nro 20092 Lehti eläinten asialla kesäkiertue alkaa sivu 4 eläinystävällinen matkailu sivu 15 Eläimet ja ihminen eu-vaaleista eläinsuojeluvaalit sivu 9 testissä kasvisjäätelöt! sivu 18
Animalia-lehti, 32. vuosikerta julkaisija: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittaja: Laura Uotila, laura.uotila@animalia.fi toimitussihteeri: Eeva Suhonen, p. (09) 720 65914 eeva.suhonen@animalia.fi taitto: Reeta Salmi, p. (044) 362 7714 reeta@redandblue.fi Osoitteenmuutokset: Tarja Balding, p. (09) 720 65911 tarja.balding@animalia.fi Painopaikka: Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170 Ilmestymisaikataulu: Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa lin tulee olla perillä toimituksessa 29.6.2009 mennessä. Aineistot lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen. Ilmoitusmyynti: Eeva Suhonen, p. (09) 720 65914 Ilmoitushinnat: Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi Lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. Rajoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos toimistot 15 %. Ilmoitusten peruuttaminen: peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus sihteerille. Reklamaatiot: Kirjallisena 14 vuoro kauden aikana ilmes tymispäivästä lukien. Irtonumeromyynti: Akateeminen kirja kauppa. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja. Toimisto: Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Asiakaspalvelu: p. (09) 720 6590, päivystys ma pe kello 10.00 15.00, fax (09) 148 4622 e-mail: animalia@animalia.fi Internetsivut: www.animalia.fi. Auta meitä auttamaan eläimiä! Liity jäseneksi tai tee lahjoitus. Animalia toimii jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, siksi apusi on toiminnan edellytys! Pääkirjoitus Anna ääni eläimille! animalia aloittaa toukokuussa kolmannen kesäkiertueensa. Tällä kertaa teemana on aktiivisuus ja toiminta. Haluamme kertoa kadulla kulkijoille, miten jokainen pystyy vaikuttamaan asioihin. Julkaisemme toukokuussa Toimi eläinten puolesta -esitteen, jossa kerrotaan käytännönläheisiä vinkkejä eläinten puolesta toimimiseksi. Kesäkiertuetta voi seurata myös kesäkampanjan verkkosivuilta www.karjullaonasiaa.fi. Kesän lähestyvien EU-vaalien alla eläinmyönteinen puoluepolitiikkaan vaikuttaminen nousee keskeiseksi osaksi ihmisten aktivointia. Avasimme huhtikuussa eläinpolitiikkasivuston yhdessä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton kanssa. Elainpolitiikka.fi -sivuston tarkoituksena on toimia tiedonvälityskanavana äänestäjille ja poliitikoille ajankohtaisista eläinsuojeluteemoista ja siitä, kuka politiikassa todella toimii eläinten äänenä. Anna tukesi eläinsuojelua edistäville poliitikoille ja pyydä muitakin edustajia toimimaan. Sivusto toimii apunasi, jos haluat ehdottaa edustajallesi eteenpäin vietäviä asioita. Seuraava europarlamentti tulee käsittelemään monia keskeisesti eläinten hyvinvointiin EU:ssa vaikuttavia säädöksiä, kuten koe-eläindirektiiviä. On tärkeää, että asioista päättämään saadaan eläinsuojeluun myönteisesti suhtautuvia edustajia. Aktiivisen kampanjoinnin ohella kevät tuo Animaliaan myös joitakin uudistuksia. Nyt kolme vuotta Animalian toiminnanjohtajana työskenneltyäni on minun aikani antaa paikka seuraavalle. On ollut ilo toimia Animalian edustajana. Tulen varmasti myös jatkossa osallistumaan järjestön toimintaan siinä määrin kuin se ulkomailta käsin on mahdollista! Kiitän jokaista jäsentämme yhteistyöstä näiden vuosien aikana. Erityisesti on ollut mukavaa saada palautetta ja kehitysideoita toimintaamme ja tavata teitä erilaisissa tapahtumissa ja kesäkiertueilla. Aurinkoista ja iloista kesää! 2 3 4 6 7 8 9 Sisällys 10 12 13 14 15 18 20 21 22 24 26 27 28 30 31 Pääkirjoitus Sisällys Animalian kesäkiertue starttaa toukokuussa Uutisia Kolumni: Saara Kupsala Sanottua Risut ja Ruusut Eläinsuojelu näkyvämmin mukaan politiikkaan Tehdään EU-vaaleista eläinsuojeluvaalit! Kesäkuun alussa äänestetään Suomessakin kansanedustajia tulevan kauden europarlamenttiin. Eläinten kannalta ei ole yhdentekevää, kuka päätöksiä Brysselissä tekee. Animalia on julkaissut uudet elainpolitiikka.fi -sivut, joilta voit käydä seuraamassa, mitä oma edustajasi on tehnyt eläinten eteen. Turha, turhempi, turkis Jos sinä olet aggressiivinen, koirasi on sitä myös Kohti elämän kunnioitusta Kirjavinkit Leijonaa mä metsästän Parhaillaan monissa perheissä suunnitellaan kesälomamatkaa. Tuttuja suosikkikohteita ovat eläintarhat, merimaailmat ja delfinaariot. Eettinen matkailija ottaa kuitenkin eläimet huomioon matkasuunnitelmissaan ja varmistaa, ettei tue lompakollaan eläinten hyväksikäyttöä. Animalia testaa: Kesän kasvisjäätelöt Jalostuksella on hintansa tuotantoeläimet maksavat Valloittavat vegaaniurheilijat Älä jää sanattomaksi Eläimet elokuvissa Jokainen muistaa lapsuudestaan hellyyttävän Bambin tai neuvokkaan Lassie-koiran. Tappajahai-filmien ansiosta moni pelkää vieläkin rantaveteen astumista. Millaista eläinkuvaa elokuvat ja luontodokumentit meille oikein luovat? Miten voit toimia Tehtyä ja tapahtunutta Vegepalsta: Jalopenoja, suklaata ja ananasta Meksikosta Sarjakuva Animaalit kautta maan Animalia shop 9 15 24 stockxpert laura uotila cinema mondo Jäsenmaksut: Tukijäsen: 25 / vuosi, aktiivijäsen: 30 / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.) 20 / vuosi, ainaisjäsen: 440, yhteisöjäsen: 92,50 / vuosi. Sampo 800018-2105644. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Lahjoitukset: Nordea 101130-260629. Rahankeräyslupa: 1347 A. Testamentit ovat merkittävä tuki Animalian työlle. Tiedustelut: Tarja Balding, puh. (09) 720 65911, tarja.balding@animalia.fi. toiminnanjohtaja kati pulli Kannen kuva: Istockphoto 2 /2009 3
Kiertueen aikataulu ja paikkakunnat (muutokset mahdollisia) 23. 24.5. Maailma kylässä, Helsinki 27.5. Rauma 28.5. Pori 29.5. Turku 30.5. Turku 3.6. Lahti 4.6. Kuopio 5. 6.6. Jyväskylä Summer Jazz 9.6. Oulu 10.6. Kokkola 11.6. Vaasa 17.6. Järvenpää 18.6. Kerava 22.6. Kouvola 23.6. Helsinki (Heinäkuu taukoa) 29.7. 2.8. Faces, Billnäs 8. 9.8. Animalian leiri, Espoo (Nuuksio) 21.8. Taiteiden yö, Helsinki Mahdolliset muutokset aikatauluun ja paikkoihin päivitetään Animalian nettisivuille ja www.karjullaonasiaa.fi -kampanjasivuille. Tietoa saat myös puhelimitse toimistoltamme, p. (09) 7206950 ja kysymällä Auralta: aura.ylisela@animalia.fi es Animalian kesäkiertue starttaa toukokuussa eeva suhonen piä tuotteita. Julkaisemme kesäksi myös uuden kasvissyönnistä kertovan esitteen, jonka mukana saat uusia herkullisia reseptejä! Tule sinäkin mukaan! Jokainen kesäkiertueella jäseneksi liittyvä saa mukaansa yllätyslahjan. Lisäksi uudet jäsenet saavat Animalian tämän vuoden alussa julkaiseman uuden jäsenkortin, jolla saa monia rahanarvoisia etuja eläinystävällisistä tuotteista. Lisää eduista voit lukea Animalian verkkosivuilta tai tämän lehden takakannesta. Kesäkiertueen teltalle ovat tervetulleita kaikki tutustumaan Animalian toimintaan ja keskustelemaan eläinsuojeluaiheista. Teltalla voit tavata paikallisia aktiiveja, saada tietoa, käydä mielenkiintoisia keskusteluja ja viettää mukavaa kesäpäivää muiden eläinten oikeuksista ja hyvinvoinnista kiinnostuneiden ihmisten parissa. Jos sinulla on mahdollisuus tulla auttamaan meitä teltalle, olisimme siitä todella iloisia. Otathan silloin yhteyttä Auraan: aura.ylisela@animalia.fi tai p. (09) 720 65 90. eeva suhonen eeva suhonen Paitojen lisätiedot Animaliashopista s. 31! Katja suunnitteli kesäpaidan Animalian uudet kesäpaidat on suunnitellut vuoden 2007 Design Against Fur -julistekilpailun voittaja Katja Aalto. Katjan suurta suosiota saanut voittajajuliste Catwalk tilattiinkin lyhyessä ajassa Animaliasta loppuun. Nyt voit kuitenkin tukea Animalian kampanjaa hankkimalla kesäksi raikkaan Anna ääni eläimille -paidan. Paidat ovat reilun kaupan luomupuuvillaa. toukokuun lopussa Animalia lähtee kolmatta kertaa suositulle kesäkiertueelleen. Animalian teltta näkyy kesäkaupunkien katukuvassa tulevan kesäkuun ja elokuun ajan. Kaupunkien ohella tulemme näkymään myös monilla kesäisillä festareilla ja tapahtumissa. Kiertueen lentävänä lauseena on tänä vuonna Anna ääni eläimille!, mikä kannustaa ihmisiä puhumaan ja toimimaan eläinten puolesta. Animalian kiertue käynnistyy Helsingin Maailma kylässä -festivaaleilta ja etenee kesäkuussa länsirannikon kautta kohti Keski- ja Pohjois-Suomea. Elokuussa näymme monikulttuurisilla Faces-festivaaleilla ja kiertue päättyy kuun lopussa Taiteiden yöhön Helsingissä. Kesäkiertueella haluamme kannustaa erityisesti uusia ihmisiä mukaan toimintaan sekä tavata ja tukea alueosastojemme vapaaehtoisia. Kesäkiertuetta varten Animalia on julkaissut uusia esitteitä. Toimi eläinten puolesta esitteessä kerrotaan useita konkreettisia vinkkejä siitä, miten voit toimia eläinten puolesta. Lisäksi esitteessä on irrotettavia kuponkeja, joita voit viedä kauppoihin ja toivoa eläinystävällisemhei, Katja. Mitä elämääsi kuuluu Design Against Fur -kisan voiton jälkeen? Tällä hetkellä kuuluu oikein hyvää. Olen edelleen samassa työpaikassa kuin kaksi vuotta sitten, ja kuukauden päästä toivon (vihdoin) valmistuvani virallisesti graafiseksi suunnittelijaksi. Odotan kovasti kesää, ja kaikkea muutakin mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Suunnittelit Animalialle uudet kesäpaidat. Miten keksit idean paitaan? Ideoiminen pyörähti käyntiin Animalian alustavien suunnitelmien pohjalta, ja muotoutui luonnostellessa ja aihetta mietiskellessä lopulliseen muotoonsa. Halusin paidan olevan kesäisesti rento ja hauska, mutta sisältävän kuitenkin samalla mielenkiintoa ja keskustelua herättävän sanoman. Paita kutsuu mukaan eläinten suojeluun viestillään Anna ääni eläimille!. Toisin kuin me ihmiset, eläimet eivät voi puolustaa itseään sanoin, tai muutenkaan ajaa oikeuksiaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että löytyy vapaaehtoisia tukemaan eläinten asiaa ja taistelemaan eläimiin kohdistuvia epäkohtia ja julmuuksia vastaan. Onko sinulla aikaisempaa kokemusta vaatesuunnittelusta? Olen askarrellut muutamia t-paitoja itselleni käsityönä kangasvärein, sekä työssäni olen suunnitellut muutaman t- paidan. Muuten en ole päässyt vaatesuunnittelun maailmaan tutustumaan, vaikka aihe kyllä kovasti kiinnostaakin. Oli oikein kivaa suunnitella Animalian kesäpaita, sillä työ oli haastava, mutta kuitenkin hyvin vapaasti toteutettava, ja hyvään tarkoitukseen. Millaista palautetta olet kuullut Design Against Fur -kilpailun voittaneesta Catwalk-julisteestasi? Olen saanut paljon hyvää palautetta julisteestani tutuiltani, jotka sen ovat nähneet. Kisan voitto on hyvä apu työelämässä, ja tulee olemaan hauska muisto tulevaisuudessa. es Karju on kesäkiertueen maskotti animalian kesäkiertueen teemana on tänä vuonna Karjulla on asiaa! -kesäkampanja, jolla tuodaan esiin eläintuotantoon liittyviä epäkohtia. Kampanjan keulakuva, Karju-maskotti, on tarmokas eläinten puolestapuhuja, joka tuo esiin eläinten hyvinvointiongelmia erityisesti tuotantoeläinten kohtelussa. Hauskan Karju-hahmon avulla Animalia haluaa positiivisella tavalla rohkaista ihmisiä mukaan toimintaan eläinten puolesta. Persoonallinen Karju kertoo ihmisille selkokielellä, mikä eläintuotannossa on ongelmana, ja miten itse kukin voi toimia eläinten hyväksi. Luonnollisesti tuotantoeläimenä itsekin, Karju on huolissaan esimerkiksi sikojen ahtaista oloista tai broilerinkasvatuksen epäkohdista. Suomalaisten ei kannata tuudittautua siihen, että ruoantuotanto olisi meillä muita maita eettisempää. Kesäkiertueella ihmisillä on mahdollisuus tulla noutamaan Animalian infoteltalta kampanjaesitteitä, Animalia-lehtiä ja keskustelemaan kaikista askarruttavista eläinsuojeluaiheista. Tietysti kiertueella mukana seikkailee itseoikeutetusti myös Karju, jota lasten ja aikuisten on helppo lähestyä. Animalian kesäkiertuetta ja Karjun blogia voi seurata kesäkampanjan sivuilta www.karjullaonasiaa.fi, jotka aukeavat touko-kesäkuun vaihteessa. Sivuille on koottu myös Karjun vinkkejä siitä, miten tavallinen ihminen voi toimia eläinten puolesta. Sivuilta voi printata myös itselleen kesäkampanjan esitteen ja herkullisia kasvisreseptejä. Sivuilla voit käydä myös testaamassa leikkimielisen pelin avulla, kuinka suuri eläinten ystävä oletkaan. es 4 2 /2009 2 /2009 5
Uutiset Koonneet Eeva Suhonen & Laura Uotila Kolumni Saara Kupsala Eläinsuojelurikoksista entistä kovempia rangaistuksi oikeusministeriön työryhmä ehdottaa eläinsuojelurikoksia koskevien seuraamusten tehostamista. Jotta rikoksen vakavuus tulisi nykyistä paremmin huomioiduksi rangaistusta määrättäessä, lakiin lisättäisiin säännös törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Aikaisemmin rikosnimikkeinä on tunnettu vain eläinsuojelurikos ja lievä eläinsuojelurikos. Törkeä eläinsuojelurikos olisi kyseessä, jos rikos on tehty erityisen raa alla tai julmalla tavalla, rikoksen kohteena on huomattavan suuri määrä eläimiä tai sillä tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä. Rangaistukseksi ehdotetaan vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Nykyisin enimmäisrangaistus eläinsuojelurikoksesta on enintään kaksi vuotta vankeutta. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että samalla tuomittu määrättäisiin eläintenpitokieltoon. Eläintenpitokielto määrättäisiin pysyvänä henkilölle, joka on syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen, jolle on aiemmin tuomittu määräaikainen eläintenpitokielto tai jonka terveydentila on heikko. Työryhmä katsoo, että myös eläintenpitokieltorekisteri olisi eläinsuojeluvalvonnan tehostamiseksi tarpeellinen. Viime vuosina useat mediat ovat uutisoineet suurimittaisista eläinsuojelurikoksista, kun esimerkiksi kokonaisten maatilojen eläimet on jätetty kokonaan tai lähes kokonaan vaille hoitoa. Useimmiten rangaistuksena on ollut sakkoja ja joidenkin vuosien eläintenpitokieltoa. Eläimet ostoskärryissä viime vuosina erilaisten eläinystävällisten tuotteiden markkinat ovat kasvaneet ja kuluttajien huoli tuotantoeläinten hyvinvointia kohtaan on vahvistunut etenkin erilaisten ruokaskandaalien seurauksena. Kyselytutkimukset ovat varsin yhdenmukaisesti tuoneet esiin, että merkittävä osa kuluttajista suhtautuu kielteisesti eläinten teollismaiseen kasvatukseen. Kielteisten näkemysten taustalla on muun muassa se, että kuluttajat korostavat eläinten luontaista elämää, tuotannon pienimuotoisuutta, yksilöllistä hoitoa ja tuottajan roolia eläinten hyvinvointia koskevissa käsityksissään. Kuluttajien kielteiset asenteet ovat osittain heijastuneet kulutuskäyttäytymiseen, mutta asenteiden ja käyttäytymisen välillä on kuitenkin edelleenkin voimakas ristiriita: eläineettisiin syihin perustuvat kulutusmuutokset ovat huomattavasti vähäisempiä kuin asennetutkimukset antavat viitteitä. Suomessa kulutusmuutokset ovat vielä heikompia kuin monissa muissa maissa. Esimerkiksi joissain Euroopan maissa lattiakananmunien kulutuksen on arvioitu olevan lähes 50 prosenttia tuoremunien kokonaiskulutuksesta ja monet supermarketit ovat lakanneet kokonaan myymästä häkkikananmunia. Tähän on Suomessa vielä matkaa. Suomalaiset tuntuvatkin luottavan vielä vahvasti kotimaiseen eläintuotantoon. Monet seikat rajoittavat kuluttajia toimimaan ideaaliensa mukaisesti: aikarajoitteet, arjen paineet ja sosiaaliset normit sekä vaihtoehtoisten tuotteiden kalleus, heikko valikoima ja saatavuus vievät veronsa. Kulutusmuutoksia pohdittaessa on myös otettava huomioon, että terveyshuolet tuntuvat olevan johtava peruste varsinaisille kulutusmuutoksille. Kuluttajat siten harvemmin ostavat vaihtoehtoisia kotieläintuotteita yksinomaan eläineettisin perustein, vaan he näkevät tuotteen eläinystävällisyyden olevan osa laajempaa pakettia, johon liittyy käsityksiä myös tuotteen terveellisyydestä ja mausta. Hyvinvoivan eläimen katsotaan tuottavan terveellisiä, jäämättömiä ja hyvänmakuisia tuotteita. Pyrkimykset piilottaa lihan eläimellinen alkuperä on myös keskeinen taustatekijä sille, miksei kuluttajien käsitykset eläinten hyvästä hoidosta heijastu voimakkaammin heidän ostovalintoihinsa. Mitä ristiriitaisemmin eläinten kasvatukseen ja teurastukseen suhtaudutaan, sitä voimakkaammin se halutaan saada pois silmistä ja mielestä. Liha ostetaan mielellään mahdollisimman prosessoituna ja pieniin paloihin leikattuna, niin että siinä ei ole näkyviä eläimen osia, kuten nahkaa ja luita. Lisäksi osa kuluttajista pyrkii välttämään negatiivista informaatiota aiheesta ja haluaa pitää yllä romanttista mielikuvaansa eläinten hoidosta, mitä tukeekin tuotepakkaukset ja elintarvikemainokset idyllisine kuvineen vapaana käyskentelevistä eläimistä. Sanottua Voin haistaa palaneen lihan hajun ja toivon Jumalan nimeen, että se tulee ihmisestä. Englantilainen rocklaulaja ja vegetaristi Morrissey poistui Los Angelesissa omalta keikaltaan haistettuaan grillilihan tuoksun. Iltalehti 20.4.2009 Tilanne on viime vuosina mennyt huonompaan suuntaan. Aikaisemmin löytyi intoa ja tulevaisuudenuskoa. Monet kasvattajat jopa kilpailivat luottamustehtävistä. Minne tämä into on hävinnyt? Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liiton puheenjohtaja Ulf Enroth harmittelee turkiseläinten kasvattajien osanottajakatoa liiton toiminnassa. Turkistalous -lehti 2/09 Hyljetuotteiden myynti EU:ssa kiellettiin sekä suomalaisissa että ruotsalaisissa teurastamoissa on paljastunut tapauksia, joissa sikoja on päätynyt elävänä kalttauskoneeseen, jossa siat joutuvat kiuhuvaan veteen. Kalttauksen tarkoituksena on helpottaa sikojen karvoituksen ja ihon pintakerroksen irrottamista. Länsinaapurin tapaukset tulivat ilmi Ruotsin tuoreesta Elintarviketurvaviraston raportista, josta nousseen mediakohun jälkeen myös suomalainen tarkastuseläinlääkäri kertoi nähneensä vastaavaa myös Suomessa. Suomen eläinsuojelulain mukaan teueu:n parlamentti ja neuvosto ovat sopineet hyljetuotteiden myynnin kieltämisestä unionin alueella. Päätös sallii tuotteiden myynnin kuitenkin inuiiteille sekä Suomelle ja Ruotsille. Maiden hylkeenmetsästystä pidetään päätöksen mukaan kannanhoitona, ja tuotteiden myyntiä niin pienimuotoisena, ettei toimintaa katsota kaupalliseksi. Päätös ei silti kiellä hylkeiden metsästystä. Hyljetuotteet EU:n alueelle ovat tulleet lähinnä Kanadasta. Maan suurimittaista hylkeiden metsästystä pidetään yleisesti eettisesti arveluttavana, sillä kanadalaiset metsästäjät tappavat hylkeet ja niiden poikaset lyömällä niitä koukkupäisellä nuijalla päähän. Yli 90% tapetuista hylkeistä on alle kolmen kuukauden ikäisiä. Hylkeenmetsästyskausi herättää vuosittain protesteja niin Kanadassa kuin muuallakin maailmassa. Sikoja keitettiin elävinä raseläimille ei saa tehdä mitään toimenpiteitä ennen kuin ne ovat kuolleet verenlaskuun. Verenlaskua ennen siat tulee lain mukaan tainnuttaa. Vuosittain Suomessa teurastetaan noin kaksi miljoonaa sikaa, joka tarkoittaa noin 5480 sikaa päivässä. Animalia muistuttaa, että teurastuksen lisäksi sikojen tuotantoon liittyy lukuisia muitakin epäkohtia. Esimerkiksi häkkien tilanahtaus, kivuliaat toimenpiteet kuten kastrointi, liian aikaiset emakkojen ja porsaiden vieroitukset sekä eläinkuljetukset aiheuttavat eläimille stressiä ja fyysisiä vammoja. Kirjoittaja on sosiologi ja Animalian hallituksen jäsen, joka tekee väitöskirjaa kuluttajien tuotantoeläinten hyvinvointia koskevista käsityksistä. Tullessani kalttaushuoneeseen, huomasin, että kalttauskoneeseen oli menossa emakko, joka oli tajuissaan. Se yritti pois kalttauskoneesta. Emakkoa ei ollut pistetty kunnolla. Huoneessa ei ollut varatainnutusmenetelmää. Huoneessa ollut työntekijä XX sanoi, että vastaavaa on tapahtunut ennenkin. Nimettömänä pysyttelevä Eviran tarkastuseläinlääkäri. Uutispäivä Demari 3.4.2009 Risut ja ruusut Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle sikojen elävänä kalttaamisen vähättelystä ja saimaannorpan suojelun hidastamisesta. EU-parlamentin enemmistölle hyljetuotteiden tuonti- ja myyntikiellon hyväksymisestä. 6 2 /2009 2 /2009 7
Kansanäänestys eläinsuojelulain parantamiseksi! Huhtikuun lopussa Animalia ja SEY juhlistivat Eläinpolitiikka-sivujen avajaisia Helsingin keskustassa. Tapahtumassa julkistettiin sivut sekä vetoomus, jossa järjestöt yhdessä Helsingin eläinsuojelujärjestön kanssa vaativat Suomen eläinsuojelulakia kehitettäväksi maailman edistyneimmäksi. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin aiheesta myös symbolinen neuvoa-antava kansanäänestys. Sivut ja äänestys herättivät runsaasti mielenkiintoa ohikulkijoissa. Äänestykseen kutsuttiin osallistumaan myös kaikki kansanedustajat. Äänensä ehdotuksen puolesta kävivätkin antamassa kansanedustajat Paavo Arhinmäki, Heidi Hautala, Johanna Sumuvuori ja Satu Taiveaho. Useat muut edustajat antoivat myös tukensa asialle, mutta kiireidensä vuoksi eivät valitettavasti ehtineet paikalle äänestämään. teksti:laura uotila kuva: istockphoto Eläinsuojelu näkyvämmin mukaan politiikkaan Kansanedustajilla, ministereillä ja europarlamentin jäsenillä on vaikutusmahdollisuuksia myös eläinsuojeluasioihin. Suuri osa eläinten hyvinvointia koskevasta lainsäädännöstä tehdään jo EU-tasolla, mutta Suomellakin on usein mahdollisuus tiukentaa lakeja sekä ohjata rahoitusta eläinsuojelua tukeviin toimiin. Animalia ja SEY julkistivat huhtikuun lopussa uudet Eläinpolitiikka-nettisivut, joiden tarkoitus on tuoda istuntosaleissa tehtäviä päätöksiä ja keskusteluja lähemmäksi jokaista kansalaista. eläinpolitiikka-sivuille on pyydetty jokaiselta puolueelta vastaukset kahdeksaan eläinsuojeluun liittyvään kysymykseen. Harvalla puolueella eläinsuojelu näkyy varsinaisessa puolueohjelmassa, mutta vastaukset lukemalla voi puolueiden suhtautumisesta eläinsuojeluun saada jonkinlaista käsitystä. Eduskuntapuolueista kaksi, Keskusta ja Perussuomalaiset, jätti vastaamat- laura uotila ta heille esitettyihin kysymyksiin. Muut puolueet olivat valmiita kertomaan kantansa mm. turkistarhaukseen, eläinsuojeluvalvontaan sekä eläinkokeiden vaihtoehtojen rahoittamiseen. Turkistarhaus jakaa puolueita Vihreät on ainoa puolue, joka on tehnyt varsinaisen linjapaperin eläinsuojelukysymyksistä. Vihreillä on lisäksi erillinen eläinsuojeluryhmä. Myös SDP ja Vasemmistoliitto näyttävät käyneen eläinsuojelukantoja puolueen sisällä läpi, ja molemmissa puolueissa eläinsuojelukysymykset on sijoitettu ympäristöryhmien vastuulle. Myös Kristillisdemokraatit ovat kirjanneet puolueen tavoiteohjelmaansa eläinsuojeluasioita. Vastakkaisia näkemyksiä ilmeni erityisesti puolueiden suhtautumisessa eläin- suojelulain tasoon sekä turkistarhaukseen. Ainoastaan Vihreät ovat ottaneet puolueena täysin kielteisen kannan turkistarhaukseen. Sen sijaan eläinkokeiden vaihtoehtojen tukeminen sekä eläinsuojelurikosten rangaistusjärjestelmän uudistaminen saivat lähes kaikilta puolueilta tukea. Myös eläinsuojeluvalvontaa pidettiin yleisesti riittämättömänä. Kansanedustajat kannattavat eläinkokeiden vaihtoehtoja Sivuille pyydettiin kaikilta kansanedustajilta vastaukset 12 kysymykseen. Perussuomalaisia ja RKP:tä lukuunottamatta vastauksia tuli kuitenkin kaikkien puolueiden kansanedustajilta. Vastanneiden edustajien kesken hajontaa löytyi erityisesti suhtautumisessa turkistarhaukseen sekä teuraseläinten kuljetusaikojen rajaamiseen. Kuten puolueidenkin kohdalla, varsin yksimielistä tukea sen sijaan sai eläinsuojeluvalvonnan lisääminen sekä eläintenpitokieltojen tehokkaampi valvonta. Myös eläinkokeiden vaihtoehtojen rahoituksen lisäämistä kannatettiin laajasti. Eläinpolitiikka-sivuilta löytyy myös jokaisen edustajan kohdalta hänen tekemänsä kirjalliset kysymykset, lakialoitteet ja muut valtiopäivätoimet eläinsuojeluun liittyen. Niitä selailemalla voi hakea vahvistusta kansanedustajan esittämille mielipiteille. Vastaavat tiedot löytyvät myös Suomen europarlamentin jäsenten kohdalta. Sivuilta löytyy runsaasti myös muuta tietoa. Voit seurata sivujen kautta ajankohtaisia eläimiin liittyviä poliittisia asioita, etsiä tietoa omista vaikutusmahdollisuuksistasi sekä vaalien lähestyessä etsiä ehdokkaasi vastaukset eläinsuojelua koskeviin kysymyksiin. Toisaalta ei sovi unohtaa sitä, että moni poliitikko tekee eläinsuojelun eteen myös sellaista työtä esimerkiksi erilaisissa valiokunnissa, joka ei näy julkisesti missään. Siksi kannattaa pitää yhteyttä omaan edustajaansa ja tiedustella häneltä, miten hän suhtautuu eläinsuojeluun ja mitä hän on tehnyt eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteydenotot kansalaisilta vaikuttavat usein enemmän, kuin ennalta saattaisi arvata. Käy siis vierailemassa sivulla elainpolitiikka.fi ja aktivoidu eläinsuojelun puolesta! Tehdään EU-vaaleista eläinsuojeluvaalit euroopan parlamenttiin valitaan kesäkuun 7. päivän vaaleissa uudet 751 jäsentä. Suomalaisia Euroopan parlamentin jäseniä eli MEPpejä pääsee parlamenttiin 13 eli yksi vähemmän kuin edellisellä kaudella. Euroedustajat valitaan aina viideksi vuodeksi kerrallaan. Europan parlamentissa on huomattavan paljon jäseniä, mutta tästä huolimatta jokaisella MEPillä on merkittävä rooli eläinten hyvinvointia käsittelevien asioiden edistämisessä. Esimerkiksi parlamentin kannanottojen hyväksymiseen vaaditaan, että puolet ME- Peistä kannattavat ehdotusta. Näin kävi mm. apinoiden koe-eläinkäytön kiellon kanssa: yli puolet europarlamentin jäsenistä allekirjoitti kannanoton, jolloin siitä tuli parlamentin virallinen kanta ja viesti asian edistämisen puolesta komissiolle. Eläinten hyvinvointi MEPpien käsissä Euroedustajat voivat tehdä mm. tehdä kirjallisia kysymyksiä, käyttää puheenvuoroja, osallistua lausuntojen valmisteluun sekä ennen kaikkea äänestää eläinten hyvinvointia edistävien asioiden puolesta. Esimerkiksi tänä keväänä on ollut useita eläinsuojeluun liittyviä lainsäädäntöasioita parlamentin käsittelyssä: parlamentin jäsenet ovat vaikuttaneet erityisesti koe-eläindirektiivin, teurastusasetuksen sekä hyljetuotteiden maahan- Katso sivut www.elainpolitiikka.fi tuonti- ja kauppakiellon sisältöihin ja etenemiseen. EU:ssa tehtävillä eläinsuojelu- ja eläinten hyvinvointipäätöksillä on hyvin kauaskantoiset seuraukset, niin hyvässä kuin pahassa. Esimerkiksi EU:ssa voimaanastunut kosmetiikan eläinkoekielto ja lähestyvä täydellinen eläinkokein testatun kosmetiikan myyntikielto ovat aikaansaaneet sen, että myös amerikkalaisten kosmetiikkayritysten on ryhdyttävä käyttämään muita tutkimusmenetelmiä, mikäli he mielivät saada tuotteensa myös jatkossa EU:n markkinoille. Toisaalta huonot lakiesitykset voivat pahimmillaan heikentää aiemmin voimassaolleita kansallisia lakeja, jos kyse on asetuksesta, johon valtiot eivät voi tehdä kansallisia tiukennuksia. Vaalikysely kertoo ehdokkaiden mielipiteet Animalia ja SEY ovat tehneet europarlamenttivaalien ehdokkaille eläinsuojelua ja eläinten hyvinvointia koskevan kyselyn. Tuoreen kyselyn tulokset voit käydä lukemassa elainpolitiikka.fi -sivuilta. Muista lähestyä ehdokkaita myös henkilökohtaisesti! Mitä enemmän ehdokkaat huomaavat eläinsuojeluasioiden kiinnostavan äänestäjiä, sitä vakavammin otettavaksi kysymykseksi se myös heille muodostuu. Mutta ennenkaikkea: anna ääni eläimille, käy äänestämässä! 8 2 /2009 2 /2009 9
teksti: eeva suhonen kuva:istockphoto TURHA, TURHEMPI, TURKIS Turkisala on viime aikoina ryhtynyt markkinoimaan turkista ekovaatteena, joka kestää käyttöä äidiltä tyttärelle. Kuluttajalta vaaditaan yhä enemmän kriittisyyttä: purematta ei vihreää mainosstrategiaa kannata niellä. kun ympäristöystävällisyys, kierrättäminen ja energiansäästö ovat korostuneet yhteiskunnassa ilmastonmuutoksen seurauksena, myös turkikseen on alettu liittää vihertävää sanastoa. Turkista kehutaan kestäväksi luonnonmateriaaliksi, kierrätettäväksi tuotteeksi ja ympäristöystävälliseksi vaihtoehdoksi halvoille keinokuitumateriaaleille. Turkistuottajien viesti tuntuu läpäisseen monia medioita. Esimerkiksi viime helmikuun Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä esiteltiin ihmistä ja luontoa riistämätöntä eettistä muotia ilmastonmuutokseen viittaavalla otsikolla Uhka ihmisen yllä. Reilun kaupan tekstiilien ja luomuvaatteiden rinnalla esiteltiin mikäpä muu kuin turkis. Artikkelin mukaan turkis on luonnonmateriaali ja niin kallis, että sitä pidetään pitkään. Eettisenä ongelmana nähtiin vain se, että osa turkisvaatteista ommellaan Kiinassa, missä työntekijöiden olot ovat heikommat. Jutun muotikuvassa malli poseeraa pienessä kotelomekossa, jonka helma on turkiskoristeinen. Ympäristöretoriikkaan on saatu mukaan myös poliitikkoja. Turkisalan vuotuisessa nahkanäyttelyssä viime lokakuussa pääministeri Matti Vanhanen sanoi puheessaan, että turkikset ovat vastuullista luksusta ja tuotteena varsin vihreä, koska materiaali täyttää kierrätykselle asetetut kriteerit. Sitaattia lainattiin ahkerasti sanomalehdissä. Vihersanaston viljely ei ole sattumaa, vaan markkinointistrategia. Suuntaus tulee kansainvälisiltä turkismarkkinoilta, joissa turkikseen on jo jonkin aikaa pyritty liittämään määreitä kuten eco-fashion tai iskulause Fur is green. Esimerkiksi Kanadassa ja Yhdysvalloissa ympäristösanastoon siirryttiin myös siksi, että kuluttajien huomiota olisi saatu siirrettyä pois turkiksiin julkisuudessa liitetyistä epäkohdista: 2000-luvun alussa ala joutui ongelmiin, kun videot kiinalaisten turkiseläinten oloista levisivät ja kiinalaista turkista löytyi väärillä merkinnöillä yhdysvaltalaisista vaateliikkeistä. Ympäristöä kuormittava tuotanto Turkiksen pitämistä ekologisena ei voi perustella pitävästi. Suomessa kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisalaa markkinoimasta turkiksia tekoturkkeja ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona. Turkistuotannossa eläinten lanta ja virtsa aiheuttavat suoria ympäristöhaittoja typpi-, fosfori- ja ammoniakkipäästöjen muodossa. Toinen merkittävä ympäristötekijä on suuri turkistuotannon energian kulutus. Energiaa kuluu rehun raaka-aineiden kuumentamiseen, valmistukseen, kuljetuksiin ja jakeluun. Energiaa vaatii myös nahkojen muokkaus, kuivaus, kuljetus huutokauppoihin ja sieltä edelleen ostajille. Yhä useammin turkista myös värjätään halutunlaisen pinnan aikaansaamiseksi. Turkiksien parkitsemisessa ja värjäyksessä tarvitaan myrkyllisiä kemikaaleja, kuten formaldehydiä tai kromia, jotka molemmat ovat luokiteltu syöpää aiheuttaviksi. Joissain tapauksissa värjäyksen loppukäsittelyssä käytetään myös naftaliinia, jolle pitkäaikainen altistuminen voi johtaa syöpään. Käsittelyyn tarvittavista kemikaaleista johtuen turkista ei voi panna biojätteeseen. Turkiksien käsittelyssä on käytetty niin monia kemiallisia parkkiaineita, että materiaalia hajottavien mikrobien toiminta estyy. Turkis hajoaa niin hitaasti, että se ei ehdi kompostoitua biojätteen mukana. Turkiksia esitteleviä juttuja lukiessa kannattaa siis olla tarkkana. Esimerkiksi turkiksen vertaaminen uusiutuvaan luonnonvaraan on harhaanjohtavaa. Aidon turkiksen tuotannossa kuluu fossiilisia polttoaineita moninkertaisesti enemmän kuin keinokuituvaatteiden tai tekoturkisten tuotantoon. Puhumalla turkiksesta raaka-aineena tai materiaalina kieli taas häivyttää kokonaan puheen elävistä eläimistä, joista turkis todellisuudessa tehdään. Moni kuluttajista onneksi osaa tulkita viestejä kriittisesti. Turkisalan väittämistä huolimatta turkis siirtyy siis todennäköisesti yhä harvemmin äidiltä tyttärelle. Vaikka perintöturkin saisikin, sillekin löytyy eettistä käyttöä: käytetyn turkin voi esimerkiksi lähettää lämmikkeeksi vaikka Venäjän asunnottomille. Ekologisin ja eettisin valinta on kuitenkin jättää turkki niille, jotka sitä eniten tarvitsevat eläimille. Lue tuore turkisten ympäristövaikutuksia käsittelevä tutkimus kansainvälisen Humane Society of the United States -järjestön sivuilta www.hsus.org/web-files/pdf/fur/ toxic-fur-january-22-2009.pdf ESIMERKKEJÄ TURHISTA TURKISTAVAROISTA: Minkkiroskis: Vuonna 2006 tanskalainen designyritys VIPP pyysi osana hyväntekeväisyyskampanjaansa taiteilijoita suunnittelemaan persoonallisen roskakorin. Arkkitehti Sally Mackereth käytti roskiksessaan valkoista minkkiä. Roskakorit myytiin hyväntekeväisyyshuutokaupassa, jossa minkkiroskis myytiin 1900 hintaan. Turkikset ovat viime vuosina levittäytyneet huonekaluihin, usein somisteina esimerkiksi tyynyihin, saaleihin tai tuoleihin. Turkissängynpeitteet: Myös Suomessa voi ostaa huonekaluvalmistajilta tai maahantuojilta turkiksesta tehdyn sängynpeitteen. Käytännössä tuote on paitsi epäeettinen myös hankala puhdistaa. Turkiskoristeiset asusteet: Turkikset ovat löytäneet tiensä laukkuihin, lompakoihin ja hiuskoristeisiin. Pienikin turkispala on kuitenkin peräisin elävistä turkiseläimistä. Taljat: Kodin sisustuksessa eksoottisen eläimen talja on kaikuja ajoilta, jolloin ihmisen herruutta luontoon nähden haluttiin korostaa. Eettinen kuluttaja ei tarvitse eläinmateriaaleja sisustuksessaan. Muoti: Vuotuisilla turkisalan muotimessuilla nähdään mitä uskomattomimpia luomuksia, joiden ei ole koskaan tarkoituskaan päätyä käyttövaatteiksi. Viimeiksi Milanon muotiviikoilla palkittiin suomalaisen opiskelijan iloisenvärinen minkkineule. 10 2 /2009 2 /2009 11
Jos sinä olet aggressiivinen, koirasi on sitä myös eläinten koulutus on perinteisesti perustunut niiden alistamiseen, tiukkoihin pakotteisiin, pelon avulla kouluttamiseen ja muuhun kovakouraiseen käsittelyyn. Onneksi jo tiedemaailmakin antaa vahvistusta lempeämmille käsittelytavoille: aggressiivisesti koiraansa kohtaan käyttäytyvä ihminen tekee koirastaankin aggressiivisen. Yhdysvalloissa valmistui vuoden kestänyt tutkimus, jossa todettiin koiran kovan käsittelyn, esimerkiksi potkimisen, lyömisen ja selättämisen, aiheuttavan koirissa aggressiivista käytöstä. Myöskin koiran ravistaminen, tuijottaminen, koiralle huutaminen, muriseminen ja muu vastaavanlainen toiminta laskettiin kovaksi käsittelyksi. Tutkimus tehtiin koirilla, joita oli aiemmin elämässään koulutettu väkivaltaisesti. Tutkimusta varten ei siis kasvatettu uusia koiria väkivaltaisesti. Tutkimus totesikin pelon avulla kouluttamisen tekevän koirista aggressiivisia. Tutkimuksessa todettiinkin myös, että monet yleisesti annetut opit koiran kouluttamisesta ovat vääriä ja aiheuttavat koirien aggressiivista käytöstä. Aggressiivinen käytös onkin yleisin käytösongelma, jonka takia koira lopetetaan ennenaikaisesti. Alistamiseen perustuva koulutus sisältää riskejä Tutkijat uskovat, että alistamiseen perustuva koulutustapa on saanut alkunsa ajatusmaailmasta, jossa ihmisen pitää olla laumanjohtaja eli niinsanottu alfauros tai -naaras. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin tämän alistamiseen perustuvan koulutuksen sisältävän suuria riskejä. Aggressiivinen käyttäytyminen koiraa kohtaan aiheuttaa aggressiivisuutta koirassa ja koira saattaa kohdistaa aggressiivisuutensa myös omistajaan. Tämä koulutuksen seurauksena tullut aggressiivisuus ei myöskään poistu koulutuksen jälkeen, vaan se säilyy koirassa. Tätä vanhaa johtajuusajatteluun perustuvaa ajatusmaailmaa kannatetaan Suomessakin yhä yleisesti, vaikka monet niihin perustuvat koulutuskeinot ovat jopa Suomen eläinsuojelulain vastaisia. Jo maalaisjärjellä ajattelemalla jokainen ymmärtää, ettei alistamalla ja pelottelemalla saada aikaiseksi onnellisuutta ei ihmisissä eikä koirissa. teksti: raili halme kuva: stockxpert Palkitseva koulutus poistaa syyn käyttäytyä aggressiivisesti Koira on eläimenä arka, erittäin kohtelias ja välttää tappeluita viimeiseen asti. Se ei ikinä hyökkää ilman syytä eikä varoittamatta. Ihmiset eivät ymmärrä koiria riittävästi ja siksi ajamme ne tilanteisiin, joissa ne tuntevat olonsa uhatuiksi ja puolustavat itseään hyökkäämällä. Siten toimivat kaikki eläimet, myös ihmiset, kun kyseessä on riittävän suuri uhka. Ihmisten tulisikin oppia olemaan koirien kanssa niin, ettei niiden tarvitsisi kokea oloaan uhatuiksi ja pelokkaiksi. Koirien kanssa tekemisissä olevien ihmisten tulisi rakentaa hyvä ja luottamuksellinen suhde koiraan. Luottamus ja suhde syntyvät teoista ja positiivisista kokemuksista. Jokainen negatiivinen kokemus murtaa luottamusta. Koiran tulee tietää, ettemme koskaan tee sille mitään pahaa. Tuntiessaan olonsa turvalliseksi kanssamme koiran ei tarvitse käyttäytyä aggressiivisesti, koska sen ei tarvitse puolustaa itseään. Itse olen auttanut ongelmakoiria ja heidän omistajiaan jo pitkään ja aina käyttänyt koiralähtöisiä, luonnolliseen palkitsemiseen perustuvia metodeita. Ns. aggressiiviset koirat muuttuvat usein muutamassa viikossa maailman ihanimmiksi haukuiksi, kun omistajat ovat oppineet muuttamaan käytöstään koirien kanssa johtajuusajattelu romukoppaan ja tilalle vastuunkantaminen, rakkaus ja ymmärrys. Lisää tutkimuksesta: www.sciencedaily.com/ releases/2009/02/090217141540.htm Raili Halme, Helsinki Koirien käyttäytymisneuvoja ja ongelmakoirakouluttaja www.rakkaathaukut.fi Pet Dog Trainers Of Europe (PDTE) -yhdistyksen hallituksen jäsen Lisätietoja aiheesta: raili@railihalme.fi tai puh. 050 504 2109 Kohti elämän kunnioitusta teksti: aura yliselä ensimmäisiä muistojani on, kun tulin lapsena ampiaisen pistämäksi, kertoo Helsingin yliopiston musikologian ja semiotiikan dosentti tohtori Dario Martinelli. Halusin auttaa sitä. Koin lapsesta asti luontaista empatiaa eläimiä kohtaan. Tohtori Martinelli puhui maaliskuun lopussa järjestetyssä Animalian filosofiaillassa Kasviskahvila Soihdussa Helsingissä. Ammatillisesti tohtori Martinelli on onnistunut yhdistämään eläinten puolustamisen ja työnsä semiotiikan eli merkkien ja merkitysten tutkimuksen sekä musiikkitieteen parissa. Häneltä on ilmestynyt vuonna 2007 teos eläinsemiotiikasta. Lisäksi hän on säveltänyt yhdessä muusikko Petri Kuljuntaustan kanssa eläinten ääniin perustuvaa kokeellista musiikkia. Eläinsemiotiikan näkökulmasta olen kiinnostunut siitä, millainen suhteemme eläinten kanssa on. Kuinka paljon me ihmiset tunnemme olevamme osa eläinkuntaa ja kuinka paljon erillisiä?, Martinelli pohtii. Antroposentrismi eli ihmiskeskeisyys on asenne, jonka mukaan ihminen on keskiössä. Itse tarkastelen eläin- FT, dosentti Dario Martinelli kävi luennoimassa eläinsemiotiikasta Animalian filosofiaillassa suhdetta mieluummin kahtena erillisenä alueena. Ihmiset haluavat erottaa itsensä eläinmaailmasta. Martinellin mukaan erottautuminen tapahtuu monella tavalla. Eläimet voidaan nähdä esimerkiksi koneina kuten nykyaikaisessa tehotuotannossa, tai niiden hyötyarvon tai esteettisten arvojen kautta. Itse haluan puolustaa mallia, jossa perimmäisenä arvona on elämän kunnioitus. Elämän arvon pohjalta voitaisiin säätää esimerkiksi lakeja, jotka estäisivät eläinten tappamisen. Tällainen siirtyminen antroposentrisestä maailmankuvasta biosentriseen maailmaan on kuitenkin vielä utopia. Animalian alueryhmän järjestämässä englanninkielisessä filosofiaillassa keskusteltiin myös eläinoikeusliikkeen taktiikoista ja siitä, miten ihmisiin pystyttäisiin parhaiten vaikuttamaan eläinsuojeluasioissa. Martinellin mukaan on tärkeää löytää yhteisiä arvopohjia, joiden avulla voi kertoa ihmisille eläinten oikeuksista. En pidä ihmisiä vastaan hyökkäämisestä, Martinelli huomauttaa. Misantrooppinen eli ihmisvihamielinen lähestymistapa voi tarkoittaa vaikka julmien teurastuskuvien näyttämistä ihmisille. Teurastettua eläintä käytetään ihmisen julmuuden symbolina. Itse korostaisin mieluummin ihmisten ja eläinten samankaltaisuutta. Italialaissyntyinen Martinelli on toiminut eläinsuojelujärjestöissä sekä Italiassa että Suomessa. Suomessa hän kertoo suhtautumisen kasvissyöntiin olevan positiivisempaa kuin kotimaassaan. Tohtori Martinellin kirjaa Zoosemiotics: proposals for a handbook (Acta Semiotica Fennica) ja musiikkia saa lainata Animalian kirjastosta. Katso kirjavinkki teoksesta sivulta 14! Animaliaan ollaan suunnittelemassa englanninkielistä toimintaryhmää. Mikäli olet kiinnostunut sen toiminnasta, ota yhteyttä vapaaehtoiskoordinaattori Auraan: aura.ylisela@animalia.fi 12 2 /2009 2 /2009 13
Kirjavinkit Heidi Kalmari ja Kati Kelola: Vastuullisen matkailijan käsikirja. Image Kustannus Oy, 2009. 183 s. Vastuullista matkailua? kirja Moni vastuuntuntoinen matkailija on alkanut viime vuosina miettiä, onko matkustaminen enää sallittua, etenkin sen aiheuttamien ympäristöhaittojen vuoksi. Entä miten olisi mahdollista matkustaa mahdollisimman eläinystävällisesti? Vastuullisen matkailijan käsikirja on ottanut haasteen vastaan ja antaa vastauksia moniin matkailijaa askarruttaviin kysymyksiin. Kirjan kantava ajatus on, että matkustamisesta ei tarvitse luopua, kunhan sen tekee riittävän vastuullisesti. Opas on hyvin kirjoitettu ja antaa melko kattavasti neuvoja niin matkakohteen, matkustustavan kuin majoituksenkin valinnassa. Eläinten ystävää ilahduttaa, että eläinten hyvinvointi on nostettu yhdeksi vastuullisen matkailun kriteeriksi ja kirja kertookin niin luonto- ja eläinmatkojen, eläinten viihdekäytön kuin eläinratsastuksien varjopuolista. Lisäksi matkailijoita kehotetaan vähentämään lihansyöntiä ja suosimaan luomuruokaa. Kirjaa voi suositella kaikille matkaa suunnitteleville. elina valkama Lue haastattelu sivu 13! Janet Brown: Darwinin lajien synty. Ajatus Kirjat 2009. 218 s. Darwinismin synty kirja Harvardin yliopiston professorin Janet Brownin kirja yhdestä länsimaisen ajattelun muutoksen keskipisteestä, Darwinin Lajien synnystä, on kiehtovaa luettavaa. Se valottaa helppotajuisesti Lajien synnyn keskeisintä sisältöä sekä Darwinin henkilökohtaista prosessia ja yhteiskunnallista tilannetta, joista teos kumpusi ja joihin se peruuttamattomasti vaikutti. Darwinin teos oli osa suurempaa ja jo pidempään jatkunutta keskustelua lajien ominaisuuksista, alkuperästä ja polveutumisesta, sekä ihmisen ja Jumalan asemasta tässä kehityksessä. Koko ajatussuuntaa kutsutaan darwinismiksi, vaikka samansuuntaisia teorioita esittivät muutkin ennen Darwinia. Biologian ja genetiikan kehittymisestä huolimatta Darwinin perusajatukset ovat yhä keskeisiä koko tieteenalalle. Brownin kieli Riitta Virkkusen käännöksenä on selkeää ja sujuvaa. Kirja on sympaattinen ja ajatuksia herättävä selitysteos yhdestä tieteelliseen maailmankuvaan keskeisesti vaikuttaneesta teoksesta ja sen kirjoittajasta. maria ruottu Yrtit- suosituimmat mauste- ja lääkekasvit Barty Phillips, (alkuperäisteos engl. kielinen) Gummerus 2009. 96 s. Yrteistä on moneksi kirja Moni on varmasti käyttänyt erilaisia yrttejä ruuanlaitossa, mutta harvempi on kokeillut niiden tehoa erilaisten vaivojen hoidossa. Entä kuinka moni on kokeillut yrttien taikaa kauneudenhoidossa? Yrtit kirja antaa näihin kaikkiin käyttötarkoituksiin hyviä vinkkejä ja esittelee yli 80 suosittua mauste- ja lääkekasvia. Sen lisäksi kirjaan on koottu mielenkiintoisia yrtteihin liittyviä tarinoita ja uskomuksia. Kukin yrtti esitellään omalla sivullaan värivalokuvin varustettuna. Jokaisen kasvin kohdalla annetut vinkit ovat aika selkeitä ja innostavat varmasti kokeilemaan yrttejä niin flunssarohtona kuin kuivan ihon hoidoksikin. Kasvissyöjää tosin harmittaa, että ruuanlaittovinkeissä puhutaan useasti liha- ja kalaruokien maustamisesta. Joistakin Suomen oloihin sopivista kasveista on annettu myös kasvatusohjeita viherpeukaloita ajatellen. Ne ovat kuitenkin aika ylimalkaisia, joten yrttiviljelystä kiinnostuneen kannattaa hankkia joku muu opas. elina valkama Dario Martinelli: Zoosemiotics proposals for a handbook Acta Semiotica Fennica XXVI, 2007. 297 s. Mitä on eläinsemiotiikka? kirja Semiotiikka tutkii merkkijärjestelmiä ja merkityksen muodostumista erityisesti ihmiskielissä ja taiteessa. Martinelli soveltaa kirjassaan semiotiikan termejä eläinten käyttäytymiseen. Läpi kirjan toistuu tosiasia, että ihminenkin on vain yksi eläimistä. Kirjassa käydään läpi mm. eläinsemiotiikan määritelmää sekä pohditaan, miten syvällä eläinten merkitys on kulttuurissamme ja taiteessa. Kirjan toinen osa taas purkaa ihmisen luonto- ja eläinkäsitystä ja pohtii, miten ihmiskeskeistä ajattelutapaa voisi muuttaa kokonaisvaltaisemman luontokäsityksen suuntaan. Kirja on melko teoreettinen ja ennestään vieraat termit hankaloittavat hieman ymmärtämistä. Ihmistieteellinen näkökulma antaa kuitenkin mielenkiintoisia ajatuksia pohdittavaksi. Käytännön esimerkit muun muassa eläinten musikaalisuudesta ja viestinnästä ovat kiehtovia. tanja hietamies Leijonaa mä metsästän Kesä lähestyy ja monissa perheissä suunnitellaan parhaillaan tulevia lomamatkoja. Matkatoimistot tarjoavat lasten kanssa lomaileville monia paketteja, jotka sisältävät eläintarhakäynnin tai delfinaarionäytöksen. Kun eläinrakas lapsi unelmoi tiikerin tai delfiinin näkemisestä, antaa aikuinen helposti periksi. Eläimiä pääsee silti näkemään muuallakin kuin vankeudessa. Eläinystävälliselle matkaajalle on tarjolla vaihtoehtoja, kunhan matkakohteista ottaa etukäteen selvää. > 14 2 /2009 2 /2009 15
Eläintarha vai kotieläintila? lasten suosikkeja ovat vuodesta toiseen eläintarhat, joissa pääsee näkemään elävinä eläimet, jotka muuten ovat tuttuja lähinnä piirretyistä, kirjoista tai luontoohjelmista. Eläintarhojen olemassaoloa perustellaan usein sillä, että ne ovat välttämättömiä uhanalaisten eläimien kantojen säilymiselle ja palauttamiselle luontoon. Tämä on silti vain osa totuudesta. Tilastojen valossa suurin osa eläintarhojen asukkaista ei ole uhanalaisia. Esimerkiksi Korkeasaaren 140 150 eläimestä 22 kuuluu suojeluohjelmiin. Vankeudessa eläneet eläimet eivät myös läheskään aina sopeudu takaisin luontoon, yrityksistä huolimatta. Lippua ostettaessa on hankala tietää, mitä tarhan sisäpuolella odottaa. Vaikka EU:n alueella direktiivi säätelee yleisluontoiset minimivaatimukset eläintarhoille, esimerkiksi Saksassa ja Italiassa on paljastunut useita vaatimuksia rikkovia eläintarhoja. Romanian liittyessä Euroopan unioniin maa joutui sulkemaan lukuisia tarhojaan niiden liian alhaisen tason takia. Vaikka Suomessa on vain 4 suurta eläintarhaa, jo Ruotsissa niitä on yli 40 ja monissa Euroopan maissa useita satoja, jolloin taso voi olla kirjava. Yleinen ongelma on liian pienet tilat. Liian ahtaassa ja virikkeettömässä tilassa oleva eläin voi esimerkiksi kiertää toistuvasti ympyrää tai maata vain paikallaan, mitkä ovat merkkejä stressistä ja apatiasta. Eläinsuojelujärjestöiltä kysytään usein mustia listoja huonosti hoidetuista tarhoista, mutta tällaisia listoja ei ole valitettavasti saatavilla. Jos törmäät huonoon eläinten hoitoon, jätä siitä välittömästi ilmoitus paikallisille viranomaisille sekä eläinsuojelujärjestölle ja kerro asiasta ystäväpiirissäsi. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten eläimiä pyydettiin eläintarhoihin luonnosta, mutta nyt hankinnat tapahtuvat lähinnä eläintarhojen välillä. Eläimistä pidetään kantakirjoja, jolloin esimerkiksi harvinaisten kissapetojen lisääntymistä varten eläimelle etsitään parasta kumppania ympäri Eurooppaa. Niinpä eläintä saatetaan siitostarkoituksissa siirrellä elämänsä aikana usean tarhan välillä. Pitkät kuljetusmatkat ja uusi ympäristö aiheuttavat eläimille aina stressiä. Toisaalta joitakin eläimiä syntyy eläintarhan tar- peisiin nähden liikaa, kuten esimerkiksi vuohia Korkeasaaressa. Poistouhan alla ovat erityisesti eläimet, joita on jo muissa eläintarhoissa tarpeeksi tai joille ei ole riittäviä tiloja. Siksi myös nuoria ja terveitä eläimiä päätyy välillä lopetettaviksi. Ulkomailla on ollut myös tapauksia, joissa poistolistalla olevia eläimiä on sijoitettu heikosti hoidettuihin eläintarhoihin. Tulevana kesänä lapsille voi tarjota toisenlaisen eläinelämyksen. Eläintarhojen sijaan voi vierailla esimerkiksi kotieläintiloilla, kunhan etukäteen pyrkii varmistamaan, että niissä hoidetaan eläimet hyvin. Eettisimpiä vaihtoehtoja näistä ovat eläinten vanhainkodit, joissa eläimiä ei pidetä tuotantotarkoituksissa. Suomessa ainoa laatuaan on Pohjanmaalla Ylistarossa sijaitseva Wanha Markki, jossa eläkepäiviään viettää satakunta eläintä vuohista ja kalkkunoista aaseihin ja hevosiin. Eläinten kannalta myös siirtyminen luonnonpuistomaisempiin eläintarhoihin olisi parempi ratkaisu. Viime vuosina myös Korkeasaari on ryhtynyt taas ottamaan vastaan loukkaantuneita eläimiä, kuten eksyneitä kuutteja, ja pyrkii kuntouttamaan eläimet takaisin luontoon. Tällainen toimintaidea voisi jatkossa olla eettisempi perusta eläintarhatoiminnalle. Kenen viihdettä? Kun delfiinit hyppäävät renkaiden läpi tai pyörivät rivissä pillin vihellyksen tahtiin, moni katsoja on innoissaan. Älykkäät eläimet eivät ole kuitenkaan syntyneet ihmisten viihdyttäjiksi. Delfinaariot perustelevat eläinten pitoa vankeudessa usein opetus- ja tutkimustarkoituksilla ja delfiinikannan ylläpitämisellä. Kuitenkin delfiinien tutkimusta ja suojelua olisi tärkeämpää tehdä niiden luonnollisessa ympäristössä. Delfinaarioissa eläinten pääasiallinen tehtävä on esittää temppuja ihmisten viihteeksi järjestetyissä näytöksissä. Delfinaarioiden ongelmana ovat myös riittämättömät tilat. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan pullonokkadelfiineillä on oltava vesiallas, jonka pinta-ala on vähintään 400 m² viittä eläintä kohden. Vesialtaan leveyden tulee olla leveimmästä kohdastaan vähintään 7 m ja vesialtaan veden keskimääräisen syvyyden vähintään 3,5 m. Luonnossa pullonokkadelfiini voi uida jopa 150 km päivässä. Ongelmia aiheuttaa myös altaiden virikkeettömyys. Luonnossa merenpohjassa riittää tutkittavaa, mutta vankeudessa altaita ei voida elävöittää hygieniasyistä. Delfiinit kommunikoivat naksuttelemalla ja kaikuluotaamalla, mutta betoniallas hankaloittaa viestintää. Suomi kielsi vapaudesta pyydettyjen delfiinien maahantuonnin vuonna 1998. Maailmalla delfiinejä pyydetään silti edelleen luonnosta. Myös Särkänniemen delfiineistä kaksi vanhinta on pyydystetty luonnosta Meksikonlahdelta. Delfiinit sopeutuvat huonosti vankeuteen, mistä kielii se, että ne harvoin lisääntyvät menestyksekkäästi vankeudessa. Särkänniemen delfiinien 11 poikasesta ainoastaan kaksi on jäänyt henkiin. Uusin poikanen syntyi kuolleena viime joulukuussa. Vierailemalla delfinaarioissa voi siis ajattelemattomuuttaan tulla tukeneeksi delfiinien pyydystämistä vapaudesta. Pyyntimenetelmänä niin delfiinien kuin miekkavalaiden kohdalla käytetään valtavaa mereen levitettävää verkkoa. Tällaisiin verkkoihin kuolee vuosittain satoja delfiinejä, merikilpikonnia ja kaloja. Jos haluaa nähdä delfiinejä, niihin voi tutustua myös luonnossa. Erilaisten valas- ja delfiiniristeilyjen suosio on noussut huimasti viime vuosien aikana. Vielä 1980-luvun alussa valas- ja delfiiniristeilyille osallistui vain muutamia tuhansia ihmisiä vuosittain, nyt peräti jo 10 miljoonaa. Risteilylle pääsee lähes 90 maassa; Suomea lähimpänä valaita näkee esimerkiksi Norjassa tai Vienanmerellä. Vastuullisesti järjestetyllä risteilyllä eläimiä ei mennä liian lähelle ja samalla turismista saadut tulot voivat tukea eläinten suojelua. Toisaalta kasvaneesta turismista voi olla myös haittaa: Esimerkiksi Kanariansaarilla on ollut risteilyjä, joilla valaita mennään liian lähelle. Vastuullisia järjestäjiä voi etsiä verkosta esimerkiksi hakusanoilla responsible whale watching. Delfinaarioiden ohella erilaiset merimaailmat ja akvaariot ovat suosittuja lapsiperheiden vetonauloja. Kalojenkin kohdalla kannattaa muistaa, että ne stressaantuvat pienissä tiloissa. Kun eksoottisia eläimiä hankitaan yleisömagneeteiksi, ei aina osata ennakoida seurauksia. Esimerkiksi Helsingin SeaLifen viiksihait kasvoivat liian suuriksi akvaarion tiloihin ja ne jouduttiin siirtämään tankissa saksalaiseen meripuistoon. Akvaarioiden sijaan lasten kanssa voi vierailla vaikkapa merieläinten kuntoutuskeskuksissa. Esimerkiksi raitiovaunumatkan päässä Ateenan keskustasta sijaitsee merikilpikonnien kuntoutuskeskus, jonne on vapaa pääsy. Samalla voit tukea paikallista eläinsuojelutyötä. Kulissien takana Eettinen matkaaja käy vain sellaisissa sirkuksissa, missä ei käytetä eläimiä. Esimerkiksi maailmankuulu kanadalainen sirkus Cirque du Soleil on tehnyt periaatepäätöksen, ettei se käytä lainkaan eläimiä esityksissään. Euroopan maista Itävalta on asettanut kiellon luonnonvaraisten eläinten käytölle sirkuksissa. Suomessa villieläinten käyttö sirkuksissa on kielletty, poikkeuksen tekevät kuitenkin Sirkus Finlandian merileijonat. Aikaisemmin sirkus Finlandia omisti myös Vanninorsun, joka myytiin vanhuuden päiviksi ukrainalaiseen eläintarhaan, missä se kuitenkin nopeasti menehtyi. Sirkuksissa eläimet esittävät viihdyttäviä temppuja, mutta yleisö näkee vain hauskan lopputuloksen: Usein eläinten koulutuksessa on käytetty väkivaltaa ja rankaisemista. Paikkakuntien välillä eläimiä kuljetetaan pienissä häkeissä, joten ne viettävät valtaosan sirkuselämästään pienissä kuljetusvaunuissa. Sirkusten ohella matkaaja voi törmätä kaikenkarvaisiin eläinnäytöksiin. Tarjolla voi olla härkätaisteluita tai etenkin Aasian maissa kukkotappeluja. Matkailijaa voidaan houkutella myös ratsastamaan kamelilla, pelaamaan elefanttipooloa tai kokeilemaan, miltä pelottava boakäärme tuntuu kaulassa. Turisteja voidaan myös houkutella kuvauttamaan itsensä eläinten pentujen kanssa. Vielä arkisemmin törmää kaupunkikiertoajeluihin hevosten kyydissä. Vastuullinen matkaaja suuntaa kuitenkin kulkunsa toisaalle. Lapsia voi viedä museoihin, teatteri- tai tanssinäytöksiin tai eläimettömään huvipuistoon. Välillä voi matkailijakin henkäistä syvään ja miettiä, onko aina nähtävä uutta, eksoottista ja ihmeellistä. Usein suuret odotukset ovat myös aikuisten luomia. Lapsille kun retki lähiluontoon voi olla täynnä monenmoista ihmeteltävää. es VINKKI: Onko aina lähdettävä merta edemmäs matkaamaan? Kotimaiset sivut www.luontoon.fi listaavat kansallispuistot ympäri Suomen. Niistä kaksi, Oulangan ja Saaristomeren luonnonpuisto ovat saaneet kestävän matkailun Pan Parks -ekomerkin. Lisätietoja Animalian Eläimet viihteessä kampanjasta www.theinvisibles.eu Tilaa myös Eläimet viihteessä -esite ja lapsille tarkoitettu Päivä eläintarhassa -esite ilmaiseksi Animaliasta. Vinkkejä matkaajalle! -Kun näet eläinten huonoa kohtelua, tee aina ilmoitus jo paikanpäällä. Ota yhteys paikallisiin viranomaisiin ja eläinsuojelujärjestöön. -Jätä väliin eläinnäytökset ja eläintarhat. Jos osallistut luontoretkelle tai safarille, pyri ottamaan selvää retken järjestäjästä. Suosi paikallisia oppaita ja toimistoja. Jos safarilla mennään liian lähelle eläintä, huomauta siitä oppaalle. -Eläintarhan sijaan vieraile eläinten pelastuskeskuksissa ja eläinten vanhainkodeissa. -Jätä väliin hevosilla tai aaseilla tehtävät kaupunkikierrokset. Jos osallistut ratsastusretkille, tarkista eläinten kunto ja miten niitä kohdellaan. -Anna palautetta matkanjärjestäjille ja pyydä eläinystävällisempiä vaihtoehtoja. Älä suosi järjestäjiä, joiden ohjelmaan kuuluvat esimerkiksi härkätaistelut tai sirkukset, joissa käytetään eläimiä. -Älä roskaa. Eläimet voivat luulla roskia ruoaksi ja syödä vaarallisia esineitä. Esimerkiksi merikilpikonnat luulevat helposti meressä kelluvia muovipusseja ravinnoksi kohtalokkain seurauksin. Älä ota luonnonsuojelualueilta mukaan kiviä, siemeniä tai oksia. -Merimaailmojen ja delfiininäytösten sijaan voit mennä valas- tai delfiiniristeilylle. Vastuullisia risteilyjärjestäjiä löydät mm. www.wdcs.org Lisää vinkkejä löydät esimerkiksi Mondon Vastuullisen matkailijan oppaasta. TIESITKÖ? Tämän vuoden alussa uutisoitiin mediassa ruotsalaisessa Furuvikin eläintarhassa asuvasta Santiano -simpanssista, joka heittelee ohikulkevia turisteja kivillä. Santiano istuu aamulla odottamassa ensimmäisiä turisteja aitiopaikallaan. Poikkeukselliseksi käytöksen tekee se, että simapanssi valmistautuu heittelyyn jo edellisenä iltana keräämällä heittokiviä kasoiksi parhaille paikoille. Tiedemaailma on innoissaan, sillä käytös osoittaa simpanssin valmistautuvan tulevaan, minkä on aiemmin uskottu Voiko safarimatkailu olla eläinten ystävän valinta? Etenkin Afrikkaan suuntaavat ovat tämän kysymyksen edessä, koska mielikuvista huolimatta jokainen savanni ei todellakaan pursua norsuja, leijonia ja kirahveja. Eläimiä nähdäkseen onkin todennäköisesti mentävä johonkin luonnonpuistoon. Villieläinten näkeminen tuskin on pakollinen osa matkaa, mutta itse sambialaisessa South Luangwan luonnonpuistossa vierailleena voin todeta, että se oli ehdottomasti yksi oman matkani kohokohdista. Eläinten näkeminen omassa elinympäristössään vahvisti myös käsitystäni siitä, että kuinka väärin on vangita villieläimiä erilaisiin eläintarhoihin ja sirkusten esiintyjiksi. Kokemus myös muistutti omasta pienuudesta luonnon äärellä: eläimet eivät olleet siellä meitä varten, eikä niiden näkemistä voinut pitää itsestään selvyytenä. Asiantuntevan paikallisen oppaan avulla tutustuimme kävellen mm. seeprojen, hyeenoiden, antilooppien ja muiden eläinten kiehtovaan elämään. Opas opetti meille mielenkiintoisia asioita eläinten käyttäytymisestä, erilaisista linnuista, hyönteisistä, kasveista ja luonnonilmiöistä. Etenimme hitaasti ja tärkeimmäksi ohjeeksi saimme sen, että luonto ja eläimet elävät omaa elämäänsä, eikä opas siten voi taata mitään varmoja tärppejä, mutta hyvällä tuurilla saattaisimme nähdä jopa leopardin ruokailemassa. Kuten itse asiassa lopulta näimmekin. Osallistuin myös autoilla tehtäville safareille, joissa niissäkin kunnioitettiin vahvasti eläinten rauhaa ja katseltiin eläimiä riittävän välimatkan päästä. Eläinten oma uteliaisuus tuotti kuitenkin usein hauskoja yllätyksiä: yhtäkkiä saatoimme tarkkailla kirahvien ruokailua tai leijonien lepohetkeä vain muutamien metrien päästä. Myös majapaikassamme, joka sijaitsi aivan luonnonpuiston vieressä, saimme ihailla jokailtaista norsujen iltauintia joen yli ja tarkkailla virtahepojen yöllistä vaellusta melkoisen röhkimisen säestämänä. Uskonkin, että jos valitsee luonnonpuiston, jossa kunnioitetaan eläinten oikeutta elää rauhassa, käyttää vain asiantuntevia paikallisia oppaita ja pyrkii majoittumaan ekologisesti, tulee safarivierailusta eläinten ystävällekin miellyttävä ja unohtumaton kokemus. ELINA VALKAMA 16 2 /2009 2 /2009 17
Kuluttaja tekst i: heidi kettunen kuvitus:istockphoto Suut tötterölle ja lehmät lomalle! Auringon porottaessa tekee mieli suunnata marketin pakasteosastolle ja kahmia jätskilaarista viilentävää välipalaa. Kesällä voi antaa lehmillekin lomapäivän ja valita jäätelöksi jonkin kasviperäisistä vaihtoehdoista. Raatimme maisteli ja arvosteli parhaat vaihtoehdot kesäloman herkkuhetkiin. Testaajissa oli jäätelönystäviä vegaaneista sekaravintoa syöviin. Testattavat tuotteet valikoituivat helpon saatavuuden ja valikoiman monipuolisuuden perusteella. Mukana oli ennestään tuttuja klassikoita, mutta myös muutama aiemmin testaamaton uutuus. Raati valitsi lopulta yksimielisesti voittajaksi TofuLine Goldin puolenlitran purkissa myytävän Suklaarouhesoijajäätelön. Kehuja sai myös toiseksi sijoittunut saman valmistajan uutuus TofuLine Gold mustikkatuutti, jota luonnehdittiin hyväksi perussyötäväksi ja mukavan raikkaaksi jäätelönautinnoksi. Kolmannelle sijalle ei löytynyt yksimielistä voittajaa, mutta kehuja saivat niin Oatlyn Kola/Kinuski kaurajäätelö, kuin Rysin metsämarja-riisijäätelö. Kaikkein huonoimmat pisteet raati antoi Tofuttin mansikkasoijajäätelölle, jota luonnehdittiin vetiseksi ja maultaan miedoksi. Kuluttaja Kasviperäisten jäätelöiden valikoima on laajentunut viimevuosina kiitettävästi, ja pienimmistäkin marketeista löytää usein vaihtoehtoja vegaanisen jäätelöhetken järjestämiseen. Testimme jäätelöt ostettiin kasvisruokakauppa Asokasta, mutta kaikkia jäätelöitä löytyy vaihtelevasti myös lähikauppojen ja suurimpien markettien valikoimista. Testaajistamme kenelläkään ei ollut allergioita tai ruoka-aineiden valintaan liittyviä rajoitteita, mutta ainakin soijaallergiset sekä keliaakikot löytävät valikoimasta sopivan vaihtoehdon. Tuote Kuvaus Raadin kommentit TofuLine Gold päärynäpuikko 67 g Päärynänmakuista soijajäätelöä päärynä-suklaanmakuisella kuorrutteella. Tuote on gluteeniton. Jätski tosi makeaa, hyvää tummaa suklaata kuoressa, Raikas, Ville Vallaton -puikkomainen, Koostumus miellyttävä, ei yhtään rakeinen Raadin suosikki TofuLine Gold Suklaarouhe 0,5L purkki Vaniljasoijajäätelöä, suklaarouhetta ja suklaanmakuista kastiketta. Tuote on gluteeniton. Ihan parasta! Suklaakastike aika herkkua, Pehmeä, suklaarakeet hyviä, Tiramisumainen, voi syödä paljon!, Jäätelömäisin testatuista Rys metsämarjariisijäätelö 1L purkki Riisipohjaista vaniljajäätelöä metsämarjakastikkeella. Tuote on gluteeniton ja soijaton. Saatavilla myös vanilja- ja suklaaversiona. Kevyt kokonaisuus, Liian makea, hieman outo keinotekoinen maku, Hillo hyvää ja ulkonäkö mukava Tofutti mansikka 0,75 l Mansikanmakuista luomusoijajäätelöä. Tuote on gluteeniton. Koostumus rakeinen, maku vähän laimea, Kivan pinkki väri, kannattaa sulattaa hetki ennen syömistä, Mansikan maku mieto ja tylsä, Vetinen TofuLine Gold mustikka 72 g Mustikkasoijajäätelöä mustikkahillolla gluteenittomassa vohvelissa Hyvä hillo, raikas mutta hiukan tahmea sivumaku, Perus-syötävä, esanssinen, sopivan makea ja mustikkainen Oatly Kinuski 0,5 L purkki Kinuskijäätelöä ja kinuskikastiketta. Valmistuksessa käytetyn puhtaan luomukauran ansiosta kaikki Oatly tuotteet sopivat myös keliaakikoille ja ovat soijattomia. Yllättävä ja rohkea, maku aukeaa vasta myöhemmin, Aika makea, hiukan pähkinäinen, Kermainen kastike, aikuiseen makuun, En keksi miltä tän pitäisi maistua jos ei olisi kerrottu, Tätä voisi syödä lisääkin! Ehdottomasti testin paras jäätelö 18 2 /2009 2 /2009 19
Jalostuksella on hintansa Eläimen täytyy olla terve, että se tuottaisi paljon. Tätä argumenttia käytetään usein tuotantoeläimistä puhuttaessa, kun tarkoituksena on oikeuttaa eläimiä hyväksikäyttävän järjestelmän olemassaoloa. Tosiasia kuitenkin on, että eläinten terveydentila sekä maksimaaliseen tuotantoon tähtäävät jalostusperiaatteet ovat tavalliselle kuluttajalle vieraita. moderni eläinjalostus sai alkunsa vuonna 1865, kun Gregor Mendel kehitti perinnöllisyyslait, mutta vasta kun tanskalainen Wilhelm Johannsen nimesi geenit vuonna 1901, jalostus sai tieteelliset lähtökohtansa. Geeniperimätietoa on sittemmin hyödynnetty ruokakasvien tuotannon parantamisen lisäksi myös huimasti lisääntyneen lihankulutuksen kompensoimiseen. Tehotuotantoon sisältyy eläinten suuren määrän lisäksi myös niiden tuottavuuden parantamiseen systemaattisesti tähtäävä jalostus. Kanat syntyvät tuottamaan lihaa tai munia, lehmät syntyvät tuottamaan maitoa tai lihaa ja siat lihaa. Broileri ei kestä kasvuvauhtiaan Suomessa teurastetaan yli 50 miljoonaa broileria vuodessa ja saman ajan kuluessa keskivertosuomalainen syö 13,3 kiloa broilerinlihaa. Broileri on suurikokoiseksi ja nopeasti kasvavaksi jalostettu kana: seitsenviikkoisen lihantuottajan koko saattaa olla jopa kolminkertainen munijakanan samanikäiseen poikaseen verrattuna. Skotlannista Suomeen tuotavien Ross-hybridi- ciwf colin seddon ciwf en jälkeläiset ovat teurastamoon vietäessä vain kuukauden ikäisiä poikasia. Kymmenessä vuodessa niiden kasvunopeus on kaksinkertaistunut: munasta kuoriutunut poikanen saattaa saavuttaa kahden kilon teuraspainonsa jo hieman yli kuukaudessa. Vaikka kananpojat on jalostettu kasvamaan luonnottoman nopeasti, niiden ruumiita ei ole jalostettu kestämään kasvusta aiheutuvaa rasitusta. Broilereilla on kookkaat rintalihakset, mistä johtuen niiden vartalon painopiste on normaalia edempänä. Näin ollen kinnerniveliin kohdistuva rasitus johtaa useimmiten vakaviin jalkavikoihin. Yksi broilereiden yleisimmistä tuotantorasitussairauksista on tibiaalinen dyskondroplasia (TD), joka aiheuttaa sääriluun kasvuhäiriön ja ilmenee myös vakavina vaurioina. Myös jalkojen sijoiltaan meno on yleistä. EU:n tieteellisen komitean vuonna 2000 julkaiseman raportin mukaan juuri jalkaviat ovat suurin syy broilerien hyvinvointiongelmiin. Broileri on jalostettu siten, että sillä on krooninen tarve syödä. Koska emolintujen ruokintaa rajoitetaan puoleen munimisen tehostamiseksi, linnut kärsivät jatkuvasti nälästä ja purkavat sen usein aggressiona lajitovereihinsa. Lehmä vai maidontuottaja? Suomen 290 000 maidontuotannossa olevaa lypsylehmää tuottavat puolet enemmän maitoa kuin vielä kaksikymmentä vuotta sitten, jolloin lypsykarjaa oli kaksinkertainen määrä. Lypsykarjatilojen määrä Suomessa vähenee edelleen, mutta koska nykylehmät lypsävät keskimäärin 7500 litraa vuodessa, maidontuotanto on edelleen voimissaan. Lehmät on jalostettu tuottamaan maitoa monta kertaa enemmän kuin yhden vasikan tarvitsema määrä. Maidontuotannon ylläpitäminen edellyttää vasikkaa kerran vuodessa, mutta ihmisen toiminnan ansiosta lehmät saattavat tuottaa maitoa seuraavan tiineyden loppupuolelle saakka. Maidontuoton luonnoton runsaus rasittaa lehmiä ja ne voivat kärsiä utaretulehduksista. Lisäksi useilla lehmillä on suuriksi jalostettujen utareittensa takia vaikeuksia liikkua ja maata. Myös jalka- ja sorkkasairaudet ovat lehmille tyypillisiä terveysongelmia. Lihantuottaja ja poikija Sikoja elää Suomessa kerralla noin 1,4 miljoonaa. Sianlihan tuotanto tapahtuu tuotantoketjussa, jossa tilat erikoistuvat eri kasvatusvaiheisiin. Sikatiloja on kolmenlaisia: emakkosikaloita, lihasikaloita ja yhdistelmäsikaloita. Emakkosikalassa saattaa olla jopa satoja emakkoja, joiden ainoa tehtävä on tuottaa mahdollisimman monta jälkeläistä. Emakko poikii ensimmäisen kerran noin puolivuotiaana ja tulee kiimaan noin viikon kuluessa vieroituksesta saatuaan imettää porsaitaan kuukauden ajan. Emakot porsitetaan joka viides kuukausi, jonka jälkeen ne teurastetaan. Emakot kärsivät usein erityisesti vähäisen liikkumisen seurauksena erilaisista jalkasairauksista, kuten niveltulehduksista sekä makuuhaavoista. Suurimmat syyt teuraaksi joutumiselle ovat terveyden heikentyminen, pahnueen pieneneminen tai porsaiden suuri imeväiskuolleisuus. Tehotilojen emakot ovat lähes poikkeuksetta sekä henkisesti että fyysisesti pahoinvoivia. Porsastuotantosikaloiden karjut siittävät usein keinohedelmöityksellä jopa 10 000 jälkeläistä vuodessa. kaisa mäenpää Tiesitkö? Vuoden Vuoden 2008 alussa kiinalainen Harbinin yliopisto ilmoitti onnistuneensa tuottamaan jälkeläisiä sialle, jonka geenejä oli muunneltu niin, että se hehkuu pimeässä fluorinvihreänä. Tieteiskirjallisuudelta kuulostava tulos ei toki ole ensimmäinen siirtogeenitekniikalla tehty kokeilu eläimillä. 1980-luvulla syntyivät ensimmäiset siirtogeeniset hiiret. 1980-luvulla Yhdysvalloissa kehitettiin siirtogeeninen sika, joka kantoi perimässään naudan kasvuhormonigeeniä. Siirtogeeniset siat kasvoivatkin selvästi nopeammin kuin normaalit lajitoverinsa, ja ne kykenivät muuttamaan ravinnon tehokkaammin lihaksi. Kävi kuitenkin ilmi, että eläimet olivat todella sairaita. Kloonaaminen aiheuttaa kehityshäiriöitä Kotieläinten jalostusta voidaan tehostaa kloonauksella. Ensimmäinen kloonattu kotieläin oli kuuluisa Dolly-lammas, joka näki päivänvalon 12 vuotta sitten. Sen jälkeen tuotantoeläinten kloonaus on lisääntynyt huimasti. Kloonaus perustuu tumansiirtotekniikkaan, jossa tuma kloonattavan eläimen solusta siirretään toisen eläimen munasoluun. Kopioimalla siis esimerkiksi huipputuottoisan lypsylehmän geenit eteenpäin, voidaan tuottoisan eläimen ominaisuuksia siirtää huomattavasti suuremmalle joukolle eläimiä sekä tarkemmin kuin mitä perinteisessä lisääntymisessä olisi mahdollista. Kloonaus ei kuitenkaan ole eläinten kannalta ongelmatonta. Epämuodostumat, istukan toimintahäiriöt ja ongelmat aineenvaihdunnassa aiheuttavat kuoleman suurimmalle osalle kloonisikiöistä jo ennen syntymää. Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa viiden vuoden aikana kloonatuista kolmestatuhannesta naudanalkiosta vain kolmesataa syntyi elävinä. Syntyneistäkin kloonieläimistä noin 40 % kuolee ensimmäisen puolen vuoden aikana erilaisiin kehityshäiriöihin. Yhdysvalloissa kloonattujen eläinten lihan ja esimerkiksi maidon myyminen on sallittua. EU:ssa asia on parhaillaan komission käsiteltävänä. Komission asettama eettinen komitea on todennut, että sijaisemojen ja eläinkloonien kärsimykset ja niihin liittyvät terveysongelmat huomioiden eläinten kloonaus elintarvikkeiden tuottamiseksi on eettisesti arveluttavaa. Parlamentti äänestikin sen puolesta, että tuotantoeläinten kloonaaminen elintarviketuotantoa varten kiellettäisiin. Parlamentti kannatti myös kloonattujen eläinten jälkeläisten käytön kieltoa elintarviketuotannossa sekä tällaisten tuotteiden tuontikieltoa. Komission lopullinen päätös asiasta saadaan kuitenkin vasta myöhemmin. laura uotila Ne kärsivät nivelvaivoista ja mahahaavasta, niiden sokeriaineenvaihdunta oli pahasti häiriintynyt, ne halvaantuivat tietyn painoisina, niillä esiintyi keskushermosto-oireita, ja urokset olivat yleensä lisääntymiskyvyttömiä. Kaikki nämä sivuvaikutukset johtuivat jatkuvasti suurena pysyvästä kasvuhormonipitoisuudesta. Vuonna 1993 Kuopion yliopiston koetilalla syntyi Huomen-vasikka, jonka alkioon oli ensimmäisenä maailmassa siirretty ihmisen punasolukasvutekijän geeni. Huomenen odotettiin aikuisena lypsävän lääkemaitoa, joka olisi miljardien arvoista. Myöhemmin kävi ilmi, että Huomeneen siirretyn punasolun kasvutekijän patentti olikin yhdysvaltalaisen yrityksen hallinnassa, joten lääkemaidon tuotanto lykkääntyisi vähintään vuosikymmenen päähän. Patentin lisäksi ilmeni muitakin pulmia, kuten eläimen terveydelliset ongelmat punasolujen tuotannossa. Monia vastaavia eläimillä tehtäviä geenikokeita on tälläkin hetkellä käynnissä ympäri maailmaa. Samalla jalostuksessa törmätään yhä enemmän myös eettisiin rajanvetoihin. Onko kaikki, mitä teknologia mahdollistaa, myös kokeiltava? Kun jo perinteisellä jalostuksella on kehitetty eläimiä, jotka hädin tuskin kestävät nopeaa kasvuaan tai painoaan, miksi tuottaa eläimiä, jonka rakenne ei kestä toisen lajin kasvuominaisuuksia. 20 2 /2009 2 /2009 21
Valloittavat vegaaniurheilijat Älä jää sanattomaksi! teksti: kati pulli Kesällä on hyvää aikaa kuntoilla ja ulkoilla auringonpaisteessa! Mikä parasta, urheilijakin voi kuntoilla eläinystävällisesti ja samanmielisessä porukassa. Lähdetkö sinäkin mukaan tämän kesän Vegan fitness -viikoille? Joskus kasvissyöjä joutuu tiukan paikan eteen, kun lihaa syövät kanssaeläjät esittävät kiperiä kysymyksiä eläintuotteita välttävän elämäntavasta. Kun jo ennakolta varautuu erilaisiin kysymyksiin, on omia valintoja helpompaa perustella. viime vuoden elokuussa yli 50 urheilijaa kokoontui viisi vuorokautta kestäneelle kansainväliselle leirille Espoon Nuuksioon. Osallistujia oli monien Länsi-Euroopan maiden lisäksi esimerkiksi Yhdysvalloista ja Serbiasta. Lajeja oli yhtä laajalti aina kalliokiipeilystä voimannostoon ja capoeirasta pesäpalloon. Kaikkiaan osallistujia oli 10 eri maasta. Värikkään ihmisjoukon tärkein yhdistävä tekijä oli eläinten hyväksikäyttöä karttava elämäntapa. Kaikki ruoka leirillä oli vegaanista. Pöydät notkuivat pitsasta, tiramisusta, falafeleista, muffinseista ja muista herkuista. Urheilun ja ruoan ohella leirin merkittävin ohjelmanumero oli suomalainen sauna, joka saavutti suurta suosiota vuorokauden kaikkina ajankohtina. Vegaaniurheiluviikko Vegan Fitness Week on vuosittainen perinne, ja se järjestetään joka kerta eri maassa. Suomessa tapahtuman käytännön järjestelyistä vastasi vuonna 2007 perustettu Vegaaniurheilijat ry, jonka tarkoituksena on tuoda kasvisruokavaliota esiin positiivisella tavalla. Viesti on, että myös raavaat kehonrakentajat ja kestävät maratoonarit voivat kasviksilla hyvin! Kansainvälisellä urheilijaverkostolla on myös oma keskustelufooruminsa. Jokainen aihepiiristä kiinnostunut on tervetullut mukaan, niin foorumille kuin tapahtumiin. Tänä kesänä Vegan Fitness Week järjestetään Euroopan lisäksi myös Pohjois- Amerikassa ja Australiassa. Tämän kesän Euroopan tapahtuma pidetään Itävallassa. Suomessa vegaanista yhteisurheilua on toistaiseksi ollut ainakin Helsingissä ja Tampereella esimerkiksi pesäpallon, juoksun, pyöräilyn ja circuit trainingin muodossa. Lisätietoa voit käydä katsomassa sivuilta: www.vegaaniurheilijat.fi Sivuilta löytyy tietoa mm. vegaaniurheilijan ravitsemuksesta, treeniohjeista ja tulevista tapahtumista. Vegaaniurheilusta voi kysyä lisätietoja Vegaaniurheilijoiden puheenjohtaja Pekka Manniselta: arto.pekka.manninen@gmail.com. Tutustu myös Vegan Fitness -keskustelufoorumiin: www.veganfitness.net. eikö ole ekologisempaa syödä suomalaista nautaa kuin brasilialaista soijaa? Eläinkunnan tuotteiden valmistaminen tuhlaa energiaa. Yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan 10 kg rehua, josta osa on kasvivalkuaista, kuten soijaa. Suomalaisista pelloista 3/4 on käytetään tuotantoeläinten rehun viljelyyn. Rehuntuotanto kuormittaa ympäristöä, sillä rehuviljaa lannoitetaan keinolannoitteilla, mikä aiheuttaa mm. typpi- ja fosforipäästöjä. Viljelyssä käytetään myös kemiallisia torjunta-aineita. Jos ihmiset söisivät viljaa suoraan, ilman että sitä kierrätetään eläinten kautta, ruoantuotantoa varten tarvittaisiin vähemmän peltopinta-alaa. Tämä taas vähentäisi viljan- ja kasvisvalkuaisen tuotannon ympäristökuormitusta. Noin 80 90 % Suomeen tuodusta soijasta käytetään eläinten rehuksi. Lisäksi lihantuotanto nielee moninkertaisesti vettä ja tuottaa kasvihuonekaasuja viljantuotantoon verrattuna. Vaikka olisi kasvissyöjä, ei ole pakko syödä soijaa, vaan proteiineja voi saada myös suomalaisista kasvikunnantuotteista, kuten herneestä, härkäpavuista ja öljyhampusta. Mikäli kuitenkin haluaa syödä soijaa ja kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän, voi ostaa eurooppalaista luomusoijaa. Mitä sitten tehtäisiin kaikille kotieläimille, jos kaikki alkaisivat kasvissyöjiksi? Realistisesti ajatellen tämä ei tapahtuisi yhtäkkiä, vaan pitkän ajan kuluessa. Eläimiä on paljon, koska niitä kasvatetaan ihmisen tarpeisiin enemmän kuin luonnollisesti tapahtuisi. Eläinten määrä vähenisi automaattisesti, kun niitä ei tarvitsisi kasvattaa yhtä tehokkaasti ja suuria määriä ravinnontuotantoon kuin nykyään. Eivätkö kasvitkin tunne kipua? Kasveilla ei ole samanlaista hermojärjestelmää kuin eläimillä. Kivun tunteminen ei niille ole myöskään edullista toisin kuin eläimille, sillä ne eivät voi paeta tai väistää kivun aiheuttajaa. Lisäksi kasvien elinkiertoon kuuluu usein luontaisesti, että niiden joitain osia katkotaan esimerkiksi monien heinälajien menestyminen vaatii, että niitä laidunnetaan. Monien kasvien siemenet leviävät niitä syövien eläinten välityksellä niiden ulosteen mukana. Sudetkin metsästävät ja syövät lihaa, miksemme me voisi? Lihansyöntihän on luonnollista? Länsimainen nykyihminen voi valita ruokavalionsa, toisin kuin susi. Tulemme mainiosti toimeen myös kasvisruoalla, eläimiä tappamatta. Sen sijaan susi ei pysty esimerkiksi kasvattamaan palkokasveja ja saamaan siitä proteiinia. Koska meillä on mahdollisuus tehdä eettisiä valintoja, meidän tulisi niitä myös tehdä. Lisäksi nykyaikaiset tuotanto-olot ovat hyvin kaukana eläinten luonnollisesta elinympäristöstä, eivätkä eläimet pysty tyydyttämään lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan samoin kuin ne luonnossa tekisivät. vegaaniurheilijat.fi veganfitness.net Lisää tietoa ja argumentteja kasvissyönnistä saat tilaamalla Puhtaampi pallo ilman muuta -esitteen ilmaiseksi Animaliasta. 22 2 /2009 2 /2009 23
Elokuvien eläinhahmot saavat yleensä inhimillisiä piirteitä: Niillä on nimi ja ne ajattelevat tai puhuvat ihmisen äänellä. cinema mondo stockxpert Eläimet elokuvissa Kukapa meistä ei olisi kasvanut katsellen eläinaiheisia elokuvia, sarjoja ja dokumentteja myötäeläen niiden sympaattisten sankareiden koitoksia ja seikkailuja? kuuluisat eläinsankarit aina mustavalkoisten Tarzan elokuvien Cheetah-simpanssista ja urhean neuvokkaasta Lassiekoirasta viimevuosien Babe-possuun ja miekkavalas Willyyn ovat painuneet jo useiden sukupolvien mieliin ja keränneet elokuvayhtiöiden kassoihin ruhtinaalliset voitot. Samoin monien rakastetuimpien piirrettyjen pääroolit kuuluvat eläimille: Bambi, Dumbo, Viidakkokirja, Aristokatit, Leijonakunningas, Ice Age... Myös luontodokumentit sekä dokumenttiperinteestä ammentavat eläinelokuvat kuten Karhu, Pingviinien matka ja Tyttö ja kettu ovat olleet kokoperheen suosikkeja. Kotimaisena menestyksenä voi mainita Poika ja Ilves -elokuvan. Eläinten oikeuksista kiinnostuneet järjestöt ja yksityshenkilöt keskittyvät usein Antavatko Baben tyyppiset puolianimoidut eläinsadut oikeansuuntaisen käsityksen eri eläinlajeista ja niiden suhteesta ihmisiin? siihen, miten yksittäisiä eläimiä elokuvien teon yhteydessä kohdellaan, oli sitten kyse eläimistä päärooleissa tai esimerkiksi historiallisten spektaakkelien hevoskilpailu- tai taistelukohtauksissa. Nykyään lähes jokaisen elokuvan lopussa lukee eläimiä ei vahingoitettu tämän elokuvan kuvauksissa, mikä eläinoikeusjärjestöjen valvonnan mukaan pitää varsin vaihtelevasti paikkansa. Vaikka eläinnäyttelijöitä ei sinänsä kohdeltaisi kaltoin, ne saattavat stressaantua liian pitkistä kuvausrupeamista, vääränlaisista koulutuskeinoista, huonoista asuinoloista kuvausten yhteydessä ja monista muista seikoista. Voi vain kuvitella, kuinka epätyypillinen tilanne elokuvan kuvaaminen on mille tahansa eläimelle ihmisellekin! Toinen ongelma rooleihin koulutettujen eläinnäyttelijöiden kohdalla on se, mitä niille tapahtuu kuvausten jälkeen. Cheetah elelee yhä 77-vuotiaana eläkeläisenä Palms Springissä, mutta Free Willyn Keiko-valas kuoli pian epäonnistuneen luontoon sopeuttamisensa jälkeen. Vääristynyt luontokuva? Konkreettisen eläinsuojelutyön ohella on kuitenkin tärkeää pohtia myös sitä, miten elokuvien ja televisiosarjojen eläinja luontokuvaukset vaikuttavat käsityksiin eri eläimistä, villi- ja tuotantoeläinten elinoloista sekä ihmisten luontosuhteeseen yleensä. Antavatko edes dokumentit, saati Baben tyyppiset puolianimoidut eläinsadut lähellekään oikeansuuntaisen käsityksen eri eläinlajeista ja niiden suhteesta ihmisiin? Kuinka paljon elokuvien eläimet vaikuttavat siihen, millaisia kuvittelemme eläimien olevan ja miten niitä tulisi kohdella? Karhut ovat söpöjä, viisaita ja oikeudenmukaisia? Hait hillittömiä konemaisia tappajia? Pantterit ja hyeenat ilkeitä ja petollisia? Possuja ehkä kasvatetaan ruuaksi, mutta sentään idyllisellä pikku tilalla, jossa eläimet käyskentelevät vapaina ja ovat toistensa kavereita? Monet eläinelokuvat ja varsinkin dokumentit vaikuttavat päällisin puolin levittävän eläimiä ja luontoa arvostavaa, jopa ihannoivaa sanomaa. Tällä voi olla konkreettisia, eläinsuojelun kannalta positiivisia seurauksia: lapsi (tai aikuinenkin) saattaa esimerkiksi innostua uhanalaisten lajien suojelusta tai lakata syömästä lihaa liikututtuaan fiktiivisestä eläintarinasta. Esimerkiksi Britannian eläinsuojelun julkkishahmo, ex-beatle Paul MacCartney on kertonut eläinaktivisminsa ja kasvissyöntinsä kumpuavan lapsuuden valkokankaiden eläinsankareista ja luontodokumenteista. Toisaalta voi myös kysyä, kertovatko useimmat eläinelokuvat eläimistä lainkaan tai edes ihmisten suhteesta näihin eläimiin? Eläinnäyttelijät ja animoidut eläinhahmot useimmiten inhimillistetään niin pitkälle, että oikeastaan voisi sanoa, että ne näyttelevät tarinoissa ihmisiä. Eläinelokuvat heijastavat ja jopa tyrkyttävät vallitsevia arvoja ja antavat yhteiskunnallisia malleja. Jotkut elokuva- ja kulttuurikriitikot ovat nähneet esimerkiksi Pingviinien matkan voimakkaan konservatiivisena, ydinperhearvoja ja yhteisöllisyyttä ihannoivana yhteiskunnallisena allegoriana. Elokuvan ohjaaja Luc Jacquet on kiistänyt väitteet yhteiskuntapropagandasta, mutta elokuvan romanttisen runollisesti puhuvaa pingviinipariskuntaa ei voi mitenkään kutsua realistiseksi luontokuvaukseksi upeasta kuvamateriaalista huolimatta. Ohjaajan toinen, yhtä häikäisevästi kuvattu Tyttö ja kettu, tarkastelee ihmisen suhdetta luontoon ja villieläimiin, sadunomaisuudessaankin pingviinidokumenttia uskottavammin. Mediakriittisyyttä tarvitaan 1930- ja 1940 lukujen taitteessa vanhempansa menettänyt ja sota-ajan painostavassa ilmapiirissä itkettävänsurullisen Bambi-elokuvan tehnyt Walt Disney haki elokuvaan mahdollisimman realistista, naturalistista kuvailmaisua. Hän laittoi piirtäjänsä mm. havainnoimaan studioille hankkimiaan eläviä kauriita ja muita eläimiä, ja lähetti usean hengen kuvaustiimin Uuden Englannin metsiin seitsemäksi kuukaudeksi vain saadakseen aitoa luontokuvaa piirtäjille malliksi. Disneylle kalliiksi tulleen ja ensin taloudellisesti flopanneen Bambin taustatutkimuksesta kumpusikin Disneyn studioiden pitkä perinne kokoperheen tarinallisten luontodokumenttien tuottajana. Disneyn inhimillistävä ja tarinallinen luontokuvaus on säilynyt voimakkaasti yleisessä luontodokumenttiperinteessä: useimmissa dokumenteissa esitellään jonkin eläinyksilön tai -yhteisön tarina. Usein nämä päähenkilöt on nimetty, ja niiden ajatuksia, tunteita ja motiiveja selostetaan kuin ne olisivat ihmisiä ja dokumentissa on selkeä juoni dramaattisine ja liikuttavine käänteineen. Eläinelokuvat ja usein luontodokumentitkin on yleensä ennenkaikkea suunnattu lapsille tai perheille, vaikka toki niistä nauttivat monet aikuisetkin. Ne ovat usein satumaisen opettavia ja moralisoivia sekä hyvää ja pahaa mustavalkoistavia. Ehkä meidän kaikkien olisi hyvä pohtia, mitä niissä meille yritetään opettaa, ja miettiä niiden piiloviestejä kriittisesti viihteestä nauttimisen lomassa? maria ruottu kirjoittaja on kulttuuriantropologian maisteri 24 2 /2009 2 /2009 25
Miten voin toimia Koonnut Eeva Suhonen Tehtyä ja tapahtunutta Koonnut Eeva Suhonen Tilaa uusia esitteitä! Animalia on julkaissut kesäksi uusia esitteitä. Kesäkampanjaan liittyvä esitteemme Toimi eläinten puolesta esittelee konkreettisia vinkkejä, miten jokainen voi edistää eläinten asemaa. Esitteessä on myös irtileikattavia kuponkeja, joita voit käydä viemässä liikkeisiin tai esimerkiksi kahviloihin ja pyytää eläinystävällisempiä tuotteita. Voit tilata esitettä ilmaiseksi ja jakaa ystäväpiirissä! Kesäkiertueella jaamme myös uutta Kasvissyönti-esitettä, jossa kerrotaan pähkinänkuoressa terveellisen kasviperäisen ruokavalion koostamisesta sekä kasvissyönnin terveys- ja ympäristövaikutuksista. Kääntöpuolella on värikuvin varustettuja herkullisia reseptejä. Esitettä voit tilata maksutta Animaliasta. Tule mukaan Animalian leirille! Allekirjoita vetoomus! Animalian perinteinen kesäleiri järjestetään tänä vuonna 7. 9.8. Espoossa, luonnonkauniin Nuuksion kansallispuiston maisemissa Lärkansin partiomajalla. Aivan leiripaikan läheisyyteen pääsee julkisilla kulkuneuvoilla. Leirin ohjelmassa on rentoa yhdessäoloa, pelejä ja leikkejä, tietoa eläinten oikeuksista ja eläinsuojelusta, sekä mahdollisuus tavata muita Animalian aktiiveja. Leiri on maksuton Animalian jäsenille. Lämpimästi tervetuloa viettämään eläinystävällistä viikonloppua! Lisätietoja ja ilmoittautumiset: leiri@animalia.fi tai puh. 09 720 65 90. Animalia julkaisi eläinpolitiikkasivuston yhteydessä uuden vetoomuksen, jolla vaaditaan Suomeen Euroopan korkeatasoisinta eläinsuojelulakia. Adressi on osoitettu asiasta vastaaville ministereille ja siihen tavoitellaan vuoteen 2011 mennessä yli 100 000 nimeä. Auta eläimiä ja Animaliaa saavuttamaan tavoite ja käy allekirjoittamassa adressi osoitteessa: www.adressit.com/elainsuojelulaki. Voit myös tulostaa adressin paperiversion Animalian sivuilta kohdasta Osallistu > Vetoomukset. Saat paperiversion myös tilaamalla sen ilmaiseksi Animaliasta p. (09) 720 65 90 tai animalia@animalia.fi. Paras juttu Animalia-lehden 2/2009 parhaaksi jutuksi äänestettiin useita artikkeleja. Ääniä saivat mm. simpanssien turvakodista, eläinten kivusta kuin eläinkokeettoman kosmetiikan ostamisesta kertovat jutut. Animalian sarjakuvakirjan voitti Paula Krestjanoff Helsingistä. Onnea! Mikä oli tämän numeron paras juttu? Lähetä vastauksesi 29.6. mennessä, niin oletmukana Animalian uuden kesäpaidan arvonnassa. Jätä vastauksesi yhteydessä toivomasi paitakoko ja malli. Vastauksen voit lähettää sähköpostilla lehti@animalia.fi tai postitse: Eläinsuojeluliitto Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Eläinystävällisiä asianajopalveluja! Asianajotoimisto Streng Ky Lapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi Länsi-Helsingin Kirjanpito Oy Kattavat tilitoimistopalvelut yli kymmenen vuoden kokemuksella Helge Örn Ilmasto lautasella -tapahtuma veti väkeä Porissa Animalian Porin alueosasto vastasi Ilmasto lautasella -kasvisbrunssin järjestämisestä Porissa sunnuntaina 15.3. Muita järjestelyihin osallistuneita järjestöjä olivat Porin seudun Ympäristöseura, Vihreät, Vasemmistonuoret ja Maan ystävät. Tapahtumapaikkana oli Rakastajat-teatteri, jonne väkeä saapui yli kaikkien odotusten, noin 90 henkilöä! Tapahtuman pääpuhujana oli Suomen Luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo Stranius. Hän kiteytti puolituntiseen puheenvuoroonsa runsaasti pohdittavaa. Aluksi käytiin läpi kauhuskenaarioita ilmastomuutoksen ympäristövaikutuksista. Tämän jälkeen Stranius totesi, että päästöjen vähentäminen on kuitenkin helppoa ja jokaisen kuluttajan omista valinnoista kiinni. Uusimpien selvitysten mukaan liharuokapäivien vähentämisellä neljään kertaan vii- Animalia mukana koe-eläintempauksessa Tshekissä Animalia osallistui yhdessä muiden ECEAE-liittoon (European Coalition to end animal Experiments) kuuluvien eläinsuojelujärjestöjen kanssa koe-eläinaiheiseen tempaukseen Prahassa maaliskuun lopussa. Prahan keskustassa Tshekin hallitusrakennuksen edessä järjestettyyn tempaukseen tuli paikalle Tshekin puolustusministeri sekä kaksi tshekkiläistä eurokansanedustajaa. Tempaus on osa ECEAE:n 12 Million Reasons kampanjaa, jolla pyritään kiinnittämään EU-poliitikkojen huomiota parhaillaan uudistettavana olevaan koeeläindirektiiviin. Kampanjan nimi, 12 Million Reasons, viittaa Euroopassa joka vuosi käytettävään 12 miljoonaan koeeläimeen. Lisää kampanjasta voit lukea www.eceae.org. eeva suhonen kossa voitaisiin jo saada ympäristön kannalta merkittäviä muutoksia aikaan. Päivän toisena puhujana oli tutkija Harri Virolainen, entinen kilpaurheilija joka on noudattanut vegaanista ruokavaliota jo 14 vuotta. Hän valotti kuulijoille kasvisruuan terveysvaikutuksia ja vakuutti samalla, että kasvisruuasta riittää energiaa myös urheilijalle. Viimeisenä puhujana oli Elisa Lindblom Vegaaniliitosta. Hän kertoi kuulijoille kasvisruuan monipuolisuudesta ja kaikista niistä vaihtoehdoista, joilla liha on ruokavaliossa helposti korvattavissa. Lindblomin mukaan miehetkin oppivat käyttämään kasvisruokavaihtoehtoja, kun niitä vain on perheessä tarjolla. Kasviskokki Noora Jaakkolan johdolla olikin yleisön iloksi loihdittu herkullinen, täyttävä ja näyttävä menu. Tarjolla oli mm. Koe-eläinten päivänä muistutettiin MEPpejä Huhtikuun lopussa vietettiin kansainvälistä koe-eläinten päivää. Päivän tempauksessa Animalian aktiivit keräsivät Helsingin keskustassa ohikulkijoilta allekirjoituksia kortteihin, joilla äänestäjät pääsivät muistuttamaan Euroopan parlamentin jäseniä siitä, että parhaillaan käsittelyssä oleva koeeläindirektiivi kaipaa kohennusta. Moni ihminen halusikin antaa tukensa koe-eläinten aseman parantamiselle ja Animalia toimitti kortit eteenpäin MEPpeille ennen direktiiviäänestystä. Yhteensä kortteja allekirjoitettiin noin kaksisataa. laura uotila AnnA ääni koe-eläimille! nepalilaista linssipataa, purjocouscousia ja perunasalaattia, jälkiruuaksi Reilun Kaupan kahvia ja suklaa-kookospipareita. pia blomster pia blomster Elisa Lindblom DAF-kilpailuun lähes 50 suomalaista Parhaillaan meneillään olevaan Design Against Fur -julistekilpailuun ilmoittautui määräaikaan mennessä lähes 50 suomalaista opiskelijaa, mikä on kansainvälisesti todella korkea luku! Flash animaation suunnittelukilpailuun osallistui kaksi suomalaista. Parhaillaan kisan tuomarit käyvät läpi tuhansia töitä ja tuloksia on luvassa ensi syksynä. Suomalaisten työt osallistuvat ensin Euroopan sarjaan ja parhaiten menestyneet jatkavat mahdollisesti kansainväliseen loppukilpailuun. Tuloksista tiedotetaan Animalian nettisivuilla ja Animalialehdessä. eeva suhonen Länsi-Helsingin kirjanpito Oy Pajamäentie 4 00360 Helsinki puh. 050 3513941 26 2 /2009 2 /2009 27
Vegepalsta Vegepalsta Jalopenoja, suklaata ja ananasta Meksikosta reseptit: animalian opiskelijaryhmä kuvat: laura uotila Meksikolainen ruoka voi olla muutakin kuin täytettyjä tortilloja ja tacoja. Tumma suklaa tuo suolaisiin ruokiin uudenlaisen makuelämyksen. Raikas ananassalsa pehmittää tulista herkuttelua. Nachot ja salsat sopivat naposteltaviksi lisukkeena tai myöhemminkin illalla. Mangoyllätys 2 kypsää mangoa pieni pala tuoretta inkivääriä 2 dl tomusokeria 1/2 limetin mehu vajaa 3 dl vatkautuvaa soijakermaa 1Halkaise mangot leikaten terävällä veitsellä mahdollisimman läheltä kiveä. Kaavi hedelmäliha kulhoon. Säästä pari viipaletta koristeluun. 2 Kuori ja raasta inkivääri hienoksi. Lisää se tomusokerin ja limetinttimehun kanssa mangomurskaan. Soseuta tehosekoittimella sileäksi seokseksi. 3 Vatkaa soijakerma vaahdoksi ja lisää mangoseokseen. Jaa seos kuuteen jälkiruokamaljaan ja anna jäähtyä jääkaapissa vähintään tunnin ajan ennen tarjoilua. 4 Kuori jäljellä olevat mangoviipaleet ja leikkaa ne pieniksi viipaleiksi. Koristele annokset ja tarjoa. Täytetyt jalopenot jalopenoja soijajuustoa friteeraustaikina: 1 dl vehnäjauhoja 0,75 dl perunajauhoja 0,25 dl leivinjauhetta suolaa mustapippuria jauhettuna 0,5 plo vichyvettä korppujauhoa öljyä 1 Poista siemenet jalopenoista ja täytät ne soijajuustolla. 2 Valmista friteeraustaikina sekoittamalla ainekset. Kierittele jalopenot taikinassa ja uppopaista ne lopuksi kasviöljyssä. Raikas ananassalsa (4:lle) 1 1/2 kypsä ananas 1 limen tai sitruunan mehu 1 hienoksi pilkottu valkosipulinkynsi 1 ohueksi viipaloitu kevätsipuli 1/2-1 hienoksi pilkottu tuore vihreä tai punainen chili ilman siemeniä 1/2 pilkottu punainen paprika ilman siemeniä 3 rkl pilkottua tuoretta minttua 3 rkl pilkottua tuoretta korianteria ripaus suolaa ripaus sokeria Leikkaa terävällä veitsellä ananaksen ylä- ja alaosa pois. Laita ananas pystyyn leikkuulaudalle ja leikkaa kuori irti alaspäin. Viipaloi hedelmäliha, puolita viipaleet ja poista halutessasi ytimet. 2 3 Kuutioi hedelmäliha. Ota talteen ananaksesta lähtevä mehu. Laita ananas kulhoon ja sekoita joukkoon limen tai sitruunan mehu, valkosipuli, kevätsipuli, pilkottu chili ja punainen paprika. Sekoita mukaan pilkottu tuore minttu ja korianteri. Lisää suola ja sokeri ja sekoita ainekset hyvin keskenään. Lorem ipsum dolor Suklaalla höystetty chili sin carne 500 g seitania kuutioituna tai soijakuutioita 1 iso sipuli silputtuna 1 valkosipulin kynsi silputtuna 1/2 dl öljyä 2 tl paprikajauhetta 1 tlk tomaattipyreetä 2 tuoretta punaista chiliä, siemenet poistettuna ja silputtuna 1/2 tl oreganoa 1 laakerinlehti 500 g tomaattimurskaa 2 dl punaviiniä 100 g 70 % tummaa suklaata 200 g kypsiä kidneypapuja 2 3 tl demerara-sokeria 0,25 tl chilijauhetta suolaa ja mustapippuria maun mukaan 1 Leikkaa seitan noin kuutiosentin kokoisiksi paloiksi. Silppua sipuli ja valkosipuli. Poista chilistä siemenet. 2 Ruskista sipulisilppu öljyssä, samoin seitan. Lisää tomaattipyree ja paprikajauhe ja hauduta hetki. Lisää chilisilppu, oregano, laakerinlehti, tomaattimurska ja punaviini. Sekoita kunnolla ja hauduta kannen alla kypsäksi. 3 Lisää pataan pavut ja suklaa. Mausta maun mukaan sokerilla, suolalla ja mustapippurilla ja anna hautua vielä 15 min. Koostumuksen tulisi olla sakea. Lisäkkeenä voi tarjota esimerkiksi keitettyjä ohrasuurimoita, spelttihelmiä tai riisiä. 28 2 /2009 2 /2009 29
Kirjat Animaliashop TARJOUS SUPERTARJOUS TARJOUS Suosittu vegaaninen keittokirja taas saatavilla! 25 Yllin kyllin. Herkkuja isolle ja pienelle joukolle. Inna Somersalon herkullisia vegaanireseptejä pääruoista jälkiruokiin! Lue arvostelu s. 14! 35 (ovh 38 ) Mitä tehdä eläimille? Tutkija Salla Tuomivaaran tuoreessa pamfletissa pohditaan, miten voisimme siirtyä eläinystävällisempään yhteiskuntaan. 77 s. 10 Halpaa Makkaraa on Animalian värikäs tehotuotantokriittinen sarjakuvakirja kaikille kantaaottavan sarjakuvan, eläinten ja vihreän kuluttamisen ystäville. 8 / jäsenet 7 Oikeutta Eläimille Eläinten vapautuksen filosofiaa. Peter Singerin kuuluisa teos nyt Elisa Aaltolan päivityksin. 21 / jäsenet 19 Jere Nieminen: Herne rokkaa herneruokakirja. Herkullisia ja mielikuvituksellisia kasvisruokia herneestä. Mukana mm. bataatti-tofurokka, hernepyttipannu, hummus, herne-perunasalaatti ja paljon muuta. Teos on hauskasti ja mukaansatempaavasti kirjoitettu ja kirkkaat värikuvat saavat veden kielelle. Animaliasta vain 29 (ovh 35 ) KALENTERI Vuoden 2009 graafinen O-hai kalenteri kauniilla eläinkuvituksilla nyt vain 10! TARJOUS pinssit Kortit pyyhkeet hevoshuppari Milla Paloniemen piirtämät hauskat hahmot nyt pinsseinä! Vaihtoehtoina kettu, lehmä, kana ja I love vegans -pinssi. Hinta 1,5 / kpl. Halkaisija 3,5 cm. Turkiskampanjan pinssi, 1, 50. Pinssissä supikoirakuva ja teksti Supi Suomalainen ei kuulu häkkiin. Halkaisija 3, 5 cm. Animalian logopinssi, 1,50. Mustassa pinssissä Animalian logo. Halkaisija 2,8 cm. Animalian korttinippu, 10 erilaista, vain 1, 50 Kaksiosainen onnittelukortti (tekstitön), takana Animalian logo. 1 Reilun kaupan puuvillaa olevat Finlaysonin pyyhkeet, joissa valkoinen Animalian logo. Pieni pyyhe (50x70) 15 ja iso (70x140) 25. Ison ja pikkupyyhkeen setti vain 35! Lämmin musta huppari, jonka selässä tyylikäs valkoinen hevoshahmo ja teksti Vapaus kuuluu kaikille 33 / jäsen 31 Toimistolle tulee paljon kyselyjä alueosastoista. Monet tiedustelevat, miten toimintaan pääsee mukaan. Alueosastojen toiminta riippuu täysin ryhmistä ja niissä toimijoista. Aluksi kannattaa ottaa selvää alueosaston seuraavan kokouksen ajankohdasta. Ota siis ratkaiseva askel ja lähde mukaan toimintaan! Kaikki ovat tervetulleita ja jokaista tarvitaan! Muistathan, että alueosastojen yhteystiedot löydät myös Animalian kotisivuilta (www.animalia.fi). HAAPAvesi: Heidi Manner, puh. 044 3001 801, sähköposti heidi.manner@humak.edu Helsinki: ks. Pääkaupunkiseutu IISALMI/KAJAANI: Mari Schroderus, Satamakatu 7 B 16, 74100 Iisalmi, sähköposti mari.schroderus@suomi24.fi. IMATRA: Heidi Pölkki, heidi.polkki@luukku.com Joensuu: Jemina Keinänen, puh. 050 467 5970, sähköposti jeminakeinanen@suomi24.fi. Voit liittyä Joensuun ryhmän sähköpostilistalle lähettämällä tyhjän viestin osoitteeseen jnsanimalia-subscribe@ yahoogroups.com. Listalle tulevat tarkemmat tiedot tapahtumista sekä uusin kampanjaposti. Jyväskylä: Maria Sydänmetsä, sähköposti animaliajkl@gmail.com, puh: 050 3055910 Kerava: Suvi Nurmiviita, Porvoonkatu 3c 44, 04200 Kerava, sähköposti suvi@suvinurmiviita.fi Kotka: Riika Kokkonen, Laihontie 7, 48700 Kyminlinna, puh. 05 264 108 tai 044 595 0534, sähköposti riika_kokkonen@hotmail.com. Kouvola: Laura Karttunen, puh. 040 5045506, sähköposti animaliakouvola@hotmail.com. Kuopio: Henna Ukkonen, sähköposti kuopio@animalia.fi Lahti: Marjo Paulin, puh. 045 111 4868, marjopaulin@hotmail.com Nummi-Pusula: Irma Teikari, Lehtolan tila, 03850 Pusula, puh. 09 226 6236 tai 050 500 4596 Oulu: (alueosaston toimisto) Töllintie 50 A 1 (kellarikerros), 90230 Oulu, puh. 08 311 9885 ja0 40 542 2679/ Laura Ahmala, sähköposti Animalia.Oulu@mail.suomi.net, mtaivass@luukku.com kotisivu http://wnet.suomi.net/ kotisivu/animalia.oulu/. Päivystys animaalit kautta maan keskiviikkoisin kello 16 18, ja perjantaisin kello 14 16. Jäsenillat toimistolla joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kello 18. Myös uudet jäsenet ovat tervetulleita! Esitteiden ja muun materiaalin lisäksi toimistolla on myynnissä rajoitettu valikoima Animalian tuotteita. Toimistolla on kirpputori, jonne otetaan vastaan hyväkuntoista kirpputoritavaraa. pori: Pia Blomster, puh. 0400 429 616, sähköposti pblomster@gmail.com kotisivu www.animaliapori.net Pääkaupunkiseutu: Opiskelijaryhmä kokoontuu Animalian toimistolla (Porvoonk. 53, 00520 Helsinki) OPISKELIJARYHMÄ: Lisätietoja antaa puheenjohtaja Marianne Juntunen, puh. 040 7008381, sähköposti: mariannejuntunen@hotmail.com Ryhmän postituslista: animalia-op@helsinki.fi. Kokoukset pidetään parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 18. KARHURYHMÄ: Sanna Alaruikka, puh. 040 413 7294, info@aasiankarhutarhat.com Raahe: Mari Liimatainen, Pietarinpolku 11 G 25, 92140 Pattijoki mari.liimatainen@suomi24.fi RAUMA: Linda Korpela, punnu76@gmail.com ROVANIEMI: sähköposti rovaniemi@animalia.fi Tampere: Viivi Mäki-Vaurio, puh. 040 8317556 tampere@animalia.fi www.animalia.fi/tampere/ Turku: Rita Lindberg 050 348 6248 Vaasa: Arja Wallenius, Kurteninkatu 3, 65100 Vaasa, puh. 050 518 5624 Vihti: Laura Pulkkinen, Otalammentie 28b, 03300 Otalampi, puh. 09 2760 958 tai 040 538 2045, sähköposti pulkkamaki@hotmail.com Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua ryhtyä Animalian yhdyshenkilöksi? Soita, kirjoita tai lähetä sähköpostia. Yhteydenottosi ei sido sinua mitenkään. TERVETULOA MUKA Terveisin, Aura Yliselä / Animalia ry. Porvoonkatu 53, 00520 Hki p. 09-720 6590, aura.ylisela@animalia.fi Loppuunmyynti! Pieni erä! Loppuunmyynti! TURKISKAMPANJATUOTTEET Paidat: Naisten pitkähihainen paita. Koot s xl. Väri musta. Hinta 25 / jäsen 23. Paidassa supikoiran pentujen kuva ja teksti: Would you wear us? Stop raccoon dog farming. T-paita naisille ja miehille. Väri musta. Koot s xl. Hinta 19 / jäsenet 16. Pipo: Mustassa pipossa supikoirakuva ja Animalian logo. Yksi koko. 10. Hiirimatto: 10 / Jäsenet 8. Heijastin: Heijastimessa turkittoman merkin kettulogo! 2 IRTI MUN MUNISTA! -TUOTTEET Paidat: Naisten lady fit (värit khaki, valkoinen) koot xs-xl, topit koot l-xl. Hinta 15 (paita), 12 (toppi) Irti mun munista kanatarrat käyvät myös kirjeensulkijoiksi tai pääsiäiskorttiin. 2 /arkki. Kassit: Irti mun munista! ostoskassit tukevaa puuvillaa. 15. I love Vegans -kassit (ohuempi kangas) 10. NÄIN TEET TILAUKSESI: POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. PUHELIMITSE: (09) 720 65911, ma pe klo 10 15, FAKSITSE: (09) 148 4622. SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi. Yli 10 tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,35. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 käsittelykulu. Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Oulun toimistossa (Töllintie 50 A 1, 90230 Oulu. (08) 3119 885). KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI! Lisätietoja www.animalia.fi. LOPPUUNMYYNTIALE f Eläinkokeita ja vaihtoehtoja, 15 / jäsenille 10. Tietoa koe-eläimistä, eläinkokeista ja vaihtoehdoista. LUE, NIIN TIEDÄT! Eläinystävällisen kuluttajan opas, 9 / 10. Haluatko tehdä maailmasta paremman paikan eläimille? Esitteet ja julisteet Esitteet ja julisteet ovat pääosin maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut. Turkiskampanjan esite Turkiskampanjan käyntikortti Opiskelun eläinkokeet -esite. Lemmikkiesite Pikku-EKO kortti avuksi ostoksille Tekisinkö testamentin eläimille Irti mun munista -kampanjaesite Irti mun munista -käyntikortti. Korttiin on merkitty kananmunien eri tuotantotavat ja se on kätevä pitää mukana lompakossa Kananmunattomia reseptejä -esite Kokeile korvata -esite. 3 (sis. postituksen) Puhtaampi pallo ilman MUUta -esite tehotuotannon ympäristövaikutuksista. Päivä eläintarhassa -esite lapsille Are Animals Morally Significant? -esite. Englanninkielinen yleisesite Animalian päätoimintakohteista ja tavoitteista. Esite sopii kaikille eläinten oikeuksista ja hyvinvoinnista kiinnostuneille. Animalian yleisesite Ink not mink -juliste, 4 erilaista, 5 Turkiseläinten asialla -esite Tuotantoeläinten asialla -esite Koe-eläinten asialla -esite Eläinten oikeuksien asialla -esite Eläimet viihteessä -esite. Tietoa eläinten viihdekäytöstä. Se pieni ero: kettu kärsii -juliste, 5. Toimistolta haettaessa 2,50. Kun valitset munia... valitset myös kanalan. Nelivärinen A3-kokoinen juliste. Sopii ilmoitustauluille, työpaikan seinälle ja kaikkialle, missä liikkuu ihmisiä. 30 2 /2009 2 /2009 31
Joko tiesit Animalian jäsenkortista? Tämän vuoden alusta Animalia on tarjonnut kaikille jäsenilleen uuden jäsenedun. Jäsenkorttia näyttämällä jokainen jäsenemme saa alennuksia ja kampanjatarjouksia muun muassa seuraavista eläinystävällisistä yrityksistä. Jäsenkortin saa myös jokainen vuoden aikana jäseneksi liittyvä! Ekokauppa Ekolo Globe Hope Heluna Fashion Jyvä&Kipinä Kasvisruokakauppa Asoka Punnitse & Säästä Runsaudensarvi Ruohonjuuri Sisustusliike Moon River Veganissimo Vegaanikauppa.com Eläinsuojeluliitto Animalian jäsen 2009 Nimi Eläinystävällisiä etuja saat: Asoka, Ekolo, Globe Hope, Heluna Fashion, Punnitse ja Säästä, Ruohonjuuri, Veganissimo Katso päivitetty lista www.animalia.fi! istockphoto Lisätietoja alennuksista ja liikkeistä saat Animalian toimistosta: p. 09 720 65 90. Katso ajankohtaisin lista jäsenkortilla saatavista eduista sivuiltamme: www.animalia.fi Liity sinäkin jäseneksi! Animalian jäsenenä autat meitä tekemään tehokasta eläinsuojelutyötä. Jäsenenä saat myös jäsenkortin ja monia eläinystävällisiä etuja: Kuukausituki Suoraveloituksella autat meitä toimimaan tehokkaammin ja säästämään kuluissa. Kuukausitukijana saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Animalialehden ja aktiivikirjeen neljästi vuodessa. Kuukausitukijaksi liityt haluamallasi summalla. Vähimmäissumma on 5 /kk. Tulosta kuukausitukijan suoraveloituskirja sivuilta www.animalia.fi Tukijäsenenä saat 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Animalia-lehden. Vuosimaksu on 25. Aktiivijäsenenä saat Animalia-lehden lisäksi vähintään neljä kertaa vuodessa aktiivikirjeen, joka sisältää ajankohtaista tietoa eläinsuojelusta ja suosituksia siitä, mitä itse voit tehdä eläinsuojelun hyväksi. Aktiivijäsenyyden vuosimaksu on 30. Nuorisojäsenyys on mahdollista alle 18-vuotiaille. Saat Animalia-jäsenlehden neljästi vuodessa. Vuosimaksu on 20. L E H T I E L Ä I N T E N A S I A L L A 1 / 2 0 0 8 Siipikarja Espanjan kulkukoirat kuin Ellun kanat MiElikuvat lautasella MunattoMat reseptit L E H T I E L Ä I N T E N A S I A L L A animalia lähtee kesäkiertueelle sivu 4 liha a liukuhihnalta sivu 15 animalian kananmunakampanja alkaa sivu 4 juliana von wendt el äinsuojelun e d e l l ä k ä v i j ä sivu 10 viidakkokanasta tehotuotantoon sivu 15 3 / 2 0 0 8 el äinsuojelutarkastusten porsaanreiät sivu 23 L E H T I E L Ä I N T E N A S I A L L A 4 / 2 0 0 8 mik si suomi vastustaa h y lje t uo t teiden t uontikielt oa? sivu 4 miten teen el äinsuojeluilmoituksen? vaikuttaminen sivu 24 bo t oxin hinta sivu 8 EläinsuojElua verkossa Pukinkonttiin animaliasta vegepalsta: joulun suklaaherkut Jäseneksi liityt maksamalla jäsenmaksun tilille Nordea 229818-189 tai Sampo 800018-2105644. Muista laittaa viestiosaan nimesi ja osoitteesi. Täytäthän myös jäsenlomakkeen sivuilla www.animalia.fi tai soita Animaliaan p. (09) 720 65 90. TurkisTarhaus vinkkejä kesälukemiseksi belgian aktiivinen gaia kesän vegaaniset grilliherkut