Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Samankaltaiset tiedostot
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA Heikki Holsti 2012

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet ISTUTETTUJEN LOHENPOIKASTEN MENESTYMINEN HUPISAARTEN PUROISSA

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

Teemu Koski Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17

Simojoen lohitutkimukset vuosina

SÄHKÖKOEKALASTUKSET SEKÄ KOSKI- JA VIRTAPAIKKOJEN KARTOITUS KOKEMÄENJOESSA HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISELLA JOKIOSUUDELLA

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA Heikki Holsti 2012

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v WWE

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA Heikki Holsti Kirje nro 879/HH

Heinolan kalastusalue

16WWE Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

IMATRAN KAUPUNKIPURON VAELLUSKALASEURANTA SYKSYLLÄ 2018

Uksjoen sähkökoekalastukset vuonna 2015

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Istutussuositus. Kuha

Panumaojan kunnostusraportti

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN SEURANTASUUNNITELMA 2016 FRESHABIT Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 1/4/17

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Kokemäenjoen kalatalous. Kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009

Pohjanlahden lohikantojen tila

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi

Kala- ja vesijulkaisuja nro 126. Petri Karppinen

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

HARJUNPÄÄNJOEN YLÄOSAN ALUEEN SIVU-UOMIEN VIRTAPAIKKOJEN KARTOITUS

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Jokitalkkari hanke

Itämeren lohikantojen tila

Sanginjoen ekologinen tila

Elinkeino-, liikenne- ja j%py ympäristökeskus

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 5. kokous

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella

Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti

Transkriptio:

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2 Koealojen keskikoko oli 202 m 2

Sähkökoekalastusten tulokset Koekalastussaalis koostui yhteensä 13 kalalajista. Kaloja saatiin yhteensä 585 kappaletta. Eniten saaliissa oli salakoita, kivennuoliaisia ja kivisimppuja. Lohenpoikasia kalastuksissa saatiin saaliiksi yhteensä 65 kpl. Lohista 51 kpl oli 0+ ja 14 kpl >0+ ikäisiä. Vanhemmista poikasista 10 kpl oli eväleikattuja. Taimenen poikasia saatiin saaliikksi yhteensä 14 kpl Taimenista 2 kpl oli 0+ ja 12 kpl >0+ ikäisiä.

Lohien esiintyminen Paikka lohi 0+ lohi >0+ lohi >0+ eväleikatut lohi 0+ lohi >0+ kpl/100 m 2 kpl/100 m 2 lohi >0+ eväleikattu kpl/100 m 2 Ruskilankoski 1 5 0 0 2,7 0 0 Ruskilankoski 2 1 0 1 1,1 0 1,1 Arantilankoski 1 23 0 1 15,5 0 0,7 Arantilankoski 2 10 2 0 4,2 0,8 0 Arantilankoski 3 11 1 6 3,6 0,3 2 Pämppi 1 1 2 0,7 0,7 1,5 Korte1 0 0 0 0 0 0 Korte 2 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 51 4 10 Aiempien vuosien tapaan Arantilankoskella oli suurimmat lohen poikastiheydet. Pämpinkoskesta saatiin ensimmäistä kertaa saaliiksi lohen luonnossa syntyneitä poikasia. Korttteen virtapaikan koealoilta ei saatu saaliiksi yhtään lohenpoikasta.

Lohien esiintyminen Vuonna 2011 merestä jokeen nousseiden lohien määrä oli huomattavasti aiempaa vuotta parempi. Tämä osaltaan selittää kasvaneet 0+ poikastiheydet vuonna 2012. Lohen >0+ ikäisiä poikasia jäi saaliiksi vuotta 2011 vähemmän. Tulos oli odotettavissa, koska vuoden 2011 koekalastuksissa ei saatu saaliiksi yhtään lohen 0+ poikasta.

Paikka Taimenen esiintyminen Taimen 0+ Taimen >0+ Taimen 0+ Taimen >0+ kpl/100 m 2 kpl/100 m 2 Ruskilankoski 1 0 2 0 1,1 Ruskilankoski 2 0 0 0 0 Arantilankoski 1 1 6 0,7 4,1 Arantilankoski 2 1 1 0,4 0,4 Arantilankoski 3 0 3 0 1 Pämppi 0 0 0 0 Korte1 0 0 0 0 Korte 2 0 0 0 0 Yhteensä 2 12 Taimenia saatiin koekalastuksissa saaliiksi yhteensä 14 kappaletta. Taimenista kaksi oli iältään 0+ ja suurella todennäköisyydellä peräisin luonnonkudusta. Taimenen >0+ ikäistä poikasista suurin osa on todennäköisesti peräisin istutuksista.

Johtopäätöksiä Tulevissa sähkökoekalastuksissa olisi syytä selvittää taimenen >0+ ikäisten poikasten ikä/alkuperä suomunäyttein. Lohenpoikasten alkuperä tulisi selvittää dna-tutkimuksin. Muiden koski- ja virtapaikkojen kunnostuksilla sekä Arantilankosken lisäkunnostuksilla olisi mahdollista merkittävästi lisätä lohen ja taimenen lisääntymistä Kokemäenjoen alaosalla. Lohi- ja taimenistutukset tulisi suunnata mahdollisimman lähelle koski- ja virtapaikkoja ja istukkaat tulisi myös eväleikata. Jotta lohen ja taimenen luontainen lisääntyminen kasvaisi, tulisi kalojen vaellus jokeen turvata nykyistä paremmin (kalaväylä jokisuu-harjavallan voimalaitos sekä kiinteiden pyydysten rajoitukset). Virtaaman vuorokautista vaihtelua tulisi huomattavasti pienentää ja joelle tulisi määrätä minimi virtaama esim. 70 m 3 /s. Lohen ja taimenen telemetriaseuranta antaisi tärkeää tietoa kalojen käyttäytimestä joessa.

Harjunpäänjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elokuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (12 koealaa) yhteenlaskettu pinta-ala oli 2608m 2 Koealojen keskikoko oli 217 m 2 GPS-koordinaatit (KKJ) Koealan pinta-ala m 2 Veden lämpötila C Paikka Ajankohta Holminkoski pääuoma 6821083/1547194 8.8.2012 270 17,5 Holminkoski sivu-uoma 6821046/1547204 10.8.2012 59 16 Uimarannankoski 6821057/1548492 10.8.2012 267 16 Vääräkoski 6817340/1552715 14.8.2012 369 16 Tehtaankoski Alinen pääuoma 6816606/1554779 28.8.2012 220 14 Tehtaankoski Alinen sivu-uoma 6816621/1554842 28.8.2012 130 14 Tehtaankoski Keskinen 6816442/1555150 23.8.2012 220 15 Tehtaakoski Hauenkuono pääuoma 6816343/1555185 23.8.2012 312 15 Tehtaakoski Hauenkuono sivu-uoma 6816329/1555194 23.8.2012 68 15 Solakoski 6815923/1556270 22.8.2012 420 16 Vanhamyllynkoski 6815391/1558122 20.8.2012 78 16 Leineperin ruukki 6815472/1558386 20.8.2012 195 16

Sähkökoekalastusten tulokset Koekalastussaalis koostui yhteensä 12 kalalajista. Kaloja saatiin yhteensä 1501 kappaletta Eniten saaliissa (kpl) oli kivisimppuja, kivennuoliaisia ja taimenia

Sähkökoekalastusten tulokset Paikka Taimen 0+ Taimen >0+ Lohi 0+ Taimen 0+ Taimen >0+ Lohi 0+ kpl/100 m 2 kpl/100m 2 kpl/100m 2 Holminkoski sivu-uoma 7 6 0 11,9 10,2 0 Holminkoski pääuoma 22 12 0 8,1 4,4 0 Uimarannankoski 31 11 1 11,6 4,1 0,4 Vääräkoski 1 0 0 0,3 0 0 Tehtaankoski Alinen pääuoma 9 4 10 4,1 1,8 4,5 Tehtaankoski Alinen sivu-uoma 6 4 2 4,6 3,1 1,5 Tehtaankoski Keskinen 20 2 25 9,1 0,9 11,4 Tehtaakoski Hauenkuono pääuoma 13 6 3 4,2 1,9 1 Tehtaakoski Hauenkuono sivu-uoma 26 1 10 38,2 1,5 14,7 Solakoski 29 4 15 6,9 1 3,6 Vanha myllynkoski 0 2 0 0 2,6 0 yhteensä 164 52 66 Taimenia saatiin saaliiksi kaikilta koealoilta lukuunottamatta Leineperin ruukin koealaa Koekalastuksissa saatiin saaliiksi ensimmäistä kertaa myös lohen luonnossa syntyneitä poikasia

Lohen esiintyminen Koekalastuksissa saatiin saaliksi lohen 0+ ikäisiä poikasia yhteensä 66 kappaletta Lohen poikasia esiintyi kaikkiaan seitsemällä koealalla. Suurimmat poikastiheydet olivat Tehtaankoskilla, näistä parhaimpina Hauenkuonon sivu-uoman sekä Tehtaankoski keskisen koeala, joissa poikastiheydet olivat 14,7 ja 11,4 lohta aarilla.

Taimenen esiintyminen Varsinais-Suomen ELY-keskus istutti keväällä 2012 Tehtaankoskille 36918 kpl vastakuoriutuneita taimenen poikasia Taimenen vastakuoriutuneiden poikasten istutus nosti 0+ ikäisten poikasten tiheyksiä Tehtaankoskilla vuoden 2011 sähkökoekalastuksiin verrattuna. Taimenen 0+ ikäisten poikasten tiheydet olivat huomattavasti aiempaa korkeampia myös Holminkoskella, Uimarannankoskella ja Solakoskella. Nämä koskipaikat sijaitsevat niin etäällä vk-poikasten istutuspaikasta, että poikasten vaellus näin kauas istutuspaikastaan on erittäin epätodennäköistä.

Taimenen esiintyminen Koekalastukset osoittivat viime vuoden tapaan, että joen sivu-uomat ovat tärkeitä elinympäristöjä taimenen poikasille. Koekalastusten suurin taimenen poikastiheys oli Tehtaankoskilla hauenkuonon sivuuoman koealalla, jossa 0+ ikäisiä poikasia oli 38,2 kappaletta aarilla.

Johtopäätöksiä Kaikilla koekalastusaloilla kasvaneet 0+ ikäisten taimenten tiheydet johtuvat luultavasti istutusten lisäksi onnistuneesta luonnonkudusta, jota myös syksyllä 2011 tehdyt taimenen ylisiirrot edesauttoivat Harjunpäänjoen taimenen luontaisen lisääntymisen parantamiseksi tulisi tuki-istutuksia tehdä vuosittain Ylisiirtoja tulisi joella jatkaa, osa kaloista olisi syytä myös varustaa radiolähettimellä, jotta kalojen liikkeitä voitaisiin seurata Taimenen nousun onnistumisen turvaamiseksi Harjunpäänjokeen, tulisi kaloille taata vapaa nousu mereltä saakka Kalataloudellisia kunnostuksia tulisi joella jatkaa.

KIITOS!