FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2013

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2013 1.1. 31.12.2013

FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2013... 1 1) Finnpartnership-ohjelma... 4 2) Liikekumppanuustuki... 4 2.1. Liikekumppanuustuen hallinnointi... 4 2.2. Liikekumppanuustuen käsittely... 5 2.3. Valtionavustuspäätökset... 6 2.4. Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset... 7 2.5. Myönnetyn LKT:n alueellinen kohdentuminen... 9 2.6. Tukien kohdentuminen DAC-luokittain... 11 2.7. Tuen kohdentuminen hakijayrityksen koon mukaan... 13 2.8. Hakijayrityksen sijainnin mukainen tuen kohdentuminen... 15 2.9. Tuen toimialoittainen kohdentuminen... 16 2.10. Liikekumppanuustukihankkeiden tuloksien eli kehitysvaikutusten mittaaminen.. 17 2.11. Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus... 17 2.11.1. Vastaanotetut loppuraportit... 18 2.11.2. Ensimmäinen seurantaraportti... 19 2.11.3. Toinen ja viimeinen seurantaraportti... 21 3) Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (Matchmaking)... 24 3.1. Matchmaking-tilaisuudet kohdemaissa... 25 3.2. Matchmaking-yhteydenotot kehitysmaayrityksiltä ja suomalaisilta yrityksiltä... 25 3.3. Matchmaking-yhteydenottojen markkinointi... 28 3.4. Matchmaking-toiminnan tulokset... 28 3.5. LKO:n markkinointi Suomessa... 28 3.6. Yhteistyö sidosryhmien kanssa... 29 4) Neuvontapalvelu... 30 5) Henkilöstö... 30 6) Näkymät vuodelle 2014 ja tulevaisuuden kehitystarpeet... 31

1 (32) FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2013 YHTEENVETO Liikekumppanuusohjelman tavoitteena on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden kaupallista yhteistyötä niin, että hankkeet synnyttävät myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissa. Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys ovat oleellisia lähtökohtia arvioitaessa liikekumppanuusohjelman kautta tuettavia hankkeita, ja hankkeiden tulee mahdollisuuksien mukaan edistää näihin liittyviä kehitystavoitteita. Finnpartnershipin tarjoamia palveluita ovat Liikekumppanuustuen kanavointi suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille, liikekumppanuusaloitteiden identifiointipalvelu (Matchmaking) mukaan lukien tuonnin edistämiseen liittyvät palvelut sekä yleinen kehitysmaihin suuntautuviin liikekumppanuushankkeisiin liittyvä neuvonta. Finnpartnership on kysyntävetoinen ohjelma, joka kattaa kaikki OECD DAC -luokitellut kehitysmaat. LK-tuen kysyntä on kohdistunut 114 eri maahan suuntautuviin hankkeisiin, eli vajaaseen puoleen kehitysmaista. Toimintavuoden aikana rekisteröitiin 124 uutta liikekumppanuustukihakemusta. Näistä 96:lle ehdotettiin Finnfundin sisäisessä tukikomitean käsittelyssä myönnettäväksi tukea yhteensä 3 585 663 euroa. Keskimääräinen myönnetty tuki vuonna 2013 oli 37 350 euroa. Tämä on enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin keksimääräinen tuki oli kolmatta peräkkäistä vuotta laskussa. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vaihteli vajaasta kahdestatuhannesta eurosta noin 150 000 euroon. Maksatusten kokonaismäärä raportointivuonna oli 1 323 836,17 euroa mikä on kutakuinkin samaa suurusluokkaa kuin aikaisempina vuosina. Maksatusten osuus on viimeisimpinä vuosina noussut lähes 60 % myönnetystä tuesta. Hieman yli puolet tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus on laskenut edellisvuoden tasosta. Toiseksi eniten hankkeita suuntautuu Afrikkaan, jonka osuus on puolestaan noussut viime vuoden tasosta reippaasti. Afrikan osuus on hitaasti mutta varmasti noussut prosentin vuosivauhdilla pois lukien vuoden 2012 pudotuksen. Sekä Eurooppaan että Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle suuntautuneiden hankkeiden osuus on lähes edellisvuoden tasolla. 32 % vuonna 2013 tuetuista hankkeista on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin. Näiden alempien tulotasojen kehitysmaiden ryhmien yhteinen vuotuinen osuus on kuitenkin hieman pienempi kuin viime vuonna sekä euro- että

2 (32) kappalemääräisesti. Samaan aikaan maitten määrä näissä ryhmissä pienenee maitten kehitystasojen noustessa. Ylivoimaisesti suurin osa hakijayrityksistä oli edelleen PK-yrityksiä myös vuonna 2013. PKyritysten hankkeita oli 84 %, vaikka tämä oli 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2012. Suuryrityksille myönnetty osuus euromääräisestä tuesta laski edellisvuoteen verrattuna 6 prosenttiyksikköä ja oli 11 % vuonna 2013. Tavanomainen osuus, 77 %, haki tukea ensimmäistä kertaa. Luvut ovat todiste tuen tärkeydestä varsinkin ten toiminnan aloittamiselle uusilla kehittyvillä markkinoilla. Vuosina 2006 2013 on myönnetty 643 LK-tukea 510 eri hakijalle. 32 tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 478:n Suomessa (94 %). Vuonna 2013 LK-tukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 21 eri toimialaa. Tietoja viestintäteknologian (22 %:n osuus vuoden 2013 LKT-hankkeista), palvelualan (16 %), koulutuspalveluiden (7 %), sähkötekniikan (6 %) sekä ympäristöalan (6 %) hankkeita on ollut eniten. Myös rakennusalan (5 %) hankkeita on ollut useita. Suosituimmat sektorit vaihtelevat vuosittain. Vuonna 2013 erääntyi 116 tukea, joista 84 haki maksatusta. Näistä hankkeista noin 60 % on jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen, mikä on ohjelman tavoite. Ensimmäisen seurantaraportoinnin perusteella 50 % liikekumppanuuteen johtaneesta vuotta vanhemmista hankkeista on toisena vuotena onnistunut. Maksatuspyynnön yhteydessä vuotta aikaisemmin onnistuneiksi arvioitujen määrä oli 64 %. Vuoden aikana tapahtuva pudotus on tavanomaista. Investoinneista kohdemaahan on tähän mennessä raportoinut 16 yritystä. Investointien kokonaisarvo on yhteensä yli 8,4 miljoonaa euroa, mikä on lähes kymmenen kertaa maksetun tuen verran. Hankkeiden positiivisia työllistämisvaikutuksia raportoi tällä kertaa 22 työllistävää yritystä. Suoraan on työllistetty 433 ja epäsuorasti noin 56 henkilöä, ja 227,5 suorista työpaikoista oli uusia. Naistyöntekijöiden määrä on 29 % suorista työpaikoista 11:ssa yrityksessä. Muista yritysten toimintojen kehitysvaikutuksista on raportoitu alla olevan taulukon mukaisesti. Yritysten ilmoittamat kehitysvaikutukset ensimmäinen seurantaraportointi - loppuvuoden 2010 tuet Kehitysvaikutuksia % 2008 2010, vaihteluväli teknologian ja tietotaidon siirto 76 % 52-72 % markkinat ja rakenne 76 % 30-69 % ympäristövaikutukset 52 % 44-56 % sosiaaliset vaikutukset 45 % 26-56 % koulutus 55 % 26-70 % yleinen infrastruktuuri 19 % 17-38 %

3 (32) Viimeisen eli toisen vuoden seurantaraportoinnin perusteella 26 % alkuvuoden 2010 hankkeesta on kolmen vuoden jälkeen edelleen onnistuneita. Kuten aikaisemminkin luvut olivat parempia ensimmäisenä seurantavuonna (30 %) ja toisena (30 %) verrattuna tähän kolmanteen seurantavuoteen. Viisi yritystä on investoinut kohdemaihin yhteensä 12,7 miljoonaa euroa, mikä on lähes kolmekymmentä kertaa maksetun tuen verran. Yleensä investointien määrät vaihtelevat 10 30 kertaa maksetun tuen. Ennätysvuonna investoinnit olivat 1000 kertaa maksetun tuen. Hankkeen positiivisista työllistämisvaikutuksista raportoi kuusi yritystä. Suoraan on työllistetty 79 ja epäsuorasti noin 35 henkilöä, ja 77 suorista työpaikoista oli uusia. Naistyöntekijöiden määrä on 9 % suorista työpaikoista kahdessa yrityksessä. Yritysten muiden toimintojen kehitysvaikutukset on raportoitu alla olevan taulukon mukaisesti. Nämä ovat keskimääräistä hieman heikompia lukuja. Yritysten ilmoittamat kehitysvaikutukset toinen seurantaraportointi - alkuvuoden 2010 tuet Kehitysvaikutuksia % 2006 2009, vaihteluväli teknologian ja tietotaidon siirto 57 % 56-75 % markkinat ja rakenne 30 % 61-75 % ympäristövaikutukset 44 % 33-60 % sosiaaliset vaikutukset 22 % 44-56 % koulutus 26 % 58-72 % yleinen infrastruktuuri 17 % 22-42 % Vuoden aikana tehostettiin Matchmaking-toiminnon markkinointia ja lisäksi vuoden lopulla tilastoitavien yhteydenottojen laatuvaatimuksia tiukennettiin. Vaikka yhteydenottoja kehitysmaista vastaanotettiin 190, niin hakemuksia rekisteröitiin tietokantaan vain 55 kappaletta. Vuoden aikana jatkoselvityksiin on 72 aloitteesta johtanut 22 % työstetyistä aloitteista. Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä ohjausryhmä kokoontui raportointivuoden aikana neljä kertaa. Ohjausryhmän kokoonpano on koottu liitteeseen 2. Kokouksissa käsiteltiin mm. vuoden 2012 toiminta- ja talousraportti sekä työsuunnitelma ja uudet tavoitteet vuodelle 2013. Ohjausryhmälle esiteltiin myös v. 2009 ja osan v. 2010 hankkeiden viimeisen seurantavaiheen kehitysvaikutuksia sekä ympäristö- ja yhteiskunta-asioiden voucherin pilotoinnin tulokset. Lisäksi käsiteltiin Liikekumppanuusohjelman integrointi osaksi Finnfundin toimintaa sekä Matchmaking toiminnan tehostamista.

4 (32) TOIMINTARAPORTTI 1) Finnpartnership-ohjelma Finnpartnershipin tavoite on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja muiden liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden välisiä, kaupallisesti kannattavia ja pitkäaikaisia liikekumppanuuksia tukemalla hankkeiden identifioimista ja kehitystä. Ohjelman yksi päätoiminto on Liikekumppanuustuen (LKT) kanavointi suomalaisten ja kehitysmaatoimijoiden kaupallisesti kannattaviin pitkäaikaisiin liikekumppanuushankkeisiin. Ohjelman hallinnosta solmittiin joulukuussa 2009 uusi sopimus ulkoasiainministeriön (UM) ja Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) välillä ajalle 2010 2012 sisältäen option vuosille 2013 2015. Sopimus perustui kilpailutukseen. Vuoden 2013 työsuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi muun muassa, että vastaanotettujen tukihakemusten määrä olisi noin 100 hakemusta, käsiteltävien hankkeiden määrä 95 hanketta ja LK-tuelle varattiin noin 3,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 vastaanotettiin 124 hakemusta, mikä oli selvästi enemmän kuin edellisen vuoden 86 vastaanotettua LKT-hakemusta, ja näin päästiin aikaisempien vuosien tasolle. Yhteensä 96 hankkeelle 1 myönnettiin tukea 3 585 663 euroa, tässäkin kasvua edellisen vuoden 2 405 276 eurosta. Yksityiskohtaisempaa tietoa LK-tuesta kuten myös tuettavien hankkeiden tuloksista löytyy kappaleesta 2. Matchmaking-palvelun (MM) tehostaminen aloitettiin vuoden 2013 toisella puoliskolla. MM-palvelun tapahtumista ja tuloksista on yksityiskohtaisesti kerrottu kappaleessa 3. Lisäksi kappaleessa 4 on kooste neuvontapalveluista, kappaleessa 5 tarkemmin henkilöstöstä ja kappaleessa 6 lyhyesti tulevaisuuden näkymistä. 2) Liikekumppanuustuki 2.1. Liikekumppanuustuen hallinnointi Ministeriön hyväksymä LKT:n haku-, myöntö- ja sopimusprosessi on kuvattuna kokonaisuudessaan liitteessä 1. Lisäksi operaattorin työtä ohjaavat vuotuiset yksityiskohtaiset työsuunnitelmat tavoitetasoineen. LKT:n puolella vuosi on jaettu kuuteen kahden kuukauden hakujaksoon. Hakujakson aikana saapuneet hakemukset käsitellään aina seuraavan kahden kuukauden aikana. Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä ohjausryhmä (OR) kokoontui raportointivuoden aikana neljä kertaa. 1 Käsitellyt hakemukset 121 kappaletta (96 hyväksyttyä + 25 hylättyä = 121 hakemusta). Kahdesta tukikomiteassa hyväksytystä hankkeesta puuttuu ministeriön päätös. Vuonna 2012 käsiteltyjä hakemuksia oli 97 kappaletta (77 hyväksyttyä + 20 hylättyä = 97 hakemusta).

5 (32) OR:n kokoonpano on koottu liitteeseen 2. OR:n kokouksissa käsiteltiin mm. vuoden 2012 toiminta- ja talousraportti sekä työsuunnitelma ja uudet tavoitteet vuodelle 2013. OR:lle esiteltiin myös v. 2009 ja osan v. 2010 2 hankkeiden viimeisen seurantavaiheen kehitysvaikutuksia sekä ympäristö- ja yhteiskunta-asioiden (Y&Y) voucherin pilotoinnin tulokset. Lisäksi käsiteltiin LKO:n integrointi osaksi Finnfundin toimintaa sekä MM-toiminnan tehostamista. 2.2. Liikekumppanuustuen käsittely Toimintavuoden aikana rekisteröitiin yhteensä 124 uutta LKT-hakemusta. Finnfundin sisäisessä tukikomiteassa käsiteltiin 121 hanketta ja näistä 96:lle ehdotettiin myönnettävän tukea yhteensä 3 585 663 euroa. 25 hakemusta hylättiin. Tukikomitea kokoontui raportointivuoden aikana kuusi kertaa. Vuoden lopussa käsittelemättömiä hankkeita oli 17, ja ne käsiteltiin 28.2.2014 mennessä. Taulukossa 1 on hakemusten käsittelytilanne vuosina 2009 2013. Taulukko 1. Hakemukset ja niiden käsittelytilanne vuosina 2009-2013 2009 euroa 2010 euroa 2011 euroa 2012 euroa 2013 euroa Käsittelyssä (1.1.) 24 1 920 760 46 3 341 755 24 1 926 430 25 1 207 621 14 1 112 562 Vastaanotettu 118 9 422 193 115 5 942 375 128 6 737 456 86 5 835 185 124 9 297 172 Yhteensä 142 11 342 953 161 5 942 375 152 8 663 886 111 7 042 806 138 10 409 734 Tukikomitea 96 137 127 97 121 -hyväksytty 77 4 154 403 110 4 271 150 114 3 889 276 77 2 405 276 96 3 585 663 -hylätty 19 1 563 671 27 2 227 187 13 575 508 20 1 024 437 25 1 266 647 Käsittelyssä (31.12.) 46 3 341 755 24 1 924 678 25 1 101 372 14 1 112 562 17 1 254 731 Yhteensä 142 9 059 829 137 8 423 015 127 5 566 156 97 4 542 275 138 6 107 041 Syyt 25 hylkäävään päätökseen olivat seuraavat: hanke ei ollut pitkäaikaiseen etabloitumiseen tähtäävää toimintaa (6 kpl) hankkeella ei ollut ylemmän keskitulotason maissa vaadittavia suoria kehitysvaikutuksia (5 kpl) hakijalla ei ollut taloudellisia resursseja ja/tai riittävää kokemusta ja/tai hankkeen vastuuhenkilöllä oli luottohäiriömerkintöjä (5 kpl) hakija veti hakemuksensa pois (4 kpl) hakija ei toimittanut kaikkia tarvittavia dokumentteja eikä hakijalla ollut taloudellisia resursseja hankkeen toteuttamiseen (1 kpl) hankkeelle oli jo myönnetty tukea kyseisiin hankevaiheisiin (2 kpl) hakijalla ei katsottu olevan merkittävää linkkiä Suomeen (1 kpl) hankesuunnitelman ei katsottu olevan realistinen (1 kpl). 2 LKT ehdot muuttuivat vuonna 2010, minkä johdosta vuoden 2010 hankkeet on jaettu vanhojen ja uusien ehtojen mukaisiin hankkeisiin, jotka raportoidaan eri vaiheissa. Vanhat hankkeet erääntyivät kerran vuodessa, uudet hankkeet erääntyvät myöntösykleittäin noin joka toinen kuukausi.

6 (32) Keskimääräinen myönnetty tuki vuonna 2013 oli 37 350 euroa. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vaihteli 1 470 eurosta 150 281 euroon. Tuen keskikoko 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 1. Keskimääräiset myönnetyt tuet 2006 2013 Vuonna 2013 jatkettiin Y&Y-voucherin pilotointia ulkopuolisen konsulttiyrityksen ja Finnfundin ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntijan avulla. Saatujen kokemusten perusteella neuvontaa päätettiin jatkaa. Toimintavuoden aikana konsultoitiin 89 yritystä, joista osa lisäsi tukimäärää, jotta he voivat tutkia Y&Y-asioita perusteellisemmin. Loput kokivat jo budjetoitujen kustannusten riittävän tässä vaiheessa ja saadun palautteen perusteella kartoitus on kuitenkin opettanut yrityksille uusia asioita. 2.3. Valtionavustuspäätökset Operaattori haki ulkoasiainministeriöltä valtionavustusta tukikomitean käsittelemiin hankkeisiin yhteensä 3 585 663 euroa. Toimintavuoden aikana jätettiin kuusi esitystä LK-tukea koskevasta valtionavusta. Taulukossa 2 on listattu esitykset ja niiden päätökset. Taulukko 2. Valtionapuesitykset ja päätökset vuonna 2013 esitys pvm euroa päätös pvm päätös vastaanotettu euroa 6/2012 19.12.2012 428 331,00 3.1.2013 15.1.2013 428 331,00 1/2013 6.3.2013 414 313,00 11.3.2013 2.4.2013 360 090,00 11.3.2013 8.4.2013 31 890,00 11.3.2013 28.8.2013 22 333,00 2/2013 30.4.2013 334 888,00 7.5.2013 4.6.2013 334 888,00 3/2013 19.6.2013 530 312,00 26.6.2013 4.7.2013 495 246,00 14.8.2013 4.9.2013 35 066,00 4/2013 29.8.2013 810 708,00 20.9.2013 9.10.2013 715 041,00 22.10.2013 23.12.2013 81 112,00 7.2.2014 1.4.2014 14 555,00 5/2013* 24.10.2013 408 679,00 31.10.2013 23.12.2013 300 808,00 7.2.2014 1.4.2014 90 556,00 6/2013** 19.12.2013 1 086 763,00 10.1.2014 1.4.2014 1 007 222,00 Yhteensä 3 585 663,00 3 917 138,00 *) Puuttuu päätös yhden hankkeen osalta **) Puuttuu päätös yhden hankkeen osalta

7 (32) 2.4. Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset Saatuaan valtionapupäätöksen asiakas allekirjoittaa sitoumuslomakkeen, jossa sitoutuu tuen ehtoihin ja vahvistaa ottavansa tuen vastaan. Vuoden 2013 aikana 57 hakijaa palautti allekirjoitetun sitoumuksen, joka on palautettava viimeistään silloin, kun asiakas hakee tuen maksatusta. Tuet erääntyvät kahden vuoden päästä päätöksen tiedonantopäivästä. Tuen saajan tulee hakea maksatusta erääntymispäivään mennessä joko yhdessä tai kahdessa erässä. Toimintavuoden 2013 aikana maksatuksia tehtiin vuosina 2010, 2011 ja 2012 myönnetyistä tuista. Maksatusten kokonaismäärä raportointivuonna oli 1 323 836,17 euroa. Kahta maksatusta pyytäneitä oli vuoden aikana vain 3 kpl. Alla olevassa taulukossa maksatukset on kohdistettu eri vuosien tukiin. Taulukko 3. Toteutuneet maksatukset kohdistettuna eri vuosien liikekumppanuustukiin LKT:n maksu vuonna 2007-2009 2010 Vuoden LKT:sta 2011 2012 2013 maksettu yhteensä % myönnetystä tuesta LKT:n myöntövuosi kpl lkt euroa kpl lkt euroa kpl lkt euroa kpl lkt euroa kpl lkt euroa kpl lkt euroa 2006 23 18 1 041 715,13 - - - - - - - - - - - - 23 18 1 041 715,13 58 % 2007 79 70 1 719 939,17 - - - - - - - - - - - - 79 70 1 719 939,17 44 % 2008 59 53 1 175 808,29 1 1 93 978,91 - - - - - - - - - 60 54 1 269 787,20 35 % 2009 4 4 58 327,66 47 35 951 077,93 20 20 543 241,16 - - - - - - 71 59 1 552 646,75 37 % 2010(v - - - 8 8 114 793,21 27 24 597 272,77 - - - - - - 35 32 712 065,98 38 % 2010(u - - - - - - 12 11 159 963,47 30 28 536 868,78 13 13 161 687,31 55 52 858 519,56 36 % 2011 - - - - - - 8 8 120 762,79 27 26 416 364,17 53 52 1 008 787,26 88 86 1 545 914,22 40 % 2012 - - - - - - - - - 1 1 40 049,91 17 15 153 361,60 18 16 193 411,51 8 % 2013 - - - - - - - - - - - - - - - 56 44 1 159 850,05 67 63 1 421 240,19 58 55 993 282,86 83 80 1 323 836,17 429 387 8 893 999,52 Toimintavuoden 2013 aikana erääntyi sekä vuonna 2010 että 2011 käsiteltyjä hakemuksia. Vuonna 2013 erääntyneisiin tukiin kohdistuneet maksatukset olivat keskimäärin 20 096,52 euroa, kun kaikille näille hankkeille myönnettyjen tukien keskikoko oli 33 755,36 euroa. Maksatusten osuus kaikista erääntyneistä tuista oli siis keskimäärin 60 %. Edellisenä vuonna vastaava osuus oli noin 54 %. Yksittäiset maksatukset vaihtelevat hankekohtaisesti 7 %:sta 100 %:tiin myönnetystä tuesta. Kuviossa 2 on kuvattu keskimääräinen vuosittain myönnetty tuki sekä siihen kohdistunut keskimääräinen maksatus niiltä vuosilta, joiden kaikki hankkeet ovat jo erääntyneet. Kuvio 3 kuvaa vuoden 2013 aikana erääntyneitä syklejä.

8 (32) 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Tuen ja maksatusten keskikoko 70 % 52 % 53 % 45 % 54 % 2006 2007 2008 2009 2010 Tuki Maksatus Kuvio 2. Keskimääräiset vuosittaiset myönnetyt tuet ja maksatukset 2006 2010. 66 % Kuvio 3. Keskimääräiset sykleittäin vuonna 2011 myönnetyt tuet ja maksatukset, jotka ovat erääntyneet 2013. Vuonna 2013 erääntyneistä 116 tuesta 32 (28 %) jäi käyttämättä kokonaisuudessaan (875 945 euroa) 3. Tukea ei haettu maksatukseen mm. seuraavista syistä: hanke venyi tai ei edennyt eikä kustannuksia ehtinyt syntyä, partneriyritys muutti strategiaansa ja hanke keskeytettiin alkuselvitysten jälkeen, hanke ei toteutunut, koska tuotteelle ei nähty riittävää kiinnostusta Suomessa, hanke toteutui niin pienessä mittakaavassa, ettei kustannuksia syntynyt, kohdemaan korruptoitunut järjestelmä esti hanketta etenemästä, hankkeen yhteyshenkilö lopetti yhtiössä, joten hankekin jäi kesken, ja syntyneet kustannukset erosivat arvioiduista: syntyi vain kustannuksia, jotka eivät ole ehtojen mukaisia. 3 Viime vuonna vastaava osuus vuonna 2010 myönnetyistä uusien ehtojen mukaisista tuista oli 35 %. Aikaisempina vuosina vastaava osuus on vaihdellut välillä 18 24 %.

9 (32) Alla olevissa taulukoissa on hankkeiden maksatukset ja vielä käyttämättä olevat tuet jaoteltuna maanosittain. Vuoden 2010 tuet ovat jo rauenneet. Taulukko 4. Vuoden 2010 uusien ehtojen mukaisten hankkeiden tukimäärät sekä maksatukset maanosittain Maanosa Myönnetty tuki 2010 Maksatus Maksatus / myöntö % Rauennut Afrikka 366 782,00 210 464,06 57 % 156 317,94 Aasia 1 456 149,00 525 875,02 36 % 930 273,98 Latinalainen Amerikka ja Karibia (LAC) 395 800,00 114 586,29 29 % 281 213,71 Eurooppa 185 813,00 7 594,19 4 % 178 218,81 Yhteensä 2 404 544,00 858 519,56 36 % 1 546 024,44 Taulukko 5. Vuoden 2011 tukimäärät sekä maksatukset maanosittain Maanosa Myönnetty tuki 2011 Maksatus Maksatus / myöntö % Käyttämättä Afrikka 1 106 673,00 329 418,56 30 % 777 254,44 Aasia 1 967 622,00 873 648,22 44 % 1 093 973,78 Latinalainen Amerikka ja Karibia (LAC) 490 408,00 186 540,91 38 % 303 867,09 Eurooppa 324 573,00 156 306,53 48 % 168 266,47 Yhteensä 3 889 276,00 1 545 914,22 40 % 2 343 361,78 Taulukko 6. Vuoden 2012 tukimäärät sekä maksatukset maanosittain Maanosa Myönnetty tuki 2012 Maksatus Maksatus / myöntö % Käyttämättä Afrikka 441 528,00 9 869,57 2 % 431 658,43 Aasia 1 574 249,00 165 164,45 10 % 1 409 084,55 Latinalainen Amerikka ja Karibia (LAC) 268 406,00 15 477,16 6 % 252 928,84 Eurooppa 121 093,00 2 900,33 2 % 118 192,67 Yhteensä 2 405 276,00 193 411,51 8 % 2 211 864,49 Liitteessä 4 on listattuna yksityiskohtaisemmin toimintavuoden tukimäärät, maksatukset sekä toistaiseksi käyttämättä oleva määrä. 2.5. Myönnetyn LKT:n alueellinen kohdentuminen Hieman yli puolet tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus on laskenut edellisvuoden tasosta. Toiseksi eniten hankkeita suuntautuu Afrikkaan, jonka osuus on puolestaan noussut viime vuoden tasosta reippaasti. Sekä Eurooppaan 4 että Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle (LAC) suuntautuneiden hankkeiden 4 LK-tukea voi myöntää seuraaville Eurooppaan maantieteellisesti kuuluville maille ja/tai alueille: Albania, Bosnia & Hertsegovina, Kosovo, Makedonia, Montenegro, Serbia, Turkki, Ukraina, Valko-Venäjä.

10 (32) osuus on lähes edellisvuoden tasolla. Alla olevissa kuvioissa on kuvattu jakauma maanosittain. Vuonna 2013 tukea on myönnetty 77 5 eri maahan kohdistuneisiin hankkeisiin (sekä ensisijaiset että toissijaiset maat) ja koko toiminnan aikana 105 eri maahan kohdistuneisiin hankkeisiin. Vuosien 2006 2013 aikana hyväksyttyjen hakemusten maantieteellinen jakauma on kuvattu liitteessä 5. Kuvio 4. Vuonna 2013 myönnetty LKT (kpl) Kuvio 5. Vuonna 2013 myönnetty LKT ( ) maanosittain (suluissa vuoden 2012 luvut) maanosittain (suluissa vuoden 2012 luvut) Vuotuiset muutokset Aasian ja Afrikan osalta näkyvät myös vuosien 2006 2013 kumulatiivisissa suhteissa, joissa Aasian kumulatiivinen osuus on hivenen pienentynyt ja Afrikan kumulatiivinen osuus vastaavasti kasvanut (kuvio 6). Kuvio 6. Kumulatiivinen vuosina 2006 2013 myönnetty liikekumppanuustuki maanosittain Tukien keskikoot ovat kasvaneet myös tarkasteltaessa maanosittaisia keskikokoja, joista huomattavin kasvu on Aasiaan suuntautuvissa hankkeissa edelliseen vuoteen verrattuna. Keskikoot ovat: Aasia 47 717 (2012: 34 190 ), Afrikka 37 107 (2012: 5 Uusia kohdemaita 2013: Azerbaidzan, Burkina Faso, Costa Rica, Djibouti, Eritrea, Georgia, Guinea, Guinea-Bissau, Kap Verde, Keski- Afrikka, Komorit, Kongon Tasavalta, Lesotho, Mauritania, Päiväntasaajan Guinea, Somalia, Tadzikistan, Tsad, Turkmenistan, Uzbekistan

11 (32) 34 727 ), Latinalainen Amerikka ja Karibia 32 099 (2012: 29 852 ), Eurooppa 39 302 (2012: 37 346 ). Vuosina 2006 2013 eniten hakemuksia on kohdistunut Kiinaan, Intiaan ja Vietnamiin. Samaiset maat löytyvät myös vuoden 2013 kärjestä, joiden lisäksi myös Sambiaan on kohdistunut paljon hakemuksia. Osasyy tähän on Sambiassa alkuvuodesta järjestetty Aid-for-Trade tapahtuma ministereiden VKE-matkan yhteydessä (Team Finland). Kumulatiivisessa kokonaistilastossa näitä maita seuraavat Thaimaa, Kenia, Ukraina, Tansania, Bangladesh ja Brasilia. Useisiin maihin on kohdistunut vain yksi tai pari hakemusta. Hakemukset ovat vuonna 2013 kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 35 eri maahan ja hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 83 maahan. Koko toiminnan aikana hakemukset ovat kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 82 eri maahan ja hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 114 maahan. Tukea on vuonna 2013 myönnetty 30 + 47 eri maahan 6, joista Kiinaan, Vietnamiin, Intiaan, Sambiaan, Tansaniaan, Bangladeshiin ja Brasiliaan kohdistui eniten myöntöjä. Liitteessä 4 on listattu kaikki yksittäiset hankkeet vuonna 2013. Tukea on kaiken kaikkiaan vuosina 2006 2013 myönnetty 105 eri maahan. Tuki on kohdistunut 72 eri ensisijaiseen maahan sekä lisäksi 33 toissijaiseen maahan, joista Kiinaan, Intiaan, Vietnamiin, Thaimaahan, Ukrainaan, Bangladeshiin, Tansaniaan, Keniaan, Brasiliaan, Peruun, Ghanaan ja Nepaliin on kohdistunut eniten myöntöjä. Taulukossa 7 on vuotuinen käsittelytilanne maanosittain. Hylkäysprosentti Afrikkaan kohdistuneissa hankkeista on noin kaksi kertaa suurempi kuin muualla. Taulukko 7. Käsitellyt liikekumppanuustukihakemukset vuosina 2006-2013 maanosittain Maanosa 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty Afrikka 2 1 7 19 12 11 8 18 9 17 6 31 10 15 10 30 206 Aasia 3 12 4 45 16 43 7 47 14 70 6 59 10 48 12 52 448 Eurooppa 0 6 1 8 0 4 2 8 3 7 0 10 0 5 3 4 61 LAC 0 3 1 7 4 10 2 4 1 16 1 14 0 9 0 10 82 Yhteensä 5 22 13 79 32 68 19 77 27 110 13 114 20 77 25 96 797 Yhteensä 2.6. Tukien kohdentuminen DAC-luokittain Tuettavien hankkeiden kohdemaina voivat olla kaikki OECD:n 7 kehitysapukomitea DACin 8 listaamat kehitysmaat ja alueet (hakemuksen rekisteröintipäivänä voimassa 6 Tukea on myönnetty 30 ensisijaiseen kohdemaahan, minkä lisäksi 47 maata on ollut hankkeissa ainoastaan toissijaisena kohdemaana. 7 OECD = Organization for Economic Co-operation and Development 8 DAC = Development Assistance Committee

12 (32) olevan luokituksen mukaan). 32 % vuonna 2013 tuetuista hankkeista on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin. Kuvio 7. Vuonna 2013 myönnetty LKT (kpl) Kuvio 8. Vuonna 2013 myönnetty LKT ( ) DAC-luokittain (suluissa vuoden 2012 luvut) DAC-luokittain (suluissa vuoden 2012 luvut) Vähiten kehittyneiden maiden osalta osuus on noussut selvästi sekä kappale- että euromääräisesti edellisvuodesta. Tuen osuus muihin matalan tulotason maihin on puolestaan laskenut reippaasti sekä kappale- että euromääräisesti. Alemman keskitulotason maiden osuus on noussut edellisvuodesta molemmilla mittareilla. Ylemmän keskitulotason maiden osuus on laskenut kappalemääräisesti, mutta pysynyt euromääräisesti samana. Vähiten kehittyneiden maiden ja muiden matalan tulotason maiden vuosilta 2006 2013 laskettu euro- ja kappalemääräinen osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Kuvioissa 9 ja 10 on kuvattu kumulatiivisesti vuosina 2006 2013 myönnetyn tuen osuudet. Kuvio 9. Vuosina 2006-2013 myönnetty Kuvio 10. Vuosina 2006-2013 myönnetty LKT (kpl) DAC-luokittain (suluissa vuoden LKT ( ) DAC-luokittain (suluissa vuoden 2012 luvut) 2012 luvut)

13 (32) Ylemmän keskitulon maihin kohdistuneiden hankkeiden osuus vuosina 2006 2013 myönnetystä tuesta nousi 19 %:iin. Alemman keskitulotason maihin myönnetty kumulatiivinen tuki on puolestaan laskenut hieman osuuden ollessa nyt 44 %. Liitteessä 5 on listattu yksityiskohtaisesti maanosittainen ja maakohtainen kumulatiivinen LKT:n kohdentuminen vuosina 2006 2013. Kuvio 11 kuvaa vuotuisen myönnetyn tuen jakaantumista DAC-luokittain. Vuotuiset osuudet vaihtelevat suuresti. Kuvio 11. Vuotuinen osuus myönnetystä liikekumppanuustuesta DAC-luokituksen mukaan 2.7. Tuen kohdentuminen hakijayrityksen koon mukaan Vuonna 2013 ylivoimaisesti suurin osa hakijayrityksistä oli edelleen PK-yrityksiä. Hyväksytyistä hankkeista ten hankkeita oli 84 %, mikä on 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin ennätysvuonna 2012. Toisaalta suuryrityksille myönnetty osuus euromääräisestä liikekumppanuustuesta laski edellisvuoteen verrattuna 6 prosenttiyksikköä ja oli 11 % vuonna 2013. Tuen hakijana voi olla joko Suomeen rekisteröity yritys, muualle rekisteröity yritys, jolla on merkittävä linkki Suomeen, Suomessa toimiva tutkimus- tai koulutuslaitos, yliopisto tai muu vastaava organisaatio tai Suomeen rekisteröity yhdistys. Raportointivuonna tuen saajina ovat olleet yritykset (sekä PK- että suuryritykset), yhdistykset ja kuntayhtymät. Tuen prosenttiosuus (30/50/70 %) hyväksytyistä kustannuksista riippuu hakijan koosta sekä hankemaan kehitysmaaluokituksesta. Alla olevissa kuvioissa on esitelty myönnettyjen tukien kappalemääräinen (kuvio 12) sekä euromääräinen 9 (kuvio 13) jako hakijan koon sekä juridisen muodon mukaan. 9 Tuen kokonaismäärä 2013: 3 585 663,- (96 kpl), tuen kokonaismäärä 2012: 2 405 276,- (77 kpl), tuen kokonaismäärä 2011: 3 889 276,- (114 kpl), tuen kokonaismäärä 2010: 4 271 150,- (110 kpl), tuen kokonaismäärä 2009: 4 154 403,- (77 kpl), tuen kokonaismäärä 2008: 3 591 597,- (68 kpl:ta), tuen kokonaismäärä 2007: 3 890 797,- (79 kpl), tuen kokonaismäärä 2006: 1 809 702,- (22 kpl).

14 (32) Kuvio 12. Vuonna 2013 hyväksytyt hankkeet Kuvio 13. Tuen jakautuminen hakijan koon hakijan koon ja juridisen muodon mukaan ja juridisen muodon mukaan (suluissa v. 2012 (suluissa v. 2012 tiedot) tiedot) Tuen keskikoko oli vuonna 2013 lähes sama niin suuryrityksille kuin PK-yrityksille. Yhdistyksille myönnetty tuki on puolestaan ollut hieman suurempi. Kuntayhtymille myönnetty tuki oli selkeästi alhaisempi. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vuonna 2013 vaihteli 1 470 eurosta 150 281 euroon. Vuosina 2006 2013 tuki on vaihdellut välillä 800 250 000 euroa. Kuvio 14 kuvaa myönnettyjen tukien keskikokoa hakijan koon ja juridisen muodon mukaan. Kuvio 14. Myönnettyjen liikekumppanuustukien keskikoko hakijan koon ja juridisen muodon mukaan vuosina 2006 2013 Kumulatiivinen tuen osuus yrityskokoluokittain on kuvattu alla kuvioissa 15 (kappalemääräinen) ja 16 (euromääräinen). Kumulatiivisessa tilastoinnissa ten osuus tuetuista hankkeista kasvaa kasvamistaan.

15 (32) Kuvio 15. Vuosina 2006 2013 hyväksytyt hankkeet hakijan koon ja juridisen muodon mukaan Kuvio 16. Tuen jakautuminen hakijan koon ja juridisen muodon mukaan vuosina 2006-2013 Vuonna 2013 myönnetyt 96 LK-tukea kohdistuivat 88 yritykselle. Yhdelle yritykselle myönnettiin kolme LK-tukea, joista yksi oli jatkohakemus toiselle hakemukselle samana vuonna. Kuudelle yritykselle myönnettiin kaksi LK-tukea, joilla kaikilla hakemukset suuntautuivat eri maihin. 68 yritystä (77 %) haki ensimmäistä kertaa LK-tukea, ja jo aikaisemmin LK-tukea saaneita yrityksiä oli tuen hakijoiden joukossa raportointivuonna 20 (23 %). Nk. jatkohakemuksia jo aiemmin hyväksytyille hankkeille oli 6. 2.8. Hakijayrityksen sijainnin mukainen tuen kohdentuminen Vuosina 2006 2013 on myönnetty 643 LK-tukea 510 eri hakijalle. 32 tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 478:n Suomessa. Uusmaalaisille yrityksille on

16 (32) myönnetty lähes puolet tuesta (ks. kuvio 16 alla, jossa jaottelu ELY-keskusten toiminta-alueitten mukaan 10 ). Vuonna 2013 uusmaalaisten yritysten määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna, 55 %:sta 50 %:iin. Kuvio 17. Myönnetyt tuet 2006 2013 alueittain 2.9. Tuen toimialoittainen kohdentuminen Vuonna 2013 LK-tukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 21 eri toimialaa. viestintäteknologian (22 %:n osuus vuoden 2013 LKT-hankkeista), palvelualan (16 %), koulutuspalveluiden (7 %), sähkötekniikan (6 %) sekä ympäristöalan (6 %) hankkeita on ollut eniten. Myös rakennusalan (5 %) hankkeita on ollut useita. Vuonna 2012 suosituimpia sektoreita olivat tieto- ja viestintäteknologia, energia- ja metalliteollisuus sekä käsityöt. Suosituimmat sektorit vaihtelevat vuosittain ja vuosien 2006 2013 aikana myönnettyjen tukien toimialoittainen yksityiskohtainen jakautuminen (24 eri toimialalle) sekä kappale- että euromääräisesti löytyy liitteestä 6. Kaiken kaikkiaan tieto- ja viestintäteknologian (16 %), tuotantotekniikan ja -laitteiston (12 %), energiateollisuuden (11 %) ja ympäristöalojen (10 %) hankkeita on ollut eniten. Karkeampi DAC-sektoriluokituksen mukainen kappale- ja euromääräinen jakauma vuonna 2013 on seuraava: tuotanto 47 % (kpl) ja 52 % ( ), talouselämän perusrakenteet 46 % (kpl) ja 44 % ( ) sekä sosiaalinen kehitys 7 % (kpl) ja 4 % ( ). 10 Suomen 20 maakuntaa on yhdistetty 15 toiminta-alueeksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskuksissa). Ahvenanmaa ei kuulu ELY-keskusten 15 toiminta-alueeseen, joten se on omalla rivillään.

17 (32) 2.10. Liikekumppanuustukihankkeiden tuloksien eli kehitysvaikutusten mittaaminen Finnpartnership selvittää liikekumppanuustukihanke-esitysten tukikelpoisuuden sekä niiden suoriutumisen kehitysvaikutusnäkökohtien osalta erillisen, ministeriön hyväksymän politiikan periaatteiden mukaisesti. Finnpartnershipin tavoitteiden kannalta on olennaista, että tuettavat hankkeet ovat osa kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen takaamiseksi on tärkeää, että Finnpartnershipin kautta tuetuilla hankkeilla on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia kohdemaiden kehitykseen. Kehitysvaikutusten ja hankkeiden saaman pisteytyksen suhteen on huomioitava, että tuettavien hankkeiden mahdollisista kehitysvaikutuksista voidaan tuen myöntämisen yhteydessä tehdä ainoastaan karkea arvio. Todelliset kehitysvaikutukset voidaan arvioida tarkemmin vasta hankkeiden toteutuksen jälkeen, mikä on otettu huomioon myös tuen maksamisen jälkeen vaadittavassa raportoinnissa. Tuloksista raportoidaan kahden vuoden ajan (katso myös 2.11.). Hankkeiden kehitysvaikutusten politiikassa määriteltyjä mitattavia kehitysvaikutuksia ovat vaikutukset kohdemaan työllisyyteen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, kohdemaan työväestön henkisen pääoman lisäämiseen (koulutus), teknologian ja osaamisen siirtoon, kohdemaan tuotannon monipuolistamiseen, kohdemaan yleisinfrastruktuurin parantamiseen, työolosuhteisiin ja sosiaalietuuksiin yrityksessä ja sen ympäristössä (Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sääntöjen noudattaminen, työturvallisuus, palkkataso, asunto-/terveys- tms. edut) ja erityisiin myönteisiin ympäristövaikutuksiin (esim. uusiutuva energia tai muu kestävää kehitystä tukeva tuotantotapa). 2.11. Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus Liikekumppanuustuen saajat raportoivat operaattorille seuraavasti: Loppuraportti maksatuspyynnön yhteydessä 11, Seurantaraportti I (loppuraporttia seuraavana vuotena) 12, sekä Seurantaraportti II (ensimmäistä seurantaraporttia seuraavana vuotena) 13. Raportointivelvollisuus syntyy tuen saajalle, kun tuen saaja allekirjoittaa sitoumuksen saatuaan valtionavustuspäätöksen. Jos tuen saaja ei täytä raportointivaatimuksia, on 11 Vuonna 2013 raportoivat pääosin vuonna 2011 LK-tukea saaneet hankkeet. 12 Vuonna 2013 raportoivat vuonna 2010 uutta LK-tukea saaneet hankkeet. 13 Vuonna 2013 raportoivat vuonna 2010 vanhaa LK-tukea saaneet hankkeet.

18 (32) ministeriöllä oikeus vaatia liikekumppanuustuen takaisinmaksua. Näin ollen tuen saajalta, jolle ei suoriteta maksatusta, ei myöskään vaadita raportointia. Sähköinen raportointi otettiin käyttöön seurantaraportoinnissa vuonna 2013. 2.11.1. Vastaanotetut loppuraportit Vuonna 2013 erääntyi viimeinen erä vuonna 2010 tukea saaneista hankkeista sekä osa vuonna 2011 tukea saaneista hankkeista. 116:sta tukea saaneista maksatusta haki 84. Näistä hankkeista 51 (60,7 %) on jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen, mikä on ohjelman tavoite. Loppuraportissa tulee vähintään mainita sen työn edistyminen, johon tukea on myönnetty, ja josta maksatusta pyydetään. Tuen saaja raportoi myös, ovatko esim. esivalmistelutyöt jo johtaneet etabloitumiseen tai milloin etabloituminen on odotettavissa. Erääntyneistä hankkeista on raportoitu alla olevan mukaisesti: Taulukko 8. Loppuraportoinnin mukainen hanketilanne maksatuspyynnön yhteydessä vuoden 2010 & 2011 LKT (vuonna 2010/2011 tukea saaneet, vuonna 2013 erääntyneet hankkeet) Tilanne maksatushetkellä Kpl hanketta Tulos Tuella tehtävä työ toteutettu tai etenee suunnitellusti 51 + Kesken 17 ~ Ei toteudu 16 - Maksatusta pyytäneet yhteensä 84 Edellisvuoteen (66,7 %) verrattuna toteutettujen hankkeiden osuus (60,7 %) jää vain hieman alle. Kesken olevien hankkeiden osuus (20,2 % 14 ) sekä ei toteutuneiden hankkeiden osuus (19 % 15 ) on noussut, mutta on alhaisempi kuin sitä aikaisemman vuoden luvut. Kesken olevat hankkeet ovat raportoineet mm. pitkittyneistä tai kariutuneista partnerineuvotteluista johtuvista aikataulupoikkeamista. Monesti kohdemaatoimintojen käynnistämisessä on myös haluttu edetä varovaisesti: maksatushetkellä aikomuksena on vielä ollut toteuttaa lisäselvityksiä (esim. tarkempia taloudellisia laskelmia) päätöksenteon tueksi, tai on päätetty edetä alkuperäistä suunnitelmaa vähemmän riskialttiilla ja kevyemmällä rakenteella (esim. alihankintasopimus oman kohdemaayrityksen perustamisen sijaan). 14 Uusien ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 19,4 %; vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 34,8 %; vuoden 2009 LKT 22 % 15 Uusien ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 13,9 %; vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 21,7 %; vuoden 2009 LKT 12 %

19 (32) Tärkeimmät syyt siihen, että hankkeita ei toteuteta, ovat yritysten ilmoitusten mukaan rahoituksen puute ja vaikeus löytää sopiva paikallinen partneri, jonka kanssa voitaisiin päästä molempia osapuolia tyydyttävään sopimukseen. Lisäksi raportoitiin kohdemaan raskaista laillisista järjestelmistä sekä kysynnän puutteesta. 2.11.2. Ensimmäinen seurantaraportti Liikekumppanuustuen ehdot muuttuivat 1.1.2010 ja nykyisin LK-tuki on voimassa 24 kuukautta valtionavustuspäätöksen tiedoksiantopäivästä. Näin ollen vuonna 2010 hyväksytyt hankkeet koostuvat sekä vanhojen ehtojen mukaisista että uusien ehtojen mukaisista hankkeista. Tässä raportoidaan uusien ehtojen mukaisista hankkeista, jotka erääntyivät vuoden 2012 ja tammikuun 2013 aikana. Tukea myönnettiin 72 hakijalle, ja näistä 46:lle maksettiin tukea. Näistä neljä on jatkohakemuksia/-hankkeita 16 ja näin ollen tässä raportoidaan 42 hankkeesta. Raportoinnin kohteena oleville 42 yritykselle maksettiin LK-tukea yhteensä 820 350,82 euroa. Tähän mennessä 16 yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä yli 8,4 miljoonaa euroa, mikä on lähes kymmenen kertaa maksetun liikekumppanuustuen verran. Seurantaraportoinnin perusteella 21 hanketta (50 %) on ensimmäisen seurantaraportin perusteella onnistunut. Osa hankkeista oli vielä tässä raportointivaiheessa keskeneräisiä, mutta etenivät suunnitelman mukaan. Samoin osassa onnistuminen ei ole vielä varmaa. Mikäli nämä onnistuisivat, nousisi onnistuneiden hankkeiden osuus 60 prosenttiin. Vuoden päästä tästä on saatavilla tietoa, kun yritykset jättävät viimeiset seurantaraportit. Hankkeensa arvioi jo tässä vaiheessa eriasteisesti tuottavaksi 16 yritystä. Lisäksi seitsemän uskoo siihen, että hankkeet tulevat olemaan tuottavia tulevaisuudessa. 21 yritystä raportoi hankkeen suorista työllistämisvaikutuksista. Raportoinnin mukaan hankkeet työllistivät yhteensä suoraan 433 henkilöä, ja työpaikoista 227,5 oli uusia. 15 tällä hetkellä työllistävistä yrityksistä arvioi työllistävänsä kahden vuoden sisällä enemmän, ja neljä yritystä, jotka eivät tällä hetkellä työllistä kohdemaassa, arvioivat työllistävänsä kahden vuoden kuluessa. Tämä parantaisi työllistämisvaikutuksia. Suoran työllistämisen lisäksi 10 yritystä oli työllistänyt ihmisiä epäsuorasti. Epäsuorasti luotuja työpaikkoja oli yritysten omien arvioiden mukaan noin 56. 16 Yksi jatkohakemushankkeista on vuoden 2008 hankkeen jatkohakemus sekä kolme vuoden 2009 hankkeiden jatkohakemuksia. Näiden hankkeiden onnistumisesta on raportoitu vuosien 2008 ja 2009 kehitysvaikutusraportoinnissa.

20 (32) Naistyöntekijöiden määrä on 29 % kaikista suorista työpaikoista, ja naisia työllisti 11 yritystä. Useampi yritys on kuitenkin raportoinut joko vaikuttaneensa positiivisesti naisten työllistymiseen tai työoloihin tai raportoinut hankkeen sukupuolten väliseen tasa-arvoon vaikuttavista piirteistä. Teknologian ja tietotaidon siirto, markkinat ja rakenne sekä ympäristövaikutukset ovat useimmin esiintyneet kehitysvaikutukset. 76 % hankkeista on sisältänyt teknologian ja tietotaidon siirtoa. 55 % hankkeista on sisältänyt koulutusta. Koulutus on sisältänyt eniten koulutustilaisuuksia henkilöstölle sekä suomalaisen emoyhtiön tuottamaa koulutusta. 86 prosentissa suoraan työllistävistä yrityksistä maksetaan keskimääräistä parempia palkkoja. Muita esiintyviä sosiaalisia vaikutuksia ovat majoitusmahdollisuuksien tarjoaminen työntekijöille, HIVin/AIDSin ennaltaehkäisyyn liittyvät ohjelmat, työntekijöille järjestetyt urheilupäivät, tyttöjen turvakodin tarjoaminen sekä Reilun kaupan periaatteiden noudattaminen. Sosiaalisista vaikutuksista raportoi 45 % yrityksistä. Kahdeksan yritystä (19 %) raportoi hankkeidensa tuottamista kehitysvaikutuksista kohdemaan yleiseen infrastruktuuriin. Raportoinnin mukaan eniten on vaikutettu ICT-systeemeihin ja paikallisen yhteisön energiansaantiin. 76 % yrityksistä raportoi kohdemaan markkinoihin ja niiden tuotantorakenteeseen kohdistuneista kehitysvaikutuksista. Useimmin ilmoitettuja kehitysvaikutuksia olivat tuotteiden parantunut laatu sekä kilpailun lisääminen kyseisellä toimialalla. Lisäksi tällä kertaa iso määrä (24 %) hankkeista on toteutettu maaseudulla tai teollistumattomassa kaupungissa. Kaikki yritykset ovat velvoitettuja noudattamaan kansainvälisiä ympäristöstandardeja. 22 yritystä eli 52 % raportoi hankkeen muista ympäristövaikutuksista. Eniten oli lisääntynyt kansainvälisten sosiaali- ja ympäristöstandardien noudattaminen ja tietoisuus sekä lisääntynyt ympäristövaikutusten tarkkailu. Neljässä hankkeessa oli perustettu uusi yritys kohdemaahan. Lisäksi kaksi yritystä on perustanut yrityksen kohdemaahan, mutta hankkeita on jouduttu lykkäämään. Näiden lisäksi seitsemän hanketta on kesken ja viittä hanketta on jouduttu lykkäämään, joten on mahdollista, että näissä hankkeissa tullaan vielä perustamaan uusia yrityksiä. Kaksi hanketta raportoi tuontiin liittyvistä kehitysvaikutuksista. Lisäksi yhtä hanketta on lykätty ja yksi hanke on lopetettu. Hankkeet ovat onnistuneet kasvattamaan tietoisuutta ja pätevyyttä Suomen ja EU:n tuontivaatimuksista eli kyseessä on lisäar-

21 (32) vollisuus, jota LKT-instrumentilla haetaan. Lisäksi hankkeet ovat onnistuneet lisäämään tuotujen tuotteiden ympäristö- tai sosiaalisertifiointia ja nostamaan tuotteiden laatua. Viidessä hankkeessa on aloitettu alihankinta kohdemaasta. Lisäksi yksi hanke on kesken, yhtä on lykätty ja yksi hanke on lopetettu. Jo onnistuneissa hankkeissa alihankintasuhde on johtanut alihankittujen tuotteiden ympäristö- tai sosiaalisertifiointiin ja molemmissa hankkeissa tuotteiden tuotannon kasvuun sekä tuotteiden korkeampaan laatuun. Yhdessä hankkeessa tehtiin selvityksiä suomalaisen ympäristöteknologian pilotoinnista kohdemaassa. Hanke on kesken, mutta etenee. Yritykset raportoivat operaattorille liitteessä 7 olevan taulukon mukaisesti. 2.11.3. Toinen ja viimeinen seurantaraportti Tukea myönnettiin 38 hakijalle ja näistä 29:lle maksettiin tukea 17. Lisäksi yhdeksälle aiemmalle tuen saajalle oli myönnetty jatkoaikaa, ja näistä neljä haki maksatusta tuen erääntyessä syyskuussa 2011. Siten raportointivaade seurantaraportoinnin osalta koskee näitä 33 liikekumppanuustuen saajaa. Näistä 10 oli aikaisempien hankkeiden jatkohakemuksia 18 ja näin ollen hanketuloksista raportoidessa käytetään hankemäärää 23. Raportoinnin kohteena oleville 23 yritykselle maksettiin LK-tukea yhteensä 433 533,73 euroa. Tähän mennessä viisi yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä 12,7 miljoonaa euroa, mikä on lähes kolmekymmentä kertaa näille maksetun LK-tuen verran. Kuten nytkin, yleisesti ottaen pienen osan tekemät investoinnit ovat aina olleet moninkertaisia verrattuna maksettuun LK-tukeen. Seurantaraportoinnin perusteella kuusi hanketta (26 %) 23:sta liikekumppanuuteen johtaneesta hankkeesta oli edelleen ennallaan onnistuneena. Alhainen luku osoittaa, että nämä hankkeet eivät ole niin onnistuneita kuin aikaisempina vuosina. Osa hankkeista oli vielä keskeneräisiä, mutta etenivät suunnitelman mukaan. Vuosi sitten seitsemän hanketta (30 %) oli viety läpi onnistuneesti ja sitä edellisenä vuotena myös seitsemän hanketta (30 %) arvioitiin onnistuneiksi. Osassa hankkeista onnistuminen ei ole vielä raportointihetkellä varmaa; viidestä hankkeesta kolmea on lykätty 17 Nämä vanhojen ehtojen mukaiset hankkeet muodostavat 35 % koko vuoden 2010 volyymistä. 18 Yksi jatkohakemushankkeista on vuoden 2007 hankkeen jatkohakemus, seitsemän hankkeista vuoden 2008 hankkeiden jatkohakemuksia sekä kaksi vuoden 2009 hankkeiden jatkohakemuksia. Näiden hankkeiden onnistumisesta on raportoitu vuosien 2007, 2008 ja 2009 kehitysvaikutusraportoinnissa.

22 (32) toistaiseksi ja kaksi on kesken. Hankkeet saattavat toteutua tulevaisuudessa. Mikäli näin tapahtuu, nousisi onnistuneiden hankkeiden osuus 48 prosenttiin mikä on normaali määrä. Hankkeensa arvioi jo tässä vaiheessa eriasteisesti tuottavaksi kolme yritystä. Tämä on alhainen luku osoittaen tämänhetkisen epävarmuuden maailmantaloudellisessa tilanteessa. Lisäksi kaikki yritykset, jotka ovat lähteneet toteuttamaan vielä tällä hetkellä tuottamattomia hankkeita, uskovat hankkeiden olevan melko todennäköisesti tai todennäköisesti tuottavia tulevaisuudessa. Viisi yritystä raportoi hankkeen suorista työllistämisvaikutuksista. Raportoinnin mukaan hankkeet työllistivät yhteensä suoraan 79 henkilöä, ja työpaikoista 77 oli uusia. Kaikki viisi suoria työpaikkoja tarjonnutta hanketta ovat edelleen hyvissä voimissa, joten niiden tarjoamien työpaikkojen määrä saattaa kasvaa tulevaisuudessa. Nämä arvioivatkin työllistävänsä 191 henkilöä nykyistä enemmän seuraavien kahden vuoden aikana. Myös yksi sellainen yritys, joka ei vielä työllistä, arvioi työllistävänsä kahden vuoden kuluessa. Kolme yritystä (joista kaksi työllisti myös suoraan) työllisti ihmisiä epäsuorasti. Epäsuorasti luotuja työpaikkoja oli yritysten omien arvioiden mukaan noin 35. Kaiken kaikkiaan nämä hankkeet eivät ole työintensiivisemmiltä aloilta. Naistyöntekijöiden määrä oli 9 % kaikista suorista työpaikoista, ja naisia työllisti kaksi yritystä. Naistyöntekijöiden osuus työntekijöistä oli poikkeuksellisen pieni. Vuosien 2006 2009 hankkeissa naistyöntekijöiden määrä oli keskimäärin 306 naista, eli 28 % suoraan työllistäneiden yritysten työpaikoista. Kolme yritystä raportoi joko vaikuttaneensa positiivisesti naisten työllistymiseen tai työoloihin tai raportoi hankkeen sukupuolten väliseen tasa-arvoon vaikuttavista piirteistä. Sukupuolten välisen tasaarvon edistäminen on yksi Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman 19 ja kehitysyhteistyön läpileikkaavista tavoitteista. Teknologian ja tietotaidon siirto sekä positiiviset ympäristövaikutukset olivat useimmin esiintyneet kehitysvaikutukset. 57 % hankkeista sisälsi teknologian ja tietotaidon siirtoa. 26 % hankkeista sisälsi koulutusta. Koulutus on sisältänyt eniten työssä oppimista, emoyhtiön tuottamaa koulutusta sekä projektin johdon koulutusta. 19 Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma: Valtioneuvoston periaatepäätös 16.2.2012.

23 (32) Kaikki viisi työllistävää yritystä (100 %, 22 % kaikista hankkeista) maksavat keskimääräistä parempia palkkoja, mikä on useimmin esiintyvä sosiaalinen vaikutus. Lisäksi kaksi hanketta tarjoaa majoitusmahdollisuuksia työntekijöilleen. Kaikki työllistävät yritykset ovat raportoineet positiivisista sosiaalisista vaikutuksista, mikä ei koskaan aikaisemmin ole ollut tilanne. Neljä yritystä (17 %) raportoi hankkeidensa tuottamista kehitysvaikutuksista kohdemaan yleiseen infrastruktuuriin. Raportoinnin mukaan hankkeet vaikuttivat eniten energiantuotannon parantumiseen. 30 % yrityksistä raportoi kohdemaan markkinoihin ja niiden tuotantorakenteeseen kohdistuneista kehitysvaikutuksista. Useimmin ilmoitettuja kehitysvaikutuksia olivat mm. lisääntynyt kilpailu kyseisellä toimialalla kohdemaassa sekä hankkeen sijainti maaseudulla tai teollistumattomassa kaupungissa. Kaikki yritykset ovat velvoitettuja noudattamaan kansainvälisiä ympäristöstandardeja. 10 yritystä eli 44 % raportoi hankkeen muista ympäristövaikutuksista. Merkittävimpiä muita ympäristövaikutuksia olivat suomalaisessa emoyhtiössä lisääntynyt tietoisuus kansainvälisistä sosiaalisista ja ympäristöstandardeista sekä lisääntynyt ympäristöstrategian toteuttaminen. Kuudessa hankkeessa oli hankkeen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti perustettu uusi yritys kohdemaahan. Yksi näistä yrityksistä on kuitenkin joutunut lykkäämään hanketta toistaiseksi. Perustetuista kuudesta yhtiöstä kolme on tyypiltään yhteisyrityksiä ja kolme tytäryrityksiä. Lisäksi kaksi hanketta, joissa tavoitteena on ollut perustaa kohdemaahan yritys, on vielä kesken. Ensisijaisesti tuontihankkeiksi rekisteröityjä hankkeita oli ainoastaan yksi. Viime vuonna hanke arvioitiin toteutuneeksi, mutta tänä vuonna yritys kertoi, että hanke on lopetettu. Tuonnista raportoinut yritys ehti lopettamisesta huolimatta lisätä pätevyyttä täyttää tuontivaatimuksia sekä kumppaniyrityksen tietoisuutta EU:n/Suomen tuontivaatimuksista. Alihankinnasta raportoi kaksi hanketta, vaikka se ei ollut yritysten pääasiallisena tavoitteena. Toinen hankkeista on edelleen toiminnassa ja toista hanketta on lykätty. Molemmissa hankkeissa alihankintasuhde on johtanut alihankittujen tuotteiden tuotannon volyymin kasvuun. Yritykset raportoivat operaattorille liitteessä 8 olevan taulukon mukaisesti. Alla olevassa taulukossa on kootusti kehitysvaikutukset viimeisimmän raportoinnin mukaisesti.

24 (32) Taulukko 9. Hankkeiden kehitysvaikutukset viimeisten seurantaraporttien mukaisesti 2006 2007 2008 2009 2010* Myönnettyjä tukia 22 79 68 77 38 Maksatuksen saaneita (pl. jatkohakemukset) 18 60 48 50 23 Maksatusten summa (pl. jatkohakemukset) 1 041 715,13 1 683 299,85 1 122 328,14 1 430 945,33 433 533,73 Maksatusten summa (ml. jatkohakemukset) 1 041 715,13 1 683 299,85 1 269 787,20 1 451 900,49 712 065,98 Onnistuneita hankkeita viimeisessä raportissa 10 (56 %) 25 (42 %) 24 (50 %) 24 (48 %) 6 (26 %) Keskeneräisiä hankkeita viimeisessä raportissa 1 (6 %) 15 (25 %) 9 (19 %) 10 (20 %) 5 (22 %) Lopetettuja hankkeita viimeisessä raportissa 7 (39 %) 20 (33 %) 15 (31 %) 16 (32 %) 12 (52 %) Suoraan työllistäviä yrityksiä 10 (56 %) 32 (53 %) 25 (52 %) 24 (48 %) 5 (22 %) Suoraan työllistettyjä 713 899 1192 1283 79 Uusia työpaikkoja 301 590 547 884 77 Naistyöntekijöitä 127 156 269 518 7 Naisten osuus suoraan työllistetyistä 18 % 17 % 23 % 40 % 9 % Epäsuorasti työllistettyjä 514 1698 568 389 35 Investointeja toteuttaneita yrityksiä (pl. jatkohankkeet) 9 (50 %) 14 (23 %) 13 (27 %) 16 (32 %) 5 (22 %) Investointien kokonaissumma (pl. jatkohankkeet) 7 900 000 1 635 700 000 7 900 000 35 720 000 12 680 698 Investointien kokonaissumma (ml. jatkohankkeet) 7 900 000 1 635 700 000 8 300 000 35 740 000 21 753 698 Investointien suhde maksatuksiin (ml. jatkohankkeet) 758 % 97172 % 654 % 2461 % 3055 % Tytäryritys tai yhteisyritys perustettu 9 (50 %) 13 (22 %) 15 (31 %) 12 (24 %) 5 (22 %) Alihankinta aloitettu 4 (22 %) 16 (27 %) 14 (29 %) 9 (18 %) 2 (9%) Lisäarvollinen kehitysmaatuonti aloitettu 6 (33 %) 12 (20 %) 12 (25 %) 10 (20 %) 0 (0 %) Teknologian ja tietotaidon siirtoa toteuttaneita 10 (56 %) 45 (75 %) 36 (75 %) 36 (72 %) 13 (57 %) Koulutusta toteuttaneita hankkeita 11 (61 %) 35 (58 %) 33 (69 %) 36 (72 %) 6 (26 %) Keskimääräistä parempia palkkoja maksaneita 10 (56 %) 22 (46 %) 25 (52 %) 22 (44 %) 5 (22 %) Hankkeita, joilla positiivisia vaikutuksia naisten työllistymiseen tai sukupuolten väliseen tasa-arvoon 8 (44 %) 24 (40 %) 28 (58 %) 26 (52 %) 3 (13 %) Hankkeita, joilla vaikutuksia yleiseen infrastruktuuriin 4 (22 %) 25 (42 %) 16 (33 %) 12 (24 %) 4 (17 %) Hankkeita, joilla vaikutuksia markkinoihin ja niiden tuotantorakenteeseen 11 (61 %) 42 (70 %) 36 (75 %) 34 (68 %) 7 (30 %) Hankkeita, joilla positiivisia muita ympäristövaikutuksia 6 (33 %) 34 (57 %) 29 (60 %) 21 (42 %) 10 (44 %) *Osa vuoden 2010 hankkeista raportoitu, loput raportoidaan vuoden päästä 3) Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (Matchmaking) Vuoden 2013 aikana on pyrkimyksenä ollut tehostaa liikekumppanuuksien identifiointia edistävää Matchmaking-palvelua sekä lisätä liikekumppanuuksien syntyä markkinoinnin pääpainomaiden (Etiopia, Kenia, Nigeria, Peru, Sambia, Vietnam ja Tansania) kannalta tärkeillä toimialoilla (ICT, maatalous, ympäristö ml. uusiutuva energia), joissa on nähtävissä synergiaa suomalaisen elinkeinoelämän kanssa. MM-toimintaan katsotaan kuuluvan kotimaan ja kohdemaiden yrityskontaktien työstämisen sekä järjestettävien tilaisuuksien lisäksi yhteistyön tiivistäminen Suomen kehitysmaaedustustojen (pääasiallisesti pääpainomaissa), kansainvälisten sisarorganisaatioiden sekä suomalaisten ja kohdemaiden kaupallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on tarjota palveluita kehitysmaatuonnin edistämiseen liittyen. Vuoden toisella puoliskolla käynnistettiin pilotti MM-työn tehostamiseksi. Kehitysmaista haettiin niin sanottuja yritysbongaajia, joiden toivotaan löytävän kohdemaista varteenotettavia yrityksiä ja ohjaavan niitä MM-palvelun pariin. Löytäessään hyvän yrityksen bongaajat saavat toimeksiannon yrityksen taustojen tarkistamisesta. Myös