1. JOHDANTO. 1.1. Taustaa

HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2014

2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 1.1. Taustaa... 3 1.2. Erityisryhmäläisten määrittelyä... 4 1.3. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 hanke... 5 1.4. Huittisten kaupungin toiminta Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeessa... 6 2. ERITYISRYHMIIN KUULUVIEN KUNTALAISTEN MÄÄRÄ... 7 3. ERITYISRYHMILLE SOVELTUVAT LIIKUNTATILAT... 9 4. OHJAAJARESURSSIT... 9 5. ERITYISLIIKUNNAN NYKYISET RYHMÄT... 10 5.1. Liikuntatoimi... 10 5.2. Sosiaali- ja terveystoimi... 11 5.3. Koulutoimi... 12 5.4. Vammais-, kansanterveys- ja eläkeläisjärjestöt sekä urheiluseurat... 12 5.5. Kansalais- tai työväenopisto... 12 5.6. Muut toimijat (yksi ryhmä)... 13 5.7. Yhteenveto Huittisten ryhmistä... 13 6. KYSELY ERITYISLIIKUNNASTA... 13 7. ERITYISLIIKUNNAN ASEMA HUITTISTEN LIIKUNTAPALVELUISSA... 14 8. YHTEENVETO... 18

3 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Huittisten Erityisliikunnan peruskartoituksessa 2014 esitetään Huittisten erityisliikuntapalveluiden nykytila, voimavarat ja kehittämistarpeet, kuten käynnissä olevat erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrä, erityisliikuntaryhmät, ohjaajaresurssit, erityisliikuntaan soveltuvat liikuntatilat ja yhdistysten tarpeet. Lisäksi kartoituksessa esitellään perustietoa erityisliikunnasta, kuten alan käsitteistöä. Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan niiden väestöryhmien liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Määritelmällä tarkoitetaan erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. 1 Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään on katsottu karkeasti arvioiden kuuluvan vähintään noin 20 25 prosenttia väestöstä, mikä tarkoittaa noin miljoonaa suomalaista. 2 Osa heistä voi käyttää yleisiä liikuntapalveluja, mutta osa tarvitsee heidän erityistarpeensa huomioonottavia liikuntapalveluita. Ohjatussa erityisliikunnassa arvioidaan liikkuvan nykyisin noin 250 000 henkilöä. Suurimmat erityisryhmäläisten liikuttajat ovat erityisliikuntajärjestöt, kuntien liikuntatoimet, sosiaali- ja terveysalan laitokset sekä eläkeläisjärjestöt. 3 Väestön ikääntymisen myötä erityisryhmien liikuntapalvelujen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Liikunnasta on todistetusti hyötyä jokaisen yksilön terveydelle, mutta erityisryhmiin kuuluvat voivat hyötyä liikunnan harrastamisesta terveydentilansa ja toimintakykynsä kannalta vielä enemmän kuin niin sanonut normaalit liikkujat. Yksilötasolla erityisryhmien liikunnalla pyritään parantamaan liikkujien terveyttä ja toimintakykyä sekä edellytyksiä selviytyä mahdollisimman itsenäisesti arjessa 4. Erityisliikunnalla pystytään vaikuttamaan fyysisen terveyden lisäksi myös psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Erityisliikunta muun muassa vähentää ihmisten eristäytymistä, opettaa ryhmässä toimimista, edistää mielenterveyttä ja kehittää itseluottamusta. Yksilön kannalta liikuntamuoto on sitä parempi, mitä useampaan toimintakykyä rajoittavaan tekijään liikuntamuodolla on mahdollista vaikuttaa samanaikaisesti. Eri erityisryhmillä on omia erityistavoitteita, joita liikunnalla halutaan tavoittaa. Esimerkiksi ikäihmisillä tavoitteena on toimintakyvyn ylläpito, reumaatikoilla nivelten liikkuvuuteen 1 Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö 1996. 2 Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö 1996. 3 Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto 2012. 4 Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelma 2003.

vaikuttaminen, liikuntavammaisilla toimivien ruumiinosien lihasvoima ja cp-vammaisilla pakkoliikkeitten vähentäminen ja kehonhallinta. 5 Yhteiskunnan tasolla hyvin järjestetyllä erityisryhmien liikunnalla saavutetaan taloudellisia etuja. Erityisliikunnan avulla voidaan vähentää tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille, lykätä laitoshoitoon joutumista ja nopeuttaa työhön kuntoutumista. Liikunnan järjestäminen ja ylipäänsä ennalta ehkäisevä toiminta on aina halvempaa kuin korjaavat toimenpiteet 6. 4 1.2. Erityisryhmäläisten määrittelyä Pitkäaikaissairaat Pitkäaikaissairaalla on yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Pitkäaikaissairaudet voidaan määritellä monin eri tavoin, kuten sairauden ja hoidon keston sekä sairauden vaikutusten perusteella. Pitkäaikaissairauksiksi voidaan luokitella niin pysyvät ja pysyvää vammautumista aiheuttavat sairaudet kuin myös sairaudet, joiden oireet tai hoidon tarve kestävät vähintään puoli vuotta. Pitkäkestoisuuden lisäksi pitkäaikaissairaudet voivat vaatia kuntoutumista varten erityistä koulutusta, pitkäaikaista ohjausta, tarkkailua tai hoitoa. 7 Pitkäaikaissairauksille on myös tyypillistä, että ne haittaavat sairastuneen jokapäiväistä elämää. 8 Yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ovat astma, reuma, sydänsairaudet, diabetes, syöpä ja mielenterveyshäiriöt. 9 Vammaiset Vammaiselle henkilölle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Kansainvälisessä määritelmässä vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma. Vuorovaikutuksessa erilaisten toimintaympäristön esteiden kanssa vamma voi estää yksilön täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. 10 Kuntien toimintaa ohjaavassa vammaispalvelulaissa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Ulkopuolelle on rajattu sairauden aiheuttama vähäisempi tai lyhytaikainen vajaakuntoisuus. Haittaa voidaan pitää pitkäaikaisena aina, kun se arvioidaan kestävän yli vuoden. 11 5 Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto 2012. 6 Kari Koivumäki 2004. Liikunnan erityisryhmät. Teoksessa Kimmo Aaltonen (toim.): Urheilun ja liikunnan oikeus käytännössä. 7 Pitkäaikaisiin hoitoihin sitoutuminen Näyttöä toiminnan tueksi. Lääketietokeskus 2004 ja Hopia, Hanna: Somaattisesti pitkäaikaissairaan lapsen perheen terveyden edistäminen. Tampereen yliopisto 2006. 8 Vaarama, Marja Moisio, Pasi ja Karvonen, Sakari (toim.): Suomalaisten hyvinvointi 2010. THL 2010. 9 Mälkiä, Esko - Rintala, Pauli: Uusi erityisliikunta. Liikunnan sovellukset erityisryhmille. Liikuntatieteellinen Seura 2002. 10 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus 2008. 11 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ja Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista HE 219/1986 vp.

5 Iäkkäät Iäkkäillä henkilöillä tarkoitetaan yleisesti yli 65-vuotiaita henkilöitä. Ihmiset ovat erilaisia vanhenemisen suhteen, joten iäkkäiden ryhmä muodostuu toimintakyvyltään hyvin erilaisista yksilöistä. Elämänsä aikana hyvin kunnostaan huolta pitäneen 70-vuotiaan toimintakyky voi olla sama kuin 40-vuotiaan. 12 Toisaalta on arvioitu, että noin puolella 75 vuotta täyttäneistä on ongelmia liikkumisessaan 13. Erityisliikunnan kohderyhmänä ovatkin ne iäkkäät, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. 1.3. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 hanke Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 hankkeen taustalla ovat aikaisemmat Liikuntatieteellisen Seuran toteuttamat samannimiset hankkeet vuosilta 1997 1999, 2004 2006 ja 2007 2009. Aikaisemmilla hankkeilla on onnistuttu muun muassa vahvistamaan erityisliikunnan asemaa kuntien liikuntatoimen osana, kasvattamaan erityisliikuntaryhmien, -tapahtumien ja -ohjaajien määrää, parantamaan toimijoiden osaamista sekä lisäämään yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa. Neljäs kuntien erityisliikunnan kehittämiseen kohdistuva hanke on käynnistynyt huhtikuussa 2013 ja sen on tarkoitus kestää joulukuuhun 2015. Hanketta rahoittaa opetusja kulttuuriministeriö. Hanke on kohdennettu niihin jäljellä oleviin yli 10 000 asukkaan kuntiin, joissa ei ole vielä erityisliikunnanohjaajaa tai joiden erityisliikunnan palveluita kannattaa kehittää. Hankkeen yhteistyökunniksi ovat lähteneet mukaan Eura, Huittinen, Loviisa, Orimattila, Mänttä-Vilppula, Alajärvi ja Kalajoki. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös muiden liikunnan kehittämishankkeiden kanssa, kuten Liikkuva Koulu -ohjelman kanssa. Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset. Tavoitteena on yhteistyökunnissa toteutettavilla kehittämistoimilla: - Lisätä erityisliikuntatoimijoiden yhteistyötä sekä selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa. - Lisätä ammattitaitoisten erityisliikunnan ohjaajien määrää ja varmistaa tuntiohjaajien laatu. - Lisätä erityisliikuntaryhmien määrää. - Luoda perusteita resurssien kohdentamiseksi erityisliikuntaan. - Luoda pysyviä toimintakäytäntöjä ja levittää hyviä toimintatapoja kuntatasolla. Näiden valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi yhteistyökunnat asettavat omat valtakunnallisen hankkeen suuntaiset tavoitteet erityisliikunnan kehittämiselle. 12 Rintala, Pauli Huovinen, Terhi Niemelä, Satu: Soveltava Liikunta. Liikuntatieteellinen Seura 2012. 13 Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. OKM 2011.

6 1.4. Huittisten kaupungin toiminta Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeessa Liikuntatieteellinen Seura (LTS) ja Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto tiedusteli helmikuussa 2012 toivomuksia erityisliikunnan kehittämiseksi niiltä yli 10 000 asukkaan kunnilta (14 kpl), joilla ei ollut erityisliikunnanohjaajaa. Huittisten kaupunki oli yksi näistä kunnista. Kaupungin nuoriso- ja liikuntapalvelut oli halukas osallistumaan erityisliikunnan kehittämiseen Huittisissa. Maaliskuun 2013 alussa Liikuntatieteellinen Seura kutsuikin yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa Huittisten kaupungin mukaan valtakunnalliseen erityisliikunnan kehittämishankkeeseen. Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa vahvisti sähköpostilla kaupungin osallistumisen hankkeeseen. Hanketoiminta käynnistyi Huittisissa Liikuntatieteellisen Seuran koordinaattorin Toni Piispasen ja projektipäällikkö Saku Rikalan kuntakäynnillä huhtikuussa. Käynnin aikana käytiin läpi muun muassa hankkeen läpiviemistä, ensimmäisiä toimenpiteitä ja Huittisten lähtötilannetta. Seuraavana toimenpiteenä nuoriso- ja liikuntalautakunta nimesi kokouksessaan 25.4.2013 kehittämishankkeen kuntakohtaiseen työryhmään nuoriso- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja Susanna Visurin sekä vahvisti hankkeen yhdyshenkilöksi on nuoriso- ja liikuntatoimenjohtaja Teuvo Munkin. Huittisten kaupungin erityisliikunnan kehittämistyöryhmäksi muotoutui: - Susanna Visuri (pj.) nuoriso- ja liikuntalautakunta - Teuvo Munkki nuoriso- ja liikuntapalvelut - Paula Mattila (siht.) nuoriso- ja liikuntapalvelut (9/2013 asti Elisa Heikkinen) - Elisa Laakso nuoriso- ja liikuntapalvelut (1/2014 alkaen) - Arto Rekikoski urheiluseuran edustaja - Hannele Paatero kansalaisopisto - Matti Kompuinen koulutoimi - Marita Ketola perusturva - Katri Kulmala perusturva - Tuula Koivisto eläkeläisjärjestö - Maritta Tuominen vammaisneuvosto Hankkeen ensimmäisenä varsinaisena toimenpiteenä on ollut selvittää Huittisten erityisliikunnan palveluiden nykytila. Kartoitusprosessi käynnistettiin kesäkuussa 2013 kehittämistyöryhmän ensimmäisessä kokouksessa, jossa jaettiin tehtävät peruskartoitukseen tarvittavien tietojen keräämiseksi. Kartoitustyötä on jatkettu läpi syksyn 2013 ja samalla kehittämistyöryhmä on kokoontunut tasaisin väliajoin. Hankkeen eteenpäin viemistä hieman häiritsi Huittisten kaupungin erityisliikunnanohjaajan irtisanoutuminen syyskuussa. Uusi erityisliikunnanohjaaja saatiin kuitenkin palkattua ja hän aloitti työnsä Huittisissa tammikuussa 2014. Osana peruskartoitustyötä Huittisten kehittämistyöryhmä päätti lähettää yhdistyskyselyn kaikille eläkeläis-, kansanterveys-, vammais- ja veteraanijärjestöille sekä urheiluseuroille. Yhdistyskyselyn yhteydessä päätettiin laittaa myös juttu kyselystä paikallislehteen, jolla

toivottiin vastausprosentin nousevan. Kyselyä levitettiin Liikkuva Huittinen kulttuuri- ja liikuntamessuilla. Marraskuussa 2013 järjestettiin Potkua vesitreeniin - koulutus uimahallilla Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton toimesta. Koulutus oli kohdennettu erityisesti soveltavan vesiliikunnan ohjaajille. Lisäksi marraskuussa järjestettiin soveltavan liikunnan liikuntavastaavien koulutus uimahallin kuntosalivälineiden käytöstä. Kansanterveys-, vammais- ja eläkejärjestöjen liikuntavastaaville järjestettiin Lisää laatua liikuntaan liikuntavastaavien koulutuspäivä lokakuussa 2013. Maaliskuussa 2014 järjestetään erityisliikunnan keskustelutilaisuus, jossa esitellään erityisliikunnan valtakunnalliset kehitysnäkymät sekä kerrotaan erityisliikunnan nykytilasta, voimavaroista ja haasteista Huittisissa. 7 2. ERITYISRYHMIIN KUULUVIEN KUNTALAISTEN MÄÄRÄ Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään voidaan arvioida kuuluvan noin 20 25 prosenttia väestöstä. Huittisissa oli vuonna 2011 asukkaita noin 10 600 14, joten karkeasti arvioiden erityisliikunnan piiriin kuului noin 2 100 2 700 henkilöä. Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrää voidaan arvioida myös tarkemmin kohderyhmittäin (ikäihmiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset) hyödyntämällä tilastoja. Kovin tarkkaa ja yksiselitteistä arviota ei voida antaa tilastojenkaan perusteella, sillä yksi erityisryhmäläinen voi olla mukana useammassa tilastossa (esimerkiksi vammainen pitkäaikaissairaissa). Ikäihmiset Huittisissa oli vuonna 2011 2 479 yli 65-vuotiasta henkilöä eli noin 23 prosenttia asukkaista. Vanhuseläkkeellä oli vuonna 2011 Huittisissa 2 715 henkilöä. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on väestöennusteen mukaan Huittisissa lähes 3 000 henkilöä, mikä tarkoittaa noin 28 prosenttia asukkaista. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan vain henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Iäkkäistä henkilöistä heikentynyt toimintakyky voidaan katsoa olevan niillä, jotka kokevat vaikeuksia liikkumiskykyä edellyttävissä toiminnoissa. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi puolen kilometrin kävely tai yhden kerrosvälin nouseminen portaita pitkin. Maan keskiarvoihin suhteutettuna tällaisia iäkkäitä oli Huittisissa vuonna 2011 arviolta noin 600 700 henkilöä. 15 14 Käytetään vuoden 2011 väestömäärää, koska moni uusimmista tilastoista koskee vuotta 2011. 15 Käytetty lukuja teoksesta Koskinen, Seppo - Lundqvist, Annamari - Ristiluoma, Noora (toim.): Terveys, hyvinvointi ja toimintakyky Suomessa: Liikkumiskykyä edellyttävistä toiminnoista vaikeuksia kokevien osuus.

8 Pitkäaikaissairaat Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on kohtalaisen hyvä pitkäaikaissairastavuuden indikaattori. Huittisissa oli vuonna 2011 Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan 2 766 henkilöä, jotka olivat oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin. 16 Pitkäaikaissairaiden määrää voidaan arvioida myös tutkimustulosten perusteella. Tutkimusten mukaan noin 28 prosentilla Länsi-Suomen väestöstä oli vuonna 2009 jokin pitkäaikainen fyysinen tai psyykkinen sairaus tai vamma, joka haittasi heidän jokapäiväistä elämää. Huittisten asukasmäärään suhteutettuna tämä tarkoittaisi noin 2 950 pitkäaikaissairasta. 17 Huittisissa oli vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeellä 567 henkilöä. 18 Pitkäaikaissairaita voi arvioida siis olevan Huittisissa noin 2 800 3 000 henkilöä, joista yli 65-vuotiaita on arviolta noin 1 400 1 500 henkilöä. Vammaiset Vammaisuudesta ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, minkä takia vammaisten määristä esiintyy erilaisia arvioita. Määrittelytavasta riippuen vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan suomalaisesta väestöstä noin 5 10 prosenttia. Tämän arvioin mukaan Huittisissa olisi ollut vuonna 2011 vähimmilläänkin noin 550 henkilöä, jolla on jokin merkittävää haittaa aiheuttava vamma tai toiminnan vajaus. Määrä voi joidenkin arvioiden mukaan nousta myös yli 1 000 henkilöön. Vammaisten määrää voi arvioida myös Kansaneläkelaitoksen myöntämien vammaisetuuksien perusteella. Huittisissa etuuksia jaettiin vuonna 2011 yhteensä 747 henkilölle seuraavasti: - Lasten vammaistukia 65 henkilölle - Aikuisten vammaistukia 26 henkilölle - Eläkkeensaajien hoitotukia 656 henkilölle 19 Kaikki oikeutetut eivät välttämättä ole hakeneet Kelan vammaisetuuksia, joten vammaisten määrä voi olla todellisuudessa suurempi. Vammaisia voi siis arvioida olevan Huittisissa noin 750 1 000 henkilöä. 16 Luvut on saatu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen SOTKAnet - tilasto- ja indikaattoripankista. 17 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009 -kysely. 18 Tilastot Suomen eläkkeensaajista kunnittain. Kela 2012. 19 Vammaisetuuksien saajat ja väestöosuudet kunnittain. Kela 31.12.2011.

9 3. ERITYISRYHMILLE SOVELTUVAT LIIKUNTATILAT Erityisryhmille soveltuvat liikuntatilat ovat listattu tähän kartoitukseen sillä perusteella, mihin on mahdollista päästä pyörätuolilla. Osassa paikoissa on irrallinen liuska, jonka saa tarpeen mukaan käyttöön. Listan paikoissa pidetään erityisryhmille suunnattuja liikuntaryhmiä tai niissä olisi esteettömyyden sekä tilojen puolesta mahdollisuus pitää liikuntaryhmää. Huittisissa on 21 erityisryhmille soveltuvaa liikuntatilaa: - Urheilutalo Huhkolinna - Uimahalli pl. kuntosali - Palvelukeskus Kaarirannan kuntosali - Jäähalli - Urheilukentät pl. katsomot - Ammatti- ja yrittäjäopisto - Lauttakylän lukio - Suttilan koulu - Sammun koulu - Sallilan koulu - Palojoen vanhakoulu - Länsi-Suomen opisto - Sammun invatupa - Terveyskeskus - Karhiniemen kyläkartano - Rekikosken kylätalo - Suttilan kylätalo Kalliola - Länsipirtti, Huittinen - Maijapirtti, Lauha - Jukolan urheilutalo - Kukonharjan kylätalo Näistä em. kohteista Uimahallin esteettömyyttä on selvitetty Satakunnan Ammattikorkeakoulun LIEKA-hankkeelle, joka on pyrkinyt selvittämään kaikkien Suomen kuntien pääliikuntapaikkojen (=eniten kävijöitä vuodessa) esteettömyyttä. Kyse ei ole laajamittaisesta ammattilaisen tekemästä esteettömyyskartoituksesta vaan selvästi suppeammasta selvityksestä, jonka voi tehdä esimerkiksi liikuntatoimen henkilö. Huittisten nuoriso- ja liikuntatoimen johtaja Teuvo Munkin antaman selvityksen perusteella vastikään peruskorjatun uimahallin esteettömyys on hyvällä tasolla. Uimahallin sisäänkäynti, kulkuväylät, pukeutumis- ja peseytymistilat sekä wc ovat pääosin esteettömiä, opasteet ovat kunnossa, portaissa on käsijohteet, askelmat erottuvat tummuuskontrastilla arvioituna jne. Lisäksi uimahallin virkistysaltaassa on allashissi ja 25 m altaassa on allasnostin. Selvityksessä nousi kuitenkin esille kaksi ongelmakohtaa esteettömyyden kannalta: pääsisäänkäynnin oven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta ja kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen. 4. OHJAAJARESURSSIT Huittisissa toimii erityisliikunnan parissa ohjaajina 30 henkilöä. Lisäksi yhdistyksissä toimii koulutettuja vertaisohjaajia, joita ei ole laskettu tähän listaan. Vertaisohjaajille järjestetyissä koulutuksissa on vuosina 2011 2013 ollut mukana 19 eri yhdistysten vertaisohjaajaa.

10 Tiedossa olevat ohjaajaresurssit ovat: - Nuoriso- ja liikuntapalvelut: Kolme (3) vakituista ohjaajaa, joista yksi päätoiminen erityisliikunnanohjaaja sekä kolme (3) tilapäistä - Kansalaisopisto: Viisi (5) ohjaajaa - Huittisten seudun kehitysvammaisten tuki ry.: Kolme (3) ohjaajaa - Terveyskeskus: Kuusi (6) vakituista ohjaajaa sekä kaksi (2) tilapäistä - Huittisten voimistelu- ja liikunta: Kaksi (2) ohjaajaa - Huittisten reumayhdistys: Yksi (1) ohjaajaa - Kaarirannan palvelukeskus: Neljä (4) ohjaajaa - Ratsastustallit: Yksi (1) ohjaaja Huittisten kaupungin liikuntapalveluiden päätoiminen erityisliikunnanohjaaja on Huittisten alueen tärkein erityisliikunnan henkilöstöresurssi. Erityisliikunnanohjaajan toimenkuvaan kuuluu uimaopetusta ja uinninvalvontaa, erityisesti ikääntyvien ja erityisryhmien ohjaus, soveltava liikunta sekä terveytensä kannalta liian vähän tai ei lainkaan liikkuvien lasten, nuorten ja heidän perheidensä liikuttaminen. Erityisliikunnanohjaaja osallistuu myös liikuntapalvelujen kehittämiseen, kampanjoihin ja asiakaspalveluun. Pätevyysvaatimuksena tehtävään on ollut erityisliikunnanohjaajatutkinto (AMK) sekä uimaopettaja- ja uinninvalvojan pätevyys. Erityisliikunnanohjaajan toimipiste on pääasiallisesti uimahallilla. Työaika on 38,25 tuntia viikossa, joka jakaantuu seuraavasti: erityisliikuntaan liittyvä ohjaus ja suunnittelutoiminta vievät noin 80 % työajasta ja loput 20 % työajasta kuluu liikuntapalvelujen kehittämiseen, kampanjoihin sekä asiakaspalveluun. 5. ERITYISLIIKUNNAN NYKYISET RYHMÄT Erityisliikuntaryhmät listattiin kohdassa 1.2 olevan erityisryhmäläisten määrittelyn perusteella. 5.1. Liikuntatoimi - Sotaveteraanien vesivoimistelu - Syöpäyhdistyksen vesivoimistelu - Huittisten seudun invalidien vesivoimistelu - Tuolijumppa - Senioritanssi - Toimintakeskuksen liikuntaryhmä - XL- vesiliikuntaryhmä naisille ja miehille - KKI-salivuoro - Vipinää Varpaisiin -ryhmät Vampulassa

11 alakoululaiset yläkoululaiset ja vanhemmat - Nuorten oma salivuoro Huittisten keskustan alueella 5.2. Sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSKESKUS - Ukkojumppa - Tasapainokoulu - Olkapääryhmä - Neurologinen ryhmä - Kuntosaliseniorit 1, 2 ja 3 - Nivelryhmä 1 ja 2 - Tuoliseniorit - Hengitysryhmä - Motoriikkaryhmä - Vuodeosaston tuolijumppa - Vanhainkodin sekajumpparyhmä - Kotikuntoutuksen miesten ja naisten jumpparyhmät - Niska-selkäryhmä - Kuntosaliryhmä (itsenäinen) KAARIRANNAN PALVELUKESKUS - Veteraanikuntoutus - Päivätoiminta - Diabetesyhdistys - Huittisten eläkeläisyhdistysten yhteistyötoimikunta (Hely) - Kaarirannan asukkaat - Reumayhdistys - Aivohalvausyhdistys - Sydänyhdistys - Kansallisen seniorit - Mielenterveys ja päihdekuntoutujat päiväkeskus - Terveyskeskus - Muisti/keliakiayhdistys - Syöpäyhdistys - MS-ryhmä - Veteraanikuntoutus - Huittisten seudun eläkeläiset - Kristilliset eläkeläiset - Eläkeliitto - Hengitysyhdistys

12 - Kaarirannan palveluasunnot, lihaskuntoryhmä - Kaarirannan ryhmäkodit, lihaskuntoryhmä - Päivätoiminta, tasapaino ja lihaskuntoharjoitteet Kaarirannan kaikki ryhmät toimivat kuntosalilla omina ryhminään, eli yhdistyksillä on omat ryhmät ja terveyskeskuksella omansa. Kaarirannalla on omat päivätoiminnan ryhmät ja talon asukkaiden ryhmät maanantaista perjantaihin. 5.3. Koulutoimi - Perusopetuksen vammaisopetus (kaksi ryhmää) - Perusopetuksen kerhotoiminta, multiliikkari 3.-6.-luokkalaisille 5.4. Vammais-, kansanterveys- ja eläkeläisjärjestöt sekä urheiluseurat HUITTISTEN SEUDUN KEHITYSVAMMAISTEN TUKI RY - Perhejumppa - Ryhmäkodeissa asuvien kehitysvammaisten liikuntaryhmä RATSASTUSTALLIT - Kolme erityisryhmää viikoittain HUITTISTEN VOIMISTELU- JA LIIKUNTA - Ikivireät - Mimmit DIABETESYHDISTYS - Lentopallo HUITTISTEN REUMAYHDISTYS - Reumavoimistelu HUITTISTEN SYDÄN- JA REUMAYHDISTYS - Istumatanssi 5.5. Kansalais- tai työväenopisto HUITTISTEN KANSALAISOPISTO - Niska - ja selkäryhmä

13 5.6. Muut toimijat (yksi ryhmä) FYSIOTERAPIAKESKUS, Hannunen Tuula - Fysiokimppa 5.7. Yhteenveto Huittisten ryhmistä KOHDERYHMÄ Erityislapset Pitkäaikaissairaat Vammaiset Ikäihmiset Muut YHTEENSÄ RYHMIÄ 6 kpl 18 kpl 5 kpl 22 kpl 16 kpl 67 KPL LIIKUNTAMUOTO Vesiliikunta Kuntosali- ja lihaskunto Jumppa Tanssi Pallopelit Muut YHTEENSÄ RYHMIÄ 5 kpl 27 kpl 11 kpl 2 kpl 1 kpl 21 kpl 67 KPL JÄRJESTÄJÄ Kunnan liikuntapalvelut Sosiaali- ja terveystoimi Koulutoimi Kansalaisopisto Yhdistykset Yksityiset YHTEENSÄ RYHMIÄ 12 kpl 29 kpl 3 kpl 1 kpl 16 kpl 6 kpl 67 KPL 6. KYSELY ERITYISLIIKUNNASTA Huittisissa toteutettiin yhdistyskysely, jolla haluttiin selvittää huittislaisten yhdistysten tarpeita ja näkemyksiä erityisliikunnasta. Yhdistyskysely lähetettiin kaikille eläkeläis-, kansanterveys-, vammais- ja veteraanijärjestöille sekä urheiluseuroille. Kyselyä levitettiin myös Liikkuva Huittinen kulttuuri- ja liikuntamessuilla. Yhteensä vastauksia kyselyyn saatiin 27 kappaletta, joista miehiä oli 15 ja naisia 12. Suurin osa vastaajista oli yli 56-vuotiaita.

Vastaajat arvioivat kunnan erityisryhmien liikuntapalvelut tasoltaan tyydyttäviksi tai hyviksi. Senioritanssi, tuolijumppa sekä ukkojumppa mainittiin erityisen hyvinä ryhminä. Yleisesti eri liikuntaryhmien tarjontaa pidettiin hyvänä sekä tarpeeksi monipuolisena. Kyselyn keskeisimmät havainnot ovat: Suurimmat esteet erityisliikuntatoiminnan järjestämisessä: - Pitkät etäisyydet - Jäsenistön mielenkiinto suuntautuu muihin asioihin - Ohjaajapula - Rahoitusongelmat - Tarve kartoittamatta 14 Toiveita ja ehdotuksia erityisliikunnan kehittämiseksi: - Ulkoliikuntapaikkojen yhteyteen sijoitettaisiin laitteita, erityisesti ikäihmisille - Kuljetuksia liikuntatapahtumiin/liikuntapaikkoihin, erityisesti hajaasutusalueilta - Yhdistysten edustajia/muita vapaaehtoisia pyydettäisiin mukaan suunnitteluun/toteuttamaan liikuntatapahtumia - Keskustaan kuntoilupolku, jossa ulkokuntoilulaitteita esim. Pukinojan varteen, vanhan pallokentän ympäristöön, ympäristöpuistoon tai urheilukentänympäristöön - Tapahtumista tiedotettaisiin vapaaehtoisten avulla - Kehitysvammaisille lapsille oma liikuntaryhmä 7. ERITYISLIIKUNNAN ASEMA HUITTISTEN LIIKUNTAPALVELUISSA Huittisten kaupungin erityisliikunnan/soveltavan liikunnan pohjatyön voidaan laskea alkaneen LIIKKUVA HUITTINEN Kunnossa kaiken ikää toiminnan aloittamisesta vuosina 2003 2004. Liikkuva Huittinen -Kunnossa Kaiken Ikää Ohjelma valmisti vuonna 2005 ensimmäisen Liikkuva Huittinen esitteen, jossa kaikki halukkaat tahot saivat mainostaa omaa toimintaansa. Kriteerinä ryhmän hyväksymiselle esitteeseen oli, että esitteessä esiteltävät liikuntaryhmät ovat kaikki sopivia pitkään liikkumatta olleille tai liikuntaa harrastamattomille. Ensimmäisessä esitteessä oli noin 20 viikoittain kokoontuvaa ryhmää ja nykyisin yli 70 ryhmää. Esite jaetaan vuosittain syksyllä jokaiseen talouteen Huittisissa. Ensimmäisessä esitteessä oli mukana jo kansanterveysjärjestö, paikallinen urheiluseura, yksityinen palveluntarjoaja, kansalaisopisto, terveyskeskus ja nuoriso- ja urheilukeskus. Nykyisin mukana on paljon eri palvelun tarjoajia.

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma palkitsi Huittisten kaupungin Liikkuva Huittinen hankkeen vuoden 2006 KKI -hankkeena. Huittisten kaupunki on ollut mukana SoveLin Virtaa verkostoihin liikunnasta -hankkeessa (Virveli), jossa olivat mukana myös Halikko, Turku, Rauma ja Ulvila. Hankkeen tarkoituksena oli kannustaa kuntia ja soveltavan liikunnan paikallisyhdistyksiä lisäämään yhteistyötään. Hankkeen vetäjänä toimivat Soveltava liikunta SoveLi ry ja Länsi-Suomen lääninhallitus. Erityisliikunnan kehittämistyö voidaan sanoa alkaneen tämän hankkeen myötä vuoden 2006 alussa. Näin alkoi myös soveltavan liikunnan verkostojen aikakausi. Huittisissa näitä verkostoja tarvittiin tällöin tuottamaan lisää soveltavan liikunnan palveluja, koska kaupungissa ei ollut erityisliikunnanohjaajaa. Yhdistyksillä oli tässä hankkeessa tärkeätä kokemustietoa liikkumisen soveltamisesta. Huittisten kaupunki järjesti vuoden 2006 marraskuussa Tulevaisuusseminaarin, johon kutsuttiin kaikki paikallisyhdistykset keskustelemaan soveltavasta liikunnasta Huittisissa. Tulevaisuusseminaarista alkaen viranomaisten rooli on ollut ohjata verkoston keskustelua selkeiden tavoitteiden asettamiseksi. Seminaarissa päätettiin myös aloittaa soveltavan liikunnan eri osa-alueiden koulutukset Huittisissa. Huittisissa verkostomaisella toiminnalla on saatu kiistattomia tuloksia. Vertaisohjaajakoulutukset ovat tuoneet kaivattua monipuolisuutta toimintaan. Vuonna 2009 päättynyt hanke toi soveltavan liikunnan verkostomaisen toimintamallin Huittisiin. 15 Nuoriso- ja liikuntapalvelut on kutsunut vuosittain soveltavaa liikuntaa järjestävät seurat ja yhdistykset kokoon jonkin ajankohtaisen teeman tai koulutuksen ympärille. Paikalle on kutsuttu myös terveystoimen edustajia. Taustalla tälle koolle kutsumiselle on aikanaan Tulevaisuusseminaarissa vuonna 2006 sovittu periaate ja käytäntö. Erityisliikunta on kirjattu muutamaan kaupungin suunnitelmaan. Keväällä 2012 valmistuneessa Ikääntyvien hyvinvointiohjelmassa on yhtenä tavoitteena, että toinen uimahalliin tulevista liikunnanohjaajista olisi pätevyydeltään erityisliikunnanohjaaja. Nuoriso- ja urheilukeskuksen vuonna 2007 laatiman strategian painopisteinä olivat nuorten työpaja, terveysliikunta (sisältää myös erityisryhmät), vauvauinti, nuorisotyö, nuorisovaltuustotoiminta, uimakoulut, yhdistysten tukeminen ja kouluttaminen. Nuoriso- ja liikuntalautakunta tukee vuosittain erityisryhmien soveltavaa liikuntaa. Erityisryhmien soveltavaa liikuntaa tuettaessa painotetaan toiminnan tärkeyttä ja terveydellistä merkitystä osanottajille. Avustukset myönnetään yhdistysten liikuntatoimintaan. Avustusta saavan yhdistyksen toimintasuunnitelmassa ja toimintakertomuksessa on oltava maininta yhdistyksen harjoittamasta liikuntatoiminnasta.

16 Erityisliikuntaan on myönnetty avustuksia vuosina 2010-2013 seuraavasti: YHDISTYS PÄÄTÖS 2010 PÄÄTÖS 2011 PÄÄTÖS 2012 HAKEMUS 2013 PÄÄTÖS 2013 Huittisten Reumayhdistys 400 400 400 440 400 Huittisten Seudun Diabetesyhdistys 350 350 350 350 350 Huittisten Seudun Invalidit 350 - - - - Huittisten Seudun 350 350 350 600 350 Kehitysvammaisten Tuki Vammalan Seudun Keliakiayhdistys - - - 200 100 YHTEENSÄ 1450 1100 1100 1590 1200 Avustusten lisäksi erityisliikunta on huomioitu liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakamisessa. Erityisryhmät ovat tasavertaisesti hakuprosessissa mukana muiden hakijoiden kanssa. Erityisliikunnan hyvä asema Huittisten kaupungin liikuntapalveluissa näkyy konkreettisesti siinä, että yksi kaupungin päätoimisista liikunnanohjaajista on erityisliikunnanohjaaja. Päätoimisen erityisliikunnanohjaajan toimi saatiin perustettua Huittisiin uimahallin peruskorjauksen ja lisärakentamisen yhteydessä, jolloin tehtiin uimahallin henkilöstösuunnitelma. Samalla ehdotettiin, että kaupunkiin perustettaisiin erityisliikunnanohjaajan ja liikunnanohjaajan toimi. Toimien perusteluissa selviteltiin laajaalaisesti toimien perustamisen hyödyt. Seuraavassa on vuonna 2012 esitetyt perustelut erityisliikunnanohjaajan ja liikunnanohjaajan toimille: Uimahallin peruskorjauksen ja lisärakentamisen valmistuttua syksyllä 2012 on perusteltua, että uimahallissa tapahtuva uimaopetus, vesiliikuntaryhmien ohjaus, uimavalvonta ja osaksi vauvauinnin ohjaus tapahtuu kaupungin vakinaisen henkilökunnan toimesta. Lisäksi kahden kokopäiväisen liikunnanohjaajan toimen tavoitteena on edistää hyvinvointia terveysliikunnan keinoin. Kahden kokopäiväisen liikunnanohjaajan toimet tuovat mukanaan selkeitä etuja. Ensinnäkin ohjaajat sitoutuvat työhönsä intensiivisemmin kuin lyhyeksi ajaksi palkattu tuntiohjaaja tai määräaikainen työntekijä. Kokopäiväisten ohjaajien työnkuvaan on mahdollisuus sisällyttää myös liikuntapalvelujen kehittämiseen, liikuntapaikkojen ajanvaraukseen, suunnitteluun, verkostotyöhön, kampanjoihin, liikuntatapahtumien järjestämiseen, yhteistyöhön ja yhteydenpitoon liikuntatoiminnassa mukanaoleviin sidosryhmiin ja asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä. Palkkakulut kasvavat noin yhden henkilön palkkakulujen verran, koska aikaisemmin liikunnanohjauksista ja uinninvalvonnasta tuntityöntekijöille maksetut palkkakulut vastaavat suuruudeltaan noin yhden vakinaisen työntekijän palkkakuluja.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on huomioitu, että Huittisten kaupunki on yksi niistä neljästätoista kunnasta Suomessa joiden asukasluku on yli 10.000 asukasta ja joissa ei ole omaa erityisliikunnanohjaajaa. Nämä kunnat ovat: 17 1. Mustasaari Korsholm 18854 2. Orimattila Orimattila 16392 3. Loviisa Lovisa 15556 4. Parainen Pargas 15534 5. Ulvila Ulvsby 13578 6. Kalajoki Kalajoki 12618 7. Eura Eura 12461 8. Mänttä-Vilppula Mänttä-Vilppula 11330 9. Nivala Nivala 11051 10. Pedersören kunta Pedersöre 10929 11. Huittinen Huittinen 10651 12. Hämeenkyrö Tavastkyro 10520 13. Lapinlahti Lapinlahti 10394 14. Alajärvi Alajärvi 10340 Erityisliikunnan kehittämiseksi kuntien on toivottu nimeävän kehittämistä varten paikallisen vastuuvirkamiehen sekä paikallistyöryhmän, jossa ovat edustettuina muutamat keskeiset erityisliikunnan toteuttaja- tai vastuutahot. Työryhmät ovat kartoittaneet erityisliikunnan tilanteensa ja tehneet sen pohjalta kehittämissuunnitelman, jotka myös on käsitelty kunnan päättävissä elimissä. Erityisliikunnan kehittämisen keskeisenä tavoitteena on laajentaa kuntien liikuntakulttuuria sekä luoda kuntiin erityisliikuntatoiminnan toteutuksen toimintaedellytykset ja kuntakohtaisesti soveltuvat toimintatavat. Opetus- ja kulttuuriministeriön toiveiden mukaisesti Huittisten kaupunki on uimahallin avautuessa peruskorjauksen jälkeen ottamassa huomioon erityisliikunnanohjaajan tarpeen. Keväällä 2012 Ikääntyvien hyvinvointiohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi, että toinen uimahalliin tulevista liikunnanohjaajista olisi pätevyydeltään erityisliikunnanohjaaja. Erityisliikunnanohjaajan kohteina ovat erityisesti ne kuntalaiset, joille ei ole riittävästi tarjolla ohjattuja liikuntapalveluja. Tärkeiksi tehtäviksi nousevat ikääntyvien ja erityisryhmien ohjaus, soveltava liikunta sekä terveytensä kannalta liian vähän tai ei lainkaan liikkuvien lasten, nuorten ja heidän perheidensä liikuttaminen. Liikunnanohjaajat toimivat liikunnanohjaustehtävien lisäksi uimaopettajina ja uimavalvojina, jolloin pätevyysvaatimuksena on myös suoritetut uimaopettaja- ja uinninvalvojatutkinnot. Liikunnanohjaajien työnkuvaan kuuluu myös osallistuminen

liikuntapalvelujen kehittämiseen, liikuntapaikkojen ajanvaraukseen, kampanjoihin ja asiakaspalveluun. Hyvien ja perusteellisen selvittelyn ansiosta lupa toimien perustamiseen saatiin. Erityisliikunnanohjaajan hakuprosessi oli huomattavasti pitempi kuin liikunnanohjaajan. Vasta jatketulla hakuajalla tuli päteviä erityisliikunnanohjaajan toimeen. Nuoriso- ja liikuntalautakunta valitsi Huittisiin erityisliikunnanohjaajan kokouksessaan 28.11.2012. Ennen päätoimista erityisliikunnanohjaajaa Huittisten kaupungin soveltavan liikunnan ryhmät uimahallilla ja liikuntasaleissa ostettiin ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Peruskorjatun uimahallin avautuessa yleisölle 25.2.2013 soveltavan vesiliikunnan ryhmät ovat Huittisten kaupungin oman henkilökunnan (erityisliikunnanohjaaja ja liikunnanohjaaja) vetämiä. Myös saleissa järjestettävät ryhmät ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta (senioritanssi) nuoriso- ja liikuntapalvelujen henkilökunnan vetämiä. 18 Kahden kokopäiväisen liikunnanohjaajan toimen perustamisen perusteluissa olleet hyödyt ovat toteutuneet. Ohjaajat ovat sitoutuneet työhönsä. On pystytty aikaisempaa suunnitelmallisemmin järjestämään ikääntyvien ja erityisryhmien soveltavan liikunnan ohjausta. Lisäksi on pystytty paremmin kohdentamaan toimintaa terveytensä kannalta liian vähän tai ei lainkaan liikkuvien lasten, nuorten ja heidän perheidensä liikuttamiseen terveysliikunnan keinoin. Jatkossa on myös paremmat edellytykset lähteä kehittämään soveltavaa liikuntaa Huittisissa ja lisäämään sekä monipuolistamaan erityisliikuntaryhmiä. 8. YHTEENVETO Kokonaisuudessaan peruskartoitus antaa hyvän pohjan kehittää jatkossa erityisliikuntaa Huittisissa. Positiivisena asiana nousi ikääntyneille kohdennettujen liikuntaryhmien runsas määrä sekä ohjaajaresurssien runsaus. Jatkossa pitää miettiä miten pystytään vielä nykyistä paremmin hyödyntämään ohjaajaresurssia. Kuljetuksien järjestämisen osalta voidaan pohtia kuljetuksia sivukyliltä keskustaan esim. kirjastoon ja uimahallille. Näin saataisiin samalla kertaa sekä henkisiä virikkeitä, että fyysisiä elämyksiä ja sosiaalista yhdessäoloa. Ulko- ja sisäliikuntapaikkoja peruskorjattaessa ja uusia suunniteltaessa tulee jatkossa entistä enemmän huomioida esteettömyys ja monikäyttöisyys hyödyntäen Liikuntapolkua vauvasta -vaariin ja mummoon. Olemassa olevista yhteistyöverkostoista pitää huolehtia ja niitä edelleen aktivoida. Huittisten erityisliikunnan kartoitus ja siitä johdettavissa olevat johtopäätökset ja toimenpide-esitykset otetaan osaksi valmisteilla olevaa Huittisten nuoriso- ja

liikuntapalvelujen strategiaa. Kiinteänä osana tähän strategiaan tulee olemaan myös Huittisten lähiliikuntapaikkasuunnitelma, joka on valmistumassa kevään 2014 ja lähtee lausuntokierrokselle eri lautakuntiin ennen kesää. Jatkossa Huittisissa lisätään laaja-alaisella yhteistyöllä helposti saavutettavaa liikuntaneuvontaa. Neuvonnassa huomioidaan toimintakyvyltään erilaiset, eri elämäntilanteissa ja -ympäristöissä olevat ikäihmiset. Liikuntaneuvonta sisällytetään Huittisissa osaksi yleistä neuvontaa (esim. seniori-infot), terveyskeskuksen vastaanottotilanteisiin (terveydenhoitaja, fysioterapeutti, lääkäri), terveyttä ja hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin sekä hoito- ja palvelusuunnitelmiin. Liikuntaneuvonta sisältää vähän tai ei ollenkaan liikkuville henkilökohtaista ja maksutonta neuvontaa sopivan ja turvallisen liikuntamuodon aloittamiseen. Tavoitteena on saada asiakkaat innostettua omaehtoisen terveysliikunnan pariin. Liikuntaneuvonnan koordinaatiosta vastaavat Huittisissa entisti tiiviimmin perusturva ja nuoriso- ja liikuntapalvelut yhteistyössä paikallisten vammais-, kansanterveys- ja eläkeläisjärjestöjen kanssa. Turvaamalla erityisliikunnan resurssit Huittisissa pystymme hyvin edesauttamaan Huittisten uuden strategian 2013 2016 toteutumista. Uudessa strategiassa on kirjattu tavoitteeksi peruspalvelujen turvaaminen. Tässä on tärkeässä osassa ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen, toimintaympäristön laadun parantaminen (toimivuus, terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys) ja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen/osallisuuden edistäminen. Yhdessä toimien ja olemassa olevia resursseja oikein kohdentaen on mahdollista saavuttaa säästöjä etenkin perusturvan puolella, kun ikääntyvät pystyvät entistä pidempään asumaan kotona ja selviytyvät itsenäisesti arjen toiminnoista aikaisempaa kauemmin. 19