä. Karjaa poikkeaakin vuonna 24 selvästi muista kunnista (39,2 % sai kodinhoitoapua). Karjaalla on perusturvalautakunnan periaatepäätöksen mukaan päätetty panostaa kodinhoitoapuun laitoshoidon sijaan. Tämän vuoksi myös kotona asuvien osuus on Karjaalla selvästi kasvanut. Toisaalta myös vanhustenhuollon yksityistämisen myötä panostus kodinhoitoapuun korostui jonkin verran 9-luvun lopussa ja sitä on vähitellen alettu vähentää 186. Pohjassa ja Tammisaaressa kodinhoitoapua saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus taas on pudonnut vuonna 24. Vuonna 24 Tammisaaressa kodinhoitoapua annettiinkin kaikkein vähiten (11,9 %). Kirkkonummella on prosentuaalisesti paljon kotona asuvia yli 75-vuotiaista, mutta silti melko vähän kotipalvelua saavia. Myös Kirkkonummen Vireä Ikääntyminen strategiassa (25) on painotettu ikääntyvien kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kotipalvelun asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvo ja keskihajonta Länsi- Uudellamaalla on kaksinkertaistunut vuosien 1995 ja 24 välillä 187. Kustannukset ovat 184 Inkoossa + 1 % ja Karjaalla + 4,8 % 185 Vuonna 24 Hangossa 52,1% ja Kirkkonummella 4,8 % 186 Perustuu kunnan antamiin kommentteihin 187 Kasvoi 53 eurosta 112 euroon asukasta kohden 13

kasvaneet kaikissa kunnissa, mutta vuosien 2 ja 24 välillä ne ovat kasvaneet erityisesti Pohjassa ja Karjaalla, Karjaallahan myös kodinhoitoapua saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvoi jyrkästi. Pohjassa ja Karjaalla kustannukset olivatkin vuonna 24 korkeimmat ja Kirkkonummella alueen matalimmat 188. Vuonna 24 kaikissa Länsi- Uudenmaan kunnissa käytettiin enemmän rahaa kotipalveluun kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Kotipalvelun kustannuksia tarkasteltaessa tulee huomioida se, että niistä ei ole eritelty erikseen 75 vuotta täyttäneiden kotipalvelua, vaan siihen sisältyy kaikille väestöryhmille annettu kotipalvelu. Omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden suhteellinen osuus on Länsi- Uudenmaan kunnissa kymmenessä vuodessa noussut vain,8 prosenttiyksikköä. Asiakkaiden osuus on ollut kaikissa kunnissa,5 3 prosentin välillä. Useimmissa kunnissa osuus on vuosien aikana noussut. Erityisen paljon omaishoidon tuen saajien määrä on kasvanut Kirkkonummella (+2,1 prosenttiyksikköä), jossa vuonna 1995 tuen saajia oli toisiksi vähiten ja vuonna 24 eniten. Kirkkonummella omaishoidon kehittämiseen onkin panostettu. Tammisaaressa omaishoidon tuen saajia on ollut muihin kuntiin verrattuna vähän. Uusi lainsäädäntö omaishoidon tuesta astui voimaan vuoden 26 alusta. Lain tarkoituksena oli yhtenäistää ja parantaa omaishoidon tuen ehtoja eri kunnissa. Uuden lainsäädännön toteuttaminen kuntien käytännössä voi kuitenkin tarkoittaa jopa heikennyksiä omaishoitajille ja hoidettaville Hoitopäivät ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä 75 vuotta täyttäneillä (/1 vastaavanikäistä) laskivat Länsi-Uudellamaalla vuosien 1995 ja 2 välillä, mutta nousivat taas vähän vuosien 2 ja 24 välillä. Kuntien välinen keskihajonta on kuitenkin laskenut lähes puolella kymmenessä vuodessa. 2-luvulla on hoitopäiviä ollut edellisen tilaston mukaisesti eniten Inkoossa. Länsi-Uudenmaan kunnissa hoitopäivien määrä on vaihdellut kunnittain molempiin suuntiin eri ajanjaksoina, vaikka Uudellamaalla ja koko maassa hoitopäivien määrä on selvästi noussut. Kuvio 88. pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat yli 75-vuotiaat ja laitoshoidon nettokustannukset, euroa / asukas % vast.ikäisestä väestöstä 14 12 1 8 6 4 2 Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi Pohja Tammisaari Uusimaa Koko maa 35 3 25 2 15 1 5 euroa / asuka 2 Laitoshoidossa olevien määrä 24 Laitoshoidossa olevien määrä 2 Laitoshoidon kustannukset 24 Laitoshoidon kustannukset Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus (kuvio 88) on Länsi- Uudellamaalla vuosien 2 ja 24 välillä laskenut 8,3:sta 6 %:iin. Kuten yllä olevasta kuviosta on nähtävissä, suhteessa eniten pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia yli 75- vuotiaita on ollut Inkoossa ja Tammisaaressa ja vähiten Pohjassa 189. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus on laskenut kaikissa muissa kunnissa paitsi Hangossa, missä se on vähän noussut. Erityisen paljon osuus on laskenut 188 Vuonna 24 Karjaa 166 e /asukas, Pohja 144 e /asukas, Kirkkonummi 59 e /asukas 189 Vuonna 24 Inkoossa 8,4 %, Tammisaaressa 8 %, Pohjassa 3,7 % 14

Karjaalla 19, mihin on vaikuttanut siis jo edellä mainittu panostus kodinhoitoapuun laitoshoidon sijaan. Laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus ikäisistään on laskenut, mutta vanhusten laitoshuollon nettokustannusten keskiarvo asukasta kohden Länsi-Uudenmaan kunnissa on noussut (134 eurosta 171 euroon). Samoin kuntien välinen keskihajonta on lisääntynyt. Vanhusten laitoshuollon nettokustannukset ovat olleet 2-luvulla hoidettavien suhteellisten osuuksien ja hoitopäivien määrän mukaisesti korkeimmat Inkoossa ja selvästi matalimmat ne ovat olleet kaikkina ajanjaksoina Kirkkonummella, jossa kustannukset olivat myös matalammat kuin vastaavankokoisissa kunnissa 191. Lukuun ottamatta Kirkkonummea Länsi-Uudenmaan kunnissa kustannukset ovat olleet keskimäärin korkeammat kuin Uudellamaalla yleensä. Kustannukset ovat kasvaneet muissa kunnissa paitsi Kirkkonummella, jossa ne laskivat v. 24. Muiden vanhusten ja vammaisten palveluiden nettokustannukset asukasta kohden ovat kasvaneet kaikkina ajanjaksoina (kymmenessä vuodessa nelinkertaistuneet). Myös keskihajonta on kasvanut. Kustannukset ovat kasvaneet kaikkina ajanjaksoina kaikissa kunnissa, koko maassa ja Uudellamaalla. Viime vuosina kustannukset ovat olleet korkeimpia Pohjassa, Karjaalla ja Hangossa. Kustannusten jakautuminen kuntien kesken on kuitenkin vaihdellut eri ajanjaksoina. Uudenmaan keskiarvo on tipahtanut Länsi- Uudenmaan kuntien yläpuolelta Länsi-Uudenmaan kuntien alapuolelle (pl. Inkoo). Vanhusten määrä ja osuus väestöstä on Länsi-Uudellamaalla muuta maata korkeampi ja tulee entisestään kasvamaan. Länsi-Uudellamaalla vanhukset asuvat myös hieman muuta maata useammin kotona. Laitoshoidossa olevien vanhusten määrä on jonkin verran laskenut, mutta kotihoitoa saavien määrä on vaihdellut kunnittain, joissain kunnissa kotihoito on selvästi lisääntynyt ja joissain laskenut. Vanhusten kustannuksia tarkasteltaessa täytyy muistaa se, että palvelujen tuottamisen tavat vaikuttavat kustannuksiin ja määriin suurestikin. 3.5 Sairaus ja terveys Länsi-Uudenmaan väestö tervettä mutta terveydenhuollon kustannukset silti kasvussa Perusterveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden Länsi-Uudellamaalla ovat kasvaneet 192. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin vuosien 2 ja 24 välillä vähentyneet lähes puolella eli kuntien kustannukset ovat lähentyneet toisiaan. Karjaalla kustannukset kasvoivat vuonna 2 alueen korkeimmiksi, kunnes putosivat taas vuonna 24 193. Karjaalla kustannusten nousuun vaikutti muun muassa terveydenhoidon ulkoistamiseen (v.1999) liittyvät kustannukset. 2-luvun alussa myös kirjaamistapa muuttui siten, että pitkäaikaishoito kokonaan on kirjattu vanhustenhuollon puolelle. Tämä muutos yhdessä palvelun hinnoittelussa tapahtuneen muutoksen kanssa johti nousun jälkeen kustannusten reippaaseen vähenemiseen. 2-luvulla Kirkkonummella kustannukset ovat olleet kaikkein matalimmat. Vaikka terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet, vuonna 24 kaikissa Länsi-Uudenmaan kunnissa ne olivat vielä kuitenkin matalammat kuin koko maassa ja selvästi pienemmät kuin vastaavankokoisissa kunnissa keskimäärin. 19 Laskenut 1,6 %:sta 4,5 %:iin. 191 Vuonna 24 Inkoossa 288 euroa / asukas, ja Kirkkonummella 48 euroa / asukas 192 13,13 eurolla kymmenessä vuodessa 193 v. 2 531 euroa / asukas ja v. 24 36 euroa / asukas 15

Ikävakioitu sairastavuusindeksi (kuvio 89) ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 1). Länsi-Uudenmaan keskiarvo on pysynyt yhdeksänkymmenen prosentin tuntumassa, eikä yksikään kunta ole ylittänyt maan keskiarvoa eli väestö alueella on suhteellisen tervettä 194. Terveintä väestö on ollut vuonna 24 Kirkkonummella ja Inkoossa ja sairastavinta Hangossa 195. Kuten alla olevasta taulukosta on nähtävissä, sairastavuusindeksin kehityksessä ei ole nähtävissä mitään yhtä kaikki kunnat kattavaa trendiä. Ainoastaan Karjaalla sairastavuusindeksi on koko ajan kasvanut Kuvio 89. Sairastavuusindeksi ja erikoissairaanhoidon nettokustannukset Sairastavuusindeksi ja erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukasta kohden 12 1 8 6 4 2 Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi 1 9 8 7 6 euroa 5 4 3 2 1 Pohja Tammisaari 1995 Sairastavuusindeksi 2 Sairastavuusindeksi 24 Sairastavuusindeksi 1995 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset 2 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset 24 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset Yllä olevasta kuviosta 89 on nähtävissä, että erikoissairaanhoidon nettokustannukset asukasta kohden ovat kaikissa kunnissa nousseet joka vuosi (eri viivadiagrammit edustavat eri vuosia) 196. Kustannukset nousivat erityisesti vuosien 2 ja 24 välillä Hangossa ja Karjaalla. 2-luvulla kustannukset ovat olleet korkeimmat Tammisaaressa, missä erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejäkin oli eniten. Hanko on vuonna 24 ollut kustannuksissa samalla tasolla Tammisaaren kanssa, vaikka siellä taas avohoitokäyntejä oli vähiten. Kustannukset ovat koko ajan olleet alhaisimmat Kirkkonummella, missä sairastavuusindeksikin on ollut pienin. Kirkkonummella kustannukset ovat olleet myös matalammat kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Päinvastoin kuin perusterveydenhuollon kustannusten kohdalla, ylitettiin Länsi-Uudellamaalla erikoissairaanhoidon kustannuksissa joka vuosi koko maan ja Uudenmaan kustannustaso. Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä on ollut koko ajan eniten Tammisaaressa. Vain Tammisaaressa on muutenkin ollut käyntejä enemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin. Kaiken kaikkiaan keskimääräinen käyntimäärä laski monissa kunnissa vuosien 1995 ja 2 välillä, mutta nousi taas vuoteen 24 mennessä. Kirkkonummella vuonna 1995 käyntejä oli vähiten, mutta käyntimäärät ovat koko ajan nousseet. Koko maan tilasto sijoittuu näiden kuntien joukossa keskitasolle. Vuonna 24 erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli vähiten Hangossa, vaikka sairastavuusindeksi ja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat siellä olleet korkeita. 194 Luku on laskettu sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 1. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo 195 Vuonna 24 Kirkkonummi 83,2, Inkoo 8,5 Hanko 96,1 196 kymmenessä vuodessa 278,75 euroa 16

Perusterveydenhuollon asukaskohtaiset nettokustannukset eivät Länsi-Uudenmaan kunnissa näytä olevan yhteydessä sairastavuusindeksiin, mutta erikoissairaanhoidon kustannukset taas ovat sitä korkeammat mitä korkeampi on kunnan keskimääräinen sairastavuusindeksi. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannukset eivät myöskään välttämättä ole yhteydessä toisiinsa, vaan esimerkiksi Karjaalla perusterveydenhuollon kustannukset ovat pienet, mutta erikoissairaanhoidon suuret. Toisaalta Kirkkonummella molemmat ovat matalia ja Hangossa molemmat korkeita. Myös koulutustaso ja työttömyys kulkevat ainakin useimmissa Länsi-Uudenmaan kunnissa yhdessä sairastavuusindeksin kanssa (ks. kuviot77 ja 81). Mitä enemmän kunnassa on työttömyyttä, sitä enemmän on myös sairastavuutta (esim. Hanko ja Karjaa) ja toisaalta, mitä korkeampi koulutustaso sitä vähemmän sairastavuutta (esim. Kirkkonummi ja Inkoo). Nämä pienen otoksen yhteydet eivät tietenkään kerro yleisistä syy-seuraus-suhteista vielä mitään, mutta kertovat jotain muuttujien yhteyksistä tämän aineiston tasolla. Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden 25 64-vuotiaiden suhteellinen osuus Länsi- Uudellamaalla laski hieman vuosien 2 ja 24 välillä 197 ja oli vuonna 24 78,2 hlö / 1 vastaavanikäistä. Hangossa on ollut eniten työkyvyttömyyseläkettä saavia 25 64- vuotiaita 2-luvulla ja määrä on ollut kasvussa 198. Hanko ylittää myös koko maan keskiarvon, jonka alapuolella muut Länsi-Uudenmaan kunnat ovat. Kirkkonummella taas on työkyvyttömyyseläkettä saavia ollut molempina ajanjaksoina kaikkein vähiten myös vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin. Väestö Länsi-Uudenmaan kunnissa sairastaa indeksin perusteella vähemmän kuin koko maahan verrattuna, eikä sairastavuus ole ollut erityisesti kasvussa. Kuitenkin sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon kustannukset ovat olleet kasvussa. Osa selittynee yleisellä kustannustason nousulla ja toisaalta myös väestön ikääntyminen sinänsä aiheuttaa kustannuksia terveydenhuollolle, vaikka vakavien sairauksien määrä ei lisääntyisikään. Depressiolääkkeiden käyttö selvästi kasvanut Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 2 64-vuotiaiden osuus (kuvio 9) on Länsi- Uudenmaan kunnissa kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut ja oli vuonna 24 6,6 %. Jokaisena tarkasteluvuonna on Länsi-Uudellamaalla depressiolääkkeistä saanut korvauksia kuitenkin prosentuaalisesti hieman harvempi kuin Uudellamaalla keskimäärin 199. Kuten alla olevasta taulukosta voi huomata, korvausta saaneiden osuus on kaikissa kunnissa noussut. Kuntien väliset erot eivät kuitenkaan ole kovin suuria, sillä kaikki kunnat ovat kaikkina vuosina olleet noin prosentin sisässä. 197 3,767 hlö / 1 vast.ikäistä 198 vuonna 2 96,5 / 1 vast.ikäistä ja vuonna 24 1,1 / 1 vast.ikäistä 199 paitsi Karjaa v. 24 ylitti Uudenmaan keskiarvon 17

Kuvio 9. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 2-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 8 7 6 5 4 5 6,4 5,3 6,3 5,6 7,7 5,3 6,8 6,1 6,6 4,9 5,8 6,2 7,6 5,9 7,1 1995 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 2-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 2-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 24 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 2-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3 2 2,9 Hanko 2,5 Inkoo 3,1 Karjaa 3,5 Kirkkonummi 2,7 Pohja 2,6 Tammisaari 4,2 Uusimaa 3,8 Koko maa Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus on myös kasvanut, mutta ei yhtä jyrkästi kuin 2 64-vuotiaiden osuus. Karjaalla on tässä ikäluokassa depressiolääkkeistä korvausta saavia ollut vuonna 24 eniten (11,3 %) ja Hangossa vähiten (9,7 %). Koko maahan verrattuna on Länsi-Uudellamaalla yli 65- vuotiaita depressiolääkkeitä käyttäviä suhteessa hieman enemmän, mutta hieman vähemmän kuin Uudellamaalla. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut kaikissa kunnissa. Vuonna 2 osuus kasvoi erityisen paljon Pohjassa, mutta laski taas vuonna 24. Kasvua tapahtui kaiken kaikkiaan enemmän vuosien 1995 ja 2 välillä. Kuvio 91. Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1 asukasta 1 9 8 1995 Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1 asukasta 2 Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1 asukasta 24 Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1 asukasta 7 6 8,7 9,1 5 7,1 6,5 6 6,4 6,9 6,8 7 6,2 7,1 7 6,1 6,5 6,7 6 6 6,3 6,1 4 3 Hanko 4,2 Inkoo 4,3 Karjaa 4,1 3,7 3,4 Kirkkonummi Pohja Tammisaari Uusimaa Koko maa Psykiatrian laitoshoidon potilaiden määrä (1 asukasta kohden) Länsi-Uudellamaalla nousi vuonna 2, mutta laski taas vuoteen 24 2 mennessä (kuvio 91). Kuntien väliset erot ovat kaiken kaikkiaan hieman lisääntyneet. Kuten yllä olevasta kuviosta voi huomata, on Kirkkonummella psykiatrian laitoshoidon potilaita ollut koko ajan vähemmän kuin muualla. Inkoossa ja Pohjassa potilaiden määrä nousi selvästi vuonna 2, mutta laski taas vuoden 1995 tasolle vuonna 24. Karjaalla taas potilaiden määrä nousi selvästi vuonna 24. Tammisaaressa ja Hangossa potilaiden määrä on koko ajan vähän 2 v.1995 6,; v.2 6,65; v.24 5,78 18

laskenut. Koko maa ja Uusimaa sijoittuvat tilastoissa Länsi-Uudenmaan kuntien keskiarvojen keskivaiheille. Koska luvut ovat kuitenkin melko pieniä, on syytä muistaa yksittäistapausten vaikutus eri vuosina eli muutamat potilaat saattavat vaikuttaa koko tilastojen heittelyyn. Esimerkiksi Karjaalla vuosina 23 24 oli 3 4 lasta hoidossa ja se vaikutti heti laitoshoitopäivien määrään ja kustannuksiin. Vuosituhannen alussa Karjaalla lapsia ei ollut hoidossa yhtään. Vuoden 24 jälkeen tilanne on taas tasaantunut. Lasten ja peruskouluikäisten eli -16-vuotiaiden hoitopäivien määrä psykiatrisessa laitoshoidossa on Länsi-Uudellamaalla selvästi kasvanut 21 ja oli vuonna 24 keskimäärin 282 päivää / 1 vastaavan ikäistä kohden. Kuntien välinen keskihajonta laski reippaasti vuonna 2, mutta kasvoi taas vuoteen 24 mennessä. -16-vuotiaiden laitoshoitopäivien määrä on ollut kaikkina ajanjaksoina selvästi suurin Hangossa ja matalin Pohjassa 22. Koko maa ja Uusimaa ovat vuosien aikana sijoittuneet suurin piirtein Länsi-Uudenmaan kuntien puoleen väliin. Hoitopäivien määrässä on tapahtunut kunnittain vaihtelua molempiin suuntiin. Myös perheneuvolan puute Länsi-Uudellamaalla voi vaikuttaa laitoshoitopäivien määriin, sillä koska seudulla ei ole omaa perheneuvolaa (pl. Kirkkonummi), asiakkaita on jouduttu ohjaamaan mielenterveysyksikköön. Tämä voi myös nostaa ihmisten kynnystä pyytää apua. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -17-vuotiaiden määrä on Länsi- Uudellamaalla taas ollut hieman laskussa 23 ja oli vuonna 24 4,8 hlö / 1 vastaavanikäistä. Hangossa -17-vuotiaiden mielenterveydenhäiriöihin sairaalahoitoa saaneiden määrä selvästi nousi vuosien 2 ja 24 välillä. Hangon osuus nousi kaikkein matalimmasta korkeimmaksi. Pohjassa taas sairaalahoitoa saaneiden määrä laski näiden vuosien välillä melko voimakkaasti. Lukuun ottamatta Hankoa mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden määrä on Länsi-Uudenmaan kunnissa laskenut. Myös mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 18 24- vuotiaiden määrä on Länsi-Uudellamaalla hieman laskenut (,5 hlö / 1 vast.ikäistä). 18 24-vuotiaiden hoitoa saaneiden määrä on vaihdellut vuosittain; esimerkiksi Karjaalla ja Kirkkonummella määrät ovat selvästi laskeneet ja Tammisaaressa taas selvästi nousseet. Uudellamaalla ja koko maassa hoitoa saaneiden määrä on laskenut. Jälleen yksittäistapausten vaikutus voi olla merkittävä. 17-74-vuotiaiden hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa Länsi-Uudellamaalla nousivat vuoteen 2 mennessä (26 päivällä), mutta laskivat taas vuoteen 24 mennessä (145 päivällä). Vuonna 24 Inkoossa on hoitopäiviä psykiatrisessa laitoshoidossa 17 74- vuotiailla ollut Länsi-Uudenmaan kunnista vähiten (1,3 pv). Vuosina 1995 ja 2 hoitopäiviä oli selvästi eniten Pohjassa, vuonna 24 Pohjan ohi meni Karjaa (525,3 pv). Uusimaa ja koko maa ovat sijoittuneet tilastoissa Länsi-Uudenmaan kuntien keskivaiheille. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 17 74-vuotiailla ovat vaihdelleet osittain yksittäistapauksista johtuen vuosittain. Uudellamaalla ja koko maassa hoitopäivien määrä on joka vuosi laskenut. Myös Hangossa, Inkoossa ja Kirkkonummella on hoitopäivien määrä laskenut. Karjaalla, Pohjassa ja Tammisaaressa on hoitopäivien määrä vaihdellut. 75 vuotta täyttäneiden psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivien keskiarvo on Länsi- Uudellamaalla kymmenessä vuodessa laskenut paljon (197 päivällä) ja oli vuonna 24 643,6 päivää. Myös kuntien väliset erot ovat laskeneet (318 päivällä). Hoitopäivien määrä 75 vuotta täyttäneillä on vaihdellut kunnissa eri ajanjaksoina, mutta pääasiassa hoitopäivien määrä on kuitenkin laskenut. Esimerkiksi Karjaalla, Pohjassa ja Hangossa on hoitopäivien määrä laskenut jyrkästi. Vain Pohjassa ja Kirkkonummella ne ovat kasvaneet 21 v. 1995 172,5 päivää ja v. 24 282,1 päivää 22 v. 24 Hangossa 445,7 ja Pohjassa 1, päivää 23 1,38 hlö /1 vast.ikäistä 19

vuoden 2 jälkeen. Länsi-Uudellamaalla on hoitopäiviä ollut keskimääräisesti hieman enemmän kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Psykiatrian laitoshoidon ja mielenterveyden sairaalahoidon tilastoja tarkasteltaessa tulee muistaa yksittäistapausten merkitys, eli muutamat potilaat saattavat heilauttaa tilastoja hetkellisesti. Myös kuntien hoitokäytännöt vaikuttavat tilastointiin, panostetaanko esim. avohoitoon vai laitoshoitoon. Näiden tilastojen perusteella näyttäisi siltä, että laitoshoidossa olevien määrä on useimmissa kunnissa vähentynyt, vaikka hoitopäivien määrä on joissain kunnissa lisääntynyt. Toisaalta depressiolääkkeitä käyttävien osuus on selvästi kasvamassa eli näiden tilastojen valossa näyttää siltä, että avohoito on kasvussa. Alkoholijuomien myynti kasvussa Kuvio 92. Alkoholijuomien myynti ja päihdehuollon nettokustannukset e/asukas Alkoholijuomien myynti ja päihdehuollon nettokustannukset litraa 1% alkohol 14 12 1 8 6 4 2 Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi Pohja Tammisaari Uusimaa Koko maa 4 35 3 25 2 15 1 5 euroa / asuka 1995 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 1 %:n alkoholina, litraa 2 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 1 %:n alkoholina, litraa 24 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 1 %:n alkoholina, litraa 1995 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 2 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Alkoholijuomien myynti asukasta kohti on Länsi-Uudellamaalla kymmenessä vuodessa hieman kasvanut (6,3 litrasta 7,4 litraan). Myös kuntien väliset erot ovat kasvaneet. Karjaalla ja Hangossa on alkoholia myyty kaikkina tarkastelujaksoina enemmän asukasta kohti kuin muualla. Alkoholijuomien kulutuksen taustalla on moni seikkoja. Ostomahdollisuudet voivat lisätä myyntiä. Toisaalta esimerkiksi Hanko on selvästi seudun turistikaupunki, jossa järjestetään kesätapahtumia. Myös Karjaalla järjestetään vuosittain isot festivaalit, joka lisää alkoholijuomien määrän näennäistä kulutusta asukasta kohden. Vähiten alkoholia on myyty Pohjassa ja Inkoossa 24. Uudenmaan ja koko maan keskiarvot sijoittuvat Länsi-Uudenmaan kuntien keskivaiheille. Kaikissa muissa kunnissa alkoholijuomien myynti on kasvanut, mutta Inkoossa se on laskenut. Päihdehuollon nettokustannusten keskiarvo Länsi-Uudenmaan kunnissa on niin ikään hieman noussut kymmenessä vuodessa ja oli vuonna 24 n.19 e/asukas 25. Myös keskihajonta on noussut. Erityisen paljon kustannukset ovat kasvaneet Hangossa, jossa kulut nelinkertaistuivat vuosien 1995 ja 24 välillä. Vuonna 24 Hangossa olikin Länsi- Uudenmaan korkeimmat päihdehuollon kustannukset (32,7 e/as). Inkoossa vastaavasti kustannukset ovat koko ajan olleet seudun matalimmat. Sekä Inkoon että Hangon luvut ovat yhdenmukaisia myytyjen alkoholilitrojen kanssa. Toisaalta Pohjassa ei juurikaan myydä alkoholia, mutta päihdehuollon kustannukset ovat kuitenkin kohtalaiset. Karjaalla taas alkoholia myydään paljon, mutta päihdehuoltoon ei toistaiseksi ole panostettu. Länsi- 24 vuonna 24 Karjaalla 12 litraa, Hangossa 1,5 litraa ja Inkoossa ja Pohjassa molemmissa 2,7 litraa 25 vuonna 1995 kustannukset Länsi-Uudellamaalla olivat noin 8 euroa asukasta kohden. 11

Uudenmaan kuntien päihdehuollon kustannukset ovat joka vuosi olleet pienemmät kuin koko Uudenmaan kustannukset keskimäärin. Päihdehuollon laitoksissa olleiden 25 64-vuotiaiden osuus (/1 vast.ikäistä) on Länsi- Uudellamaalla hieman noussut 26. Vuonna 24 päihdehuollon laitoksissa oli 25 64- vuotiaita eniten Kirkkonummella (4,3) ja vähiten Tammisaaressa (2,1) ja Inkoossa ei virallisten tietojen mukaan ollut tapauksia ollenkaan. Vaikka Länsi-Uudenmaan kunnat ovat olleet vuosina 2 ja 24 Uudenmaan keskiarvon alapuolella, on päihdehuollon laitoksissa olevien 25-64-vuotiaiden määrä pääasiassa ollut kasvussa. Päihdesairauksien hoitojaksojen määrä ( / 1 vastaavanikäistä) on 15 24 -vuotiailla Länsi-Uudellamaalla keskimääräisesti hieman laskenut 27 ja oli vuonna 24 3,4 hoitojaksoa / 1 vastaavanikäistä. Päihdesairauksien hoitojaksojen määrät ovat vaihdelleet vuosien 2 ja 24 välillä. Esimerkiksi Karjaalla ja Inkoossa hoitojaksot ovat virallisten tilastojen mukaan loppuneet kokonaan ja Hangossa ja Kirkkonummella on hoitojaksojen määrä kasvanut. Myös Tammisaaressa hoitojaksojen määrä kasvoi huomattavan paljon 28. Koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin hoitojaksojen määrä on hieman laskenut vuosien 2 ja 24 välillä. Kuvio 93. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1 asukasta 3 25 24,2 / 1 as 2 15 1 5 11,4 7 5,3 3,9 7,4 7 8 7,9 12,8 3,1 6,3 12,2 11,2 9,2 9,2 2 24 Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi Pohja Tammisaari Uusimaa Koko maa Asiakkaita päihdehuollon avopalveluissa (1 asukasta kohti) on sekä vuonna 2 että 24 ollut eniten Pohjassa. Pohjassa oli päihdehuollon asiakkaita erityisen paljon vuonna 2 ja asiakkaiden määrä putosi selvästi vuoteen 24 mennessä. Seuraavaksi eniten asiakkaita on ollut Hangossa, jossa asiakkaiden määrä on myös noussut. Vähiten asiakkaita taas on ollut Inkoossa, jossa asiakkaiden määrä on ollut laskussa. Taulukko 27. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. 9. luokan oppilaista Hanko Karjaa Kirkkonummi Tammisaari Uusimaa Koko maa 2 16,63 7,6 12,3 9,5 24 9,93 8,96 9,95 9,47 1,9 7,18 Laittomia huumeita kokeilleiden osuus 8.-9. luokan oppilaista oli vuonna 24 9 1 prosentin tuntumassa. Inkoolaiset käyvät yläasteella Lohjalla, eli inkoolaisten tietoja ei näy tässä. Pohjalaiset nuoret taas käyvät yläasteella Karjaalla eli Pohjan tiedot sisältyvät Karjaan lukuihin. Hangon ja Tammisaaren osalta, joista tiedot löytyvät myös vuodelta 2, näyttää siltä, että huumeita kokeilleiden osuus on selvästi laskenut. Karjaalla taas kokeilijoiden osuus on noussut. Vuonna 24 Kirkkonummella huumeita kokeilleiden 26,53 hlö / 1 vastaavanikäistä kymmenessä vuodessa 27 vuonna 2 3,567 / 1 vast.ikäistä ja vuonna 24 3,4 / 1 vast.ikäistä 28 vuonna 2 hoitojaksoja oli 2 / 1 vast.ikäistä ja vuonna 24 niitä oli 8, eniten kaikista LU-kunnista 111

osuus oli noin prosenttiyksikön korkeampi kuin Karjaalla, missä heidän osuutensa oli pienin. Länsi-Uudenmaan kunnat ylittävät selvästi koko maan keskiarvon, mutta jäävät vähän koko Uudenmaan keskiarvon alapuolelle. Huumeita on ainakin Hangossa tarjolla eri tavalla kuin muualla, koska se on satamakaupunki ja vuonna 2 kokeilleiden osuus olikin melko suuri. Väkivaltarikoksia eniten Hangossa Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä on Länsi-Uudellamaalla kasvanut 29 ja myös kuntien väliset erot ovat kasvaneet. Länsi-Uudenmaan kunnissa poliisin tietoon tuli vuonna 24 keskimäärin 6,1 väkivaltatapausta 1 asukasta kohden. Väkivaltarikoksia on tullut poliisin tietoon vuonna 24 vähiten Inkoossa (2,5 tapausta / 1 as) ja eniten Hangossa (11,3 tapausta / 1 as), missä rikosten määrä on erityisesti noussut. Myös Karjaalla poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä on kasvanut, vaikka laskikin hieman vuonna 24. Muissa kunnissa ilmi tulleiden rikosten määrä on vaihdellut. Länsi- Uudenmaan kunnissa on yleisesti tullut poliisin tietoon vähemmän väkivaltarikoksia kuin Uudellamaalla keskimäärin. Uudellamaalla ja koko maassa väkivaltarikosten määrä on tasaisesti kasvanut. Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikoksien määrä näyttää ainakin Länsi-Uudenmaan kunnissa olevan jonkinlaisessa yhteydessä myydyn alkoholin määrään. Kuten alla olevasta taulukosta on nähtävissä, on Inkoossa ja Pohjassa tehty selvästi vähemmän poliisille ilmoitettuja väkivaltarikoksia kuin muualla ja samoin ostetun alkoholin määrä asukasta kohden on näissä kunnissa selvästi matalampi. Hangossa taas väkivaltarikoksia on tehty (tai niitä on tullut ilmi) selvästi enemmän kuin muualla, mutta toisaalta myös alkoholin myynti on verrattuna esimerkiksi Pohjaan ja Inkooseen selvästi korkeampaa. Kuvio 94. Alkoholijuomien myynti ja poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset vuonna 24 24 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 1 %:n alkoholina, litraa 12, 1, 8, 6, 4, 2, Inkoo Pohja Tammisaari Kirkkonummi Koko maa Uusimaa Karjaa Hanko 2, 4, 6, 8, 1, 12, 24 Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset / 1 asukasta Taulukko 28. Poliisin kotihälytystehtävien (koodi 36) määrä ajalla 1-4 / 26 Hanko 45 Inkoo 5 Karjaa 25 Kirkkonummi 12 Pohja 8 Tammisaari 28 29 2,4 tapauksella / 1 asukasta kohti kymmenessä vuodessa 112

Poliisin kotihälytystehtäviä on tammi-huhtikuussa selvästi eniten ollut Kirkkonummella (taulukko 28). Koska nämä ovat absoluuttisia lukuja, on niitä vaikeaa suoraan vertailla keskenään. Mutta esimerkiksi Hanko ja Karjaa ovat suurin piirtein samankokoisia kuntia ja Hangossa on hälytystehtäviä ollut selvästi enemmän. Tammisaaressa taas on melkein kolmasosa enemmän ihmisiä kuin Hangossa ja Hanko menee tilastoissa myös Tammisaaren ohi. Hangossa hälytyksiä siis vaikuttaisi olevan suhteessa enemmän kuin muualla. Myydyn alkoholin määrä on viime vuosina jonkin verran kasvanut, samoin päihdehuollon kustannukset. Päihdehuollon laitoksissa olleiden osuus on hieman kasvanut, mutta toisaalta päihdehuollon avohuollon asiakkaiden osuus ei ole noussut. Päihdehuoltoa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon se, että seudulla on yhteinen a-klinikka, josta ohjataan päihdehuollon hoitopaikkoihin ja yhteinen pixne-klinikka, missä annetaan päihdehuollon laitoshoitoa. Katko taas hoidetaan usein terveydenhuollon piirissä. Poikkeuksena muista kunnista Kirkkonummella on omaa päihdehuoltoa ja oma a-klinikka, minkä vuoksi Kirkkonummen päihdehuollon kustannukset vaikuttavat ovat melko suuret. Kirkkonummella halutaan hoitaa kaikki apua tarvitsevat ja kynnyksen avunhakemiseen halutaan olevan matala. (Kirkkonummen päihdestartegia 26 215.) Vuonna 23 yhteisen a-klinikan asiakkaista oli Hangosta 32 %, Tammisaaresta 25 %, Karjaalta ja Pohjasta molemmista 18 % ja Inkoosta 6 %. Länsi-Uudenmaan kunnissa olisi tarvetta omaan katkaisuhoitoyksikköön, joka nyt hoidetaan perusterveydenhuollon piirissä. Kaikilla viidellä kunnalla (pl Kirkkonummi) on sopimus Pixne-klinikan kanssa päihdepalveluista. (Sosiaalipalvelujen kuvaus Länsi-Uudellamaalla 25.) 3.5 Vammaiset ja kehitysvammaiset Vammaispalvelujen kustannukset ovat nousussa Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen asukaskohtaiset nettokustannukset (kuvio 95) ovat kasvaneet kaikissa kunnissa kaikkina vuosina. Lukuun ottamatta Pohjaa, kasvu on ollut melko voimakasta. Indikaattori siis kuvaa vammaispalvelulain perusteella järjestettyjen palvelujen aiheuttamia kustannuksia. Luku ei täysin kerro vammaispalveluihin panostamisesta, sillä osa vammaispalvelulain mukaisista palveluista on subjektiivisia oikeuksia, jotka on aina järjestettävä asiakkaalle. Lisäksi kunta voi järjestää vammaisille palveluja myös muiden lakien perusteella (Sotkanet). Kuvio 95. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kustannukset, euroa/asukas 7 6 62,6 euroa 5 4 3 2 1 13,3 27,7 46,2 8,8 2,4 32,4 29,8 14,3 6,4 1,3 41,1 14,1 9,2 15,5 11,5 26,2 39,5 1995 2 24 Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi Pohja Tammisaari 113

Kehitysvammaisten asumispalveluissa olevien asiakkaiden määrä / 1 asukasta kohti on kaikkialla muualla paitsi Hangossa vähän kasvanut. Eniten asiakkaita on vuonna 24 ollut Pohjassa, vaikka Pohjassa taas vammaispalvelujen asukaskohtaiset kustannukset ovat olleet seudun alhaisimpia. Kuvio 96. Kehitysvammaisten asumispalveluissa asiakkaita 31.12. / 1 asukasta 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 1,9 1,9 1,9 1,3 1,2 1,7 2,3 2 1,2 1,2,8 1,9 1,7 3 1,4 2,1 2,5 1995 2 24 Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi Pohja Tammisaari Kehitysvammalaitoksissa on ollut vaihtelevasti asiakkaita (kuvio 97) eri kunnissa eri vuosina. Vain Karjaalla on asiakkaiden osuus pysynyt samana. Suhteessa eniten asiakkaita on vuonna 24 ollut Hangossa, kun taas samana vuonna Pohjassa asiakkaita ei ollut ollenkaan. Kuvio 97. Kehitysvammalaitoksissa asiakkaita 31.12. / 1 asukasta kohti 1,9,8,7,6,5,4,3,2,1 Hanko Inkoo Karjaa Kirkkonummi Pohja Tammisaari 1995 2 24 114

4. Hiiden seudun kuntien välinen vertailu 4.1 Väestö Hiiden seutuun kuuluu seitsemän kuntaa: Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio ja Vihti. Seudullisen yhteistyön taustalla on vuonna 23 käynnistynyt Hiiden pilotin toiminta. Siuntio tuli mukaan pilotin toimintaan vuonna 24, muut kunnat olivat mukana alusta alkaen. Seudulla on ollut perinteisesti seudullista yhteistyötä sosiaalipalvelujen järjestämisessä. Lohja on myynyt sosiaalialan erityispalveluja seudun pienemmille kunnille. Kaupunkeja Hiiden seudun kunnista ovat vain Karkkila ja Lohja, vaikka Lohja ja Vihti ovatkin Hiiden väkiluvuiltaan suurimmat kunnat. 21 Suuria taajamia lukuun ottamatta on Hiiden seutu maaseutumainen. Väestöntiheys on suurin Lohjalla 211, toiseksi suurin Karkkilassa, kolmanneksi suurin Siuntiossa ja pienin Karjalohjalla 212. Vaikka siis Karkkilan väkiluku onkin pienempi kuin Vihdin väkiluku, on sen rakenne kuitenkin kaupunkimainen. Vihdissä on puolestaan paljon pieniä taajamia, eikä yhtä selkeää keskustaa. Seudun suuret kunnat ovat siis Lohja ja Vihti, keskikokoisia kuntia ovat Karkkila, Nummi-Pusula ja Siuntio ja pieniä puolestaan Karjalohja sekä Sammatti. Koko Hiiden seudulla asui vuonna 24 yhteensä noin 85 53 ihmistä. Väestöennusteiden 213 mukaan vuoteen 21, 22, 23 ja 24 mennessä väestö kasvaa tai sen määrä pysyy vakaana kaikissa Hiiden seudun kunnissa paitsi Karkkilassa, missä vuosien 23 24 välillä väestöennusteen perusteella väestö pienenee hieman. Muuttovoittoinen seutu Hiiden seudun kunnat ovat keskimääräisesti muuttovoittoisia. Sammatti on muuttunut muuttotappiokunnasta muuttovoittokunnaksi vuoteen 24 mennessä. Kuntien välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Muuttotappio- ja muuttovoittokunnat näkyvät parhaiten graafisesta kuviosta. Alla olevasta kuviosta (kuvio 98) ilmenee kunkin Hiiden kunnan, koko Uudenmaan ja koko maan nettomuutto vuosina 1995, 2 ja 24. Vuonna 24 Hiiden kunnista ainoastaan Nummi-Pusulasta on muuttanut enemmän ihmisiä tuhatta asukasta kohti, kuin mitä sinne on muuttanut. Siuntion nettomuutto tuhatta asukasta kohti oli vuonna 24 Hiiden seudun kunnista kaikkein suurin. Vuonna 24 Hiiden seudun keskimääräinen nettomuutto on ollut noin 8,2/1 asukasta. Kuvio 98. Hiiden seudun kuntien nettomuutto tuhatta asukasta kohti 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2 23 24 24 18 14 5 5 4 8 4 6 5 6 3 Karjalohja Karkkila -9-3Lohja Nummi-Pusula -1-2 Sammatti -6 Siuntio Vihti -15 95 Kunnan nettomuutto Kunnan nettomuutto 4 Kunnan nettomuutto 21 Hiiden seudun kuntien väkiluvut 1.12.25: Karjalohja 1474, Karkkila 8 87, Lohja 36 585, Nummi-Pusula 6 2, Sammatti 1 3, Siuntio 5 422 ja Vihti 25 935. 211 131,9 asukasta/maakm2 212 12,1 asukasta/maakm2 213 Sotkanetin väestöennustetilasto, jonka lähtöväkilukuina ovat olleet vuoden 23 lopun väkiluvut 1-vuotisikäryhmittäin sukupuolen mukaan. (Sotkanet, viitattu 1.8.26.) 115

Lapsia eniten Vihdissä ja Siuntiossa Vuonna 24 alle kouluikäisten lasten osuus koko Hiiden seudun väestöstä on ollut keskimäärin 8,2 % (kuvio 99). Vihdissä -6-vuotiaiden lasten osuus kunnan väestöstä on ollut jokaisena tarkasteluvuonna suurin, tosin vuonna 24 on lasten prosentuaalinen osuus väestöstä ollut Siuntiossa yhtä suuri kuin Vihdissä. Alle kouluikäisten lasten prosentuaalinen osuus on laskenut vuodesta 1995 vuoteen 24 mennessä kaikissa muissa Hiiden seudun kunnissa paitsi Siuntiossa. Sammatissa lasten prosentuaalinen osuus väestöstä on vuonna 24 ollut kaikkein pienin. Peruskouluikäisten 7-15-vuotiaiden prosentuaalinen osuus on vaihdellut Hiiden seudun kunnissa noin 1 14 % välillä. Kouluikäisten prosentuaalinen osuus väestöstä on vuonna 24 ollut pienin Karkkilassa ja suurin Siuntiossa. Koko Uudellamaalla kouluikäisten lasten ja nuorten osuus väestöstä on ollut jokaisena tarkasteluvuonna pienempi kuin Hiiden seudun kunnissa ja koko maassa. Keskimäärin 12,6 % kaikista Hiiden seudun asukkaista on vuonna 24 ollut peruskouluikäisiä. Työikäisiä eniten Siuntiossa 16 24-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten prosentuaalinen osuus väestöstä on ollut kaikissa Hiiden seudun kunnissa jokaisena tarkasteluvuonna pienempi kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Vuonna 24 16 24-vuotiaita on ollut koko Hiiden seudulla noin 8,6 %. Nuorten ja nuorten aikuisten osuus koko väestöstä on vuonna 24 ollut pienin Karjalohjalla ja suurin Lohjalla. 25 64-vuotiaita on kaikista Hiiden seudun asukkaista vuonna 24 ollut noin 55 %. 25 64-vuotiaiden prosentuaalinen osuus väestöstä on jokaisena tarkasteluvuonna ollut pienin Karjalohjalla ja suurin Siuntiossa. Vuonna 24 Siuntion 25 64-vuotiaan aikuisväestön prosentuaalinen osuus siuntiolaisista on ollut yhtä suuri kuin koko Uudenmaan vastaavanikäisen aikuisväestön prosentuaalinen osuus kaikista uusmaalaisista. Karjalohjalla eniten ikääntyneitä Keskimääräinen eläkeikäisten lukumäärä on tendenssiltään kasvava, vaikka kuntien välillä on myös eroja. Yli 64-vuotiaiden prosentuaalinen osuus 214 Hiiden seudun kuntien väestöstä on vuonna 24 ollut noin 15,7 %. Yli 64-vuotiaiden prosentuaalinen osuus on säilynyt koko tarkasteluajanjaksona 1995 24 likimain samana 215. On huomioitava, että vaikka eläkeikäisten keskimääräinen lukumäärä kasvoikin tasaisesti tarkasteluajankohdasta toiseen, laski heidän prosentuaalinen osuutensa Hiiden seudulla hieman vuodesta 1995 vuoteen 2 mennessä 216. Vuosittaiset muutokset yli 64- vuotiaiden prosentuaalisessa osuudessa ovat kuitenkin hyvin pieniä. Yli 64-vuotiaiden prosentuaalinen osuus väestöstä on Vihtiä ja Siuntiota lukuun ottamatta ollut muissa Hiiden seudun kunnissa koko Uudenmaan 217 vastaavaa osuutta suurempi kaikkina tarkasteluvuosina, eli suurimmassa osassa Hiiden seudun kuntia väestö on keskimäärin ikääntyneempää kuin koko Uudellamaalla. Yli 64-vuotiaiden prosentuaalinen osuus väestöstä on suurin Karjalohjalla kaikkina tarkasteluvuosina. Väestö on Karjalohjalla myös keskimäärin ikääntyneempää kuin koko maassa, vaikka yli 64-vuotiaiden osuus karjalohjalaisista onkin jokaisena tarkasteluvuonna pienentynyt. Karjalohjan kokoisissa kunnissa yli 64-vuotiaan väestön osuus asukkaista on puolestaan lisääntynyt tarkasteluajanjaksona. 218 Hiiden seudun kuntien välillä on myös huomattavia eroja. Eläkeikään ennättäneiden prosentuaalinen osuus on ollut pienin Vihdissä kaikkina 214 Vuonna 1995 noin yli 64-vuotiaiden prosentuaalinen osuus väestöstä 15,5 %, ja vuonna 2 noin 15,4 % 215 Vuoden 1995 15,5 %:sta vuoden 24 15,7 %:iin 216 Vuonna 2 Karkkilan ja Nummi-Pusulan yli 64-vuotiaiden prosentuaalinen osuus väestöstä laski hieman vuoden 1995 prosenttiosuudesta, mutta nousi kuitenkin vuoteen 24 mennessä ohi vuoden 1995 prosenttiosuuden. 217 Uudenmaan yli 64-vuotiaiden osuus uusimaalaisista vuonna 1995 11,33 %; vuonna 2 11,4 %; vuonna 24 12,1 % 218 Karjalohjalla on vuonna 24 (21, %) kuitenkin ollut lähes yhtä suuri prosentuaalinen osuus yli 64-vuotiaita kuin vastaavankokoisissa kunnissa keskimäärin (21,5 %). 116

tarkasteluvuosina 219. Vuonna 24 Vihdin kokoisissa kunnissa yli 64-vuotiaiden prosentuaalinen osuus on ollut 14,4 %, eli Vihdin yli 64-vuotiaiden prosentuaalinen osuus on ollut 3,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vastaavankokoisissa kunnissa keskimäärin. Vuonna 24 kaikista Hiiden asukkaista noin 8,5 % on ollut 65 74-vuotiaita. Kuten yli 64- vuotiaiden osuuskin, on myös 65 74-vuotiaiden osuus väestöstä ollut Hiiden seudun kunnista kaikkein suurin Karjalohjalla 22 jokaisena tarkasteluvuonna ja pienin Vihdissä jokaisena tarkasteluvuonna. Kuten yli 64-vuotiaidenkin kohdalla, on muissa Hiiden seudun kunnissa Vihtiä ja Siuntiota lukuun ottamatta 65 74-vuotiaiden sekä 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä ollut jokaisena tarkasteluvuonna suurempi kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Myös 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä on ollut jokaisena tarkasteluvuonna suurin Karjalohjalla. 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä on vuonna 24 puolestaan ollut pienin Siuntiossa. Noin 7,2 % kaikista Hiiden seudun asukkaista on ollut 75 vuotta täyttäneitä vuonna 24. Kuvio 99. esittää kunkin Hiiden seudun kunnan väestörakenteen vuodelta 24 1 9,7 11,3 9,1 8,7 5,8 7,9 8,2 1,5 8,2 8,5 4,5 6,6 4,6 6,2 8 % 6 4 5,3 54,5 55,5 53,5 56,3 57,7 56,5-6 -vuotiaat 7-15 -vuotiaat 16-24 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 75 vuotta täyttäneet 2 7,2 13,4 9,3 11,1 1,2 12,4 7,5 12,9 8,5 11,4 7,9 13,7 9,6 13,4 8,1 Karjalohja 7,4 Karkkila 8,2 Lohja 7,4 Nummi- Pusula Kunta 7,2 Sammatti 9,7 Siuntio 9,7 Vihti Ulkomaalaisia eniten suurissa kunnissa Ulkomaalaisia on vuonna 24 ollut prosentuaalisesti eniten Karjalohjalla, Sammatissa ja Siuntiossa (taulukko 29). On kuitenkin huomioitava, että Karjalohjan ja Sammatin väkiluvut ovat varsin pienet, mikä nostaa ulkomaalaisten prosenttiosuudet näissä pienissä kunnissa Hiiden seudun suurimmiksi, vaikka ulkomaalaisten absoluuttinen lukumäärä onkin juuri näissä kunnissa kaikkein pienin. 221 Lukumääräisesti eniten ulkomaalaisia on jokaisena tarkasteluvuonna ollut Hiiden seudun suurimmissa kunnissa, Lohjalla ja Vihdissä. 222 219 Vuonna 1995 9,7 %, vuonna 2 1,2 %; vuonna 24 1,8 % 22 Vuonna 24 ko. ikäryhmään on kuulunut 11,3 % kaikista karjalohjalaisista. (Huom. Karjalohjalla vähiten 16 24-vuotiaita ja 25 64-vuotiaita, eli vähän nuoria ja elättäjiä.) 221 Karjalohjalla on v. 24 ollut 31 ulkomaalaista, Sammatissa 21, Siuntiossa 92. 222 Vuonna 24 Lohjalla oli 454 ulkomaalaista, Vihdissä puolestaan 267. 117

Taulukko 29. Ulkomaalaisten prosentuaalinen osuus kunnan väestöstä vuosina 1995, 2 ja 24 Ulkomaalaisten prosentuaalinen osuus kunnan väestöstä 1995 2 24 Karjalohja 1,2 1,4 2,1 Karkkila 1,,9 1,3 Lohja 1,3 1,3 1,3 Nummi-Pusula,4,7 1,1 Sammatti,7 1,6 1,7 Siuntio 1, 1,3 1,7 Vihti,9,8 1, 4.2 Sosioekonominen tilanne ja toimeentulo Elatussuhde edullisin Siuntiossa, demografinen huoltosuhde Vihdissä Elatussuhde eli taloudellinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa 223 on sataa työllistä kohti. Laman jälkeen vuonna 1995 elatussuhde on ollut kaikissa kunnissa, koko Uudellamaalla ja koko maassa korkeimmillaan. Elatussuhde on vuonna 23 ollut korkein Karjalohjalla ja matalin Siuntiossa. Karjalohjalla ikääntyneiden osuus väestöstä on suuri, mikä osaltaan vaikuttaa taloudelliseen huoltosuhteeseen, ja Siuntion elatussuhteeseen vaikuttaa puolestaan parhaassa työiässä olevan 25 64- vuotiaan väestön suuri osuus. Muissa Hiiden seudun kunnissa Siuntiota lukuun ottamatta on elatussuhde ollut vuonna 23 koko Uuttamaata suurempi. Demografinen huoltosuhde 224 on ollut kaikkina tarkasteluvuosina korkein Karjalohjalla, kuten taloudellinen huoltosuhdekin. Väestöllinen huoltosuhde on vuonna 24 ollut matalin Vihdissä. Koko Uudenmaan väestöllinen huoltosuhde on ollut jokaisena tarkasteluvuonna matalampi kuin Hiiden seudulla. Hiiden kuntien keskimääräinen huoltosuhde vuonna 24 on ollut 54,8. Taulukosta 3 näkyy jokaisen Hiiden seudun kunnan, koko Uudenmaan ja koko maan työikäisten 16 64-vuotiaiden 225 prosentuaalinen osuus väestöstä sekä demografinen ja taloudellinen huoltosuhde. Karjalohjalla on kaikkein vähiten elättäjiä eli työikäisiä ja samalla myös eniten elätettäviä ja huollettavia, erityisesti ikääntyneitä. Vihdissä puolestaan työikäisiä on Hiiden kunnista eniten ja vanhuksia vähiten. Taloudellinen huoltosuhde on Hiiden seudun kunnista Vihdissä toiseksi suotuisin heti Siuntion jälkeen. Työikäisten osuus väestöstä on suurin koko Uudellamaalla, mikä ilmenee myös Uudenmaan parempana elatus- ja huoltosuhteena. Nummi-Pusulan huoltosuhde on Karjalohjan jälkeen toiseksi korkein, mikä johtunee työttömien suuresta osuudesta (34,4 % työvoimasta) sekä toiseksi suurimmasta ikääntyneiden osuudesta heti Karjalohjan jälkeen (18,7 % väestöstä). 223 kuten lapset, vanhukset ja työttömät 224 Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde puolestaan kertoo, kuinka monta alle 15-vuotiasta eli alle työikäistä lasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15 64-vuotiasta eli työikäistä kohti. 225 Merkintätavan takia työikäisiksi luetaan tässä raportissa 16 64-vuotiaat, vaikka varsinainen työikä alkaakin jo 15 vuoden iässä. 118

Taulukko 3. 16 64-vuotiaat työikäiset (% väestöstä) ja demografinen huoltosuhde (24) sekä elatussuhde(eli taloudellinen huoltosuhde 23) Kunta Työikäiset 16 64- vuotiaat Elatussuhde 23 Huoltosuhde, demografinen 24 Karjalohja 57,5 158,5 71,2 Karkkila 63,8 122,5 53,7 Lohja 65,7 111,7 49,5 Nummi-Pusula 61 134,4 6,8 Sammatti 64,8 117,8 5,7 Siuntio 65,6 13,4 49,3 Vihti 66,1 15,8 48,3 Keski-Uusimaa 65,4 17,7 49,9 Länsi-Uusimaa 63,5 122,1 54,5 Hiisi (kuntien 63,5 122, 54,8 keskiarvo) Uusimaa 68,8 13,6 42,9 Koko maa 65,4 133,1 5 Koulutustaso koko Uuttamaata alhaisempi Hiiden kunnista prosentuaalisesti eniten jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneistä on vuonna 24 ollut Vihdissä, ja toiseksi eniten Siuntiossa. Hiiden seudulla ainoastaan Vihdissä peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Yhdessäkään Hiiden seudun kunnassa ei kuitenkaan ole prosentuaalisesti yhtä paljon peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneita kuin koko Uudellamaalla (66,7 %), joskin Vihdin lisäksi myös Lohjalla ja Siuntiossa tutkinnon suorittaneiden osuus yltää (yli) 6 prosenttiin. Vähiten tutkinnon suorittaneita on vuonna 24 ollut Karkkilassa ja Karjalohjalla. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on puolestaan suurin Sammatissa, jossa on myös prosentuaalisesti enemmän keskiasteen tutkinnon suorittaneita kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Vähiten keskiasteen tutkinnon suorittaneita on Siuntiossa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on puolestaan eniten Siuntiossa ja Vihdissä. Vähiten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on Karkkilassa ja toiseksi vähiten Nummi-Pusulassa. Hiiden seudun kunnista ainoastaan Siuntiossa ja Vihdissä on prosentuaalisesti enemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita kuin koko maassa keskimäärin, mutta yhdessäkään Hiiden kunnassa ei ole prosentuaalisesti yhtä paljon korkea-asteen tutkinnon suorittaneita kuin koko Uudellamaalla. Eniten hajontaa kuntien välillä on juuri korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden prosentuaalisessa osuudessa ja vähiten taas keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa. Siuntion ja Karkkilan välinen ero korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa on peräti 12,6 prosenttiyksikköä. Keskimäärin tutkinnon suorittaneita on Hiiden seudulla 58 %, keskiasteen tutkinnon suorittaneita 36 % ja korkeaasteen tutkinnon suorittaneita 22 % koko väestöstä. (Ks. kuvio 1) 119

Kuvio 1. Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneet, keskiasteen tutkinnon suorittaneet sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, % 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 24 8 7 6 5 4 3 2 1 54 54 6 55 35 37 36 37 2 17 24 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi- Pusula 59 4 18 19 62 63 33 3 67 36 3433 27 63 38 Sammatti Siuntio Vihti Uusimaa Koko maa 25 Tutkinnon suorittaneiden osuus % Keskiasteen tutkinnon suorittaneet % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet % Väestön koulutustasomittaimen 226 mukaan Hiiden seudun koulutustasoluku on vuonna 24 keskimäärin 267, kun se on samana vuonna ollut koko Uudellamaalla 355 ja koko maassa 3. Hiiden seudulla väestö on siis keskimäärin vähemmän koulutettua kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa. Kuntien välillä on kuitenkin eroja, ja vaihteluväli on varsin suuri. Suurin koulutustasoluku on vuonna 24 ollut Siuntiolla ja pienin Karkkilalla. Siuntiossa kuntalaisten koulutusaste on muita korkeampi myös sen takia, että kuntaan on viime vuosina muuttanut koulutettua väestöä erityisesti pääkaupunkiseudulta. Yksikään Hiiden seudun kunta ei ylitä koko Uudenmaan keskimääräistä koulutustasolukua. Maaseutumaisissa pienissä kunnissa koulutusaste on matalampi, mikä lisää pitkäaikaistyöttömyyden riskiä. Koulutusasteista ilmenee lisäksi kuntien erilainen elinkeinorakenne; Karkkilan pitkä teollinen perinne näkyy perusteollisuuden työntekijöiden suhteellisen alhaisena koulutustasona. (Ks. kuvio 11) Kuvio 11. Väestön koulutustason koulutustasoluku Hiiden seudun kunnissa, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 24 4 35 3 25 2 15 1 5 242 232 281 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi- Pusula 238 25 321 34 355 3 Sammatti Siuntio Vihti Uusimaa Koko maa 226 Väestön koulutustasomittain mittaa väestön koulutustasoa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Mitä suurempi koulutustasoluku on, sitä koulutetumpaa väestö on. 12

Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä eniten Nummi-Pusulassa Kuviosta 12 näkyy, on koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17 24-vuotiaita tuhannesta vastaavanikäisestä ollut eniten Nummi-Pusulassa vuonna 23, toiseksi eniten Karkkilassa ja vähiten Sammatissa. Suuri koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrä synnyttää riskin nuorisotyöttömyyden lisääntymisestä ja kasautuneesta huonoosaisuudesta. Tämä on nähtävissä erityisesti jo muutenkin alhaisen koulutusasteen kunnissa, Nummi-Pusulassa ja Karkkilassa. Keskimäärin koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on Hiiden seudulla vuonna 23 ollut noin 17 tuhatta 17 24-vuotiasta kohti. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus laski aikavälillä 1995 2, mutta nousi jälleen vuoteen 24 mennessä. Vuosina 2 ja 24 on Hiiden seudulla ollut keskimäärin enemmän koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17 24-vuotiaita tuhatta vastaavanikäistä kohti kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa. Ainoastaan Siuntiossa ja Vihdissä koulutuksen ulkopuolelle jääneiden lukumäärä on pienentynyt vuodesta 2 vuoteen 24 mennessä. Kuvio 12. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24-vuotiaat tuhannesta vastaavanikäisestä vuosina 2 ja 23 25 2 15 1 97 169 199 179 157 165 161 28 137 145 181 158 15146 149 146 118 118 5 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Sammatti Siuntio Vihti Uusimaa Koko maa 2 23 Kuntien talous kohtuullisen hyvä Hiiden seudun kunnista ansiotuloja saaneita on ollut prosentuaalisesti eniten Karjalohjalla ja Karkkilassa vuonna 24 (taulukko 31). Karjalohjan asukkaiden keskimääräiset ansiotulot ovat kuitenkin Sammatin jälkeen Hiiden seudun kunnista kaikkein pienimmät. Suurimmat vuosittaiset ansiotulot ovat olleet Siuntiossa, Vihdissä ja Lohjalla. Myös pääomatuloa saaneiden osuus väestöstä on ollut Karjalohjalla Hiiden kunnista kaikkein suurin vuonna 24. Selkeästi suurimmat pääomatulot pääomatuloja saaneita kohti laskettuna ovat kuitenkin olleet Lohjalla ja Siuntiossa, kuten myös ansiotulot ansiotuloja saaneita kohti laskettuna. 121

Taulukko 31. Ansiotuloja sekä pääomatuloja saaneiden prosentuaalinen osuus väestöstä, sekä keskimääräiset ansiotulot että pääomatulot vuonna 24 Ansiotuloja saaneita, % väestöstä Ansiotulot vuodessa Pääomatuloja saaneita, % väestöstä Pääomatulot pääomatuloja saaneita kohti Karjalohja 81, 18 56 45, 3 83 Karkkila 81, 19 328 29, 2 955 Lohja 78, 22 3 34, 4 885 Nummi-Pusula 79, 18 367 41, 3 319 Sammatti 77, 18 864 4, 2 95 Siuntio 74, 24 39 41, 4 819 Vihti 74, 22 893 38, 2 962 Kuntalaisten ansiotulot ovat hyvin samansuuntaiset koulutusasteen kanssa, sillä mitä koulutetumpaa väestö on, sitä suuremmat ovat myös keskimääräiset ansiotulot. Tämä näkyy erityisesti Siuntiossa, missä väestö on Hiiden seudun koulutetuinta, ja myös ansiotulot ovat siellä suurimmat. Pääomatulojen osalta yksittäiset henkilöt vaikuttavat erityisesti pienimpien kuntien saamia arvoja. Hiiden seutu näyttää jakautuvan kahteen osaan koulutustason ja ansiotulojen suuruuden suhteen. Korkeimmin koulutettua ja parhaiten tienaavaa väestöä on Siuntiossa, Vihdissä ja Lohjalla, ja muut Hiiden seudun kunnat muodostavat keskenään melko yhtenäisen ryhmän. Tosin Karkkilan koulutustaso on matalin, vaikka sen asukkaiden vuotuiset ansiotulot ovatkin tämän ryhmän suurimmat. Tämä saattaa johtua esimerkiksi perusteollisuuden työntekijöiden melko hyvästä palkkauksesta suhteessa työn vaatimaan koulutustasoon. (Ks. kuvio 13.) Kuvio 13. Väestön koulutustaso sekä ansiotulot vuodessa, vuonna 24 32 Siuntio Vihti 3 Koulutustaso 28 26 Lohja Sammatti 24 Karjalohja N-P Karkkila 22 18 19 2 21 22 Ansiotulot vuodessa 23 24 25 Ansiotulojen suuruus näyttää olevan yhteydessä myös ahtaasti asumiseen lähes kaikissa Hiiden seudun kunnissa siten, että mitä suuremmat keskimääräiset ansiotulot ovat, sitä vähemmän kunnan sisällä on ahtaasti asuvia asuntokuntia. Ainoastaan Sammatti ja Lohja 122

poikkeavat jonkin verran tästä trendistä. Lohjalla on prosentuaalisesti kaikista vähiten ahtaasti asuvia asuntokuntia, vaikka Siuntion ja Vihdin asukkaiden keskimääräiset ansiotulot ovatkin hieman lohjalaisten ansiotuloja suuremmat. Nummi-Pusulassa ansiotulot ovat kaikkein pienimmät, ja ahtaasti asuvia asuntokuntia on siellä prosentuaalisesti kaikkein eniten. Myös ansiotulot ja sairastavuusindeksi näyttäisivät olevan jonkinlaisessa yhteydessä toisiinsa Hiiden seudulla, tosin Karjalohjan yllättävän alhainen sairastavuusindeksi poikkeaa selvästi tästä trendistä. Näyttää kuitenkin siltä, että mitä suuremmat ovat asukaskohtaiset ansiotulot, sitä matalampi on sairastavuusindeksi. Tämä näkyy selvästi Nummi-Pusulassa, missä ansiotulot ovat melko matalat ja sairastavuusindeksi korkea, sekä Siuntiossa, missä ansiotulot ovat suuret, ja sairastavuusindeksi matala. Muissa Hiiden seudun kunnissa Lohjaa ja Karkkilaa lukuun ottamatta on tuloveroprosentti noussut vuodesta 1995 vuoteen 24 mennessä. Hiiden seudun kaikissa kunnissa tuloveroprosentti on ollut vuonna 24 suurempi kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin (taulukko 32). Korkein tuloveroprosentti on jokaisena tarkasteluvuonna ollut Karkkilalla, vaikka Karkkilan tuloveroprosentti onkin ainut Hiiden seudun kuntien tuloveroprosenteista, joka on laskenut vuosien 1995 2 välillä. Karkkilan kokoisissa kunnissa on jokaisena vuonna ollut pienempi tuloveroprosentti kuin Karkkilassa. Pienin tuloveroprosentti vuonna 24 on ollut Lohjalla. Taulukko 32. Hiiden seudun kuntien ja vastaavankokoisten kuntien veroprosentit vuosina 2 ja 24 Tulovero% Tulovero% vast.kok. vast.kok. Tulovero% kunnissa Tulovero% kunnissa Kunta 2 2 24 24 Karjalohja 17,75 18,14 18,75 18,4 Karkkila 19,75 18,21 19,75 18,56 Lohja 17,5 17,81 18, 18,24 Nummi-Pusula 17,75 18,22 18,5 18,57 Sammatti 17,75 18,14 18,75 18,4 Siuntio 18,75 18,22 19,5 18,57 Vihti 18, 17,81 18,75 18,24 Kaikissa Hiiden seudun kunnissa, koko Uudellamaalla ja koko maassa asukaskohtaisten verotettavien tulojen määrä on aikavälillä 1995-24 kasvanut. Verotettavat tulot asukasta kohti ovat jokaisena tarkasteluvuonna olleet suuremmat koko Uudellamaalla kuin Hiiden kunnissa. Suurimmat verotettavat tulot ovat olleet vuosina 1995 ja 2 Lohjalla, Siuntiossa ja Vihdissä. Vuonna 24 Hiiden seudun korkeimmat asukaskohtaiset verotettavat tulot ovat olleet Siuntiossa (noin 14 2 euroa/asukas). Vuonna 24 Siuntiossa asukaskohtaiset verotettavat tulot ovat olleet noin 46 euroa suuremmat kuin vastaavankokoisissa kunnissa. Pienimmät verotettavat tulot vuonna 24 ovat olleet Karjalohjalla ja Nummi-Pusulassa. Karjalohjalla myös työikäisen väestön prosentuaalinen osuus koko väestöstä on pienin, mikä myötäilee sen kanssa, että verotettavat tulot ovat pienimmät. Niissä kunnissa, joissa on eniten työikäistä väestöä, ovat myös suurimmat verotettavat tulot. Kaikkien Hiiden seudun kuntien talous on valtakunnallisesti katsottuna kohtuullisen hyvässä tilassa, ja myös kuntien tuloveroprosentit ovat keskimääräisellä tasolla. Siuntion vastaavankokoisiin kuntiin verrattuna suuri tuloveroprosentti johtunee osittain kunnan muuttovoittoisuuden synnyttämästä paineesta lisätä kunnan verotusta. Keskimääräiset asukaskohtaiset verotulot ovat kasvaneet Hiiden seudulla vuodesta 1995 vuoteen 24 mennessä noin 78 eurolla (kuvio 14). Pienimmät keskimääräiset verotulot 123

ovat kaikkina tarkasteluvuosina olleet Nummi-Pusulassa 227, ja vuonna 24 suurimmat Siuntiossa. 228 Siuntiossa on vuonna 24 myös suunnilleen samansuuruiset verotulot asukasta kohti kuin koko maassa keskimäärin. Kokoisiinsa kuntiin nähden Siuntion asukaskohtaiset verotulot ovat vuonna 24 olleet noin 88 euroa suuremmat, eli 29 euroa/asukas. Keskimääräiset verotulot vuonna 24 kaikkien kuntien yhteistarkastelussa ovat olleet noin 25 euroa. Koko Uudenmaan verotulot ovat kaikkina tarkasteluvuosina olleet suuremmat kuin Hiiden seudun kunnissa, vaikka verotulot ovatkin Uudellamaalla laskeneet aikavälillä 2 24. Kuvio 14. Verotulot euroina asukasta kohti vuosina 1995, 2 ja 24 4 35 3 25 2 15 1 5 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Sammatti Siuntio Vihti Uusimaa Koko maa 1995 2 24 Toimintakulut ja tuotot kasvaneet Hiiden seudun keskimääräiset asukaskohtaiset toimintakulut ovat kasvaneet tarkasteluajanjaksolla 1995-24 reilulla tuhannella eurolla. 229 Asukaskohtaiset toimintakulut ovat olleet kaikkina tarkasteluvuosina koko Uudellamaalla ja koko maassa suuremmat kuin Hiiden seudulla (taulukko 33). Pienimmät vuoden 24 toimintakulut ovat Hiiden seudulla olleet Siuntiossa, ja suurimmat puolestaan Karjalohjalla. 23 Asukaskohtaiset toimintatuotot ovat kasvaneet tasaisesti aikavälillä 1995 24 kaikissa muissa Hiiden seudun kunnissa paitsi Karkkilassa, missä toimintatuotot pienenivät hieman vuodesta 2 vuoteen 24 tultaessa. Vuonna 24 toimintatuotot ovat olleet kaikissa muissa Hiiden seudun kunnissa pienemmät kuin vastaavankokoisissa kunnissa, paitsi Karjalohjalla, jonka asukasta kohti laskettavat toimintatuotot ovat kyseisenä vuonna olleet suuremmat kuin vastaavankokoisissa kunnissa keskimäärin. Hiiden seudun keskimääräiset toimintatuotot vuonna 24 ovat olleet noin 77 euroa asukasta kohti. (Ks. taulukko 33) Toimintakate heikoin Nummi-Pusulassa, suotuisin Siuntiossa Toimintakate lasketaan siten, että kunnan tuloista vähennetään kunnan menot. Tavallisesti kuntien menot ovat suuremmat kuin kuntien tulot, sillä verotulot ja valtionavustukset eivät sisälly tähän laskelmaan. Keskimääräinen toimintakate Hiiden 227 noin 21 euroa/asukas vuonna 24 228 Korkeimmat asukaskohtaiset verotulot ovat olleet vuonna 1995 Siuntiossa ja Karkkilassa, vuonna 2 Vihdissä. 229 Keskimääräiset asukaskohtaiset toimintakulut Hiiden seudulla ovat vuonna 1995 olleet noin 293 euroa/asukas, vuonna 2 noin 34 euroa/asukas, ja vuonna 24 noin 385 euroa/asukas 23 Karjalohjan vuoden 24 (446 e/asukas) toimintakulut ovat kuitenkin lähes tismalleen samansuuruiset kuin vastaavankokoisissa kunnissa (444e/asukas). Siuntion vuoden 24 toimintakulut (3451e/asukas) ovat puolestaan pienemmät kuin vastaavankokoisissa kunnissa keskimäärin (4389e/asukas). 124

seudun kunnissa on vuonna 24 ollut noin -32 euroa asukasta kohti (taulukko 33). Vuonna 24 Hiiden seudun kunnista Karjalohjalla, Karkkilalla, Lohjalla ja Nummi- Pusulalla on ollut parempi toimintakate kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Koko maata heikompi toimintakate on vain Nummi-Pusulalla. Nummi-Pusulan toimintakate on kuitenkin hieman parempi kuin vastaavankokoisten kuntien keskimääräinen toimintakate vuonna 24. Karjalohjalla, Siuntiossa ja Vihdissä toimintakate on parantunut hieman vuosina 1995 2, mutta heikentynyt jälleen vuoteen 24 mennessä. Hiiden seudun kunnissa palvelut tuotetaan suhteellisen edullisesti. Taulukko 33. Toimintakulut, toimintatuotot ja toimintakate euroina asukasta kohti Hiiden seudun kunnissa ja vastaavankokoisissa kunnissa vuonna 24 Kunta Toimintakulut /asukas Toimintatuotot /asukas Toimintakate /asukas Kunnissa Vast.kok. Kunnissa Vast.kok. Kunnissa Vast.kok. Karjalohja 446 444 1176 786-3231 -3621 Karkkila 45 4347 732 84-3273 -3538 Lohja 3968 491 721 84-3246 -327 Nummi-Pusula 3878 4389 796 1442-346 -3592 Sammatti 3613 444 578 783-335 -3621 Siuntio 3451 4389 476 796-2975 -3592 Vihti 3599 491 472 84-365 -327 Karkkilan lainakanta suuri Hiiden seudun lainakanta asukasta kohti on vuonna 1995 ollut keskimäärin 12 euroa. Vuonna 2 keskimääräinen seudun asukasta kohti laskettava lainakanta on laskenut vuoden 1995 tilanteesta noin tuhanteen euroon. Vuoteen 24 tultaessa keskimääräinen lainakanta on kuitenkin noussut ohi vuoden 1995 tilanteen, noin 125 euroon. Kuntien väliset erot ovat erittäin suuria. Lainakanta euroina asukasta kohti on kaikkina vuosina ollut pienin Karjalohjalla. Vuonna 24 Karjalohjan kokoisissa kunnissa lainakanta on puolestaan ollut noin 116 euroa asukasta kohti, eli yli viisinkertainen Karjalohjan vuoden 24 lainakantaan (21 euroa/asukas) nähden. Kaikkina vuosina suurin lainakanta on ollut Karkkilassa. Karjalohjan, Lohjan, Nummi-Pusulan ja Sammatin lainakanta on myös kaikkina vuosina ollut pienempi kuin koko Uudenmaan keskimääräinen lainakanta. Karkkilan lainakanta poikkeaa merkittävästi muista Hiiden seudun kuntien lainakannoista. Karkkilan kokoisissa kunnissa lainakanta on vuonna 24 ollut noin 115 euroa/asukas, eli Karkkilan lainakanta on ollut lähes kolminkertainen (noin 324 euroa/asukas) vastaavankokoisiin kuntiin nähden. Hiiden seudun kunnat ovat olleet keskimäärin ylijäämäisiä vuosina 2 ja 24. Kuntien välillä on kuitenkin suurta eroa yli- ja alijäämäisyydessä (kuvio 15). Alijäämäisiä kuntia Hiiden seudulla ovat Sammatti ja Siuntio. Siuntion alijäämässä on nähtävissä nopean väestönkasvun vaikutus palvelujen tarpeeseen ja sitä kautta kunnan menoihin. Muut Hiiden seudun kunnat ovat ylijäämäisiä, joskin Karjalohja ja Nummi-Pusula ovat sitä melko niukasti vuonna 24. Siuntion kertynyt alijäämä on suurempi kuin Sammatissa, mutta se on kuitenkin pienentynyt vuodesta 2. Mikään Hiiden seudun kunta ei yllä samaan ylijäämän tasoon kuin koko Uusimaa (yli 1 e/asukas). Vuonna 24 Hiiden seudun kunnista Lohjan ylijäämä on ollut suurin. Lohjan ylijäämä on ollut vuonna 24 noin 68 euroa asukasta kohti, mikä on noin 27 euroa suurempi kuin vastaavankokoisten kuntien ylijäämä (49 e/as.) kyseisenä vuonna. Siuntiolla puolestaan alijäämää on eniten, kun taas Siuntion kokoiset kunnat ovat vuonna 24 olleet keskimäärin ylijäämäisiä (21e/as.). 125

Kuvio 15. Kertynyt yli- ja alijäämä euroina asukasta kohti vuosina 2 ja 24 12 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8 157 679 541 57 45 213 256 188 223 261 146 22 38 63 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula -134 Sammatti -196 2 24 Siuntio -633-325 Vihti Uusimaa Koko maa Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset Sosiaalitoimen nettokustannukset 231 asukasta kohti ovat vuonna 24 olleet noin 876 euroa Hiiden seudulla. Hajontaa on kuitenkin kuntien välillä erityisesti juuri vuonna 24. Sosiaalitoimen nettokustannukset ovat Uudellamaalla korkeammat kuin Hiiden seudulla kaikkina tarkasteluvuosina. Karjalohjalla, Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa sosiaalitoimen nettokustannukset ovat ensin laskeneet vuosien 1995 2 välisenä aikana, mutta nousseet jälleen vuoteen 24 mennessä. Karjalohjalla nettokustannusten nousu ei kuitenkaan ole ylittänyt vuoden 1995 kustannusten tasoa, vaan kustannukset ovat jääneet kyseistä tarkasteluvuotta alhaisemmiksi. Karjalohjaa, Karkkilaa ja Nummi-Pusulaa lukuun ottamatta sosiaalitoimen nettokustannukset ovat nousseet tarkasteluajanjaksolla muissa Hiiden seudun kunnissa, koko Uudellamaalla ja koko maassa. Karjalohjan sosiaalitoimen nettokustannukset olivat vuosina 2 232 ja 24 233 huomattavasti pienemmät kuin muissa Hiiden seudun kunnissa. Vihdin, Sammatin ja Nummi-Pusulan sosiaalitoimen nettokustannukset ovat keskenään melko samansuuruisia, kaikkien edellä mainittujen kuntien nettokustannukset sijoittuvat 9 1 euroa/asukas välille. (Ks. kuvio 16) Terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti ovat kasvaneet jokaisessa Hiiden seudun kunnassa, koko Uudellamaalla ja koko maassa aikavälillä 1995 24. Vuonna 24 kuntien välillä on eniten eroja nettokustannusten määrässä. Nettokustannukset ovat kaikkina kolmena vuonna olleet pienimmät Siuntiossa. Vuonna 2 nettokustannukset olivat suurimmat Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa. 234 Karkkilan ja Nummi-Pusulan nettokustannusten kehitys myötäilee vuosina 1995 ja 2 koko Uudenmaan nettokustannusten määrää, mutta vuonna 24 ne ylittävät jo koko Uudenmaan (1188 e/as.) keskimääräiset nettokustannukset. Huomionarvoista on myös se, että koko maan ja koko Uudenmaan nettokustannukset ovat hyvin samankaltaisia kunakin tarkasteluvuonna. (Ks. kuvio 16) Sosiaali- ja terveystoimen yhteenlasketut nettokustannukset asukasta kohti ovat olleet kaikkina vuosina koko Uudellamaalla suuremmat kuin Hiiden seudun yksittäisissä 231 Vuonna 1995 sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohti noin 7e, vuonna 2 noin 69e 232 n.46e/as. 233 n.55e/as. 234 kustannusten määrä lähes sama kuin koko Uudellamaalla keskimäärin kyseisenä vuonna 126

235 kunnissa. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat jokaisena tarkasteluvuonna olleet suurimmat Nummi-Pusulassa. Pienimmät nettokustannukset ovat vuonna 1995 olleet Karkkilassa, vuonna 2 Siuntiossa ja vuonna 24 Vihdissä ja Lohjalla. Sosiaali- ja terveystoimen kustannusten muodostuminen ja suhde on samantyyppistä Hiiden seudun eri kunnissa, joskin lapsiperhevoittoisissa kunnissa on nähtävissä keskimääräistä suuremmat sosiaalitoimen kustannukset. Kustannuksin vaikuttaa kuitenkin myös kunnan sosiaalitoimen organisoinnin erot, kuten se, onko esimerkiksi päivähoito laskettu osaksi sosiaali- vai sivistystointa ja se, miten ikääntyneiden palveluista aiheutuvat kustannukset on jaettu sosiaali- ja terveystoimen välillä. (Ks. kuvio 16) Kuvio 16. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti vuonna 24 3 25 2 15 1 5 2281 2293 2143 2385 2193 2159 2139 2438 235 4 Sosiaalitoimen nettokustannukset 4 Terveystoimen nettokustannukset 4 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Sammatti Siuntio Vihti Uusimaa Koko maa Toimeentulotukea saavien osuus laskussa Toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden keskimääräinen prosenttiosuus Hiiden seudun asukkaista on pienentynyt ajanjaksolla 1995 24. Toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden prosentuaalinen osuus asukkaista on ollut jokaisessa Hiiden kunnassa, koko Uudellamaalla ja koko maassa suurimmillaan laman jälkeen vuonna 1995. Toimeentulotuen saajien suhteellinen osuus asukkaista on laskenut vuosina 1995 24 kaikissa muissa Hiiden seudun kunnissa, koko Uudellamaalla ja koko maassa paitsi Karjalohjalla ja Lohjalla, joissa molemmissa toimeentulotuensaajien prosentuaalinen osuus on ollut vuonna 24 suurempi kuin vuonna 2. 236 Keskimääräinen Hiiden seudun toimeentulotuen saajien prosenttiosuus kaikkien kuntien asukkaista on vuonna 24 ollut pienempi kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa. Hiiden seudulla toimeentulotuen saajien prosentuaalinen osuus asukkaista on vuonna 24 ollut suurin Karkkilassa (kuvio 1). Karkkilassa vuoden 24 tuensaajien prosentuaalinen osuus kunnan asukkaista on myös Hiiden seudun kunnista lähimpänä koko Uudenmaan vuoden 24 tuensaajien osuutta. Siuntiossa toimeentulotuen saajien prosenttiosuus asukkaista on puolestaan vuonna 24 ollut kaikkein pienin. (Ks. kuvio 17) 235 Keskimääräiset kustannukset Hiiden seudulla vuonna 1995 ovat olleet noin 1435 euroa, vuonna 2 noin 1688 euroa ja vuonna 24 noin 2228 euroa asukasta kohti laskettuna. 236 v.2 5,9 % ja v.24 6,3 % 127

Toimeentulotuen kustannukset asukasta kohti 237 ovat Hiiden seudulla laskeneet ajanjaksolla 1995 24. 238 Myös toimeentulotuen saajien keskimääräinen prosenttiosuus on pienentynyt kyseisinä vuosina. Toimeentulotuen euromääräiset kustannukset asukasta kohti ovat vuonna 24 olleet suurimmat Nummi-Pusulassa, toiseksi suurimmat Lohjalla ja kolmanneksi suurimmat Karkkilassa, missä toimeentulotuensaajien suhteellinen osuus asukkaista on kyseisenä vuonna ollut suurin. Lohjalla toimeentulotuen asukaskohtaiset kustannukset ovat nousseet vuodesta 2 vuoteen 24 mennessä, kuten toimeentulotuen saajien suhteellinen osuuskin. Karjalohjalla toimeentulotuen asukaskohtaiset kustannukset ovat puolestaan pienentyneet vuodesta 2 vuoteen 24 mennessä, vaikka toimeentulotuen saajien suhteellinen osuus asukkaista onkin tänä aikana kasvanut. Vuonna 24 Karjalohjan asukaskohtaiset kustannukset ovat olleet Hiiden seudun kunnista pienimmät. Toimeentulotuen kustannukset asukasta kohti ovat vuonna 1995 olleet suurimmat Siuntiossa, ja pienimmät Karjalohjalla. Vuonna 2 kustannukset ovat jälleen pienimmät Karjalohjalla ja suurimmat Vihdissä. Vuonna 24 kustannukset ovat jälleen olleet pienimmät Karjalohjalla, ja vaikka Sammatin kustannukset ovatkin laskeneet rajusti vuoden 2 tilanteesta, ovat ne silti hieman suuremmat kuin Karjalohjalla. Toimeentulotuen määrissä on nähtävissä kuntarakenteen vaikutus. Kaupunkimaisissa kunnissa toimeentulotuen määrät ovat valtakunnallisestikin maaseutua suuremmat, ja matalamman koulutusasteen ja korkeamman työttömyyden kunnissa kuten Nummi-Pusulassa ja Karkkilassa toimeentulotukea myönnetään muita enemmän. Vuonna 24 toimeentulotuen kustannukset olivat koko Uudellamaalla ja koko maassa suuremmat kuin yhdessäkään Hiiden seudun kunnassa. (Ks. kuvio 17.) Kuvio 17. Toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden prosentuaalinen osuus väestöstä ja toimeentulotuen kustannukset asukasta kohti vuonna 24 14 12 1 8 6 4 2 Karjalohja 65 71 72 118 83 88 54 6,625 7,3 6,3 4,6 4,828 4,4 5,8 7,5 7,7 Karkkila Lohja Nummi-Pusula Sammatti Siuntio Vihti Uusimaa Koko maa Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet Toimeentulotuki euroa/asukas Toimeentulotukea saaneiden 18 24-vuotiaiden keskimääräinen osuus (taulukko 34) vastaavanikäisistä Hiiden seudun asukkaista on laskenut erityisen paljon vuosien 1995 2 välillä. 239 Myös vuodesta 2 vuoteen 24 mennessä toimeentulotukea saaneiden nuorten aikuisten osuus ikäisistään laski hieman. 24 Toimeentulotukea saaneiden 18 24- vuotiaiden nuorten aikuisten prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on ollut selkeästi suurin Karkkilassa 241 vuonna 1995, jolloin Hiiden seudun kuntien väliset erot 237 Indikaattori kertoo toimeentulotuen kustannukset tarkasteltavan seudun yhtä asukasta kohti. Toimeentulotuen bruttomenot asukasta kohti vaihtelevat kunnittain erittäin paljon. Kuntien työttömyysasteella ei tunnu olevan suurta vaikutusta toimeentulotuen menojen määrään. Sen sijaan kuntien kaupunkimaisuus nostaa toimeentulotuen kustannuksia. Myös kuntien toimeentulotuen myöntämiskäytännöt vaikuttavat maksetun toimeentulotuen määrään. (Sotkanet, viitattu 11.7.26.) 238 Keskimääräiset toimeentulotuen asukaskohtaiset kustannukset ovat Hiiden seudulla olleet noin 79 e/asukas vuonna 1995, noin 69e/asukas vuonna 2 ja noin 57e/asukas vuonna 24. 239 7,5 prosenttiyksikköä. 24,6 prosenttiyksikköä. 241 32,2 % 128

toimeentulotukea saaneiden nuorten aikuisten osuuksissa olivat suurimmillaan. Vuonna 1995 toimeentulotuen saajia 18 24-vuotiaista oli puolestaan vähiten Karjalohjalla. Vuonna 24 toimeentulotuen saajia 18 24-vuotiaista on ollut eniten Lohjalla ja vähiten Siuntiossa. Keskimääräinen toimeentulotukea saaneiden 18 24-vuotiaiden prosenttiosuus vastaavanikäisestä väestöstä on Hiiden seudun kunnissa vuonna 24 ollut noin 12,3 %. Karjalohjan 242 tiedot puuttuvat vuosilta 2 ja 24. Toimeentulotuen saajien prosentuaalinen osuus 25 64-vuotiaista on ollut jokaisessa Hiiden seudun kunnassa, koko Uudellamaalla ja koko maassa suurimmillaan vuonna 1995. Toimeentulotukea saaneiden osuus 25 64-vuotiaista on vuonna 24 ollut suurin Karkkilassa ja pienin Sammatissa. Toimeentulotuen saajien osuus 25 64-vuotiaista on pienentynyt vuosina 1995 24 koko Uudellamaalla, koko maassa ja kaikissa muissa Hiiden seudun kunnissa paitsi Karjalohjalla. Karjalohjalla toimeentulotuen saajien osuus kasvoi hieman vuodesta 2 vuoteen 24 tultaessa. Vuonna 24 keskimääräinen toimeentulotuen saajien osuus 25 64-vuotiaista Hiiden asukkaista on ollut 5,3 %. 25 64-vuotiaista toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita on vuonna 24 ollut prosentuaalisesti eniten Lohjalla. Vähiten toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita on kyseisestä ikäryhmästä vuonna 24 ollut Karjalohjalla, missä siis myös toimeentulotuen asukaskohtaiset kustannukset ovat kaikkina tarkasteluvuosina olleet pienimmät. Vuonna 24 toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita 25 64-vuotiaita on kaikissa Hiiden seudun kunnissa ollut prosentuaalisesti vähemmän väestöstä kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden prosentuaalinen osuus on koko Uudellamaalla, koko maassa ja kaikissa muissa Hiiden seudun kunnissa paitsi Sammatissa ollut vuonna 1995 korkeimmillaan. Sammatissa toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden prosentuaalinen osuus 25 64-vuotiaista oli suurimmillaan vuonna 2 (2,1 %). Keskimääräinen toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus 25 64-vuotiaista on Hiiden seudulla vuonna 24 ollut 1,2 %. Taulukko 34. Toimeentulotukea saaneiden prosentuaalinen osuus ikäryhmästä vuosina 2 ja 24 Toimeentulotukea saaneet 18 24- vuotiaat Toimeentulotukea saaneet 25 64- vuotiaat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18 24-vuotiaat 2 24 2 24 2 24 Karjalohja - - 4,9 5,7 -,7 Karkkila 14,2 13,7 7,9 6,9 1,4 1,3 Lohja 13,6 17 6,3 5,7 1,5 1,6 Nummi-Pusula 11,1 9,7 6,7 5,3 1,6 1,5 Sammatti 8,2 11,4 8,5 3,6 2,1 1 Siuntio 14,5 9,3 7,2 4,1 2,1 1 Vihti 15,3 12,4 6,7 5,5 1,9 1,4 Uusimaa 11,6 12,6 8,5 7,1 2,8 2,4 Koko maa 16,5 15,6 8,5 7,3 2,4 1,9 Työttömyys suurinta Nummi-Pusulassa Työttömään työvoimaan lasketaan 15 64-vuotiaat työttömät. 243 Työttömien osuus työvoimasta on ollut kaikissa Hiiden seudun kunnissa, koko Uudellamaalla ja koko 242 Vuonna 23 Karjalohjalla on ollut toimeentulotuen saajia kyseisestä ikäryhmästä 6,9 %. 243 Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös lomautetut lasketaan siis työttömiksi. Yhteensä työttömät keskimäärin vuoden aikana ilmoitetaan jokaisen kuukauden viimeisen päivän työttömien (työnhakijat ja työttömät, joiden työnhakemus on laskentapäivänä voimassa) määristä laskettuna keskiarvona. Tiedot ilmoitetaan joka kuukausi työvoimapiireittäin, ammattipuolen mukaan. Työllinen on henkilö, joka tutkimusajankohtana teki vähintään yhtenä päivänä työtä palkkaa tai voittoa saadakseen tai työskenteli avustavana perheenjäsenenä vähintään kolmanneksen alan normaalista työajasta tai oli työpaikastaan tilapäisesti poissa. 129

maassa suurimmillaan vuonna 1995. Prosentuaalisesti eniten työttömiä oli vuonna 1995 Karkkilassa (21 %). Työttömien osuus on kuitenkin laskenut koko maassa ja kaikissa muissa Hiiden seudun kunnissa paitsi Vihdissä vuosina 1995 24. Vihdissä ja koko Uudellamaalla työttömien osuus työvoimasta on noussut vuodesta 2 vuoteen 24 mennessä. Vuonna 24 työttömien osuus työvoimasta on ollut pienin Siuntiossa ja suurin Nummi-Pusulassa (kuvio 18). Työttömien osuus työvoimasta on vuonna 24 ollut keskimäärin 7 % Hiiden seudulla. Hiiden kuntien työttömyysasteissa on nähtävissä koulutuksen merkitys työttömyysriskiin; alemman koulutusasteen kunnissa työttömyys on korkeammalla tasolla, joskin erot ovat melko pieniä. Työttömien osuudella työvoimasta näyttäisi olevan myös jonkinlainen yhteys väestön terveyden kanssa. Yleistäen voisi sanoa, että mitä enemmän kunnassa on työttömiä, sitä korkeampi on myös kunnan sairastavuusindeksi. Kuvio 18. Työttömien osuus työvoimasta (%) ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (%) vuonna 24 4, 3, 2, 1,, 34,4 28, 25,7 24,2 28,2 29,5 29, 23,4 25,3 7,8 7,4 7,6 7,9 6,3 5,2 6,7 8,1 11,3 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Sammatti Siuntio Vihti Uusimaa Koko maa Työttömät työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät työttömistä Pitkäaikaistyöttömien prosentuaalinen osuus kaikista työttömistä (kuvio 18) on vuonna 24 ollut suurin Nummi-Pusulassa (34 %). Pienin pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on vuonna 24 ollut Vihdissä (23 %), missä työttömien osuus työvoimasta oli kolmanneksi pienin Siuntion ja Sammatin jälkeen. Pitkäaikaistyöttömien osuus on ollut kaikissa muissa Hiiden seudun kunnissa, koko Uudellamaalla ja koko maassa suurimmillaan vuonna 1995, paitsi Siuntiossa. Siuntiossa on vuonna 2 ollut enemmän pitkäaikaistyöttömiä kuin vuonna 1995. Vuonna 2 Siuntiossa peräti 44,1 % kaikista työttömistä oli pitkäaikaistyöttömiä. Vaikka vuonna 24 Siuntiossa onkin ollut vähiten työttömiä koko työvoimasta, on siellä kuitenkin Nummi-Pusulan jälkeen ollut toiseksi eniten pitkäaikaistyöttömiä kaikista työttömistä (29,5 %). Vuonna 24 keskimäärin noin 27,6 % kaikista Hiiden seudun työttömistä on ollut pitkäaikaistyöttömiä, mikä on vähemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin 244, joskin enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Nuorisotyöttömien prosentuaalinen osuus 15 24-vuotiaasta työvoimasta on laman jäljiltä laskenut huomattavasti kaikkialla vuoteen 24 mennessä. Vuonna 24 nuorisotyöttömiä on ollut prosentuaalisesti eniten Lohjalla ja vähiten Siuntiossa (taulukko 35). Hiiden seudun nuorisotyöttömyys on keskimäärin yhtä suurta kuin koko Uudenmaan nuorisotyöttömyys. Koko maan nuorisotyöttömyys on puolestaan ollut korkeampi kuin yhdenkään Hiiden seudun kunnan nuorisotyöttömyys vuonna 24. Nuorisotyöttömien osuus 15 24-vuotiaasta työvoimasta on vuonna 24 ollut Hiiden seudulla keskimäärin noin 6,4 %. Kaikkien työttömien osuus työvoimasta vuonna 24 on puolestaan ollut 7 %. Työvoimaan luetaan kaikki 15 64-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Työllisten määrä saadaan vasta noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen, tämän vuoksi työttömyysprosenttia ei voida saada sitä ennen. (www.sotkanet.fi, viitattu 13.6.26.) 244 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on vuonna 24 ollut Hiiden seudun kunnissa Nummi-Pusulaa ja Siuntiota lukuun ottamatta pienempi kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. 13

Työttömyys Hiiden seudun nuorten keskuudessa on siis ollut,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin kaikenikäisten työttömien osuus koko työvoimasta. Taulukko 35. Nuorisotyöttömien prosentuaalinen osuus 15 24-vuotiaasta työvoimasta vuonna 24 Nuorisotyöttömät % Karjalohja Karkkila Lohja Nummi- Sammatti Siuntio Vihti Uusimaa Koko Pusula maa 4,4 7,8 9,6 6,1 7 3,6 6,6 6,8 15,6 4.3 Lapset ja nuoret Lasten määrä kasvaa Alle kouluikäisten lasten lukumäärä kasvaa hieman vuoden 24 väestöennusteiden mukaan 245 (taulukko 36) vuoteen 21 ja 22 mennessä kaikissa muissa Hiiden seudun kunnissa paitsi Siuntiossa ja Karkkilassa. Lasten määrä kääntyy laskuun juuri Siuntiossa, missä alle kouluikäisten lasten prosentuaalinen osuus väestöstä on tällä hetkellä Hiiden seudun kunnista suurin. Siuntiossa lasten lukumäärä ja prosentuaalinen osuus väestöstä laskee prosentuaalisesti enemmän vuoden 25 tilanteesta kuin Karkkilassa. Eniten lasten prosentuaalinen osuus kasvaa Karjalohjalla, ja lasten lukumäärä kasvaa puolestaan eniten Lohjalla. Prosentuaalinen muutos lasten lukumäärässä on kaikissa kunnissa Siuntiota ja Karkkilaa lukuun ottamatta positiivinen, laskee lasten prosentuaalinen osuus väestöstä kaikissa muissa Hiiden seudun kunnissa vuoteen 22 mennessä paitsi Sammatissa. Lasten lukumäärä siis kasvaa, mutta lasten prosentuaalinen osuus Hiiden seudun väestöstä on väestöennusteiden mukaan vuosina 21 ja 22 pienempi kuin mitä se on vuonna 25 (Ks. taulukko 36). Taulukko 36. -6-vuotiaiden väestöennuste Muutos Muutos Muutos Muutos Ennustettu Ennustettu Vuonna v. 25 v. 25 v. 25 v. 25 lasten lasten Vuonna 25 tilanteesta tilanteesta tilanteesta tilanteesta %-osuus %-osuus Kunta 25 % lkm lkm % % v. 21 v. 22 lkm väestöstä v.21 v.22 v.21 v.22 väestöstä väestöstä Karjalohja 114 7,7 % 17 25 14,9 % 21,9 % 7,9 % 7,5 % Karkkila 68 7,7 % -19-37 -2,8 % -5,4 % 7,5 % 7,2 % Lohja 394 8,5 % 25 74,8 % 2,4 % 8,2 % 7,9 % N-P 435 7,2 % 3 13,7 % 3, % 7,1 % 6,9 % Sammatti 14 8, % 1 1 9,6 % 9,6 % 8,8 % 8,3 % Siuntio 558 1,3 % -95-88 -17, % -15,8 % 8,4 % 8,1 % Vihti 2485 9,6 % 73 157 2,9 % 6,3 % 9,5 % 9, % Keskiarvo 167 8,4 % 2 22 1,3 % 3,1 % 8,2 % 7,8 % Lapsiperheiden määrä laskussa Lapsiperheitä kaikista perheistä on ollut jokaisena tarkasteluvuonna eniten Vihdissä, vaikka lapsiperheiden osuus on sielläkin pienentynyt. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on pienentynyt kaikissa Hiiden seudun kunnissa, koko Uudellamaalla ja koko 245 Väestöennuste on laskettu vuoden 24 lukujen perusteella. Muutosluvut ja prosentit laskettu vuoden 25 väestötietojen pohjalta. 131

maassa. Vuonna 24 lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on ollut suurin Vihdissä (47,6 %) ja pienin Sammatissa (39,9 %). Lapsiperheiden suhteellinen osuus perheistä korreloi myös melko hyvin sen kanssa, kuinka suuri on lasten prosentuaalinen osuus väestöstä; Vihdissä -15-vuotiaiden lasten prosentuaalinen osuus väestöstä on heti Siuntion 246 jälkeen toiseksi suurin. Sammatissa 247-15-vuotiaiden osuus väestöstä on puolestaan toiseksi pienin, ja vähiten -15-vuotiaita on vuonna 24 ollut Karkkilassa, missä taas lapsiperheitä on heti Sammatin jälkeen prosentuaalisesti toiseksi vähiten. Vuonna 24 lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on ollut vain Vihdissä ja Siuntiossa suurempi kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on koko Hiiden seudulla ollut keskimäärin noin 43 %. (Ks. kuvio 19) Kuvio 19. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä sekä yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä vuonna 24 48 Vihti Siuntio 46 Lapsiperheet, % perheistä 44 42 Nummi-Pusula Lohja 4 Karkkila Sammatti Karjalohja 1 12 15 18 2 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 22 Yksinhuoltajaperheiden keskimääräinen osuus kaikista lapsiperheistä on vuonna 24 ollut Hiiden seudulla noin 17 %. Kuten yllä olevasta kuviosta (kuvio 19) näkyy, on Karjalohjalla vuonna 24 yksinhuoltajaperheitä noin 23,3 % kaikista lapsiperheistä, ja lapsiperheitä puolestaan noin 41 % kaikista perheistä. Toisin sanoen, yksinhuoltajaperheitä on Karjalohjalla Hiiden seudun kunnista kaikkein eniten, mutta lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on Karjalohjalla Hiiden seudun kunnista kolmanneksi pienin heti Sammatin ja Karkkilan jälkeen. Siuntiossa puolestaan yksinhuoltajaperheitä on prosentuaalisesti vähiten kaikista lapsiperheistä, vaikka lapsiperheitä onkin siellä kaikista perheistä Vihdin jälkeen toiseksi eniten. Vuonna 24 yksinhuoltajaperheitä oli Karjalohjalla prosentuaalisesti yhtä paljon kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on vuonna 24 246 Siuntiossa -15-vuotiaiden lasten osuus kunnan väestöstä on ollut vuonna 24 23,4 %, eli kyseinen ikäryhmä on Siuntiossa prosentuaalisesti suurin myös koko Uuteenmaahan ja koko maahan verrattuna, Vihdissä kyseiseen ikäryhmään kuuluu 23,1 % väestöstä, eli vain,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin Siuntiossa. 247 Sammatissa -15-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on vuonna 24 toiseksi pienin eli 18,6 %, pienin osuus -15- vuotiaista on Karkkilassa 18,5 %. 132

ollut pienin Siuntiossa (11,8 %). Lohjalla on vuonna 24 ollut toiseksi eniten yksinhuoltajaperheitä kaikista lapsiperheistä (2 %). Karjalohjalla runsaasti ahtaasti asuvia lapsiperheitä Ahtaasti asuvia asuntokuntia on vuonna 24 ollut koko maassa ja koko Uudellamaalla prosentuaalisesti vähemmän kuin Hiiden seudulla. Hiiden seudulla ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on vuonna 24 ollut pienin Lohjalla (11,2 %) ja suurin Nummi-Pusulassa (15,1 %). Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on kuitenkin laskenut kaikissa Hiiden seudun kunnissa, koko Uudellamaalla ja koko maassa vuodesta 1995 vuoteen 24 mennessä. Vuonna 24 keskimäärin noin 12,8 % kaikista Hiiden seudun asukkaista asui ahtaasti. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien prosentuaalinen osuus kaikista lapsiasuntokunnista on vuonna 24 ollut suurin Karjalohjalla (42,4 %), missä oli myös eniten yksinhuoltajaperheitä ja pienin Siuntiossa (27,7 %), missä puolestaan yksihuoltajaperheitä oli vähiten. Siuntiossa ja Vihdissä on vuonna 24 ollut myös prosentuaalisesti vähemmän ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia kuin koko Uudellamaalla, ja muissa Hiiden seudun kunnissa taas on ollut prosentuaalisesti enemmän ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Keskimäärin noin 35,8 % kaikista lapsiasuntokunnista asui ahtaasti Hiiden seudulla vuonna 24. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien kohdalla näyttää siltä, että mitä korkeampi on kunnan sairastavuusindeksi, niin sitä suurempi on ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus kaikista lapsiasuntokunnista. Muut Hiiden seudun kunnat noudattavat tätä trendiä paitsi Karjalohja, missä on melko paljon ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia, vaikka sairastavuusindeksi on matala. Toisaalta Karjalohjalla on eniten yksinhuoltajia, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien melko suureen osuuteen kaikista lapsiasuntokunnista. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja vähemmän kuin koko Uudellamaalla Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleiden lasten ja alle täysi-ikäisten nuorten prosentuaalinen osuus ikäisistään kasvanut jokaisessa Hiiden seudun kunnassa (taulukko 37). Prosentuaalisesti eniten lastensuojelun avohuollon piirissä olleita lapsia on vuonna 24 ollut eniten Karjalohjalla ja Karkkilassa. Karjalohjan prosenttilukuun on kuitenkin suhtauduttava tietyllä varauksella, sillä kunnan lasten ja nuorten lukumäärä on hyvin pieni, jolloin yksittäistapaukset saattavat nostaa prosentuaalisen osuuden varsin suureksi. Sama huomio pätee Sammatin kunnan kohdalla, jonka prosenttilukema on noussut kaikkein eniten vuoden 2 tilanteesta vuoteen 24 tultaessa. Prosentuaalisesti vähiten kyseisten tukitoimien piirissä olleita on vuonna 24 ollut Nummi-Pusulassa. Taulukko 37. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat -17-vuotiaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina 2 ja 24 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat lapset ja nuoret, % 2 24 Karjalohja 1,5 3,6 Karkkila 1,1 3,5 Lohja 2,3 3,2 Nummi-Pusula 2, 2,5 Sammatti,4 3,4 Siuntio 2,2 2,7 Vihti 2,1 2,7 133

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen -17-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kaikkina tarkasteluvuosina ollut koko Uudellamaalla suurempi kuin Hiiden seudun tarkastelussa mukana olevissa kunnissa. 248 Vuonna 24 Karjalohjalla on ollut vähiten kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria ( %) ja Lohjalla puolestaan eniten (1,1 %). Keskimäärin kodin ulkopuolelle sijoitettuja -17-vuotiaita on Hiiden seudulla vuonna 24 ollut,62 % ikäryhmästä. Kodin ulkopuolelle sijoitettuihin lapsiin ja nuoriin sisältyvät myös huostassa olleet lapset ja nuoret. Huostassa olleiden prosentuaalinen osuus -17- vuotiaista on kuitenkin ollut suhteellisen pieni Hiiden seudulla; ainoastaan Karkkilassa vuosina 1995 ja 2 huostaan otettujen prosentuaalinen osuus on ollut yli yhden prosentin (1,1 %) vastaavanikäisestä väestöstä. Kaikkien Hiiden seudun kuntien huostassa olleiden prosentuaalinen osuus kyseisestä ikäryhmästä on ollut pienempi kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Huostassa olleiden prosentuaalinen osuus on vuonna 24 ollut suurin Karkkilassa (,9 %) ja pienin Karjalohjalla ( %), missä siis kodin ulkopuolelle sijoitettuja -17-vuotiaita ei vuonna 24 ollut lainkaan. Hiiden seudun keskimääräinen huostassa olleiden osuus -17-vuotiaista on vuonna 24 ollut,47 %. Täten vuonna 24 kodin ulkopuolelle sijoitetuista Hiiden seudun -17-vuotiaista (,62 %) vain pieni osa ei lukeudu huostassa olleisiin (,47 %). Kiireellisiä huostaanottoja on Hiiden seudulla ollut ainoastaan suurimmissa kunnissa, Lohjalla ja Vihdissä. 249 Lohjalla kiireellisiä huostaanottoja on vuonna 25 ollut 12, Vihdissä puolestaan 1. Kuvio 11. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostassa olleiden prosentuaalinen osuus - 17-vuotiaista vuonna 24. Nummi-Pusulan ja Sammatin tiedot kodin ulkopuolelle sijoitetuista puuttuvat 1,6 1,4 1,2,8 1,6,4,2,9,8 1,1,7,3,4,7,6 1,4 1,,5,4 1,1,7 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Sammatti Siuntio Vihti Uusimaa Koko maa 4 Kodin ulkopuolelle sijoitetut -17 -vuotiaat 4 Huostassa olleet -17-vuotiaat Vuonna 2 Hiiden seudun tuhannesta alle 18-vuotiaasta keskimäärin noin 44 lasta ja nuorta on ollut kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaana. Vuonna 24 kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaita on ollut keskimäärin 5 tuhannesta alle 18-vuotiaasta (kuvio 111). Vaihtelu kuntien välillä on kuitenkin suhteellisen suurta, sillä vuonna 2 Karjalohjalla 25 on tuhannesta nuoresta noin 18 ollut kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaana, ja Karkkilassa puolestaan noin 65. Vuonna 24 kuntien välinen ero on vielä suurempi: Siuntiossa asiakkaita on noin 26/1, kun taas Sammatissa noin 98 tuhannesta. Kuntien kokoerot on kuitenkin huomioitava, sillä pienissä kunnissa yksittäistapaukset saattavat painottua voimakkaasti. Hiiden seudulla perheneuvonnan yksiköt sijaitsevat ainoastaan Lohjalla ja Vihdissä. 248 Vuoden 1995 tiedot puuttuvat Karjalohjalta ja Sammatista. Vuoden 2 tietoja ei ole Nummi-Pusulalta ja vuoden 24 tiedot puuttuvat Nummi-Pusulalta ja Sammatilta. 249 Tiedot alkujaan julkaistu Sosiaalitaidon toimittamassa raportissa Sosiaalipäivystys alueellisena yhteistyönä (Heino, Mäkeläinen & Salmi, 26.) Tiedot vuoden 25 kiireellisistä huostaanotoista on saatu suoraan kunnilta. 25 Karjalohjalaisten lasten psyykkisen kehityksen tutkimukset ja hoito sekä muu asiantuntija-apu kasvatus- ja perheasioissa hankitaan ostopalvelusopimuksen perusteella Lohjan perheneuvolasta. (Karjalohjan www-sivut, URL< http://www.karjalohja.fi/ > viitattu 1.8.26.) 134

Kuvio 111. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana/ 1 alle 18-vuotiasta vuonna 24 12 1 8 6 4 2 98,1 63,1 39,2 44,9 45,4 34,1 25,5 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Sammatti Siuntio Vihti 4 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 alle 18-vuotiasta Kokopäivähoidossa yli puolet 3-5-vuotiaista Vuonna 2 noin 31 % 1-2-vuotiaista Hiiden seudun lapsista oli kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa 251, ja vuoteen 24 mennessä tämä keskimääräinen prosenttiosuus 1-2-vuotiaista laski noin 27 prosenttiin. Vuonna 2 kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleita 1-2-vuotiaita on ollut selkeästi eniten Sammatin kunnassa (noin 46 % pikkulapsista), myös verrattuna koko Uudenmaan tilanteeseen, missä kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleita oli noin 35 % 1-2-vuotiaista. Jälleen on kuitenkin huomioitava kunnan koko; pikkulasten lukumäärän ollessa pieni voi prosenttiosuus nousta korkeaksi, vaikkei lapsia lukumääräisesti paljon kunnan kustantamassa hoidossa välttämättä olisikaan. Pienin prosenttiosuus on vuonna 2 ollut Karkkilassa. Vuonna 24 kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleiden prosentuaalinen osuus oli suurin Nummi-Pusulassa (noin 32 %). Prosentuaalisesti vähiten kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleita 1-2-vuotiaita on vuonna 24 ollut Sammatissa (28 %), missä vielä vuonna 2 1-2-vuotiaiden kokopäivähoidossa olleiden lasten osuus ikäisistään oli siis suurin. Kuvio 112. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleiden prosentuaalinen osuus 1-2- vuotiaista ja 3-5-vuotiaista vuonna 24 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 68,6 56, 59,1 51,9 41, 29,7 29,1 31,9 53,8 3,3 5,6 27,5 2, 19,2 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Sammatti Siuntio Vihti kokopäivähoidossa olleet 1-2 -vuotiaat kokopäivähoidossa olleet 3-5 -vuotiaat 251 Indikaattori ilmaisee kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa vuoden lopussa olleiden 1-2-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona on käytetty vuoden viimeisen päivän tietoa. Luvuissa on mukana kokopäivähoidossa päiväkoti- ja perhepäivähoidossa olleet 1-2 -vuotiaat lapset. Kunnan kustantamalla päivähoidolla tarkoitetaan niiden palveluiden määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Kunnan kustantamissa palveluissa on omasta tuotannosta vähennetty myynnit ja lisätty ostot. Luvuissa on mukana kuntien yksityisiltä ostamassa kokopäivähoitopalvelussa olevat 1-2 -vuotiaat lapset, mutta ei muussa yksityisessä kokopäivähoidossa olevat lapset kuten yksityisen hoidon tukea saavat 1-2 -vuotiaat lapset. (Sotkanet, viitattu 8.8.26.) 135

Vuonna 2 kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleita 3-5-vuotiaita oli Hiiden seudulla keskimäärin noin 51 % ikäluokasta ja vuonna 24 noin 54 prosenttia. 3-5- vuotiaiden osuus kokopäivähoidossa olleista ikäisistään on huomattavasti suurempi kuin 1-2-vuotiaista, mihin vaikuttanee ainakin osittain lapsen vanhemman hoitovapaan päättyminen lapsen täytettyä 3 vuotta. 252 Vuonna 2 kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleita 3-5-vuotiaita oli prosentuaalisesti eniten Karjalohjalla (noin 59 %), ja vähiten Nummi-Pusulassa (noin 4 %). Vuonna 24 eniten vastaavassa hoidossa oli Sammatissa (69 %). Muissa Hiiden seudun kunnissa Sammattia lukuun ottamatta on 3-5-vuotiaiden kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleiden prosentuaalinen osuus ikäryhmästä vuonna 24 ollut Uudenmaan osuutta (noin 64 %) pienempi. Osapäivähoito ei kovin yleistä Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleita 1-2-vuotiaita oli vuonna 2 Hiiden seudulla keskimäärin noin 1,7 % ja vuonna 24 noin 1,9 % vastaavanikäisestä väestöstä. Nämä keskimääräiset prosenttiluvut ovat melko pieniä. Kuntien välillä on kuitenkin jonkin verran eroja. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleiden 1-2- vuotiaiden osuus ikäisistään oli vuonna 2 suurin Karjalohjalla (n. 6 %), ja pienin Sammatissa, missä osapäivähoidossa olleita 1-2-vuotiaita ei ollut vuosina 2 ja 24 lainkaan. Toisaalta taas kokopäivähoidossa olleiden osuus 1-2-vuotiaista oli juuri Sammatin kunnassa suurin vuonna 2. Myös koko maan ja koko Uudenmaan prosentuaalinen osapäivähoidossa olleiden osuus jää alle kahden prosentin. Myös 3-5-vuotiaiden osapäivähoidossa olleiden prosentuaalinen osuus ikäisistään on Hiiden seudulla melko pieni. Vuonna 2 keskimäärin 4,5 % 3-5-vuotiaista Hiiden seudun lapsista oli kunnan kustantamassa osapäivähoidossa, vuonna 24 puolestaan vähän enemmän, 5,5 %. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleiden osuus 3-5- vuotiaista oli vuosina 2 ja 24 suurin Karkkilassa 253 ja pienin Sammatissa, missä kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleita 3-5-vuotiaita ei ollut lainkaan kumpanakaan vuonna. Koko Uudellamaalla ja koko maassa kunnan kustantamassa osapäivähoidossa oli vuonna 2 noin 6 % ja vuonna 24 noin 4-5 % 3-5-vuotiaista lapsista. Koko Hiiden seudun keskiarvot 254 myötäilevät suhteellisen hyvin valtakunnallista tilannetta. Kuvio 113. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleiden 1-2-vuotiaiden ja 3-5- vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisistä vuonna 24 2 15 16,5 1 5 6,5 5,8 6,1 2,7 5,4 2,8 1,6 1,1 1,7,7,4 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Sammatti Siuntio Vihti osapäivähoidossa olleet 1-2 -vuotiaat osapäivähoidossa olleet 3-5 -vuotiaat 252 Vanhempainloman jälkeen vanhemmilla on oikeus jäädä työsuhteen katkeamatta hoitovapaalle. Hoitovapaalla voi halutessaan olla siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaan ajalta ei makseta palkkaa, mutta vanhemmalla on oikeus lasten kotihoidon tukeen (www.stm.fi, viitattu 7.6.26). 253 vuonna 2 noin 13 % ikäryhmästä; vuonna 24 noin 16,5 % ikäryhmästä 254 vuonna 2 4,5 % ja vuonna 24 5,5 % 136

-6-vuotiasta lasta kohti laskettavat päivähoidon nettokustannukset ovat kasvaneet aikavälillä 1995 24 jokaisessa Hiiden seudun kunnassa, koko Uudellamaalla ja koko maassa. Koko Uudenmaan nettokustannukset ovat kuitenkin jokaisena vuonna olleet suuremmat kuin Hiiden seudun kunnissa. Pienimmät kustannukset vuosina 1995 ja 2 olivat Karjalohjalla ja vuonna 24 puolestaan Siuntiossa. Päivähoidon nettokustannukset lasta kohti laskettuna ovat Hiiden seudun kunnista olleet jokaisena vuonna korkeimmat Vihdissä (v. 24 noin 465 euroa/-6-v.).vuonna 24 keskimääräiset nettokustannukset Hiiden seudulla olivat noin 39 euroa -6-vuotiasta lasta kohti laskettuna. Myös asukasta kohti laskettavat päivähoidon nettokustannukset ovat nousseet aikavälillä 1995 24. 255 Vihtiä lukuun ottamatta päivähoidon nettokustannukset asukasta kohti laskettuna ovat olleet kunakin vuonna pienemmät kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Päivähoidon asukasta kohti lasketut nettokustannukset ovat Hiiden seudun kunnista olleet pienimmät Sammatissa (193 e/asukas) vuonna 1995, Karjalohjalla (214 e/asukas) vuonna 2 ja jälleen Sammatissa (n.26 e/asukas) vuonna 24. Päivähoidon kustannusten muodostumisperusteet ovat erittäin vaihtelevia, minkä lisäksi myös päivähoitopalvelujen rakenne vaikuttaa paljon kustannustasoon. Tämän takia kustannusten vertailtavuus on heikko. 4.4 Ikääntyneet Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa Väestöennusteiden mukaan ikääntyneen väestön osuus koko Hiiden seudun asukkaista kasvaa. Ainoastaan Sammatissa 85 vuotta täyttäneiden osuus laskee hieman vuoteen 21 mennessä, mutta nousee jälleen vuoteen 22 tultaessa ohi vuoden 25 osuuden. Ikääntyneiden lukumäärä kasvaa vuoden 25 tilanteesta prosentuaalisesti huomattavan paljon Siuntiossa vuoteen 22 mennessä; 65 84-vuotiaiden lukumäärän prosentuaalinen kasvu on huomattavan suuri, minkä lisäksi myös 85 vuotta täyttäneiden lukumäärän prosentuaalinen kasvu on Siuntiossa Hiiden seudun kunnista suurin. Hillityin prosentuaalinen kasvu 65 84-vuotiaiden määrässä on Karkkilassa, rajuin se on siis Siuntiossa ja toiseksi suurin Vihdissä. Lukumääräisesti kyseisen ikäryhmän osuus väestöstä kasvaa kuitenkin eniten Lohjalla ja vähiten Karjalohjalla. Myös 85 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa lukumääräisesti eniten Lohjalla, ja prosentuaalinen kasvu vuoden 25 tilanteeseen verrattuna on Lohjalla suurin vuoden 22 tilannetta katsottaessa. Vuonna 21 prosentuaalisen kasvun kärkisijaa pitää Karjalohja. (Taulukko 38.) Taulukko 38. Väestöennuste 65-84-vuotiaille sekä 85 vuotta täyttäneille vuoden 25 väestötilanteesta Muutos lkm Muutos % Muutos lkm Muutos % 65-84-v. 65-84-v. 85 vuotta täyttäneet 85 vuotta täyttäneet 21 22 21 22 21 22 21 22 Karjalohja 12 122 4,5 % 45,4 % 12 14 38,7 % 45,2 % Karkkila 91 645 6,6 % 46,7 % 44 75 24,6 % 41,9 % Lohja 818 3427 17,6 % 73,8 % 136 336 3,8 % 76, % N-P 122 58 12,2 % 5,7 % 4 45 3,1 % 34,9 % Sammatti 35 144 18,8 % 77,4 % -4 7-13,3 % 23,3 % Siuntio 143 539 26,5 % 1, % 13 37 24,1 % 68,5 % Vihti 535 231 21, % 9,5 % 57 179 21,1 % 66,3 % 255 Lasten päivähoidon nettokustannusten määrä asukasta kohti laskettuna on vuonna 1995 ollut Hiiden seudulla noin 25 euroa. Vuoteen 2 mennessä nettokustannukset ovat nousseet noin 3 eurolla, kustannukset ovat olleet vuonna 2 noin 28 euroa asukasta kohti. Vuoteen 24 mennessä keskimääräiset Hiiden seudun nettokustannukset henkeä kohti ovat nousseet noin 5 eurolla 33 euroon/asukas. 137

Vuodelle 21 tehdyn väestöennusteen mukaan (taulukko 1) ikääntyneiden osuus koko väestöstä on 65-84-vuotiaiden kohdalla suurin Nummi-Pusulassa ja pienin Vihdissä ja 85 vuotta täyttäneiden kohdalla puolestaan suurin Karjalohjalla ja selkeästi pienin Siuntiossa sekä Vihdissä, vaikka kyseisen ikäryhmän edustajien osuus väestöstä nouseekin myös näissä kunnissa vuoden 25 tilanteesta. Vaikka siis prosentuaalisesti ikääntyneiden lukumäärä kasvaakin Siuntiossa huomattavasti vuoden 25 tilanteesta (taulukko 9), ei ikääntyneiden osuus väestöstä kasva Siuntiossa kovinkaan dramaattisesti vuosiin 21 ja 22 mennessä (taulukko 39). Taulukko 39. Ikääntyneen väestön osuus väestöstä vuonna 25 ja vuosien 21 ja 22 väestöennusteiden mukaan 65-84-v. 85v.ja > 65-84-v. 85v.ja > 65-84-v. 85v.ja > osuus osuus osuus osuus osuus osuus Kunta v.25 v.25 v.21 v.21 v.22 v.22 väestöstä väestöstä väestöstä väestöstä väestöstä väestöstä Karjalohja 18,2 % 2,1 % 17, % 2,6 % 21,7 % 2,5 % Karkkila 15,7 % 2, % 16,8 % 2,5 % 22,7 % 2,9 % Lohja 12,7 % 1,2 % 14,4 % 1,5 % 2, % 1,9 % N-P 16,6 % 2,1 % 18,2 % 2,2 % 23,3 % 2,7 % Sammatti 14,3 % 2,3 % 17, % 2, % 24, % 2,7 % Siuntio 9,9 % 1, % 12,4 % 1,2 % 18,6 % 1,6 % Vihti 9,8 % 1, % 11,4 % 1,2 % 16,6 % 1,5 % Keskiarvo 13,9 % 1,7 % 15,3 % 1,9 % 21, % 2,3 % Kotona asuminen yhtä yleistä kuin koko Uudellamaalla Keskimäärin 89 % kaikista Hiiden seudun 75 vuotta täyttäneistä asukkaista on asunut kotona vuonna 24 (taulukko 4). Sammatissa kaikki 75 vuotta täyttäneet on tilastoitu kotona asuviksi vuonna 2, mutta vuoteen 24 mennessä enää 83,3 % 75 vuotta täyttäneistä asui kotona. Vuoden 24 prosentuaalinen osuus kotona asuvista on täten vuonna 24 pienin Sammatissa, vaikka vielä vuonna 2 se olikin suurin. Suurin kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus on vuonna 24 ollut Siuntiossa (n. 95 %). Yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus on vuonna 24 ollut koko Uudellamaalla korkeampi kuin Hiiden seudulla. Uudellamaalla liki puolet 75 vuotta täyttäneistä asui yksin. Hiiden seudun kunnista yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on vuonna 24 ollut suurin Lohjalla (49,2 %) ja pienin Nummi-Pusulassa (39,9 %). 75 84-vuotiaista Hiiden seudun asukkaista noin 93 % asui vuonna 24 kotona. Vuonna 2 myös kaikki Sammatin 75 84-vuotiaat on tilastoitu kotona asuviksi, ja vuonna 24 enää 87,7 %. Prosentuaalisesti vähiten kotona asuvia 75 84-vuotiaita on vuonna 24 siis ollut Sammatissa, toiseksi vähiten Karjalohjalla. Sammatin tapaus on poikkeuksellinen, sillä vuonna 2 myös kaikki 85 vuotta täyttäneet on tilastoitu kotona asuviksi, mutta vuonna 24 enää noin 73 % ikäryhmästä asui kotona, muutos on jälleen huomattavan suuri. Tämä johtunee tilastointitavasta. Lisäksi trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on, sitä todennäköisempää on myös satunnainen vaihtelu. Keskimäärin Hiiden seudun 85 vuotta täyttäneistä 8 % asui kotona vuonna 2, ja 75 % vuonna 24. Pienin kotona asuvien 85 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus on vuosina 2 ja 24 ollut Karjalohjalla. Vuoden 1995 tiedot puuttuvat tarkastelusta kaikkien ikäryhmien kohdalla. Eroja seudun kuntien välillä on nähtävissä lähinnä juuri 85 vuotta täyttäneiden kotona asuvien kohdalla, jolloin Siuntion ja Karjalohjan kotona asuvien osuuksien ero on suuri. (Ks. taulukko 4) 138

Taulukko 4. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, kotona asuvat 75 84-vuotiaat ja 85 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 24 Kunta Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotona asuvat 75 84-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Karjalohja 84,1 9,8 63,9 Karkkila 92,6 95 82,4 Lohja 9,8 94 78,3 Nummi- Pusula 88,1 93,8 69,6 Sammatti 83,3 87,7 72,4 Siuntio 94,9 96,8 88,5 Vihti 87,9 92,4 71,3 Uusimaa 89,2 93,3 75,6 Koko maa 89,7 93,6 76 Hiisi (Hiiden kuntien keskiarvo) 88,8 92,9 75,2 Kodinhoitoapua saaneiden osuus laskenut, kotipalvelun nettokustannukset kuitenkin nousseet Kodinhoitoapua saaneiden 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Hiiden seudulla pienentynyt aikavälillä 1995 24. 256 Tämän tendenssin mukaan näyttäisi siltä, että keskimäärin yhä harvempi 75 vuotta täyttänyt saa kodinhoitoapua Hiiden seudulla. Karjalohjalla on ollut kaikkina vertailuajankohtina prosentuaalisesti eniten kodinhoitoapua saaneita 75 vuotta täyttäneiden kotitalouksia (4 % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 24). Tämä menee yksiin sen kanssa, että Karjalohjan kotipalvelun nettokustannukset ovat olleet jokaisena vuonna kaikkein korkeimmat, joskin kotipalvelu sisältää muitakin palveluja kuin vain ikääntyneiden palveluita (kuvio 114). Vuonna 24 kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden 75 vuotta täyttäneiden kotitalouksien prosenttiosuus vastaavanikäisestä väestöstä on Hiiden seudun kunnista Vihdissä kaikkein pienin. Lohjan ja Nummi-Pusulan tilanne myötäilee koko maan ja Uudenmaan tilannetta vuonna 24. Kotipalvelun nettokustannusten määrässä asukasta kohti on huomattavia eroja kuntien välillä. Keskimääräiset kotipalvelun asukaskohtaiset nettokustannukset ovat olleet kaikkien Hiiden kuntien yhteistarkastelussa noin 155 euroa asukasta kohti vuonna 24. Keskimääräiset Hiiden seudun kotipalvelun nettokustannukset ovat kaikkina tarkasteluvuosina nousseet. Karjalohjan kotipalvelusta aiheutuvat asukaskohtaiset nettokustannukset ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 1995 (n. 23e/asukas) vuoteen 24 (n.49e/asukas) mennessä. Nettokustannusten kasvu onkin ollut Karjalohjalla huomattavan suurta verrattuna muihin Hiiden seudun kuntiin, koko Uuteenmaahan sekä koko maahan. Nettokustannukset ovat nousseet aikavälillä 1995 24 kaikkialla muualla paitsi Sammatissa 257. Lohjalla, Siuntiossa ja Vihdissä kustannusten nousu on kuitenkin ollut melko tasaista ja suhteellisen pientä. Kotipalvelun nettokustannukset asukasta kohti ovat vuonna 24 olleet kaikkein pienimmät Sammatissa, missä vanhusten laitoshuollon nettokustannukset puolestaan olivat korkeimmat. Jälleen on kuitenkin huomioitava, että kotipalvelu ei koske ainoastaan vanhuksia. Karjalohjalla taas kotipalvelun nettokustannukset ovat kautta linjan olleet korkeimmat, muttei siellä ole vanhusten 256 vuonna 1995 ollut noin 27 %, vuonna 2 noin 25 % ja vuonna 24 noin 19 % 257 Sammatissa kotipalvelun nettokustannukset ovat ensin nousseet aikavälillä 1995 2 ja sitten laskeneet noin kolmannekseen vuodesta 2 vuoteen 24 mennessä. 139

laitoshuollon nettokustannuksia lainkaan. 258 Myös Karkkilassa, missä vanhusten laitoshuollon nettokustannukset asukasta kohti olivat olemattomat, ovat kotipalvelun nettokustannukset huomattavasti suuremmat kuin muissa Hiiden seudun kunnissa, koko Uudellamaalla ja koko maassa. Ainoastaan Siuntion, Vihdin ja Sammatin asukaskohtaiset nettokustannukset ovat vuonna 24 olleet pienemmät kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. (Ks. kuvio 114) Kuvio 114. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä ja kotipalvelun nettokustannukset asukasta kohti vuonna 24 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 35 3 25 2 15 1 5 Uusimaa Koko maa Siuntio Lohja Sammatti Vihti N-P Karkkila Karjalohja 2 Kotipalvelun nettokustannukset, /as. 4 Omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneitä asiakkaita vuoden aikana on Hiiden seudulla ollut melko vähän (n.1,2 % -2,9 % vastaavanikäisestä väestöstä). Vuosina 2 ja 24 omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneitä asiakkaita vastaavanikäisistä on ollut selkeästi eniten Sammatissa (vuonna 24 n. 3,6 %), ja vähiten Karkkilassa. Kaikissa muissa kunnissa kustannusten tendenssi on ollut tasaisesti kasvava, paitsi Karjalohjalla, Lohjalla ja Sammatissa. Keskimäärin omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneitä asiakkaita on Hiiden seudulla ollut vuonna 24 1,93 % vastaavanikäisestä väestöstä. Hiiden seudun suurimmissa kunnissa on asiakkaita ollut vuonna 24 1,8 % Lohjalla ja 2,2 % Vihdissä. Laitoshoito yleisintä Sammatissa Hoitopäiviä ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä tuhatta vastaavanikäistä kohti on 75 vuotta täyttäneillä vuonna 24 ollut eniten Sammatissa (n. 59 83 hoitopäivää) ja vähiten Karkkilassa (n. 1 4 hoitopäivää). Vielä vuonna 2 ei tuhatta 75 vuotta täyttänyttä kohti ollut Sammatissa lainkaan hoitopäiviä, mikä on ristiriidassa sen kanssa, että laitoshoidon nettokustannukset eivät olleet kyseisenä vuonna nollilla. Hoitopäiviä on Hiiden seudun kunnissa ollut vuonna 24 noin 35 13 tuhatta vastaavanikäistä kohti, mikä on enemmän kuin koko maassa ja koko Uudellamaalla keskimäärin. 258 On kiinnostavaa, että Karjalohjalla on suhteellisesti vähiten kotona asuvia yli 85 vuotta täyttäneitä, ja toiseksi vähiten 75 vuotta täyttäneitä ja 75 84-vuotiaita, ja kuitenkin juuri kotipalvelun nettokustannukset ovat siellä korkeimmat, muttei vanhusten laitoshuollon kustannuksia ole lainkaan. 14

Kuvio 115. Laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus ikäisistään ja laitoshuollon asukaskohtaiset nettokustannukset vuosina 2 ja 24 Laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet ja laitoshuollon nettokustannukset asukasta kohti 35 16 Nettokustannukset euro 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 Laitoshoidossa olev prosentuaalinen mää 2Laitoshoidon nettokustannukset 24Laitoshoidon nettokustannukset 2Laitoshoidossa olevien määrä 24Laitoshoidossa olevien määrä Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Sammatti Siuntio Vihti Uusimaa Koko maa Kunnat Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikisestä väestöstä on Hiiden seudulla vuonna 2 ollut noin 5,3 %. Vuoteen 24 mennessä pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien prosentuaalinen osuus on noussut 5,7 prosenttiin. Vuonna 2 prosentuaalisesti eniten laitoshoidossa olevia oli Siuntiossa. Jälleen on huomioitava Sammatin tilanne; vuonna 2 pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleiden prosentuaalinen osuus 75 vuotta täyttäneistä oli %, mutta vuonna 24 jo 14,7 %, eli laitoshoidossa olevien prosentuaalinen osuus oli kaikista suurin verrattuna muihin Hiiden seudun kuntiin, koko Uuteenmaahan ja koko maahan. Vuonna 24 prosentuaalisesti vähiten pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia oli Karjalohjalla (,7 %). On kiinnostavaa, että keskenään melko samansuuruiset kunnat edustavat Hiiden seudun ääriarvoja; toisessa laitoshoidossa olevia on prosentuaalisesti eniten, toisessa vähiten. Toisaalta pienissä kunnissa satunnaisvaihtelu on myös suurinta. Kiinnostavaa on myös se, että Karkkilassa vuosina 2 ja 24 laitoshuollon asukaskohtaiset nettokustannukset ovat olleet euroa, vaikka pitkäaikaisessa laitoshuollossa on vuonna 2 ollut 3,4 % ja vuonna 24 4,4 % 75 vuotta täyttäneistä. Vanhusten laitoshuollon asukaskohtaiset nettokustannukset ovat Hiiden seudun kunnissa olleet vuonna 1995 keskimäärin 95 euroa, vuonna 2 puolestaan noin 83 euroa ja vuonna 24 noin 15 euroa. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuria etenkin vuonna 24, jolloin pienimmät nettokustannukset ovat olleet Karjalohjalla ja Karkkilassa (e/asukas) ja suurimmat Sammatissa (293e/asukas). Laitoshuollon nettokustannukset asukasta kohti ovat olleet suurimmat Sammatissa kaikkina tarkasteluvuosina, vaikka vuonna 2 kaikki Sammatin vanhukset onkin kirjattu kotona asuviksi. Karjalohjalla ja Karkkilassa ei asukkaille ole aiheutunut lainkaan kustannuksia vanhusten laitoshuollosta, vaikka siis Karkkilassa onkin ollut kumpanakin vuonna pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä. Karjalohjalla taas pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleita on vuonna 24 ollut vain,7 % 75 vuotta täyttäneistä, joten Karjalohjan nettokustannusten alhaisuus selittynee sillä. Hiiden seudun kunnista Siuntiossa ja Sammatissa, sekä Uudellamaalla ja koko maassa nettokustannusten tendenssi on ollut kasvava. Lohjan ja Vihdin vanhusten laitoshuollosta koituvat asukaskohtaiset nettokustannukset ovat puolestaan laskeneet koko tarkastelujakson ajan. Sammatin, Siuntion ja Nummi-Pusulan 141

nettokustannukset asukasta kohti ovat vuonna 24 olleet suuremmat kuin Hiiden seudun muissa kunnissa, koko Uudellamaalla ja koko maassa. Alla olevasta kuviosta (kuvio 19) näkyy vanhusten laitoshuollon kustannusten ja kotipalvelun kustannusten erilainen painottuminen Hiiden seudun kunnissa, koko Uudellamaalla ja koko maassa. Kuvio 116. Vanhusten laitoshuollon nettokustannukset ja kotipalvelun nettokustannukset euroina asukasta kohti vuonna 24 3 Sammatti Vanhusten laitoshuollon nettokustannukset 25 2 15 1 5 Siuntio Koko maa Uusimaa Lohja N-P Vihti Karkkila Karjalohja 2 Kotipalvelun nettokustannukset 4 Muista vanhusten ja vammaisten palveluista koituvat keskimääräiset asukaskohtaiset kustannukset Hiiden seudulla ovat aikavälillä 1995 24 kasvaneet. 259 Muut vanhusten ja vammaisten palveluiden nettokustannukset asukasta kohti ovat olleet jokaisena tarkasteluvuonna pienimmät Karkkilassa. Karjalohjan tilanne on mielenkiintoinen; Karjalohjan muista vanhusten ja vammaisten palveluista koituvat nettokustannukset ovat olleet kaikkein korkeimmat vuonna 1995, mutta ne ovat laskeneet noin 6 eurolla vuoteen 24 tultaessa, kyse saattaa olla tilastointitavan muutoksesta. Karjalohja on myös ainut Hiiden seudun kunnista muihin kuntiin, koko Uudenmaan ja koko maan tilanteeseen verrattuna, jonka nettokustannustendenssi on laskeva. Kaikkein suurimmat nettokustannukset ovat olleet Vihdissä vuosina 2 ja 24. Vihdin nettokustannukset ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1995 vuoteen 24 mennessä. 259 Vuonna 1995 noin 71 e/asukas, vuonna 2 noin 93 e/asukas ja vuonna 24 noin 139 e/asukas. 142

4.5 Sairaus ja terveys Väestö keskimäärin terveempää kuin koko maassa Sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 1). Luku kertoo nopeasti yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman seudun sairastavuudesta, ja aikasarja osoittaa onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. 26 Vuonna 1995 Hiiden seudun kuntien keskimääräinen sairastavuusindeksi oli 97,3, vuonna 2 97,9 ja vuonna 24 puolestaan 96,7. Nämä keskimääräiset luvut eivät poikkea huomattavasti koko maan keskiarvosta, mutta kuntien välillä on kuitenkin vaihtelua. Väestö on Hiiden seudulla keskimäärin hieman terveempää kuin koko maassa. Vuonna 24 sairastavuusindeksi on ollut korkein Nummi-Pusulassa (17,3) ja pienin Siuntiossa (88,6); nummipusulalaiset ovat siis keskimäärin sairaampia kuin koko maan asukkaat, ja siuntiolaiset puolestaan terveempiä kuin koko maan väestö keskimäärin. Kuvio 117. Ikävakioitu sairastavuusindeksi vuosina 1995, 2 ja 24 12 1 96 98 92 112 15 11 17 98 96 97 98 1 95 99 99 88 94 94 89 93 92 8 6 4 2 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Sammatti Siuntio Vihti 1995 2 24 Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden 25 64-vuotiaiden osuus tuhannesta vastaavanikäisestä on laskenut vuodesta 2 vuoteen 24 tultaessa koko Uudellamaalla, koko maassa ja kaikissa muissa Hiiden seudun kunnissa paitsi Nummi- Pusulassa. Vuonna 24 työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus tuhannesta vastaavanikäisestä on ollut suurin Karkkilassa (98,3) ja pienin Vihdissä (7,6). Vuonna 2 on Hiiden seudulla ollut keskimäärin 89 ja vuonna 24 puolestaan 84 työkyvyttömyyseläkkeen saajaa tuhannesta 25 64-vuotiaasta. Vuonna 24 on työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus tuhannesta 25 64-vuotiaasta ollut koko Uudellamaalla pienempi kuin Hiiden seudulla. Jälleen on nähtävissä ansio- ja koulutustason sekä huono-osaisuuden kasautumisen vaikutukset myös sairastavuuteen, erityisesti Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa. 26 Luku on laskettu sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 1. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuodesta toiseen, minkä vuoksi laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. Indeksiluvun tarkoituksena on antaa yleiskuva ja myös herättää jatkokysymyksiä tarkastellun seudun tilannetta selittävistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. (www.sotkanet.fi, viitattu 13.6.26.) 143

Terveyden ja sairaudenhoito Perusterveydenhuollon keskimääräiset nettokustannukset Hiiden seudun asukasta kohti ovat kasvaneet vuodesta 1995 aina vuoteen 24 mennessä. Myös kuntien väliset erot ovat melko suuria. Perusterveydenhuollon asukaskohtaiset nettokustannukset ovat vuosina 1995 ja 24 olleet pienimmät Siuntiossa, ja vuonna 2 puolestaan Karjalohjalla. Korkeimmat asukaskohtaiset nettokustannukset ovat olleet vuonna 1995 Vihdissä, ja vuosina 2 ja 24 puolestaan Karkkilassa. Sammatissa, Karjalohjalla ja Nummi-Pusulassa perusterveydenhuollon nettokustannukset ovat nousseet melko paljon vuosien 2 ja 24 välillä, erityisen jyrkkä nettokustannusten nousu on tapahtunut Sammatissa. Vuonna 24 kaikkien Hiiden seudun kuntien perusterveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohti ovat kuitenkin olleet matalammat kuin koko Uudellamaalla ja koko Suomessa keskimäärin. Kustannukset ovat nousseet kunakin tarkasteluvuonna kaikissa muissa kunnissa paitsi Karjalohjalla, missä vuoden 1995 nettokustannukset olivat hieman pienemmät kuin vuoden 2 kustannukset. Keskimääräiset nettokustannukset Hiiden seudulla ovat vuonna 1995 olleet noin 23, vuonna 2 noin 27 ja vuonna 24 noin 36 euroa asukasta kohti. Kuvio 118. Perusterveydenhuollon nettokustannukset euroina asukasta kohti vuosina 2 ja 24 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 191 321 414 366 373 283 294 395 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi- Pusula 367 222 236 216 316 384 349 428 368 471 Sammatti Siuntio Vihti Uusimaa Koko maa 2 24 Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä enemmän kuin koko Uudellamaalla Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä tuhatta asukasta kohti on noussut aikavälillä 1995 24. 261 Kuntien välillä on kuitenkin jonkin verran eroja erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrässä. Esimerkiksi vuonna 24 Nummi- Pusulassa on käyntejä ollut 1347 tuhatta asukasta kohti, kun taas Lohjalla niitä on ollut yli 16. Koko maassa ja koko Uudellamaalla erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä on ollut tuhatta asukasta kohti keskimäärin vähemmän kuin Hiiden seudun kunnissa vuonna 24. Vuonna 1995 erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä tuhatta asukasta kohti on ollut kaikkein vähiten Karkkilassa, samoin vuonna 2. Eniten erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä tuhatta asukasta kohti on vuonna 24 ollut Lohjalla, ja vähiten Nummi- Pusulassa. 261 Vuonna 1995 oli Hiiden seudulla keskimäärin noin 172 erikoissairaanhoidon avohoitokäyntiä tuhatta asukasta kohti. Vuonna 2 avohoitokäyntejä oli puolestaan noin 163 ja vuonna 24 avohoitokäyntejä oli keskimäärin noin 1486 tuhatta asukasta kohti. 144

Erikoissairaanhoidon nettokustannukset asukasta kohti ovat kasvaneet kaikissa Hiiden seudun kunnissa, koko Uudellamaalla ja koko maassa vuosina 1995 24. Vuonna 24 keskihajonta on suurin, eli kyseisenä vuonna kuntien väliset erot ovat suurimmat. Vuonna 1995 Vihdin erikoissairaanhoidon nettokustannukset asukasta kohti ovat olleet vertailuryhmästä kaikkein pienimmät, ja Vihdin kustannukset pysyivät muihin Hiiden seudun kuntiin, koko maahan ja koko Uuteenmaahan verrattuna kaikkein pienimpinä myös vuoden 24 tilannetta tarkasteltaessa (716e/asukas). Vuonna 2 pienimmät kustannukset olivat puolestaan Siuntiossa. Vihtiä lukuun ottamatta kaikkien muiden Hiiden seudun kuntien erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset nettokustannukset ovat olleet hieman suuremmat kuin koko maassa ja koko Uudellamaalla keskimäärin. Vuonna 24 suurimmat erikoissairaanhoidon nettokustannukset asukasta kohti ovat olleet Karkkilassa (914e/asukas). Karkkilassa eniten psykiatrian laitoshoidon potilaita ja mielenterveyden häiriöihin hoitoa saaneita lapsia ja nuoria vuonna 24 Hiiden seudun kunnissa oli psykiatrian laitoshoidon potilaita keskimäärin 4,7 tuhatta asukasta kohti vuonna 1995, vuonna 2 262 5,4 ja vuonna 24 6,2. Laitoshoidon keskimääräinen potilasmäärä on siis tarkasteluajankohtana kasvanut Hiiden seudulla tasaisesti, joskaan ei dramaattisesti. Vuonna 1995 psykiatrian laitoshoidon potilaita tuhatta asukasta kohti on ollut eniten Lohjalla ja vähiten Nummi-Pusulassa ja Siuntiossa. Eniten vuonna 1995 potilaita on ollut Sammatissa. Vuonna 2 vähiten potilaita on ollut Nummi-Pusulassa, Siuntiossa ja Vihdissä, eniten jälleen Sammatissa. Vuonna 24 eniten psykiatrian laitoshoidon potilaita tuhatta asukasta kohti on ollut Karkkilassa ja vähiten Karjalohjalla. Nummi-Pusulassa on tapahtunut melko suuri kasvu potilasmäärässä; vuonna 1995 psykiatrian laitoshoidon potilaita tuhatta asukasta kohti on ollut noin 3, ja vuonna 24 hieman alle seitsemän. Myös Siuntiossa potilasmäärä on vuoden 1995 tilanteesta kaksinkertaistunut vuoteen 24 tultaessa. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa (kuvio 22) saaneiden -17-vuotiaiden osuus tuhannesta vastaavanikäisestä on vuonna 24 263 ollut suurin Karkkilassa (7) ja pienin Sammatissa (). Keskimäärin sairaalahoitoa saaneita lapsia ja nuoria tuhatta -17- vuotiasta kohti on Hiiden seudulla vuonna 24 ollut 4,1 ja vuonna 2, jolloin kaikki Hiiden kunnat ovat laskennassa mukana 3,7. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 18 24-vuotiaiden osuus tuhannesta vastaavanikäisestä on vuosina 2 ja 24 ollut suurin Lohjalla (v. 24 noin 2/1). Vähiten kyseisestä ikäryhmästä sairaalahoitoa saaneita on vuonna 24 ollut Karjalohjalla (). Koko Uudellamaalla mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden osuus tuhannesta vastaavanikäisestä on vuonna 24 ollut 9, mikä on hyvin lähellä mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden keskimääräistä lukumäärää Hiiden seudulla (1/1 vastaavanikäistä). 264 Hoitopäiviä psykiatrisessa laitoshoidossa -16-vuotiailla tuhannesta vastaavanikäisestä on vuonna 24 ollut eniten karkkilalaisilla lapsilla ja nuorilla (446 hoitopäivää). Karkkilalaisilla lapsilla ja nuorilla on reilu kaksinkertainen määrä hoitopäiviä psykiatrisessa laitoshoidossa verrattaessa esimerkiksi kaikkien uusmaalaisten lasten ja nuorten hoitopäiviin. Vuonna 24 Karjalohjalla ja Sammatissa ei -16-vuotiailla (tuhannesta) ole ollut lainkaan hoitopäiviä psykiatrisessa laitoshoidossa. Keskimäärin hoitopäiviä psykiatrisessa laitoshoidossa on Hiiden seudun -16-vuotiailla tuhannesta vastaavanikäisestä vuonna 24 ollut 13. (Ks. kuvio 119) Hoitopäiviä psykiatrisessa laitoshoidossa 17 74-vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä kohti on vuosina 1995 ja 2 ollut eniten Lohjalla, vuonna 24 puolestaan selkeästi eniten 262 Karjalohja ei mukana tarkastelussa 263 Vuoden 24 tietoja ei ole Karjalohjalta eikä Nummi-Pusulasta. 264 Vuoden 2 tiedot puuttuvat peräti neljältä kunnalta: Karjalohjalta, Nummi-Pusulalta, Sammatilta ja Siuntiolta. 145

Siuntiossa (86 hoitopäivää), missä taas -16-vuotiailla ei ollut lainkaan hoitopäiviä psykiatrisessa laitoshoidossa. Vähiten hoitopäiviä on vuonna 24 ollut Karjalohjalla (135 hoitopäivää) ja toiseksi vähiten Sammatissa (272 hoitopäivää). Keskimäärin hoitopäiviä psykiatrisessa laitoshoidossa 17 74-vuotiailla Hiiden seudun asukkailla tuhatta vastaavanikäistä kohti on vuonna 24 ollut 399, mikä on vähemmän kuin vuonna 1995. Hiiden seudulla on myös keskimäärin vähemmän hoitopäiviä kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 24. (Ks. kuvio 119) Hoitopäiviä psykiatrisessa laitoshoidossa tuhatta vastaavanikäistä kohti on 75 vuotta täyttäneillä ollut vuonna 24 eniten Sammatissa ja vähiten Siuntiossa, missä 17 74- vuotiailla hoitopäiviä taas oli selkeästi eniten. Vuosina 2 ja 24 Sammatissa on myös ollut enemmän hoitopäiviä kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Karjalohjalla on ollut 75 vuotta täyttäneiden hoitopäiviä huomattavasti vähemmän kuin Sammatissa vuonna 24, vaikka kunnat ovat keskenään lähes samankokoisia. Tosin vielä vuonna 1995 ei Sammatin 75 vuotta täyttäneillä ollut lainkaan hoitopäiviä psykiatrisessa laitoshoidossa. Keskimäärin hoitopäiviä 75 vuotta täyttäneillä Hiiden seudun asukkailla on vuonna 24 ollut 146, mikä on vähemmän kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa. (Ks. kuvio 119) Kuvio 119. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa tuhatta vastaavanikäistä kohti vuonna 24 9 8 7 6 5 4 3 2 1 135 48 446 419 237 464 227 16 36 338 41 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi- Pusula 272 51 154 86 45 36 78 425 49 328 257 22 164 Sammatti Siuntio Vihti Uusimaa Koko maa Hoitopäivät -16 -vuotiailla Hoitopäivät 17-74 -vuotiailla Hoitopäivät75 vuotta täyttäneillä Vuonna 24 on Hiiden seudulla keskimäärin 6,9 % 2 64-vuotiaasta väestöstä saanut korvausta depressiolääkkeistä. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kasvanut kaikissa Hiiden seudun kunnissa, koko maassa ja koko Uudellamaalla. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 2 64- vuotiaiden prosentuaalinen osuus on vuonna 24 ollut Lohjalla ja Sammatissa suurin (7,7 %) ja Karjalohjalla pienin (6,2 %). Kuntien väliset erot eivät ole kovin suuria. Kuten myös 2-64-vuotiaiden kohdalla, depressiolääkkeistä korvausta saaneita 65 vuotta täyttäneitä on kyseisestä ikäryhmästä prosentuaalisesti eniten ollut Lohjalla (n. 1,5 %) ja vähiten Karjalohjalla (7,3 %) vuonna 24. Hiiden seudun kaikissa kunnissa depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on vuonna 24 ollut alhaisempi kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Mitään selkeää tendenssiä ei ole havaittavissa; toisissa kunnissa prosenttiosuudet ovat laskeneet, toisissa nousseet. Kaikissa kunnissa, koko maassa ja koko Uudellamaalla korvausta saaneiden prosentuaalinen osuus ikäryhmästä on kuitenkin pysynyt alle 12 prosentin. Keskimäärin Hiiden seudun kunnissa on korvausta saaneita 65 vuotta täyttäneitä vuonna 24 ollut 9,4 % ikäryhmästä, kun koko Uudellamaalla korvausta saaneita on ollut keskimäärin 11 % ikäryhmästä. Karjalohjalla on siis vuonna 146

24 ollut muihin Hiiden seudun kuntiin, koko maahan ja Uuteenmaahan verrattuna kaikkein vähiten depressiolääkkeistä korvausta saaneita kummastakin ikäryhmästä. Huumekokeiluja keskimäärin vähemmän kuin koko Uudellamaalla Hiiden seudun 8.- ja 9.-luokkalaisista nuorista lohjalaisnuorilla on prosentuaalisesti eniten huumekokeiluja, myös enemmän kuin koko Uudenmaan 8.- ja 9.-luokkalaisilla keskimäärin vuonna 24. Tosin tiedot puuttuvat peräti kolmelta kunnalta; Karjalohjalta, Sammatilta ja Siuntiolta. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista Hiiden seudun neljän kunnan nuorista noin 7,8 prosentilla on ollut ainakin yksi huumekokeilu. Lohjalaisista 8.- ja 9.-luokkalaisista nuorista noin 14 % on vuonna 24 kokeillut huumeita ainakin kerran. Nummi-Pusulassa kokeiluja on prosentuaalisesti vähiten, vuonna 24 noin 3,4 % nummipusulalaisista 8.- ja 9.-luokkalaisista oli kokeillut huumeita. Päihdesairauksien hoitojaksoja nuorilla keskimäärin vähemmän kuin koko Uudellamaalla Päihdesairauksien hoitojaksot 15 24-vuotiailla tuhannesta vastaavanikäisestä ovat vuosina 2 ja 24 olleet vähäisimmät Karjalohjalla, missä niitä ei ole tilastoitu kyseiselle ikäryhmälle lainkaan. Myöskään Siuntiossa ei kyseisellä ikäryhmällä ole vuonna 2 ollut lainkaan päihdehoitojaksoja. Sammatissa vuonna 2 päihdesairauksien hoitojaksoja oli kyseisen ikäryhmän nuorilla kymmenen ja vuonna 24 kahdeksan (15 24-vuotiailla/1 vastaavanikäistä), mikä on enemmän kuin muissa Hiiden seudun kunnissa, koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Sammatin luku saattaa jälleen olla painottunut, sillä kunnassa ei ole lukumääräisesti kovin paljon kyseisen ikäryhmän edustajia. Toiseksi eniten päihdesairauksien hoitojaksoja on ollut Lohjalla kumpanakin tarkasteluvuonna. Tämä saattaa johtua siitä, että Lohjan kaltaisessa isossa kunnassa myös palvelutarjonta on parempi, mikä osaltaan näkyy asiakasluvuissa. On myös pidettävä mielessä se, että pienet kunnat ostavat Lohjalta useita erityispalveluja. Muissa Hiiden seudun kunnissa paitsi Sammatissa, Vihdissä ja Lohjalla, on vuonna 24 ollut vähemmän päihdesairauksien hoitojaksoja kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Keskimäärin hoitojaksoja 15 24-vuotiailla tuhannesta vastaavanikäisestä on Hiiden seudulla ollut noin kolme vuonna 24. Suurissa kunnissa eniten päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleita Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleita 15 24-vuotiaita tuhatta vastaavanikäistä kohti on vuonna 24 ollut eniten Lohjalla (1,5) (kuvio 12). Hoidossa olleita 15 24-vuotiaita tuhatta vastaavanikäistä kohti ei vuonna 24 ollut lainkaan Karjalohjalla, Karkkilassa, Sammatissa eikä Siuntiossa. 265 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleita 25 64-vuotiaita tuhatta vastaavanikäistä kohti on vuonna 24 ollut eniten Vihdissä (3,3) ja vähiten Sammatissa (). 266 Vuonna 2 päihdehuollon laitoshoidossa olleita 25 64-vuotiaita tuhatta vastaavanikäistä kohti on ollut selkeästi eniten Karkkilassa (7,7) ja vähiten Karjalohjalla sekä Sammatissa (). Vuonna 24 kaikissa tarkastelussa mukana olevissa Hiiden seudun kunnissa on hoidossa olleita ollut vähemmän tuhatta vastaavanikäistä kohti kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Keskimäärin Hiiden seudun kuudessa tarkastelussa mukana olevassa kunnassa on vuonna 24 ollut 1,8 päihdehuollon laitoksissa hoidossa ollutta 25 64-vuotiasta tuhannesta vastaavanikäisestä. 265 Vuoden 1995 tietoja ei ole Vihdiltä, vuoden 2 tietoja ei ole Karkkilalta eikä Vihdiltä ja vuoden 24 tietoja ei ole Nummi-Pusulalta ja Vihdiltä. (Muilla siis oikeasti nollaluku.) Sammatin tilanne on erikoinen, sillä siellä kyseisen ikäryhmän edustajilla on eniten päihdesairauksien hoitojaksoja, muttei siis lainkaan päihdehuollon laitoksissa olleita vuonna 24. 266 Huom. vuoden 24 tiedot puuttuvat Karjalohjalta. 147

Kuvio 12. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15 24-vuotiaat sekä 25 64-vuotiaat tuhannesta vastaavanikäisestä vuonna 24 Koko maa Uusimaa Vihti Siuntio Sammatti Nummi-Pusula Lohja Karkkila Karjalohja 2 2 1 2 1 3 3 3 4 5 1 2 3 4 5 6 Päihdehuollon laitoksissa olleet 15-24 -vuotiaat Päihdehuollon laitoksissa olleet 25-64-vuotiaat Päihdehuollon nettokustannukset 267 asukasta kohti ovat Hiiden seudulla kasvaneet tarkasteluajanjaksolla vuoden 1995 3,4 eurosta vuoden 24 12,7 euroon. Tendenssi ei kuitenkaan ole ollut tasaisesti kasvava Karjalohjalla, Sammatissa ja Siuntiossa 268. Nettokustannukset ovat olleet koko Uudellamaalla suuremmat kuin Hiiden seudulla kaikkina tarkasteluvuosina. Vuonna 24 päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset ovat olleet Vihdissä suuremmat kuin koko maassa, mutta muissa Hiiden seudun kunnissa kustannukset pysyvät myös koko maan keskimääräisiä kustannuksia alhaisempina. Päihdehuollon nettokustannukset näyttävät nousevan Hiiden seudun kunnissa sen mukaisesti, mitä enemmän on päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleita 25-64-vuotiaita tuhannesta vastaavanikäisestä. Ainoastaan Lohja poikkeaa tästä trendistä. Lohjan nettokustannukset ovat suuremmat kuin Nummi-Pusulan nettokustannukset, vaikka Nummi-Pusulassa onkin enemmän päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleita 25-64-vuotiaita. On kuitenkin pidettävä mielessä, että päihdehuollon nettokustannukset sisältävät myös muiden ikäryhmien hoidosta koituvat kustannukset, sekä avohoidosta aiheutuvat kustannukset. Avohoidossa olleiden määrä ei kuitenkaan selkeästi näytä kulkevan käsi kädessä päihdehuollon nettokustannusten kanssa. Päihdehuollon avopalvelujen asiakasmäärä kasvussa Kuten alla olevasta taulukosta (taulukko 41) ilmenee, on päihdehuollon avopalveluiden asiakasmäärä tuhatta asukasta kohti noussut kaikissa muissa kunnissa paitsi Lohjalla aikavälillä 2 24. Vuonna 2 on asiakkaita ollut Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa eniten. Vuonna 24 samat kunnat pitävät kärkisijoja asiakasmäärissä, joskin eri järjestyksessä. Vuonna 24 selkeästi eniten päihdehuollon avopalvelujen asiakkaita tuhatta asukasta kohti on ollut Karkkilassa, toiseksi eniten Vihdissä ja kolmanneksi eniten Lohjalla. Vuonna 24 Karkkila poikkeaakin selkeästi muista Hiiden seudun kunnista päihdehuollon avopalvelussa olevien asiakkaiden määrällään. Nummi-Pusulassa ja 267 Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamien päihdehuollon erityispalveluihin sekä raittiustyöhön suunnattujen palveluiden nettokustannuksia tuhatta asukasta kohden. Nettokustannukset lasketaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Päihdehuollon nettokustannusten määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden yleisyyttä. On kuitenkin huomattava, että kuntien kustantamien palveluiden määrä riippuu myös kuntien käytettävissä olevista resursseista, rahavirtojen ohjauspainotuksista sekä vallitsevista käytännöistä. (Sotkanet, viitattu 1.8.26.) 268 Siuntiossa vuosien 1995 ja 2 tilanne on pysynyt vakaana, mutta nettokustannukset nousivat jyrkästi vuoteen 24 mennessä. 148

Siuntiossa asiakkaita on kaikkein vähiten, Lohjalla ja Vihdissä keskenään lähes yhtä paljon. Vuonna 24 on päihdehuollon avopalveluissa ollut kesimäärin 13,6 asiakasta, mikä on enemmän kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Taulukko 41. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/ 1 asukasta 2 24 Karjalohja 3,5 5,4 Karkkila 9,1 42,5 Lohja 13,8 13,4 Nummi-Pusula 5,4 4,7 Sammatti 5,8 8,9 Siuntio,6 4,9 Vihti 1,6 15,6 Alkoholin myynti runsainta Karkkilassa Hiiden seudulla on myyty sataprosenttista alkoholia vuonna 24 keskimäärin 6,7 litraa asukasta kohti. Karkkilassa alkoholin asukaskohtainen myynti on ollut suurinta kaikkina tarkasteluvuosina. Vuonna 24 Karkkilassa myytiin noin 12 litraa sataprosenttista alkoholia asukasta kohti. Pienintä myynti on kaikkina vuosina ollut Siuntiossa, missä vuoden 24 myynti oli noin 3 litraa sataprosenttista alkoholia asukasta kohti. Karkkilan alkoholinmyynti on siis vuonna 24 ollut nelinkertainen Siuntion myyntiin nähden. Myöskään Uudellamaalla ja koko maassa ei ole myyty yhtä paljon alkoholijuomia asukasta kohti kuin Karkkilassa yhtenäkään vuonna. Alkoholijuomien myynti on kasvanut tai pysynyt kasvusuuntaisena kaikkialla muualla paitsi Siuntiossa, jossa vuoden 24 alkoholijuomien myynti oli hieman pienempää kuin vuonna 2. Kuvio 121. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 1 % alkoholia, litroina 14 12 1 8 6 4 2 6 6 5 11 1 12 8 7 8 4 4 3 5 5 5 3 3 2 8 9 7 8 8 8 7 7 7 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi- Pusula Sammatti Siuntio Vihti Uusimaa Koko maa 1995 2 24 Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset ja poliisin hälytystehtävät Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä tuhatta asukasta kohti on vuosina 1995 24 kasvanut tai pysynyt tasaisena kaikissa muissa Hiiden seudun kunnissa paitsi Sammatissa, missä poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä on laskenut vuodesta 2 vuoteen 24 mennessä. Eniten poliisin tietoon tulleita väkivaltarikoksia on vuonna 24 ollut Karkkilassa (9,1/1 asukasta), ja vähiten Siuntiossa (2,3/1 asukasta). Karkkilaa lukuun ottamatta on kaikissa Hiiden seudun kunnissa ollut vähemmän poliisin tietoon tulleita väkivaltarikoksia vuonna 24 kuin koko Uudellamaalla keskimäärin 149

(7,3/1 asukasta). Keskimäärin poliisin tietoon tulleita väkivaltarikoksia tuhatta asukasta kohti on Hiiden seudun kunnissa vuonna 24 ollut noin 5,4. Poliisin hälytystehtäviä on selkeästi eniten Hiiden seudun suurissa kunnissa (taulukko 14), Lohjalla ja Vihdissä. Vertailtavuus on kuitenkin hankalaa, sillä lukuja ei ole suhteutettu kuntien asukasmääriin, vaan kyse on absoluuttisista lukumääristä. Voidaan kuitenkin sanoa, että hälytystehtäviä näyttää olevan määrällisesti kaikkein vähiten pienissä kunnissa ja eniten suuremmissa kunnissa. Taulukko 42. Poliisin hälytystehtävien määrä ajalla 1-4/26 Kunta Kotihälytystehtävät (kpl) Karjalohja 3 Karkkila 36 Lohja 157 Nummi-Pusula 11 Sammatti 3 Siuntio 28 Vihti 111 15

4.6 Vammaiset ja kehitysvammaiset Sekä kehitysvammalaitoksissa että kehitysvammaisten asumispalveluissa 269 on Lohjalla eniten asiakkaita kaikkina tarkasteluvuosina. Lohjan asiakasmäärään saattaa vaikuttaa se, että pienimmät kunnat ostavat joitakin palveluja Lohjalta; esimerkiksi Karjalohjalla ei ole kehitysvammalaitosten asiakkaita tilastojen mukaan lainkaan (kuvio 122). Vihdissä on toiseksi eniten kehitysvammalaitosten asiakkaita kaikkina vuosina. Lohjalla asiakkaiden määrä on noussut vuodesta 2 vuoteen 24 mennessä, Vihdissä taas laskenut. Hiiden seudulla on ollut kehitysvammaisten asumispalveluissa keskimäärin 18,7 asiakasta vuonna 24. Selkeästi eniten asiakkaita on siis Lohjalla, toiseksi eniten Vihdissä ja kolmanneksi eniten Karkkilassa sekä Nummi-Pusulassa (kuvio 122). Asiakasmäärä on selkeästi yhteydessä kunnan kokoon, joskin vuonna 1995 Nummi-Pusulassa ei ole ollut lainkaan asiakkaita. Kuvio 122. Kehitysvammaisten asumispalveluissa asiakkaita sekä kehitysvammalaitoksissa asiakkaita vuonna 24 6 5 4 3 53 41 2 1 3 15 3 1 15 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi- Pusula 1 2 1 2 2 Sammatti Siuntio Vihti 5 Kehitysvammaisten asumispalveluissa asiakkaita Kehitysvammalaitoksissa asiakkaita Kuviossa 123 kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakasmäärä on laskettu tuhatta asukasta kohti. Nämä luvut ovat hieman eri tavalla vertailukelpoisia kuin absoluuttiset lukumäärät. Tuhatta asukasta kohti laskettuna on kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakkaita Nummi-Pusulassa kaikkein eniten, ja Siuntiossa kaikkein vähiten vuonna 24. Kuvio 123. Kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakkaat /1 asukasta vuonna 24 Kehitysvammaisten asumispalveluissa asiakkaita tuhatta asukasta kohti 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 2, 1,7 1, 2,5 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi- Pusula 1,5 1,6,4 Sammatti Siuntio Vihti Kehitysvammaisten asumispalveluissa asiakkaita tuhatta asukasta kohti 269 Indikaattori ilmaisee kehitysvammaisten asumispalveluissa vuoden lopussa olleiden asiakkaiden määrän. Mukana ovat lähinnä ryhmäasumiseen perustuvien, erityisesti kehitysvammaisille tarkoitettujen yksiköiden asiakkaat. Mukana ovat kunnan kustantamat palvelut, tosin asiakkaiden itse kustantamia kehitysvammapalveluja ei käytännössä ole. Luku kuvaa erityisesti kehitysvammaisille tarkoitettujen asumispalvelujen laajuutta. Mukana ei ole kaikkia asumispalveluja (esimerkiksi palvelu- ja tukiasunnoissa on kehitysvammaisia). Lukua tulkittaessa on huomioitava, että yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin. Lisäksi kehitysvammaisia voi olla myös yleisten sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä. (Sotkanet, viitattu 17.8.26.) 151

Kuviosta 124 näkyy, että on kehitysvammalaitosten asiakkaita vuonna 24 tuhatta asukasta kohti laskettuna eniten Sammatissa, vaikka siellä heitä onkin absoluuttisesti Karjalohjan rinnalla vähiten. Tämä johtuu kunnan väkiluvun pienuudesta, mikä nostaa heti yhden asiakkaan saaman painoarvon huomattavasti suuremmaksi kuin isommissa kunnissa. Hiiden seudun kunnissa on tuhatta asukasta kohti laskettuna keskenään lähes yhtä paljon kehitysvammalaitosten asiakkaita ilman, että mikään kunta poikkeaisi merkittävästi muista kunnista (Sammatin poikkeama selittyy siis väestön pienuudella). Kuvio 124. Kehitysvammalaitosten asiakkaat / 1 asukasta vuonna 24 Kehitysvammalaitoksissa asiakkaita tuhatta asukasta kohti,9,8,7,6,5,4,3,2,1,3,3,2 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi- Pusula,8,4,2 Sammatti Siuntio Vihti Kehitysvammalaitoksissa asiakkaita tuhatta asukasta kohti Myös kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskusten asiakasmäärät kulkevat jälleen samaan suuntaan kunnan koon kanssa. Suurimmissa kunnissa, Lohjalla, Vihdissä sekä Karkkilassa, asiakkaita on eniten. Vähiten asiakkaita on Karjalohjalla, Sammatissa ja Siuntiossa. Keskimääräinen asiakasmäärä on kasvanut jokaisena tarkasteluvuonna, ja erityisesti vuosien 2 ja 24 välisenä aikana. Keskimäärin kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskusten asiakkaita on Hiiden seudulla vuonna 24 ollut 24,7. Kuvio 125. Kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskuksissa asiakkaita vuosina 2 ja 24 8 7 6 5 4 3 2 1 3 1 27 26 61 73 16 17 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi- Pusula 2 24 46 29 8 2 4 6 Sammatti Siuntio Vihti Kun kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskusten asiakasmäärät suhteutetaan tuhanteen asukkaaseen (kuvio 126), on heitä Sammatissa kaikkein eniten, vaikka siis Sammatissa heitä onkin Karjalohjan kanssa absoluuttista lukumäärää katsottaessa kaikkein vähiten (kuvio 125). Vähiten työ- ja toimintakeskusten asiakkaita on tuhatta asukasta kohti Karjalohjalla. 152

Kuvio 126. Kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskusten asiakkaat/ 1 asukasta vuonna 24 Kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskuksissa asiakkaita tuhatta asukasta kohti 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5,,7 3, 2, 2,8 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi- Pusula 3,1 1,8 1,1 Sammatti Siuntio Vihti Kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskuksissa asiakkaita tuhatta asukasta kohti Hiiden seudun keskimääräiset vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kustannukset asukasta kohti ovat nousseet vuodesta 1995 aina vuoteen 24 mennessä. 27 Kustannukset ovat yllättäen jokaisena tarkasteluvuonna Nummi-Pusulassa Hiiden seudun kunnista kaikkein korkeimmat, vuonna 24 myös korkeammat kuin koko Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Myös Siuntion kustannukset nousevat koko Uudenmaan keskimääräisiä kustannuksia korkeammiksi vuonna 24. Vuonna 24 Nummi-Pusulan, Siuntion ja Vihdin kustannukset ylittävät Hiiden seudun keskimääräiset kustannukset. Kiinnostavaa on myös se, että Hiiden seudun toisen suuren kunnan, Lohjan, kustannukset jäävät selkeästi alle keskimääräisen kustannustason vuonna 24. Kuvio 127. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kustannukset, euroa/asukas vuosina 1995, 2 ja 24 8 7 6 5 4 3 2 1 24 22 6 5 6 3 13 8 28 27 36 7 Karjalohja Karkkila Lohja Nummi- Pusula 4 4 22 12 57 28 3 19 42 26 43 52 27 17 Sammatti Siuntio Vihti Uusimaa Koko maa 39 1995 2 24 27 Vuonna 1995 kustannukset olivat 13, vuonna 2 21 ja vuonna 24 39 euroa/asukas. 153

LÄHTEET Lähdeluettelo (sivut 1 32) Heino, Petteri, Mäkeläinen, Pia & Salmi, Merja (26). Sosiaalipäivystys alueellisena yhteistyönä. Länsi-Uusimaa, Hiiden seutu, Kirkkonummi. Sosiaalitaito: Järvenpää. Hirvonen, Johanna (23). Hyvinvointi tutkimuksen kohteena. Teoksessa Johanna Hirvonen, Riikka Konttinen, Ilkka Haapola & Antti Karisto Alueellinen hyvinvointibarometri. The Publication Series of the Institute for Regional Economics and Business Strategy: Helsinki University of Technology Lahti Center. Kurkinen, Jorma (24). Raahen seudun hyvinvointi. Kansalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja palveluista. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus: Oulu. Siltaniemi, Aki, Eronen, Anne, Perälahti, Anne & Londén, Pia (25). Hyvinvointi, palvelut ja elämänlaatu Kuuma-kunnissa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry: Helsinki. Internet-lähteet: SOTKAnet, Indikaattoripankki. URL:<http://edustapalvelin.stakes.fi/portal/page?_pageid=53,6589&_dad=portal&_ schema=porta> Viitattu ks. alaviitteistä. Stakes. URL <http://www.stakes.info/6/2/index.asp#teksti> Viitattu 18.7.26. Wikipedia/Uudenmaan maakunta. URL: <http://fi.wikipedia.org/wiki/uudenmaan_maakunta> Viitattu 26.7.26. Lähdeluettelo (sivut 33 68) Hyvinkään vanhuspoliittinen strategia 23 21 Hyvinkään vammaispoliittinen ohjelma Keravan kaupunkistrategia 212 KUUMA -kumppanuutta yli kuntarajojen. (http://www.kuuma.fi, viitattu 15.8.26) Kuuma-kuntien ja Hyvinkään vanhuspalvelujen kehittämishanke 26 28, hankehakemus Kärkkäinen Hilkka (25): Mielenterveys- ja päihdetyön seudullisen palveluverkoston kehittäminen Seutukehittäjä. Projektin loppuraportti. (http://www.kuuma.fi/ep/tiedostot/seukeloppuraportti.pdf) Mäntsälän vanhushuollon suunnitelma 25 Nurmijärven vuoden 23 lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Nurmijärven kunnan strategiassa 215 (25). Siltaniemi, Aki, Eronen, Anne, Perälahti, Anne ja Londén, Pia (25): Hyvinvointi, palvelut ja elämänlaatu Kuuma-kunnissa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Helsinki Tuusulan sosiaalitoimen strategia 26 (25) Varhaiskasvatussuunnitelma 24 Vyyryläinen Merja (26): Päike. Keski-Uudenmaan alueen päihdetyön laadullinen kehittäminen 1.3.24-3.9.26. Hankkeen loppuraportti 154

Yksityisen päivähoidon käytännöt Kuuma-kunnissa. (http://www.kuuma.fi/ep/tiedostot/sotepaivahoito.pdf, viitattu 17.8.26.) Lähdeluettelo (sivut 69 138) Blomqvist, Mäkeläinen ja Salmi: Sosiaalipalvelujen kuvaus Länsi-Uudellamaalla 25 (26) Hangon toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi 24 Inkoon kunta, toimintakertomus 23 Karjaan kaupunki / Talousarvio 26 ja taloussuunnitelma 26 29 Karjaa 27 -strategia Kirkkonummen sosiaalitoimen strategia 22 27 Kirkkonummen päihdestrategia 25-215 Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon strategia 24-28 Sotkanet (www.sotkanet.fi) Visio Tammisaaren kaupungin strategisesta kehittämisestä vuoteen 21 Vireä Ikääntyminen: Kirkkonummen ikäihmisten palvelujen strategia ja kehittämissuunnitelma vuoteen 212 (25) 155