Terveydenhuollon arkistostandardit ISO TS 21547 ja ISO TR 21548



Samankaltaiset tiedostot
Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari

Terveydenhuollon standardoinnin tilanne tänään, tietohallintopäälli kkö Pekka Ruotsalainen, Stakes

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Yritysturvallisuuden perusteet

HL7 Clinical Document Architecture. Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki

ACUTE OHJE Informointi, kielto ja suostumus

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen

WINHIT POTILASTIETOJEN LUOVUTUS JA TULOSTUS. Opas potilastietojen luovutukseen ja tulostukseen organisaation käyttöön

Terveydenhuollon ATK-päivät

eresepti- ja KANTA-hankkeissa

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa

Kanta-palvelut ja palautteiden jakelukäytäntö. Silja Iltanen Palvelupäällikkö, tietosuojavastaava Tietohallinto, Satasairaala

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot

Standardisoinnin edut

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

KanTa-palvelut sähköinen resepti ja potilastiedon arkisto Vakuutusyhtiöpäivä Henna Koli, Kela

Tietosuoja ja tietoturva

Mitä tulisi huomioida henkilötietoja luovutettaessa? Maarit Huotari VM JUHTA/VAHTI-työpaja

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an

Kansallinen digitaalinen kirjasto

ARKISTOLAITOS. Asiakirjahallinnon keskeiset standardit. Pekka Henttonen ylitarkastaja.

Omien tietojen katselu. Terveydenhuollon ATK-päivät

Kanta-palvelut Yleisesittely

Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto

Kanta-palvelut. Kansalaisinfoa 2018

Yritysturvallisuuden perusteet

Terveystiedot Omakannassa

Alueellisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisen suunta kansainvälisesti. Hanna Pohjonen Rosaldo Oy

Sähköisen potilaskertomuksen ja kansallisen arkiston tekniset tietomäärittelyt

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Tietosuojauudistus tulee PTC:n käytännön vinkit. Tapio Lahtinen

Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö. Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät

Kuvantamisen kansalliset toiminnalliset määritykset Valtakunnallinen terveydenhuollon kuva-aineistojen arkisto Kvarkki

Tutkittavan informointi ja suostumus

Potilastiedon arkisto. Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

Omakanta on kansalaisille tarkoitettu verkkopalvelu

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto

Suositukset terveydenhuollon asiakastietojen tietoturvalliselle sähköiselle arkistoinnille

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen

PSSHP Tietohallintostrategia

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Alueellinen arkistoratkaisu Kainuussa

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari

Mitä kyselytutkimuksia suunnittelevien tulee tietää tietosuojasta?

Jyväskylä Ilkka Terho Myyntipäällikkö

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut

Julkisen hallinnon linjaukset tiedon sijainnista ja hallinnasta. Yhteenveto. Taustaa linjauksille. Linjausten tavoitteet

RONDO R8 ARKISTO - SÄHKETOIMINNALLISUUS

Kansallinen sähköinen potilasarkisto Varmenteiden käyttö

Omatietovaranto. Hyvinvointisovelluskriteerit (versio 3)

Muut tietojärjestelmät, jotka on otettava huomioon arkaluonteisten asiakas- ja potilastietojen suojaamisen kannalta

Tutkittavien informointi. Antti Ketola & Arja Kuula-Luumi

Kysymyksiä jä västäuksiä yksityisen terveydenhuollon liittymisestä potilästiedon ärkistoon

Hoitotietojen käytön lokivalvonnan vaatimuksia

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Henkilötietoja sisältävän datan säilytyksen ja käsittelyn tekniset ratkaisut

Alueelliset tietokannat

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa?

Suostumuksen hallinnan ja tietojen luovutuksen periaatteet

THL:N NÄKÖKULMIA TUTKIMUSAINEISTOJEN SÄILYTTÄMISEEN

Kela, Kanta-palvelut ja tietointegraatio

IHE-XDS, sähköiset potilaskertomukset ja niiden arkistointi

Tietosuojaseloste / Kansanterveystyön rekisteri / suun terveydenhuolto

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.

- Yleistä. - EA ad-hoc group - FINAS S21/ Keskustelua

Informointi, suostumus ja kielto Omakannassa

SecGo. Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö. Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology

TURVALLISUUDEN HUOMIOMINEN OHJELMISTON HANKINTAKETJUSSA

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen

EU:n tietosuoja-asetus (GDPR)

KanTa Asiakastietojen käsittely ja menettelytavat eresepti-palvelua käytettäessä

Hyvät käytännöt ja pitkäaikaissäilytyksen huomioiminen digitoinnissa FT István Kecskeméti, sektorijohtaja, Kansallisarkisto

Kansalainen, terveys ja tietotekniikka

Lain velvoitteet ja lakimuutosten vaikutukset yksityiselle sektorille. Jari Porrasmaa

Omakannan uudet toiminnallisuudet

Tiedonhallinta ja tietopalvelu sähköisessä ympäristössä

Lataa Neuvova potilaskertomus - Tiina Kortteisto. Lataa

Kyberturvallisuus kiinteistöautomaatiossa

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä

Tietoturvakoulutus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa

TIETOSUOJASELOSTE ( alkaen) Euroopan Unionin yleinen tietosuoja-asetus (EU) 2016/679, artiklat 12, 13, 14 ja 19

Sähköisen suostumuksen kansalliset suositukset

Potilastiedon arkiston käyttöönotto ja arkistonhoitaja

REKISTERINPITÄJÄN INFORMAATIO KUNTOUTUJILLE TOIMINTATERAPIA A KAARRETKOSKI OY

SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka REKISTERISELOSTE Pro-Wellness-potilastietojärjestelmä -tietokanta 18.3.

PAS-tilanne ja julkaistujen opinnäytteiden pitkäaikaissäilytykseen liittyvä prosessi ja edellytykset

LAKI SOTE- TIETOJEN TOISSIJAISESTA KÄYTÖSTÄ

JARI PORRASMAA

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta. Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

EU TIETOSUOJA- ASETUS

Omakannasta näet vaivattomasti omat resepti- ja hoitotiedot. Pirjo Ikävalko

Postinumero Kela. Käyntiosoite Nordenskiöldinkatu 12, Helsinki. Nimi Kanta-palvelujen tietosuojavastaava

Transkriptio:

Terveydenhuollon arkistostandardit ISO TS 21547 ja ISO TR 21548 SFS 20.09.2012 Helsinki P. Ruotsalainen, Tutkimusprofessori (emeritus), dosentti Asiantuntija ISO TC 215 WG4 ja SFS SR 301 Vice-Chair IFMI Security, Privacy and Ethics WG pekka.ruotsalainen@thl.fi 1

Potilasasiakirjojen sähköinen arkistointi - pitkäaikaissäilytys Arkisto tallettaa informaatiota ja jakaa sitä Arkiston tulee tehdä informaatio käytettäväksi, oikeassa ja ymmärrettävässä muodossa pitkän ajanjakson kuluessa Arkiston tulee olla tietoturvallinen Tekstiä, kuvia, multimediaa, signaaleja, metatietoa ja linkkejä 2

Ihminen on arkistoinut tietoa yli 3000 vuotta Arkistoja on paljon mutta terveystietojen Kuvat: Web arkistointi on erityisen haastavaa 3

Miksi tämä teema tärkeä Suomelle? Potilaskertomusten säilytysaika on poikkeuksellisen pitkä (jopa 120 v.) Suomeen rakennetaan keskitettyä arkistoa johon tallentuu koko väestön eliniän mittaiset terveystiedot (ja mahdollisesti myös sosiaalitiedot). Kansalainen ei voi kieltäytyä tästä. Suomessa potilaskertomukset ovat 100 % sähköisiä. Arkistossa olevia terveystietoja tullaan käyttämään laajalti myös muihin kuin hoitoon liittyviin tarkoituksiin. Ei voida edellyttää, että kansalaiset sokeasti luottavat terveydenhuollon arkistojen (Kanta/paikalliset) tietoturvaan. Kansainvälisten standardin vaatimukset täyttävä arkisto on paljon parempi ratkaisu. 4

Sähköinen potilaskertomus ja e-arkisto Sähköinen (digitaalinen) potilaskertomus on paljon muuta kuin kooste tiedostoja: -Tekstiä, kuvia, koodeja, signaaleja, jotka kaikki muodostavat loogisen kokonaisuuden -Kertomuksen osat voivat olla maantieteellisesti hajallaan. Osat voivat olla eri tavoin linkitettyjä ja eri esitysmuodoissa (formaateissa) - Arkistointi voi tapahtua tiedon syntypaikalla, erillisessä arkistossa tai esim. pilvipalvelussa -Potilaskertomustietojen kerääminen, käsittely ja pitkäaikaistalletus on säädelty prosessi -Potilaskertomus on säädetyn ajan oikeudellinen asiakirja 5

Esim. Suomalaisen virtuaalinen terveyskertomus Toimintayksikkökohtaiset kertomukset Erikoissairaanhoidon yksiköt Perusterveydenhuollon yksiköt Työterveyshuolto 1 2 1 2 3 1 2 Muut yksityiset palvelut 1 2 Nämä 9 erillistä asiakirjaa tulee arkistoida kokonaisena 6

Kertomuksen elinkaari Tiedon syöttö Tiedon käyttö Sovellutukset A B C D E F G H Konversio Konversio Konversio Pysyvä 1 2 3 4 säilytys Arkisto Aika (10. 100 + vuotta) Hävittäminen 7

ISO 21547 ja ISO 21548 standardien lähtökohtia Standardit antavat sekä listan pakollisia määräyksiä että laajemman ohjeiston siitä miten sähköisiä potilaskertomuksia arkistoidaan pitkiä ajanjaksoja turvallisesti eli taataan saatavuus, muuttumattomuus ja eheys, luottamuksellisuus ja käytön seurattavuus. Tämä kaikki riippumatta: -Tietotekniikasta ( tiedot tietokannassa, pilvessä tms.) -Kansallisesta lainsäädännöstä -Miten potilaskertomus eri maissa ymmärretään? -Onko potilaskertomus maantieteellisesti keskitetty vai hajautettu? -Onko arkisto ns. omaa toimintaa tai ulkoistettu palvelu? 8

Kansainvälistä tiimityötä Laaja kansainvälinen tuki Standardien tekemiseen osallistuivat aktiivisesti mm. -Englanti, Kanada, Japani, Ruotsi, Saksa, Italia ja Turkki Kaikkiaan 13 maata, edellisten lisäksi mm. USA, äänestivät standardien hyväksymisen puolesta (kukaan ei ollut vastaan) 9

Potilaskertomusarkisto ei ole mikä tahansa arkisto Sen eettinen ja juridinen ympäristö on tarkoin määrätty Potilaskertomuksien käyttö on vahvasti säänneltyä Monissa maissa potilailla on oikeus suostumuksilla ja kielloilla hallita omien asiakirjojensa käyttöä. Potilailla voi olla oikeus tietää, kuka on käyttänyt heidän sähköisiä potilaskertomuksiaan ja mihin tarkoitukseen Kertomusten hallinta on yleensä terveyspalveluiden tuottajien tai tuottajaorganisaatioiden vastuulla 10

Työn tavoite: Yksi kokonaisuus- ei tarvitse perehtyä muihin standardeihin kuten: ISO 27799, Health Informatics Security Management in Health Using ISO/IEC 17799 ISO 22600, Health Informatics Privilege Management Infrastructure - Part 1: Overview and policy management ISO 22600, Health Informatics Privilege Management Infrastructure - Part 2: Formal models ISO 14721, Reference Model for open Archival Information Systems (OAIS) ISO 15489-1, Information and Documentation Records management, Part 1: General ISO/TR 15489-2, Information and Documentation Records management, Part 2: Guidelines ISO 23081-1, Information and documentation Records management process Metadata for records, Part 1: Principles ISO/TS 18308. Requirements for an Electronic Health Record Reference Architecture 11

Standardin ulkopuolle jätettiin Tavanomainen varmennus (ns. Back-up) Aktiivisten (ts. potilas on hoidossa) kertomusten hallinta Potilaskertomusten hallinta potilastietojärjestelmissä Pysyvä talletus digitaalisessa muodossa 12

Suomen malli valittiin e-arkiston malliksi Potilastietojärjestelmä earkisto Kertomus (aktiivinen) Hävitys Eheä (fixed) asiakirja Pysyvä talletus Talletusaika 13

ISO/IEC 14721 mallin mukaiset toiminnalliset elementit T i e d o n t u o t t a j a Arkistometatiedot Tiedon vastaan otto Säilytyksen suunnittelu Tiedon hallinta Talletuksen hallinta Hallinnointi Kuvailutiedot Käyttö A s i a k a s 14

ISO TS 21547 luvut 1-8 ovat informatiivisia (noin 80-sivuinen oppikirja ) Luku 9 on normatiivinen. Jotkut sen vaatimuksista ovat pakollisia. Vaatimukset ovat koottu erilliseen liitteeseen. 15

ISO TS 21547 - Informatiivinen osa - Perusfaktoja sähköisestä kertomuksesta ja terveystietojen e-arkistoinnista (ISO 14721 OAIS- mallin esittely ) - Mikä on e-arkiston ja ns. on-line tietovaraston ero (huom. Jos on-line järjestelmä tallettaa kertomuksia on sen täytettävä ISO 21547 vaatimukset) - Erilaisten arkistoratkaisujen esittely (mm. keskitetty ja hajautettu e-arkisto) - Terveydenhuollon e-arkistointi prosessin määrittely ja kuvaus - Esimerkkejä siitä miten terveydenhuollon arkisto on ymmärretty eri maissa, millaista säätelyä niissä on ja miten potilaskertomuksia niissä arkistoidaan (Englanti, USA, Japani ja Suomi) 16

ISO 21547 Normatiivinen osa määrittää mm. Osapuolten tehtävät ja vastuut Lainsäädännöstä johtuvat vaatimukset (mm. suostumus, kielto, erityistilanteet, rekisterinpitäjän tehtävät, tiedon hävittäminen, käyttötarkoitussidonnaisuuden toteutus). Vaatimukset tiedon saatavuudelle mm. - Millaisia metatietoja tarvitaan (kertomuksen ja arkistometatiedot) - Tiedon löytymisen palvelut - Linkkien ja indeksien hallinta - Kertomusten tunnisteiden yksikäsitteisyys - Häiriöistä toipuminen - Erityistilanteiden hallinta (mm. toiminta kun kyseessä on potilaan hengen pelastaminen) - Arkiston migraatiosuunnitelma 17

Vaatimukset tiedon muuttumattomuudelle (13 vaatimusta): Hajautetun arkiston tietojen eheyden hallinta Hybrididokumenttien ja linkitettyjen asiakirjojen hallinta Sähköisten allekirjoitusten pitkäaikainen hallinta Vaatimukset luottamuksellisuudelle (17 vaatimusta) Osapuolten tunnistaminen Lokin (Audit-trail) sisältö ja hallinta Tiedon rakennekonversioiden hallinta Tiedon luovutuksen hallinta 18

Esimerkkejä normatiivisista vaatimuksista - Arkiston olisi kyettävä yhteen sovittamaan osapuolten turvallisuuspolitiikat - Arkiston on hallinnoitava ja päivitettävä tapahtumalokia ja varastoitava kaikki säilytys- ja pääsypyynnöt. - Arkiston olisi pystyttävä toimittamaan myös osittaista potilastietoa. - Arkiston on auditoitava ja dokumentoitava kaikki kertomukseen talletuksen tehdyt muutokset (esim. metatiedon muutokset) - Arkiston tapahtumalokin on sisällettävä tieto kaikista arkistoon lähetetyistä käyttö- tai luovutuspyynnöistä. Samaten tieto siitä, kenelle, milloin, mihin tarkoitukseen sähköinen potilaskertomus tai mikä tahansa sen osista on luovutettu. - Jos tiedon käyttötarkoitus ja käyttöpyynnössä ilmoitettu käyttötarkoitus eivät täsmää, arkiston olisi hylättävä käyttöpyyntö ellei laista muuta johdu 19

ISO/TR 21548 Terveydenhuollon tietotekniikka. Sähköisten potilaskertomusten arkistoinnin turvallisuusvaatimukset. Ohjeet Tarkentaa tietosuojan periaatteita (mm. läpinäkyvyys ja potilaan oikeudet) Selventää miten tietoja voidaan luovuttaa kolmansiin maihin Esittää vaatimuksia arkiston liiketoimintamallille (business malli) Kuvaa miten riskianalyysiä käytetään Esittää menetelmän jonka avulla ISO 21547:n vaatimukset voidaan jalkauttaa kohteena olevaan tietojärjestelmään valita tietoturvapalvelu ja tekniikat. On luonteeltaan informatiivinen 20

Yleiset vaatimukset ISO 21547 EU Direktiivit Kansallinen suodatus Lait Vastuut Normit E-arkistoprosessi l EHR P1 Potilastietojärjestelmä P2 Tietoverkko - P3 E-arkisto P1.. ovat osatoimintoja Tietoturvapalvelut ja -tekniikat Tunnistaminen, valtuudet, suotumusten hallinta, salaus, kortit ISO TS 21547:n vaatimusten jalkauttamiseksi 21

LOPUKSI Sokea luottamus ei riitä. Ottamalla nämä standardit nopeasti käyttöön voidaan rakentaa terveystietojen e-arkistoja johon kansalainen voi luottaa ja suomalainen ohjelmistoteollisuus voi tehdä huippuhyvän vientituotteen: turvallisen sähköisen terveystietojen arkiston. 22