GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2005 31.12.2005

1 GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2005 31.12.2005

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN...3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS...7 2.1 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS...9 2.2 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS...10 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys... 10 2.2.2 Tuotokset ja laadunhallinta... 15 2.2.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 42 2.3 TULOSANALYYSI JA JOHTOPÄÄTÖKSET...44 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI...47 4 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA...49 5 MÄÄRÄAJOIN TEHTÄVIEN KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET.49 6 YHTEENVETOTIEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ...49 7 GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS...49 8 ALLEKIRJOITUS...50

3 1 Johdon katsaus toimintaan Vuoden 2005 toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin. Laitokselle perustettiin tieteellinen neuvottelukunta, laitoksen pysyvän GPS-verkon tietoliikenne saatiin kolmea asemaa lukuun ottamatta modernisoiduksi, laserkeilaimella ja digitaalisilla ilmakuvakameroilla tehtiin merkittäviä koekuvauksia kartoitusmenetelmien kehittämiseksi ja taloushallinnon laskentajärjestelmää alettiin kehittämään. Laitos osallistui aktiivisesti paikkatietoasian neuvottelukunnan työhön Tutkimushankkeet saatiin toteutettua suunnitellusti. Tutkimusyhteistyö säilyi entisellä tasolla sekä kotiettä ulkomailla samoin kuin yhteistyö Itämeren maiden kanssa geodeettisissa mittauksissa ja yhtenäisten koordinaattijärjestelmien luomisessa. Vuoden lopussa laitoksen asema sekä koti- että ulkomaisessa tutkimuskentässä oli hyvä. Laitoksen toiminnan kulut olivat vuonna 2005 yhteensä 4,229 M, jossa on kasvua edellisestä vuodesta 0,472 M eli 12,6 %. Laitoksen ulkopuolelta saatu ja tutkimukseen käytetty rahoitus kasvoi vuodesta 2004 73 % eli 0,422 M. Ulkopuolisten tulojen tulostavoite ylitettiin 0.119 M eli 13,5 %:lla. Kaikkiaan tutkimukseen käytettiin ulkopuolista rahaa 0.999 M, mikä on 23,6 % laitoksen kokonaiskuluista. Laitoksen toiminnallinen tehokkuus aleni hieman vuodesta 2004 julkaisujen määrällä mitattuna. Kuitenkin arviointikäsittelyn läpäisseitten julkaisujen määrä lisääntyi, mitä on pidettävä oikeana kehityksen suuntana. Kustannusvastaavuuslaskelmien antamien tietojen perusteella maksullinen toiminta oli 2,92% alijäämäinen yhteisrahoitteisen toiminnan ollessa kustannusvastaavuudeltaan normaalia. Kun huomioidaan ulkopuolisen rahoituksen merkittävä lisääntyminen, voidaan katsoa, että laitoksen tehokkuus kaiken kaikkiaan vuonna 2005 ainakin säilyi vuoden 2004 tasolla. Laitokseen vuosikymmenten aikana kertynyt henkinen pääoma on suuri, sillä henkilökunnan kokemus ja koulutustaso ovat korkeat. Kertomusvuonna henkilökunnan määrä ja koulutustaso edelleen nousivat: henkilökunnan määrä henkilötyövuosina mitattuna 2 % ja koulutustasolla mitattuna 2%. Laitoksella vuonna 2004 aloitettu tutkimushenkilökunnan jatkokoulutuksen edistäminen tulee tuottamaan lähivuosina laitokselle uusia tutkijakoulutusasteen työntekijöitä, lähinnä tohtorin tutkinnon suorittaneita. Näin henkistä pääomaa edelleen kartutetaan osana laitoksen toiminnan kaikinpuolista kehittämistä. Vuonna 2005 tehtiin laitoksessa työtyytyväisyyskysely. Tämän perusteella tyytyväisyys on hieman parantunut vuodesta 2002. Laitos teetti vuosien 2004 ja 2005 vaihteessa selvityksen palvelukyvystään alan yrityksille tehdyllä haastattelulla. Laitos koettiin hyödylliseksi ja niissä tapauksissa, joissa yhteistoimintaa oli ollut, laitos oli suoriutunut hyvin tehtävistään. Tulevina vuosina tapahtuu laitoksen toimialalla, elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla edelleen muutoksia, jotka vaikuttavat voimakkaasti laitoksen toimintaedellytyksiin. Kartoitus ja paikannusalan kaupalliset markkinat kasvavat ja Euroopan Unioni luo voimakkaasti yhtenäistävää karttapolitiikkaa. Samanaikaisesti rakennemuutokset yritystoiminnan kentässä jatkuvat ja suomalaisomistuksessa oleva alan yritystoiminta vähenee maassamme. Työvoiman vähetessä kyvykkäistä työntekijöistä tulee nykyistä suurempi kysyntä. Voidakseen taata maallemme ja sen valtiovallalle korkeatasoisen kartastoalan osaamisen laitosta on kehitettävä osana eurooppalaista tutkimusverkkoa ja tutkimusaluetta, josta se tulevina vuosina voi yhteistyön kautta saada sekä osaamista että rahoitusta kotimaasta saatavien voimavarojen lisäksi.

4 1.1 Organisaatio Laitos on maa- ja metsätalousministeriön alainen valtakunnallinen tutkimuslaitos. Laitosta johtaa ylijohtaja Risto Kuittinen ja hänen sijaisenaan on osastonjohtaja Tapani Sarjakoski. Laitoksen käytännön työssä toimii ylijohtajan apuna ylijohtajasta, osastonjohtajista, talouspäälliköstä, henkilökunnan edustajasta ja hallintosihteeristä koostuva johtoryhmä, joka kokoontuu keskimäärin kerran kahdessa kuukaudessa. Johtoryhmässä valmistellaan tutkimusohjelma, toiminta- ja taloussuunnitelma, talousarvio, tilinpäätösasiakirjojen tuloskatsaus- ja vuosikertomus sekä koulutussuunnitelma. Lisäksi johtoryhmässä käsitellään laitoksen tulossopimusta sekä muita esille tulevia asioita. Johtoryhmän kokoonpano oli seuraava: Kuittinen Risto Chen Ruizhi Hyyppä Juha Koponen Päivi Nivala Annu-Maaria Poutanen Markku Sarjakoski Tapani Sarin Päivi puheenjohtaja, ylijohtaja jäsen, osastonjohtaja jäsen, osastonjohtaja jäsen, talouspäällikkö jäsen, henkilökunnan edustaja jäsen, osastonjohtaja jäsen, osastonjohtaja sihteeri, vs. hallintosihteeri Johtoryhmä kokoontui vuonna 2005 kaikkiaan seitsemän kertaa seuraavasti: 18.2., 7.6., 16.8., 21.9., 20.10., 22.11., 1.12. Laitoksessa oli vuonna 2005 seuraavat toimintayksiköt, niiden johtajat ja niissä henkilökuntaa 31.12.2005 seuraavasti: Yksikkö, johtaja ja johtajan tehtäviä hoitanut Henkilökunta Tehtävät Laitoksen johto Kuittinen Risto Geodesian ja geodynamiikan osasto Poutanen Markku Geoinformatiikan ja kartografian osasto Sarjakoski Tapani Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto Hyyppä Juha Navigoinnin ja paikannuksen osasto Chen Ruizhi Hallinto- ja tukipalvelut Koponen Päivi 1 Laitoksen johtaminen 20 Valtakunnalliset kiintopisteiden geodeettiset mittaukset, koordinaattijärjestelmien määrittäminen ja ylläpito, geoidin ja painovoiman määrittäminen, metrologia ja geodynamiikka. 12 Geoinformatiikan ja kartografian tutkiminen sekä kehittäminen. 16 Ilma-, satelliitti- ja videokuvaukseen perustuva mittaus- ja kaukokartoitustekniikan tutkiminen ja kehittäminen. 7 Navigointi- ja paikannusmenetelmien tutkiminen sekä laitteiden ja menetelmien kehittäminen. 7 Taloushallinto ja tukipalvelut sekä kirjasto- ja informaatiopalvelut.

5 Hallinto- ja erillistehtävät Geodeettisessa laitoksessa 2005 : Esimiehet Sijaiset Ylijohtaja Risto Kuittinen Tapani Sarjakoski Geodesian ja geodynamiikan osasto Markku Poutanen Matti Ollikainen Geoinformatiikan ja kartografian osasto Tapani Sarjakoski Tiina Sarjakoski Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto Juha Hyyppä Juha Jaakkola Navigoinnin ja paikannuksen osasto Ruizhi Chen - Metsähovin tutkimusaseman päällikkö Jukka Piironen Mikko Takalo Hallinto- ja tukipalvelut Päivi Koponen Pirjo Kivirasi Hallinnon erillistehtävät Hallintoarkisto Mittaus- ja tutkimusvälinevarasto Laitoksen autot Kalustovarasto Atk Suojelujohtaja Suojelujohtajan apulainen Työsuojelupäällikkö Varatyösuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun 1. varavaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun 2. varavaltuutettu Työterveyshuolto kuntoutus- ja päihdeyhdyshenkilö Työterveyshuolto yhdyshenkilö ja tapaturma-asiamies Tehtävän hoitaja Päivi Sarin Matti Ollikainen Hannu Virtanen Hannu Virtanen Juha Jaakkola, Petteri Kangas, Jaakko Kähkönen Juha Hyyppä Jukka Piironen Tapani Sarjakoski Juha Hyyppä Harri Kaartinen Joel Ahola Annu-Maaria Nivala Päivi Sarin Päivi Sarin

6 Vuonna 2005 oli käytössä toimintaa kuvaavat osaamisalueet jotka olivat seuraavat: saamisalue Tutkimuksen sisältö 1. Koordinaattijärjestelmät Koordinaattijärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja sitominen naapurimaiden järjestelmiin. 2. Painovoima Painovoinan absoluuttiset mittaukset, painovoiman ajallisten vaihtelujen tutkiminen, valtakunnalliset painovoimamittaukset. 3. Maankuoren liikkeet Maannousun mittaaminen ja maannousulukujen laskeminen, maankuoren deformaatioiden määrittäminen. 4. Metrologia ja laatu Pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallinen mittanormaalilaboratoriotoiminta, vaaitusmenetelmien ja laitteiden kalibrointi, fotogrammetrinen testaustoimita, karttojen ja tietokantojen laadun tutkimus. 5. Kartoitusmenetelmät Kartoitus- ja kaukokartoitusmenetelmät. 6. Paikkatietojen prosessointi ja hallinta Paikkatietojen analyysi ja yleistys, tiedonhallintamenetelmät, paikkatietojen yhteiskäyttöisyys. 7. Paikkatietojen visualisointi ja Moniulotteisten paikkatietojen visualisointi, kartografiset kartografia käyttöliittymät ja kartografinen yleistys. 8. Navigointi ja paikkatietojen liikkuva Menetelmien kehittäminen satelliitti ja karttaperusteisen käyttö paikantamisen ja navigoinnin tarpeisiin. 9. Kohteiden sähkömagneettiset Sähkömagneettisen säteilyn mittaaminen ja säteilyn kulun ominaisuudet mallintaminen. 10. Kirjasto- ja informaatiopalvelut Laitoksen kirjasto, arkistot (muut kuin hallinto), tiedotustoiminta ja laitoksen www-sivut. 1. Hallintopalvelut Laitoksen johto, taloushallinto, henkilöstöhallinto, ja muut keskitetysti hoidetut tehtävät. 1.3 Työsuojelu ja työterveyshuolto Organisaatio ja henkilöt Työsuojelupäällikkönä on toiminut osastonjohtaja Juha Hyyppä. osastonjohtaja Tapani Sarjakoski ja varatyösuojelupäällikkönä Työsuojeluvaltuutettuna on toiminut tutkija Harri Kaartinen, ensimmäisenä varavaltuutettuna tutkija Joel Ahola ja toisena varavaltuutettuna tutkija Annu-Maaria Nivala. Työsuojelutoimikunnan sihteerinä on toiminut Päivi Sarin. Laitoksen työterveyshuollon on hoitanut Medivire Työterveyspalvelut Oy Pasila. Työterveyslääkärinä on toiminut Linnea Selenius ja Anu Oikarinen 3.10.05 vuoden loppuun, työterveyshoitajana Laila Hedenborg, työfysioterapeuttina Leila Mäkelä ja työterveyspsykologina Soile Veckman. Toiminta Laitoksen työterveyshuollon on hoitanut Medivire Työterveyspalvelut Oy Pasila. Työterveystarkastuksia on tehty suunnitelman mukaisesti laitokselle töihin tulleille henkilöille ja uusintatarkastuksia 5 vuoden välein 40-vuotiaista lähtien, sekä 3 vuoden välein 50-vuotiaista lähtien. Ulkomaille suuntautuvien virkamatkojen tekijöille on annettu tietoa rokotuksista ja tarttuvista taudeista. Laitoksen varastoa siivottu (kemikaalipullot hävitetty), laserihuoneeseen tehty varotoimia; varotuskyltit asennettu, ovessa automaattinen virrankatkaisu. Päärakennuksen vesi- ja kosteusvaurioiden alustava kartoitus oli 15.3.05, mukana olivat Työsuojelupäällikkö Sarjakoski, talouspäällikkö Koponen, TTL Selenius ja TTH Hedenborg Työterveyspalvelut Oy:stä.

7 Sisäilmahaittatekijöiden selvittämiseksi tehtiin laitokselle arviokäynti 16.5.05. Siihen osallistuivat ylijohtaja Kuittinen, työsuojelupäällikkö Sarjakoski, isännöitsijä Kalevi Berlin ja talotekniikan asiantuntija Teppo Malm Senaatti-kiinteistöstä ja Kari Vähämäki Työterveyslaitoksesta. Kuittinen ja Kaartinen kävivät 6.9. kuulemassa arviokäynnin tuloksia ja suunnittelemassa jatkotoimia Medivire Työterveyspalvelut Oy:ssä yhdessä TTL Seleniuksen, isännöitsijä Berlinin ja insinööri Ahti Mustapuron kanssa. Uudenmaan työsuojelupiiri teki laitoksessa tarkastuksen 16.5.2005 ja otti tässä yhteydessä sisäilman laatua koskevia näytteitä. Näistä saatiin tulokset elokuussa ja tämän vuoksi huoneissa 304, 306-308 työskennelleet henkilöt siirrettiin muihin tiloihin työskentelemään. Päätettiin yhdessä Senaattikiinteistöt Oy:n ja Medivire Työterveyspalvelut Oy:n kanssa teettää sisäilman laatua koskeva selvitys talvella 2006. Kenttätöitä tekevien punkkirokotukset otettiin ohjelmaan. Nummelan perusviivan työsuojelukatselmus pidettiin 10.8.05; työsuojeluvaltuutettu Kaartinen ja Ahola, Jorma Jokela ja Jani Uusitalo. Oittaalla järjestettiin 17.3.05 koulutus- ja virkistyspäivä. Kehityspäällikkö Pirjo Inkinen piti luennon aiheesta Palkitseminen ja työhyvinvointi. Syyskauden virkistyspäivä vietettiin 1.9.05 Suomenlinnassa, jonne mentiin laivalla Kauklahden satamasta. Työfysioterapeutti kävi tarkastamassa halukkaiden työpisteitä (4 kpl) sekä antamassa niska-hartia jumppaohjeita. Tutkija Joel Ahola osallistui 13.4.05 yksipäiväiselle Tieturva 1 kurssille ja tutkijat Häkli ja Koivula 27.5. pidetylle samaiselle kurssille. Vuoden 2005 aikana halukkailla oli mahdollisuus pelata sählyä ja sulkapalloa Masalan koululla, laitos maksoi tilavuokran. Työsuojeluvaltuutettujen vaali sovittiin alunperin pidettäväksi 19.12., mutta koska, määräaikaan 5.12.05 klo 12 mennessä vaalitoimikunnalle tuli vain yksi ehdotus, katsottiin sopuvaali syntyneeksi. Valittiin seuraavat henkilöt: työsuojeluvaltuutetuksi Petteri Kangas I varavaltuutetuksi Harri Kaartinen II varavaltuutetuksi Pasi Häkli Sählyn pelaajille hankittiin suojalasit marraskuussa. Työsuojelutoimikunnan kokoukset vuonna 2005 pidettiin 28.1., 6.6., 9.8., (lyhyt kokoontuminen pidettiin myös virkistyspäivän järjestelyjen merkeissä 4.2., tästä ei pöytäkirjaa) ja 21.12.05. 2 Tuloksellisuuden kuvaus Tulossopimuksen toteutuminen Geodeettinen laitos osallistui kertomusvuonna vuonna 2004 nimitetyn paikkatietoasian neuvottelukunnan työhön siten, että ylijohtaja Kuittinen toimi neuvottelukunnan jäsenenä sekä laitoksen varajohtaja Sarjakoski tietopalvelu- ja yhteiskäyttöjaoston puheenjohtajana laitoksen ja erikoistutkija Lassi Lehto sihteerinä. Laitokselle perustettiin tieteellinen neuvottelukunta 15.6.2005. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja neljätoista jäsentä, jotka edustavat koti- ja ulkomaisia kartoitusalan tutkimusyksiköitä sekä kotimaista laitoksen toiminnasta kiinnostunutta hallintoa. Neuvottelukunta nimitettiin vuosiksi 2005 2008 ja se piti ensimmäisen kokouksensa 27.10.2005 ja tässä kokouksessa käsiteltiin laitoksen tutkimusohjelmaa vuosiksi 2006 2011.

8 Laitoksen sisäistä laskentajärjestelmää kehitettiin hieman, mutta muilta osin päätettiin odottaa Valtiokonttorin aloittamien kehittämistoimien tuloksia. Laitoksen pysyvän GPS-verkon FinnReF tietoliikenteen modernisointi saatiin valmiiksi kolmea asemaa lukuun ottamatta, jotka ovat niin kaukana tietoliikenneverkoista, että sinne ei kannata kiinteää yhteyttä rakentaa. Tällä hetkellä kymmenelle asemalle on kiinteä Internet-yhteys, jonka avulla kerätään tiedot laitokselle Linux-järjestelmässä toimivalle palvelimelle. Muiden asemien osalta selvitetään satelliittiyhteyksien käyttöä. Digitaalisella ilmakuvakameralla ja laserkeilaimella tehtiin koekuvauksia kartoitusmenetelmien kehittämiseksi siten, että laitos on osallistunut testikuvauksiin kaikilla kaupallisesti saatavilla olevilla digitaalisilla ilmakuvakameroilla vuosina 2004-2005. Kuvaukset Vexelin UltraCamD-järjestelmällä suoritettiin syksyllä 2004. Integraphin DMC ja Leica Geosystemsin ADS40 testattiin elo-syyskuun vaihteessa 2005 yhdessä MML:n kanssa. ADS40-testi oli samalla osa Viron maanmittauslaitoksen ADS40-käyttöönottotestiä, johon GL osallistuu. Yhteistä näille kuvauksille oli, että samanaikaisesti kuvattiin referenssiaineistoa RC20 analogisella ilmakuvakameralla. Lisäksi suoritettiin testikuvaus DSSkameralla kesällä 2005. Kuvauksia suoritettiin erilaisilta kuvauskorkeuksilta (n. 500, 800, 2500 ja 5000 m) ja myös toistuvia kuvauksia samalta lentokorkeudelta tehtiin. Laserkeilauskuvauksia tehtiin kolmelta koealueelta: Sjökulla, Espoonlahti ja Kalkkinen. Lisäksi laitos oli mukana Virossa tehdyn Otepään alueen keilauksen suunnittelussa. Keilaukset suoritti norjalainen Blom Geomatics Optec-keilaimella heinäkuussa viikolla 26. Sjökullassa koealue keilattiin kokonaisuudessaan 1000 ja 3000 metrin korkeudesta sekä yksi linja testikentän yli 200 metrin korkeudesta. Espoonlahden koko koealue keilattiin 1000 metrin korkeudesta. Kalkkisen koealue keilattiin 400 ja 3000 metrin korkeudesta. Otepäässä keilattiin kahdelta eri korkeudelta: 3000 metristä ja tämän alueen pohjoisosasta osa 1000 metristä. Näiden lisäksi keilattiin1000 metrin korkeudesta. Osallistuttiin aktiivisesti kansallisen korkeusmallityöryhmän työhön ja pidettiin mm. esitelmä laserkeilauksen mahdollisuuksista, tilanteesta muualla maailmassa, muiden maiden prosesseista ja tarkkuudesta sekä mahdollisuudesta yhteiskäyttöön usean sovelluksen kanssa. Tätä varten tutustuttiin Sveitsin, Baijerin, USA:n ja Kanadan tilanteeseen. Lisäksi on toimitettu lyhyt kuvaus laserkeilauspohjaisista menetelmistä, laadusta ja kustannuksista työryhmän raporttiversioon. Kartoitusmenetelmien ja paikkatiedon laatua koskevia tutkimuksia ja menetelmäkehitystyötä laitoksella on tehty seuraavista aiheista: ilmakuvien digitointimenetelmät kuvien laadun parantamiseksi, lentokoneesta tehtävän laserkeilauksen laatuun vaikuttavat tekijät, digitaalikameralla otettujen ilmakuvien laatu ja laadun testausmenetelmät, kolmiulotteisten kaupunkimallien tuottamismenetelmät ja niiden tarkkuus, maaston korkeustietojen tarkkuus ja laserkeilauksella tuotettujen maastomallien tarkkuus, satelliittien käyttöön perustuvien geodeettiset mittaus- ja laskentamenetelmien tarkkuus sekä korkeusmallien laatu ja paikkatietoanalyysi. Laitos edisti yhtenäisen eurooppalaisen koordinaattijärjestelmän luontia sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Suomessa laitos tiedotti ja neuvoi uuden EUREF-FIN- koordinaattijärjestelmän käytössä yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa ja aloitti valmistelut uuden kansallisen korkeusjärjestelmän luomiseksi. Asiaa valmistellut toimikunta luovutti esityksensä ylijohtajalle joulukuussa 2004. Luotava uusi järjestelmä pyritään saamaan mahdollisimman hyvin yhteensopivaksi yleiseurooppalaisen korkeusjärjestelmän kanssa. Tämän lisäksi laitoksen edustajat osallistuivat Suomen edustajina yhtenäisiä eurooppalaisia koordinaattijärjestelmiä valmisteleviin EUREF- kokouksiin. Suomen kolmannen tarkkavaaitukseen liittyen osallistuttiin yhteispohjoismaiseen vaaituverkkojen tasoitukseen, jotta tuleva Suomen järjestelmä olisi mahdollisimman yhteen sopiva pohjoismaisten naapurien kanssa. Jatkettiin yhteistyötä Venäjän karttalaitoksen kanssa maiden korkeusjärjestelmien eron määrittämiseksi sekä maannousulukujen laskemiseksi Suomen ja Luoteis-Venäjän alueelle. Suomen uuden korkeusjärjestelmän valmisteluun liittyen Kolmannen valtakunnallisen tarkkavaaituksen havainnot on käsitelty ja tasoitukset suoritettu. Valittu Metsähovin geopotentiaaliarvo uuden korkeusjärjestelmän lähtötasoksi. Arvo on valittu siten, että yhteensopivuus Ruotsin uuden järjestelmän kanssa on mahdollisimman hyvä. Yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa valmisteltu uuden järjestelmän käytännön realisaatiota. Järjestelmä valmistuu v. 2006.

9 Euroopan koordinaattijärjestelmiä käsittelevän EUREF-alakomission toimesta on aloitettu v. 2002 EUVN-DA-niminen projekti (European Unified Vertical Network - Densification Action), jonka tavoitteena on tihentää Euroopan GPS:llä mitattavaa vaaituspisteiden verkkoa. Tavoitteena on, että tihennyspisteetiden etäisyys olisi pienempi kuin 100 km. Hankkeen osana mitattiin Suomessa kesällä 2005 yhteensä 31 pisteellä GPS-havainnot, jotka liitettiin tarkkavaaituksella lähimpään UELN solmupisteeseen. Nummelan normaaliperusviivan pituutta mitattiin syys-marraskuussa neljännentoista kerran Väisälän interferenssikomparaattorilla. Viivan puolikas, 432 metriä, mitattiin 19.10. 13.11.2005 ennätykselliset seitsemän kertaa. Epäsuotuisat sääolot estivät mittaukset 864 metriin asti, sillä syksyn aikana ei ollut yhtään niin pilvistä yötä, että koko viivan mittausta olisi voinut edes yrittää. Interferenssimittausten projektiomittaukset perusviivan havaintopilareiden (luotaustankojen ja peilien) ja maanalaisten merkkien välillä tehtiin kahdesta kuuteen kertaan, yhteensä 19 kappaletta. Tarkkuus ja toistettavuus oli tavanomainen lukuun ottamatta ennenkin ongelmallista 0-pilaria, jossa kuuden projektiokorjauksen ääriarvot eroavat toisistaan poikkeukselliset 0,24 mm. Kaiken kaikkiaan interferenssihavaintojen ja projektioiden ja siten koko perusviivan lopullinen tarkkuus tulee kuitenkin olemaan vähintään tyydyttävä (standardiepävarmuudet 0,05 mm:n luokkaa). Alustavat tulokset eivät myöskään viittaa isoihin maanalaisten merkkien liikkeisiin vaan pituudet ovat jokseenkin samanmittaisia kuin aiemmilla kerroilla. Laitoksen ulkopuolinen rahoitus oli 0,119 M suunniteltua suurempi. Maksullinen toiminta oli 0,029 M suunniteltua suurempi ja yhteistutkimustoiminta 0,090 M suunniteltua suurempi. Kaikkiaan ulkopuolisia tuloja saatiin 13,5 % suunniteltua enemmän. Medivire Oy suoritti kesäkuussa 2005 työhyvinvoinnin mittauksen käyttäen Työterveyslaitoksen THBbarometria. Tuloksia verrattiin vuonna 2002 laitoksella tehdyn kyselyn tuloksiin. Tuloksista voidaan lyhyesti todeta, että työilmapiiri, esimiestyön laatu ja mahdollisuus vaikuttaa omaan kehitykseen ovat parantuneet, kun sen sijaan kiireen aiheuttama rasittavuus on lisääntynyt ja osastojen välinen tiedonkulku on heikentynyt. Laitos uudisti tasa-arvosuunnitelmansa vuonna 2005. Tätä varten tehtiin laitoksessa erillinen kysely täydentämään Medivire Oy:n työhyvinvoinnin kyselyä. Laitos teetti vuosien 2004 ja 2005 vaihteessa selvityksen palvelukyvystään alan yrityksille tehdyllä haastattelulla. Laitos koettiin hyödylliseksi ja niissä tapauksissa, joissa yhteistoimintaa oli ollut, laitos oli suoriutunut hyvin tehtävistään. Toisaalta laitos ei ollut kovin tunnettu alan yritysten keskuudessa. Tulokset yksittäisistä tutkimusprojekteista on kuvattu luvussa 2.3 2.1 Toiminnan vaikuttavuus Geodeettisen laitoksen tutkimus on kansainvälisesti korkealaatuista ja tuottaa sekä ajankohtaisiin että tulevaisuuden haasteisiin vastaavaa tietoa. Geodeettinen laitos luo ja ylläpitää valtakunnalliset koordinaatti-, korkeus- ja painovoimajärjestelmät. Tämä toiminta takaa sen, että maassamme on tarkat ja ajantasaiset valtakunnalliset koordinaattijärjestelmät kartoituksen, paikkatietojen käytön sekä navigoinnin tarpeisiin. Nämä järjestelmät on sidottu muiden maiden vastaaviin järjestelmiin. Tämä luo keskeisen perustan nykyaikaisen tietoyhteiskunnan ja sen palvelujen kehittämiselle Suomessa sekä mahdollistaa yhteistyön muiden maiden kanssa. Laitos toimii pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona ja on näin osa kansallista ja kansainvälistä mittanormaalitoimintaa. Lisäksi laitos suorittaa kartoituslaitteiden ja menetelmien arviointia ja testausta. Näiden toimeen avulla voidaan osaltaan varmistua siitä, maamme kartat ovat laadukkaita ja mittausmenetelmät tarkkoja. Lisäksi toiminta luo edellytyksiä sille, että maamme voi osallistua kansainväliseen kartoitus- ja mittausalan toimintaan. Geodeettisen laitoksen suorittama kartoitus- ja paikkatietotekniikan tutkimus vaikuttaa maamme ja sen elinkeinoelämän kykyyn hyödyntää alan uusia laitteita, menetelmiä ja tietokantoja. Oleellinen osa tätä

10 työtä ovat myös kartoitusmenetelmien ja karttojen laadunarviointimenetelmien kehittäminen, mitkä omalta osaltaan lisäävät merkittävästi mahdollisuuksia paikkatietojen yhteiskäytölle. Paikkatietojen tehokas yhteiskäyttö lisää hallinnon ja elinkeinoelämän työn tuottavuutta ja tehokkuutta, koska töiden suunnittelu tehostuu ja nopeutuu, maastotöiden tarve vähenee ja toteutettujen toimenpiteiden dokumentointi paranee. Lisäksi on todettava, että kartoitusalan tutkimuksella tuetaan kustannuksiltaan edullisen kartantuotannon säilymistä Suomessa. Geodeettinen laitos kehittää menetelmiä paikannussatelliittien hyödyntämiseksi maassamme. Tämä työ on maamme tulevaisuuden kannalta tärkeää, koska näin voidaan saada tulevan Galileopaikannussateliittijärjestelmän tarjoamat hyödyt maassamme käyttöön, koska maamme pohjoinen sijainti asettaa satelliittipaikannukselle erityisvaatimuksia. Paikannusteknologialla on ratkaiseva merkitys paikkatietokantojen nopealle päivitykselle ja käytölle, rakennustoiminnalle sekä liikenteen ohjaukselle ja - valvonnalle. Tämä teknologia tarjoaa suuret mahdollisuudet elinkeinoelämän ja hallinnon tuottavuuden lisäämiselle nykyisessä tietoyhteiskunnassa. Laitoksen tutkimustoiminta kehittää jatkuvasti sen työntekijöiden osaamista. Merkittävä osa laitoksen varttuneemmasta tutkimushenkilökunnasta pitää luentoja ja kursseja yliopistoissa ja korkeakouluissa oman toimensa ohella edistäen näin kansallisen osaamisen säilymistä ja kehittymistä. 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Julkaisut ja mittaustulokset Laitoksen pääsuoritteita ovat tutkimustulokset, jotka muodostuvat mittauksista, mittaustulosten ja muun tutkimusaineiston analysoinnista sekä tulosten raportoinnista. Lisäksi suoritteita ovat kehitetyt menetelmät ja myönnetyt patentit. Tutkimusjulkaisujen lukumäärät ja ryhmittely on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Tietoja laitoksen julkaisutoiminnasta. Julkaisutyyppi 2005 2004 2003 Referoidut artikkelit 17 19 15 Laitoksen sarjat 1 4 1 Referoidut kokousjulkaisut 14 5 * Muut kokousjulkaisut 32 31 26 Muut julkaisut ja raportit 19 34 51 EU-projektien raportit 11 14 - Lähetetyt käsikirjoitukset 25 28 - Kirjat (kohdassa muut julkaisut) - - - Yhteensä 119 135 93 * sisältyy muut kokousjulkaisut -lukuun Tieteellisiin geodeettisiin perusmittauksiin kuuluvat mm. tarkkavaaitukset, geodeettisten EUREF-FIN pisteiden mittaaminen, painovoimapisteiden mittaaminen sekä geodeettisten pisteiden tarkastaminen. Näitä laitos on tehnyt kertomusvuonna seuraavasti, taulukko 2.

11 Taulukko 2. Tietoja mittaustoiminnasta. Mittaus 2005 2004 2003 Tarkkavaaitus (km) 56 211,5 315,15 vaaittuja pisteitä (kpl) 456 179 304 Painovoimapisteet / tihennys (kpl) 149 122 - Tarkkojen GPS-pisteden mittaus 76 45 45 (väh. 24 h havainnot, kpl) Pysyvät GPS-asemat (toimintapäiviä) 4037 3868 4233 Vuonna 2005 laitos edelleen kehitti metrologiatoimintaansa. Metrologiatoiminnan ja kalibroinnin mittauksista voidaan todeta seuraavaa: Taulukko 3. Metrologiset mittaukset. Mittaus 2005 2004 2003 Geodeettiset perusviivat (kpl) 1-1 Geodeettiset kalibrointiviivat (kpl) 2 2 2 Vaaituslattojen kalibrointi ja lämpötilakertoimien 55 78 49 määritys (kpl) Vaaituksen systeemikalibroinnit 47 47 62 Absoluuttinen painovoimamittaus (kpl) 30 25 19 Relatiivigravimetrin kalibroint (kpl) 2 3 2 Tilatut painovoimamääritykset (kpl) 8 - - Digitaaliset ilmakuvakamerat (kpl) 3 2 - Metsähovin tutkimusaseman laitteiden käyttö on selostettu taulukossa 4. Laitteet ovat toimineet hyvin ja mittaustuloksia on saatu runsaasti. Metsähovin satelliittilaserin uudistus on aloitettu keväällä 2005, jonka vuoksi sillä ei ole tehty havaintoja loppuvuonna. Taulukko 4. Tietoja Metsähovin tutkimusaseman mittaustoiminnasta. Mittaus 2005 2004 2003 Satelliittilaser (havaittuja ratoja kpl) 221 294 817 - Havaittuja satelliitteja (kpl) 14 18 17 VLBI-mittauskampanjoita 4 2 - GPS-havaintoasema (toimintakk) 12 12 12 GLONASS-havaintoasema (käyttökk.) 12 12 12 Suprajohtava gravimetri (käyttökk) 12 12 9 DORIS-maa-asema (käyttökk) 12 12 12 Taulukko 5. Opetus- ja luennointitoiminta. Luentojen aihe Luentopaikka Pidettyjen kurssien ja luentojen lukumäärä 2005 2004 2003 Geodesia TKK ja Helsingin 8 5 12 yliopisto Geoinformatiikka TKK, Helsingin 8 10 8 yliopisto ja Helsingin AMK Kaukokartoitus TKK ja Helsingin 10 6 14 yliopisto Navigointi ja TKK 1 1 paikannus

12 Taulukko 6. Pidettyjen esitelmien lukumäärä Esitelmän aihe 2005 2004 2003 Kotimaa Ulkomaat Kotimaa Ulkomaat Kotimaa Ulkomaat Geodesia 17 17 18 40 13 32 Geoinformatiikka 18 9 34 22 13 30 Kaukokartoitus 15 23 11 20 9 13 Navigointi - 1 1 2-2 Tähtitiede 12 12-12 - Taloudellisuus Kustannukset ja henkilötyövuodet osaamisalueittain Osaamisalue 2005 htv 2004 htv 2003 htv 1. Koordinaatistot 358 520,68 5 487 065,09 7 519 161,70 7,5 2.Painovoima 218 561,76 3 305 466,79 4 302 450,46 3 3. Maankuoren liikkeet 493 910,18 6 285 921,54 3 301 901,37 4,5 4. Metrologia ja laatu 417 694,13 7 472 095,37 8 374 187,92 5,5 5. Kartoitusmenetelmät 931 590,19 11,5 487 656,42 6,5 456 059,69 7 6. Paikkatietojen prosessointi ja hallinta 441 351,44 7,5 368 861,56 7,5 352 442,06 8,5 7. Paikkatietojen visualisointija kartograf. 162 125,54 2 159 751,18 3 158 442,68 1 8. Navigointi ja paikkatiedon liikkuva käyttö 263 091,26 4,8 221 795,38 4 188 849,05 3,5 9. Sähkömagneettinen säteily 88 444,48 1,6 172 486,04 3 212 509,26 4 10. Kirjasto- ja informaatiopalvelut 98 854,59 1 81 748,13 1 145 325,79 1,5 11. Hallintopalvelut 754 396,6 8 713 750,27 8 716 192,81 8 Yhteensä 4 228 540,85 57,4 3 756 597,77 55 3 727 522,79 54 Kustannukset ja henkilötyövuodet tutkimusosastoittain Osastot, Osasto tai yksikkö 2005 htv 2004 htv 2003 htv Geodesian ja geodynamiikan osasto 1 630 666,9319,331 567 567,57 18,97 1 561 229,13 18,83 Geoinformatiikan ja kartografian osasto 754 942,73 9,50 736 550,24 9,58 751 530,63 10,13 Kaukokartoituksen ja fotogr. osasto 1 464 838,4115,701 146 804,95 14,61 1 128 193,07 15,2 Navigoinnin ja paikannuksen osasto 378 092,78 4,67 305 675,02 4,00 286 569,96 2,9 Kanslia 7,20 6,70 5 Yhteiskustannuspaikka 1,00 1,00 2 Yhteensä 4 228 540,8557,4 3 756 597,77 54,86 3 727 522,79 54,06 Kustannusrakenne vuosina 2002-2005 2005 2004 2003 2002 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 165 912,93 146 385,75 195 913,18 203 341,85 Henkilöstökulut 2 726 959,83 2 429 667,98 2 319 898,09 2 124 726,46 Vuokrat 280 676,86 269 524,26 270 059,88 264 967,61 Palvelujen ostot 593 350,73 426 679,55 461 890,89 340 194,30 Muut kulut 173 962,74 180 157,95 205 966,58 190 608,15 Valmistevarastojen lis. tai väh. 0,00-6 378,92 0,00 0,00 - korot 26 485,76 43 040,20 58 611,17 59 532,71 -poistot 261 192,00 267 521,00 215 183,00 162 965,00 yhteensä 4 228 540,85 3 756 597,77 3 727 522,79 3 346 336,08

13 Tuottavuus Vuonna 2005 budjettirahalla rahoitettiin 77,1 % tutkimushenkilökunnan palkoista. Tuottavuusindeksi oli täten 1,30 (jos ei ole ulkopuolista rahoitusta indeksi on 1.0) Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Varainhoitovuoden tavoitteet on ilmoitettu sillä tasolla kun ne on asetettu vuodelle 2005. Kustannusvastaavuuslaskelman alijäämä johtuu uusien tilaustöiden osalta siitä, että niihin kului arvioitua enemmän työaikaa ja kustannuksia. Maksullisen toiminnan tuottotavoite ylitettiin 99437 eurolla. Maksullinen toiminta Liiketaloudelliset suoritteet (maksuperustelain mukaiset muut suoritteet) Tavoite 2005 VUOSI 2005 VUOSI 2004 VUOSI 2003 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot -Maksullisen toiminnan myyntituotot 359 437,87 159 983,83 122 337,64 -Maksullisen toiminnan muut tuotot 4 011,20 =TUOTOT YHTEENSÄ 260 000,00 359 437,87 159 983,83 126 348,84 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 389,47 486,59 1 248,28 - henkilöstökustannukset 160 740,32 74 581,77 57 157,72 - vuokrat 0,00 623,69 859,18 - palvelujen ostot 115 899,26 879,19 3 006,33 - muut erilliskustannukset 6 933,16 9 733,14 7 507,08 =ERILLISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 283 962,21 86 304,38 69 778,59 KÄYTTÖJÄÄMÄ 75 475,66 73 679,45 56 570,25 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 18 886,67 11 854,45 8 066,53 - poistot 12 968,59 9 410,29 5 643,88 - korot 1315,06 1 513,97 1 406,84 - muut yhteiskustannukset 52 856,73 43 967,55 32 637,33 =OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ 86 027,05 66 746,26 47 754,58 =KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 244 000,00 369 989,26 153 050,64 117 533,17 ALIJÄÄMÄ -10 551,39 6 933,19 8 815,67 Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki 0 0 0 0 Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki 0 0 0 0

14 Maksullisen toiminnan 2005 Maksullisen toiminnan 2003Maksullisen toiminnan tunnuslukuja TP tunnuslukuja TPtunnuslukuja TP Tuotot, 359437 Tuotot, 126349Tuotot, 159984 Erilliskustannukset, 283962 Erilliskustannukset, 69779Erilliskustannukset, 86304 Käyttöjäämä, 75475 Käyttöjäämä, 56570Käyttöjäämä, 73680 - % tuotoista 20,99 - % tuotoista 44,77 - % tuotoista 46,05 Osuus yhteiskustannuksista, Osuus 86027 yhteiskustannuksista, Osuus yhteiskustannuksista, 47755 66746 Alijäämä, 10551 Ylijäämä, 8816Ylijäämä, 6934 - % tuotoista -2,93- % tuotoista 6,98 - % tuotoista 4,33 2004 Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Vuosi 2005 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 505 635,77 - EU:lta saatu rahoitus 131 938,75 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 2 459,02 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä 640 033,54 KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 93 072,25 - henkilöstökustannukset 721 288,47 - vuokrat 0,00 - palvelujen ostot 99 650,88 - muut erilliskustannukset 35 403,07 = erilliskustannukset yhteensä 949 414,67 yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 103 068,46 - poistot 70 030,40 - muut yhteiskustannukset 285426,35 = osuus yhteiskustannuksista yhteensä 458 525,21 = kokonaiskustannukset yhteensä 1 407 939,88 KUSTANNUSVASTAAVUUS = tuotot-kustannukset -767 906,34 Kustannusvastaavuus % 45,45

15 2.2.2 Tuotokset ja laadunhallinta Tulokset Tutkimus: - esitarkastettujen kansainvälisissä sarjoissa ilmestyneiden julkaisujen määrä 31 kpl - kehitetyt tutkimuslaitteet ja menetelmät 2 kpl - tutkimushakemusten laatu (1-5) 4,0 - patentit (haetut, käsitellyt, myönnetyt). 1 kpl Asiantuntijatehtävät: - laaditut ohjeet ja suositukset 1 kpl - asiantuntijatehtävien määrä 5 kpl - kansallisena mittanormaalilaboratoriona tehtyjen töiden määrä 148 kpl Laadunhallinta 2005 2004 Haettujen ja saatujen tutkimushankkeiden määrä (%) 47 52 Tutkimushankkeiden kuvaus osaamisalueittain Koordinaattijärjestelmät 2223 Koordinaattijärjestelmät Geodeettisen laitoksen ja MML:n koordinaattityöryhmä MML:n ja GL:n kesken v. 2000 perustettu työryhmä toimii edelleen kokoontumalla tarpeen mukaan kahdesti vuodessa. Työryhmän tarkoituksena on edistää EUREF-FIN koordinaatiston käyttöä ja ohjata siihen liittyvissä vaikeuksissa. Vuoden kuluessa pidettiin kaksi kokousta (11.3. ja 30.9.). GEOTRIM:in koordinaattimuunnokset JHS 154:ssä esitetty affiininen koordinaattimuunnosmenetelmä EUREF-FIN kkj ei sovellu käytettäväksi kaikissa tietokantaohjelmistoissa. Matti Ollikainen tutki GEOTRIMin aloitteesta voitaisiinko EUREF-FIN-kkj koordinaattierot esittää koko maan yli ulottuvan säännöllisen hilan muodossa, jolloin koordinaattimuunnokseen voitaisiin käyttää bilineaarista interpolointia. Kun koko maan yli lasketaan tasavälinen ruudukko 1x1 km:n pistetiheydellä, tällä tavoin muunnetut koordinaatit eroavat korkeintaan 2 mm JHS 154:ssä esitetyn virallisen muunnosmenetelmän avulla lasketuista. Laskettu GEOTRIMin pyynnöstä 1x1 km:n tiheydellä muunnospisteistön neljässä kaistassa (keskimeridiaanit 21, 24, 27 ja 30). Toimitettu samalla GEOTRIMille FIN2000-geoidimallin. Mikkelin runkoverkon saneeraus FM-kartan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti laskettiin Mikkelin runkoverkon 1. luokan pisteillä tehdyt GPS-mittaukset. Mikkelin 1. luokan runkoverkko käsittää 13 pistettä, joista 4 kuuluu Geodeettisen laitoksen v. 1998 mittaamaan 400:n pisteen GPS-verkkoon. Mikkelin verkon GPS-mittaukset tehtiin 17.- 20.5.2005 FM-kartan johdolla. Laskettu verkon pisteille koordinaatit EUREF-FIN koordinaatistossa käyttäen neljää Geodeettisen laitoksen mittaamaa pistettä lähtöpisteinä ja Pinnacle ver. 1.0 ( Topcon Corp. 1998-2002) ohjelmalla käyttäen satelliittien tarkkoja ratatietoja.

16 Loviisan runkoverkon saneeraus Konsultoitu FM-karttaa Loviisan runkoverkon saneerauksessa. FM-kartta oli liittänyt Loviisan 1. ja 2. luokan runkoverkot Geodeettisen laitoksen 400 pisteen verkkoon GPS-mittauksilla. Lähtöpisteenä käytettiin neljää Geodeettisen laitoksen mittaamaa GPS-pistettä joiden koordinaatit tunnetaan EUREF- FIN koordinaatistossa. Mitatuista GPS-pisteistä (24) 11 pisteen ortometriset korkeudet tunnettiin vaaitusten perusteella N60- järjestelmässä. Johdettiin näiden pisteiden avulla Loviisan alueelle paikallisen geoidimallin, jonka avulla EUREF-FIN-koordinaatistossa lasketut korkeudet voidaan muuntaa ortometrisiksi korkeuksiksi (N60). Muunnospinnan johtamiseen käytettiin vain GPS-mittauksia ja vaaittuja korkeuksia. FIN2000- geoidimallin käyttäminen ei parantanut tässä tapauksessa muunnoksen tarkkuutta. Johdettu EUREF-FIN koordinaattien ja Loviisan vanhojen koordinaattien avulla muunnoiskaavat em. koordinaatistojen välille. Koska vanhat verkot muodostivat 2-3 erillistä osaa, oli pisteistö jaettava kahteen osaan muunnosparametrien ratkaisemista varten. Molemmissa osissa oli 6 pistettä, joiden koordinaatit tunnettiin sekä EUREF-FIN:ssä että Loviisan vanhassa järjestelmässä. Johdettu näiden avulla Loviisaan sekä kolmiulotteisen yhdenmuotoismuunnoksen että kaksiulotteisen affiinisen muunnoksen siirtoparametrit. Ympäristöhallinnon AutoCAD- / Mittaus ja neuvottelupäivät Matti Ollikainen osallistui 28 29.4. Ympäristökeskusten maastomittaustiimien järjestämille maastomittauspäiville ja piti päivillä EUREF-koordinaatit -nimisen esitelmän. Esitelmä herätti niin suurta kiinnostusta maastomittaajien keskuudessa, että Ollikainen. toimitti heidän toivomuksestaan tiedot Geodeettisen laitoksen mittaamista EUREF-FIN pisteistä Suomen Ympäristökeskukseen välitettäväksi edelleen alueellisten ympäristökeskusten maastomittaustiimeille (Geodeettisen laitoksen tiedote no. 24 pdf-muodossa ja kaikkien EUREF-FIN -pisteiden koordinaatit ASCII-muodossa). NGOS Markku Poutanen on NKG:n presidiumin nimeämänä puheenjohtajana pohjoismaisen geodeettisen palvelun (Nordic Geodetic Observing System, NGOS) suunnittelutyöryhmässä. Kyseessä on kaikkien Pohjoismaitten koordinaattijärjestelmien pohjalla olevien pysyvien havaintoverkkojen käyttö ja havaintojen saatavuus. Samalla Poutanen on myös Pohjoismaisten asemien osalta yhdyshenkilö eurooppalaisessa ECGN (European Combined Geodetic Network) hankkeessa, joka liittyy yhtenäisen eurooppalaisen geodeettisen havaintoverkon ylläpitoon ja kehittämiseen. NGOS-ryhmä antoi ensimmäisen vaiheen loppuraportin, sekä laati kaksi referee-artikkelia, jotka kumpikin hyväksyttiin ja ovat nyt painossa. Työryhmän työ jatkuu vaiheen kaksi suunnittelulla, jossa kartoitetaan olemassa olevan infrastruktuuri ja laaditaan ehdotukset käytännön toimenpiteiksi. Muuta Muiden laitosten, kuntien, mittausfirmojen yms. avustaminen koordinaatistoihin liittyvissä kysymyksissä. Laitokselle tulee lukuisa määrä koordinaatistoihin ja muunnoksiin liittyviä tiedusteluja ja yhteydenottoja, joiden selvittämiseen laitoksen henkilökunta on osallistunut. Lisäksi kuten osaston esitelmälistasta käy ilmi, eri yhteyksissä on pidetty huomattava määrä aiheeseen liittyviä esityksiä. 2204 Kiintopisteverkkojen ylläpito Kolmiopisteiden tarkistusten ja pisterekisterin osalta kertomusvuonna ei ole ollut mainittavaa toimintaa; vuonna 2003 tarkistettiin pohjoisen viimeiset kohtuullisen kävelymatkan päässä ajokelpoisista teistä olevat pisteet. Saaristossa on vielä muutama mahdollisesti tarkistettava piste, muut vielä käymättömät pisteet ovat tiettömien taipaleiden takana ja vaatisivat helikopterin käyttöä. Näiden osalta tarkastusta ei ole tarkoitus tehdä. Vuoden 2005 aikana aloitettiin valmistelut pistejulkaisun osalta, mutta resurssien vähäisyyden takia työn eteneminen on ollut hidasta. 2206 FinnRef (pysyvät GPS-asemat) Suomen pysyvä GPS-verkko FinnRef on Suomen EUREF-FIN koordinaattijärjestelmän runko, jonka avulla koordinaatisto on realisoitu. Neljä FinnRef asemaa on Euroopan laajuisessa EPN-verkossa ja yksi maailmanlaajuisessa IGS-verkossa. Näiden asemien avulla FinnRef luo saumattoman yhteyden

17 maailmanlaajuisiin koordinaattijärjestelmiin. FinnRef mahdollistaa myös maankuoren liikkeiden tutkimuksen. Tämän lisäksi FinnRefiä voidaan käyttää ilmakehän tutkimuksessa, mm. troposfäärin vesihöyrysisällön mittaamiseksi kvasi-reaaliaikaisesti. FinnRef-dataa käyttävät tutkimukset ovat omissa projekteissaan. Tälle projektille kirjataan vain suoraan verkon ylläpitoon liittyvät tehtävät. Datansiirtovastuu on Navigoinnin ja paikannuksen osastolla. Joensuun, Kevon, Sodankylän ja Vaasan GPS-asemat keskistettiin. Dataa on prosessoitu Bernese 4.2 ja 5.0 ohjelmistoilla. Tällä hetkellä laskenta on ajan tasalla. V. 2006 siirrytään yksinomaan v. 5.0 käyttöön. Myös 2005 NASAn kanssa tehdyn sopimuksen perusteella saamme v. 2006 käyttöön Gipsy/Oasis ohjelmiston. 2227 Korkeusjärjestelmät Tähän projektiin kuuluvat Suomen uuden korkeusjärjestelmän luontiin liittyvät työt: osallistuminen yhteispohjoismaiseen tasoitukseen, maannousun tutkimus ja muut korkeusjärjestelmien luontiin, käyttöön, käytettävyyteen ja ylläpitoon liittyvät työt. Myös korkeusjärjestelmätyöryhmän työskentely ja yhteistyö Venäjän karttalaitoksen kanssa kuuluu tähän. Pohjoismainen vaaitusverkko Pohjoismaisen vaaitusverkon yhteistasoitus on tehty tasoittamalla kaikkien Itämeren ympärysvaltioiden vaaitusdatat (Saaranen). Mukaan on otettu myös liitokset GPS-vaaituksen, mareografihavaintojen ja meritopografian avulla Suomenlahden yli Suomesta Viroon ja Ahvenanmeren yli Suomesta Ruotsiin. Lisäksi on osallistuttu Pohjoismaisen geodeettisen komission korkeustyöryhmän toimintaan (puheenjohtaja Takalo). Maannousua ja tasoitusta käsittelevän alityöryhmän puheenjohtajuus on myös Geodeettisen laitoksen erikoistutkijan tehtävänä (Mäkinen). Mäkinen on myös EUREF-TWG:n jäsen. Pohjoismainen korkeusjärjestelmä on laskettu NKG:n työryhmän yhteistyönä, ja sen perusteella ruotsalaiset ovat jo luoneet oman kansallisen realisaationsa. N2000, Suomen uusi korkeusjärjestelmä Laaja korkeusjärjestelmäuudistusta käsitellyt työryhmä antoi mietintönsä joulukuussa 2004. Työryhmän puheenjohtajana oli M. Poutanen ja sihteerinä V. Saaranen. Työryhmä suositti uuden kansallisen korkeusjärjestelmän perustamista, jonka perusteet ovat yhteneviä Euroopan korkeusjärjestelmän EVRS2000 kanssa: - Korkeuksien lähtötaso on yleiseurooppalaisen korkeusjärjestelmän lähtötaso. - Järjestelmän korkeudet ovat normaalikorkeuksia. - Käytettävä vuoksikorjaus on nollavuoksikorjaus. - Maannousun osalta korkeudet vastaavat tilannetta vuoden 2000 alussa. Vuoden 2005 aikana työryhmän mietinnöstä saadut lausunnot olivat yksimielisesti kuvatunlaisen uuden korkeusjärjestelmän kannalla. Suomen uuden korkeusjärjestelmän valmisteluun liittyen Kolmannen valtakunnallisen tarkkavaaituksen havainnot on käsitelty ja tasoitukset suoritettu. Valittu Metsähovin geopotentiaaliarvo uuden korkeusjärjestelmän lähtötasoksi. Venäjä-yhteistyö (vaaitus) Yhteistyössä Venäjän karttalaitoksen Roskartographia ja sen geodesian ja kartogarafian tutkimuslaitoksen (TsNIIGAiK) sekä Luoteis-Venäjän käytännön mittauksista vastaavan yksikön (Aerogeodesia, Pietari) kanssa tehtiin kesällä 2005 rajavaaitukset Lieksan Inarissa ja Niiralassa. Aloitettiin yhteisjulkaisun laatiminen, jossa kuvataan kaikki tehdyt rajavaaitukset. Tavoitteena on maiden välisen korkeusjärjestelmien eron määrittäminen. V. Kaftanin ja J. Kuznetsovin joulukuussa v. 2005 tapahtuneen työvierailun jälkeen käsikirjoitus on pääosin valmis. Julkaisun viimeistely tapahtuu v. 2006 alussa.

18 2241 GPS-vaaitus (EUVN-DA) EUREF-alakomission toimesta on aloitettu v. 2002 EUVN-DA -niminen projekti (European Unified Vertical Network - Densification Action), jonka tavoitteena on tihentää Euroopan GPS/vaaituspisteiden verkkoa. Projektin tavoitteena oli, että tihennyspisteteiden etäisyys olisi pienempi kuin 100 km. Jokaisella pisteellä tulisi tehdä 24 tunnin GPS-havainnot, ne tulisi liittää tarkkavaaituksella lähimpään UELN solmupisteeseen ja pisteellä pitäisi tehdä painovoiman mittaukset geopotentiaalilukujen laskemiseksi. Uusien GPS/Vaaituspisteiden vaaitus Asetettiin uudet vaaituspultit edellisenä kesänä tehdyn rekognosoinnin perusteella 11:lle uudelle paikalle ja vaaittiin uudet pultit. Uudet pultit sijaitsivat Rovaniemen eteläpuolella. Lapissa ei tehty pisteiden rekognosointia, koska siellä oli tarkoitus käyttää vuonna 1999 mitattuja vaaituspultteja EUVN_DA kampanjan havaintopaikkoina. GPS-mittaukset Uusien EUVN_DA pisteiden GPS-havainnot tehtiin heinä-elokuussa. Mittauksiin osallistuivat Matti Ollikainen, Pasi Häkli, Janne Kovanen ja Maaria Tervo. GPS-mittaukset tehtiin 4-5 GPS-vastaanottimella 7:ssä erillisessä mittaussessiossa. Jokainen sessio aloitettiin klo 12 Suomen aikaa ja lopetettiin klo 12 seuraavana päivänä. Tämän jälkeen koko retkikunta siirtyi uusille mittauspaikoille ja aloitti uuden session klo 12 seuraavana päivänä. Koska mittauksien laskentaan oli tarkoitus käyttää FinnRef-asemien lisäksi myös Geotrim Ltd:n GPSNet-verkon asemia, peräkkäisissä sessioissa ei ollut yhtään yhteistä EUVN_DA verkon pistettä. GPSNet-verkon asemat toimivat jatkuvasti rekisteröiden GPS-signaaleja 1 sekunnin havaintovälillä. Mittauskampanjan aikana tehtiin vuorokauden mittaiset GPS-havainnot kaikkiaan 31:llä tarkkavaaituspultilla. Havaintojen laskenta Havainnot laskettiin aluksi TribleTotal ControlTM-ohjelmalla. Ohjelmalla saatiin kaikkien ratkaistavien pisteiden koordinaateille hyvät likiarvot, mikä helpottaa niiden laskentaa Bernese-ohjelmalla. Seuraavaksi havainnot laskettiin Bernese ver 5.0 -ohjelmalla. Lähtöpisteiksi valittiin FinnRef-verkon pisteet Metsähovi, Vaasa, Joensuu ja Sodankylä sekä Kiruna ja Tromssa. Kaikkien näiden lähtökoordinaatit saatiin IGS:n ratkaisusta ITRF2000-koordinaatistossa. Samasta ratkaisusta saadaan myös näiden asemien liikenopeuden komponentit, joita käyttäen asemien koordinaatit redukoitiin havaintohetken epookkiin (2005.58). Aluksi laskettiin kahden viikon ajalta koko FinnRef-verkon asemien koordinaatit käyttäen em. pisteitä kiinteinä pisteinä. Verkko ratkaistiin päivittäisinä sessioina, jotka lopuksi tasoitettiin ADDNEQohjelmalla. GPSNet-verkon pisteet ja EUVN_DA pisteet laskettiin vuorokauden pituisina sessioina (0 UT- 24 UT). Tällä tavoin EUVN_DA pisteillä tehty 24 tunnin havaintojakso (12 SVA 12 SVA) jakautui kahteen eri session. Koko verkon laskemiseksi muodostettiin 14 erillistä sessiota, jotka tasoitettiin lopuksi ADDNEQ-ohjelmalla. Viimeisessä tasoituksessa kaikki FinnRef-verkon pisteet pidettiin kiinteinä. Pisteiden lukumäärä ratkaisussa oli 113, joista 14 oli kiinteitä pisteitä, 69 GPSNet-verkon pisteitä ja 30 EUVN_DA pisteitä. Havaituista 31 pisteestä hylättiin 1 piste, havaintopaikan katveisuuden takia. Tällekin pisteelle saatiin GPS-laskennassa koordinaatit, mutta koordinaattien tarkkuus oli selvästi muita huonompi. Lopulliset tulokset lähetetään EUREF-komissiolle ja julkaistaan v. 2006. 2301 Tarkkavaaitus Vuonna 2005 käytettiin digitaalista vaaituskonetta DiNi12 kaikissa laitoksen tekemissä tarkkavaaituksissa. Käytössä olivat vaaituskoneet DiNi12 no. 320015, 320243 ja 320244 sekä lattaparit 13987/13988, 13926/14092 ja 14087/14090. Laitokselle hankittiin yhden metrin mittainen Nedon valmistama invarnauhalla varustettu viivakoodilatta tyyppiä LD11. Latan numero on 11640 ja se oli P. Lehmuskosken mukana Olkiluodon pilareiden vaaituksissa. Uuden latan ja edellisvuonna hankittujen kaksimetristen lattojen ansiosta tarkkoja vaaituksia voidaan tehdä nyt myös sellaisissa paikoissa, joissa vaaituspultti on asetettu sisätiloihin tai korkealle esimerkiksi rakennuksen seinään.

19 Vuoden 2005 vaaituksen kenttätyöt Linjavaaitus: Linja O. Tohmajärvi-Niirala 29.8.-15.9. Välineet ja varusteet: vaaituskoje Zeiss DiNi12 nro 320243, kolmijalat Zeiss, alumiinirunkoiset latat Nedo nrot 13926 ja 14092, diff.mitt. Fluke 54 II nro 2, mittapyörä Rollfix Super, varjo Alexo, kannettava tietokone HP Omnibook XE3, auto Ford Transit XFZ-445. Vaaittiin väli 21.4 km pitkä kalliopulttiväli 86205-05215, lisäksi pari kilometriä pitkä varmistusmittaus 86205-86206. Tie oli asfalttipäällysteinen vilkas- ja raskasliikenteinen kapea väylä Venäjälle. Olo ei tuntunut kovin turvalliselta erimaalaisten (ainakin Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Norja) rekkojen seassa. Kerran suomalainen kääntyvä rekka ajoi kilpikonnan päältä, onneksi lattamiehellä olivat refleksit kunnossa ja hän ehti lattoineen pois alta. Rajanylitysvaaitus Lieksan Inarissa 14.9. ja Niiralassa 16.9. Suomen (P.Lehmuskoski) ja Venäjän (I.Averin) vaaitusretkikunnat suorittivat samanaikaiset valtioiden rajan ylittävät vaaitukset Inarissa ja Niiralassa. Inarissa molempien maiden pultit ovat kalliossa. Venäjän piste on raja-aukossa, Suomen piste heti aukkoa sivuavan piikkilangan Suomen puolella. Pisteiden välinen etäisyys on noin 10 m. Niiralassa Suomen puoleinen piste on kalliossa, Venäjän puoleinen on valaisinpylvään perustuksessa. Pisteiden välinen etäisyys on 545 m. Retkikuntien vaaitustulokset poikkesivat toisistaan Inarissa 0.0 mm ja Niiralassa 0.7 mm. Olkiluodon GPS-verkon vaaitus 19.9.-5.10. Posiva Oy:n tilaamana vaaittiin suurin piirtein samat pisteet kuin syksyllä 2003. Hävinneen 03215:n sijasta mitattiin 05217, lisäksi uudet varamerkit GPS13A ja GPS13B. Lisänä 2003:een verrattuna vaaittiin GPS-antennijalustat, jota varten olivat käytössä jatkettava kolmijalka ja yhden metrin latta Nedo LD11 nro 11640 sekä kahdet tikapuut. Vaaitusta kertyi runsaat 17 km asfalttitiellä, soratiellä ja metsässä. Neljän mitatun silmukan sulkuvirheistä johdettu tarkkuusarvio vaaitukselle oli ±0.14 mm/ökm. Otsolahden vesistöylityskoekenttä Rantoja pitkin tehtävät kontrollivaaitukset tehtiin 17.8., 11.10. ja 14.10. Mittaukset kuuluvat pitkien vesistöylitysten testi- ja kontrollimittauksiin. Metsähovin vaaitustestikenttä Testikentällä suoritettiin vaaituksia välillä M4-M5 kaikkiaan 11 päivänä. Asetettiin Metsähovin koekentän pulttivälille M4-M5 kolme uutta kiintopistettä M55, M56 ja M57, jotta liikkuvan alueen laajuus saataisiin selville. Uudet pisteet on vaaittu 7.4. alkaen. Uudet pultit ovat eniten liikkuvasta M52:sta noin parikymmentä metriä länteen (M55), pohjoiseen (M56) ja koilliseen (M57). Loppuvuoden aikana osoittautui, että M55 ja M56 ovat stabiileja, mutta M57 kohosi maksimissaan kesällä 1.9 mm, kun taas aiemmin liikkuviksi tiedetyt M52 ja M521 kohosivat 3.4 mm ja 2.6 mm. Kriittinen alue siis kesällä noustessaan samalla kallistuu. M52:n ja M521:n liikkuminen kallion lämpötilan ja/tai vuodenajan mukaan oli hyvin sopusoinnussa edellisvuosien havaintojen kanssa. Tutkimusaluetta laajennettiin 7.4. lähtien painovoimalaboratorion ympäristöön. Alue käsittää yhtenäisen 170 m pitkän vaaituslinjan 00412-M1-SF348 (mistä tullee Suomen Kolmannen tarkkavaaituksen nollapiste)-sf392-p61-p63-t020 (mikä sijaitsee pv-laboratoriossa aivan Suprajohtavan gravimetrin vieressä lattialla), sekä SF392:sta lähtevän 50 m pitkän sivulinjan SF392-P63-AB1-AC1. AB1 ja AC1 sijaitsevat absoluuttipainovoima-huoneessa ja P61, P62 ja P63 maastossa laboratorion ympärillä. Lyötiin painovoimalaboratoriota ympäröivään kallioon kolme uutta pulttia P61, P62 ja P63, joiden avulla kallioperän mahdollisia vertikaaliliikkeitä voitiin mitata. Näiden lisäksi laboratorion sisälle oli asetettu havaintopilareilleen kolme pulttia AB1, AC1 ja T020, jotka on myös vaaittu huhtikuun seitsemännestä. päivästä lähtien. Vertailupisteinä näille viimeksi mainituille ovat kalliokiintopisteet 00412, M1, SF348 ja SF392. Tähän mennessä suurin vierekkäisten pulttien (13 m) välinen korkeuseron muutos on 0.7 mm. Kolmannen valtakunnallisen tarkkavaaituksen loppujulkaisujen valmistelu on aloitettu. Pulttiluettelo, vaaituksen teknisen kuvauksen ja vaaituksen tulosten julkaisut tehdään Geodeettisen laitoksen julkaisusarjaan. Käsikirjoitukset valmistuvat v. 2006.

20 2306 Vaaitustutkimukset Zeiss viivakoodiasteikon suurentaminen Digitaalivaaitussysteemin Zeiss Dini12 maksimitähtäysväli on 100-120 m, jolloin digitaalikojeen CCD kennolle 20 mm levyinen koodielementti kuvautuu n. 0,18 µm suuruisena, jonka kuvankäsittely prosessi pystyy käsittelemään. Vesiylityksiä varten tarvitaan 300-500 m tähtäyksiä eli viivakoodia on suurennettava vähintään nelinkertaiseksi. Edellisenä vuonna kokeiltiin erilaisia tekniikoita suurennetun viivakoodiasteikkolatan valmistamiseksi ja suunniteltiin menetelmä ja laitteisto suurennetun viivakoodiasteikon valmistamiseksi. Asteikon valmistusmenetelmä perustuu laserinterferometrin käyttöön ja mustan teipin leikkaamiseen ja irrottamiseen valkean teipin päältä. Laatu oli kohtuullisen hyvä lattaparille tehdyn systeemikalibroinnin perusteella. Digitaalivesiylitysmenetelmän testaamiseksi rakennettiin 2004 Tapiolan Otsolahteen kolmen kiintopisteen testikenttä, jossa on mahdollista suorittaa noin 400m, 250m ja 350m vesiylityksiä. Tarkka trigonometrinen menetelmä Tarkan trigonometrisen menetelmän soveltuvuutta ja tarkkuutta tutkittiin samalla Otsolahden testikentällä kuin vesistönylitysmenetelmääkin. Otsolahden testikentän mittaukset Otsolahden koekentällä tehtiin vuonna 2005 sekä vesistöylitysvaaituksia suurennetun koodin latoilla 8617 ja 8618 sekä TKK:n trigonometrisen vaaituksen kalustolla. Lisäksi vaaittiin kaikki kiintopisteet rantoja pitkin, jotta saatiin korkeuseroille vertailuarvot. Painovoima 2226 Satelliittigravimetria Tutkimuksessa selvitetään painovoimakenttää mittaavien satelliittien käyttömahdollisuus ja painovoimasatelliittien mittaaman painovoima-aineiston soveltuvuus Suomen ja sen lähialueiden geodeettisissa mittauksissa. Jatketaan painovoimasatelliittitutkimusta ja CHAMP-datan ohella pyritään saamaan myös GRACE-data käyttöön sitä mukaa kun se tulee julkiseksi. Tutkitaan ilmakehän, meren, vesivaipan/lumen aiheuttamaa kuormitusta maankuoreen ja tämän vaikutusta panovoimadataan. Käytetään apuna mm. GPS- ja suprajohtavan gravimetrin havaintoja Parannetaan geoidilaskentavalmiuksia tähän projektiin liittyen niiltä osin, kuin se koskee satelliittidatan käyttämistä laskennassa. Tutkittiin uusien staattisien painovoimakenttämallien tarkkuutta Fennoskandiassa. Tulokset esitettiin geofysiikan päivillä esitelmässä ja artikkelissa. Painovoimakentän vaihtelun tutkinta aloitettiin GRACE:n tuottamien kuukausimallien analysoinnilla. Kuukausimallien resoluutio ja tarkkuus ei vielä riitä havaitsemaan alueellista painovoimavaihtelua Suomen sisällä, mutta koko Suomen vesivarastonalueen keskiarvon vaihtelu korreloi Suomen kokonaisvesivaraston vaihtelun kanssa. Tulokset esitettiin suprajohtavan gravimetrin tuloksien kanssa posterissa EGU:n yleiskokouksessa Wienissä ja IAG:n kokouksessa Cairnsissa. Stuttgartin yliopiston tutkijan kanssa kirjoitettiin geoidin pinnalla olevan painovoimapotentiaalin laskennasta loppuraportti. 2302 Absoluuttigravimetri Geodeettisen laitoksen FG5 (no. 221) absoluuttigravimetrilla suoritettiin mittauksia kotimaassa, Etelämantereella, Puolassa, Venäjällä ja Ranskassa.