Työrauhasta kilpailuetu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työrauhasta kilpailuetu"

Transkriptio

1 Työrauhasta kilpailuetu

2

3 Työrauhasta kilpailuetu EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu 1

4 Sisältö Tiivistelmä 3 Johdanto 4 Työrauhajärjestelmä ei toimi 5 Työtaistelut tilastoissa 7 Suomen työrauhasäännökset ovat vanhentuneet 9 Työrauhasäännökset on aika uudistaa 10 Liite 11 2 EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu

5 Tiivistelmä Ammattiyhdistysliike ei kanna yhteiskuntavastuutaan yli 90 prosenttia lakoista laittomia Suomen työrauhasäännökset ovat vanhentuneet tukilakot suomalaisen järjestelmän erityisongelma EK:n työtaistelutilaston mukaan EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2005 toimeenpannuista työtaisteluista 98 prosenttia oli laittomia lakkoja, joissa menetettiin noin työpäivää. Kynnys ryhtyä laittomiin työtaisteluihin on selvästi madaltunut. Useimmissa länsimaissa lakko-oikeus on selvästi rajoitetumpi kuin Suomessa. Myötätuntotyötaistelut ovat muualla pääsääntöisesti kiellettyjä tai niitä on ainakin voimakkaasti rajoitettu. Käytännössä Suomessa tuomittavilla hyvityssakoilla ei ole mitään ennalta estävää vaikutusta. Myös työriitojen sovittelua koskevat säännökset ovat tehottomia. Suomessa lakkoillaan suhteellisen paljon Työrauhasäännökset on aika uudistaa Kansainvälisesti vertailtuna työtaisteluista aiheutuneet menetykset ovat Suomessa suhteellisen suuret. Kun mitataan menetettyjä työpäiviä vuosina , Suomi sijoittuu tilastojen mukaan eurooppalaisen keskitason yläpuolelle. Työrauha on yrityksille ja koko yhteiskunnalle niin tärkeä asia, että siitä tulee tehdä Suomen kilpailuetu. Työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelusta annetun lain säännökset tulee uudistaa. Työrauhaa on vahvistettava muun muassa korottamalla laittoman toiminnan seuraamuksia, sallimalla ainoastaan aidot myötätuntotyötaistelut sekä tehostamalla työriitojen sovittelumekanismia. EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu 3

6 Johdanto Työmarkkinajärjestelmäämme on perinteisesti kuulunut molemminpuolinen työtaisteluoikeus. Tietoverkkojen käyttöönotto sekä talouden avautuminen ja yritysten verkottuminen ovat tehneet koko yhteiskunnan entistä haavoittuvammaksi työmarkkinahäiriöille. Työmarkkinoiden häiriöttömyys on edellytys taloudelliselle toiminnalle. Se on osa kilpailukykyä. Tämän vuoksi vanhentunut työrauhamekanismi on uusittava. Yritykset toimivat nykyisin pitkän tuotantoketjun osina, verkottuneesti. Siksi vähäisetkin työrauhahäiriöt tai niiden uhat aiheuttavat suurta haittaa ja suuria taloudellisia menetyksiä. Usein lakosta joutuvat kärsimään pahiten työriidan ulkopuoliset yritykset, asiakkaat ja työntekijät. Työtaistelujen aiheuttamat vahingot ovat usein suhteettoman suuria verrattuna lakon syihin ja sillä tavoiteltuihin etuihin. Lakko-oikeus kuuluu järjestäytyneeseen yhteiskuntaan, eikä siihen ole tarvetta puuttua. Sitä vastoin työrauhan pelisääntöjä on syytä selkiyttää. Työehtosopimuksella työnantaja ostaa sopimuskaudeksi työrauhan, josta ammattiliitoilla on valvontavelvollisuus. Työntekijöille työehtosopimus puolestaan turvaa työsuhteen vähimmäisehdot. Työrauha ja pelisääntöjen noudattaminen vaikuttavat myös yritysten investointi- ja sijoittumispäätöksiin ja sitä kautta myös työllisyyteen. Lakkoherkkään maahan ei investoida. Työrauhasäännöstömme epäkohdat ovat korostuneet 1990-luvulta lähtien. Nyt on korkea aika uudistaa pääosin vuodelta 1946 oleva työehtosopimuslaki ja vuodelta 1962 oleva työriitojen sovittelusta annettu laki. Kaikki muut keskeiset työelämän lait on uudistettu viime vuosina, tai niitä ollaan parhaillaan uudistamassa. Vain työrauhaa ja työriitojen sovittelua koskevat lait ovat jääneet uudistustyön ulkopuolelle. 4 EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu

7 Työrauhajärjestelmä ei toimi Ammattiyhdistysliike ei kanna yhteiskuntavastuutaan yli 90 prosenttia lakoista laittomia Vaikka lakkojen lukumäärä on vähentynyt Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana, laittomat lakot ovat lisääntyneet viime vuosina selvästi. EK:n työtaistelutilaston mukaan EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2005 toimeenpannuista työtaisteluista 98 prosenttia oli laittomia lakkoja, joissa menetettiin noin työpäivää. Laittomien lakkojen lukumäärän perusteella voidaan sanoa, että ammattiliitot sekä laiminlyövät valvontavelvollisuuttaan että toimeenpanevat itse laittomia työtaisteluita. Työehtosopimusjärjestelmän seuraamusjärjestelmä ei ole riittävän ennaltaehkäisevä, ja kynnys ryhtyä laittomiin työtaistelutoimiin on selvästi madaltunut. Esimerkiksi yritysten työvoiman vähentämisilmoituksiin vastataan usein laittomilla työtaistelutoimilla. Myös myötätunto- ja ristikkäistyötaistelut ovat lisääntyneet huolestuttavasti ja johtaneet usein kohtuuttomiin tilanteisiin. Käytännössä työriitoihin liittyneet tukitoimenpiteet ovat jopa vaikuttaneet laajemmalti kuin niillä tuettava alkuperäinen työriita. Äärimmilleen vietynä tukitoimien käyttömahdollisuus johtaa siihen, etteivät alakohtaiset työehtosopimusratkaisut käytännössä takaa työrauhaa millekään alalle ennen kuin kaikki sopimusratkaisut on tehty, eivätkä aina silloinkaan. Ongelmana on paitsi ammattijärjestöjen löystynyt asenne, myös nykyisen työrauhajärjestelmämme toimimattomuus. Työehtosopimuslaki ei estä laittomia lakkoja. Hyvityssakon enimmäismäärä, euroa, ei riitä estämään laittomiin työtaisteluihin ryhtymistä eikä se usein ole missään suhteessa niihin vahinkoihin, joita lyhyelläkin lakolla tai lakon uhalla voidaan aiheuttaa. Erillistä vahingonkorvausta laittoman lakon aiheuttamista vahingoista ei nykyisessä järjestelmässämme voi työtuomioistuimessa vaatia. Indeksikorotuksia lukuun ottamatta hyvityssakon enimmäismäärää on tarkistettu viimeksi lähes 20 vuotta sitten, vuonna Käytännön esimerkki järjestelmän ongelmista: Autoliikenteen lakkosarja loppuvuonna 2004 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT aloitti marraskuussa 2004 tupo-neuvottelujen aikana viiteen suureen kaupunkiin levinneen joukkoliikenteen lakon. Lakko laajeni teollisuuden kemikaalikuljetuksiin ja uhka laajemmistakin tukitoimista oli olemassa. Muodolliseksi syyksi ilmoitettiin osa-aikaisten työntekijöiden asema kahdessa pääkaupunkiseudun liikenneyhtiössä. Yhti- öiden palveluksessa oli kaikkiaan kuljettajaa, joista vain noin 60 teki AKT:n riitauttamaa osa-aikatyötä. Työtaistelun jälkeen vain kaksi kuljettajaa halusi siirtyä kokoaikatyöhön, jota heille oli tarjottu jo aikaisemminkin. Työtaistelun aihetta eli osa-aikaisten asemaa koskeva työehtosopimuksen tulkintakysymys oli jo kahteen kertaan ratkaistu työtuomioistuimessa työnantajan hyväksi. Työtuomioistuin katsoi useissa tuomioissaan AKT:n syyllistyneen laittomiin työtaisteluihin. AKT totesi tapahtumien kestäessä, ettei työtuomioistuimen tuomioilla ole vaikutusta AKT:n toimintaan asiassa. EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu 5

8 Käytännön esimerkki järjestelmän ongelmista: Satamalakot keväällä 2005 Vaikka työministeriö oli päättänyt lakon siirtämisestä, AKT aloitti huhtikuussa 2005 työriitalain vastaisesti valtakunnallisen satamalakon, joka keskeytti Suomen ulkomaankaupan lähes kokonaan. Ulkomaankaupasta 80 prosenttia kulkee meritse. Satamalakko aiheutti yli 100 miljoonan euron vientitulojen menetyksen ja lähes samansuuruisen tuonnin menetyksen päivässä. Syyksi painostustoimilleen AKT ilmoitti työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamisen, vaikka se ei ennen työnseisausten toimeenpanoa ollut edes esittänyt työnantajaliitolle vaatimuksiaan. Käytännön esimerkki järjestelmän ongelmista: Metsäteollisuuden häiriöt keväällä 2005 Paperiliiton ammattiosastot järjestivät Paperiliiton julistaman ylityökiellon aikana huhtikuun alusta toukokuun puoliväliin noin 220 laitonta lakkoa. Ylityökielto aiheutti lisäksi saman verran koneiden ylös- ja alasajoja. Paperikoneen ylös- ja alasajo kestää valmistettavasta paperila- jista ja seisokin pituudesta riippuen 1 4 työvuoroa eli 8 32 tuntia. Työriitalain ennakkoilmoitusvelvollisuus ei koske ylityökieltoa, vaikka sillä voi olla yhtä vakavat vaikutukset kuin työnseisauksella. Metsäteollisuuden pitkä työsulku liittyi alan rakennemuutosvaatimuksiin kannattavuus- ja kilpailukykysyistä, ja oli vastatoimi paperikoneiden jatkuville alasajoille. Alasajot merkitsivät erittäin suurta ympäristöriskiä, ja myös itse paperikoneet olivat vaarassa rikkoutua. 6 EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu

9 Työtaistelut tilastoissa Työtaisteluiden tilastoinnilla on pitkät perinteet Työtaisteluita on tilastoitu Suomessa kattavasti 1970-luvun alusta lähtien. Järjestäytyneillä työnantajilla on vuodesta 1971 alkaen ollut velvollisuus ilmoittaa työtaisteluista työnantajaliitolle tai suoraan keskusjärjestölle, joka on edelleen toimittanut tiedot tilastoviranomaisille. Ennen kyseistä uudistusta tilastoviranomaisten lähinnä lehtitietojen perusteella laatimien työtaistelutilastojen kattavuus oli varsin puutteellinen. Työnantajajärjestöt ovat pitäneet työtaistelutilastoa vuodesta 1971 lähtien. EK:n tilastoaineisto on myös Tilastokeskuksen virallisen työtaistelutilaston perustana. EK raportoi työtaistelutilaston tiedot nykyään neljännesvuosittain. Vuositason yhteenveto julkaistaan kerran vuodessa. Työtaistelutilastoon liittyvät uutiset sekä tilastokuvat julkaistaan EK:n internetsivuilla. Tuhatta Työtaisteluiden huippuvuodet ja 1980-luvuilla Viime vuosikymmenien laajimmat ja menetyksiltään suurimmat työtaistelut käytiin ja 1980-luvuilla. Myös työtaisteluiden lukumäärät olivat tuolloin suuret: vuodessa toimeenpantiin yleensä yli tuhat lakkoa. Työtaistelutoimet alkoivat vähentyä 1980-luvun lopulla, ja 1990-luvun syvän laman myötä työmarkkinat rauhoittuivat edelleen. Viime vuosina työrauhahäiriöt ovat jälleen osoittaneet lisääntymisen merkkejä. Menetyksillä mitattuna on palattu suunnilleen lamaa edeltävälle tasolle, ja etenkin vuonna 2005 työtaistelut aiheuttivat merkittäviä menetyksiä yrityksille ja kansalaisille. Työtaisteluissa menetetyt työpäivät EK:n jäsenyrityksissä vuosina Vuosi 2005 oli rauhaton työmarkkinoilla EK:n jäsenyrityksissä toimeenpantiin tilastojen mukaan 363 työtaistelua vuonna Näistä 98 prosenttia oli laittomia. Työtaisteluissa menetettiin lähes työpäivää. Suurin osa menetyksistä aiheutui paperiteollisuuden työehtosopimusneuvotteluihin liittyneistä työtaisteluista. Työtaistelut painottuivat metsä- ja teknologiateollisuuteen Työtaistelujen lukumäärä oli vuonna 2005 yli nelinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Viimeksi lukumäärä on ollut suurempi vuonna Paperiteollisuuden työehtosopimuskiistaan liittyi yli 200 lakkoa sekä työsulku, joka oli työnantajien vastatoimi paperikoneiden jatkuville alasajoille. Toiseksi eniten työtaisteluja toimeenpantiin teknologiateollisuudessa, jossa lakkoiltiin 119 kertaa. Työtaisteluista aiheutuneet menetykset olivat poikkeuksellisen suuret. Metsäteollisuuden työtaisteluissa menetettiin noin työpäivää ja muiden alojen työtaisteluissa yhteensä noin työpäivää. Työpanoksen menetykset ovat viimeksi olleet suuremmat vuonna Erilaiset välilliset menetykset, joita verkottuneessa taloudessa voi koitua useille toimialoille, olivat myös suuret. Muille aloille kerrannaisvaikutuksia aiheutui paperiteollisuuden työtaistelutoimenpiteiden lisäksi erityisesti satamien ahtaajien lakoista. Lähde: EK:n työtaistelutilasto EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu 7

10 Työtaisteluista 98 prosenttia oli laittomia Vuonna 2005 toimeenpannuista työtaisteluista noin 98 prosenttia oli laittomia. Laittomien työtaistelujen osuus kaikista työtaisteluista on viime vuosina pysynyt suunnilleen yhtä suurena. Työtaistelun laittomuus johtuu yleensä voimassa olevan työehtosopimuksen työrauhavelvoitteen rikkomisesta tai siitä, ettei ennakkoilmoitusaikaa ole noudatettu. Työtaistelujen yleisin ilmoitettu syy oli pyrkimys tukitoimenpiteillä vaikuttaa johonkin työpaikan ulkopuoliseen työriitaan. Toiseksi yleisin syy oli työvoiman vähennys tai sen uhka työpaikalla, ja kolmanneksi yleisin syy oli alan työehtosopimus. Suomessa lakkoillaan suhteellisen paljon Kansainvälisesti vertailtuna työtaisteluista aiheutuneet menetykset ovat Suomessa suhteellisen suuret. Kun mitataan menetettyjä työpäiviä vuosina , Suomi sijoittuu tilastojen mukaan eurooppalaisen keskitason yläpuolelle (lähde: Office for National Statistics). Niin sanotuista vanhoista EUmaista Suomessa on menetetty neljänneksi eniten työpäiviä vuosien työtaisteluissa, kun menetykset suhteutetaan palkansaajien lukumäärään. Kaikissa uusissa jäsenmaissa työtaistelujen aiheuttamat menetykset ovat olleet luvulla selvästi pienemmät kuin Suomessa. Kun vertailuun otetaan mukaan myös EU:n ulkopuoliset OECDmaat, Suomen asema suhteellisen lakkoherkkänä maana ei juuri muutu. Pohjoismaiden joukossa Suomi edustaa keskitasoa: työpäivi- Lukumäärä Espanja Kanada Italia Itävalta Norja SUOMI Australia USA Tanska Irlanti Ruotsi Iso-Britannia Portugali Alankomaat Sveitsi Saksa en suhteelliset menetykset ovat 2000-luvun alkupuolella olleet pienemmät kuin Islannissa ja Norjassa, mutta suuremmat kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Työtaisteluiden lukumäärä ja menetetyt työpäivät EK:n jäsenyrityksissä Työtaisteluiden lukumäärä (vasemmanpuoleinen asteikko Menetetyt työpäivät, tuhatta (oikeanpuoleinen asteikko Työtaisteluissa menetetyt työpäivät eri maissa Vuosikeskiarvo tuhatta palkansaajaa kohti Menetetyt työpäivät Lähde: EK:n työtaistelutilasto päivää/vuosi Lähde: Labour Market Trends, April EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu

11 Suomen työrauhasäännökset ovat vanhentuneet Suomessa on laaja lakko-oikeus Useimmissa länsimaissa lakkooikeus on selvästi rajoitetumpi kuin Suomessa. Myötätuntotyötaistelut ovat pääsääntöisesti kiellettyjä tai rajoitettuja. Muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Japanissa, Saksassa, Hollannissa ja Itävallassa myötätuntolakot ovat käytännössä kiellettyjä. Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Tanskassa ne ovat tietyin rajoituksin sallittuja. Lakon laillisuutta arvioidaan muissa maissa yleisesti joko suhteellisuusperiaatteella (lakolla aiheutetun vahingon ja työriidan suhde) tai ultima-ratio -periaatteella (lakon on oltava viimeinen keino). Julkaisun liitteenä on esimerkkiluettelo eräiden maiden työrauhanormeista. Suomen nykyisen työehtosopimuslain peruslähtökohtana on, että työehtosopimuksen ollessa voimassa työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä. Lisäksi työehtosopimukseen sidotuilla yhdistyksillä on velvollisuus huolehtia siitä, että niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät eivät ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin. Työehtosopimuksella työnantaja ostaa työrauhan sopimuskaudeksi, työntekijöille sopimus puolestaan turvaa työsuhteen vähimmäisehdot. Voimassa oleva työrauhalainsäädäntö kieltää vain omaan voimassa olevaan työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelut. Myötätuntotyötaistelut, jotka eivät vaikuta oman alan sopimukseen, samoin kuin poliittisin lähtökohdin toimeenpannut työtaistelut eivät ole työrauhavelvollisuuden piirissä. Tukilakot suomalaisen järjestelmän erityisongelma Työehtosopimuslain uudistamista puoltaa erityisesti laittomien työtaisteluiden ja toisaalta myötätuntotyötaisteluiden ja ristikkäisten painostustoimien lisääntynyt käyttö. Ristikkäisestä työtaistelutoimenpiteestä on kysymys silloin, kun useita eri sopimusaloja edustava ammattiliitto tukee käytännössä itseään. Työehtosopimuksen solmineen toimialan työtekijät ryhtyvät tukilakkoon painostaakseen ammattiliitolle suotuisan työehtosopimuksen syntymistä toisella sopimusalallaan. Tukilakoista aiheutuvat vahingot kärsivät pääsääntöisesti työnantajat ja asiakkaat, jotka eivät ole asiassa mitenkään osallisia. Riski edellä mainittujen työtaistelutoimien käytölle on kasvanut mm. elinkeinorakenteen nopean muutoksen myötä, kun ay-liikkeen reviirikiistat ovat lisääntyneet. Hyvityssakot Suomessa pieniä Työehtosopimuslaissa todetaan, että työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen ja työnantajan, joka ei täytä sopimuksesta johtuvia velvollisuuksiaan, on vahingonkorvauksen asemasta maksettava hyvityssakkoa. Tämä hyvityssakon enimmäismäärä on euroa. Käytännössä tuomittavat hyvityssakot vaihtelevat euron välillä. Erityisestä syystä hyvityssakko voidaan myös jättää tuomitsematta. Hyvityssakon enimmäismäärän säätäminen lainsäädännössä ja sen tuomitseminen vahingonkorvauksen asemesta on pohjoismaisittain tarkasteltuna harvinaista. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa laittomasta lakosta tuomittavalla seuraamuksella ei ole ylärajaa. Seuraamuksen suuruutta arvioitaessa voidaan huomioida myös todelliset aiheutuneet vahingot. Esimerkiksi Tanskassa ammattiliitolle on tuomittu laittomasta työtaistelutoimista enimmillään lähes 2,7 miljoonan euron sakko. Yksi suurimmista Norjassa tuomituista sakoista on ollut euroa. Työriitojen sovittelua koskevat säännökset liian suppeita Laki työriitojen sovittelusta säätää menettelystä työtaisteluun ryhdyttäessä ja sitä laajennettaessa. Laki velvoittaa osapuolet osallistumaan sovitteluun, mutta tuloksen hyväksyminen on kaikissa tilanteissa osapuolten tahdon varassa. Tästä johtuen työtaistelut voivat kärjistyessään jatkua kohtuuttoman pitkän ajan ja aiheuttaa täysin suhteettomia vahinkoja. Lisäksi työriidan määritelmä laissa on liian suppea: se koskee vain työnseisausta eli lakkoa. Tämä johtaa siihen, että ennakkoilmoitusja sovittelumenettelyn ulkopuolelle jää merkittäviä työtaistelukeinoja, kuten esimerkiksi kaikki myötätunto- ja tukityötaistelut sekä erilaiset saarrot ja boikotit. EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu 9

12 Työrauhasäännökset on aika uudistaa Työrauha on yrityksille ja koko yhteiskunnalle niin tärkeä asia, että siitä tulee tehdä Suomen kilpailuetu. Jos työriitojen sovittelukeinot saadaan toimimaan, Suomea voidaan markkinoida luotettavana ja vakaana sijaintipaikkana myös ulkomaisille yrityksille. Vastuun ottaminen Suomen työmarkkinamaineesta on kaikkien työmarkkinajärjestöjen ja lainsäätäjän velvollisuus. Työrauhalainsäädäntöä on uudistettava niin, että myös tulevaisuudessa voidaan puhua sopimusyhteiskunnan pelisäännöistä ja niiden noudattamisesta. Työrauhaa on vahvistettava korottamalla laittoman toiminnan seuraamuksia. Hyvityssakkojen enimmäismäärä tulee poistaa ja vahingonkorvausten käyttöönottoa on harkittava eräiden maiden esimerkkiä noudattaen. Työrauhasanktiot tulisi saattaa vertailukelpoisiksi muista lainvastaisuuksista säädetty- jen seuraamusten kanssa. Esimerkiksi laittomista kartelleista langetetaan useiden miljoonien eurojen sanktiot. Kilpailunrikkomismaksun enimmäismääräksi on säädetty kymmenen prosenttia kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan liikevaihdosta. Myötätunto- ja ristikkäistyötaistelut tulee saada työrauhavelvollisuuden piiriin siten, että vain aidot myötätuntotyötaistelut, joilla tuetaan ulkopuolista tahoa, olisivat sallittuja. Säännöksiä tulee muuttaa siten, että ammattiliitot eivät enää voisi tukea itseään. Laki velvoittaa osapuolet osallistumaan työriitojen sovitteluun, mutta tuloksen hyväksyminen on osapuolten tahdon varassa. Selvää on, että kun pienet avainryhmät aiheuttavat toistuvasti lakoillaan laajasti häiriöitä ja suuria vahinkoja yhteiskunnassa, on tarvetta puuttua asiaan lainsäädäntöä muuttamalla. Vaikeissa tilanteissa pitäisi voida asettaa välimiesoikeus tai sovittelulautakunta ratkaisemaan riita. Työrauhajärjestelmää on uudistettava myös laajentamalla työriitalain mukainen ennakkoilmoitusvelvollisuus koskemaan kaikkia työtaisteluja. Voimassa olevien normien mukaan ennakkoilmoitusmenettely koskee vain työnseisausta eli lakkoa. Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi erilaiset myötätuntotyötaistelut, tavarankäsittely- ja maksuvälinesaarrot sekä erilaiset boikotit ja jarrutukset jäävät ennakkoilmoitus- ja sovittelumenettelyn ulkopuolelle. Pohtimisen arvoista on myös eurooppalaisen mallin mukaisen suhteellisuusperiaatteen ja jäsenäänestyksen käyttö suomalaisessa työrauhajärjestelmässä. 10 EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu

13 Liite esimerkkejä eräiden maiden normeista: Saksa Myötätuntotyötaistelut pääsääntöisesti kiellettyjä Jäsenäänestys ennen lakkoa Suhteellisuusperiaate Työtaisteluja ja lakko-oikeutta ei ole pääsääntöisesti säännelty lailla vaan työtuomioistuimen tuomioilla. Työtaistelut ovat kiellettyjä sopimusten voimassaolon aikana. Eräillä aloilla (mm. metalli) työrauhavelvollisuus jatkuu sopimuksen päättymisen jälkeen määräajan (esim. 4 viikkoa), jolloin lakot ovat kiellettyjä sinä aikana, kun uudesta työehtosopimuksesta neuvotellaan. Myötätuntotyötaistelut ovat Saksassa pääsääntöisesti kiellettyjä. Lakkojen aloittaminen edellyttää kaikissa tapauksissa jäsenäänestyksen toimittamista ennen lakkoa. Saksassa noudatetaan myös suhteellisuusperiaatetta, joka tarkoittaa sitä, että kaikissa työtaistelutoimenpiteissä täytyy ottaa huomioon taloudelliset seuraukset ja yleinen etu. Usein työtaisteluita pidetään juuri suhteellisuusperiaatteen vastaisena. Hollanti Myötätuntotyötaistelut kiellettyjä Suhteellisuusperiaate Myös Hollannissa työtaisteluja koskevat oikeusohjeet perustuvat pääsääntöisesti oikeuskäytäntöön. Oikeuskäytännössä myötätuntotyötaistelut on yleensä katsottu suhteellisuusperiaatteen vastaisiksi ja siten laittomiksi. Lakkoa pidetään aina sopimusrikkomuksena sopimuksen voimassa ollessa. Sinänsä laillisetkin työtaistelut voidaan tuomita laittomiksi, jos ne aiheuttavat huomattavaa vahinkoa ulkopuolisille tahoille ja ovat siten suhteellisuusperiaatteen vastaisia. Lakon alkaessa osapuolet voivat vaatia viranomaisten sovitteluapua tai haastaa vastapuolen tuomioistuimeen saadakseen lakon kiellettyä. Iso-Britannia Myötätuntotyötaistelut kiellettyjä Jäsenäänestys ennen lakkoa Myötätuntotyötaistelut ovat Britanniassa kokonaan kiellettyjä. Jotta lakko ylipäätään voisi olla laillinen, sen tulee kohdistua omiin työehtoihin tai työolosuhteisiin. Lakon aloittaminen edellyttää pakollista jäsenäänestystä tarkkoine ilmoitusaikoineen. Ammattijärjestö voidaan tuomita vahingonkorvausvastuuseen. Sakkojen määrä voi vaihdella punnasta aina puntaan. EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu 11

14 esimerkkejä eräiden maiden normeista: Tanska Myötätuntotyötaistelut rajoitetusti sallittuja Jäsenäänestys ennen lakkoa Kaksi erillistä ennakkoilmoitusaikaa Lakon alkamista voidaan siirtää Suhteellisuusperiaate Tanskassa myötätuntolakoissa vaaditaan primäärilakon laillisuuden lisäksi että työtaistelu ei ole kohtuuttomassa suhteessa tavoitteisiin. Lisäksi vaaditaan, että tukitoimiin ryhtyvillä on riittävä intressi tuettavaan työtaisteluun. Intressiyhteyden riittävyys harkitaan aina tapauskohtaisesti. Kaikissa lakkotilanteissa edellytetään jäsenäänestystä. Kyseessä olevan ammattiosaston jäsenistä kolmen neljäsosan tulee äänestää työtaistelun puolesta. Lakosta tulee ilmoittaa kaksi kertaa etukäteen, ensimmäisen kerran 14 päivää ennen lakon alkamista ja toisen kerran tarkasti yksilöiden 7 päivää ennen lakon alkamista. Valtakunnansovittelija voi siirtää ilmoitettuja työtaistelutoimenpiteitä kaksi kertaa, kummallakin kerralla kaksi viikkoa. Itävalta Myötätuntotyötaistelut kiellettyjä Jäsenäänestys ennen lakkoa Työriitojen sovittelu Suhteellisuusperiaate Lainsäädännössä ei ole normeja työtaistelutoimenpiteistä. Käytännössä työtaisteluja ei juuri esiinny, ja työtaistelutoimenpiteitä rajoittaa yleinen suhteellisuusperiaate. Paikallisen ammattiyhdistyksen tulee saada lakolle mm. ammattiliiton keskushallituksen lupa ja jäsenäänestyksessä enemmistön suostumus ennen lakkoa. Norja Myötätuntotyötaistelut pääsääntöisesti sallittuja Työriitojen sovittelu Pakkosovintomahdollisuus Jäsenäänestys ennen lakkoa Myötätuntotyötaisteluissa tulee noudattaa 14 päivän ilmoitusaikoja. Jäsenäänestystä koskevat normit sisältyvät lainsäädäntöön. Valtakunnansovittelijalla on mahdollisuus lykätä työtaistelutoimenpiteitä, jos yleinen etu sitä vaatii. Osapuolet voivat vaatia asian käsittelyä pysyvässä sovittelulautakunnassa, joka voi julistaa myös pakkosovinnon. Ruotsi Myötätuntotyötaistelut pääsääntöisesti sallittuja Ennakkoilmoitusaika pääsääntöisesti 7 työpäivää Työriitojen sovittelu Ruotsissa myötätuntolakot ovat sallittuja, mikäli primäärilakko on laillinen ja kyseessä on aito myötätuntolakko. Monista Euroopan maista poiketen tukitoimenpiteen laillisuus on sitä todennäköisempää, mitä kauempana tukijan ja tuettavan edut ovat toisistaan. Ennakkoilmoitus työtaistelusta tulee antaa vastapuolelle ja sovitteluviranomaiselle seitsemän työpäivää ennen työtaistelun alkamista. Viranomainen voi nimittää työriidalle sovittelijan osapuolen pyynnöstä tai ilman pyyntöäkin. Sovitteluviranomainen voi myös siirtää lakon alkamista 14 päivällä. Ruotsin elinkeinoelämän keskusjärjestö Svenskt Näringsliv on vuonna 2005 tehnyt esityksen Ruotsin työrauhasäännöstön uudistamiseksi kilpailijamaiden tasolle. Järjestön mielestä työrauhasäännöstö on vanhentunut eikä takaa työrauhaa edes sopimusten voimassaoloaikana. 12 EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu

15

16 Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Tilaukset: MP-Keskus/Julkaisujakelu Puhelin (09) Faksi (09) Raportti internetissä: Lisätietoja: Asiantuntija Rauno Lindahl Puh. (09) Asiantuntija (tilastot) Mikko Mankki Puh. (09) Ulkoasu: Arja Nyholm Julkaisumonistamo Eteläranta Oy

Työtaistelutilasto. Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006. Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret

Työtaistelutilasto. Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006. Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret Työtaistelutilasto Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006 Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret Työtaistelut painottuivat teollisuuteen ja liikenteeseen Suomi on keskimääräistä

Lisätiedot

Työtaistelutilasto 2011

Työtaistelutilasto 2011 Työtaistelutilasto 2011 Työtaistelutilasto 2011 Sisältö Esipuhe 3 EK:n jäsenyrityksissä 187 työtaistelua vuonna 2011 4 Lakoista lähes 90 prosenttia laittomia 5 Työtaisteluita eniten teollisuudessa 6 Useimmat

Lisätiedot

Työtaistelutilasto 2014

Työtaistelutilasto 2014 Työtaistelutilasto 214 Sisältö Esipuhe 3 EK:n jäsenyrityksissä 143 työtaistelua vuonna 214 4 Lähes kaikki lakot laittomia 5 Työtaisteluita eniten teollisuudessa sekä kuljetuksessa ja liikenteessä 6 Työtaisteluilla

Lisätiedot

Työtaistelutilasto 2012

Työtaistelutilasto 2012 Työtaistelutilasto 2012 Työtaistelutilasto 2012 Sisältö Esipuhe 3 EK:n jäsenyrityksissä 91 työtaistelua vuonna 2012 4 Lähes kaikki lakot laittomia 5 Työtaisteluita eniten teollisuudessa 6 Työtaistelujen

Lisätiedot

Työtaistelutilasto 2016

Työtaistelutilasto 2016 Työtaistelutilasto 216 Sisältö Esipuhe 3 EK:n jäsenyrityksissä 71 työtaistelua vuonna 216 4 Valtaosa lakoista laittomia 5 Työtaisteluita eniten teollisuudessa 6 Työtaisteluilla pyrittiin vaikuttamaan työnantajan

Lisätiedot

Työtaistelutilasto 2015

Työtaistelutilasto 2015 Työtaistelutilasto 215 Sisältö Esipuhe 3 EK:n jäsenyrityksissä 166 työtaistelua vuonna 215 4 Suurempi osa lakoista laittomia 5 Työtaisteluita eniten kuljetuksessa ja liikenteessä 6 Työtaisteluilla pyrittiin

Lisätiedot

Työtaistelutilasto (ja ennakkotietoja alkuvuodesta 2014)

Työtaistelutilasto (ja ennakkotietoja alkuvuodesta 2014) Työtaistelutilasto 2013 (ja ennakkotietoja alkuvuodesta 2014) Työtaistelutilasto 2013 (ja ennakkotietoja alkuvuodesta 2014) Sisältö Esipuhe 3 EK:n jäsenyrityksissä 139 työtaistelua vuonna 2013 4 Lähes

Lisätiedot

Työtaistelutilasto 2017

Työtaistelutilasto 2017 Työtaistelutilasto 217 Sisältö Esipuhe 3 EK:n jäsenyrityksissä 111 työtaistelua vuonna 217 4 Suurin osa lakoista laittomia 5 Työtaisteluita eniten teollisuudessa 6 Työehtosopimusneuvottelut yleisin syy

Lisätiedot

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko.

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko. PÖYTÄKIRJA Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Pöytäkirja Säteilyturvakeskuksen (STUK), Pardia ry:n ja JHL ry:n välisestä neuvottelusta,

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Työelämän suhteet ja työmarkkinat Suomessa

Työelämän suhteet ja työmarkkinat Suomessa Työelämän suhteet ja työmarkkinat Suomessa Työelämän suhteet ja työmarkkinat Suomessa Suomessa järjestäytyneet työmarkkinat 4 Kollektiivinen työoikeus ja työehtosopimusten tehtävät 7 Työehtosopimusjärjestelmä

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Työ- ja virkaehtosopimusoikeus. Jorma Saloheimo

Työ- ja virkaehtosopimusoikeus. Jorma Saloheimo Työ- ja virkaehtosopimusoikeus Jorma Saloheimo TALENTUM Helsinki 2012 2., uudistettu painos Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1821-1 BALTOprint

Lisätiedot

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan lakonuhka Ahtausalan työehtosopimus päättyi 31.1.2010 Sopijapuolet:

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Työehtosopimus eli TES

Työehtosopimus eli TES TYÖEHTOSOPIMUS Luennon sisältö Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut Työehtosopimus vs. työsopimus vs. työlainsäädäntö Työehtosopimus ja paikallinen sopiminen Työehtosopimus

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n välinen työehtosopimus 1 1 Soveltamisala Tätä työehtosopimusta sovelletaan MTT:n (Maa-

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Sovittelijan on hoidettava ne tehtävät, jotka valtakunnansovittelija 3 :n mukaisesti hänelle määrää.

Sovittelijan on hoidettava ne tehtävät, jotka valtakunnansovittelija 3 :n mukaisesti hänelle määrää. 1 of 5 27/05/2011 11:22 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1962» 27.7.1962/420 27.7.1962/420 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki työriitojen

Lisätiedot

Suhdannetilanne vahvistunut yhä

Suhdannetilanne vahvistunut yhä Luottamusindikaattorit kesäkuu 6 Julkaistavissa 27.6.6 klo 9. Suhdannetilanne vahvistunut yhä Luottamusindikaattorit korkealla tasolla Teollisuuden luottamusindikaattori kohosi yhä kesäkuussa. Tuotanto-odotukset

Lisätiedot

Työtaistelutilasto 2015

Työtaistelutilasto 2015 Työmarkkinat 06 Työtaistelutilasto 05 Työtaistelujen lukumäärä nousi edellisvuodesta Työtaistelujen lukumäärä oli Tilastokeskuksen mukaan 6 vuonna 05. Lukumäärä kasvoi edellisvuodesta, jolloin työtaisteluita

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Työtaistelutilasto 2014

Työtaistelutilasto 2014 Työmarkkinat 05 Työtaistelutilasto 04 Vuonna 04 käytiin 8 työtaistelua Tilastokeskuksen mukaan Suomessa käytiin 8 työtaistelua vuonna 04. Työtaisteluja oli hieman enemmän kuin edellisvuonna, jolloin niitä

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työtaistelutilasto 2013

Työtaistelutilasto 2013 Työmarkkinat 04 Työtaistelutilasto 0 Vuonna 0 käytiin työtaistelua Korjaus 9.4.04. Tekstiä ja taulukkoa Työtaistelujen syyt vuonna 0 on korjattu. Korjaukset on merkitty punaisella. Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 1728-1999 (102) Paikallinen virka- ja työehtosopimus noudatettavista palvelussuhteen ehdoista ja menettelytavoista,

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Työsuhteen ehtoja koskeva direktiiviehdotus. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Työsuhteen ehtoja koskeva direktiiviehdotus. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Työsuhteen ehtoja koskeva direktiiviehdotus Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 28.2.2018 Direktiiviehdotuksen taustaa Direktiiviehdotuksen taustalla vuonna 1991 annettu todentamisdirektiivi, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Talousnäkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas

Talousnäkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas Talousnäkymät 5.4.2018 Pääekonomisti Jukka Palokangas 4.4.2018 Teknologiateollisuus 1 Maailmankauppa on ollut hyvässä vauhdissa Tuonnin määrän kehitys 4.4.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

www.palvelutyonantajat.fi/ Edunvalvonta Sopimustoiminta Keskusjärjestösopimukset

www.palvelutyonantajat.fi/ Edunvalvonta Sopimustoiminta Keskusjärjestösopimukset Keskusjärjestösopimus Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä Keskusjärjestösopimuksen nimi ruotsiksi Keskusjärjestösopimuksen työnantajapuolen nimi Palvelutyönantajat ry Työnantajajärjestön nimi

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty samapalkkaerän kohdentamisesta 22.12.2009 tehdyn keskustason virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty samapalkkaerän kohdentamisesta 22.12.2009 tehdyn keskustason virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Tarkentava virkaehtosopimus samapalkkaerän kohdentamisesta oikeusministeriössä, Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa, Tietosuojavaltuutetun toimistossa, Konkurssiasiamiehen toimistossa, Onnettomuustutkintakeskuksessa,

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

LAKKOJEN MONINAISET VAIKUTUKSET. Asiantuntijanäkemyksiä ja tutkittua tietoa

LAKKOJEN MONINAISET VAIKUTUKSET. Asiantuntijanäkemyksiä ja tutkittua tietoa LAKKOJEN MONINAISET VAIKUTUKSET Asiantuntijanäkemyksiä ja tutkittua tietoa Ellinoora Helin Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Sosiaalipolitiikan pro gradu tutkielma Syyskuu

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

10 hyvää syytä. Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu

10 hyvää syytä. Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu 10 hyvää syytä Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu 10 hyvää syytä, miksi järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu Yhteiset pelisäänöt 1. Tehokas yhteistyö henkilöstön kanssa Luottamusmies

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta.

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. EY-tuomioistuin: Lakko-oikeus ei ole ehdoton Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. Syynä olivat merihenkilökunnan palkat ja edut

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 156. Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry. Suullinen valmistelu 7.10.2014.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 156. Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry. Suullinen valmistelu 7.10.2014. TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 156 Antopäivä Diaarinro 9.10.2014 R 118/14 KANTAJA VASTAAJA KUULTAVA ASIA Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry Tehy ry Työrauhavelvollisuuden

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden sähkötyöntekijöitä koskeva sopimusratkaisu on allekirjoitettu ja työtaistelut päättyvät

Teknologiateollisuuden sähkötyöntekijöitä koskeva sopimusratkaisu on allekirjoitettu ja työtaistelut päättyvät Sivu 1 / 6 7.11.2017 Sopimusalan 002, 005 ja 013 luottamusmiehet Ammattiosastot Teknologiateollisuuden sähkötyöntekijöitä koskeva sopimusratkaisu on allekirjoitettu ja työtaistelut päättyvät Sähköalojen

Lisätiedot

Erityistuomioistuimet 2008

Erityistuomioistuimet 2008 Oikeus 009 Erityistuomioistuimet 008 Erityistuomioistuimissa ratkaistut asiat vuonna 008 Vuonna 008 vakuutusoikeuteen saapui uutta lainkäyttöasiaa, mikä on 3 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakuutusoikeus

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten Tarkentava virkaehtosopimus oikeusministeriön ja Valtakunnansyyttäjänviraston sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä paikallisesti toteutettavien erien käytöstä syyttäjälaitoksessa

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 2 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2010 EK 2011 Sisältö 5 Tiivistelmä 6 Palkat nousivat

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Seksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta. Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Seksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta. Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Seksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lainsäädäntö kattavaa - kyse asenteista 1. Tasa-arvolaki 2. Työturvallisuuslaki 3. Rikoslaki

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus sekä Tutkimusväen liitto TUTKI ry. ja Akava JS ry. ovat tehneet 18 päivänä helmikuuta 2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen Tilastokeskuksen virkasuhteiseen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

I. JOHDANTO... 4 II. MIKÄ ON TYÖTAISTELU?... 5 III. MILLAISIA TYÖTAISTELUITA ON OLEMASSA?... 5 IV. MILLOIN TYÖTAISTELU ON LAITON?...

I. JOHDANTO... 4 II. MIKÄ ON TYÖTAISTELU?... 5 III. MILLAISIA TYÖTAISTELUITA ON OLEMASSA?... 5 IV. MILLOIN TYÖTAISTELU ON LAITON?... 1 OHJEET TYÖTAISTELUIDEN VARALTA SISÄLLYSLUETTELO I. JOHDANTO... 4 II. MIKÄ ON TYÖTAISTELU?... 5 III. MILLAISIA TYÖTAISTELUITA ON OLEMASSA?... 5 IV. MILLOIN TYÖTAISTELU ON LAITON?... 6 V. LAILLISET TYÖTAISTELUT...

Lisätiedot

Työmarkkinat toimiviksi, työnteko kannattavaksi, työllistäminen helpoksi

Työmarkkinat toimiviksi, työnteko kannattavaksi, työllistäminen helpoksi Kuva: Työväen Arkisto Työmarkkinat toimiviksi, työnteko kannattavaksi, työllistäminen helpoksi Johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät 9.4.2014 1 Tarvitaan keskustelua Tuottavuuskehitys heikentynyt poikkeuksellisen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Sopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten virkamiehiä:

Sopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten virkamiehiä: TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen erillispalkkiot Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka allekirjoitettiin

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Seuraamusten rajat ylittävä täytäntöönpano

Seuraamusten rajat ylittävä täytäntöönpano Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Lausunto 09.05.2016 Vastine Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki työntekijöiden lähettämisestä. Samalla kumottaisiin lähetetyistä työntekijöistä

Lisätiedot

Työtaistelutilasto 2011

Työtaistelutilasto 2011 Työmarkkinat 0 Työtaistelutilasto 0 Vuonna 0 käytiin 63 työtaistelua Tilastokeskuksen työtaistelutilaston mukaan Suomessa käytiin 63 työtaistelua vuonna 0. Työtaistelujen määrä väheni edellisestä vuodesta,

Lisätiedot