- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB-tilanne - Hoito ja ennaltaehkäisy Siipikarjan terveys päivät, Ikaalinen 22.3.12 Eija Kaukonen / HK Agri Oy
Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB Koronaviruksen aiheuttama, akuutti ja herkästi leviävä kanojen hengitystietulehdus Nykytiedon mukaan vain kanojen tauti Oireiden tai patologisanatomisen kuvan perusteella ei voida erottaa lintuinfluenssasta tai Newcastlen taudista Välittömästi ilmoitettava muu tarttuva eläintauti
IB-virus Virus rakenteeltaan helposti muuntuva erilaisia viruskantoja Mutaatiot, rekombinaatiot (kahden tai useamman viruksen kesken) paljon
Leviäminen, tartunta Leviää helposti linnusta toiseen ja tavaroiden, ihmisten, kulkuneuvojen ym. mukana tilalta toiselle Leviää myös ilmassa Ei munan sisällä, mutta munien pinnalla voi levitä Muutama viruspartikkeli riittää tartunnan aiheuttamiseen Virus selviää hyvin kylmässä, tuhoutuu auringonvalossa, tavalliset desinfiointiaineet tehoavat Säilyy elimistön ulkopuolella 56 vrk (lannassa), tuhoutuu 15 min. 56 C:ssa Pitkäaikaiset kantajat (ainakin 4-5 kk)
Tartunta Tarttuu henkitorven seinämän värekarvoihin, joiden liike lakkaa ja solut tuhoutuvat Lisääntyy useissa kudoksissa hengitysteiden lisäksi Viruksen erittyminen suolesta ja hengitysteistä huipussaan 3 pv tartunnasta, pisimpään löydettävissä munuaisista ja umpisuolen imukudoksesta Itämisaika lyhyt 1-3 pv (annos ja tartuntatie) Tartunta nopeasti koko parveen
Oireet Lähes samanaikaisesti koko parvessa, koska leviää niin nopeasti Oireiden vakavuus riippuu viruksen taudinaiheutuskyvystä, linnun iästä, jalosteesta, terveydestä, vastustuskyvystä, hoidosta ja olosuhteista (stressi) Altistaa toissijaisille taudeille (E. coli, mykoplasmat, ORT) Kuolleisuus suurinta nuorilla, yleensä melko pientä, ja lisääntyy toissijaisten tulehdusten myötä Oireet kestävät muutaman päivän - pari viikkoa, toissijaiset taudit pidentävät ja pahentavat oireita
Oireet Hengitystieoireet Kaikki viruskannat Kaiken ikäisillä, nuoremmat herkempiä Yskää, sierain- ja silmävuotoa, rahiseva hengitys, niiskutus, hengenhaukkominen, apatia, ruokahalun ja kasvun heikkeneminen Munuaisoireet Tietyt viruskannat Nuoret linnut Jano, märkä pehku Korkea kuolleisuus
Oireet Munintaoireet Muninnanlasku, kaikki viruskannat, jopa yli 50 %, palutuminen 4-6 vk:ssa Muninta ei aina palaudu alkuperäiselle tasolle Muninnnanlaskun taso riippuu munintavaiheesta ja virustyypistä Kuoren laadun heikkeneminen Vetinen valkuainen, veripilkut valkuaisessa tai keltuaisen pinnalla Tietyt virustyypit voivat vahingoittaa untuvikkoiässä munanjohdinta ja johtaa valemunijoihin Haudontakelvottomien munien määrä lisääntyy, haudontatulos heikkenee
MMMa 386/2006 4 mukainen ilmoitusvelvollisuus (lintuinfluenssan varalta) kunnaneläinlääkärille Ilmoitus on asetuksen mukaan tehtävä seuraavien kriteerien täyttyessä: Rehun ja veden kulutuksen pieneneminen yli 20 prosentilla Munantuotannon pieneneminen yli viidellä prosentilla yli kahden päivän ajaksi; tai Kuolleisuuden nousu yli kolmeen prosenttiin viikossa
Patologia Muutoksia ylähengitysteissä, joskus ilmapusseissa Munuaismuodossa munuaismuutoksia Valemunijoilla munanjohdinmuutoksia Ei diagnostisia muutoksia
Oireet meillä tartunnan saaneissa emoparvissa Heikentynyt ruokahalu, muutoksia vedenkulutuksessa Linnut apaattisia Töhnäperäisyys Hengitystieoireet Ääntely Korinaa, yskää, vaahtoista silmävuotoa, hengitysvaikeuksia, päänravistelua Muninnanlasku Pudotus nopea, palautuminen hidasta Munien väri vaaleampi Poistuma kohonnut joissakin parvissa Menetetty munamäärä 0,5-5 munaa/kana
Oireet meillä tartunnan saaneissa broileriparvissa Oireita viimeisellä kasvatusviikolla Heikentynyt rehunkulutus, muutoksia vedenkulutuksessa Hengitystieoireet Ääntely Korinaa, yskää Poistuma kohonnut n. 0,4-1 %/ pv Suuria sydänkuolleita (akuutti, krooninen) lintuja, vesipöhöä Seropositiivisia broileriparvia tartunta 2 vk 10 pv ennen teurastusta oireet? Ei aina tulosten perusteella osoitettavia oireita Märkä pehku, epätasaisuus
Diagnoosi Laboratoriodiagnoosi ND ja AI! Viruseristys tai viruksen osoitus (RT-PCR) Koska virustyyppejä paljon, diagnostiikassa virustyypin määrittämisellä suuri merkitys Vasta-aineet verinäytteistä
Näytteenotto Viruseristys tai viruksen osoitus Näytteet heti oireiden alussa Sivelynäyte (20 kpl) kloakasta ja/tai kitalaesta Kuolleista linnuista näytteen voi ottaa henkitorvesta Elinnäytteet Sentinellilinnut
Sentinellilinnut 6-7 kpl negatiivisia lintuja sairaaseen parveen Huom. siirrettävien lintujen salmonella- ja tautitilanne Sivelynäytteenotto (kitalaki ja kloaka) siirrosta 1-2 pv kuluttua, joka toinen päivä, n. viikon ajan
Näytteenotto Verinäytteet 20 näytettä Vasta-aineiden nousu 6-14 vrk:ssa Voidaan seurata myös rokotevasta-aineita ELISA ei kerro virustyyppiä Pariseeruminäytteet; oireiden alussa ja 2 vk kuluttua
Tuloksia 30 tilaa todettu IB-positiivisiksi Vasta-aineita todettu 25 tilalta + 1 epäily Virusosoitus (PCR) 13 tilalta+ 1 epäily 10 tilalla sekä vasta-aineita että viruksen osoitus Satakunta ja Varsinais-Suomi D274 virustyyppi
Tuloksia Broileri Munintakana Emotila 10 2 Tuotantopolvi 12 6
Hoito ja ennaltaehkäisy Hoito Ei lääkehoitoa Tautisuojaus ja hygienia toissijaisten tartuntojen estäminen Terveet linnut Hyvä hoito, ruokinta ja olosuhteet Ammoniakki, pöly, lämpötila Ennaltaehkäisy ETT:n tuontiohjeiden noudattaminen Tautisuojaus Kertatäyttöiset tilat Rokotus Emoperäiset vasta-aineet
Rokotus Oikea rokotusohjelma Rokotteen valinta: tiedä, mitä virustyyppiä vastaan rokotat vain alueen virustyyppejä vastaan Tautitilanteen seuranta Tapettu rokote kerran annettuna ei anna suojaa Oikea annos ja rokotusmenetelmä Paikalinen suoja hengitysteissä tärkeä: sprayrokotus parempi kuin juomavesi Rokotteiden käsittely Rokotusten tehon ja onnistumisen seuranta
Rokotus Onko oikein, että linnut saavat vastustuskyvyn sairastamalla, kun olisi mahdollista myös ennaltaehkäistä sairaus rokottamalla? Oikein suunniteltu ja toteutettu rokotusohjelma parempi kuin nykytilanne, jossa oireita aiheuttava tautivirus leviää hallitsemattomasti