NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1
SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA... 2 4. VEDENOTTAMOTIEDOT... 2 5. POHJAVESIPUTKITIEDOT... 3 6. MAAPERÄTUTKIMUKSET. 5 7. JOHTOPÄÄTÖKSET...... 5 8. YHTEENVETO 6 LIITTEET: LIITE 1: Raviradan vedenottamon analyysitulos 4.3.2010 LIITE 2: Pohjavesiputkien mittaus- ja asennuskortit: putket 303, 305, 307 ja 309 LIITE 3: Pohjavesiputkinäytteiden analyysitulokset 4.6.2010 LIITE 4: LIITE 5: LIITE 6: Pohjavesiselvitykseen liittyvät lisäkairaukset (näytteenottolomakkeet 3 kpl) Taulukoiden 4, 5 ja 6 tutkimuspisteiden laboratoriotutkimusselosteet Pohjavesikokouksen 9.6.2010 muistio LIITE 7: Pohjatutkimuskartta 1:10 000 LIITE 8: Suunnitelmakartta plv. 600 2 400 (1:2 000) LIITE 9: Suunnitelmakartta plv. 2 400 4 100 (1:2 000) Kansikuva: Maaperätutkimuksia Destian porakonekairalla tutkimuspisteessä 1025 9.6.2010. 16.3T-1
1 1. JOHDANTO Napan pohjavesialue sijaitsee aivan I Salpausselän eteläpuolella. Napan alueen maaperä on pintaosaltaan suurimmaksi osaksi saviainesta, osaksi myös hiekkaa ja soraa. Alueen pintaosaltaan lajittuneet maa-ainekset on monin paikoin kaivettu pois. Paikoin soranotto on ulottunut pohjavedenpinnan alapuolelle. Napan pohjavesialue muodostuu kahdesta alueesta: Nappa A ja Nappa B. Napan pohjavesialue on I-luokan pohjavesialue eli vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Nykyinen valtatie 6 sijaitsee Napan pohjavesialueella (Nappa B) noin 1,4 kilometrin matkalla. Pohjavesialueella on kaksi vedenottamoa. Raviradan vedenottamo toimii varavedenottamona ja Varuskunnan vedenottamo on suljettu. Raviradan vedenottamon kloridipitoisuus on ollut tasolla 20 25 mg/l. Laadittavan tiesuunnitelman mukaisesti valtatien 6 uusi tielinjaus rakennetaan (Napan pohjavesialueen kohdalla) noin 30 50 metrin etäisyydelle, nykyisen tielinjan länsipuolelle. Tuleva valtatie 6 sijaitsee Napan pohjavesialueella noin 1,3 kilometrin matkalla. Uusi tielinjaus loppuu noin Napan pohjavesialueen pohjoispään kohdalla, jonka jälkeen valtatien 6 tielinjaus ja leveys noudattavat nykyisen tien linjausta (pohjatutkimuskartta liite 7). Laadittavan tiesuunnitelman pituusleikkauksen perusteella Napan pohjavesialueen vedet johdetaan valtatien kohdalla etelään. Lisäksi tie tulee sijaitsemaan lähes koko matkaltaan kallioleikkauksessa. Tässä tutkimuksessa selvitetään Napan pohjavesialueen (Nappa B) suojaustarve valtatien 6 kohdalla. Tutkimuksen tilaaja on projektipäällikkö Vesa Koistinen Kaakkois-Suomen ELY:n Liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualueelta. Tutkimuksen tilaaja kiittää Vesa Koistista kannustavasta suhtautumisesta projektin onnistumiseen. 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA Napan pohjavesialue sijaitsee Viipurin rapakivigraniittialueella (ns. Viipurin batoliitti), jossa vallitsevana ovat karkearakeiset rapakivigraniitit (viborgiitti, tumma viborgiitti, pyterliitti, porfyyrinen rapakivigraniitti). Näiden kivilajien osuus on noin 90 % koko batoliitin kallioperästä ja suurin osa on viborgiittia, noin 76 %. Napan alueen kallioperä on viborgiittia. Viborgiitille on tyypillistä, että siinä on hyvin runsaasti muutaman senttimetrin läpimittaisia plagioklaasimanttelin ympäröimiä kalimääsälpäovoideja. Kalimaasälpäovoidien sisältämän hematiittipigmentin johdosta viborgiittien yleisväri on vaalean ruskea punaisen ruskea. Viborgiittien mineraalikoostumus on seuraava: kalimaasälpä 46-55 %, kvartsi 21-28 %, plagioklaasi 15-20 %, biotiitti 2-4 % ja sarvivälke 4-6 %. Lisäksi rapakivigraniiteissa ja siten myös viborgiitissa esiintyy yleisesti fluoriittimineraalia, joka aiheuttaa monin paikoin (myös Napan alueella) pohjavedessä korkeita fluoriittipitoisuuksia. Viborgiittiselle kallioperälle on tyypillistä rapautumien, murrosten ja rakoilujen esiintyminen. Napan alueella näitä kallioperän piirteitä esiintyy pohjaveden muodostumisalueen kohdalla, molemmin puolen valtatien 6 kallioleikkauksia. Napan alue kuuluu geomorfologisesti (maaperämuodoiltaan) I Salpausselän alueen eteläpuoliseen vyöhykkeeseen. Tälle alueelle on tyypillistä lajittuneiden hiekka-sorakerrosten esiintyminen yhdessä savi- ja silttikerrosten kanssa. Hiekka-sorakerrokset ovat tyypillisesti savi-silttikerrosten alla. 16.3T-1
2 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA Napan pohjavesialue jakaantuu kahteen alueeseen: Nappa A ja Nappa B. Valtatie 6 sijaitsee Nappa B:n pohjavesialueella noin 1,4 kilometrin matkalla. Pohjavettä johtavat hiekkasorakerrostumat sijaitsevat tiiviiden savi-silttikerrosten alla. Pohjavesi muodostuu kallioalueiden liepeillä sijaitsevissa lajittuneissa hiekka-sorakerroksissa. I Salpausselän alueelta saattaa olla hydrogeologinen yhteys Napan alueelle. Alueella on ollut soranottoa, joka paikoin on ulottunut pohjavedenpinnan alapuolelle. 4. VEDENOTTAMOTIEDOT Napan pohjavesialue on I-luokan pohjavesialue eli vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Nappa A:n pohjavesialueella sijaitsee Nuuttilan vedenottamo, joka toimii varavedenottamona. Nappa B:n pohjavesialueella sijaitsee Varuskunnan ja Raviradan vedenottamot. Varuskunnan vedenottamo on suljettu, Raviradan vedenottamo toimii varavedenottamona. Nappa A:n pohjavesialueen kokonaispinta-alaksi on laskettu 2,25 km 2, josta muodostumisalueen pinta-ala on 0,82 km 2. Kokonaisantoisuus on noin 500 m 3 vuorokaudessa (noin 183 000 m 3 vuodessa). Nappa B:n pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 2,21 km 2, josta muodostumisalueen pintaala on 0,86 km 2. Kokonaisantoisuus on noin 550 m 3 vuorokaudessa (noin 200 000 m 3 vuodessa). Taulukossa 1 on esitetty Raviradan ja Varuskunnan vedenottamoiden kloridipitoisuudet ja sähkönjohtavuudet. Vedenottamoiden kloridipitoisuuksia on määritetty hyvin harvoin. Sähkönjohtavuusarvojen perusteella Raviradan vedenottamon kloridipitoisuus on säilynyt 2000-luvalla samalla tasolla, noin 25 mg/l. Varuskunnan vedenottamon kloridipitoisuus 2000-luvulla on ollut samalla tasolla kuin vuonna 1990, noin 35 mg/l. Viime vuosina Varuskunnan vedenottamon vedestä ei ole tehty vesianalyysejä, koska vedenottamo on suljettu. Taulukko 1. Raviradan ja Varuskunnan vedenottamoiden kloridipitoisuudet ja sähkönjohtavuudet. Vuosi Raviradan vedenottamo Varuskunnan vedenottamo Kloridi Sähkönjohtavuus Kloridi Sähkönjohtavuus mg/l ms/m mg/l ms/m 1990 - - 36-2001 - 11 - - 2002 20-35 - 2003-13 - 25 2004 - - - 24 2005-11 - 22 2006-17 - 23 2007-15 - 22 2008-12 - 24 2009-16 - - 2010 25 15 - - 16.3T-1
3 5. POHJAVESIPUTKITIEDOT Toukokuussa 2010 Destia Oy asensi Napan alueelle neljä pohjavesiputkea: 303, 305, 307 ja 309. Pohjavesiputket sijaitsevat valtatien 6 itäpuolella, noin 7 10 metrin päässä päällysteen reunasta. Poikkeuksena putki 309, joka sijaitsee noin 2,5 metrin päässä päällysteen reunasta. Tämä putki sijaitsee suunnitellun alikulkukäytävän S2 kohdalla (kuva 1). Kaikki neljä pohjavesiputkea asennettiin Napan pohjavesialueen pohjoispuolelle. Tarkoituksena oli selvittää tarkemmin alueen maaperän laatu ja mahdollinen pohjaveden muodostuminen tällä alueella. Putkien sijainti on esitetty tutkimuskartassa. Pohjavesiputkia ei asennettu Napan pohjavesialueelle, valtatien 6 kohdalle. Suoritettujen kairausten ja maastokäyntien perusteella oli käynyt selville, että pohjavesialueella kallionpinta on lähellä maanpintaa. Tähän pohjavesiselvitykseen liittyen Napan alueella tehtiin lisäkairauksia. Pohjavesiselvitykseen liittyvät kairaukset on esitetty luvussa 6. Pohjavesiputkista otettiin vesinäytteet 4.6.2010. Vesinäytteistä määritettiin KCL Kymen Laboratorio Oy:ssä kloridipitoisuus ja sähkönjohtokyky. Pohjavedenpinnan korkeudet mitattiin 4.6. ja 8.10.2010. Tutkimustulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukon tuloksista voidaan havaita, että pohjavesiputkien kloridipitoisuudet ovat melko korkealla tasolla: 29 430 mg/l. Pohjavesiputkien mittaus- ja asennuskortit ovat liitteenä 2. Taulukossa 3 on esitetty pohjavesiputkien kohdan maaperä ja kallionpinnan syvyys. Pohjavesiputkien 303, 305 ja 307 alueella maaperän pintaosa on tiivistä saviainesta, joka estää pintavesien ja siten myös tiesuolan kyllästämien pintavesien tehokkaan suotautumisen. Pohjavesiputken 309 kohdalla sen sijaan maaperä on karkeaa moreenia ja siten myös pintavesien suotautumista tapahtuu tässä kohdassa. Pohjavesiputkien 303 309 välisellä alueella esiintyy kallioperän murros, noin 700 metrin matkalla. Kallionpinta on noin 10 metrin syvyydellä maanpinnasta. Murroksen suuntaa ei voida selvittää nyt olemassa olevien tietojen pohjalta, mutta murros saattaa olla noin pohjoiseteläsuuntainen. Kuva 1. Pohjavesiputki 309 lähellä Korian risteystä. 16.3T-1
4 Taulukko 2. Napan alueelle vuonna 2010 asennetuista pohjavesiputkista 303, 305, 307 ja 309 mitatut kloridipitoisuudet ja sähkönjohtavuudet, sekä pohjaveden korkeustasot. Putkien sijainti on esitetty pohjatutkimuskartassa (liite 7) ja putkien kohdan maaperätiedot taulukossa 7 (P303, P305, P307 ja P309). Vesinäytteet 4.6.2010 Pohjavesipinta metriä merenpinnan yläp. / Pohjavesiputki Kloridi Sähkönjohta- Pohjavesipinta metriä maanpinnan alap. PVP mg/l vuus ms/m Pvm. 4.6.2010 Pvm. 8.10.2010 303 430 144 73,26 / 3,14 72,26 / 4,14 305 89 39 69,67 / 5,08 69,03 / 5,72 307 29 20 69,70 / 2,29 68,83 / 3,16 309 55 35 72,14 / 2,33 71,17 / 3,30 Taulukko 3. Maaperä ja kallion syvyys pohjavesiputkien 303, 305, 307 ja 309 kohdalla. 303 Maalaji 305 Maalaji 307 Maalaji 309 Maalaji Syvyys: Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0-0,7 Tv 0-4,5 Sa 0-1,5 lasa 0-1,0 srhkmr 0,7-4,5 lasa / lisa 4,5-7,0 Hk 1,5-6,2 sasi 1,0-3,6 sihk 4,5-8,5 hksi / Si 7,0-8,5 Sr 6,2-8,5 Hk 3,6 - Ka 8,5-9,6 Sr 8,5-9,5 Hk 8,5-10,2 srhkmr 9,6 - Ka 9,5-10,8 Sr 10,2 - Ka 10,8 - Ka Maalajilyhenteet: Tv=turve; lasa=laiha savi; lisa=lihava savi; hksi=hiekkanen siltti; Si=siltti; Sr=sora; Ka=kallio; Sa=savi; Hk=hiekka; sasi=savinen siltti; srhkmr=soranen hiekkamoreeni; sihk=silttinen hiekka 16.3T-1
5 6. MAAPERÄTUTKIMUKSET Tiesuunnitelmaan liittyen alueella tehtiin paino- ja porakonekairauksia. Lisäksi muutamasta pisteestä otettiin maaperänäytteet laboratoriomäärityksiä varten. Laboratoriotutkimusselosteet ovat liitteenä 5. Kairauksia tehtiin pääasiassa uuden, suunnitellun tielinjan kohdalla. Pohjavesiselvitykseen liittyen lisäkairauksia tehtiin nykyisen tielinjan molemmin puolin. Pohjavesiselvityksessä käytetyt maaperätutkimuspisteet ja maaperän laatu on esitetty taulukoissa 4, 5 ja 6. Tutkimuspisteiden sijainti on esitetty pohjatutkimuskartassa (liite 7), sekä suunnitelmakartoissa (liitteet 8 ja 9). Pohjatutkimuskartassa on esitetty Napan (Nappa B) pohjavesialueen raja, sekä pohjaveden muodostumisalueen raja. Taulukossa 4 on esitetty pohjavesialueen eteläpuolella tehdyt maaperätutkimukset, taulukossa 5 pohjaveden muodostumisalueella tehdyt maaperätutkimukset ja taulukossa 6 pohjavesialueen pohjoispuolella tehdyt maaperätutkimukset. Pohjavesialueen eteläpuolella (plv 1400 1830) maaperä muodostuu paksuista savikerroksista, jotka ulottuvat ylikulkusillan kohdalle (pisteet P107 P208). Tämän jälkeen, ylikulkusillan pohjoispuolella, maaperäkerrokset ohenevat ja lähellä pohjaveden muodostumisaluetta kallionpinta on noin 2 4 metrin syvyydellä (P112 P114), taulukko 4. Pohjaveden muodostumisalueella (plv 1830 2900) maaperän paksuus on hyvin ohut. Kallionpinta on yleensä 0 2 metrin syvyydellä. Maaperä on pääasiassa moreenia ja soraa (taulukko 5). Tutkimusalueella ei siten tapahdu pohjaveden muodostumista. Pohjavesialueen pohjoispuolella (plv 2900 3790) maaperä on paksuinta alueen keskikohdan alueella, jossa on todennäköisesti pohjois-eteläsuuntainen murros tutkimuspisteiden 303 309 välisellä alueella, kuten aikaisemmin todettiin. Maaperä on pintaosaltaan tyypillisesti savea ja saven alla esiintyy vettä johtavia, lajittuneita maakerroksia (hiekkaa, soraa, karkeaa moreenia), taulukko 6. 7. JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimusalueella suoritettujen maaperätutkimusten perusteella Napan pohjavesialueella, nykyisen valtatien kohdalla, kallioperä on hyvin lähellä maanpintaa. Maapeitteen paksuus on tyypillisesti alle kaksi metriä ja monin paikoin esiintyy avokallioita. Tulevan valtatien kohdalla maapeitteen paksuus on vielä pienempi. Alueella ei siis muodostu pohjavettä. Pohjavesiselvitykseen liittyen tehtiin myös lisätutkimuksia Napan pohjavesialueen pohjoispään ja Napan risteyksen (Korian risteys, maantie 359) välisellä alueella. Alueen eteläpäässä on kallioperä lähellä maanpintaa, mutta tutkitun alueen keskikohdan alueella maaperä muodostuu pintaosaltaan paksuista savikerroksista (yleensä 4 6 metriä) ja savikerroksen alla olevista hiekkaja sorakerroksista. Savikerrokset ovat erittäin vähän vettä läpäiseviä ja siten estävät esimerkiksi tiesuolan joutumisen pohjaveteen. Tälle alueelle, valtatien 6 itäpuolelle, asennettiin neljä pohjavesiputkea. Kloridipitoisuudet olivat korkeat: 29, 55, 89 ja 430 mg/l. Alhaisin kloridipitoisuus (29 mg/l) johtuu todennäköisesti siitä, että tämä putki ei ole asennettu kallioon asti kuten on asennettu muut pohjavesiputket. Pohjavesiputkien alueella on todennäköisesti kallioperän murrosvyöhyke noin 700 metrin leveydeltä, johon on kasaantunut mannerjäätikön sulamisvaiheessa hiekkaa ja soraa ja päälle Baltilai- 16.3T-1
6 sen jääjärvivaiheen aikana saviainesta. Kallionpinta on noin 10 metrin syvyydellä maanpinnasta. Alueelta saattaa olla hydrogeologinen yhteys I Salpausselän alueelle. Murroksen suuntaa ei voida selvittää nyt olemassa olevien tietojen pohjalta, mutta murros saattaa olla noin pohjois-eteläsuuntainen. Siten pohjavesiputkien kohonneisiin kloridipitoisuuksiin on saattanut vaikuttaa valtatien 7 ja valtatien 6 ja 7 välisen maantien 359 talvisuolaus. Osaltaan pohjavesiputkien kohonneisiin kloridipitoisuuksiin on saattanut vaikuttaa valtatien länsipuolella sijaitseva vanha kaatopaikka. Osaksi myös valtatien 6 talvisuolaus. 8. YHTEENVETO 9.6.2010 pidettiin kokous Napan pohjavesialueen suojaustarve valtatien 6 kohdalla. Kokouksen päätös oli seuraava: Kaakkois-Suomen ELY:n Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen näkemys on se, että Napan pohjavesialueelle ei tarvitse rakentaa pohjavesisuojauksia. Laadittavassa tiesuunnitelmassa on kuitenkin huomioitava kuivatus siten, että pintavedet eivät pääse lammikoitumaan varsinkaan kallioleikkausten kohdalla. Kokousmuistio on liitteenä 6. 16.3T-1
7 Taulukko 4. Napan pohjaveden muodostumisalueen eteläpuolella (plv 1400-1830) tehdyt maaperätutkimukset valtatien 6 kohdalla. Taulukoiden 4, 5 ja 6 tutkimuspisteiden sijainti on esitetty pohjatutkimuskartassa (liite 7) ja suunnitelmakartoissa (liitteet 8 ja 9). P107 Arvioitu Labora- P108 Arvioitu Labora- P109 Arvioitu Labora- PL 1400 maalaji torio PL 1500 maalaji torio PL 1600 maalaji torio Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0-8,0 Sa lisa 0-0,5 Sa - 0-2,0 Si - 8,0-10,0 Sa lasa 0,5-1,5 Si - 2,0-10,5 Sa - 10,0-12,0 Sa sasi 1,5-14,0 Sa - 10,5-11,0 Mr - 12,0-14,0 Sa lasa 14,0-17,5 Si - 11,0 - Lo/Ka 14,0-16,0 Sa sasi 17,5-18,0 Mr - 16,0-20,0 Si lisa 18 - Lo/Ka 20,0-21,5 Si sasi 21,5-22,0 Mr - 22,0 - Lo/Ka P201 Arvioitu Labora- P208 Arvioitu Labora- P111 Arvioitu Labora- PL 1640 maalaji torio PL 1680 maalaji torio PL 1720 maalaji torio Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0-1,0 Sa lasa 0-1,0 Sa sasi 0-2,0 Si - 1,0-2,0 Sa sasi 1,0-2,0 Sa lasa 2,0-4,3 Sa - 2,0-4,0 Sa lasa 2,0-5,0 Sa lisa 4,3-4,9 Mr - 4,0-5,0 Sa lisa 5,0-6,4 Mr sasi 4,9 - Lo/Ka 5,0-7,0 Sa lasa 6,4 - Ka 7,0-7,8 Sa sasi 7,8 - Ka P320 Arvioitu Labora- P112 Arvioitu Labora- P113 Arvioitu Labora- PL 1720 O maalaji torio PL 1800 V maalaji torio PL 1800 maalaji torio Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0-2,2 Si - 0-0,8 Si - 0-2,0 Si lasa 2,2-5,4 Sa - 0,8-2,1 Mr - 2,0-2,8 Mr sahkmr 5,4 - Lo/Ka 2,1 - Lo/Ka 2,8 - Ka P114 Arvioitu Labora- PL 1800 O maalaji torio Maalajilyhenteet: Syvyys: Sa=savi; lasa=laiha savi; lisa=lihava savi; sasi=savinen siltti; Si=siltti; 0-3,2 Si - Ka=kallio; Lo/Ka=lohkare tai kallio; Mr=moreeni; HkMr=hiekkamoreeni; 3,2-3,5 Mr - sahkmr=savinen hiekkamoreeni; hksrmr=hiekkanen soramoreeni; 3,5 - Lo/Ka Hk=hiekka; Hhk=hieno hiekka; Sr=sora; Tv=turve; SaHk=savinen hiekka srhkmr=soranen hiekkamoreeni 16.3T-1
8 Taulukko 5. Napan pohjaveden muodostumisalueella (plv 1830-2900) tehdyt maaperätutkimukset valtatien 6 kohdalla. P115 Arvioitu Labora- P116 Arvioitu Labora- P117 Arvioitu Labora- PL 1900 maalaji torio PL 2000 maalaji torio PL 2100 maalaji torio Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0-1,5 Mr - 0-0,9 Sr - 0-1,9 Si - 1,5 - Lo/Ka 0,9 - Ka 1,9 - Ka P1025 Arvioitu Labora- P118 Arvioitu Labora- P119 Arvioitu Labora- PL 2150 O maalaji torio PL 2200 V maalaji torio PL 2200 maalaji torio Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0,1 - Ka 0-0,8 HkMr srhkmr 0-0,3 Mr - 0,8 - Ka 0,3 - Ka P120 Arvioitu Labora- P1024 Arvioitu Labora- P121 Arvioitu Labora- PL 2200 O maalaji torio PL 2200 O maalaji torio PL 2240 maalaji torio Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0-1,8 Mr - 0-0,4 Sr - 0-0,8 Mr - 1,8 - Ka 0,4 - Ka 0,8 - Ka P1023 Arvioitu Labora- P122 Arvioitu Labora- P124 Arvioitu Labora- PL 2270 O maalaji torio PL 2300 maalaji torio PL 2400 maalaji torio Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0-1,0 Tv/Sr - 0-2,4 Si - 0-0,6 Mr hksrmr 1,0 - Ka - 2,4 - Ka 0,6 - Ka P125 Arvioitu Labora- P126 Arvioitu Labora- P127 Arvioitu Labora- PL 2400 O maalaji torio PL 2500 V maalaji torio PL 2500 maalaji torio Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0-0,6 Mr - 0-0,6 Mr - 0-0,8 HkMr hksrmr 0,6 - Ka 0,6 - Ka 0,8 - Ka P128 Arvioitu Labora- P129 Arvioitu Labora- P130 Arvioitu Labora- PL 2500 O maalaji torio PL 2600 V maalaji torio PL 2600 maalaji torio Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0-1,0 Mr - 0-1,4 Hk/Sr - 0-0,3 Mr - 1,0 - Ka 1,4 - Ka - 0,3 - Ka P131 Arvioitu Labora- P1020 Arvioitu Labora- P1021 Arvioitu Labora- PL 2600 O maalaji torio PL 2670 V maalaji torio PL 2690 V maalaji torio Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0-0,6 Mr - 0-0,6 SaHk - 0-0,3 Sr - 0,6 - Ka 0,6 - Ka 0,3 - Ka P132 Arvioitu Labora- P133 Arvioitu Labora- P134 Arvioitu Labora- PL 2700 V maalaji torio PL 2700 maalaji torio PL 2700 O maalaji torio Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0-1,0 Sr - 0-1,0 HkSr HkMr 0-1,8 Si/Mr - 1,0 - Ka 1,0 - Ka 1,8 - Ka P135 Arvioitu Labora- P136 Arvioitu Labora- P137 Arvioitu Labora- PL 2780 V maalaji torio PL 2780 maalaji torio PL 2780 O maalaji torio Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0-1,0 Hk/Sr - 0-1,2 Sr - 0-0,4 Sr - 1,0 - Ka 1,2 - Ka 0,4 - Ka P138 Arvioitu Labora- P1022 Arvioitu Labora- P139 Arvioitu Labora- PL 2800 maalaji torio PL 2830 maalaji torio PL 2880 maalaji torio Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0-0,6 Sr - 0-1,2 Sa - 0-2,1 Mr - 0,6 - Ka 1,2 - Ka 2,1 - Ka 16.3T-1
9 Taulukko 6. Napan pohjaveden muodostumisalueen pohjoispuolella (plv 2900 3790) tehdyt maaperätutkimukset valtatien 6 kohdalla. P140 Arvioitu Labora- P302 Arvioitu Labora- P303 Arvioitu Labora- PL 2940 maalaji torio PL 3030 O maalaji torio PL 3170 O maalaji torio Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0-0,8 Hk - 0-1,9 Mr - 0-0,7 Tv - 0,8-3,2 Sr - 1,9 - Ka 0,7-4,5 Sa lasa / lisa 3,2 - Ka 4,5-8,5 HHk hksi / Si 8,5-9,6 Sr - 9,6 - Ka P1033 Arvioitu Labora- P304 Arvioitu Labora- P1034 Arvioitu Labora- PL 3270 maalaji torio PL 3270 O maalaji torio PL 3330 maalaji torio Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0-0,5 Tv - 0-2,0 SaSi lasa 0-0,4 Tv - 0,5-1,0 Sr - 2,0-3,5 Hk sihk 0,4-1,7 sisa - 1,0 - Ka 3,5-5,5 Sr - 1,7-2,6 Hk - 5,5-8,7 Mr - 8,7 - Ka P1035 Arvioitu Labora- P305 Arvioitu Labora- P1036 Arvioitu Labora- PL 3370 maalaji torio PL 3370 O maalaji torio PL 3470 maalaji torio Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0-0,6 Hk - 0-4,5 Sa - 0-3,8 sisa - 0,6-3,8 sisa - 4,5-7,0 Hk - 3,8-8,2 Sa - 3,8-4,1 Hk 7,0-8,5 Sr - 8,2-8,5 Hk - 8,5-9,5 Hk - 9,5-10,8 Sr - 10,8 - Ka P306 Arvioitu Labora- P1037 Arvioitu Labora- P307 Arvioitu Labora- PL 3470 O maalaji torio PL 3570 maalaji torio PL 3570 O maalaji torio Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0-5,5 Sa - 0-2,7 sisa - 0-1,5 Sa lasa 5,5-8,5 Hk - 2,7-5,7 Sa - 1,5-6,2 Sa sasi 8,5-11,0 Sr - 5,7-6,7 Hk - 6,2-8,5 Hk - 11,0 - Ka 8,5-10,2 Sr srhkmr 10,2 - Ka P1038 Arvioitu Labora- P308 Arvioitu Labora- P309 Arvioitu Labora- PL 3670 V maalaji torio PL 3670 O maalaji torio PL 3790 O maalaji torio Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0-0,2 Hk - 0-2,0 Sa lasa 0-1,0 Sr srhkmr 0,2-3,4 sasi - 2,0-4,5 Sa sasi 1,0-3,6 Hk sihk 3,4-4,1 Hk - 4,5-5,5 Sa lasa 3,6 - Ka - 5,5-6,5 sihk hksi 6,5-8,7 Hk kehk 8,7 - Ka P310 Arvioitu Labora- P311 Arvioitu Labora- P312 Arvioitu Labora- PL 3790 O maalaji torio PL 3790 V maalaji torio PL 3790 V maalaji torio Syvyys: Syvyys: Syvyys: 0-1,0 Sr - 0-1,4 Sr - 0-1,0 Sr hksrmr 1,0-4,0 Hk - 1,4-4,6 Hk - 1,0-2,0 Si sasi 4,0 - Ka 4,6 - Ka 2,0-3,0 Si sihk 3,0-4,0 Mr sasi 4,0 - Ka 16.3T-1