Kutusoraikkoinventointi 2015 Iijoen vesistön kunnostuspuroilla

Kutusoraikkoinventointi 2015 Iijoen vesistön kunnostuspuroilla Metsähallitus Luontopalvelut 2015 Pirkko-Liisa Luhta, Eero Hartikainen, Matti Suanto, Eero Moilanen

Sisällysluettelo JOHDANTO...3 Kutusoraikoiden inventointien menetelmä...3 1. Kutusorastukset...4 1.1. Vantunlammenoja...4 1.2. Porojoki...4 1.3. Kylmäoja...5 1.4. Alahaapuanoja...6 1.5. Purnunoja...6 1.6. Käärmepuro...6 1.7. Viitaoja...7 1.8. Hoikanoja...7 1.9. Laukkupuro...8 1.10. Harjunalasenoja...8 2. Puron pohjasta kaivetut soraikot...8 2.1. Ohtalamminoja...8 2.2. Sivakkaoja...9 2.3. Vasaoja...9 3. Kunnostuksen jälkeen esiin tulleet soraikot...9 3.1. Nokipuro...9 3.2. Mustanrinnanoja... 10 3.3. Hoikanoja (kunnostuksen jälkeen esiin tulleet soraikot)... 10 3.4. Nällinsuonpuro... 11 3.5. Vauluoja... 11 4. Sähkökalastukset puroilla... 13 5. Tulosten tarkastelu... 15 2

JOHDANTO Iijoen vesistössä on kunnostettu puroja vuodesta 1998 lähtien. Metsätalouden ojitusten aiheuttama hiekan kulkeutuminen puroihin ja purojen kaivaminen ojiksi oli heikentänyt ja kaventanut taimenen elinoloja ja monesta purosta taimen oli myös hävinnyt kokonaan. Aluksi kunnostusten tavoite oli taimenen elinolojen parantaminen, mutta hyvin pian purokunnostusten todettiin vaikuttavan, ei vain puroihin, vaan myös vesitalouteen, riistatalouteen ja laajemmin luonnon monimuotoisuuteen. Siksi kunnostusten päätavoite ei ole ollut yksinomaan taimen, vaan prosessien käynnistäminen, jolla puroluonto pääsee lähemmäs luonnontilaa. Joillakin kunnostetuilla puroilla taimenia on syntynyt hyvin kunnostuksen jälkeen, myös sellaisilla alueilla, josta niitä ei ennen kunnostusta saatu. Toisilla latvapuroilla taimenmäärät eivät kunnostusten jälkeen ole lisääntyneet. Puroilla, joilta taimen oli hävinnyt, sitä ei ole saatu toistaiseksi palautettua lähialueen siirtoistutuksista huolimatta. Syitä voi olla monia. Yksi pullonkaula voi olla kutualueiden kunto. Kunnostuksissa on tehty tai niiden jälkeen syntynyt soraikoita, mutta niiden pysyvyydestä, kunnosta tai toimivuudesta meillä ei ole ollut tietoa. Kun Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen-hankkeestamme Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta jäi pieni summa vielä käytettäväksi, päätimme selvittää asian, laadimme lomakkeen kutusoraikoita varten ja inventoijat matkaan. Työ syntyi kuukaudessa, ja se oli ainoa aika kesästä 2015 jolloin se oli mahdollista, sillä ennen ja jälkeen poikkeuksellisen voimakkaat sateet ja tulvat olisivat tehneet arvioinnin mahdottomaksi. Kutusoraikoiden inventointien menetelmä Iijoen vesistön kunnostettujen purojen kutusoraikoita inventoitiin elo-syyskuussa 2015. Inventoinnit ehdittiin tehdä 19 kunnostetulla purolla. Itäojan ja Kaahlo-ojan kunnostetuilta alueilta ei löytynyt soraikoita. Soraikoita löytyi 17 purolta ja niitä käytiin läpi 95. Soraikoita on syntynyt kunnostetuille puroille kolmella eri tavalla: 1. Kutusorastukset eli soraa on tuotu puroon kunnostuksen yhteydessä ja sora on levitelty sopiville alueille 2. Kunnostuksen yhteydessä on kaivettu puron pohjasta soraa esiin hiekan alta 3. Soraikoita on tullut esiin puron pohjasta kunnostusrakenteiden, mm. poikkisuisteiden ja virranohjaimien, puhdistettua puron pohjaa hiekasta ja mudasta. Inventointi aloitettiin aina puron alajuoksulta ja soraikot numeroitiin juoksevin numeroin alhaalta ylöspäin. Inventoinnissa soraikoilta mitattiin ja arvioitiin erilaisia muuttujia ja soraikot myös valokuvattiin ja paikannettiin GPS:llä. Maastolomake (liite 1.) suunniteltiin tätä työtä varten. Siihen kirjattiin soraikon rakentamisvuosi /puron kunnostusvuosi, soraikon pituus ja leveys sekä pinta-ala, veden syvyys, soraikon paksuus, 3

veden virtausnopeus ja soraikon pohjanlaatu. Soraikon pohjakasvillisuuden peittävyyttä, rannan varjostusta, puhtautta, limoittumista ja iskostuneisuutta arvioitaessa käytettiin asteikkoa 0-5, samaan tapaan kuin olemme käyttäneet puroinventoinneissa kuvaamaan muuttujien voimakkuutta. Arvon 0 muuttuja saa, jos sitä ei ole ja vastaavasti arvon 5, jos muuttuja on voimakkaimmillaan. Näin esim. täysin puhdas soraikko arvioidaan 5:ksi. Myös mahdolliset kunnostusrakenteet kirjattiin ylös ja arvioitiin niiden toimivuutta samalla asteikolla. Jokaisesta soraikosta kirjoitettiin myös lyhyt selostus johon kirjattiin huomioita mm. kunnostusrakenteiden toimivuudesta ja soraikon puhtaudesta. Mittausten ja tietojen tallentamisen jälkeen soraikot tarvittaessa puhdistettiin hiekasta ja mudasta haralla, lapiolla ja jaloin potkimalla. Oli tärkeää saada työ tehtyä ennen taimenen kutuajan alkua. Sorakoiden inventoinnin ja puhdistuksen tekivät Matti Suanto ja Eero Hartikainen. 1. Kutusorastukset 1.1. Vantunlammenoja Vantunlammenoja on kunnostettu vuonna 2006. Kunnostuksen yhteydessä puroon tehtiin useita kutusoraikoita. Puron alaosalle kutusoraikot tehtiin rakennetuille puualustoille ja yläosalle sorat laitettiin suoraan puroon. Soraa ajettiin puroon metsätraktorilla yhteensä noin 12 kuutiota. Purosta inventoitiin kuusi erillistä soraikkoa. Puron alaosalta inventoitiin neljä puulavan päälle rakennettua soraikkoa ja yläosalta kaksi purouomaan rakennettua soraikkoa. Inventoitujen soraikkojen pinta-ala vaihteli vajaasta kahdesta neliöstä 4,5 m²:iin. Tehtyjen soraikkojen paksuus vaihteli kymmenestä kahteenkymmeneen senttiin. Puulavojen päälle tehdyt soraikot olivat paksumpia kuin suoraan puron pohjaan rakennetut. Puron alaosan soraikot olivat huomattavasti huonommassa kunnossa kuin yläosalla. Alaosalla soraikot olivat aika pahoin limoittuneet ja niissä oli myös mutaa. Soraikoiden päälle rakennetut poikkisuisteet eivät pitäneet niitä kunnolla puhtaina. Yläosalla soraikot olivat puhtaampia. Inventoinnin ja mittausten jälkeen alaosan puulavojen päälle rakennetuille sorakoille tehtiin lisää puhtaana pitäviä poikkisuisteita. Kuvapari 1. Vantunlammenojan kutualue 4 ennen ja jälkeen puhdistukseen. 1.2. Porojoki Porojoen kutusorastukset tehtiin vuonna 2006. Soraa jokeen ajettiin metsätraktorilla noin 30 kuutiota, josta tehtiin viisi soraikkoa.niistä inventoinnissa löytyi neljä yhteispinta-alaltaan noin 80 neliötä. Kaksi alinta soraikkoa olivat osin huuhtoutuneet jonnekin alavirtaan. Soraa näistä kohteista löytyi sieltä täältä kivien välistä. Kaksi ylempää soraikkoa olivat yhtenäisiä ja paikallaan pysyneitä. 4

Toiseksi alimman soraikon vieressä koskessa oli ison kiven taakse läjittynyt iso sorapatsas joka oli vedenpinnan yläpuolella ja siinä kasvoi jo kortetta. Soraikot olivat likaisia, kaikissa niissä oli huomattavan paljon mutaa ja ne olivat melko pahoin iskostuneita. Lisäksi varsinkin ylin soraikko oli erittäin pahoin limoittunut. Näille sorakoille ei ole rakennettu mitään virranohjaimia tms. puhtaana pitäviä rakenteita. Kuvapari 2. Porojoen kutualuetta nro. 3 puhdistettuna. 1.3. Kylmäoja Kylmäojalle on tehty kutusorakoita vuosina 2008 ja 2013. Vuonna 2008 kuorma-auto lastista kipattiin tien varteen n. 4m³ soraa, josta sitä ajettiin mönkijällä purolle ja kannettiin miestyönä puroon. Loput sorasta vietiin puroon 2013. Purosta inventoitiin yhdeksän soraikkoa yhteispinta-alaltaan vajaat 70 m². Pahin ongelma on hiekka, joka on peittänyt soraikot alleen monin paikoin. Lisäksi soraikot on rakennuttu suoraan hiekkapatjan päälle. Puusuisteet pitävät soraikkoja melko hyvin puhtaana, mutta niitä pitää olla enemmän, jotta vaikutusalue on laajempi. Kutusoraikkojen tekoa suodatinkankaan tai puulavan päälle kannattaa kokeilla, jotta soraikot eivät ainakaan painu hiekan sekaan. Tehdyt soraikot ovat paksuudeltaan liian ohuita. Kuvat 3. ja 4. Kylmäojan kutualue 2, jossa virranohjaimen taakse on kertynyt hienoa hiekkaa, mutta soraikko on pysynyt lähes puhtaana. Kutualue 4 on pysynyt altakaivajarakenteen ansiosta puhtaana eikä soraikko ollut iskostunut ollenkaan. 5

1.4. Alahaapuanoja Alahaapuanojalle tehtiin kutusoraikot vuonna 2008. Kuorma-autolla tuotiin tien varteen n. 8m³ soraa, josta se ajettiin mönkijällä puroon. Purosta inventoitiin yhteensä yhdeksän soraikkoa, joiden koko vaihteli 4,5 m² kolmeentoista neliöön. Hiekka oli peittänyt noin puolet sorakoista, vaikka ne käytiin puhdistamassa syksyllä 2013. Myös iskostuneisuus oli suurta. Puusuisteet pitävät sorakoita melko hyvin puhtaana, mutta suisteita on liian vähän. Puusuisteita lisättiin kosken alapuolen kutualueille. Soraa on tarpeeksi paksusti. Kuvat 5. ja 6. Alahaapuanojan kutualue 4 oli hyvässä kunnossa ja soraikko oli 25 cm paksu. Seuraava kutualue 5 olikin hiekoittunut ja altakaivajien välissä oli hiekkaa. Ainoa ero oli virrannopeus, joka 4:ssa oli 0,6 m/s ja 5:ssa 0,3 m/s. 1.5. Purnunoja Purnunoja kunnostettiin vuosina 2013-2014. Kutusoraa ajettiin kaksi kuormaa mönkijällä vuonna 2014. Tehdyt soraikot olivat pysyneet hyvin puhtaina. Kolmas kutualue oli syntynyt kaivinkoneella tehtyyn hiekkataskuun, josta hiekka oli poistettu. Kuvapari 7. Purnuojan puhdasta kutusoraikkoa vuosi rakentamisen jälkeen. 1.6. Käärmepuro Käärmepuro kunnostettiin vuosina 2013-2014. Käärmepuroon ajettiin kutusoraa 4 kuormaa mönkijällä vuonna 2014. Purosta inventoitiin yhteensä yksitoista pienialaista soraikkoa, noin puolesta neliöstä kahteen ja puoleen neliöön. Soraikoille rakennetut kunnostusrakenteet, suisteet ja 6

virranohjaimet, toimivat hyvin ja soraikot olivat hyvin puhtaita. Ainoastaan yksi soraikko (nro 3) oli huonossa kunnossa. Siinä oli levää ja mutahuntu päällä. Kuvat 8. Ja 9. Käärmepurolta kutualue 1 ja kutualue 3 puhdistuksen jälkeen. 1.7. Viitaoja Viitaoja kunnostettiin vuonna 2014. Purolle ajettiin noin 150 litraa kutusoraa Hiacella. Sorasta tehtiin kutualue tien ala- ja yläpuolelle. Soran vähyyden vuoksi sorapatjat jäivät kuitenkin varsin ohuiksi. Kutupaikoille tehdyt suisteet toimivat hyvin ja soraikot olivat puhtaita. 1.8. Hoikanoja Hoikanoja kunnostettiin vuosina 2007-2008. Kunnostuksen yhteydessä puroon tehtiin muutamia soraikoita Latvajärven metsäautotien yläpuolella olevaan vesitettyyn luonnonuomaan. Sora tuotiin sankoilla viereisestä kuivilleen jääneestä kaivetusta kanavasta. Purosta inventoitiin kolme rakennettua soraikkoa. Soraikot olivat aika pienialaisia, keskikoko 1,2 m². Soraikot sijaitsivat lähekkäin ja ne olivat pysyneet kohtalaisen hyvin puhtaana. Ylimmissä soraikoissa oli jonkin verran mutaa ja hiekkaa. Lisäksi ylin ja alin soraikko olivat hyvin ohuita, vain kolme ja seitsemän senttimetriä. Keskimmäisessä soraikossa oli paksuutta 15 cm. Kuvat 10. ja 11. Hoikanojan rakennetut soraikot olivat puhtaita. 7

1.9. Laukkupuro Laukkupuro kunnostettiin vuonna 2007. Puron yläosalle tuotiin sora henkilöauton peräkärryllä ja se ajettiin purolle mönkijällä ja lapioitiin puroon mönkijän kärrystä. Soramäärä oli varsin pieni ja suurin osa purolle tuodusta sorasta oli hautautunut hiekkaan. Inventoinnissa purosta löytyi yksi ns. mitattavaksi kelpaava pieni, vajaan neliön kokoinen soraikko ja se oli erittäin ohut, ainoastaan 3 senttiä. Tälläkin soraikolla oli jonkin verran hiekkaa. Mitään puhtaana pitäviä rakenteita soraikolle ei ole rakennettu. 1.10. Harjunalasenoja Harjunalasenojaa on kunnostettu vuosina 2003 ja 2006-2007. Vuoden 2003 kunnostuksessa puroon rakennettiin joitakin sorakoita Vaarakylän tien alapuolelle. Inventoinnissa näistä löytyi yksi soraikko. Muut olivat ilmeisesti peittyneet hiekkaan. Tämäkin inventoitu soraikko oli pahoin hiekoittunut eikä sille rakennetut muutamat matalat poikkisuisteet pystyneet pitämään sitä puhtaana. Sorapatja oli lisäksi ohut ja se kellui paksun hiekkapatjan päällä. Vuosien 2006-2007 kunnostuksissa puroon ei rakennettu yhtään soraikoita. Purosta inventoitiin vuonna 2007 kunnostettu osuus Vaarakylän tien yläpuolella. Yhtään kunnollista kutusoraikkoa ei kunnostetulta alueelta löytynyt. Muutamissa paikoissa soraa oli läjittynyt esim. poikkisuisteen alapuolelle, mutta soraa oli hyvin ohuesti, vain sentti pari ja se hävisi alla olevaan hiekkaan/hiesuun kuin hohtimet kaivoon kun sitä hiukan yritti puhdistaa. 2. Puron pohjasta kaivetut soraikot 2.1. Ohtalamminoja Ohtalammenoja on kunnostettu vuonna 2010. Kunnostuksen yhteydessä puroon rakennettiin useita kutusoraikoita kaivamalla soraa esiin puron pohjasta. Purosta inventoitiin ja mitattiin neljä soraikkoa. Soraikoiden pinta-ala vaihteli puolestatoista neliöstä neljään ja puoleen neliöön. Yhteensä soraikoita mitattiin 14,4 m². Ylintä soraikkoa lukuun ottamatta kutualueet olivat kohtuullisen puhtaita. Soraikoille rakennetut poikkisuisteet ja virranohjaimet toimivat hyvin. Ylimmällä soraikolla veden virtausnopeus oli pieni ja soraikossa oli paljon mutaa. Kaikki inventoidut soraikot olivat melko iskostuneita ja sorapatjan paksuus oli ohut, vain viisi senttiä. Sorapatjan alla oli erittäin kova savipohja kaikissa kutupaikoissa. Kuvat 12. ja 13. Ohtalammenojan kutualueet nro 2 ja 4. 8

2.2. Sivakkaoja Sivakkaoja on kunnostettu vuonna 2011 ja inventoidut kutualueet ovat syntyneet kunnostuksessa puhdistamalla puron pohjan luontainen sora esiin. Näitä soraikoita inventoitiin neljä kappaletta. Kaikki Sivakkaojan soraikot olivat puhtaita ja hyvässä kunnossa. Kuvat 14. ja 15. Sivakkaojan kutualueet olivat puhtaita. 2.3. Vasaoja Vasaoja on kunnostettu vuonna 2010 ja inventoidut kutualueet on puhdistettu esiin puronpohjan maa-aineksista. Pari kutualueista on luonnostaan syntyneitä. Soraikoita inventoitiin kuusi kappaletta. Soraikot olivat pääosin puhtaita ja hyväkuntoisia ja niille rakennetut suisteet ja virranohjaimet toimivat hyvin. 3. Kunnostuksen jälkeen esiin tulleet soraikot 3.1. Nokipuro Nokipuro on kunnostettu 2006 ja inventoidut kutualueet ovat syntyneet puron luontaisesta sorasta. Soraikoita inventoitiin viisi kappaletta. Soraikot olivat pienialaisia, alle puolesta neliöstä reiluun neliöön. Hiekka ja muta haittaavat sorakoiden puhtaana pysymistä. Nokipuroon laskevasta metsäojasta tulee edelleen kiintoaineita puroon. Kuvat 16. ja 17. Nokipurolla kutualueet 3 ja 5 sekä vanhaa puuainesta on tullut esiin hiekan alta kaivajarakenteiden ansiosta ja hiekkaa on tulvittunut puron tulvatasanteille. 9

3.2. Mustanrinnanoja Mustanrinnanoja on kunnostettu vuosina 2006-2007. Inventoiduista kutualueista 2 oli syntynyt vesitettyihin luonnonuomiin. Muut kutualueet olivat kunnostetussa metsäojassa, johon puron virtaus on kääntynyt. Kutusoraikot ovat paksuudeltaan melko ohuita, mutta toki riittäviä pienille taimenille. Sorakoiden puhtaus on erinomainen ja niille rakennetut suisteet toimivat hyvin. Kuva 18. Mustanrinnanojan arviointia kutualueella. 3.3. Hoikanoja (kunnostuksen jälkeen esiin tulleet soraikot) Hoikanojan kunnostetulta alueelta kartoitettiin yhteensä yhdeksän soraikkoa jotka olivat tulleet esille kunnostuksen jälkeen. Näiden sorakoiden yhteispinta-ala oli noin 14,5 m². Osa sorakoista oli syntynyt poikkisuisteiden alapuolelle ja osa tullut esille vesitetyissä luonnonuomissa. Kooltaan soraikot olivat pienialaisia ja sorapatjan paksuus oli yleensä aika ohut, enimmilläänkin vain 15 senttiä. Soraikot olivat kohtuullisen puhtaita. Osassa soraikoissa oli jonkin verran mutaa ja hiekkaa. Poikkisuisteet ja virranohjaimet toimivat kohtuullisen hyvin ja ne soraikot joissa näitä rakenteita oli, olivatkin puhtaimpia. Kuvat 19. Ja 20. Hoikanojalla kunnostuksen ja altakaivajarakenteiden teon jälkeen soraikoita on tullut esiin ja ne ovat pysyneet varsin puhtaina. 10

3.4. Nällinsuonpuro Nällinsuonpuro kunnostettiin vuonna 2008. Kunnostuksen yhteydessä puroon ei tuotu soraa eikä puron pohjastakaan kaivettu soraa esille. Kunnostuksen jälkeen esille tulleita sorakoita inventoitiin purolta yhteensä kymmenen kappaletta. Näiden soraikoiden yhteispinta-ala oli 21,5 m². Soraikoista kolme löytyi vesitetyistä luonnonuomista ja loput kaivetusta kanavasta lähinnä poikkisuisteiden alapuolelta. Soraikoiden paksuus vaihteli viidestä kahteenkymmeneen senttiin ja ne olivat erittäin puhtaita. Vain muutamissa soraikoissa oli hiukan hiekkaa. Soraikoilla olevat kunnostusrakenteet, poikkisuisteet ja virranohjaimet, toimivat erittäin hyvin. Kuvat 21. ja 22. Nällinsuonpuron soraikko nro 7 on paljastunut uudelleenvesitettyyn uomaan ja soraikko nro 9 altakaivarakenteen alapuolelle. Kumpikin olivat puhtaita ja kuohkeita seitsemän vuotta puron kunnostuksen jälkeenkin. 3.5. Vauluoja Vauluoja on kunnostettu vuonna 2009. Kunnostuksen yhteydessä puroon ei tuotu soraa eikä puron pohjastakaan kaivettu soraa esille. Kunnostuksen jälkeen esille tulleita sorakoita inventoitiin purolta kaksi kappaletta. Näiden soraikoiden yhteispinta-ala oli 4,2 m². Molemmat soraikot sijaitsevat Vapahaaran metsäautotien alapuolella kaivetussa kanavassa. Molemmilla soraikoilla rakennetut poikkisuisteet toimivat hyvin ja pitivät soraikot puhtaina. Alemman soraikon sorapatjan paksuus oli 20 cm. Kuvapari 23. Vauluojan esiin tulleet kutualueet ovat puhtaita. 11

Taulukko 1. Yhteenveto purojen (17) kutualueiden (95) inventointituloksesta Kaikki yhteensä 95 295,50 103,60 364,9 53 23 Kaikkien keskiarvo 3,11 1,09 3,8 28,3 10,6 0,35 1,5 0,0 18,1 68,0 12,5 1,2 2,5 3,6 0,3 1,1 3,5 Vauluoja 16.9.2015 2 2009 3,0 0,8 2,1 32,5 14,0 0,4 0,0 0,0 10,0 67,5 22,5 2,5 2,5 4,5 0,0 1,5 2 0 4,5 Nokipuro 15.4.2015 5 2006 1,1 0,7 0,8 17,6 7,0 0,3 2,0 0,0 17,0 77,0 4,0 0,6 2,6 3,0 0,2 1,0 3 2 3,3 Hoikanoja 14.9.2015 9 2007 1,9 0,7 1,6 26,2 7,6 0,2 3,3 0,0 9,4 80,0 7,2 0,9 2,8 3,6 0,3 1,3 4 1 3,5 Vasaoja 11.9.2015 6 2010 1,5 0,9 1,4 32,5 11,3 0,3 0,0 0,0 12,5 80,8 6,7 0,5 2,7 4,2 0,0 0,8 0 1 4,0 Sivakkaoja 10.9.2015 4 2011 3,3 1,7 5,1 37,5 7,8 0,3 0,0 0,0 7,5 78,8 13,8 1,0 3,3 4,5 0,0 0,8 0 1 4,0 Nällinsuonpuro 9.9.2015 10 2008 2,2 1,0 2,1 25,5 11,5 0,3 0,5 0,0 6,0 79,5 14,0 0,9 2,6 4,7 0,0 0,6 5 1 4,5 Mustanrinnanoja 8.9.2015 6 2006 3,8 1,0 3,8 29,2 7,7 0,4 0,0 0,0 10,0 57,5 32,5 2,3 2,8 4,7 0,0 1,0 Hoikanoja(rakennettu) 4.9.2015 3 2008 2,1 0,6 1,2 25,0 8,3 0,2 0,0 0,0 3,3 90,0 6,7 0,3 3,7 4,0 0,0 0,0 Viitaoja 4.9.2015 2 2014 6,0 1,0 6,4 32,5 5,0 0,2 0,0 0,0 5,0 92,5 2,5 0,0 3,0 4,0 0,0 0,0 2 0 2,0 Laukkupuro 4.9.2015 1 2007 1,8 0,5 0,9 20,0 3,0 0,3 0,0 0,0 20,0 80,0 0,0 0,0 4,0 4,0 0,0 0,0 Porojoki 3.9.2015 4 2006 7,4 2,8 19,1 47,5 13,3 0,5 2,5 0,0 2,5 47,5 47,5 2,3 1,0 2,0 2,5 2,8 Harjunalasenoja 2.9.2016 1 2003 3,3 1,5 5,0 25,0 8,0 0,4 0,0 0,0 75,0 25,0 0,0 1,0 2,0 1,0 0,0 1,0 2 0 1,0 Vantunlammenoja 2.9.2015 6 2006 2,9 1,3 3,3 24,2 13,7 0,3 8,3 0,0 14,2 70,0 7,5 2,0 1,3 2,2 2,3 1,0 8 1 2,2 Ohtalammenoja 31.8.2015 4 2010 3,3 1,2 3,9 33,8 5,0 0,2 5,8 0,0 22,5 49,3 22,5 0,5 3,0 3,5 0,0 2,5 2 3 3,3 Purnunoja 31.8.2015 3 2014 4,3 1,0 4,4 56,7 13,3 0,3 0,0 0,0 13,3 78,3 8,3 1,0 1,7 4,3 0,0 0,3 Käärmepuro 1.9.2015 11 2014 1,6 0,8 1,2 29,6 13,6 0,5 0,0 0,0 9,5 76,8 13,6 2,2 2,5 4,4 0,2 0,0 1 2 3,7 Ala-Haapuanoja 28.8.2015 9 2008 4,6 1,7 7,5 16,8 16,7 0,4 1,3 0,0 43,1 44,4 11,1 0,7 2,6 3,0 0,0 2,2 14 2 3,4 Kylmäoja 26.8.2015 9 2008 4,9 0,9 4,6 25,0 8,2 0,5 0,0 0,0 52,2 47,8 0,0 1,0 2,7 2,4 0,3 1,9 10 11 3,7 Puro Pvm Kutualueet kpl Soraikon rakentamisvuosi Puron kunnostusvuosi Soraikon keskipituus Soraikon keskileveys Soraikon pinta-ala m², keskiarvo Veden syvyys Soraikon paksuus Virtausnopeus m/s Muta O % Savi A % Hiekka SG % Sora GF-CF % Kivet Cg-B2 % Pohjakasvillisuuden peittävyys (0-5) Rannan varjostus (0-5) Puhtaus (0-5) Limoittuminen (0-5) Iskostuneisuus (0-5) Poikkisuistee kpl Virranohjaimet kpl Toimivuus (0-5) Pohjanlaatu Soraikon nykytila Rakenteet KUTUALUESEURANTA 2015 Iijoen vesistön kunnostetuilla puroilla 12

4. Sähkökalastukset puroilla Iijoen vesistössä puroinventointien ja eri kunnostus- ja tutkimushankkeiden yhteydessä on sähkökalastuksia tehty noin 330 koealalla, lähes 150 purolla. Purokunnostusta ennen on sähkökalastettu ja sen jälkeen, mutta seuranta ei kohteiden suuresta määrästä ja resurssien vähäisyydestä johtuen ole ollut riittävää ainakaan omasta mielestämme. Samaan aikaan sähkökalastuksia Iijoen alueella on tehty myös uiton kunnostusten seuraamiseksi ja Iijoen vaelluskalojen palauttamishankkeiden yhteydessä. Kutualueseurannan yhteydessä oli tavoite sähkökalastaa kunnostettuja puroja, mutta koealojen määrä jäi 25:een, koska sateet nostivat puroissa virtaaman nopeasti ja purot tulvivat. Näin jäi monta puroa kalastamatta. Tulosten osalta jäimme miettimään monella kohteella, kuinka voimakas tulvakesä on vaikuttanut vastakuoriutuneiden taimenen poikasten pysymiseen puroissa. Karkeasti ottaen näytti siltä, että vastakuoriutuneita oli tavanomaista vähemmän ja 1+ ja vanhempia vuosiluokkia suhteessa enemmän. Kesän 2015 aikana lukuisat purot tulvivat keväästä saakka pitkälle elokuuhun. Taulukkoon 2. on kerätty kaikkien kunnostettujen purojen sähkökalastustulokset. Jos purossa on ollut ennen kunnostusta edes harva taimenkanta, kunnostuksen jälkeen tiheydet ovat yleensä kasvaneet ja taimen on levittäytynyt sellaisillekin alueille takaisin, jossa sitä ennen kunnostusta sähkökalastuksissa ei ole saatu. Kuva 24. Puronieriää löytyy istutettuna neljästä kunnostetusta purosta. Vieraslaji leviää ja syrjäyttää helposti alkuperäistä taimenta. Istutukset on tehty vuosikymmeniä sitten. Seuraavan sivun taulukkoon 2. on koottu kaikkien Iijoen kunnostettujen purojen sähkökalastukset. Taulukossa on vain taimenen, harjuksen ja nieriän tiheydet kpl/aari. 13

Taulukko 2. Kalatiheydet kpl / aari Puro / koealatunnus Vuosi Taimen Puronieriä Harjus puron kunnostusvuosi 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Huom! Lauttaoja 205 2,8 15,4 11,8 207 0,0 0,0 0,0 208 12,1/0,7 221 3,0 3,8 319 4,3 6,3 320 0,0 Kanervaoja 235 4,5 11,1 7,0 16,0 237 4,5 0,0 3,6 Harjualasenoja 234 19,6 5,9 4,1 552 6,4 4,0 553 0,0 Nokipuro 391 0,0 0,0 392 0,0 555 46,2 7,1 583 18,8 Mustarinnanoja 387 4,2/6,9 1,1/1,1 5,3 388 0,0 1,7 0,0 389 0,0 0,0 0,0 Säkkisenoja 361 13,0 1,3 362 8,9 7,7 363 40,2 0,7 421 11,2 532 11,5 533 1,2 Vantunlammeno. 372 1,9 8,3 373 1,4 0,0 374 0,0 1,7 3,0 554 0,0 581 0,0 Laukkupuro 344 0,0 14,3 345 68,9 550 8,6 551 3,5 Kylmäoja 353 2,9 8,7 354 4,2 355 12,1 356 205,9 39,4 357 13,9 10,3 Hoikanoja 358 0,0 0,0 1,3 5,0 0,0 Siirretty 136 359 3,3 0,0 taimenta 360 2,3 Latvaojasta 530 0,0 v. 2008 Alahaapuano. 210 7,6 233 36,4 333 0,0 334 17,3 11,1 335 27,9 24,0 16,5 336 54,5 337 20,2/0,9 338 17,1/1,3 339 32,5 Itäoja 313 0,0 Siirretty 306 500 0,0 0,0 taimenta 501 0,0 v. 2009 Hanhioja 522 0,0 Nällinsuonpuro 230 0,0 Siirretty 35 504 0,0 0,0 taimenta 505 0,0 Ylähaapuasta 506 0,0 v. 2009 Kaahlo-oja 406 4,3 Vauluoja 403 0,0 0,0 Keskijärvenoja 577 0,0 578 0,0 Ohtalammenoja 475 1,3 476 0/2,1 1,6 477 2,9/2,9 Mätässuonoja 579 0,0 5,9 580 2,8 7,1 Vasaoja 400 33,8 401 43,1 Sivakkaoja 490 81,6 491 22,7 582 14,6 Lihaoja 492 0,0 493 0,0 Rytioja 494 0,0 Törrönoja 559 0,0 560 0,0 Halmeoja 514 1,7 2,8 515 0,0 1,5 Käärmepuro 379 0,0 0,0 380 10,0 0,0 381 11,1 5,0 3,6 480 0,0 535 1,5 18,6 Purnuoja 471 10,0 472 2,9 6,3/4,2 534 4/6 Saarioja 495 0,0 Viitaoja 557 0,0 558 0,0 Vaaraoja 399 7,5/1,9 556 0,0 Koivukoskenp. 548 55,0/40,0 549 3,7/29,6 Ulkuoja 396 0,0 1995 397 0,0 531 0,0 14

Taimenkannan tiedetään kadonneen kokonaan elinympäristömuutosten seurauksena monista puroista. Muutamaan tällaiseen olemme kunnostuksen jälkeen, vuosina 2008-2009, siirtoistuttaneet läheisestä purosta sähkökalastamalla pyydettyjä taimenia. Siirtoistutettuja taimenia on saatu myöhemmin, mutta yhdessäkään kohteessa niistä ei ole todettu syntyneen luonnonpoikasia. Myös ensimmäisenä, vuonna 1995 kunnostettuun Ulkuojaan on istutettu vastakuoriutuneita taimenia, mutta niistä ei ole syntynyt puroon taimenkantaa. Elinympäristön tilan parantaminen on tuloksekkaampi tapa parantaa taimenkannan tilaa kuin istuttaminen. 5. Tulosten tarkastelu Tarkastetut 95 kutualuetta olivat odotettua paremmassa kunnossa. Aikaa kunnostuksista ja sorastuksista oli kulunut pisimmillään 12 vuotta ja tuoreimmat olivat edelliseltä kesältä. Purojen soraikot olivat pysyneet keskimäärin kohtuullisessa kunnossa. Ne olivat varsin puhtaita, limoittumista ei juuri ollut tapahtunut eivätkä soraikot olleet iskostuneet. Sorapatjan paksuus oli vain noin 10 cm (3-25 cm), mutta puroilla se voi olla riittäväkin. Virtausnopeus suurimmalla osalla soraikoista oli 0,25-0,4 m/s, joka riitti kunnostusrakenteiden toimivuuteen ja pitämään kutualueet kohtalaisessa kunnossa. Puhtaus kasvoi mitä suurempi oli virrannopeus. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 m/s 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 N=14 N=40 N=21 N=8 N=7 N=4 Virtausnopeus Puhtaus Iskostuneisuus Rakenteiden toiminta Kuva 25. Kutualuiden kunto suhteessa virrannopeuteen Iijoen kunnostetuilla puroilla. Pystyakselilla asteikko 0-5, jolla arvioitiin muuttujien voimakkuutta. Keskimääräistä paremmin pysyivät puhtaana ja toimivat ne soraikot, joita ei oltu tuotu puroon, vaan jotka olivat paljastuneet kunnostusrakenteiden alapuolelle. Jos puroon tuodaan soraa, on tarpeen myös tehdä sen yläpuolelle rakenteita, jotaka pitävät soraikolla riittävän virtaaman ja pitävät soran puhtaana. Altakaivajarakenteet toimivat hyvin ja puhdistivat hiekkaan peittyneitä soraikoita. Se on myös hyvin kustannustehokas tapa hiekoittuneiden purojen kunnostamiseen. Hannu Marttila ja Simo Tammela ovat tutkineet Iijoella käyttöön otettua kunnostusmenetelmää. 15

Kuva 25. Altakaivarakenteen rakenne ja toiminta (kuvat Hannu Marttilan väitöskirjasta 2010) Suomen Akatemian rahoittamassa REFFECT-hankkeessa 2012 2016 (Oulun yliopisto, SYKE, Metsähallitus) on tutkittu purokunnostusten vaikutusta ekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan Iijoen kunnostetuilla puroilla. Vaikka kunnostuksissa on puuta lisätty puroihin ja sen seurauksena hiekan määrä on vähentynyt, puuainesta tulisi lisätä enemmän, että se olisi lähempänä luonnontilaista puroa. Toisaalta puurakenteet toimivat tehokkaimmin tulvien aikana ja jokainen tulva poistaa purosta lisää hiekkaa ja tilanne paranee vuosien mittaan. Mutta mitä enemmän puuainesta, sen puhtaampana puro ja kutualueet pysyvät. Kun taimen kutee purossa, se myös osaltaan pitää soraikot puhtaana joka vuosi kaivaessaan kutukuoppia. 16

Rakenteet Soraikon nykytila Pohjanlaatu Liite 1. Maastotiedot: Puro Koordinaatti x Koordinaatti y Kutualue nro /klo Rakentamisvuosi Purojakso nro Pituus m Leveys m Pinta-ala m² Veden syvyys cm Soraikon paksuus cm Virtausnopeus m/s Muta O% Savi A% Hiekka SG% Sora GF-CF% Kivet CG-B2% Pohjakasvillisuus Pohjakasvillisuuden peittävyys (0-5) Rannan varjostus (0-5) Likaaja (O,A,SG) Puhtaus (0-5) Limoittuminen (0-5) Iskostuneisuus (0-5) Kuvausaika Poikkisuiste Virranohjain Toimivuus (0-5) Yleiskuva 17