Visio Kuvitus: Daniel Jernberg 6 suomella on hyvät saumat ottaa osuutensa nopeasti kasvavista energiateknologiamarkkinoista. Renewa on jo aloittanut ottamisen. Kansan valta Puhemies Sauli Niinistö kehottaa kansalaisia käyttämään valtaansa ja vaatimaan tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja energiatehokkuuden lisäämiseksi. 10 16 Haluamme energian säilyvän hyvinvoinnin perustana ja elinkeinoelämän kilpailutekijänä. s. 2 4 verkko Julkaistaan Kauppalehden erikoisliitteenä 22.4.2010. Älykäs sähkö- mahdollistaa sähkön tuntihinnoittelun. Kuluttajat voivat säädellä kulutustaan ja sähköyhtiöt tuotantoaan molemmat säästävät. Maailma ei enää koskaan muutu samanlaiseksi kuin se on ollut ennen, joten nyt on hyvä aika alkaa miettiä asioita, Päivikki Palosaari sanoo.
Järkevää tiedonvälitystä vuodesta 1984 lähtien. Järkevää tiedonvälitystä vuodesta 1984 lähtien. Järkevää tiedonvälitystä vuodesta 1984 lähtien. Intelligent kommunikation sedan 1984. Intelligent kommunikation sedan 1984. Visio 2050 Ilmastonmuutos, energian hinnan suuret muutokset sekä energian toimintavarmuuteen liittyvät kysymykset ovat nostaneet energian keskeiseksi keskustelun aiheeksi ja päätöksenteon kohteeksi Suomessa, EU:ssa ja koko maailmassa. Ymmärretään, että energiaratkaisuja ja -politiikkaa on suunniteltava pitkällä, usean vuosikymmenen aikajänteellä. Samaan aikaan energian tuotannon ja käytön teknologiat kehittyvät nopeasti. Haasteista mahdollisuuksia sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle 2050 syntyi halusta valmistella energia-alan oma visio Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan tueksi. Visiomme esittää sähkön ja kaukolämmön ratkaisuina energia- ja ilmastohaasteisiin. Visio vähentää merkittävästi Suomen hiilidioksidipäästöjä vaarantamatta hyvinvointia. Uskomme, että vaikka tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, visiomme on realistinen ja että se tarjoaa konkreettisia malleja toimialalle ja päättäjille. Toteutuakseen vision toteuttaminen on kuitenkin aloitettava heti ja toimintaympäristön on oltava suotuisa vision edellyttämille investoinneille. Haasteista mahdollisuuksia vision perustaksi tehtiin kattava pohjatyö vuosina 2008 2009. Siihen osallistui tutkijoita sekä henkilöitä elinkeinoelämästä, viranomaistahoilta, politiikasta ja järjestöistä. Prosessissa päädyttiin neljään tulevaisuusskenaarioon, joilla pyritään kuvaamaan erilaisia kehitysvaihtoehtoja. Niiden ja muun taustatyön perusteella muodostimme kuvan halutusta ja tavoitteeseen johtavasta kehitysurasta vuoteen 2050. Raportit ovat saatavissa Energiateollisuus ry:n sivuilta osoitteesta www.energia.fi Visio 2050 Sähköä ja kaukolämpöä käytetään ratkaisuina energia- ja ilmastohaasteisiin Sähkön ja kaukolämmön tuotanto hiilineutraaleja. Ne korvaavat fossiilisia polttoaineita ja vähentävät päästöjä liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa Energiatehokkuus lisääntyy Uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden käyttö kasvaa Älykäs sähköverkko lisää tehokkuutta ja markkinoiden toimivuutta ja tukee pienimuotoista hajautettua energiantuotantoa Omavaraisuus paranee Kauppatase vahvistuu Hyvinvointi paranee; kansalaisten ostovoima nousee sähkön ja kaukolämmön hintoja nopeammin www.energia.fi Sisältöön liittyviin kysymyksiin vastaa Jukka Kortelainen, p. 09 5305 2104 jukka.kortelainen@energia.fi Älykästä tiedonvälitystä jo vuodesta 1984 lähtien. InPress on Conny Unéusin vuonna 1984 perustama kansainvälinen mediatalo, joka toteuttaa asiakkaittensa toimeksiannosta sanomaja asiakaslehtiä sekä sähköistä viestintää. Projektipäällikkö: Tuomas Korhonen. Toimituspäällikkö: Pasi Salmela. Graafinen ulkoasu: Karin Söderlund. Repro: InPress. Paino: Kustannus Oy Aamulehti/Lehtipaino, Tampere. Lisätietoja erikoisliitteistä Kauppalehdessä: Tuomas Korhonen, p. 040 772 3084, tuomas.korhonen@inpress.fi www.inpress.com pääkirjoitus Mahdollisuuksia Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja energian säilyttäminen hyvinvoinnin perustana sekä elinkeinoelämän kilpailutekijänä ovat tämän päivän suuria haasteita. Mutta tarjolla on myös valtavia mahdollisuuksia. nergia-ala haluaa omalta osaltaan kantaa vastuunsa työssä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Haluamme myös olla mukana varmistamassa, että Suomi on jatkossakin hyvä maa asua, ja että kansalaisten hyvinvointi ja ostovoima pysyvät korkealla tasolla. Tavoitteenamme on myös huolehtia, että suomalaisella elinkeinoelämällä on kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Nämä tavoitteet eivät ole helpoimmasta päästä, eivätkä ne toteudu ilman pitkäjänteisiä toimenpiteitä ja kauas tulevaisuuteen katsovaa näkemystä. Siksi olemme luoneet oman visiomme, jonka keskeisenä teemana on hiilineutraali sähkön ja kaukolämmön tuotanto vuoteen 2050 mennessä. Visiomme ei ole ennuste vaan tavoitetila, jossa mahdollisimman vähäpäästöisen sähkön ja kaukolämmön tuotannon lisäksi energiatehokkuus on lisääntynyt huomattavasti jo nyt käytössä olevan tai kehitteillä olevan teknologian avulla. Älykkäät sähköverkot ovat yksi esimerkki energian käyttöä tehostavasta teknologiasta. Visiossamme fossiilisia polttoaineita on korvattu mahdollisimman laajasti teollisuudessa, rakennusten lämmityksessä ja liikenteessä. Juha Naukkarinen Kuva: istockphoto Energia-ala on Suomen teollisuudenaloista selvästi pääomavaltaisin ja yritykset tekevät suuria investointipäätöksiä pitkällä, vuosikymmenten aikajänteellä. Siksi pitkäjänteinen ja johdonmukainen energiapolitiikka on alalle välttämätön edellytys. Visiovuonna 2050 nykyisistä tuotantolaitoksista käytössä on enää jo rakennettu vesivoima ja nyt rakenteilla oleva Olkiluoto 3. Näiden tuotanto on yhteensä 27 28 TWh. Arviomme mukaan sähköntuotannontarve vuonna 2050 on 115 150 TWh, eli uutta tuotantoa tarvitaan 90 120 TWh. Tämä on enemmän kuin nykyinen vuotuinen tuotantomme. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että meidän pitää rakentaa koko sähköntuotantokapasiteettimme uusiksi. Ei siis ole lainkaan liioittelua sanoa, että tulevaisuudesta päätetään nyt. Ja mikäli toimia lykätään niin ilmastonmuutoksen hillinnän kustannukset kasvavat entisestään. Vaikka pyrkimys vähäpäästöiseen tuotantoon on energia-alalle valtava haaste, koemme sen mieluummin mahdollisuutena kuin ongelmana. Mahdollisuutena tehdä parempi tulevaisuus lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Juha Naukkarinen toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry Sähköauto vie Fortumin uusille teille Sähköauto ja ympäristömyönteisesti tuotettu sähkö ovat yhdistelmä, jolla autoilun hiilidioksidipäästöt saadaan käytännössä nollattua. tulevaisuudessa sähköauton lataus Voisi sujua niin, että auto liitetään Verkkoon ja kerrotaan, milloin Halutaan lähteä liikkeelle. Fortumille sähköautot ovat tällä hetkellä ennen kaikkea väline infrastruktuurin kehittämiseen ja testaamiseen; on mahdollista, että tulevaisuudessa Fortum laajentaa liiketoimintaansa juuri sähköaumarie Fossum on päässyt etujoukoissa kokeilemaan päästötöntä autoilua. Kehitysjohtajan työmatkat ovat jo puolentoista vuoden ajan taittuneet sähköautolla, mikä sopii hyvin Fortumille, joka haluaa olla yksi johtavia toimijoita sähköautojen saralla Pohjoismaissa. Tavoitteemme on edistää sähköautojen kehitystä ja tiedon leviämistä. Pyrimme yhtäältä luomaan sähköautoille kysyntää eli saamaan markkinat liikkeelle. Toisaalta etsimme latausteknologialle parasta mahdollista ratkaisua, joka usein on myös kustannustehokkain, Fossum linjaa. Tavoitteet edellyttävät laajaa yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Fortumin yhteistyöverkostoon kuuluu poliitikkojen ohessa viranomaisia, median edustajia, teknologiavalmistajia, autoteollisuuden toimijoita ja innokkaita harrastajia. Vipinää kuluttajamarkkinoille saadaan, kun sähköauto on kilpailukykyinen vaihtoehto. Järkevän hinnan lisäksi se edellyttää suurelle yleisölle tarjottavaa kattavaa tietoa sähköautoilun eduista. Sähkömoottorin energiatehokkuus ja päästöttömyys sekä alhaiset käyttökustannukset ja olemassa oleva jakeluverkko ovat sähköauton valtit. Hintakehitykseen voivat puolestaan vaikuttaa päättäjät erilaisin tukitoimin. Toisaalta kaikki teknologia on alussa kallista, Fossum sanoo. Yksi Fortumin painavimmista argumenteista sähköauton puolesta on juuri päästöttömyys. Pohjoismaissa on ympäristömyönteisesti tuotetun sähkön suuren osuuden ansiosta mahdollista päästä lähelle hiilidioksidineutraalia autoilua. Polttomoottorin hiilidioksidipäästö on nykyään noin 160 milligrammaa kilometriä kohti. Sähköautossa, joka käyttää keskimääräistä pohjoismaista tuotantoa, päästö putoaa 15 milligrammaan, Fossum havainnollistaa. Nykyisillä sähkön hinnoilla ajetun kilometrin hinnaksi tulee muutama sentti. Osaavia ja kannustavia valmentajia palloliiton ja Fortumin vuosi sitten käynnistynyt Fortum Tutor -ohjelma on ainutlaatuinen panostus jalkapalloilun ruohonjuuritasolle. Junioreiden valmentajat saavat avukseen kokeneen valmentajan, tutorin, joka tarjoaa valmentajille entistä parempia eväitä lasten ohjaamiseen. Tavoitteena on taata lapsille osaava ja kannustava valmentaja. Meille on tärkeää, että harrastus lähtee alusta asti etenemään oikein sekä lapsilla että valmentajilla. Haluamme nostaa toiminnan laatua niin, että lapset oppisivat harrastuksessaan enemmän ja sitä kautta saisivat siitä enemmän iloa, Palloliiton nuorisopäällikkö Marko Viitanen sanoo. Kaudelle 2010 on palkattu yli 60 tutoria ympäri Suomea mm. naisten maajoukkueen entinen päävalmentaja Michael Käld ja ammattijalkapalloilija Jani Viander. Ohjelman kautta tavoitetaan valtakunnallisesti yli 2000 lasten valmentajaa yli 100 seurassa. Fortum Tutor -ohjelman avulla valmentaja saa kaipaamansa konkreettisen tuen ja avun valmennuksen kehittämiseen, kun tutor vierailee useamman kerran kauden aikana joukkueen harjoituksissa. Tutor-ohjelman avulla seurat KUVA: JUSSI ESKOLA voivat tarjota kokeneemman valmentajan näkemyksiä ja kokemuksia, ettei jokaisen valmentajan tarvitsisi oppia kaikkea kantapään kautta, kiteyttää Lahden Reippaan tutor Petri Kurki. www.fortumtutor.fi tutor tarjoaa Valmentajille entistä parempia eväitä lasten ohjaamiseen. toihin liittyvään infrastruktuuriin. Silloin on tunnettava sekä sähköautoilun vaatimukset infrastruktuurille että kuluttajien tarpeet. Suomessa ja Ruotsissa testataan parhaillaan useaa erilaista latauspistetyyppiä, jotka on sijoitettu joko parkkitiloihin tai julkisille paikoille. Toistaiseksi latauspisteitä on asennettu noin 140, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Käyttäjiltä, sekä Fortumin työntekijöiltä että yksityisiltä kuluttajilta, kerättävän palautteen ja kokemusten Hiilidioksidin talteenottoa pidetään yhtenä lupaavimmista keinoista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Siinä hiilidioksidi erotetaan, kuljetetaan varastoitavaksi ja eristetään ilmakehästä pysyvästi. Tämän niin sanotun CCS-teknologian avulla voidaan voimalaitosten ja teollisuuskohteiden hiilidioksidipäästöistä leikata jopa 90 %. Fortum on mukana kehittämässä uutta teknologiaa. Tavoitteena on varustaa Meri-Porin voimalaitos hiilidioksidin talteenottoteknologialla vuoden 2015 loppuun mennessä. Tarkoituksena on ottaa talteen 1,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa, mikä vastaa noin 1,5 % Suomen vuotuisista hiilidioksidipäästöistä, projekti päällikkö Mikko Iso-Tryykäri kertoo. Talteenottoteknologiaksi Meri-Poriin tulee avulla päästään jäljille siitä, mitä ominaisuuksia latauspisteisiin tarvitaan. Latauspisteessä voi olla monia toimintoja pelkän sähköpistokkeen lisäksi, esimerkiksi käyttäjän tunnistaminen, oman kulutuksen mittaus tai eri maksumahdollisuuksia luottokortista matkapuhelimeen. Käyttäjien tarpeet voivat olla hyvinkin erilaisia ja vaihdella tilanteen mukaan, Fossum listaa. Muun muassa Espoossa Kaupinkallion paikoitustalossa latauksen saa jo maksettua automaatilla yhdessä pysäköintimaksun kanssa. Paikoitustalo on edelläkävijä myös siinä mielessä, että autot ladataan 100-prosenttisesti uusiutuvilla energialähteillä tuotetulla sähköllä. Marie Fossum kertoo, että ns. älykäs sähköverkko ja siihen liittyvät sähköratkaisut tuovat uusia mahdollisuuksia myös sähköautoilun kehittämiseen. Akun lataaminen voisi esimerkiksi käydä niin, että auto liitetään verkkoon ja kerrotaan, milloin halutaan lähteä liikkeelle. Verkko määrittelee itse, milloin lataus on parasta tehdä, esimerkiksi verkon kuormituksen tai sähkön hinnan mukaan, hän visioi. www.fortum.fi/sahkoauto TEKSTI: JULIA KRISTENSEN KUVA: TOMI PARKKONEN Hiilidioksidi menee pesulle tarkoituksena on ottaa talteen 1,2 miljoonaa tonnia Hiilidioksidia Vuodessa. savukaasu pesuri. Talteenotettu hiilidioksidi aiotaan kuljettaa tankkerilaivoilla varastointipaikalle Tanskan Pohjanmerelle öljy- ja kaasukenttiin. Hankkeelle tavoitellaan paikkaa EU:n demonstraatio-ohjelmaan, johon valitaan 8-12 suurta koelaitosta ympäri Eurooppaa. Mikäli hanke toteutuu, voi uuden teknologian kehittämisessä kertyvä asiantuntemus luoda Suomeen uutta osaamista, jonka markkinapotentiaali vientituotteena on huomattava, Mikko Iso-Tryykäri sanoo. 2 VISIO 2050 visio 2050 3
älykkäät sähköverkot Lähitulevaisuudessa kuluttajat ja sähköyhtiöt voivat hallita sähkönkulutustaan ja -tuotantoaan huomattavasti nykyistä tehokkaammin. Kiitos älykkään sähköverkon ja -mittarin. Fennovoiman ydinvoimala toisi kaivattua kilpailua sähkön tuotantomarkkinoille ja tasaisi sitä kautta sähkön markkinahinnan heilahteluja ja hintapiikkejä, Jussi Lehto toteaa. Biovoimalaitoksen yhteistuotanto tuottaa lämpöä ja sähköä puhtaasti Älykäs sähköverkko antaa tarkkaa tietoa sähkönkulutuksesta uomessa on jo pitkään lisätty verkostoautomaatiota, ja parhaillaan sähköverkkojamme tukemaan tehdään tietoliikenneverkkoa. Pääpointti on, että sähköverkko ei sinänsä muutu, vaan sitä ruvetaan käyttämään aikaisempaa älykkäämmin yhdistämällä tietoliikenne verkon tueksi, selvittää johtaja Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry:stä. Uuden tiedonsiirtojärjestelmän myötä tieto saadaan kulkemaan reaaliaikaisesti sähköyhtiöltä kuluttajalle ja päinvastoin. Tiedonsiirtojärjestelmän sydän on älykäs, etäluettava energiamittari. Näitä mittareita vaihdetaan parhaillaan, ja vuoden 2014 alussa yli 80 prosentilla sähköyhtiöiden asiakkaista pitäisi jo lainkin mukaan olla käytössään älykäs sähkömittari. Mittareita asennetaan jo nyt ja 2014 järjestelmä on valmis tuntimittaukseen. Tällä hetkellähän mittareita luetaan kerran vuodessa tai kuukaudessa, joten kysymys on radikaalista muutoksesta. Tiedonmäärä lisääntyy huikeasti, kun sekä kuluttajat että sähköyhtiöt saavat tietoa esimerkiksi sähkönkulutuksesta tunnin tarkkuudella, Hänninen sanoo. Kuluttajille älykkään energiamittarin käyttö konkretisoituu parhaiten mahdollisuutena seurata omaa energiankäyttöään ja samalla tehostaa sitä. Kulutustaan seuraamalla kuluttaja voi säästää rahaa välttämällä kulutus- ja samalla hintapiikkejä, esimerkiksi siirtämällä saunomista tai pesukoneiden käyttöä. Myös automaatio tulee avuksi, kun kodinkoneet ja laitteet kommunikoivat automaattisesti sähköjärjestelmän kanssa ja ohjautuvat toimimaan silloin, kun sähkö on edullista. Talon järjestelmä voi myös katkaista lämmityksen sähkön hintapiikin ajaksi. Sähköyhtiön kannalta hinnoittelussa tapahtuvat muutokset tietävät sitä, että nykyisestä vakiosopimushinnasta on mahdollisuus siirtyä esimerkiksi tuntihinnoitteluun. Yhtiöissä tiedetään yhtä päivää aikaisemmin seuraavan päivän sähkön hinta, jolloin sähkönmyyjä voi tarvittaessa ilmoittaa hintapiikeistä asiak kaalle sähköpostilla tai tekstiviestillä. Sähköyhtiö voi tulevaisuudessa tehdä asiakkailleen tarjouksia malliin joulutarjous kinkunpaistoaikaan. Hinnoittelukysymykset ovat vielä auki, mutta varmastikin sähköyhtiöt tulevat tarjoamaan uusia, erilaisia sähkötuotteita. Jatkossa myyjät kehittävät tuotteita, jotka seuraavat tuntiin sidottua pörssihintaa entistä tarkemmin, Hänninen sanoo ja uskoo, että valveutuneet asiakkaat ottavat tuntituotteen käyttöönsä varsinkin, jos energialla on suuri osuus kulutusmenoissa. Smart grid & Visio 2050 Älykäs sähköverkko tuo kuluttajille myös mahdollisuuden myydä itse tuotettua sähköä verkkoon. Kotitaloudet voivat tuottaa sähköä esimerkiksi aurinkopaneelien, tuulimyllyjen tai pienvesivoiman avulla ja myydä ylimääräisen sähkön markkinoille. Tosin tämä vaatii jo aika lailla asian harrastamista ja seuraamista. Myös sähköyhtiöt hyötyvät älykkäästä sähköverkosta. Älykäs mittaus tukee älyverkkoa siten, että keskeytyksistä saadaan tarkkaa tietoa. Esimerkiksi jos jokin talo on ilman sähköä, siitä saadaan heti tieto. Järjestelmän avulla sähköverkon vian paikantaminen tapahtuu automaattisesti ja korjaaminen nopeutuu. Tietoa saadaan myös kuormituksista ja pullonkaulakohdista, jolloin verkkoa voidaan vahvistaa näistä kohdista. Verkkoa voidaan myös suunnitella ja optimoida nykyistä paremmin. Ylipäätään verkon käyttö tehostuu ja on asiakkaille edullisempaa, Hänninen summaa. Teksti: Jaana Rantalainen Kuvitus: Markku Huovila Vuonna 2050 Suomi toimii osana vähintäänkin EU:n laajuisia yhteisiä sähkönmarkkinoita. Oma tuotantokapasiteettimme on nykyistä huonommin säädettävissä korkean ydinvoimaosuuden ja tuulivoiman sekä erillisen sähköntuotannon vähenemisen vuoksia. Älykkään sähköverkon tarjoamat joustomahdollisuudet tukevat pienimuotoista paikallista hajautettua tuotantoa. Toiminnot. kuten sähköautojen akkujen lataaminen tai lämminvesivaraajan lämpötilan nosto tapahtuvat kun sähköstä on ylitarjontaa tai alikysyntää, eli sähkön ollessa edullisimmillaan. Asiakas saa taloudellista hyötyä toimiessaan järjestelmän tasapainon hyväksi. Älykkäiden sähköverkkojen myötä myös sähkön kysyntä joustaa nykyistä enemmän tuotannon mukaan. Keravan Energia -yhtiöt investoi aktiivisesti uusiutuvaan ja vähäpäästöiseen energiantuotantoon. Uusi biovoimalaitos otettiin kaupalliseen käyttöön ja myönteistä päätöstä Fennovoiman ydinvoimalahankkeelle odotetaan. Keravan Energia -yhtiöt muodostuvat emoyhtiö Keravan Energia Oy:stä ja Etelä-Suomen Energia Oy:stä. Yhtiöt vastaavat sähkön ja lämmön tuotannosta sekä sähkön, kaukolämmön ja maakaasun jakelusta Keravan, Sipoon ja Karkkilan alueilla. Konserni toimii pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja myy sähköä koko Suomeen. Painopiste on kuitenkin lähialueilla myymme sähköä Sipoon kunnan ja Keravan kaupungin alueelle sekä konsernin jakeluverkkoalueiden ulkopuolelle, selvittää Keravan Energia Oy:n toimitusjohtaja Jussi Lehto. Biovoimalaitos kattaa noin 75 prosenttia Keravan kaukolämmön tarpeesta ja noin 25 prosenttia Keravan Energian sähkön hankinnasta. Keravan Energia on joutunut ostamaan liki kolme neljäsosan sähköstään markkinoilta. Nyt tilanteeseen on saatu huomattava parannus, kun Keravan Energian biovoimalaitos saatiin kaupalliseen käyttöön viime joulukuun alussa. Investoinniltaan 70 miljoonan euron arvoinen biovoimalaitos lisää uusiutuvien, kotimaisten polttoaineiden käyttöä ja edistää kohtuuhintaisen ja ympäristöystävällisen kaukolämmön ja sähkön paikallista tuotantoa Keravalla. Biovoimalaitoksen tuotanto kattaa noin 75 prosenttia Keravan kaukolämmön tarpeesta ja noin 25 prosenttia Keravan Energian sähkön hankinnasta. Olemme nyt sähköntuotannossa noin 50-prosenttisesti omavaraisia, kun otetaan huomioon myös muiden tuotantolaitostemme ja tuotanto-osuuksiemme tuotanto, Lehto kertoo. Uusi biovoimalaitos on sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos, jossa polttoaineina käytetään puuta kaikissa muodoissa sekä turvetta. Tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa puun osuus polttoaineena nousee 80 prosenttiin. Biovoimalaitos on merkittävä askel yhtiömme strategian toteutumisessa. Jos haluamme pärjätä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sekä suojata asiakkaitamme markkinoiden häiriöiltä, meidän täytyy investoida omaan energiantuotantoon. Keravan Energia -yhtiöiden tavoitteena on luopua kokonaan fossiilisista tuontipolttoaineista. Tämän tavoitteen eteen on toimittu aktiivisesti koko 2000-luku muun muassa korvaamalla kivihiilen käyttö Keravalla kierrätyspuulla. Fennovoiman osakas Keravan Energia vahvistaa asemiaan sähkömarkkinoilla ja kasvattaa sähkönhankinnan omavaraisuutta paitsi uuden biovoimalaitoksen myötä myös osallistumalla osakkaana Suomen Voima Oy:n toimintaan sekä kannattaviin voimalaitoshankkeisiin. Viime vuoden lopulla perustettu Suomen Voima Oy on kuudentoista suomalaisen, paikallisen ja alueellisen, sähköyhtiön perustama yhtiö. Sen tarkoituksena on hankkia uusiutuvaa tai vähäpäästöistä sähköntuotantoa osakkailleen usean sadan megawatin edestä seuraavien kymmenen vuoden aikana. Perustajaosakkailla on Suomessa yhteensä noin 300 000 asiakasta ja niiden sähkönhankinta on yli 3 TWh. Haemme mahdollisuutta investoida sähköntuotantoon Pohjoismaissa. Tarkoitus on rakentaa yhtiöstä merkittävä toimija pohjoismaisille energiamarkkinoille, kiteyttää Jussi Lehto, joka toimii uuden yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Suomen Voiman osakkaat näkevät tärkeänä sähkönhankinnan omavaraisuuden kasvattamisen taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti. Yksi mahdollisuus tähän on ydinvoima ja nimenomaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeet Simossa ja Pyhäjoella. Mikäli Fennovoiman hankkeille saadaan myönteinen päätös, tietää se sähkömarkkinoille paljon kaivattua kilpailua, joka hyödyttää suoraan sekä elinkeinoelämää että kuluttajia. Meille Fennovoima on tärkeä hanke. Toteutuessaan se lisää sähköntuotantokapasiteettiamme merkittävästi. Nyt saamme vain pieniä murusia ydinvoimalla tuotetusta sähköstä, mutta toivottavasti asia korjaantuu, Lehto toteaa positiivisin odotuksin. www.keravanenergia.fi 4 VISIO 2050 visio 2050 5
energia elinkeinoelämä Meillä ei ole varaa antaa etumatkaa Kansainvälisillä markkinoilla menestyäkseen suomalaisilla yrityksillä pitää olla kilpailukykyä parantavia asioita. Edullinen ja itse tuotettu sähkö on yksi sellainen, EK:n puheenjohtaja ja Rautaruukki Oyj:n toimitusjohtaja Sakari Tamminen sanoo. Suomalaisen elinkeinoelämän yksi erityispiirteistä on sen energiaintensiivisyys, mikä luonnollisesti johtuu pohjoisen maamme sijainnista, mutta myös teollisuutemme rakenteesta. Sijainnillemme emme voi mitään, eikä Sakari Tamminen usko nopeisiin, dramaattisiin muutoksiin elinkeinoelämän rakenteessakaan. Sen sijaan on olemassa riski, että teollisuustuotanto siirtyy kilpailykykyisempien toimintaedellytysten luo. Pitkällä tähtäimellä uusia aloja syntyy, mutta ne rakentuvat todennäköisesti jo olemassa olevalle perusosaamiselle. Ja mikään ei osoita, että energian tarve vähenisi vaikka suuriakin muutoksia tulisi. Erityisesti suuria investointeja vaativat alat tekevät päätökset pitkällä aikajänteellä ja jos yksikin merkittävä kustannustekijä on epävarma niin se vaikuttaa investointihalukkuuteen. Meillä on Suomessa liiketoimintaa, jossa sähkön kustannus voi muodostaa 50 prosenttia koko kustannuksesta. Nyt tilanne on sellainen, että sähkön hinta voi nousta hetkessä 10 20-kertaiseksi. Sähkökustannusten edullisuus ja niiden ennustettavuus on äärimmäisen tärkeää. Sen vuoksi tarvitsemme lisää omaa kapasiteettia, Tamminen sanoo. Teksti: Pasi Salmela Kuvat: Matti Immonen Vientivaltti Renewan tavoin myös muut energiateknologian alalla toimivat yritykset etsivät liittolaisia päästäkseen maailmalle, sillä isomman yrityksen on helpompi löytää siihen vaadittavaa rahaa ja osaamista. Tarjolla isoja osuuksia Suomalaisyrityksillä on vankkaa osaamista alalla, jonka uskotaan nousevan maailman suurimmaksi bisnekseksi muutaman vuosikymmenen kuluessa. Energiateknologia voi synnyttää Suomelle tulevaisuudessa kymmenien miljardien eurojen vuosittaiset vientitulot sekä satoja tuhansia työpaikkoja. iovoimaloita valmistavan Renewan konepajalla Oulussa tuotanto on täydessä vauhdissa, sillä asiakkaille toimitetaan useita lämpö- ja voimalaitoksia kuluvan vuoden aikana. Viime vuosi oli tulokseltaan hyvä, vaikka yleinen taloudellinen tilanne olikin erittäin haasteellinen. Nyt kysyntää on ja tilauksia on kotiutettu, Renewan Oulun tuotannosta vastaava johtaja Esa Kukkonen kertoo. Vielä nyt valtaosa Renewan valmistamista biovoimaloista päätyy Suomeen paikallisille kunnille ja kaupungeille, energiayhtiöille sekä teollisuudelle, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen. Neljän erillisen yhtiön yhdistämisestä viime vuonna syntyneen Renewan tavoitteena on hakea merkittävää kasvua ulkomailta. Viime vuoden lopulla yhtiö sai ensimmäisen suuremman tilauksen Suomen ulkopuolelta, ja nyt kauppaa käydään jo useissa Euroopan maissa. Suomen ulkopuolella käytetään edelleen pitkälti arinakattiloita. Suomessa kehitetty ja kaupallistettu leijukerrospoltto on kilpailukykyinen ympäristöystävällisyytensä ja käyttövarmuutensa ansiosta. Lisäksi siinä pystytään hyödyntämään perinteisiin teknologioihin verratuna huomattavasti laajempaa ja laadultaan vaihtelevampaa polttoainevalikoimaa, Renewan toimitusjohtaja Tuomas Timonen sanoo. Noin 24 miljoonan euron liikevaihtoa nykyisin pyörittävän yhtiön tavoitteena on kasvaa ja kansainvälistyä siten, että kolmen vuoden kuluttua puolet liikevaihdosta tulee Suomen rajojen ulkopuolelta. Renewan tavoin myös muut energiateknologian alalla toimivat yritykset joutuvat usein etsimään liittolaisia päästäkseen maailmalle, sillä isomman yrityksen on helpompi löytää siihen vaadittavaa rahaa ja osaamista. Suomen energiateknologian viennin arvo on yli viisi miljardia euroa eli lähes kahdeksan prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Osuus on selvästi suurempi kuin useimmissa muissa maissa. Valtaosa viennistä nojaa nykyisin suuriin pörssiyrityksiin, mutta myös keskisuurten energiateknologian yritysten joukosta on ponnistettu maailmalle. Toiveissa on saada lisää kasvua aikaiseksi etenkin alan pieniä yrityksiä yhdistelemällä. Suomella on todella hyvät mahdollisuudet ottaa iso osuus nopeasti kasvavista energiateknologian markkinoista. Jos olisimme vain yhden kärjen varassa, kuten vaikkapa Tanska on yksinomaan tuulivoiman varassa, olo olisi huterampi. Meillä on kuitenkin kolme vahvaa tukijalkaa, Finpron energia- ja ympäristöasioista vastaava toimialajohtaja Janne Hietaniemi sanoo. Energiateknologian markkinat kasvavat monilta osin reippaasti yli kymmenen prosentin vuosivauhtia. Ilmastonmuutokseen havahtuminen sekä energian hinnan nousu vauhdittavat alan kasvua myös tulevaisuudessa. Suomalaisilla on halu päästä osalliseksi kasvusta, mutta se edellyttää nopeaa reagointia ja rahaa. Myös valtio on lähtenyt panostamaan voimakkaasti alaan. Esimerkiksi Tekes käyttää tänä vuonna energiatehokkuushankkeisiin yli 200 miljoonaa euroa, mikä on yli 40 prosenttia sen jakamasta kaikesta rahoituksesta. Suomen vahvoja osaamisalueita ovat uusiutuvien energioiden tuotanto, energiatehokkuus sekä älykkäät sähköverkot. Uusiutuvissa energioissa suomalaisilla on näyttöjä etenkin bioenergian ja tuulivoiman saralta. Esimerkiksi suomalaisen tuulivoimaviennin arvo on nykyisin vähintään puoli miljardia euroa. Vienti & Visio 2050 Energiatehokkuus on tällä hetkellä nopeimmin kasvava alue. Suomi voisi saavuttaa noin viidenneksen osuuden maailman energiatehokkuusmarkkinoista. Haasteellisista ajoista huolimatta kysyntää on ulkomaita myöten, Esa Kukkonen iloitsee. Bisnesmielessä uusiutuvilla energioilla on valtava mahdollisuus. Uusiutuvat energiat vaativat kuitenkin usein julkista tukea ja investointeja, joiden takaisin maksuajat ovat pitkiä. Energiatehokkuusinvestoinnit ovat sen sijaan heti taloudellisesti kannattavia, Hietaniemi kuvaa. Energiatehokkuudessa Suomella on merkittävää osaamista muun muassa taajuusmuuttajissa, joiden avulla pystytään tehostamaan sähkömoottorien toimintaa alasta riippumatta. Jopa 80 prosenttia maailmalla tehdystä taajuusmuuttajien kehitystyöstä tehdään Suomessa, jossa on paljon myös valmistusta. Energiatehokkuus on isoin ja nopeimmin kasvava alue tällä hetkellä. Suomi voisi saavuttaa noin viidenneksen osuuden maailman energiatehokkuusmarkkinoista, Hietaniemi laskeskelee. Kolmanneksi keihäänkärkialueeksi Hietaniemi nostaa älykkäät sähköverkot, jotka ovat vasta tulossa. Niiden arvioidaan kuitenkin kasvavan peräti satojen miljardien eurojen bisnekseksi vuoteen 2050 mennessä. Älykkäät sähköverkot, eli niin kutsuttu smart grid, on todella iso tulevaisuuden buumi. Maailman sähköjärjestelmä menee kokonaan uusiksi, kun nykyinen sähköjärjestelmä tulee joustavaksi ja tehokkaaksi. Alaan investoidaan nyt kaikkialla, mutta Suomella pitäisi olla aika hyvät saumat, koska meillä on sekä hajautettua energiatuotantoa että tietoliikenneteknologian vahvaa osaamista. Hietaniemen mukaan Suomen pitäisi tähdätä älykkäiden sähköverkkojen markkinoilla maailman ykköseksi. Teksti: Outi Airaksinen Kuvat: Vesa Ranta Suomessa on maailman mittakaavassa korkeatasoista energia- ja ympäristötekniikan osaamista ja kaupallisesti menestyviä teknologiatuotteita. Energiateknologiaa voidaan kehittää Suomen viennin tukijalka. Edellytyksenä osaamisen kehittämiselle, teknologiateollisuuden menestykselle ja energiajärjestelmän muuttamiselle on panostus energiaalan koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Valtiolla on siinä keskeinen rooli. Tarvitaan määrätietoista panostusta Suomen vahvuusalueilla, joita ovat sähkön ja lämmön yhteistuotanto, kaukolämpö, sähkötekniset tuotteet, kuten sähkömoottorit ja taajuusmuuttajat, ja polttotekniikka, päästöjenvähennystekniikan kehittäminen sekä ydinvoimatekniikka ja -rakentaminen. - Läheisyyttä, valoa ja voimaa Roolimme maakuntamme kehittämisessä on huolehtia siitä, että kohtuuhintaista energiaa riittää talouden taantuman kääntämiseksi, Kymenlaakson Sähkön liiketoiminnanjohtaja Aku Pyymäki sanoo. Kymenlaakson Sähkö Kymenlaakson Sähkö on seitsemäntoista kunnan omistama sähköyhtiö, joka toimii Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Itä-Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Yhtiö palvelee yli 100 000 asiakasta toimittamalla ympäristöystävällisesti ja kilpailukykyisesti tuotettua sähköä. ähkön riittävyyden ja teollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan investointeja sähkön perustuotantoon. Omavaraisella sähköntuotannolla sähkön hinnan kehitys voidaan ennakoida paremmin ja siihen voidaan myös vaikuttaa omin toimin. Ydinvoiman lisärakentamisella saavuttaisimme ilmastotavoitteet sekä paremman omavaraisuuden sähköntuotannossa. Tämä olisi myös maakuntamme etu, Pyymäki toteaa. Päästötön sähköntuotanto lisääntyy tulevaisuudessa fossiilisten polttoaineiden kustannuksella, ja Kymenlaakson Sähkö on vahvasti mukana ilmastonmuutoksen torjumisessa. Toimittamastamme sähköstä kolmannes on tuotettu ydinvoimalla, kolmannes uusiutuvilla energialähteillä ja loput fossiilisilla energialähteillä. Tulevaisuudessa päästöttömän sähköntuotannon osuus hankinnassamme kasvaa. www.kymenlaaksonsahko.fi 6 VISIO 2050 visio 2050 7
kolumni Kaukolämpö pitää pintansa Vaikka lämmitysenergian kokonaistarve pienenee 30 prosenttia vuoteen 2050 mennessä kaukolämmitys tulee pitämään pintansa erityisesti taajamien lämmitysmuotona. Tieto Suomen Energialiiketoimintojen vetäjällä Harri Saikkosella (vas.) ja Fortumin Heikki Linnasella on edessään yhteinen haaste, kun energia-alalla siirrytään lähivuosina digitaaliseen aikakauteen. Perinteiset sähkömittarit vaihdetaan etäluettaviin mittareihin vuoden 2013 loppuun mennessä. Digitaalinen murros koettelee energiayhtiöitä Energiayhtiöillä on edessään miljoonien investoinnit, kun sähkömarkkinoilla siirrytään perinteisistä toimintamalleista kohti digitaalista maailmaa. Tietojärjestelmät ovat muutoksessa avainasemassa. Energiayhtiöillä riittää lähivuosina haasteita. Edessä on toimialan digitalisoiminen eli samankaltainen kehityspolku, joka nähtiin pankkialalla lähes parikymmentä vuotta sitten. Vaikka energia-alan kehityksessä Suomi on esimerkiksi Ruotsi pari vuotta jäljessä, meillä vaatimukset on asetettu korkeammalle kuin missään muualla maailmassa. Valtiovalta päätti viime vuonna, että perinteiset sähkömittarit on korvattava etäluettavilla mittareilla vuoteen 2014 mennessä. Lisäksi sähkön kuluttajille on tarjottava lähes reaaliaikaista tietoa sähkön kulutuksesta. Energia-alalle päätös tietää lähivuosina jopa miljardiluokan investointia, sillä sähkömittareiden uusimisen lisäksi yhtiöiden on päivitettävä myös tietojärjestelmiään. Mittarilukeman lisäksi sähkömittareista saadaan paljon muutakin tietoa. Yhdelläkään sähkö yhtiöllä ei ole valmista järjestelmää, jolla tietoa voitaisiin käsitellä. Edessä on todella iso muutos, Heikki Linnanen Fortumilta sanoo. Energiayhtiöiden on muun muassa säilytettävä kuuden vuoden ajan kaikkien asiakkaidensa sähkönkulutuslukemat jokaiselta käyttötunnilta. Etäluettavien mittareiden avulla saadaan tietoa, jota voidaan jalostaa tietotekniikan avulla tuotteiksi ja palveluiksi. Tietojärjestelmiä pitää standardoida Etäluettavat mittarit ovat vasta ensimmäinen askel matkalla kohti digitaalisia energiamarkkinoita. Mittareiden avulla sähkömarkkinoiden osapuolille saadaan tietoa, jota voidaan jalostaa tietotekniikan avulla tuotteiksi ja palveluiksi. Jotta mittari-investoinneista saadaan hyödyt irti, tarvitaan euroja ja henkilöresursseja. Tietojärjestelmiä pitää uudistaa ja kehittää. Lisäksi järjestelmät ja prosessit muuttuvat. Tieto pyrkii edesauttamaan energiayhtiöitä tämän murroksen läpiviennissä, Tieto Energian johtaja Harri Saikkonen kertoo. Tieto on jo pitkään toimittanut energiayhtiölle tietojärjestelmiä ja ohjelmistosovelluksia. Tähän asti energiayhtiöille on kehitetty paljon asiakaskohtaisia ratkaisuja, mutta nyt käsillä on Saikkosen mukaan uusi tilanne, jossa tarvitaan vakioituja kokonaisratkaisuja. Sovellus- ja IT-infrapalvelut yhdistävillä kokonaisratkaisuilla pystytään säästämään energiayhtiöiden euroja ja henkilöresursseja. Tietotekniikan perusratkaisuissa ei saa räätälöinnillä kilpailuetua. Sen sijaan perusratkaisujen päälle tulevien palveluiden kehittämisessä yhtiöt voivat erottautua. Energiatoimialalla tarvitaan myös yhteistyötä, sillä sähkönmyyjien, verkonhaltijoiden ja eri tietojärjestelmätoimittajien pitäisi yhdessä osallistua perusratkaisujen standardointiin. Myös kuluttajat hyötyvät osapuolten välisestä yhteistyöstä. Jatkossa voi hyvinkin olla, että sähkönkäyttäjät saavat vain yhdeltä taholta sähkölaskun, kun sähkön myyjä hyvittää siirrosta aiheutuneet kustannukset suoraan jakeluverkon haltijalle. Kuin lottorivin täyttäisi Tulevaisuudessa energiayhtiöt tarjoavat palvelujaan yhä enemmän internetin välityksellä. Käytännössä se edellyttää älykkäitä palveluja, joiden avulla kuluttajat voivat esimerkiksi vaikuttaa sähkölaskunsa suuruuteen ajoittamalla kulutustaan kysyntähuippujen ulkopuolelle. Älykkäitä verkkopalveluja kehitettäessä pitäisi muistaa kuluttajan näkökulma ja tilanteet, joissa he tarvitsevat palveluja eikä lähteä rakentamaan palveluja yrityksen sisäisistä prosesseista käsin. Asioimisen pitäisi olla yhtä helppoa kuin vaikkapa lottorivin tekeminen on verkossa, Saikkonen sanoo. Odotukset verkkopalveluja kohtaan ovat nykyisin korkeat, sillä yhä useampi kuluttaja on tottunut käyttämään verkon palveluja. Palvelut ovat kuitenkin ainoa tapa saada isot investoinnit kannattamaan. Investointien hyödyt riippuvat siitä, onnistuvatko sähkön myyjä ja tuottaja automatisoimaan prosessejaan ja tarjoamaan ratkaisuja, jotka tuovat kuluttajalle lisäarvoa. Viime kädessä kyse on myös siitä, ottavatko kuluttajat ohjakset käsiinsä ja alkavat käyttää palveluja, joiden avulla he pystyvät optimoimaan kulutustaan, Linnanen summaa. www.tieto.fi aukolämmitettyjä asuntoja oli Suomessa viime vuoden lopussa noin 1,3 miljoonaa ja niissä asui lähes puolet maamme väestöstä, eli noin 2,6 miljoonaa ihmistä. Kaukolämpöenergiaa myytiin viime vuonna 31,3 TWh, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Rahassa mitaten kaukolämpöä myytiin vuonna 2009 lähes 1,8 miljardin euron edestä. Kaukolämmön menestyksen takana on tietenkin monia tekijöitä. Kaukolämpö merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen taajama-alueiden lämmitysmuoto, jonka hinta on kilpailukykyinen ja vakaa muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. Kaukolämmitys on myös osa yhdyskuntatekniikkaa. Se vähentää merkittävästi paikallisia päästöjä ja siten lisää asuinympäristön viihtyvyyttä. Kaukolämmityksessä päästöjen rajoittaminen on tehokkaampaa kuin rakennuskohtaisessa lämmityksessä. Suomessa kolme neljännestä kaukolämmityksestä perustuu kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoon. Yhteistuotannon tehokkuuden ansiosta polttoaineiden käyttö ja samalla ympäristöpäästöt ovat noin 30 prosenttia pienempiä kuin tuotettaessa energia vastaavissa erillisissä lämmön ja sähkön tuotantolaitoksissa. Energiatehokkuuden ja suomalaisen energiainfrastruktuurin kannalta on tärkeätä huolehtia siitä, että kaukolämmön tuotantoa ei syrjitä lämmitysmarkkinoilla korkealla verotuksella. Kaukolämpö on jo päästökaupan pirissä, eikä sen polttoaineita tule erikseen verottaa päästöperusteisesti. Tästä näkökulmasta onkin valitettavaa, että valtioneuvosto on kiristämässä kaukolämmön tuotannon polttoaineiden verotusta ensi vuoden alussa. Energiaverojen korotukset toteutuessaan tulevat huonontamaan kaukolämmön kilpailukykyä muihin lämmitysmuotoihin, erityisesti lämpöpumppuihin, verrattuna. Jos tuleva polttoaineverojen korotus siirretään täysimääräisesti kaukolämmön hintaan kaukolämmön keskihinta Suomessa nousisi keskimäärin 14 prosenttia, ja niillä paikkakunnilla, joissa käytetään maakaasua, kivihiiltä tai öljyä pääpolttoaineena, hinnan nousu on suurempi, arviolta 20 25 prosenttia. Kaiken kaikkiaan energiaverojen korotuksen välitön kustannusvaikutus kaukolämpöasiakkaille on 50 170 miljoonaa euroa vuodessa. Energiateollisuus julkisti viime vuoden marraskuussa visionsa hiilidioksidineutraalista energian tuotannosta Suomessa vuonna 2050. Kaukolämmityksellä on visiossa keskeinen rooli rakennusten, erityisesti taajama-alueiden rakennusten lämmitysmuotona. Näin siitä huolimatta, että lämmitysenergian kokonaistarpeen ennakoidaan pienenevän noin 30 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Visiossa kaukolämmön arvioidaan olevan jatkossakin taajama-alueilla energia- ja kustannustehokkain lämmitysratkaisu. Yhdyskuntien tiheämmällä kaavoituksella voidaan parantaa kaukolämmön kilpailukykyä olennaisesti. Lisäksi kaukolämpöalan on kyettävä kehittämään kustannustehokkaampaa jakelu- ja asiakaslaitetekniikkaa sekä aiempaa selkeämpiä ja läpinäkyvämpiä hinnoittelumalleja. Visiossa myös kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto säilyttää kilpailukykynsä. Merkittävimmät yhdistetyn tuotannon tehonlisäykset toteutetaan suurten kaupunkien energiaratkaisujen myötä, mutta myös pienehköissä kaukolämpöjärjestelmissä on vielä potentiaalia rakentaa yhteistuotantoa. Myös yhteistuotantolaitoksissa tuotetun sähkön määrän suhteessa tuotettavaan lämpömäärään arvioidaan kasvavan tekniikkakehityksen myötä. Ilman visiotakin on selvää, että kaukolämmityksen ja siihen liittyvän sähkön tuotannon polttoainevalintoja ohjaa jatkossa välttämätön tarve vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Uusiutuvien osuuden kasvua hidastaa lähinnä Maaseutumme pursuaa energiaa Bioenergian tehokas hyödyntäminen toisi välittömästi kymmeniätuhansia työpaikkoja maaseudulle, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo. Euroopan unionin energiapolitiikan velvoite Suomelle on 38 prosenttia uusiutuvaa energiaa vuonna 2020 energian kokonaiskulutuksesta. Tällä hetkellä osuus on noin 28 prosenttia. Velvoite on vaativa, mutta Juha Marttila sanoo, että se on saavutettavissa. Metsäenergiassa meillä on valtavasti potentiaalia lämmön ja sähköntuotantoon. Suomessa riittää varmasti puuta sekä teollisuuteen että energiantuotantoon. Edellytyksenä on, että energiapuun kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan. Tarvitsemme kannustimia, jotta raakaaine saadaan metsästä voimalaitoksille järkevällä hinnalla. Kannustimia tarvitaan kuitenkin myös käyttäjäpäähän, jotta kysyntä pysyy vakaana. Marttilan mielestä maaseudulla riittää metsien lisäksi uusituvan energian raakaainetta yllin kyllin. Puoli miljoonaa hehtaaria maatalousmaistamme voidaan suunnata huoletta energiatuotantoon. Samalla pellot pysyisivät valmiudessa leipäviljan viljelyyn. Turpeessa meillä on oma öljymme. Maatilojen lanta on erinomainen biokaasun raaka-aine. Vaikka maaseutu pursuaakin energiaa, korostaa Marttila monipuolisen energiatuotannon tärkeyttä. Omavaraisuus sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä sähkön hinnan vakaus voidaan puupolttoaineiden huono saatavuus. Metsäenergian eli hakkuutähteiden, kantojen ja ensiharvennuspuun käyttö, tulee merkittävästi kasvamaan. Puun ohella myös turpeen merkityksen arvioidaan pysyvän suurena sekä polttoteknisistä syistä että kotimaisuutensa ja pitkän tähtäimen huoltovarmuutensa takia. Fossiilisilla polttoaineillakin on Suomessa pitkälle tulevaisuuteen oma roolinsa maakaasuputkiston alueella ja rannikkokaupungeissa. Kivihiilen osuus putoaa, mutta sitä voidaan käyttää monipolttoainelaitoksissa, kunhan ne vain varustetaan hiilidioksidin talteenotolla. Kuvitus: Karin Söderlund Jari Kostama johtaja, Energiateollisuus ry energia maaseutu varmistaa vain monipuolisella tuotannolla. Siksi tarvitsemme bioenergian lisäksi myös ydin- ja vesivoimaa. Bioenergian edistäminen on nyt kuitenkin ensisijaista. Teksti: Pasi Salmela Kuvat: Matti Immonen 8 VISIO 2050 visio 2050 9
profiili Sanoista Vattenfall on ensimmäinen Suomessa toimiva energiayhtiö, joka antaa asiakkaan valita haluaako hän vedellä, tuulella vai ydinvoimalla tuotettua sähköä, Torbjörn Wahlborg sanoo. Vattenfall Pohjolan uusi johtaja keskittyy työssään laatuun Vuoden alusta lähtien Vattenfall Pohjolan liiketoiminnan johtajana on toiminut Torbjörn Wahlborg. Aiemmin Wahlborg johti Vattenfallin Puolan liiketoimintayksikköä, joka vallitsevasta kansainvälisestä rahoituskriisistä huolimatta ylsi vuonna 2009 kaikkien aikojen parhaaseen tulokseensa. tekoihin Vähäpäästöiseen yhteiskuntaan siirtyminen on suuri askel ihmiskunnalle. Puhemies Sauli Niinistö uskoo meidän olevan valmiita siihen. Torbjörn Wahlborg Ikä: 48 vuotta. Koulutus: Chalmers Tekniska Högskolanista valmistunut diplomiinsinööri. Ruotsin kadettikoulu. Perhe: Avovaimo. Kaksi aikuista poikaa aikaisemmasta avioliitosta. Harrastukset: Tennis oli aiemmin tärkeä vapaa-ajanharrastus, mutta kyynärpäävamma pakotti hänet lopettamaan sen. Uusi harrastus on esteratsastus. www.vattenfall.fi Viime vuosi oli Vattenfallille myrskyisä, ja edessämme on nyt suuria haasteita. Ihmisenä minua motivoivat haasteet, ja Vattenfallilla meidän on nyt ensisijaisesti keskityttävä tekemään hyvää työtä. Tämä koskee kaikkia alueita siitä lähtien, että laitostemme ja verkkomme käytettävyys on korkealla, aina siihen, että tiedotamme tehokkaasti kaikista Vattenfallin tässä ja nyt paremman ympäristön puolesta tekemistä hyvistä asioista, Torbjörn Wahlborg toteaa. Vattenfall on ensimmäinen Suomessa toimiva energiayhtiö, joka antaa asiakkaan valita haluaako hän vedellä, tuulella vai ydinvoimalla tuotettua sähköä. Monet yritykset ja yksityishenkilöt, jotka ovat sitoutuneet vahvasti ympäristötyöhön, haluavat pystyä varmistamaan, että heidän ostamansa sähkö on tuotettu ympäristöystävällisesti. Noin 90 prosenttia pohjoismaisesta sähköntuotannostamme on hiilidioksiditonta, ja pyrimme aktiivisesti pienentämään hiilidioksidipäästöjämme edelleen. Osana tätä työtä olemme äskettäin vihkineet käyttöön uuden biopolttoainekattilan Vanajan lämpövoimalassa, ja käytössämme on jo pidempään ollut biopolttoainekattila Myllykosken lämpövoimalassa, Torbjörn Wahlborg kertoo. Toimitusvarmuus ratkaiseva tekijä On tärkeämpää kuin koskaan, että pystymme tarjoamaan asiakkaille hyvän toimitusvarmuuden, Torbjörn Wahlborg toteaa. Nykyään Vattenfall rakentaa Suomessa yksinomaan maakaapeleita sähkökatkosriskin pienentämiseksi. Vattenfall on ensimmäinen energiayhtiö Suomessa, joka tekee näin myös haja-asutusalueella. Meidän on tarjottava hyvää asiakaspalvelua. Yksi esimerkki on, että tarjoamme neuvoja sähkönkulutuksen pienentämiseen ja tiedotamme tekstiviesteillä mahdollisista sähkökatkoksista. Asiakkaamme ovat ottaneet molemmat palvelut vastaan ennennäkemättömän positiivisesti, Torbjörn Wahlborg kertoo. Vattenfall oli ensimmäisiä energiayhtiöitä Suomessa, joka otti käyttöön älykkäät sähkömittarit, jotka näyttävät asiakkaiden todellisen sähkönkulutuksen. Lisäksi Vattenfall on Euroopan johtavia energiayhtiöitä älykkäiden sähköverkkojen alueella, jotka mahdollistavat sähköntuotannon pienessä mittakaavassa. M atka eduskunnan puhemiehen työhuoneeseen käy pitkin juhlavaa marmorikäytävää. Kevätaurinko kurkistaa työhuoneen ikkunasta. Puhemies Sauli Niinistö ottaa vieraat vastaan ja viittaa istumaan. Tarkoituksena on keskustella energiatuotannosta, erityisesti siitä pitääkö päästöjä vähentää hinnalla millä hyvänsä ja minkälaisia vaikutuksia pyrkimyksellä on kansalaisten elämään. Omaksi herättäjäkseen ilmastonmuutoksen todellisuuteen Niinistö sanoo vuonna 2006 julkaistua ekonomisti Nicholas Sternin raporttia, jossa ilmastonmuutos yhdistettiin talouteen ensimmäisen kerran uskottavasti. Sternin raportin yhteenvetona oli, että nopeat toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi olivat välttämättömiä. Luxemburgissa Euroopan investointipankissa tuolloin työskennellyt Niinistö otti neuvosta vaarin ja päätti, että pankki ei jää odottelemaan asiakkaita. Lähdimme eurooppalaisiin energiayhtiöihin kyselemään miten niiden tutkimus- ja kehitystoiminta uusiutuvan energian kohdalla menee. Kierros ei silloin tuottanut paljoa tulosta. Eikä mielipidettä asian vakavuudesta ole tarvinnut muuttaa. Sen sijaan keskustelu keinoista ilmastonmuutoksesta hillitsemiseksi on Niinistön mielestä jauhanut paikallaan. Puheen määrään verrattuna tulokset ovat jääneet melko laihoiksi. Toki kysymys on isoista asioista. Mutta silti odottaisi enemmän. Vähäpäästöiseen yhteiskuntaan pyrkiminen on suuri muutos sekä energiatuotannon että kuluttajien kannalta. Siihen ei Niinistön mielestä pidä kuitenkaan pyrkiä hinnalla millä hyvänsä, ilman vakavia pohdintoja asioiden tärkeysjärjestyksestä. Ja vaikka päästökaupan kustannukset ja energiantuotannon rakenteen muutos lankeavat osittain kuluttajan maksettavaksi, Niinistö ei näe kehitystä tavallisen ihmisen näkökulmasta pelkästään negatiivisena. Teknologian kehitys tuo mukanaan myös positiivisia asioita. Esimerkiksi sähköautoissa kehitys on ollut nopeaa sen jälkeen kun ihmiset ryhtyivät vaatimaan entistä vähäpäästöisempiä autoja. Niinistö sanoo, että meillä on kuluttajina suuri valta vaikuttaa. Ja mikäli käytämme sitä, niin sähköautojen kaltaisia teknologisia askeleita voidaan ottaa muuallakin yhteiskunnan aloilla. Puhemiehen siniset silmät välähtävät kun keskustelu kääntyy energiantuotannon kapasiteetin riittävyyteen. Kuluttajilla on suuri valta. Mikäli käytämme sitä edelleen, niin sähköautojen kaltaisia teknologisia askeleita otetaan muuallakin. Kysymys energian riittävyydestä on hyvin relevantti kysymys, hän sanoo. Niinistö vertaa tämän hetkistä talouskriisiä 90-luvun alun lamaan. Yksi olennainen osa laman selän taittamisessa oli päätös sallia ydinvoiman lisärakentaminen. Sillä annettiin vahva signaali elinkeinoelämälle, että koemme energiahuollon ja edullisen sähkön saatavuuden tärkeäksi. Niinistön mukaan nyt kaivataan samanlaisia toimenpiteitä. Joka tapauksessa on tärkeää välttää ydinvoiman monopolisoituminen, puhemies Niinistö sanoo. Energia-ala vannoo monipuolisen tuotannon nimeen ja puhuu omavaraisuuden tärkeydestä. Niinistö puhuisi mieluummin varmuusajattelusta. Hänen mielestään energiatuotannon monipuolisuus liittyy juuri varmuusajatteluun ja myös eri asioiden yhdistämiseen. Jos voimme yhdistää eri asioita eli esimerkiksi elintarvike- ja energiantuotannon, niin silloin energian kasvaminen on enemmänkin maatalouspolitiikkaa. Kokonaisuudessa energiahuollossa on tietysti kysymys isommista asioista kuin pelkästä energian kasvattamisesta. Teksti: Pasi Salmela Kuva: Matti Immonen Kuka kantaa vastuun ilmastonmuutoksen hillitsemisestä? Celia Fagerström, 18 vuotta Mielestäni jokaisella kansalaisella on oma vastuunsa, mutta suurin vastuu on päätösvaltaisilla ihmisillä, sillä heillä on suurin mahdollisuus vaikuttaa ja he pystyvät tekemään konkreettisia päätöksiä ja parannuksia. Itse olen valmis muuttamaan arkipäiväisiä valintojani ja olla tietoisempi ilmastonmuutoksesta. Eli, voisin esimemerkiksi vähentää sähkökulutustani ja lisätä julkisten kulkuneuvojen käyttöä. Kalle Salovaara, 18 vuotta Ilmastonmuutoksen hillitseminen on niin valtion kuin jokaisen ihmisen oma vastuu. En ole varma siitä mitä itse voisin tehdä sen hillitsemiseksi, mutta voisin tulevaisuudessa ajaa vaikka hybridiautolla. Se on jokaisen ihmisen oma päätös mitä on valmis tekemään, mutta pienillä valinnoilla voi vaikuttaa isoon. Heidi Sukanen, 17 vuotta Mielestäni vastuu on jokaisella yksilöllä, eikä millään tietyllä ryhmällä koska kaikki ihmiset ovat yhdessä aiheuttaneet tämän tilanteen. Olen valmis tekemään pieniä jokapäiväisiä muutoksia. Sellaisia muutoksia, jotka eivät ole vaivalloisia, mutta merkitsevät ja vaikuttavat paljon. Kierrätys on yksi asia mitä voisin parantaa omassa elämässäni. Teksti ja kuvat: Emmiina Salmela 10 VISIO 2050 visio 2050 11
sähkön tuotanto Valoa joka ikkunaan Monipuolisuus on valttia sähköntuotannossa, ja valtin arvo nousee siirryttäessä fossiilisista tuotantomuodoista kohti päästöttömiä vaihtoehtoja. Energiateollisuus visioi Suomen sähköntuotannon rakenteen vuodelle 2050. nergiantuotannossa ollaan kokemassa 1800-luvun lopun niin sanotun toisen teollisen vallankumouksen veroista mullistusta. Vuoden 1870 paikkeille osuvan teollisen vallankumouksen toinen aalto muutti perusteellisesti kemianteollisuuden, öljynjalostamisen ja jakelun, sähköntuotannon ja 1900-luvun puolella autoteollisuuden. Nyt sama tapahtuu energiantuotannolle kun vuoteen 2050 mennessä sähköntuotantokapasiteettia pitää rakentaa 19 000 27 000 MW ja päästöttömät tuotantomuodot syrjäyttävät fosiilisiin polttoaineisiin perustuvaa energiantuotantoa. Energiateollisuuden vision mukaan suurin rakennemuutos koskee tuulivoimaa, jonka osuus kasvaa vuoteen 2050 mennessä nykyisestään monikymmenkertaiseksi. Tällä hetkellä sähköstä tuotetaan tuulivoimalla alle puoli prosenttia, eli noin 150 MW:a. Visiomme mukaan sen osuus nousee 11 16 prosenttiin tuulivoima 15 20 TWh tuulivoimaa tarkoittaa 1 500 3 000 tuulivoimalaitosta, jos niiden keskikoko on 3 4 MW ja tuotanto 2 500 3 000 tuntia vuodessa. Tuulivoiman oletetaan olevan kaupallista tekniikka 10 20 vuoden kuluessa, jolloin se ei enää tarvitse yhteiskunnan tukia. Tuulivoimainvestoinnit nykykustannuksilla ovat 10 15 miljardia euroa + verkonvahvistukset. vuoteen 2050 mennessä, eli 15 20 TWh:iin. Tämä tarkoittaisi käytännössä 1 500 3 000 keskikooltaan 3 4 MW:n tuulivoimalaa, johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä sanoo. Ydinvoimalla on oma tärkeä osansa vuoden 2050 sähköntuotannosta. Se kattaa 40 prosenttia tuotannosta. Mikäli tähän halutaan päästä, niin uutta ydinvoimaa on rakennettava, koska nykyisistä reaktoreista vain nyt rakenteilla oleva Olkiluoto 3 on käytössä vuonna 2050. Suomessa jo nyt varsin laajasti hyödynnetty Pientuotanto Pientuotannolla tarkoitetaan lähinnä rakennuksiin ja maatiloille integroitua sähköntuotantoa (ei esim. pienvesivoimaa tai yksittäisiä tuulivoimaloita). Biokaasu on yksi tapa tuottaa sähköä, samoin pientulivoima ja aurinkopaneelit. Tulevaisuudessa kehittyy vielä muitakin tuotantomuotoja, joita hyödynnetään esimer kiksi liikerakennuksissa. pientuotannon määrä 3 7 TWh edellyttää suuren määrän yksittäisiä tuotantoyksiköitä. sähkön ja lämmön yhteistuotanto on merkittävässä roolissa myös tulevaisuudessa. Samalla polttolaitoksella kahden tuotteen ansiosta saadaan huomattavia hyötyjä, muun muassa energiatuotannon hyötysuhde on jopa 85 90 prosenttia, kun se erillisessä sähköntuotannossa on vain noin 40 prosenttia. Yhteistuotannossa kotimaisten polttoaineiden kilpailukyky paranee huomattavasti fossiilisiin verrattuna, Leskelä sanoo. Älykäs sähköverkko mahdollistaa kysynnän joustojen lisäksi niin sanotun pientuotannon, jolla tarkoitetaan lähinnä rakennuksiin ja maatiloille integroitua sähköntuotantoa. Teksti: Pasi Salmela Kohti päästötöntä energiantuotantoa Suomalaisessa energiantuotannossa tarvitaan puhtaita, luotettavia ja turvallisia energianlähteitä, joiden avulla ehkäistään ilmastonmuutosta ja riippuvuutta tuontienergiasta. EPV Energia Oy EPV Energia keskittyy strategiassaan määrätietoisesti päästöttömään tai vähäpäästöiseen energiatuotantoon. Yhtiö on käynnistänyt mittavat ydin-, tuuli- ja bioenergiaohjelmat, joiden tavoitteena on uusiutuvan energiantuotannon lisääminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä fossiilisten tuontipolttoaineiden käytön korvaaminen kotimaisilla polttoaineilla. Päästöttömiin energiamuotoihin investoiminen on osa strategiaamme. Pidämme ydinvoimaa turvallisena, luotettavana ja edullisena tapana tuottaa suomalaisille perusenergiaa, tähdentää EPV Energia Oy:n toimitusjohtaja Rami Vuola. Yritys on mukana Olkiluoto 3:n rakentamisessa kymmenen prosentin omistusosuudella ja tukee myös Olkiluoto 4 -hanketta. Ydinvoiman rakentaminen Olkiluotoon on kansakuntamme kokonaisedun kannalta hyvä vaihtoehto. Ydinvoimalaitosyksiköiden keskittäminen tuo monenlaisia etuja, jotka parantavat turvallisuutta, lisäävät taloudellisuutta ja vähentävät ympäristövaikutuksia. Maailmalla useiden laitosyksiköiden keskittymät ovat varsin yleisiä. Esimerkiksi Kanadassa on kahdeksan, Japanissa seitsemän ja Ranskassa kuusi yksikköä samalla laitospaikalla. Fossiiliset korvataan vaiheittain Ydinvoiman lisäksi EPV Energian tavoitteena on lisätä tuulivoiman ja biopolttoaineiden osuutta energiantuotannossa. Yhtiöllä on merkittäviä meri- ja maatuulivoimahankkeita tytär- ja osakkuusyritysten kautta muun muassa Pohjanmaalla, Uudellamaalla, Raahessa ja Torniossa. Tavoitteenamme on investoida tuulivoimaan noin 500 1 000 MW seuraavien 15 vuoden aikana, mikä on merkittävä lisä Suomen tuulivoimatuotannossa, Rami Vuola kertoo. Kartoitamme myös mahdollisuuksia korvata fossiiliset polttoaineet biopolttoaineilla olemassa olevissa tuotantolaitoksissa. Turpeen ja biopolttoaineiden käytön lisääminen kasvattaa Suomen energiaomavaraisuutta. EPV Energian energiantuotantoratkaisut kulkevat käsi kädessä EU:n tavoitteiden kanssa. Vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä tulisi vähentää EU:ssa 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Lisäksi uusiutuvan energian osuutta energiankulutuksessa tulisi lisätä merkittävästi. Suomalaisten energia- ja teollisuusyritysten omistama energiayhtiö, joka on erikoistunut energian monipuoliseen tuotantoon ja hankintaan. Yhtiö on omistajana useissa sähköä tuottavissa yrityksissä kuten Pohjolan Voima Oy:ssä ja Teollisuuden Voima Oyj:ssä. Yhtiöllä on seitsemän omaa tytäryritystä: EPV Alueverkko Oy, EPV Tuulivoima Oy, Tornion Voima Oy, Rajakiiri Oy, EPV Bioturve Oy, Suomen Energiavarat Oy ja Vaskiluodon Teollisuuskiinteistöt Oy. Konsernin liikevaihto vuonna 2009 oli 170 miljoonaa euroa. Yhtiö hankkii omistajayrityksilleen vuosittain 1 TWh lämpöä ja 4 TWh sähköä, joka vastaa noin viittä prosenttia Suomen sähkön käytöstä. Me olemme ydinvoimalla tuotetun perusenergian puolestapuhujia, toimitusjohtaja Rami Vuola toteaa. www.epv.fi yhteistuotanto Lämpö ja sähkö syntyy samalla polttolaitoksella. Energiantuotannon hyötysuhde noin 85 90 %, kun erillisessä sähköntuotannossa polttamalla se on vain noin 40%. Kotimaiset polttoaineet korvaavat hiiltä merkittävästi ja öljy korvautuu kokonaan. Jäljelle jäävä tukipolttoaine voi olla esimerkiksi bioöljyä. Rannikon isoissa voimalaitoksissa otetaan käyttöön hiilidioksidin talteenotto, kuljetus ja varastointi. Tuulivoima 10 15 TWh Yhteistuotanto 25 30 TWh Pientuotanto 3 7 TWh Ydinvoima 45 60 TWh ydinvoima Kattaa 40% sähkön tuotannosta. Ilman lisärakentamista vain tällä hetkellä rakenteilla oleva OL 3 on käytössä vuonna 2050. Lisärakentamisen investoinnit 13 20 miljardia euroa. Lauhdetuotanto vesivoima Lauhdesähköä tuotetaan polttoaineita polttamalla. Tuotantoa voidaan säätää kysynnän mukaan. Säädön tarve voi vähentyä esimerkiksi älykkäiden sähköverkkojen kehittyessä. Tulevaisuudessa lauhdesähkö tuotetaan yhteistuotantolaitoksissa ja erilliset lauhdevoimalat poistuvat. Lauhde tuotanto 15 20 TWh Vesivoima 16 18 TWh Nykyistä vesivoimaa hyödynnetään jatkossakin ja koneistoja uusitaan, mutta sillä ei saada lisää energiaa merkittävästi. Jo rakennetuissa joissa voidaan täydennysrakentaa siten, että säätökäyttöön saataisiin enemmän vesivoimaa. Tällöin myös vesivoimalla tuotettua energiaa saadaan jonkin verran lisää. 12 VISIO 2050 visio 2050 13
Energinen Maapallon tulevaisuus on omissa käsissämme. Paljon pieniä tekoja laajalta joukolta ihmisiä voisi olla yksi auttava tekijä. Emma Laaksonen on energinen olympiamitalisti Emma Laaksonen, 28, on Espoon Bluesin ja jääkiekkomaajoukkueen kapteeni. Ja Suomen olympiakomitean hallituksen jäsen. Ja Pohjola Pankin diileri. Toisilla riittää energiaa. Kotimaiset biopolttoaineet tekevät työtä ja rahaa Suomeen Kotimaisen bioenergian käytön lisäämisellä on ilmastolle ja Suomen kansantaloudelle laajat myönteiset vaikutukset. Paikalliset polttoaineet luovat sähkön ja lämmön lisäksi työtä, rahaa ja huoltovarmuutta. Bioenergian käytön lisääminen kotimaisissa voimalaitoksissa on yksi Suomen energiapolitiikan avainkysymyksistä. EU on asettanut Suomelle velvoitteeksi nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuuden 38 prosenttiin kaikesta energiantuotannosta vuoteen 2020 mennessä. Velvoite on mahdollista saavuttaa, mutta vain mikäli puun energiakäyttö kolminkertaistuu. Tämä taas tarkoittaa käytännössä sitä, että energiaturpeen käyttö kasvaa viidenneksen, koska puun käytön lisäämiseen tarvitaan energiaturvetta, joka parantaa märän metsähakkeen palamista ja pitää voimalaitoksien kattilat puhtaana, Vapo Oy:n toimitusjohtaja Matti Hilli sanoo. Suomessa käytetään tällä hetkellä metsähaketta energiaksi alle 10 terawattituntia vuodessa. Energiaturvetta käytetään 25 terawattituntia ja puun energiakäytön kolminkertaistaminen edellyttäisi turpeen käytön nostamista 30 terawattituntiin vuositasolla. Hilli ennustaa, että puupolttoaineiden jalostusketju kehittyy seuraavien 10 vuoden aikana voimakkaasti. Teknologian kehittyessä emme polta pelkästään metsähaketta, vaan puusta jalostuu entistä parempia polttoaineita, biodieseliä ja muita biopoltoaineseoksia. Ne korvaavat myös tuontipolttoaineita, kuten öljyä ja kivihiiltä. Matti Hilli Turpeessa enemmän energiaa kuin Pohjanmeren öljyssä Vapo on maailman johtava energiaturpeen tuottaja ja turve on puuperäisten energialähteiden jälkeen tärkein oma energiamme. Turpeella tuotetaan kuusi prosenttia Suomen kokonaisenergiantarpeesta. Suurin osa Vapon tuottamasta turpeesta käytetään taajamien lämmön ja sähkön tuotannossa sekä polttoaineena teollisuudessa sähkön, lämmön ja höyryn tuotantoon. Turpeella tehdään 50 prosenttia enemmän energiaa kuin kaikilla tuulija vesivoimaloilla yhteensä. Harva taitaa tietää myöskään, että miljoonan suomalaisen koti tai työpaikka lämpiää turpeella, Matti Hilli sanoo. Turve tuottaa lämmön ja sähkön lisäksi positiivista kassavirtaa. VTT:n selvityksen mukaan vuonna 2009 turveteollisuuden vaikutus Suomen kansantaloudelle oli 500 miljoonaa euroa. Alan työllistävä vaikutus erityisesti haja-asutusalueilla on myös merkittävä: suora ja välillinen sekä alaan liittyvien palveluiden aikaansaama kulutuksen välillinen työllisyysvaikutus on yhteensä 12 350 henkilötyövuotta. Pelletti lämmittää omakotitaloja ja suurkiinteistöjä Suomi on eurooppalaisittain poikkeuksellisen riippuvainen tuontipolttoaineista, eli noin 70- prosenttisesti. Matti Hillin mielestä tuontiriippuvuuden vähentäminen olisi hyvä siksi, että nykyään ulkomaille valuvat eurot jäisivät kotimaan markkinoille. Omavaraisuusasteen nostaminen lisäisi myös huoltovarmuutta ja vakauttaisi hintoja. Meillä on omasta takaa valtavat bioenergiaresurssit, joita pitäisi hyödyntää paljon paremmin. Pelkästään turvesoihimme on varastoitunut energiaa enemmän kuin Pohjanmeren öljyyn. Silti vajaa prosentti suoalastamme on turvetuotannon piirissä. Turpeen lisäksi Matti Hilli uskoo kotimaisista polttoaineista pellettiin. Vapon tuotevalikoimaan kuuluvat puu-, turve- ja seospelletit, joita toimitetaan eri käyttötarkoituksiin voimalaitoksista omakotitalojen lämmitykseen. Hilli näkisi mieluusti Suomen seuraavan Ruotsin esimerkkiä. Siellä 10 vuodessa pellettilämmitykseen siirtyi 200 000 omakotitaloa, lähtötason oltua käytännössä nolla. Tällä hetkellä Suomessa pellettilämmitys on käytössä noin 20 000 pientalossa. Pelletti sopii erinomaisesti myös suurkiinteistöjen lämmitykseen. www.vapo.fi www.2prosenttia.fi Sähkömarkkinoiden toiminta paranee Vuoden alusta toimintansa aloittaneella Suomen Voimalla on tavoitteet korkealla. mma Laaksosesta tuli 16-vuotiaana Suomen nuorin olympiamitalisti Naganossa 1998, kun naisten jääkiekko oli ensimmäistä kertaa olympiaohjelmassa. Kuten tuolloin, myös tänä vuonna kaulaa koristi pronssi. Joo, taas. Olen kyllä tyytyväinen siihen, koska pronssi ei ollut mikään itsestäänselvyys, Laaksonen sanoo Espoon Laaksolahden jäähallin pienessä kahvilassa. Pronsseja on Kertynyt Laaksoselle MMkisoista neljä ja olympialaisista kaksi. Yhdysvallat ja Kanada ovat jakaneet aina kärkisijat. Tavoitteemme on kasvattaa osakkaittemme omavaraisuutta sähköntuotannossa hankkimalla seuraavan kymmenen vuoden aikana uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa useita satoja megawatteja. Investoinnit voimalahankkeisiin ja uusien osuuksien hankintaan tulevat olemaan satoja miljoonia euroja, toimitusjohtaja Akke Kuusela sanoo. Suomen Voiman kannalta merkittävin hanke tällä hetkellä on Fennovoiman ydinvoimalahanke. Suomen voimasta tulee kesään mennessä Fennovoimasta kaksi kolmasosaa omistavan Voimaosakeyhtiö SF:n toiseksi suurin osakas. Fennovoiman ydinvoimalahanke on tärkeä meille, mutta se on tärkeä myös sähkömarkkinoiden kehittymisen kannalta. Toimivien markkinoiden yksi kriteeri kun on, että uusilla toimijoilla on mahdollisuus päästä näille markkinoille. Muun muassa siksi Fennovoiman pitää saada lupa ydinvoimalahankkeelleen. Suomen Voima on 16 suomalaisen sähköyhtiön perustama osakeyhtiö. Sen tavoitteena on tuoda uusi merkittävä tekijä pohjoismaisille markkinoille. Yhtiö toimii Mankalaperiaatteella ja toimittaa sähköä osakkailleen omakustannushintaan. Kaikki eivät tarvitse katumaasturia Emma Laaksonen sai rahoitusalan koulutuksen Ohion yliopistossa, jossa hän myös kiekkoili vuosituhannen alussa. Ne olivat ihan huiput neljä vuotta. Sain koulutuksen, opin englannin hyvin ja sain paljon ystäviä sieltä. Ja opin toimimaan itsenäisesti, Laaksonen muistelee. Myös pelaaja-laaksonen pärjäsi varsin hyvin. Kunnianosoituksia ja palkintoja tuli jokaiselta kaudelta. Hän on koulun ensimmäinen naispelaaja, jonka pelinumero on jäädytetty. Ihan kiva, että pystyin auttamaan joukkuetta omalta osaltani, puolustaja vastaa perisuomalaisen nöyrään tyyliin. Kiekkoura sisältää myös yhden kauden Venäjän liigassa ammattilaisena. Se oli hieno kokemus. Olin lukenut venäjää lukiossa ja Ohiossa. Kauden aikana opin hyvin kieltä ja kulttuuria. Ihan eri tavalla kuin olisin muuten koskaan oppinut. Laaksosen puheesta huomaa, ettei elämä saa olla pelkkää jääkiekkoa. Hän itse haikailee myös vapaa-ajan perään. Päivätyö ja kiekko kun vievät käytännössä kaiken ajan. Kiekkoura ei kuitenkaan jatku ikuisuuksiin. En välttämättä ole mukana Sotsin olympialaisissa 2014. Siihen pitäisi panostaa tosi paljon ja välillä voisi tehdä muitakin asioita kuin pelata jääkiekkoa. Sen ehdoilla on menty niin kauan. Teksti: Markus Heikkilä Kuva: Jussi Hakonen Emma Laaksosen Jukka-isä on Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja. Energia-asiat ovat tyttärellekin tuttuja, vaikka ei niitä ole kotona tuputettu. On isältä vastauksia saanut aina kun on kysynyt. Ovathan ne kiinnostavia asioita. Laaksonen kertoo, että testin mukaan hänen hiilijalanjälkensä on länsimaista keskitasoa pienempi. Hän uskoo, että maapallon tulevaisuus on ihmisten omissa käsissä. Paljon pieniä tekoja laajalta joukolta ihmisiä voisi olla yksi auttava tekijä. Ja esimerkiksi Kiinassa kaikkien ei välttämättä tarvitse ostaa sitä katumaasturia, vaikka siihen tulevaisuudessa olisikin mahdollisuus, Laaksonen toteaa. www.suomenvoima.fi Fennovoiman hanke parantaa sähkömarkkinoiden toimivuutta, Akke Kuusela sanoo. 14 VISIO 2050 visio 2050 15
energia & teho Hullussa Porossa on sisäistetty energiansäästö Sähköinsinöörejä Levillä sijaitsevan Hullu Poro -konsernin omistaja ja toimitusjohtaja Päivikki Palosaari suhtautuu vakavasti energiankäytön tehostamiseen ja peräänkuuluttaa asennekasvatusta sähkönkäytön suhteen. aikilla ihmisillä pitäisi omatunto soimata, jos jättää valoja tai television päälle. Ihmisten oma asenne vaikuttaa siihen, mihin suuntaan sähkönkäyttö kehittyy. Asenne on kovin juttu. Maailma ei enää koskaan muutu samanlaiseksi kuin se on ollut ennen, joten nyt on hyvä aika alkaa miettiä asioita uudelleen, Päivikki Palosaari sanoo. Palosaaren Hullu Poro -konserni käsittää neljätoista ravintolaa ja hotellin. Istumapaikkoja on yhteensä 4 500 ja vuodepaikkoja 450. Henkilökuntaa yhtiössä on 70 220 sesongista riippuen. Konsernin liikevaihto on noin 12 miljoonaa euroa, josta 80 prosenttia muodostuu talvikaudella ja 80-prosenttisesti ravintolatoiminnasta. Ravintolavaltaisessa yhtiössä on myös kohtuullisen suuret sähkölaskut. Kaikista kiinteistökuluista sähkömenot ovat noin 250 000 euroa per vuosi, mikä tarkoittaa reilua kahta prosenttia liikevaihdosta. Suurin sähkönkuluttaja on keittiötoiminta. Sähköä kuluu ravintoloiden jääpalakoneisiin, juomajääkaappeihin ja -vetolaatikoihin puhumattakaan ruoanvalmistukseen kuluvasta sähköstä. Lisäksi sähköä kuluu muun muassa ulko- ja sisävalaistukseen sekä ilmastointiin. Hullu Poro kuuluu kaukolämpöverkkoon, joten sähköä ei mene lämmitykseen. Iso ero on myös siinä, onko kesä vai talvi. Kesällä suurin osa ravintoloista ja keittiöistä on kiinni, joten myöskään sähköä ei kulu. Talvella pimeänä aikana pihavalaistus on päällä koko ajan. Samoin sisävalaistus on päällä pitkiä aikoja. Lisäksi keittiöt ovat auki ja kylmälaitteet päällä, Palosaari listaa pakollisia sähkömenoja. Tärkeää on kuitenkin se, että kiinnitämme koko henkilökunnan voimin huomiota mahdollisuuksiin säästää sähköä kaikissa toiminnoissa, esimerkiksi keittiöissä. Tähän on päästy muun muassa henkilöstön koulutuksella, asennekasvatuksella ja omaa esimerkkiä näyttämällä. Hullu Poro -konsernissa sähkönkäyttöä on konkreettisesti tehostettu muun muassa asentamalla liiketunnistimia, jolloin valot eivät ole koko aikaa päällä, käyttämällä energiansäästölamppuja ja ulkovaloissa kellokytkimiä sekä ostamalla energiatehokkaita laitteita uusittavien laitteiden tilalle. Kesällä vanhimman hotellin kaikki ikkunat tiivistetään. Meillä on Tampereen yliopiston kanssa vireillä projekti, jonka myötä pohdimme energiakulutustamme ja energiansäästömahdollisuuksia. Projektihakemus on parhaillaan sisällä, Hullun Poron Päivikki Palosaari kertoo. Lisäksi hotellihuoneet toimivat avainkorteilla, jolloin huoneista katkeaa virta, kun kortti otetaan pois. Hullussa Porossa ollaan myös harkittu, että jääkaapit pidettäisiin pois päältä, kun huoneet ovat tyhjinä. Asiakkaat todennäköisesti myös pärjäisivät ilman TV-ruudussa lukevaa Tervetuloa -toivotusta, jolloin 150 200 televisiota voitaisiin pitää suljettuina. Olen ilokseni huomannut, että hotelliasukkaiden suhtautuminen sähkönkäyttöön Palvelusektori & Visio 2050 Palvelusektorin osuuden BKT:sta ennakoidaan kasvavan ja sektorin kasvuvauhti voi jatkossakin olla BKT:n kasvua nopeampaa. Alan vuotuisen kasvun arvioidaan jatkuvan kolme prosenttia vuodessa. on muuttunut positiiviseen suuntaan. Suurin osa asukkaista toimii vastuullisesti ja sammuttaa ne valot, Palosaari sanoo. Uskon, että meidän sähkönkulutuksemme laskee uusien energiatehokkaiden laitteiden ja valistuksen myötä. Sähkönsäästö vaatii ajatusta ja paneutumista, mutta olemme siihen valmiita, koko henkilökunta. Teksti ja kuva: Jaana Rantalainen Alan sähkön käytön ennakoidaan puolestaan kasvavan 2,1 3,0 prosenttia vuodessa. Sähkön käytössä on kokonaisuudessaan 18 prosentin tehostamispotentiaali nykyiseen sähkön käyttöön verrattuna. Metsähakkeet tehokäyttöön Olkiluoto 3:sta sähköä koko Suomeen Rakenteilla oleva Olkiluoto 3 (OL3) on 1 600 MW:n ydinvoimalaitosyksikkö, jossa on koeteltuun tekniikkaan perustuvaa modernia teknologiaa ja edistyksellisiä turvallisuusominaisuuksia. Valmistuttuaan se tulee tuottamaan sähköä suomalaisen yhteiskunnan ja teollisuuden tarpeisiin vähintään 60 vuotta. OL3-yksikön rakentaminen on edennyt pitkälle. Esimerkiksi turpiinilaitoksella ensimmäiset järjestelmätestaukset suoritettiin helmikuussa, ja reaktorilaitoksella lähestytään päälaitteiden asennuksia. Ensimmäisenä reaktorirakennukseen viedään reaktoripaineastia ja sen jälkeen höyrystimet ja paineistin. Kokonaisuudessaan asennustöiden osuus reaktorilaitoksella on lisääntynyt merkittävästi samalla, kun rakennustyöt lähestyvät loppusuoraa. Sähkö pyörittää yhteiskuntamme rattaita, ja ydinsähkö auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta. OL3:n kilpailukykyinen sähkön hinta luo suomalaiselle teollisuudelle kilpailun edellytyksiä ja siten edesauttaa yhteiskunnan hyvinvointia. OL3:n myötä saatu ainutlaatuinen kokemus on vahvistanut Olkiluodon asemaa ydinvoimaosaamisen keskuksena. www.tvo.fi Edullinen sähkö pitää työn Suomessa Kilpailukykyisellä sähkön hinnalla on suuri vaikutus tuotannon ja työn pysymiseen Suomessa, palkansaajajärjestön SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoo. Sähkön osuus teollisuuden energiankäytössä on tällä hetkellä noin kolmannes, ja osuus tulee kasvamaan huolimatta teollisuuden rakennemuutoksesta ja energiatehokkuuden lisääntymisestä. Lauri Lylyn mielestä pitkäjänteinen energiapolitiikka on teollisuudelle, ja samalla työllisyydelle ja kansalaisten hyvinvoinnille merkittävä asia. Teollisuuden investoinnit tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin. Mikäli yhden kustannustekijän voidaan arvioida pysyvän tietyllä tasolla, se vaikuttaa investointihalukkuuteen. Siksi kilpailukykyisellä ja vakaalla sähkön hinnalla on iso vaikutus työn pysymiseen Suomessa. Teollisuuden lisäksi myös kuluttajat hyötyvät siitä. Suomi on tällä hetkellä riippuvainen sähkön tuonnista ja Lyly sanoo, että omavaraisuus lisäisi vakautta, ja mikäli kapasiteettia on tarpeeksi, sähköä voidaan tilapäisesti myös viedä. Sähkön tuotannon monipuolisuus on myös Lylyn mieleen. Kaikkia vähäpäästöisiä tuotantotapoja pitää kehittää, sillä niitä tarvitaan nyt ja jatkossa. Mutta esimerkiksi bioenergian kohdalla pitää muistaa, että teollisuudelle jää riittävästi puuta jatkojalostukseen. Energiateollisuus visioi energiateknologiasta viennin tukijalkaa. energia työllisyys Puhdas teknologia ja sen vienti on teknologiaan hurahtaneelle Suomelle hyvä mahdollisuus ja sähkö liittyy siihen oleellisesti, Lauri Lyly sanoo. Teksti: Pasi Salmela Kuvat: Matti Immonen Kanteleen Voima Oy panostaa sähköntuotannossaan puupohjaisiin biopolttoaineisiin ja selvittää mahdollisuuksia investoida tuulivoimaan. Haapavedellä on tuotettu sähköä jo vuodesta 1989, jolloin Haapaveden turvelauhdevoimalaitos rakennettiin. Tätä nykyä voimalaitos kuuluu Kanteleen Voima Oy:lle, joka on vuonna 2006 perustettu sähköntuottaja. Yhtiön palveluksessa on noin 40 henkeä, mutta välillisesti se työllistää yhteistyökumppaneineen noin 300 henkilöä. Kanteleen Voiman liikevaihto on noin 35 miljoonaa euroa, ja sen muodostavat 25 yksityis- ja kuntaomisteista suomalaista pientä ja keskisuurta energiayhtiötä, jotka ovat osakkaina myös Fennovoima Oy:ssä. Kanteleen Voima on niin sanottu mankala-yhtiö, joka tuottaa omistajilleen sähköä, kertoo Kanteleen Voima Oy:n toimitusjohtaja Antti Vilkuna. Haapaveden voimalassa on tuotettu sähköä käyttämällä jyrsinturvetta. Heti voimalaitoksen oston jälkeen aloitimme selvitykset polttoainepohjan laajentamisesta, ja nyt uuden tekniikan myötä saamme myös puupohjaista biopolttoainetta rouhimalla metsä- ja sahahaketta, kuoria ja kantomurskaa käyttökelpoiseen muotoon, Vilkuna selvittää. Uusi jauhin käytössä Kanteleen Voiman turvevoimalan yhteyteen rakennettu uusi Saalasti Oy:n kehittämä puun jauhamisteknologiaan perustuva laitos otettiin käyttöön viime syksynä. Uusi polttoainelinja on ollut yhtiölle merkittävä investointi. Investoinnin myötä voimme korvata noin kymmenen prosenttia polttoainetarpeesta puulla, ja melko kevyillä lisäinvestoinneilla voimme vielä kaksinkertaistaa määrän. Päätös kapasiteetin tuplaamisesta tehtäneen, kun koeajot on saatu loppuun, Vilkuna toteaa. Toimitusjohtaja on tyytyväinen mahdollisuuteen hyödyntää puuta polttoaineena. Puu mahdollistaa hiilidioksidivapaan Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen puhuessa biopolttoaineen käsittelyjärjestelmän vihkiäispuhetta, toimitusjohtaja Antti Vilkuna tähyili jo uusia päästöttömiä energiahankkeita, tuuli- ja ydinvoimaa. polttoaineen käytön, mikä on jo sinänsä hieno asia. Toinen etu on, että laajentaessamme polttoainepohjaa laajennamme myös polttoainetoimittajien määrää, mikä vähentää riippuvuuttamme yhdestä toimittajasta. Kanteleen Voima onkin ollut merkittävä turpeenostaja, sillä yhtiö on käyttänyt kymmenen prosenttia Suomen energiaturpeesta. Puunpolttoon siirtyminen ei vähennä turpeen kulutusta, koska nytkin riittävän turvemäärän saannissa on ollut haasteita. Toimitusten turvaamiseksi yhtiö on aloittanut omien turvetuotantoalojen hankinnan. Uusia tuulia yhtiöön tuo myös Kanteleen Voiman 100 MW:n tuulipuistohanke Raahen Kopsassa. Hankkeen ympäristövaikutusten selvitykset ovat parhaillaan meneillään ja tavoitteena on päästä investoimaan tuulivoimaan vuonna 2012. Kanteleen Voima on osakkaiden biovoimayhtiö ja tulevaisuudessa myös tuulivoimayhtiö. Yhtiön osakkaat ovat myös vahvasti Fennovoiman ydinvoimalahankkeen takana. Fennovoima toisi osakkaille kaivattua ydinvoimalla tuotettua sähköä. www.kanteleenvoima.fi 16 VISIO 2050 visio 2050 17
Infratek tarjoaa sähköasemien elinkaaripalveluja uusinta uutta Sähköautojen lopullista läpimurtoa joudutaan odotamaan vielä kymmenisen vuotta. Kuvassa Fortumin ladattavaksi muuntama Toyota Prius. Kuva: Fortum Oyj Infratek Finland Oy toimii pohjoismaisen Infratekkonsernin sähköasemaliiketoiminnan osaamiskeskuksena. Vihreät arvot ovat tärkeitä yhtiölle. nfratek on Pohjoismaiden johtava kriittisen infrastruktuurin kuten sähkönsiirtoverkkojen ja televiestintäjärjestelmien kokonaistoimittaja, joka keskittyy rakentamis- ja kunnossapitopalveluihin sekä turvajärjestelmiin. Yhtiön palveluksessa on noin 2 000 työntekijää Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Emoyhtiö Infratek ASA on noteerattu Oslon pörssissä. Infratek Finland Oy työllistää noin 150 henkilöä ja sen liikevaihto on 25 miljoonaa euroa. Yrityksen ydinosaamista ovat sähköasemaprojektit mukaan lukien suurjännitekaapeloinnit sekä muuntajahuollot ja asemien kunnossapitotyöt relekoestuksineen. Liikevaihdosta kaksi kolmasosaa tulee sähköasemaprojekteista, kolmannes asemapalveluista. Paikallista palvelua ja kansainvälistä tietotaitoa. E.ON on maailman suurin yksityisessä omistuksessa oleva energiayhtiö ja sillä on yli 30 miljoonaa asiakasta noin 30 maassa. Suomessa me E.ONilaiset palvelemme yli 110 000 asiakasta ja kuulumme kymmenen suurimman sähkönmyyjän joukkoon. Sähköverkkoalueemme kattaa noin seitsemän prosenttia maamme pinta-alasta. Toimimme energia-alan kaikilla sektoreilla ja pyrimme edistämään kilpailua niin sähkön myynnissä kuin tuotannossa. Investoimme uuteen tuotantoon varmistaaksemme energian riittävyyden sekä sähköverkkoihimme parantaaksemme toimittamamme sähkön laatua. Olemme siirtyneet älykkäisiin sähkömittareihin, mikä on mahdollistanut energiatehokkuutta lisäävien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen asiakkaillemme. Vahvana toimijana ja uusia toimintamalleja kehittävänä yrityksenä olemme vaihtoehto, joka piristää markkinoita, terävöittää tarjontaa ja aktivoi kotitalouksia ja yrityksiä edellyttämään energiayhtiöltään parempia tuotteita ja palveluja. Infratek on Suomen suurin toimija sähköasematöissä. Olemme Suomen suurin toimija sähköasematöissä. Henkilökuntamme on erittäin ammattitaitoista ja kokenutta. Meillä on esimerkiksi yli 20 sertifioitua SF6-kaasun käsittelyyn koulutettua henkilöä, kertoo Infratek Finland Oy:n toimitusjohtaja Risto Pietilä. Yrityksen suurimmat asiakkaat ovat kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj, sähkölaitokset ja teollisuus. Haemme sähköasemaprojekteissa kasvua Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Lisäksi olemme aloittaneet Suomessa Security-liiketoiminnan, joka tarjoaa kameravalvonta-, kulunvalvonta- ja tuoteturvallisuusratkaisuja sähkö- ja voimalaitoksille sekä kaupoille, Pietilä mainitsee. Infratek Finland Oy huomioi sähköasemien pitkän elinkaaren jo suunnitteluvaiheessa ja varmistaa sen suunnitelmallisella huoltotoiminnalla. Huoltotoiminta käsittää niin asemien kytkinlaitteet, suojausjärjestelmät kuin tehomuuntajat. Sen lisäksi, että Infratek huoltaa muuntajia ja niiden varusteita, yritys myös kuljettaa, asentaa ja käyttöönottaa uusia muuntajia. Myös kiinalaiset muuntajat ovat tulleet tutuiksi. Huoltokeskus Hikiällä Yhtiöllä on Hikiällä koko Suomea palveleva huoltokeskus, jossa tehdään tehomuuntajien korjauksia ja huoltoja. Nämä työt on mahdollista tehdä myös paikallisesti asiakkaan luona, jolloin vältytään kalliilta kuljetuksilta. Huollamme ja tarkastamme huoltokeskuksessa nelisenkymmentä isoa muuntajaa vuosittain. Tuotamme asiakkaalle lisäarvoa muuntajien pidentyneen eliniän ja parantuneen käyttövarmuuden muodossa, Pietilä huomauttaa. Kun muuntaja sitten on lopullisesti tullut tiensä päähän, se romutetaan. Ympäristöluvan ja sertifioidun ympäristöjärjestelmän myötä myös muuntajien purku ja ongelmajätteiden hävittäminen onnistuvat asianmukaisesti. Metallit otamme talteen ja saatamme kierrätykseen. Vihreät arvot ovat meille tärkeitä, Risto Pietilä toteaa. www.infratek.fi Suomen E.ON-yhtiöiden harjoittamien liiketoimintojen lisäksi E.ON on vähemmistöomistajana ydinvoimalupaa hakevassa Fennovoima Oy:ssä. Muiden Fennovoiman osakkaiden tavoin tarvitsemme omaa sähköntuotantoa turvataksemme sähkön hankinnan kilpailukykyiseen hintaan. Vuonna 2009 ostimme yli 80 prosenttia asiakkaidemme sähköntarpeesta pohjoismaisesta sähköpörssistä. Suomen E.ON-yhtiöiden kautta E.ONin kansainvälinen ja paikallinen asiantuntemus, kokemus ja voimavarat ovat palvelemassa suomalaisia kotitalouksia ja yrityksiä, E.ONin nykyisiä ja uusia asiakkaita. Osakkuutemme Fennovoimassa vahvistaa maamme ydinvoimaosaamista ja toimintamme laajentuminen Suomessa lisää asiantuntemusta myös muissa energian tuotantomuodoissa. E.ON on muun muassa maailman merkittävimpiä tuulivoimahankkeiden toteuttajia. Vuosina 2007 2011 investoimme tuulivoimaan kaikkiaan noin 8 miljardia euroa. Kiinan markkinoille menee jo nyt ikkunalasia, joka asennuksen jälkeen tuottaa sähköä talon sisälle. Sähköauto ja sähköä tuottava ikkuna Teknologiakehitys muuttaa energian käyttöä kaikilla yhteiskunnan eri alueilla. Jo lähivuosina on tulossa ratkaisuja, jotka vaikuttavat meidän kaikkien elämään. ehitystrendit ovat olemassa ja uudet teknologiat muuttavat tapaamme toimia. Täytyy kuitenkin muistaa, etteivät teknologiamuutokset välttämättä tapahdu seuraavien kymmenen vuoden aikana, vaan ennemminkin puhutaan vaikka 20 vuoden perspektiivistä, huomauttaa asiantuntija Virve Rouhiainen Adato Energia Oy:stä. Teknologisilla keksinnöillä tähdätään muun muassa energiatehokkuuteen, päästöjen vähentämiseen ja energialaskun pienentämiseen. Kansalaisten elämään kaikista eniten vaikuttavat eniten asumiseen ja liikenteeseen liittyvät mullistukset. Yksi asumiseen liittyvä teknologinen ratkaisu on älykäs sähköverkko ja sen sydän älykäs energiamittari, joka on todellisuutta kotitalouksissa jo viimeistään vuonna 2014. Älykkäässä sähköverkossa ideana on muun muassa, että ihmiset voivat automaation avulla säädellä omaa sähkönkulutustaan. Toinen esimerkki tulee Kaukoidästä. Kiinan markkinoille menee jo nyt ikkunalasia, joka asennuksen jälkeen tuottaa sähköä talon sisälle, Rouhiainen mainitsee. Liikenteeseen liittyvä mullistus on ladattavalla akulla toimivat sähköautot, jotka saadaan yleisempään käyttöön ehkä jo tämän vuosikymmenen loppupuolella. Kun akkuteknologia ja älykäs sähköverkko kehittyvät, niin akkujen lataamisen voi ajoittaa sähkön ollessa edullisimmillaan. Teknologian kehittyessä akuista voidaan myös luovuttaa sähköä verkkoon. Sähköautojen etuna on, että ne ovat päästöttömiä ja energiatehokkaampia ja hiljaisempia kuin nykyiset polttomoottoriautot. Sähköautojen kohdalla käydään parhaillaan keskustelua siitä, miten autojen akkujen lataaminen järjestetään. Joissain maissa on ollut puhetta myös entisaikojen "Kestikievareiden" -tyyppisistä paikoista, joista auton omistajat voivat saada uuden akun lataukseen jätettävän akun tilalle, Rouhiainen sanoo. Asumiseen liittyvä teknologinen ratkaisu voi olla älyteknologialla varustettu jääkaappi, joka kertoo radiotaajuisen etätunnistuksen avulla, mitä tuotteita tarvitsee ostaa lisää. Myös tietotekniikka mahdollistaa monenlaisia kivoja asioita: esimerkiksi erilaiset nettipuhelimet yleistyvät, videoneuvottelupuhelumahdollisuus leviää kotitalouksiin ja digitekniikka tuo liikkuvat kuvanauhat. Toisaalta täytyy tietysti muistaa, että Kotitaloudet & Visio 2050 Kotitalouksien sähkön käyttöön vaikuttaa kotitalouksien sekä niissä käytettyjen laitteiden määrä ja energiatehokkuus. Suomessa käytettiin vuonna 2006 kotitaloussähköä 11,2 TWh. Kokonaisuudessaan kotitalouksien laitesähkön käytössä arvioidaan olevan jo vuoteen 2020 mennessä 23 prosentin energiasäästöpotentiaali. elektroniikkavarustus lisää sähkönkäyttöä. Yrityksissä suuret tietokonepalvelimet vievät paljon sähköä ja palvelinsaleja täytyy jäähdyttää. Tosin nyt pohditaan mahdollisuutta, että jäähdytysenergia muutetaan lämmöksi. Teknologiakehityksessä energiatarkastelu on yksi näkökulma. Sähkönkäytön osuuden kasvu todennäköisesti jatkuu, koska monen uuden teknologian taustalla on tietotekniikan kehitys. Toisaalta samalla kehittyvät myös ympäristöystävällisen sähkön tuotantotavat, Rouhiainen toteaa. Teksti: Jaana Rantalainen Kotitalouksien kasvava sähkölaitteiden määrä kasvattaa sähkön käyttöä. Koteihin tulevat uudet laitteet ovat kuitenkin entistä energiatehokkaampia, mikä johtaa siihen, että sähkön ominaiskulutus kotitalouksissa ei kasva merkittävästi. Vuonna 2050 kotitalouksien laitesähkön vuotuisen kulutuksen arvioidaan olevan 13 14 TWh. E.ONin päämarkkina-alueet ovat Keski-Eurooppa, Iso-Britannia, Pohjoismaat, Venäjä ja Yhdysvallat. Pohjoismaissa E.ON on asiakasmäärältään kolmanneksi suurin energiayhtiö ja Suomi on Ruotsin rinnalla toinen kasvumarkkina-alue. Vuonna 2009 E.ON-konsernin liikevaihto oli 82 miljardia euroa, investoinnit 12 miljardia euroa ja henkilöstön määrä 88 000. eon.com eon.fi 18 VISIO 2050 visio 2050 19
Kuokat maahan ja katse tulevaisuuteen Suomi on asettanut itselleen kunnianhimoiset tavoitteet ilmasto- ja energiastrategiassa. Kymppivoima Oy:n toimitusjohtaja Sakari Suontaka pitää ydinvoiman lisärakentamista edellytyksenä niiden saavuttamiseksi. TVO:n hanke on hänen mukaansa kilpailukykyinen ja nopea toteuttaa. o nyt on tiedossa, että lähes kaikki tällä hetkellä käytössä oleva sähkön tuotantokapasiteetti on korvattava vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä se merkitsee sitä, että Suomeen pitää rakentaa yli 15 000 MW uusia voimalaitoksia, Sakari Suontaka sanoo. Vuosi 2050 on Energiateollisuuden visiovuosi. Ala on luonut oman tavoitetilansa, siitä miten energiaa tuotetaan ja käytetään Suomessa niin, että samalla voidaan vastata ilmastomuutoksen ja energiaturvallisuuteen liittyviin haasteisiin sekä varmistaa yritysten kilpailukyky ja kansalaisten hyvinvointi. Ydinvoiman osuudeksi vuodelle 2050 Energiateollisuus on visioinut 40 prosenttia energian kokonaistuotannosta. Tavoitteet on hyvä asettaa korkealle Eduskunnan hyväksymä Suomen ilmasto- ja energiastrategia katsoo hieman lähemmäs. Suomen uusiutuvan energian osuus vuodelle 2020 pitäisi olla EU:n velvoitteiden mukainen: käyttämästämme energiasta 38 prosenttia saadaan uusiutuvista energialähteistä. Sakari Suontaka pitää tavoitteita oikean suuntaisina, mutta suhtautuu epäillen niiden toteutumiseen. Tavoitteet on hyvä asettaa korkealle, mutta tällä tahdilla ja näillä keinoilla energiatuotannon rakennemuutokselle asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Kuokkien pitäisi olla jo maassa. Nyt niin ei ole. Suontaka kääntää katseet vuoteen 2050 ja sanoo, TVO:lla on Olkiluodossa olemassa oleva infra sekä valmis kotimainen käyttö- ja projektiorganisaatio. Sakari Suontaka, Kymppivoima että nyt tehtävät päätökset ratkaisevat minkälaista energiantuotantoa meillä on 40 vuoden päästä. Realiteetti on, että ydinvoiman lisärakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Siksi eduskunnan pitää antaa lupa kaikille kolmelle hakijalle laitosten rakentamiseksi, mikäli ne täyttävät edellytykset. TVO:n OL 4 -hanketta Suontaka pitää kilpailukykyisenä ja nopeana toteuttaa. TVO:lla on Olkiluodossa olemassa oleva infra sekä valmis kotimainen käyttö- ja projektiorganisaatio. Sähköstä vientituote Sähkön riittävyys myös huippukulutuksen aikoina puhutti teollisuutta talven aikana. Kaupallinen sähkö loppui kolmena päivänä ja sähkön hinta nousi niin korkeaksi, että monet teollisuuslaitokset rajoittivat tuotantoaan. Ylikapasiteetti sähkön tuotannossa on ollut ydinvoimakeskustelun yksi kuumista keskusteluaiheista. Pelätään, että hukumme sähköön ja että ydinvoiman rakentaminen on pois muista uusiutuvien energialähteiden käytöstä. Vaikka rakentaisimme kolme uutta ydinvoimalaitosta, niin silti ei synny ylikapasiteettia. Tarvitsemme seuraavien vuosikymmenien aikana uutta ja korvaavaa kapasiteettia tuhansia megawatteja. Lisäksi ydinvoiman rakentaminen vaiheistuu luontojaan ilman yhteiskunnan ohjausta, Sakari Suontaka sanoo. Suontaka muistuttaa, että ydinvoima on vain osa rakennettavasta kokonaiskapasiteetista. Hän sanoo, että myös muihin uusiutuviin energialähteisiin pitää panostaa, jotta saavutamme mahdollisimman korkean omavaraisuuden sähköntuotannossa. Omavaraisuus sähkössä merkitsee sitä, että meillä on riittävästi tehoa huippukulutuksen aikana ja että Suomi voi keskimäärin toimia sähkönviejänä. Sähkö voisi olla meille yhtä hyvä teollinen hyödyke kuin esimerkiksi paperi tai jaloteräs. Sähköä yli mijoonalle suomalaiselle Kymppivoima Oy:n omistajayhtiöt kattavat kolmanneksen koko Suomen sähkönjakeluverkosta ja toimittavat sähköä yli miljoonalle suomalaiselle. Kymppivoima on Suomessa suuri ja Pohjoismaissakin aktiivinen toimija, toimitusjohtaja Sakari Suontaka sanoo. Kymppivoiman omistajat ovat merkittäviä yhtiöitä Suomessa. Niiden omistajien enemmistö muodostuu suomalaisista kunnista.* Kymppivoima välittää omistuksillaan tuotettua sähköä omistajilleen omakustannushintaan tavoitteenaan tukea ja tehostaa näiden myynti- ja tuotantoliiketoimintoja ohjaamalla omaa tuotantokapasiteettia ja hankkimalla sitä lisää. Kymppivoiman oma sähköntuotantoteho on tällä hetkellä 800 MW:a ja se kattaa 25 prosenttia omistajien myymästä sähköenergiasta. Olemme kasvattaneet kapasiteettia kymmenessä vuodessa 100 megawatista nykyiseen noin 800 megawattiin lähinnä yritysostoin. Mutta päästäksemme omavaraisuuteen meillä on vielä paljon tehtävää lisäkapasiteetin rakentamiseksi ja hankkimiseksi. Merkittävimmät tuotanto-osuudet Kymppivoimalla on PVO:n ja EPV:n kautta. Osakkaiden yhteistyö tekee meistä riittävän vahvoja, että pääsemme mukaan suuriin hankkeisiin. Yksittäisille omistajillemme se olisi hankalaa. Sakari Suontaka pitää monipuolista omaa tuotantokapasiteettia tärkeänä energiayhtiön kilpailukyvyn näkökulmasta, koska sen avulla voidaan vakauttaa sähkön hintaa ja varmistaa sähkön riittävyys kaikissa tilanteissa. Hänen mukaansa Kymppivoiman omistajien strategia ei ole olla pelkästään sähkökauppias, vaan niiden tavoitteena on pitää omissa käsissä kaikki sähkön toimittamiseen liittyvät toiminnot. Lisäksi on hyvä päästä mukaan hankkeisiin, jossa energiantuottamisen muuttuvat kustannukset ovat pienet. Tällaisia ovat muun muassa ydin- ja vesivoimaan liittyvät hankkeet. Panostamme jatkossa edelleen voimakkaasti uusiutuvan energian hyödyntämiseen *) Kymppivoiman omistajat suuruusjärjestyksessä: Kymenlaakson Sähkö Oy, Suur-Savon Sähkö Oy Savon Voima Oyj, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Outokumpu Oyj, Oulun Seudun Sähkö, Tornionlaakson Sähkö Oy, KSS Energia Oy, Iin Energia Oy, Rovakaira. www.kymppivoima.fi 20 VISIO 2050