Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet Tuomas Martikainen
10 kansainvälistä trendiä 1. Kv. muuttajien määrä 3,4 % väestöstä (258 milj. 2017) 2. Pakolaisuus kasvaa (2017) - 23 milj. kansainvälisiä - 43 milj. maansisäisiä 3. Ilmastomuutoksesta tulossa keskeinen muuttoliikedriveri 4. Taloudellinen kehitys tuottaa lyhyellä aikavälillä muuttoliikkeitä 5. Muuttoliikkeet ovat alati dynaamisia ja aikaisempaa kompleksisempia 6. Digitalisaatio yhdistää ja vaikuttaa muuttoprosessiin 7. Muuttoliikebisnes kasvaa 8. Kaupungit keskeisiä muuttokohteita majority-minority cities 9. Euroopan muuttoliikkeet eivät vastaa kilpailuun parhaista tekijöistä 10. Liikkeellä paljon väärää tietoa ja sillä on merkitystä 10 Trends Shaping Migration (2017). European Commision, European Political Strategy Centre.
Vuonna 2030 Nordregio väestöennuste 2030 > Muuttoliikkeet tulevat jatkumaan mittavina > Muutto kohdistuu suuriin kaupunkeihin > Mixed flows jatkuu > Väestörakenteen muutos on alkanut jo Suomessa > Todellisuus on aikaisempaa monimutkaisempi ja ongelmat visaisempia http://www.nordregio.se/en/maps/snr18/demography/population-forecast-2030/
Suomi: maahan- ja maastamuutto 1990-2016 Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset 1990-2016 lähtijät yht. 230 873 tulijat yht. 202 470 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 1990-2016 lähtijät yht. 85 898 tulijat yht. 370 340 muuttotappio 14 % muuttovoitto 77 % Maahanmuutto Suomeen Maahanmuutto Suomeen Maastamuutto Suomesta Maastamuutto Suomesta Lähde: Tilastokeskus, Maahan- ja maastamuutto kansalaisuuden, syntyperän ja kielen mukaan 1990-2016
Suomi: maahan- ja maastamuutto, 6 eri lähtö-/tulomaata 1990-2016 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Saksa Kiina Viro Somalia Venäjä Thaimaa Maahanmuutto Maastamuutto Lähde: Tilastokeskus, Maahan- ja maastamuutto kansalaisuuden, syntyperän ja kielen mukaan 1990-2016
Alueelliset erot Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Suunnittelussa 4 3 5 1 0 Maahanmuuttotaustainen väestö on jakautunut epätasaisesti Kuntien välisiä eroja ei tunneta kovin hyvin Saattavat muuttua merkittäviksi jatkossa Missä määrin sosio-ekonimiset erot otetaan huomioon kunnassasi? Alueellisessa yhteistyössä 4 3 5 3 0 Vuokra-asuntokysymyksissä 4 5 5 4 2 Liikennesuunnittelussa 2 2 4 3 1 Julkisessa liikenteessä 2 3 4 4 1 Keskiarvo 3,2 3,2 4,6 3,0 0,8 Skaala: 0 = Ei lainkaan..5 = Erittäin tärkeä Lähde: Jarkko Rasinkangas, URMI-hanke
United States Czech Republic Estonia Australia Canada United Kingdom Portugal Ireland Luxembourg OECD average Germany Italy Switzerland Netherlands Denmark Norway France FINLAND Spain Belgium Greece Sweden Työllistymisen haaste Maahanmuuttajien työllisyysaste nousee maassa asumisen myötä, mutta jää usein muuta väestöä alhaisemmaksi Työttömyysasteen erot, koti- ja ulkomailla syntyneen väestön keskuudessa, 15-64, 2017 12 10 8 6 OECD:n suosituksia, mm. - kotouttamistoimien arviointi ja seuranta - tukea työuran aloittamiseen - haavoittuvien ryhmien tukeminen 4 2 0-2 Source: European Labour Force Survey 2015/16, Skills and labour market integration of immigrants and their children in Finland (OECD 2018)
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75- Kotoutuminen Maakuntauudistus tms. muuttanee kotoutumispalvelujen organisointia Palveluiden kasvava räätälöinnin tarve (mixed flows) Maahanmuuttotaustaisen väestön sukupolvistuminen 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa
10 suomalaista trendiä 1. Maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä määrä kasvussa 2. Mixed flows tullee jatkumaan 3. Ilmastomuutoksen vaikutukset vaikeasti arvioitavia 4. Muuttoliike kehittyvistä talouksista mm. opiskelijoiden ja yritysten kautta 5. Muuttoliikkeet ovat alati dynaamisia ja aikaisempaa kompleksisempia 6. Digitalisaatio yhdistää ja vaikuttaa muuttoprosessiin 7. Muuttoliikebisnes kasvaa 8. Kaupungit keskeisiä muuttokohteita majority-minority cities 9. Onko Suomi kilpailukykyinen kansainvälisten osaajien suhteen? 10. Liikkeellä paljon väärää tietoa ja sillä on merkitystä
www.siirtolaisuusinstituutti.fi