Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012



Samankaltaiset tiedostot
Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima

MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät , Seinäjoki

MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS KUNTIEN ELINVOIMAAN. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari Helsinki

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT

Kaupunkiseutujen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

Muuttajien taustatiedot 2005

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina

RUOSTEESTA ROSOISEEN KASVUUN Case Pori

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Muuttoliike Janne Vainikainen

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Jukka Tapio

KUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

KUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset


Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Eurovaalit haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja.

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Metropolitutkimusseminaari Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Valkeakosken muuttoliikeanalyysi. VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Huhtikuu 2017

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta /2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Toimintaympäristö. Muuttoliike Jukka Tapio

Päätös 1 (7) Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen

Työttömyyskatsaus Helmikuu 2018

Muuttoliike vuonna 2014

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

Lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä marraskuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2014

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

ASUKASTIHEYS 2010 VAPAA-AJAN- ASUKKAAT MUKANA. Maapinta-alalla. Koko pinta-ala (ml. vesistö)

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, lokakuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

Valtioneuvoston asetus

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan nimenmuutos. 1. Palveluja tuottava toimipaikka: Toimipaikan entinen nimi:

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta /2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

SASTAMALAN MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Kesäkuu 2017

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Työttömyyskatsaus Maaliskuu 2019

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina klo

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet lukien

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2017

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom,

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus

Transkriptio:

Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo

I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä näkökulmasta II Porvoon muuttovetovoima muuttajien rakenteen näkökulmasta IV Porvoon muuttovetovoima kuntien välisessä kilpailussa

I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa

870 000

Joka kolmas kunta (116) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2005-2010 Muuttovoitot keskittyivät: -a) suuriin kasvukeskuksiin ja/tai kasvukeskusten kehyskuntiin -b) Helsingin ja Tampereen laajenevalle vaikutusalueelle -C) pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille

Kasvukäytävien ja vyöhykkeiden merkitys korostuu Helsingin ja Tampereen välisellä kasvukäytävällä asuu joka kolmas suomalainen, mutta koko maan muuttovoitoista 89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina 2005-2010

Muuttovetovoima korkein Vesilahdella, Limingalla, Pirkkalassa ja Maskussa!

Neljä kymmenestä kunnasta (137) sai muuttovoittoa työllisistä Muuttajien tulokertymä positiivinen 162 kunnassa

2. Helsingin vaikutusalueen jatkuva laajeneminen Porvoon suhteellinen sijainti- ja yhteysetu korostuu Huom! Pääkaupunkiseudun pendelöintialue on laajentunut noin 25 km vuosikymmenessä vuosina 1970-2010! Lähde: http://www.hsy.fi

10 Porvoon muuttajien määrään ja määrälliseen kehitykseen liittyvät tiedot vuosina 1980-2011 Muuttajien rakenteeseen, tulo- ja lähtömuuttajien profiiliin liittyvät tiedot vuosina 2004-2009

II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä näkökulmasta

Porvoon väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 1980-2011* Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200-250 -300 TASAPAINOINEN VÄESTÖNKEHITYS = Muuttoliikkeen osuus väestönlisäyksestä 53 % ja luonnollisen väestönlisäyksen 47 % 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuntien välinen muuttoliike heijastaa viiveellä suhdannevaihteluita sekä asunto- ja tonttipolitiikassa tapahtuvia muutoksia Lähde: Tilastokeskus *1.1.2011 aluejakoluokituksella

Porvoon väkiluvun muutos vuosittain 1980-2011 650 Porvoon väkiluvun muutos 10 393 hlöä vuosina 1980-2011 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Väkiluvun muutos oli suurimmillaan vuosina 1984 ja 2004 Väkiluvun muutos (+73 hlöä) oli alhaisin vuoden 1980 jälkeen Lähde: Tilastokeskus *1.1.2011 aluejakoluokituksella

+ Porvoon väkiluvun kasvu keskimäärin vuodessa vuosina 1980-2011

Porvoon luonnollinen väestönlisäys vuosina 1980-2011 250 200 150 Luonnollinen väestönlisäys oli suurimmillaan vuonna 1991 ( +238 hlöä) Porvoon luonnollinen väestönlisäys + 4 823 hlöä vuosina 1980-2011 eli keskimäärin + 151 hlöä vuodessa Luonnollinen väestönlisäys oli alhaismmillaan vuosina 1998 ja 2002 100 50 0 Lähde: Tilastokeskus *1.1.2011 aluejakoluokituksella

Porvoon muuttotase vuosina 1980-2011 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200-250 -300 Porvoon muuttovoitto maassamuutosta + 3 434 hlöä ja siirtolaisuudesta + 2136 hlöä vuosina 1980-2011 Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Porvoon muuttotappio maassamuutosta 157 hlöä vuonna 2011, joka on toiseksi suurin muuttotappio vuosien 1980-2011välisenä aikana Lähde: Tilastokeskus *1.1.2011 aluejakoluokituksella

140 120 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 -120-140 Porvoon muuttoliike kvartaaleittain vuosina 2005-2011 Maassamuutto Nettosiirtolaisuus I/2005 II III IV I/2006 II III IV I/2007 II III IV I/2008 II III IV I/2009 II III IV I/2010 II III IV I/2011 II III IV Porvoon muuttovoitto maassamuutosta + 235 hlöä ja siirtolaisuudesta + 709 hlöä vuosina 2005-2011 Maassamuutto oli negatiivinen viidellä kvartaalilla peräkkäin, mutta nousi juuri ja juuri positiiviseksi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä Maassamuuton käänne elokuussa 2010! Lähde: Tilastokeskus *1.1.2011 aluejakoluokituksella

Minne Porvoosta muutettiin vuosina 2000-2010 Kotka 2 % Kouvola 2 % Tampere 3 % Lahti 3 % Kerava 2 % Lapinjärvi 2 % Järvenpää 2 % Jyväskylä 2 % Mäntsälä 1 % Helsinki 37 % 5828 Porvoosta muutti 21 616 muuttajaa muihin kuntiin vuosien 2000-2010 välisenä aikana: joka toinen muutti pääkaupunkiseudulle (Hki, Vantaa ja Espoo). Sipoo 4 % Turku 5 % 1823 1355 1278 1135 Espoo 7 % 743 593 489 413 373 372 363 269 238 237 211 Askola 8 % Vantaa 9 % Loviisa 12 % Lähde: Tilastokeskus

Mistä Porvooseen tultiin vuosina 2000-2010 Tampere 2 % Turku 3 % Kotka 2 % Kouvola 2 % Lahti 2 % Kerava 2 % Järvenpää 2 % Jyväskylä 2 % Lappeenranta 2 % Pornainen 2 % Helsinki 38 % 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 6372 Porvooseen muutti 23 290 uutta muuttajaa muista kunnista vuosien 2000-2010 välisenä aikana: lähes kuusi kymmenestä tulijasta tuli pääkaupunkiseudulta. 3500 Sipoo 6 % 3000 2500 Askola 7 % 2000 1500 1000 1774 1543 1494 1118 1046 500 561 428 404 359 352 335 318 290 269 258 Espoo 9 % Loviisa 9 % Vantaa 10 % 0 Lähde: Tilastokeskus

Porvoon nettomuutto kunnittain vuosina 2000-2010 -280 Loviisa -182-160 -130 Turku Askola Tampere Porvoo saa merkittävää muuttovoittoa pääkaupunkiseudun kunnista ja Sipoosta -78 Lahti Porvoo sai määrällisesti eniten muuttotappiota Loviisasta, Turusta ja Askolasta Kerava -11 Kouvola Jyväskylä Kotka 32 53 55 Järvenpää 80 Espoo 359 Vantaa 419 Sipoo 453 Helsinki 544-400 -300-200 -100 0 100 200 300 400 500 600 Lähde: Tilastokeskus

III Porvoon muuttovetovoima muuttajien rakenteen näkökulmasta

2 223 henkilöä muutti Porvooseen vuonna 2011: keskimäärin 185 hlöä kuukaudessa ja 6 henkilöä päivässä

Porvoon tulo- ja lähtömuutto pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 2004-2009 Lähtömuutto Tulomuutto - Työllisten määrä tärkein yksittäinen Tuntematon Muu työvoimaan kuulumaton Eläkeläinen Varusmies Opiskelija Lapsi (0-14 v.) 69 50 183 173 518 686 697 669 1596 2078 1856 2210 muuttoliikkeen indikaattori: indikoi suoraan alueellisten työmarkkinoiden dynamiikkaa ja uusien työpaikkojen sijoittumista sekä alueen houkuttelevuutta uusien muuttajien, yritysten ja investointien näkökulmasta Porvoon tilanne optimaalinen muuttajien työmarkkina-aseman näkökulmasta: tulijat työllisiä ja lähtijät työttömiä ja työvoiman ulkopuolisia Työtön 869 797 Työllinen 6402 7337 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Porvoon nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 2004-2009 Varusmies: -19 hlöä Eläkeläinen: -28 hlöä Tuntematon: -10 hlöä Muu työvoimaan kuulumaton: 168 hlöä Opiskelija: -222 hlöä Työllinen 935 hlöä Lapsi (0-14 v.): 614 hlöä Työtön: -72 hlöä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Miksi jokaisen kunnan kannattaa tavoitella työllisiä muuttajia? 26 600 6 800 euroa Työllisen muuttajan tulot keskimäärin vuonna 2008 euroa Työvoiman ulkopuolella ja työttömien tulot keskimäärin vuonna 2008 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Porvoon työllisten tulo- ja lähtömuuttajien määrä vuosina 2004-2009 1350 1300 1250 1200 1150 1100 1050 1000 950 900 850 800 750 700 -Työllisen muuttajan tulot keskimäärin 26 600 euroa, muiden muuttajien 6 800 euroa (2008) -Porvoon muuttovoitto työllisistä muuttovoittoa 935 hlöä vuosina 2004-2009 eli 156 hlöä vuodessa - Työllisten tulokertymä 4,2 miljoonaa euroa positiivinen vuodessa 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tulomuutto Lähtömuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Porvoon työllisten tulo- ja lähtömuuttajien toimialasektori vuonna 2008 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Tulomuutto Lähtömuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Porvoon tulo- ja lähtömuuttajan ikärakenne vuosina 2004-2009 Lähtömuuttajat Tulomuuttajat 65-302 294 55-64 715 642 45-54 958 982 35-44 1414 1865 25-34 2911 3796 15-24 3888 4464-14 1648 2261 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Porvoon nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina 2004-2009 45-54-vuotiaat: 24 hlöä 55-64-vuotiaat: -73 hlöä Yli 65-vuotiaat: -8 hlöä 35-44-vuotiaat: 451 hlöä Alle 15-vuotiaat: 613 hlöä 25-34-vuotiaat: 885 hlöä 15-24 -vuotiaat: -576 hlöä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Mitä kerrannaisvaikutuksia seuraa muuttajien ikärakenteesta? Muuttajien keskimääräiset tulot iän mukaan: 15-24-vuotiaiden muuttajien keskimääräiset tulot 10.855 (Porvoo - 576 hlöä) 25-34-vuotiaiden 22.961 (Porvoo +885 hlöä) 35-44-vuotiaiden 28.442 (Porvoo +451 hlöä) 45-54-vuotiaiden 29.463 (Porvoo +24 hlöä) 55-64-vuotiaiden 29.034 (Porvoo -73 hlöä) Yli 65-vuotiaiden 23.390 (Porvoo -8 hlö)

Porvoon tulo- ja lähtömuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina 2004-2009 Korkea-aste 2390 3247 Korkea-asteen koulutettujen muutot tärkeitä alueen kannalta, koska ryhmän liikkuvuudella keskeinen merkitys alueen nykyisen ja varsinkin tulevan kilpailukyvyn näkökulmasta Keskiaste 5299 5735 Perusaste 4287 5232 Lähtömuuttajat Tulomuuttajat Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Porvoon nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina 2004-2009 Korkea-aste: +857 hlöä Huom! Porvoo sai 14.nneksi eniten määrällistä muuttovoittoa korkeaasteen tutkinnon suorittaneista kaikista kunnista vuonna 2005-2008 Perusaste: + 945 hlöä Keskiaste: -436 hlöä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Porvoon tulo- ja lähtömuutto tulorakenteen mukaan vuosina 2004-2009 2550 2400 2250 2100 Tulomuuttajat Lähtömuuttajat - Porvoo saa muuttovoittoa lähes kaikissa tuloryhmissä (pl. 3 000-12 000 euroa ) - Taloudellisesti merkittävintä, että Porvoo saa muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista 1950 1800 1650 1500 1350 1200 1050 900 750 600 450 300 150 0 Ei tuloja 2-2999 3000-5999 6000-8999 9000-11999 12000-16999 17000-21999 22000-26999 27000-31999 32000-41999 42000-51999 52000+ Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Porvoon tulo- ja lähtömuuttajien tulokertymä vuosina 2004-2009 (miljoonaa euroa) - Tulokertymässä on laskettu yhteen kaikkien muuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana - Porvoon muuttajien tulokertymä oli vahvasti positiivinen, keskimäärin 6,4 miljoonaa euroa vuo-dessa - Yli 5 miljoonan euron vuosittaiseen tulokertymään pääsi kaikkiaan vain 23 kuntaa (336) koko Suomessa vuosina 2005-2008 miljoonaa euuroa Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 48 45 42 39 36 33 30 27 24 21 18 15 12 9 6 3 0 Tulomuuttajien tulokertymä Lähtömuuttajien tulokertymä 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Porvoon muuttajien tulokertymä yhteensä + 38,1 miljoonaa euroa vuosina 2004-2009 eli tulokertymä positiivinen keskimäärin +6,4 miljoonaa euroa vuodessa! Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Kuntaa, joissa muuttajien tulokertymä oli keskimäärin yli 5 miljoonaa euroa vuodessa. Porvoossa keskimäärin 6,4 miljoonaa euroa (147 euroa per asukas) Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Muuttajien tulokertymästä hyötyi ylivoimaisesti eniten Espoo: tulomuuttajien tulokertymä oli keskimäärin 32 miljoonaa euroa suurempi vuodessa kuin lähtömuuttajien Yli 10 miljoonan euron positiiviseen tulokertymään vuodessa pääsivät lisäksi Kirkkonummi (+17,6 meuroa), Vantaa (+14,4), Kaarina (+14,1) ja Hämeenlinna (12,4) Yli 5 miljoonan tulokertymän vuodessa pääsi 23 kuntaa lähinnä Helsingin ja Tampereen vaikutusalueella + Seinäjoki + Kontiolahti: Kanta-Hämeessä Janakkala (+ 5,6 ja Riihimäki +4,9) Turku menetti muuttajien rakenteen vuoksi keskimäärin vuodessa -22,3, Tampere -14,5, Oulu -9,1 ja Kuopio noin -5 miljoonaa.

Tulokertymä asukasta kohden oli vuodessa suurin Vesilahdessa (+705 ), Kontiolahdessa (541 ), Limingalla (+499 ), Sipoossa (+494 ), Lempäälässä (+478 ) ja Kirkkonummella (476 ) Tulokertymä asukasta kohden vuodessa oli negatiivisin Kesälahdella (-1300 ), Juukassa (-599 ), Kökarissa (-460 ), Rääkkylässä (-458) ja Honkajoella (-327 )

Muuttajien tulokertymä asukasta kohden per vuosi (2007-2009) Helsinki Porvoo Vihti Vantaa Tuusula Siuntio Nurmijärvi Nummi-Pusula Mäntsälä Lohja Kirkkonummi Kerava Järvenpää Hyvinkää Espoo -50 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Porvoon tulo- ja lähtömuuttajan keskimääräiset tulot vuodessa 17 646 17 032 euroa Porvoon tulomuuttajan keskimääräiset tulot vuodessa vuosien 2004-2009 välisenä aikana euroa Porvoon lähtömuuttajan keskimääräiset tulot vuodessa vuosien 2004-2009 välisenä aikana Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Jokaisen porvoolaisen tulo- ja lähtömuuttajan keskimääräisten tulojen erotus vuodessa (2004-2009) Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Tulomuuttajien keskimääräiset tulot TOP 15 vuonna 2008 ja 2009 34000 32000 30000 28000 26000 Keskimääräiset tulot (euroa) vuonna 2008 - Tulomuuttajien keskimääräiset tulot 16.576 euroa koko maassa - Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot 19.465 euroa 28000 26000 24000 22000 Keskimääräiset tulot (euroa) vuonna 2009 - Tulomuuttajien keskimääräiset tulot 16.030 euroa koko maassa - Porvoon tulomuuttajien keskimääraiset tulot 18.332 euroa 24000 22000 20000 20000 18000 18000 16000 16000 Kauniainen Puumala Siuntio Pyhäranta Sipoo Hirvensalmi Hailuoto Naantali Kustavi Kirkkonummi Tuusula Pirkkala Luumäki Sauvo Lemi Vihti Inkoo Pornainen Kaarina Nurmijärvi Maaninka Lieto

Opiskelijoita; 13 Työmarkkina-asema Eläkeläisiä; 5 Muita; 7 Työllisiä; 53 45-54-vuotiaat; 7 35-44-vuotiaat; 14 Ikärakenne Yli 55-vuotiaat; 7 Alle 15-vuotiaat; 16 Lapsia; 16 Työttömiä; 6 25-34-vuotiaat; 28 15-24-vuotiaat; 28 Tulotaso Ei tuloja; 17 Lähtökunta Porvooseen Muut kunnat; 21 Yli 32000 euroa; 58 Alle 17000 euroa; 33 Sipoo; 6 Helsinki; 38 Askola; 7 17000-31999 euroa; 20 12000-26999 euroa; 22 Loviisa; 9 Espoo; 9 Vantaa; 10

IV Porvoon muuttovetovoima kuntien välisessä kilpailussa

46 Kuuden tähden kunnat eli ne kunnat, joissa kaikki muuttoliikkeen kaksi määrällistä (maassamuutto ja siirtolaisuus) ja neljä laadullista (työlliset, 25-34- vuotiaat, korkea-asteen suorittaneet ja positiivinen tulokertymä) mittaria olivat positiivisia vuosina 2005-2008 94 kuuden tähden kuntaa, joista: Uudellamaalla 23 kuntaa (28): PORVOO!!! Varsinais-Suomessa 14 kuntaa Pirkanmaalla 12 kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla 9 kuntaa Kanta-Hämeessä 6 kuntaa Ahvenanmaalla 6 kuntaa Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro

Luokitus AAA AAA muuttoliikekunnat, kuuden tähden kunnat Asikkala, Askola, Aura, Akaa, Espoo, Eurajoki, Finnström, Geta, Hailuoto, Hammarland, Hattula, Haukipudas, Hausjärvi, Vantaa, Hollola, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ii, Ilmajoki, Inkoo, Janakkala, Jomala, Kangasala, Kaarina, Kannonkoski, Karjalohja, Karkkila, Kempele, Kerava, Kiiminki, Kirkkonummi, Kittilä, Kontiolahti, Laihia, Lapua, Laukaa, Lemland, Lempäälä, Lieto, Liminka, Loppi, Loviisa, Lumijoki, Luumäki, Lohja, Länsi- Turunmaa, Maalahti, Maaninka, Masku, Muhos, Mustasaari, Muurame, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Naantali, Nilsiä, Nokia, Nousiainen, Nummi- Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää, Orivesi, Paimio, Petäjävesi, Pirkkala, Pornainen, Pukkila, Pyhtää, Pälkäne, Pöytyä, Porvoo, Riihimäki, Rusko, Raasepori, Salo, Saltvik, Sauvo, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Sotkamo, Sastamala, Tammela, Toivakka, Tuusula, Tyrnävä, Uurainen, Valkeakoski, Vesilahti, Vihti ja Ylöjärvi

Yhteenveto Porvoon demografisesta kilpailukyvystä määrällisestä näkökulmasta Porvoon väestö on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1980 alkaen: keskimääräinen väestönlisäys on ollut merkittävä eli 325 asukasta vuodessa Väestönkehityksen osatekijät hyvässä tasapainossa: kasvu perustuu tasaisesti sekä muuttoliikkeeseen (53 %) että luonnolliseen väestönlisäykseen (47 %) Porvoo on ollut määrällisen muuttoliikkeen näkökulmasta yksi vetovoimaisimmista kunnista Suomessa keskipitkällä aikavälillä (1980-2010) Maassamuutto heijastaa viiveellä taloudellisia suhdannevaihteluita: Porvoon luvuissa on selvä lasku sekä 1990-luvun alun laman jälkeen että uudelleen vuoden 2008-2009 taantuman jälkeen. Vuosien 2010-2011 kehitys huolestuttava verrattuna aikaisempaan trendiin. Maassamuuttotase on ollut negatiivinen viitenä kvartaalina peräkkäin, mutta kääntyi positiiviseksi vuoden 2011 viimeisellä kvartaalilla (+ 2 hlöä) Porvoon tulo- ja lähtömuuttojen suuntautumisessa korostuu vahva keskinäisriippuvuus pääkaupunkiseutuun: kuusi kymmenestä tulijasta tulee Helsingistä, Vantaalta ja Espoosta ja viisi kymmenestä lähtijästä hakeutuu em. kuntiin. Muuttovoitot tulevat kunnittain tarkasteltuna Helsingistä, Sipoosta, Vantaalta, Espoosta ja Järvenpäästä ja muuttotappiot Loviisasta, Turusta, Askolasta, Tampereelta ja Lahdesta.

Yhteenveto Porvoon demografisesta kilpailukyvystä laadullisesta näkökulmasta Porvoon tilanne optimaalinen muuttajien rakenteen näkökulmasta millä tahansa mittarilla tarkasteltuna: tulomuuttajat keskimääräistä useammin työssä olevia, aktiivi-ikäisiä, koulutettuja ja keski- ja hyvätuloisia sekä lähtijät keskimääräistä useammin työvoiman ulkopuolella olevia, työttömiä, nuoria perusopinnot päättäneitä ja pienituloisia. Porvoo sai työllisistä muuttovoittoa 935 henkilöä viiden vuoden aikana. Työllisten muuttovoitolla on merkittävät positiiviset kerrannaisvaikutukset. Porvoon työllisten muuttovoitto oli määrällisesti 22. korkein 336 kunnan joukossa. Porvoon muuttovoitot keskittyvät aktiivi-ikäisiin 25-44-vuotiaisiin ja lapsiin: toisin sanoen suuri osa tulijoista lapsiperheitä ja lähtijöissä nuoret ja ylioppilaat yliedustettuja. Porvoo saa muuttovoittoa sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneista että pelkän perusasteen varassa olevista muuttajista. Porvoon muuttovoitto korkea-asteen tutkinnon suorittaneista oli 14. suurin määrällisesti kaikkien kuntien joukossa Porvoo saa muuttovoittoa lähes kaikista tuloryhmistä (pl. 3000-12000 ), mutta erityisesti keski- ja hyvätuloisista. Porvoon muuttoliikkeen tulokertymä oli positiivinen keskimäärin 6,4 miljoonaa euroa vuodessa. Tulomuuttajan keskimääräiset tulot olivat 614 euroa suuremmat kuin lähtömuuttajan. Timo Aro 2011

Summa summarum kaksi perusviestiä Porvoon demografinen kilpailukyky on erinomainen Tasainen ja tasapainoinen väestönkasvu, jonka perusta on terveellä pohjalla Sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta muuttoliikkeen rakenne optimaalinen Tulo- ja lähtömuuttajien profiloinnin avulla mahdollista edelleen vahvistaa vahvuuksia Porvoon sijaintiedun suhteellinen painoarvo kasvaa entisestään tulevina vuosina