Yksinäisyyden monet kasvot Päivi Isomäki, Johanna Lehmusmies, Päivi Salojärvi ja Veera Wallenius Diakonian tutkimuksen päivä Tampere 12.11.2018 DBR2018 Yksinäisyyden monet kasvot Kymmenes diakoniabarometri Vastaajia 392, joista 377 diakoniatyöntekijää Kuusi teologia Kuusi ilman pätevöittävää koulutusta Naisia 355, miehiä 26 Vastausprosentti 30 (DBR2016 21 %) Yksinäisyyden monet kasvot 1
Diakoniatyön haasteet muuttuvassa Suomessa Toimeentulotuen siirto Kelaan on lisännyt töitä diakoniatyössä 50 % hakemukset 26 % valitukset Taloudellinen avustaminen haastaa Yli puolet kokee asiakkaiden mieltävän diakonia-avun subjektiiviseksi oikeudekseen Barometrivastaajien mukaan diakoniatyön tärkein tehtävä on toivon välittäminen Alanvaihtoa miettii kaksi viidestä vastaajasta Diakoniatyöntekijöiden omaa toivoa kannattelevat usko Jumalaan, läheiset ihmissuhteet ja rukous Viestintä, vaikuttaminen ja digitalisaatio VIESTINTÄ KUKA MITEN MISSÄ Kaikki diakoniatyöntekijät yhdessä 79 % Viestintätehtävään nimetty diakoniatyöntekijä 25% Diakoniatyöllä on oma viestintäsuunnitelma 12 % Vaikuttamisviestintää pidetään tärkeämpänä kuin minkä verran sitä tehdään Seurakunnan omat nettisivut 98 %, sähköposti 94 %, esitteet ja mainokset 93 % Facebook 93 %, Instagram 38 %, Blogi 26 % 2
Diakoniatyöntekijöiden ja työyhteisöjen kristillinen orientaatio Diakoniatyöntekijöiden ote työhön on vahvasti hengellinen Hengellisten asioiden puheeksi ottaminen tarvitsee lisää rohkeutta 38 % omaaloitteisia Työyhteisöjen spiritualiteetti pääosin kunnossa Haasteena vuorovaikutus ja ongelmiin tarttuminen Elämä julkikristittynä on valtaosalle helppoa, tavallista elämää Haastavaksi koetaan kirkon julkisuuskuva ja arvojen koventuminen Diakoniatyön arki Diakoniatyössä kohdataan usein yksinäisyyttä 67 % kohtaa viikoittain ikääntyneitä yksinäisiä 46 % kohtaa viikoittain työikäisiä yksinäisiä 33 % kohtaa viikoittain yksinäisiä nuoria aikuisia Yksinäisyys juurisyynä muihin ongelmiin? Toistuvasti ruoka-apuun turvautuvia kohtaa viikoittain 61 % vastaajista Varattomuuden takia terveydenhuollon menoista tinkiviä asiakkaita kohtaa viikoittain jo 43 % vastaajista (DBR2016: 23 %) Diakoniatyöntekijöiden työarki pirstaloituu monien eri työtehtävien hallintaan diakoniatyön lisäksi Yleinen seurakuntatyö, rippikoulutyö ja hallinto kolmen kärjessä 3
Diakoniatyötä tukevat rakenteet Eniten kuormittavat: työn moniulotteisuus, diakonian viran liian matala palkkataso, työn vaativuus, vaikeat asiakastapaukset sekä jatkuva kiire Voimavaroista tärkeimmät: usko Jumalaan, perhe ja ystävät, työn hyvät puolet, huumori ja rukous Kokemus esimiehen tuesta vähentynyt DBR2016: tukea riittävästi 35 % DBR2018: tukea riittävästi 28 % DBR2016: tukea liian vähän 21 % DBR2018 tukea liian vähän 31 % Hyvät mahdollisuudet päästä koulutuksiin ja hyvät voimavarat kohdata työssä vastaantulevia muutoksia. Diakonian viestintä, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja digitalisaatio 4
Kirkollisen viestinnän perusta ALUSSA OLI SANA: Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoherra seurakunnan johtajana vastaa viestinnän kokonaisuudesta. (KJ 7:9, Kirkon viestintä) MENOSSA OLEVA TYÖKULTTUURIN MUUTOS: Kaikki kirkon työntekijät ovat viestijöitä ja valmiita vuorovaikutukseen. (Kirkon viestintäohjelma 2016) Ammattinimikkeeseen katsomatta jokaisen työntekijän on mahdollisuus viestiä kirkon työstä, tehden sitä tunnetuksi ja edistäen kristillisen toivon sanoman leviämistä. (Sakasti Viestintävastuusta kirkossa) Odotukset viestintää kohtaan 8/10 suomalaisesta odottaa kirkon keskittyvän tulevaisuudessa heikompiosaisten auttamiseen ja heikommassa asemassa olevien puolesta puhumiseen yhteiskunnallisessa keskustelussa. (Gallup Ecclesiastica 2015) Diakoniabarometrin vastaajista 9/10 kokee, että diakoniatyöntekijöiden tulisi nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ihmisten kokema taloudellinen epätasa-arvo ja pahoinvointi. 5
Vaikuttamisen ideologia näkyy strategioissa ja raporteissa Osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun tuomalla esille ihmisten hädän ja sen taustalla olevat rakenteelliset ongelmat. Käymme keskustelua heikoimpien asemasta yhteiskunnan päättäjien kanssa. (Meidän kirkko 2007, 40) Seurakuntien ja kirkon auttamistyö on merkittävä syy jäsenyydelle. --- Lähimmäisenrakkaudesta nouseva vastuunkanto puhuttelee ja haastaa toimimaan. Kirkon laajan ja arvokkaan auttamistoiminnan pitäminen esillä tukee ihmisten mahdollisuuksia osallistua toimintaan ja sitoutumista kirkkoon. --- Viestintä kuuluu kaikille. Se edellyttää kokonaissuunnittelua ja kehittämistä kaikilla tasoilla. (Kohtaamisen kirkko 2014, 10, 22) Kirkko ei saa vaieta, kun ihmisillä ei ole edellytyksiä siedettävään elämään. --- Tämän ohella kirkon tulee puolustaa jokaisen ihmisen arvoa Jumalan kuvana ja puuttua yhteiskunnan eriarvoistaviin käytäntöihin sekä epäoikeudenmukaisiin rakenteisiin diakonianäkemyksensä mukaisesti. --- Profeetalliseen vastuuseen liittyvät myös ympäristökysymykset. (Missiologia 2018, 17) Yhteiskunnalliset huolenaiheet barometrissä KÖYHYYS TYÖTTÖMYYS YKSINÄISYYS PÄIHDE- ONGELMAT Lisäksi pienillä paikkakunnilla huolettivat sosiaali- ja terveyspalveluiden heikentyminen ja suurilla paikkakunnilla kalliit vuokrat Kestävä kehitys ja sen huomioiminen diakoniatyössä saa kannatusta 85 % vastaajista 6
Vaikuttamisviestinnälle ollaan avoimia Barometriin vastanneille diakoniatyöntekijöille vaikuttamisviestinnän tärkeimmät tavoitteet ovat Ihmisarvon puolustaminen Avuntarvitsijoiden tavoittaminen Diakoniakasvatus, hyvän tekemiseen innostaminen Kehotus vaikuttamisviestintään Kirkolliskokouksen avauspuhe 6.11.2018 - Toivo ja toivon kirkko Diakoniabarometri muistuttaa oivallisesti ei ainoastaan diakoniatyön vaan myös koko kirkon suuresta ja ainutlaatuisesta tehtävästä, olivatpa sitten kyseessä yksittäisen ihmisen elämänkysymykset tai koko maapalloamme koskevat näkymät. Kirkon on toimittava sen hyväksi, että toivo säilyisi. Toivon näkökulma on ankkuroitunut syvään kristillisen uskomme olemukseen. Usko ylösnousseeseen Kristukseen korostaa toivoa, joka ei lannistu kuolemankaan edessä. Arkkipiispa Tapio Luoma 7
Tulevaisuuden haasteet diakonian viestinnässä Diakoniatyöntekijät ovat osasyyllisiä diakoniatyön alasajoon Taustalla pelko diakoniatyöstä viestimiseen, koska on pelätty sen johtavan asiakasmäärien kasvamiseen Tämä on vaikuttanut siihen, ettei diakoniatyön tehtävät ja tavoitteet ole tiedossa edes kirkon sisällä eri työntekijäryhmien välillä Diakonian virat ovat vähentyneet viidessä vuodessa 95 viran verran Ulkoinen viestintä on tällä hetkellä enimmäkseen toiminnasta tiedottamista olemassa oleville yhteistyökumppaneille ja seurakuntalaisille Diakoniatyön viestintä ei ole vielä suunnitelmallista Barometrin vastauksista ilmenee, että vain 12 % vastaajien seurakunnista on oma diakoniatyön viestintäsuunnitelma Tulevaisuuden haasteet digitalisaation osalta Digitalisaatio nähdään diakoniatyössä haasteena ja mahdollisuutena Nuoret barometrivastaajat ovat huolissaan digisyrjäytymisestä ja digitalisaation mukanaan tuomasta eriarvoistumisesta Vanhimmat vastaajat ajattelevat digitalisaation lisäävän työtä ja vievän liikaa työaikaa Verkossa tehtävää työtä ei tällä hetkellä tunneta tai tunnusteta diakoniatyöksi Digitaalisia palveluita ei vielä tuoteta juurikaan sielunhoito, sähköinen ajanvaraus, palveluneuvonta ja ohjaus netissä jne. Kirkollinen kieli ja uskon sanoitus ovat nykyihmisille vieraita 8
Tarvetta ja halua vaikuttamisviestinnälle on, mutta Mistä tulevat resurssit ja rohkeus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen? Miten barometrin vastauksista nouseva selvä digisyrjäytymisen todellisuus saadaan huomioitua diakoniatyön digipalveluita kehitettäessä, jotta ne eivät syrjäytä lisää? Miten digisyrjäytyneiden puolta pidetään nyt tässä ajassa? Miten haastaa työntekijät, jotka arvottavat kasvokkaisen kohtaamisen ylitse muiden, näkemään myös digimaailmassa tapahtuvan kanssakäymisen laadukkaana kohtaamisena? Miten työn murros, joka haastaa työntekijöitä lisäämään osaamistaan myös digiteknologian suhteen, huomioidaan työn rakenteissa sekä työajan, työvälineiden ja koulutustarpeiden resurssoinnissa? Missä vaiheessa viestintä ja vaikuttaminen alkavat olla diakoniatyön arkea? Tuleeko se näkyväksi vasta diakoniabarometrissa 2036? Kiitos! Diakoniabarometri luettavissa osoitteessa sakasti.evl.fi/verkkojulkaisu56 Ota rohkeasti yhteyttä barometrin tutkijoihin, jos haluat lisätietoa tai taustatukea viestinnän ja vaikuttamisen asioiden eteenpäin viemiseen Titi Gävert, titi.gavert@evl.fi Päivi Isomäki, paivi.isomaki@evl.fi Johanna Lehmusmies, johanna.lehmusmies@evl.fi Päivi Salojärvi, paivi.salojarvi@evl.fi Veera Wallenius, veera.wallenius@evl.fi 9