Tulopoliittinen selvitystoimikunta 6.6.2008 Arvioita tulo- ja hintakehityksestä Sisällys sivu Tiivistelmä 2 1 Ansiot 3 2 Hinnat 5 3 Palkansaajien ostovoima 7 4 Teollisuuden kustannuskilpailukyky 9 Liitteet
2 Tiivistelmä Tulopoliittinen selvitystoimikunta on päivittänyt vuosi sitten laatimiaan arvioita ansioiden, hintojen, palkansaajien ostovoiman ja tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyvyn kehityksestä. Joulukuussa 2004 solmittu tulopoliittinen sopimus päättyi 30.9.2007. Liittotasolla solmitut sopimukset ovat suurelta osin voimassa vuoden 2010 alkukuukausiin. Palkansaajien ansiotasoindeksi kohosi vuoden 2006 neljännekseltä vuoden 2007 neljännelle neljännekselle 5,3 % ja v. 2007 keskimäärin 3,4 %. Toimikunnan arvioiden mukaan ansiotasoindeksi kohoaa vuoden 2007 neljänneltä neljännekseltä vuoden 2008 neljännelle neljännekselle 4,7 % ja v. 2008 keskimäärin 5,5 %. Ansiotasoindeksi sisältää eräillä aloilla maksettavaksi sovitut kertaluonteiset erät. Inflaatio on kuluvan vuoden aikana selvästi nopeutunut ja ylitti tammikuussa ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen euroalueen keskimääräisen tason. Hintatasoa ovat alkuvuodesta nostaneet erityisesti elintarvikkeiden ja raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen jyrkkä nousu sekä aikaisempia vuosia suuremmat palkankorotukset ja valmisteverojen korotukset. Jos raakaöljyn euromääräiset hankintakustannukset pysyvät suunnilleen toukokuun lopun tasolla eivätkä elintarvikkeiden hinnat enää merkittävästi muutu, kuluttajahintaindeksi kohoaa v. 2008 keskimäärin 4 %. Palkansaajien ostovoima lisääntyy aiempia vuosia korkeammista palkankorotuksista huolimatta tänä vuonna vain 2½ % eli hitaammin kuin kertaakaan 2000-luvulla. Tämä johtuu lähinnä siitä, että inflaatio kiihtyy eikä tuloverotus aikaisempien vuosien tapaan ole tukemassa ostovoimakehitystä. Tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyky kääntyi v. 2007 laskuun, kun euro vahvistui, tuottavuuden nousu hidastui ja työkustannusten nousu alkoi uusien palkankorotusten myötä vuoden lopulla selvästi nopeutua. Kilpailukyvyn arvioidaan kuluvana vuonna edelleen heikkenevän, ja kehityskuva näyttäisi pysyvän samanlaisena myös ensi vuonna.
3 1 Ansiot Joulukuussa 2004 solmittu tulopoliittinen sopimus päättyi 30.9.2007. Tämän jälkeen palattiin liittokohtaisiin sopimuksiin, joista useimmat ovat voimassa vuoden 2010 alkukuukausiin. Joillakin aloilla, mm. rakennusalalla ja paperiteollisuudessa, sopimuskausi poikkeaa yleisestä linjasta. Tilastotietoja vuoden 2007 ansiokehityksestä on kunta-alan palkansaajista ja yksityisen sektorin tuntipalkkaisista työntekijöistä. Valtion palkansaajien ja yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten palkansaajien osalta ansiokehitysluvut perustuvat toistaiseksi sopimuskorotuksiin sekä arvioituihin palkkaliukumiin ja rakennemuutosten vaikutuksiin. Käytettävissä olevien tietojen ja ansiokehitysarvioiden perusteella ansiot ovat nousseet vuoden 2006 neljänneltä neljännekseltä vuoden 2007 neljännelle neljännekselle 5,3 %, josta sopimuskorotusten osuus on 4,1 prosenttiyksikköä ja liukuman 1,2 prosenttiyksikköä. Vuonna 2007 keskimäärin palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan kohonneen 3,4 % edellisestä vuodesta. Ansiotasoindeksi sisältää sopimukseen perustuvat kertaerät, joiden osuus 2007 neljännen neljänneksen vuosimuutokseen oli 0,7 prosenttia ja koko vuoden 2007 ansiokehitykseen 0,4 prosenttia. Vuoden 2007 neljänneltä neljännekseltä vuoden 2008 neljännelle neljännekselle ansioiden arvioidaan nousevan 4,7 %, josta sopimuskorotusten osuus on 3,6 prosenttiyksikköä ja liukuman 1,1 prosenttiyksikköä. Vuonna 2008 palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan keskimäärin 5,5 % edellisestä vuodesta. Koska vuonna 2008 maksetaan sopimuksiin perustuvia kertaeriä huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2007, kertaerien väheneminen hidastaa vuoden 2008 ansiotasoindeksin vuosinousua viimeisellä neljänneksellä 0,7 prosenttia ja koko vuonna 0,3 prosenttia.
4 Ansiokehitys vuosina 2006-2008 Keskimäärin edellisestä Edellisen vuoden viimeisestä vuodesta, % neljänneksestä, % 2006 2007* 2008* IV/06 IV/07* IV/08* Sopimuspalkkaindeksi 1,7 2,1 4,3 2,0 4,1 3,6 Liukuma ja rakenteelliset tekijät 1,3 1,3 1,2 1,2 1,2 1,1 Ansiotasoindeksi (2000=100) 3,0 3,4 5,5 3,2 5,3 4,7 - Yksityinen sektori 3,0 3,3 5,4 3,2 4,6 5,3 - liukuma yms. tekijät 1,3 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 Teollisuustyöntekijät 2,9 3,6 4,6 3,2 4,2 5,2 - liukuma yms. tekijät 1,1 1,1 1,1 1,3 0,7 1,2 - Valtio 3,4 3,6 6,5 4,1 5,2 6,0 - liukuma yms. tekijät 1,8 1,8 2,0 2,1 1,7 2,1 - Kunnat 3,0 3,6 5,3 2,7 7,9 2,0 - liukuma yms. tekijät 1,2 1,1 0,7 0,7 1,4 0,2 * Tiedot vuoteen 2006 asti ovat lopullisia. Vuodelta 2007 on tilastotietoja kunnilta ja yksityisen sektorin tuntipalkkaisista palkansaajista
2 Hinnat 5 Kuluttajahintojen nousu kiihtyi vain hieman vuoden 2007 aikana. Asuntohintojen sekä korkojen vaikutus kuluttajahintojen nousuun pieneni edellisvuotisesta. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat kohosivat loppuvuonna yli 90 dollariin tynnyriltä, mutta euron vahvistuminen lievensi tästä aiheutuneita hintapaineita. Palkankorotukset ajoittuivat pääosin loppuvuoteen, ja niistä aiheutuneet kustannuspaineet ehtivät vain pieneltä osin purkautua hintoihin. Myöskään elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen jyrkkä nousu ei teollisuuden ja kaupan pitkien sopimusten vuoksi vielä juuri näkynyt kuluttajahintatasolla. Kuluttajahintaindeksi kohosi vuoden 2006 joulukuusta vuoden 2007 joulukuuhun 2,6 % ja v. 2007 keskimäärin 2,5 %. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, jossa eivät näy asuntohintojen eivätkä korkojen muutokset, kohosi vuoden aikana 1,9 % kun nousu euroalueella oli 3,1 %. Kuluvan vuoden aikana inflaation kiihtyminen on voimistunut. Elintarviketeollisuuden ja kaupan uusien sopimusten myötä elintarvikkeiden vähittäishinnat kohosivat tammikuussa 5 %, mikä jo yksin nosti kuluttajahintaindeksiä 0,6 %. Valmisteverojen korotukset nostivat hintatasoa tammikuussa nettomääräisesti 0,3 %. Raakaöljyn hinta kääntyi tammikuussa jyrkkään nousuun, ja dollarin heikkenemistä huolimatta raakaöljyn euromääräiset hankintahinnat ovat kohonneet joulukuun keskitasolta noin 30 %. Lisäksi viime syksyn palkankorotuksista johtuneet kustannuspaineet ovat purkautuneet hintatasoon suurelta osin kuluvan vuoden aikana. Työkustannusten nousua on osaltaan hidastanut sosiaalivakuutusmaksujen aleneminen. Asuntohintojen nousu on edelleen hidastunut ja asuntolainojen keskikorko on kuluvan vuoden aikana pysynyt lähes ennallaan. Vuokratason nousu on hieman nopeutunut. Kuluttajahintaindeksi kohosi vuoden 2007 joulukuusta kuluvan vuoden huhtikuuhun 2,6 %. Vuoden 2007 huhtikuusta indeksi on kohonnut 3,5 %. Vuoden aikana indeksiä ovat nostaneet eniten asumismenot (1,2 %), elintarvikkeiden hinnat (0,8 %) sekä ajoneuvojen polttoaineet (0,5 %). Hintakehitystä on tarkasteltu hyödykkeittäin jäljempänä liitteessä. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosinousu kiihtyi tammikuussa 3,5 prosenttiin, mikä ensimmäisen kerran kuuteen vuoteen ylitti euroalueen inflaation. Huhtikuussa vuosinousu oli 3,3 % eli sama kuin euroalueella keskimäärin. Hinta- ja kustannuspaineet ovat pysyneet suurina myös huhtikuun jälkeen. Öljytuotteiden maailmanmarkkinahinnat ja öljytuotteiden kuluttajahinnat ovat edelleen tuntuvasti kohonneet. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta nousi toukokuun lopulla yli 130 dollariin tynnyriltä, mutta on tämän jälkeen hieman alentunut. Öljyjalosteista erityisesti dieselöljyn hinta on kevään aikana kohonnut jyrkästi, mikä on lisännyt korotuspaineita liikenteen maksuihin. Tuottajahintojen korotuksen vuoksi myös maitotaloustuotteiden hintoja on uudelleen selvästi nostettu. Lokakuussa hintatasoa nostavat päätetyt terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset. Syksyllä myös uudet palkankorotukset alkavat osaltaan lisätä kustannuspainetta.
6 Toukokuussa kuluttajahintaindeksin vuosinousu kohonneekin uudelleen 4 prosentin tienoille. Jos öljytuotteiden hankintakustannukset pysyvät toukokuun lopun tasolla eivätkä elintarvikkeiden hinnat merkittävästi muutu, kuluttajahintaindeksin vuosinousu voisi myös koko loppuvuoden pysytellä 4 prosentin tuntumassa. Vuonna 2008 keskimäärin indeksi kohoaisi samoin 4 %. Kuluttajahintaindeksin arvioitu nousu joulukuusta 2007 joulukuuhun 2008 kaavamaisesti pääasiallisten syiden mukaan ryhmiteltynä Valtion tuloperustemuutokset ½ Asuminen (pl. sähkö ja kevyt polttoöljy) Tuontihinnat (ml. elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat) 1 ½ Muut 1 ¼ Yhteensä 4 Vaikutus indeksin nousuun, % ¾ Edellä olevassa asetelmassa ryhmään Muut sisältyy yksikkötyökustannusten noususta aiheutuva kuluttajahintojen nousu; suuruusluokaltaan tämän arvioidaan olevan noin ¾ prosenttiyksikköä. Loppuvuotta koskeva arvio on herkkä öljytuotteiden hintakehitystä koskeville muutoksille. Esimerkiksi 10 prosentin muutos öljytuotteiden kuluttajahinnoissa muuttaisi hintakehitystä ½ prosenttiyksiköllä tässä arvioidusta. Peruselintarvikkeiden (viljatuotteet, liha ja lihajalosteet, maitotaloustuotteet) osalta vastaavan hinnanmuutoksen vaikutus olisi hieman suurempi. Vuosikeskiarvoon vaikutukset olisivat sitä pienempiä, mitä lähempänä vuoden loppua muutokset tapahtuisivat. Hallituksen päätöksen mukaisesti elintarvikkeiden arvonlisäverokantaa alennetaan 1.10.2009 lähtien. Jos 5 prosenttiyksikön alentaminen siirtyisi täysimääräisesti hintatasoon, elintarvikkeiden hinnat alenisivat 4,3 %, minkä indeksivaikutus olisi -0,6 %. Pohjoismaisissa arvioissa on yleensä oletettu, että alennuksesta siirtyy hintoihin noin 70 %, jolloin indeksivaikutus olisi suuruusluokaltaan -0,4 %. Tupakkapoliittisia lakimuutoksia ja toimia valmisteleva työryhmä on esittänyt, että tupakkaveroa korotetaan vuoden 2009 alusta savukkeiden, sikareiden ja pikkusikareiden sekä piippu- ja savuketupakan osalta noin 10 % ja sätkän osalta noin 25 %. Kuluttajahintaindeksiä tämä nostaisi 0,1 %. Työryhmän esityksen mukaan tupakkaveroa korotettaisiin myös vuoden 2010 alusta.
7 3 Palkansaajien ostovoima Palkansaajien ostovoima lisääntyi 3,5 % vuonna 2007, eli puoli prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Kasvu hidastui lähes yhden prosenttiyksikön edellisestä vuodesta, kun hintojen nousu nopeutui vastaavasti. Toisaalta, keskiansioiden nousu nopeutui merkittävästi edellisvuodesta uusien sopimuskorotusten oltua aiempia suurempia. Työllisyys lisääntyi yhä nopeasti saavuttaen vuosituhannen vilkkaimman kasvuvauhdin. Alkutuotantoa ja liikennettä lukuun ottamatta kaikkien päätoimialojen työllisyys koheni. Myös työvoimapula lisääntyi yhä ja uusien avoimien työpaikkojen määrä nousi korkeimmalle tilastoidulle tasolle. Työttömien määrä väheni 10 %, ja työttömyysastekin laski lähes prosenttiyksikön 6,9 prosenttiin, matalimmaksi sitten vuoden 1991. Erityisen paljon vähentyi naisten ja nuorten työttömyys. 8,0 Palkansaajien ostovoiman muutos (%) ja osatekijöiden vaikutus (%-yksikköä) Keskiansiot Työpanos Tulonsiirrot Veroaste Hinnat Ostovoima 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0 2007 2008 Palkansaajien ostovoiman arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 2½ % eli hitaammin kuin 2000-luvulla kertaakaan, vaikka keskiansioiden nousun arvioidaan olevan vuosituhannen nopeinta. Hintojen nousun arvioidaan olevan selvästi aiempia vuosia nopeampaa, noin 4 %. Tuloverotuskaan ei lisää ostovoiman kasvua, kuten aiemmin tällä vuosituhannella. Työllisyyden arvioidaan v. 2008 kohenevan edelleen, joskin hidastuen, ja työttömyysaste painunee vähän päälle 6 prosenttiin.
ARVIO PALKANSAAJIEN TULOISTA 2005 2006 2007* 2008** milj. milj. milj. milj. 1. Palkkasumma 61936 64898 68700 73400 muutos, % 4,8 6 7 8 2. Tuloverot, lopullinen 18873 19027 19800 21200 muutos, % 0,8 4 7 3. Palkkasumma tuloverojen jälkeen 43063 45871 48900 52200 muutos, % 6,5 6 1/2 6 1/2 4. Saadut tulonsiirrot tuloverojen jälkeen 4602 4638 4650 4710 muutos, % 0,8 1/2 1 1/2 5. Työtulot tuloverojen ja tulonsiirtojen jälkeen 47665 50509 53600 56900 muutos, % 6,0 6 6 1/2 6. Kuluttajahintaindeksi, 1990=100 128,4 130,4 134 139 muutos, % 1,6 2 1/2 4 7. Palkansaajien käytettävissä oleva reaalitulo 4,3 3 1/2 2 1/2 8. Työlliset palkansaajat, tuhatta henkeä 2118 2152 2200 2230 muutos, % 1,6 2 1/2 1 1/2 9. Tehdyt työtunnit, milj. tuntia 3438 3492 3550 3590 muutos, % 1,6 1 1/2 1 10 Käytettävissä oleva reaalitulo henkeä kohti 2,6 1 1
9 4 Teollisuuden kustannuskilpailukyky Suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyky kääntyi v. 2007 laskuun, kun euro vahvistui, tuottavuuden nousu hidastui ja työkustannusten nousu alkoi uusien palkankorotusten myötä vuoden lopulla selvästi nopeutua. Koko tehdasteollisuudessa keskimäärin kustannuskilpailukyky pysyi vielä kolmanneksen pitkäaikaista keskiarvoa parempana, mutta jäi muussa kuin sähköteknisessä teollisuudessa vain viitisen prosenttia pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle. Kilpailukyvyn arvioidaan kuluvana vuonna edelleen heikkenevän, ja kehityskuva näyttäisi pysyvän samanlaisena myös ensi vuonna. Laskelmat perustuvat kilpailijamaiden osalta vuoteen 2006 asti USA:n työministeriön tietoihin sekä tämän jälkeiseltä ajalta Euroopan komission tuoreimpiin arvioihin. Suomen osalta laskelmat pohjautuvat kansantalouden tilinpitoon sekä valtiovarainministeriön kansantalousosaston arvioihin. Seuraavassa kuviossa on verrattu tehdasteollisuuden samassa valuutassa laskettujen yksikkötyökustannusten kehitystä kilpailijamaissa Suomen tehdasteollisuuden vastaavaan kehitykseen. Käyrän kohoaminen merkitsee Suomen tehdasteollisuuden kannalta suhteellisen kilpailuaseman kohenemista (yksikkötyökustannukset kohoavat kilpailijamaissa enemmän kuin Suomessa) ja lasku vastaavasti sen heikkenemistä. Suhteelliset yksikkötyökustannukset 150 140 Tehdasteollisuus 1970-2004=100 OECD 14/ Suomi 130 120 110 100 90 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 koko tehdasteoll. pl. sähkötekninen teoll.
10
11 Tulopoliittinen selvitystoimikunta Liitteet 4.6.2008 Keskeiset ennusteluvut Valtiovarainministeriö, 12.3.2008 2007* 2005 2006* 2007* 2008** 2009** mrd. euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 179 2,8 4,9 4,4 2,8 2,3 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 72 11,8 7,8 4,1 3,2 2,4 Kokonaistarjonta 251 5,1 5,6 4,3 2,9 2,3 Tavaroiden ja palvelujen vienti 80 7,0 11,8 4,8 3,4 2,5 Kulutus 128 2,9 3,1 2,8 2,4 1,9 yksityinen 90 3,3 4,1 3,7 2,8 2,2 julkinen 38 1,9 0,6 0,8 1,5 1,4 Investoinnit 36 3,5 4,7 7,6 3,6 2,3 yksityiset 32 6,3 6,5 8,1 3,2 2,6 julkiset 4-11,1-6,4 3,4 6,9-0,2 Kokonaiskysyntä 251 5,1 5,6 4,3 2,9 2,3 kotimainen kysyntä 170 4,1 3,5 4,2 2,7 2,2 2005 2006* 2007* 2008** 2009** Palvelut, määrän muutos, % 2,4 3,2 3,5 2,8 2,4 Koko teollisuus, määrän muutos, % 3,6 10,5 5,4 3,9 3,1 Työn tuottavuus, muutos, % 1,7 3,4 3,3 2,3 2,4 Työllisyysaste, % 68,0 68,9 69,9 70,6 70,8 Työttömyysaste, % 8,4 7,7 6,9 6,2 5,9 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 0,9 1,6 2,5 3,3 2,2 Ansiotasoindeksi, muutos, % 3,9 3,0 3,3 5,5 4,5 Vaihtotase, mrd. euroa 6,1 8,3 7,8 6,4 5,6 Vaihtotase, % BKT:sta 3,9 4,9 4,4 3,4 2,8 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 2,2 3,1 4,3 4,2 3,5 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 3,4 3,8 4,3 4,0 4,2 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 50,4 48,9 47,5 47,5 47,6 Veroaste, % BKT:sta 43,8 43,4 43,0 42,3 42,0 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 2,7 4,0 5,2 4,5 4,1 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 0,4 0,9 2,0 1,5 1,3 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 41,3 39,2 35,4 32,8 31,2 Valtionvelka, % BKT:sta 38,2 35,3 31,4 28,9 27,4
12 % 12 Bruttokansantuote määrän muutos, % 1997-2009** 10 Kiina 8 6 4 2 Suomi USA Euroalue Venäjä Suomi Euroalue USA 0-2 -4-6 Venäjä Japani 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06* 07* 08** 09** 26.5.2008 VM/KO/UL, lähteet: TK, VM (SK-2008:1) 19612.xls % 18 Työttömyysaste 1980-2009** 15 12 Suomi 9 6 Euroalue 3 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 8.3.2008/VM/KO/UL,ml, lähteet EU, TK, VM (SK-2008:1) 15145.xls
13 1000 henkeä Työvoima ja työlliset trendi 2700 2600 Työvoima 2500 2400 2300 Työlliset 2200 2100 2000 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 20.5.2008/VM/KO/UL, Lähde TK (2008:4) 13507.xls % 80 Työllisyysaste 15-64-vuotiaat 75 70 65 60 55 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 20.5.2008 VM/KO/UL, lähde: TK (2008:4) 10915.xls
14 400 350 300 Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat (HWWA) 2000=100 Energia USD 250 200 150 100 EUR 50 0 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Lähde: HWWA-Institut für Wirtschaftsforschung ja Suomen Pankki 16.5.2008/2008:M4/17186.xls 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat (HWWA) 2000=100 Pl. energia EUR USD 60 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Lähde: HWWA-Institut für Wirtschaftsforschung ja Suomen Pankki 16.5.2008/2008:M4/17186.xls
15 140 120 Raakaöljyn hinta, Pohjanmeren brent, dollari/barreli, spot (dated) Raakaöljyn EUR-hinta Raakaöljyn hinta päivittäin Pohjanmeren brent, dollari/barreli, spot (dated) 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Bloomberg 4.6.2008/VM/UL 15483.xls % 8 6 Kuluttajahintaindeksi ja rakennuskustannusindeksi 12 kuukauden muutos Rakennuskustannusindeksi 4 2 0 Kuluttajahintaindeksi -2 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Lähde: Tilastokeskus 14.5.2008/VM/KO/UL (2008:4) 14072.xls
16 125 Kuluttajahintaindeksi ja teollisuuden tuottajahintaindeksi 1995 = 100 Kuluttajahintaindeksi 115 105 Teollisuuden tuottajahintaindeksi 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Lähde: Tilastokeskus 19.5.2008/VM/KO/UL (2008: 4) 17370.xls 200 Teollisuuden tuottajahintaindeksi alaryhmittäin 1995 = 100 180 160 140 120 100 Energiatuotteet Kokonaisindeksi Muut kulutustavarat Kestokulutustavarat Raaka-aineet ja tuot. hyödykkeet Investointitavarat 80 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Lähde: Tilastokeskus 19.5.2008/VM/KO/UL, Lähde: TK (2008:4) 19656.xls
Kuluttajahintaindeksin nousu huhtikuusta 2007 huhtikuuhun 2008 17 Muutos-% Vaikutus indeksin nousuun 1. Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 6,3 0,85 Viljatuotteet ja leipä 8,3 0,19 Liha 6,6 0,18 Kala 3,5 0,02 Maitotuotteet, juusto, kananmunat 11,3 0,26 Öljyt ja rasvat 10,7 0,03 Hedelmät ja marjat 12,9 0,13 Vihannekset -7,4-0,11 Sokeri, hillot, makeiset 5,2 0,06 Muut ruokavalmisteet 3,7 0,01 Kahvi, tee, kaakao 9,7 0,04 Kivennäisvedet, virvoitusjuomat, mehut 4,3 0,04 2. Alkoholijuomat ja tupakka 5,5 0,28 Alkoholijuomat 7,2 0,25 Tupakka 1,7 0,03 3. Vaatetus ja jalkineet 0,3 0,01 Vaatetus 0,2 0,01 Jalkineet 0,5 0,00 4. Asuminen, vesi, sähkö, kaasu yms 5,6 1,25 Asuntojen vuokrat 4.1 3,8 0,28 Omistusasuminen 4.2 5,1 0,48 Asuntojen hinnat 3,5 0,18 Peruskorjauskustannukset 2,8 0,06 Asuntolainojen korot 12,4 0,23 Vesi ja muut asumispalvelut 2,8 0,06 Sähkö 10,9 0,18 Kevyt polttoöljy 40,7 0,21 5. Kalusteet, kotitalouskoneet, kodinhoito 1,2 0,06 Huonekalut, matot 1,1 0,03 Kodintekstiilit 4,2 0,01 Kodinkoneet -2,2-0,02 Taloudenhoitoon liityvät tavarat ja palvelut 1,9 0,02 6. Terveys 0,3 0,01 Lääkevalmisteet, hoitolaitteet -2,1-0,05 Avohoitopalvelut 3,3 0,06 Sairaalapalvelut 0,0 0,00 7. Liikenne 2,2 0,32 Ajoneuvon hankinta 7.1-7,5-0,32 Uudet autot -6,9-0,11 Käytetyt autot -9,1-0,22 Autojen poltto- ja voiteluaineet 11,5 0,48 Auton huolto ja korjaus 4,0 0,05 Julkinen liikenne 7.3 1,1 0,03 Junaliikenne 3,0 0,01 Tieliikenne 2,6 0,03 Lentoliikenne -2,3-0,01 Laivaliikenne -0,5 0,00 8. Viestintä 0,5 0,02 Postipalvelut 2,6 0,00 Puhelin- ja telekopiolaitteet -15,8-0,03 Puhelin- ja telekopiopalvelut 1,6 0,05 9. Kulttuuri ja vapaa-aika 0,8 0,10 Audiovisuaaliset ja tietojenkäsittelylaitt. -10,5-0,16 Muut kultt. ja vap.aik. liittyvät kestokulutustavarat 2,2 0,02 Urheilu- ja retkeilyvälineet 0,4 0,00 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut 3,8 0,17 Kulttuuripalvelut 3,8 0,06 Rahapelit 3,5 0,07 Sanomalehdet, kirjat, paperitavarat 3,3 0,06 Valmismatkat 0,1 0,00 10. Koulutus 3,0 0,02 11. Ravintot ja hotellit 5,1 0,35 Ravintola- ja kahvilapalvelut 5,0 0,32 Majoituspalvelut 7,3 0,04 12. Muut tavarat ja palvelut 3,2 0,24 Kampaamot ja kauneushoitolat 4,2 0,03 Sosiaalipalvelut 0,5 0,01 Vakuutukset 4,1 0,02 Rahoituspalvelut 6,1 0,14 Kulutusluottojen korot 9,4 0,14 Passit, luvat ym. hallinnolliset maksut 3,7 0,02 Kuluttajahintaindeksi yhteensä 3,5 3,5 Lähde: Tilastokeskus
18 4 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi vuosimuutos, % 3 Euroalue 2 1 0 Suomi -1 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Eurostat 28.5.2008/VM/KO/UL 20968.xls % 4 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 12 kk:n muutos 3 2 Suomi Saksa 1 0 Ruotsi -1 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Lähde: Eurostat ja Tilastokeskus 16.5.2008/20052.xls
19 120 110 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi: elintarvikkeet Suomi 2005 = 100 jalostamattomat elintarvikkeet jalostetut elintarvikkeet 100 90 80 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Eurostat 27.5.2008/VM/KO/UL 20968.xls % 15 10 Vienti- ja tuontihintaindeksit 12 kuukauden muutos Vientihintaindeksi Tuontihintaindeksi 5 0-5 -10-15 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Lähde: Tilastokeskus 19.5.2008/VM/KO/UL (2008:4) 14074.xls
20 105 Vaihtosuhde 1995 = 100 100 95 90 85 80 75 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Lähde: Tilastokeskus 16.5.2008/2008:M4/11605.xls % 8 7 6 SEK FIM USD Pitkät korot 5 4 3 DEM 2 1 JPY 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Lähde: Reuters. 28.5.2008/2008:M4/12943.xls