Työtaistelutilasto Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006 Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret Työtaistelut painottuivat teollisuuteen ja liikenteeseen Suomi on keskimääräistä lakkoherkempi maa EU:ssa 4. neljänneksellä oli 25 lakkoa Helmikuu 2007 EK 2007 Työtaistelutilasto 2006 1
EK:n työtaistelutilasto Työtaisteluita on tilastoitu Suomessa kattavasti 1970-luvun alusta lähtien. Järjestäytyneillä työnantajilla on vuodesta 1971 alkaen ollut velvollisuus ilmoittaa työtaisteluista työnantajaliitolle tai suoraan keskusjärjestölle. Ennen kyseistä uudistusta tilastoviranomaisten lähinnä lehtitietojen perusteella laatimien työtaistelutilastojen kattavuus oli varsin puutteellinen. Työnantajakeskusjärjestöt ovat pitäneet työtaistelutilastoja vuodesta 1971 lähtien. Vuonna 2005 tilastot yhdistettiin Elinkeinoelämän keskusliiton perustamisen myötä. EK:n tilastoaineisto on myös Tilastokeskuksen virallisen työtaistelutilaston perustana. EK raportoi työtaistelutilaston tiedot nykyään neljännesvuosittain. Neljännestilasto julkaistaan EK:n internetsivuilla noin kuukausi neljänneksen päättymisen jälkeen. Neljännen vuosineljänneksen tiedot julkaistaan koko vuotta koskevan tilaston yhteydessä. Kaikkia julkaistuja tietoja voidaan tarvittaessa päivittää jälkikäteen. Työtaistelutilaston piiriin kuuluvat periaatteessa kaikki EK:n jäsenyrityksissä toimeenpannut työtaistelut. Tiedonkeruu perustuu kuitenkin pääasiassa jäsenyritysten ilmoitusvelvollisuuteen. Tästä johtuen sellaisia paikallisia työtaistelutoimia, joista ei aiheudu yrityksille selkeästi menetettyjä työpäiviä, ei yleensä ilmoiteta tilastoon. Tilasto kattaa siten käytännössä lakot ja työsulut, mutta ei esimerkiksi saartoja. Myös suppeiden lakkojen osalta tilaston kattavuus voi olla jossain määrin puutteellinen, joten ilmiön laajuutta kuvaa työtaisteluiden lukumäärää luotettavammin niissä menetettyjen työpäivien määrä. Taulukko 1. Työtaistelut EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2006 Työtaisteluiden Osallistuneet Menetetyt lukumäärä henkilöt työpäivät 1. neljännes 27 14 271 36 413 2. neljännes 30 26 203 43 367 3. neljännes 16 1 209 1 237 4. neljännes 25 3 516 2 436 Vuosi 2006 98 45 199 83 453 Työrauhahäiriöt lisääntyivät 4. neljänneksellä EK:n jäsenyrityksissä toimeenpantiin ennakkotietojen mukaan 25 työtaistelua vuoden 2006 kolmen viimeisen kuukauden aikana. Kaikki ilmoitetut työtaistelut olivat laittomia lakkoja, ja niissä menetettiin noin 2500 työpäivää. Suurimmat menetykset aiheutuivat Finnairin matkustamohenkilökunnan lakosta lokakuun lopulla. Vuoden 2006 viimeinen neljännes oli työmarkkinoilla edellistä neljännestä rauhattomampi. Työtaisteluiden lukumäärä kasvoi loka-joulukuussa yhdeksällä edelliseen neljännekseen verrattuna ja palasi siten alkuvuoden neljännesten tasolle. Kolmannen neljänneksen pienempi työrauhahäiriöiden määrä selittynee ainakin osittain heinä- ja elokuussa pidetyillä vuosilomilla. Työtaisteluissa menetettiin neljännellä neljänneksellä 2436 työpäivää, mikä on kaksinkertainen määrä edelliseen neljännekseen verrattuna. Työpanoksen menetykset jäivät kuitenkin selvästi pienemmiksi kuin ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä. Lakoista aiheutuneet taloudelliset menetykset nousivat yritysten ilmoitusten mukaan neljännellä neljänneksellä yli 11 miljoonaan euroon. Työrauhahäiriöt painottuivat lukumääräisesti teollisuuteen. Suurin osa työtaisteluista toimeenpantiin teknologiateollisuudessa, jossa oli 17 lakkoa. Suurimmat menetykset aiheutuivat kuitenkin kuljetuksen ja liikenteen lakoista. Työtaistelujen yleisin ilmoitettu syy oli työnjohdollinen menettely tai työn järjestely, joka oli syynä joka kolmannessa työtaistelussa. Toiseksi yleisin lakkoilun syy oli palkkavaatimus tai muu palkkaerimielisyys. 2 EK 2007 Työtaistelutilasto 2006
Taulukko 2. Työtaistelut EK:n jäsenyrityksissä päätoimialoittain vuonna 2006 Toimiala Työtaistelut Osallistuneet Menetetyt henkilöt työpäivät Lukumäärä Osuus Lukumäärä Osuus Lukumäärä Osuus Vuonna 2006 lakoissa menetettiin 83 000 työpäivää EK:n jäsenyrityksissä toimeenpantiin 98 työtaistelua vuonna 2006. Työtaistelut olivat yhtä lukuunottamatta laittomia lakkoja ja niissä menetettiin noin 83 000 työpäivää. Suurin osa menetyksistä aiheutui kuljetuksen ja liikenteen sekä metsäteollisuuden työtaisteluista. Teollisuus 91 93% 32 162 71% 49 429 59% Rakentaminen 0 0% 0 0% 0 0% Kuljetus ja liikenne 4 4% 12 247 27% 33 322 40% Palvelut 3 3% 790 2% 703 1% Yhteensä 98 100% 45 199 100% 83 453 100% Työrauhahäiriöitä oli eniten teknologiateollisuudessa Työtaistelujen lukumäärä laski vuonna 2006 viime vuosien keskimääräiselle tasolle oltuaan edellisenä vuonna poikkeuksellisen suuri. Kaikki tilastoidut työtaistelut olivat lakkoja, ja enemmistö niistä ajoittui vuoden alkupuoliskolle. Eniten lakkoja toimeenpantiin toisella ja vähiten kolmannella neljänneksellä. Työtaisteluihin osallistui yhteensä noin 45 000 henkilöä. Työtaistelut painottuivat lukumääräisesti teollisuuteen. Suurin osa työtaisteluista käytiin Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä, joissa tilastoitiin vuoden aikana yhteensä 62 lakkoa. Teknologiateollisuuden työtaisteluihin osallistui yhteensä noin 5 000 henkilöä. Toiseksi eniten työtaisteluja toimeenpantiin elintarviketeollisuudessa ja kolmanneksi eniten metsäteollisuudessa. Suurimmat menetykset metsäteollisuuden ja liikenteen lakoista Työtaisteluista aiheutuneet työpäivien menetykset, noin 83 000 työpäivää, olivat vuonna 2006 suhteellisen raskaat. Vuoden 1991 jälkeen on enemmän työpäiviä menetetty vain vuosina 2000 ja 2005. Eniten työtä jäi tekemättä metsäteollisuudessa, jonka lakoissa menetettiin lähes 40 000 työpäivää. Autoliikenteen työehtosopimusneuvotteluihin liitty- Kuvio 1. Työtaisteluiden lukumäärä ja menetetyt työpäivät EK:n jäsenyrityksissä vuosina 1996 2006 Lukumäärä 500 400 300 Työtaisteluiden lukumäärä (vasemmanpuoleinen asteikko) Menetetyt työpäivät /tuhatta (oikeanpuoleinen asteikko) Menetetyt työpäivät 1000 800 600 200 400 100 200 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 0 EK 2007 Työtaistelutilasto 2006 3
neessä lakossa menetettiin lähes 30 000 työpäivää. Työtaistelun kohteena olevien yritysten taloudellisia menetyksiä on tilastoitu vuoden 2006 kolmannesta neljänneksestä alkaen. Ne olivat vuoden loppupuoliskolla runsaat 12 miljoonaa euroa. Työtaisteluista aiheutuu yleensä myös erilaisia välillisiä menetyksiä, jotka verkottuneessa taloudessa voivat kohdistua useille toimialoille. Näitä kerrannaisvaikutuksia, joita vuonna 2006 aiheutui erityisesti liikenteen ja kuljetuksen lakoista, on kuitenkin vaikea mitata. Lähes kaikki työtaistelut olivat laittomia lakkoja Vuonna 2006 toimeenpannuista työtaisteluista 99 prosenttia oli yritysten ilmoitusten mukaan laittomia. Laittomien työtaistelujen osuus kaikista työtaisteluista on viime vuosina pysynyt suunnilleen yhtä suurena. Työtaistelun laittomuus johtuu yleensä voimassa olevan työehtosopimuksen työrauhavelvoitteen rikkomisesta tai ennakkoilmoitusajan noudattamatta jättämisestä. Työtaistelujen yleisin ilmoitettu syy oli palkkavaatimus tai muu palkkaerimielisyys, joka oli syynä noin joka neljännessä työtaistelussa. Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat työvoiman vähennys tai sen uhka työpaikalla sekä työnjohdollinen menettely tai työn järjestelyt. Eniten työpäiviä menetettiin työtaisteluissa, joiden syynä oli työvoiman vähennys tai sen uhka. Suomessa on 2000-luvulla lakkoiltu suhteellisen paljon Suomi on viime vuosina ollut suhteellisen lakkoherkkä maa. Tämä käy ilmi kansainvälisistä tilastollisista vertailuista, joissa on mitattu muun muassa työtaisteluissa menetettyjä työpäiviä. EU:n tilastovirasto Eurostatin tietojen mukaan Suomessa menetettiin työtaisteluissa vuosina 2000 2005 kolmanneksi eniten työpäiviä palkansaajien määrään suhteutettuna. Vertailussa mukana olleista 17 EU-maasta vain Espanjassa ja Italiassa työpäiviä oli menetetty enemmän. Työtaistelujen aiheuttamat työpäivien menetykset ovat 2000-luvulla olleet pienimmät uusissa EU:n jäsen- Kuvio 2. Työtaisteluissa menetetyt työpäivät EK:n jäsenyrityksissä vuosina 1980 2006 1800 Tuhatta 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 4 EK 2007 Työtaistelutilasto 2006
maissa. Unionin muut pohjoismaiset jäsenet eli Ruotsi ja Tanska sijoittuvat samassa vertailussa keskitasolle. Jos vertailuun otetaan mukaan myös EU:n ulkopuoliset OECD-maat, Suomen asema suhteellisen lakkoherkkänä maana ei juuri muutu. Taulukko 3. Työtaisteluiden lukumäärä EK:n jäsenyrityksissä ilmoitetun syyn mukaan vuonna 2006 Työtaistelun syy Työtaistelujen Osuus lukumäärä Palkkavaatimus tai muu palkkaerimielisyys 27 28% Työvoiman vähennys tai sen uhka 20 20% Työnjohdollinen menettely, työn järjestelyt 21 21% Työolosuhteet, työsuojelu 1 1% Muu sisäinen syy 6 6% Alan työehtosopimus 1 1% Tukitoimenpide 4 4% Muu ulkopuolinen syy 6 6% Syytä ei ilmoitettu/ei tiedossa 12 12% Yhteensä 98 100% Kuvio 3. Työtaisteluissa menetetyt työpäivät 1000 työntekijää kohden EU-maissa vuosina 2000 2005 Espanja Italia Suomi Itävalta Irlanti Tanska Ruotsi Iso-Britannia Portugali Malta Unkari Alankomaat Saksa Liettua Puola Latvia Slovakia Vertailussa ovat mukana maat, joista tilastotietoa ko. ajanjaksolta 0 200 400 600 800 1000 1200 EK 2007 Työtaistelutilasto 2006 5
Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki Puhelin (09) 420 20 Faksi (09) 4202 2299 www.ek.fi Raportti internetissä: www.ek.fi/julkaisut Lisätietoja: Asiantuntija Mikko Mankki Puh. (09) 4202 3327 mikko.mankki@ek.fi Ulkoasu: Arja Nyholm Julkaisumonistamo Eteläranta Oy Helmikuu 2007 6 EK 2007 Työtaistelutilasto 2006