VALTIONEUVOSTO Päätösehdotus Liite 1 15.6.2018 SUOSTUMUS TUTKIMUSTOIMINNAN SUORITTAMISELLE SUOMEN TALOUSVYÖ- HYKKEELLÄ 1 Asian vireilletulo 2 Hakemus Työ- ja elinkeinoministeriö on toimivaltaisena viranomaisena 28.3.2018 vastaanottanut Elisa Oyj:n valtuutettunaan Relacom Finland Oy hakemuksen (TEM/716/08.08.01/2018) tutkimusten suorittamiseksi Suomen talousvyöhykkeellä liittyen uuden tietoliikenteen merikaapeliyhteyden suunniteltuun rakentamiseen Suomen ja Viron välille. Hakemuksessa on kuvattu hakijan ja hankekehittäjän yhteystiedot, kotipaikka ja kansalaisuus, toiminnan luonne ja tarkoitus, käytettävät menetelmät ja välineet, tutkimusaika- ja vaihetiedot sekä maantieteellinen hankealue, jolla tutkimustoimintaa tultaisiin harjoittamaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on pitänyt hakemusta tiedoiltaan Suomen talousvyöhykkeestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1073/2004) 2 :n mukaisena. Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävä tutkimus edellyttää valtioneuvoston suostumusta. Elisa Oyj valtuutettunaan Relacom Finland Oy on hakenut: 1) Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (1058/2004) 6 :n mukaista valtioneuvoston suostumusta tutkimusten suorittamiseksi hakemuksessa ja sen täydennyksessä kuvatulla reitillä kahden kilometrin levyisellä tutkimuskäytävällä Suomen talousvyöhykkeellä ja 2) hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 :n mukaista välitöntä täytäntöönpanoa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija on hakenut tutkimuslupaa jäljempänä liitteessä 2 esitetylle tutkimuskäytävälle siten, että se olisi voimassa 12 kuukautta antamispäivästä lukien. Hakija on 17.4.2018 täydentänyt hakemustaan kaapelin suunnitellun reitin ja siitä johtuvan tutkimuskäytävän muutoksella. 3 Hakemuksen perusteet 3.1 Valtioneuvoston suostumus Elisa Oyj on suomalainen tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Elisa Oyj:llä on yli 6,2 miljoonaa kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden liittymää. Relacom Finland Oy on kentällä tehtävien teknologiapalveluiden toimittaja ja ICToperaattoreiden, yritysten sekä julkishallinnon kumppani kommunikaatio-, ICT- ja erikoisjärjestelmien asentamisessa sekä järjestelmien hyödyntämistä tukevissa palve-
2(14) luissa. Elisa Oyj on valtuuttanut Relacom Finland Oy:n hoitamaan puolestaan merikaapelin lupamenettelyihin ja sopimuksiin liittyviä asioita. Elisa Oyj:n käytössä ja omistuksessa on Suomen ja Viron välillä kaksi 1990-luvun lopulla rakennettua merikaapelia. Elisa Oyj:n tarkoituksena on rakentaa kokonaan uusi läntinen tietoliikenteen merikaapelireitti, joka toteutuessaan tarjoaa aiempaa suoremman ja luotettavamman yhteyden Suomen ja Viron välille. Uusi reitti lisää Suomen liitettävyyttä keskieurooppalaiseen tietoliikenneverkkoon Baltian maiden läpi kulkevien yhteyksien kautta ja näin osaltaan varmistaa kansainvälisiä yhteyksiä. Hankkeen tarkoituksena on tietoliikenneyhteyksien parantaminen ja hakemuksen mukaiset tutkimukset ovat tarpeen, jotta suotuisa reitti uudelle kaapelille saadaan määriteltyä. Hanke (E-Finest) on Elisa Oyj:lle pitkäaikainen investointi, jonka tarkoituksena on varmistaa riittävä kapasiteetti 2030-luvulle asti sekä konsernin sisäisen tietoliikenteenettä asiakastietoliikenteen välittämiseen Suomen ja Viron välillä. Suunniteltu merikaapeli tulisi sijoittumaan Suomenlahdella Suomen ja Viron talousvyöhykkeille ja aluevesille. Hankkeen reitin on suunniteltu kulkevan Espoon Matinkylästä Porkkalan eteläpuolen ja Suomen ja Viron talousvyöhykkeiden kautta Naissaaren länsipuolelta Tallinnaan (Kakumäe). Hakemuksen täydennyksessä ehdotettu uusi reitti kulkee Suomen rannikkoalueella kuten alkuperäisessä hakemuksessa, mutta siirtyy noin 6-7 kilometriä idemmäksi Stora Mickelskärenin eteläpuolella aiempaan reittiin verrattuna. Reitin muutos johtaa siihen, että kaapeli ei tule kulkemaan, eikä tutkimuksia ole tarpeen suorittaa, TSS Off Porkkala Lighthouse reittijakoalueella. Tarkistetun reitin kokonaispituus on 96,7 kilometriä, josta Suomen aluevesillä 38,2 kilometriä ja tutkimuslupahakemuksen osalta Suomen talousvyöhykkeellä 6,5 kilometriä. Tutkimusalue kattaa Suomen talousvyöhykkeellä kaksi kilometriä leveän tutkimuskäytävän, jonka keskilinja noudattaa liitteessä 2 määriteltyä linjausta. Varsinaiset tutkimukset tehdään 500 metrin levyiselle käytävälle, joka sijaitsee haettavan kahden kilometrin käytävän sisällä. Vesisyvyys tutkimusreitillä Suomen talousvyöhykkeellä on arviolta noin 30-65 metriä. Tutkimukset on tarkoitus aloittaa kokonaishankkeen aikataulusyistä heti, kun lupa niihin saadaan. Tutkimusten kestoksi on arvioitu yhteensä kaksi viikkoa, mikä sisältää tutkimukset koko reitillä. Tutkimuksia voidaan suorittaa vain hyvällä säällä, mistä johtuen keliolosuhteet voivat pidentää tutkimuksiin tarvittavaa aikaa huomattavastikin. Tarvittaessa kaapelireitti kuljetaan tutkimusaluksella useamman kerran. Tutkimusten tarkoituksena on ennen lopullisen reitin valintaa kerätä ja täydentää tarvittavaa tietoa reittisuunnitelman, asennustöiden ja lähtötilannetietojen tarkastamiseksi sekä löytää teknisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti paras ratkaisu merikaapelin sijoittamiseksi. Reitin tutkimiseksi tehdään syvyyskartoitus- ja lohkarekartoitustutkimus sekä matala geologinen pohjatutkimus. Lisäksi tehdään magnetometritutkimus, jolla paikallistetaan muut kaapelit sekä mahdolliset tuntemattomat kohteet. Tutkimukset suoritetaan akustisin ja magneettisin luotaimin pinta-alusta käyttäen. Lähtökohtaisesti tutkimukset
3(14) tehdään Telepaatti-kaapelilaivalla, mutta hyvissä sääolosuhteissa voidaan käyttää myös pienempää Caius-tutkimusvenettä. Koska tutkimukset on tarkoitus suorittaa luotaamalla, ei Suomenlahden eliöstölle tai meren pohjalle tai siellä sijaitseville rakenteille ja muinaismuistoille arvioida koituvan mitään vaikutuksia. Muuta laivaliikennettä kohtaan tutkimuksilla on vähäinen tai merkityksetön vaikutus. Tutkimuksilla ei arvioida olevan vaikutusta kalastajille, sillä ne suoritetaan pinta-aluksesta ja tutkimukset ovat lyhytkestoisia. Tutkimusten yksi tarkoitus on kartoittaa reitin varrella olemassa oleva infrastruktuuri (kaapelit ja putkilinjat sekä mahdolliset muinaismuistot). Reittisuunnittelun avulla muu infrastruktuuri voidaan joko kiertää tai, soveltuvin osin, reitti voidaan suunnitella risteämään optimaallisella tavalla. Kaapelin ja sen tulevan asennustyön ympäristövaikutukset ovat vähäiset, sillä kaapeli on itsessään hyvin ohut (halkaisijaltaan 20 mm) ja se laskettaisiin niin sanotusti vapaan laskun tekniikalla dynaamisesti asemoivalla aluksella. Merenpohjan muokkausta vaativia rakentamistekniikoita tullaan käyttämään hankkeessa vain, mikäli rantanousujen suuntaporaus ei onnistu maaperän takia tai tarvittavaa upotussyvyyttä ei saavuteta suuntaporauksella. Vaihtoehtoiset merikaapelin upotustekniikat ovat kaivinkoneilla suoritettava kaivuu ja sukeltajin toteutettava vesipuhallus sekä kaapelin auraus. Hakijan tarkoitus on tehdä tarvittavat ilmoitukset ja raportointi hyvissä ajoin ennen tutkimustöiden aloittamista meri- ja rajaturvallisuusviranomaiselle. 3.2 Välitön täytäntöönpano Jotta hankkeen vaikutukset vesien käytölle ja luonnolle saataisiin pidettyä mahdollisimman pieninä ja merikaapelin laskun kannalta välttämättömät tutkimustoimet suoritettua tehokkaasti, hakija on hakenut hallintolainkäyttölain 31 :n perusteella myönnettävää päätöksen välitöntä täytäntöönpanoa. Hallintolainkäyttölain 31 :n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön välittömästi, jos se on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Jos päätöksestä valitetaan, valitusviranomainen voi määrätä päätöksen täytäntöönpanosta hallintolainkäyttölain 32 :n mukaisesti. Valitusviranomainen voi esimerkiksi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Hakijan mukaan käsillä oleva hanke on yleisen edun mukainen, sillä sen avulla voidaan parantaa tietoliikenneyhteyksiä ja nostaa kaapeleiden kokonaiskapasiteettia Suomen ja Viron tietoliikenneverkkojen välillä sekä varmistaa luotettavat palvelut kyseisillä yhteysväleillä. Hanke on Eurooppa 2020 strategian (EU2020) ja siihen kuuluvan Euroopan digistrategian mukainen. Peruste, että päätös voidaan panna heti täytäntöön päätöksen luonteen sitä vaatiessa, ottaa huomioon myös yksityiset intressit. Suomen talousvyöhykkeellä ei ole yksityisiä maa- tai vesialueiden omistajia. Välittömän täytäntöönpanon myöntäminen tutkimusluvalle ei näin ollen voi loukata yksityisten oikeuksia. Koska luotaustyyppiset tutkimukset ovat luonteeltaan sellaisia, että ne
4(14) eivät vaikuta ympäristöön, niiden ei myöskään voida katsoa aiheuttavan haittaa yleiselle edulle, kuten luonnonsuojeluun liittyville arvoille. Välittömän täytäntöönpanon myöntämisellä tutkimusluvalle ei ole kielteisiä vaikutuksia kalastukseen, laivaliikenteeseen tai muihin infrastruktuurihankkeisiin Suomen talousvyöhykkeellä. Tutkimukset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä valvovan viranomaisen kanssa. Hakija on myös käynnistänyt ennakoivasti keskustelut risteämissopimusten laatimiseksi alueen muiden infrastruktuurien haltijoiden kanssa. Välitöntä täytäntöönpanoa koskevaa ehtoa on jo käytetty taloudellisen hyödyntämisen hankkeita koskevissa vastaavissa valtioneuvoston tutkimusluvissa. Edellä esitetyn perusteella hakija ei näe esteitä välittömän täytäntöönpanon myöntämiselle nyt käsillä olevassa tapauksessa, ja katsoo välittömän täytäntöönpanon myöntämisen olevan yleisen edun mukaista. 4 Viranomaisten lausunnot hakemuksen johdosta ja hakijan vastine annettuihin lausuntoihin (Asian valmistelu) Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa 28.3.2018 hakemuksen (9.4.2018 4.5.2018) ja sen 17.4.2018 täydennyksen johdosta (20.4.2018 11.5.2018) liikenne- ja viestintäministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, puolustusministeriöltä, sisäministeriöltä, ulkoministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Geologian tutkimuskeskus GTK:lta, Liikennevirastolta, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta, museovirastolta, pääesikunnalta sekä rajavartiolaitokselta. Työ- ja elinkeinoministeriö on 16.5.2018 varannut hakijalle tilaisuuden lausua hakemuksesta ja sen täydennyksestä saatujen lausuntojen johdosta. Hakija on antanut 23.5.2018 selityksensä lausuntoihin. Siinä hakija toteaa yleisesti, että kaikki lausunnonantajat ovat suhtautuneet myönteisesti käsillä olevaan hankkeeseen ja katsoo, että lausunnoissa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä estäisi tutkimusluvan myöntämisen ja päätöksen välittömän täytäntöön panemisen. Lisäksi hakija on vastannut annettuihin lausuntoihin yksityiskohtaisesti alla seuraavasti. Liikenne- ja viestintäministeriö on ilmoittanut, että sillä ei ole lausuttavaa tutkimuslupahakemuksen osalta. Maa- ja metsätalousministeriö on pitänyt tärkeänä, että hakemuksessa esitetyn mukaisesti tutkimuksesta ei koidu mitään vaikutuksia eliöstölle tai meren pohjalle eikä myöskään kalastajille. Ministeriö on ilmoittanut lausuntonaan, että se ei näe estettä myöntää lupaa edellä esitettyyn tutkimuslupahakemukseen. Hakija on viitannut hakemukseensa ja todennut, että tutkimuksilla ei arvioida olevan vaikutusta kalastajille, sillä ne suoritetaan pinta-aluksesta ja tutkimukset ovat lyhytkestoisia. Puolustusministeriö on todennut lausunnossaan, että aluevalvontalain (755/2000) 5 :n ja 12 :n mukaan vieraan valtion valtionaluksen maahantulo ja maassaolo Suomen alueelle sekä merenpohjan tutkiminen Suomen aluevesillä on luvanvaraista toimintaa.
5(14) Mittauksia ei saa ulottaa Suomen alueelle ilman asianmukaista pääesikunnan lupaa. Puolustusministeriö toteaa, että ilmoituksen mukainen tutkimusalue sijoittuu Suomen talousvyöhykkeelle, eikä ministeriö näe estettä ilmoituksessa mainitun tutkimusluvan myöntämiselle. Ministeriö on lausunnossaan huomioinut myös pääesikunnan näkökannan asiasta. Hakija on todennut, että se on saanut tutkimuksiin luvan Suomen aluevesien osalta pääesikunnalta 4.4.2018, ja että puolustusvoimien operaatiokeskus on hyväksynyt myös esityksen reittimuutoksesta pitäen lupaehdot muutoin ennallaan 21.5.2018. Samalla hakija on yhtynyt ministeriön lausunnossaan toteamaan, että haettu tutkimusalue sijoittuu Suomen talousvyöhykkeelle. Sisäministeriö on ilmoittanut, että sillä ei ole lausuttavaa asiassa, ja että rajavartiolaitos on toimittanut oman lausuntonsa suoraan työ- ja elinkeinoministeriölle. Ulkoministeriö on todennut, että talousvyöhykelain 6 :n mukaan talousvyöhykkeellä olevan merenpohjan ja sen sisustan luonnonvarojen hyödyntämiseen ja tällaiseen hyödyntämiseen tähtäävään tutkimukseen tai muuhun toimintaan, jonka tarkoituksena on talousvyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen, on saatava valtioneuvoston suostumus. Hyödyntämisoikeus voidaan 6 :n 3 momentin mukaan myöntää määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Edellä esitetyn perusteella ministeriö katsoo, että tutkimuslupahakemuksessa esitetty talousvyöhykettä koskeva tutkimustoiminta ei ole ilmoituksenvaraista meritieteellistä tutkimusta, ja että se edellyttää valtioneuvoston yleisistunnon ratkaisua ja lupaa. Tutkimuslupahakemuksen osalta ulkoministeriö toteaa lausuntonaan, että ministeriö ei näe estettä valtioneuvoston suostumuksen antamiseksi pyydetylle tutkimukselle. Ministeriö toteaa, että merioikeusyleissopimuksen 79(5) artiklan mukaisesti laskettaessa merenalaisia kaapeleita tai putkistoja tulee asianmukaisesti huomioida jo paikoillaan olevat kaapelit ja putkistot. Ministeriö kiinnittää huomiota myös merioikeusyleissopimuksen 58(2) ja 113-115 artiklaan samoin kuin eräiden vedenalaisten johtojen suojelemisesta annettuun lakiin (145/1965). Lain 3 :n mukaan vedenalaista kaapelia tai putkea laskettaessa, rakennettaessa tai kuntoon pantaessa toiselle kaapelille tai putkelle aiheutuva vahinko on korvattava. Lopuksi ulkoministeriö kiinnittää huomiota siihen, että talousvyöhykelain nojalla tehtyjen valtioneuvoston suostumusta koskevien päätösten yhteydessä välittömästä täytäntöönpanosta on määrätty useita kertoja. Ministeriö korostaa kuitenkin, että välittömän täytäntöönpanon määräämisen tulee perustua hallintolainkäyttölain 31 :n 2 momentissa lueteltuihin perusteisiin ja yksittäistapaukselliseen harkintaan. Hakija on ilmoittanut yhtyvänsä ulkoministeriön näkemykseen, tiedostavansa YK:n merioikeusyleissopimuksen sekä eräiden vedenalaisten johtojen suojelemisesta annetun lain ja ottavansa yhteyttä tiedossa olevien kaapeleiden ja putkilinjojen omistajiin risteämien toteuttamisesta sopimiseksi erillisin sopimuksin. Hakija toteaa tiedostavansa, että välittömän täytäntöönpanon tulee perustua yksittäistapaukselliseen harkintaan ja hallintolainkäyttölain 31 :n 2 momentissa lueteltuihin perusteisiin. Hakija on korostanut hankkeen merkitystä Suomen tietoliikenneyhteyksi-
6(14) en parantamiseksi. Lisäksi hakija on pyytänyt huomioimaan, että tutkimusten suorittaminen ei jätä minkäänlaisia pysyviä tai tilapäisiäkään jälkiä ympäristöön tai merenpohjaan eikä tutkimuksista ole mitään häiriötä tai haittaa yleiselle tai kenenkään yksityiselle edulle. Mahdollinen valitus ei siten kävisi täytäntöönpanon takia hyödyttömäksi. Lopuksi hakija on viitannut työ- ja elinkeinoministeriön aiemmassa, valtioneuvoston sittemmin hyväksymässä, päätösehdotuksessa koskien toista merikaapelia (C-Lion1) toteamaan, että yleinen etu on käsitteenä hallintoviranomaiselle harkintavaltaa antava yleislauseke. Peruste, että päätös voidaan panna heti täytäntöön päätöksen luonteen sitä vaatiessa, ottaa hakijan mielestä huomioon myös yksityiset intressit. Tietoliikenneyhteyksien lisääminen on sekä usean tahon yksityisessä (yritykset, yksilöt) intressissä että myös valtion yleisessä intressissä. Myös Euroopan unionin tasolla tavoitteena on hakijan mukaan tietoliikenneyhteyksien lisääminen. Ympäristöministeriö on ilmoittanut, että ministeriö ei näe estettä kyseisille tutkimuksille Suomen talousvyöhykkeellä. Hakija on yhtynyt ympäristöministeriön lausuntoon. Geologian tutkimuskeskus GTK on todennut lausunnossaan, että koska tutkimusluvan myöntämiselle ei ole sen mukaan talousvyöhykelain mukaisia esteitä, GTK on ilmoittanut puoltavansa tutkimusluvan myöntämistä. Hakija on yhtynyt GTK:n näkemykseen. Liikennevirasto on todennut lausunnossaan, että koska tutkimusalueet sijaitsevat vilkkaasti liikennöidyillä alueilla sekä mahdollisesti reititys- ja reittijakoalueilla, Liikennevirasto on pyytänyt lisäämään mahdolliseen tutkimuslupaan velvoitteen ottaa yhteys riittävän ajoissa etukäteen ennen alueelle saapumista asianomaiseen VTSkeskukseen sekä merikartoitukseen. Samalla virasto on pyytänyt ilmoittamaan mahdollisessa tutkimuslupapäätöksessä hakijalle, että aluksen saapuessa Suomeen aluksen tulee osallistua alusliikennepalveluun siten kuin alusliikennepalvelulaissa (623/2005) säädetään. Lisäksi Liikennevirasto on edellyttänyt, että tieteellisen tutkimuksen aikana noudatetaan kansainvälisiä meriteiden sääntöjä International Regulations for Preventing Collisions at Sea 1972 (COLREG). Muilta osin Liikennevirastolla ei ole muuta erityistä lausuttavaa tutkimuslupaa koskevan hakemuksen johdosta. Hakija on ilmoittanut aikovansa järjestää kokouksen Liikenneviraston ja rajavartiolaitoksen kanssa, jossa voidaan sopia tarkemmin ilmoitusmenettelyistä ja muista käytännön asioista liittyen suoritettaviin tutkimuksiin. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on ilmoittanut suhtautuvansa positiivisesti Suomen datayhteyksien parantumiseen. Museovirasto on ilmoittanut perehtyneensä hakemukseen vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun osalta. Museoviraston näkemyksen mukaan tutkimuksilla ei arvioida olevan vaikutusta muinaismuistoille eikä tutkimusluvan myöntämiselle ole siten estettä. Viraston mukaan hankkeen valmistelussa on kuitenkin syytä valmistautua ve-
7(14) denalaisen kulttuuriperinnön huomioon ottamiseen ja tehtävien luotausten hyödyntämiseen vedenalaisen kulttuuriperinnön turvaamiseksi kaapelihankkeen yhteydessä. Museovirasto toteaa, että huolimatta merikaapelin kevyestä rakenteesta ja vapaan laskun tekniikasta, voi kaapeli vahingoittaa pitkään vedessä ollutta vettyneestä puusta tai haurastuneesta metallista muodostuvaa vedenalaisen kulttuuriperinnön kohdetta, jos kaapeli sijoitetaan kohteen päälle. Avomerellä vedenalaisen kulttuuriperinnön kohteet ovat lähinnä historiallisia laivanhylkyjä, joita kokemuksesta tiedetään olevan Suomenlahdella ennalta arvaamattomissa paikoissa. Museoviraston mielestä haitallisten vaikutusten välttämiseksi ennen lopullisen kaapelireitin valintaa on syytä teettää kevyt vedenalaisen kulttuuriperinnön selvitys noin 50 metrin levyisellä kaistalla kaapelin molemmin puolin hyödyntäen luotausaineistoa, josta arkeologi voi tunnistaa mahdolliset vedenalaiset muinaisjäännökset ja kulttuuriperintökohteet. Havaitut kohteet tulee viraston mukaan kiertää kaapelia laskettaessa, joten niiden sijaintien on oltava tiedossa ennen kaapelinlaskuun ryhtymistä. Juridisen tilanteen osalta museovirasto toteaa, että talousvyöhykkeellä ei sovelleta Suomen muinaismuistolakia (295/63) toisin kuin aluevesillä, jossa yleisen tai suuren yksityisen hankkeen vastuutahon on selvitettävä hyvissä ajoin, tuleeko hanke koskemaan muinaisjäännöksiä. Lopuksi virasto toteaa, että Suomi on ratifioinut YK:n merioikeusyleissopimuksen (SopS 49/1996), jonka 303 artiklan mukaan valtioiden velvollisuutena on suojella merestä löytyneitä arkeologisia ja historiallisia esineitä. Hakija on ilmoittanut yhtyvänsä museoviraston lausuntoon. Lisäksi hakija on todennut, että vedenalaisen kulttuuriperinnön selvitys ollaan teettämässä koko reitin matkalta ja mikäli kohteita havaitaan, tehdään kaapelin uudelleenreititys ja neuvotellaan erikseen museoviraston kanssa sopivasta menettelytavasta. Hakija on sanonut tulevansa olemaan yhteydessä museovirastoon ennen selvityksen aloittamista ja selvityksen luonnosvaiheessa. Rajavartiolaitos on ilmoittanut, että se ei näe estettä tutkimustöiden suorittamiselle. rajavartiolaitos on todennut, että hakija on tuonut hyvin esille meri- ja rajaturvallisuuteen liittyviä asioita hakemuksessaan. Kuitenkin rajavartiolaitos on edellyttänyt, että hakija ottaa yhteyttä Suomenlahden merivartioston meritoimistoon ja sopii sen kanssa etukäteen ainakin edellä mainitut asiat ja muut meritoimiston tarpeellisiksi katsomat yhteistoiminta-asiat. Varsinaisen operatiivisen toiminnan eri vaiheiden osalta rajavartiolaitos on nimennyt yhteyspisteeksi Suomenlahden merivartioston johtokeskuksen (MRSC Helsinki). Hakija on todennut yhtyvänsä rajavartiolaitoksen lausuntoon. Lisäksi hakija on ilmoittanut tulevansa toimimaan yhteistoiminta-asioiden osalta rajavartiolaitoksen toivomalla tavalla ja aikovansa järjestää kokouksen Liikenneviraston ja rajavartiolaitoksen kanssa, jossa voidaan sopia tarkemmin ilmoitusmenettelyistä ja muista käytännön asioista liittyen suoritettaviin tutkimuksiin. Samalla hakija on todennut huomioivansa sille ilmoitetun yhteyspisteen (MRSC Helsinki). 5 Lainsäädäntö
8(14) 5.1 YK:n merioikeusyleissopimus Suomi on ratifioinut YK:n merioikeusyleissopimuksen (SopS 49-50/1996), joka on saatettu voimaan blankettilailla (524/1996, SopS 49/1996) ja -asetuksella 21.7.1996 (525/1996, SopS 50/1996). Merioikeusyleissopimuksen 57 artikla määrittelee talousvyöhykkeen enintään 200 meripeninkulman levyiseksi mitattuna niistä perusviivoista, joista aluemeren leveys mitataan. Talousvyöhykkeen rajat sellaisten valtioiden välillä, joiden rannikot sijaitsevat vastakkain tai vierekkäin, määritetään sopimuksella (74 artikla). Suomen talousvyöhyke ei ole Suomen valtion aluetta, vaan kansainvälistä merialuetta, jonka osalta merioikeusyleissopimus määrittelee Suomen ja muiden valtioiden oikeudet. Suomi käyttää talousvyöhykkeellään rantavaltiolle kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvaa toimivaltaa. Yleissopimuksen 56 artiklan mukaan rantavaltiolla on talousvyöhykkeellään täysivaltaiset oikeudet muun muassa merenpohjan yläpuolisten vesien ja merenpohjan ja sen sisustan elollisten ja elottomien luonnonvarojen tutkimiseen, hyödyntämiseen, säilyttämiseen ja hoitamiseen sekä muuhun toimintaan, jonka tarkoituksena on vyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen ja tutkiminen. Suomella on talousvyöhykkeellään myös merioikeusyleissopimuksen mukainen lainkäyttövalta muun muassa meriympäristön suojelun ja säilyttämisen osalta. Saman yleissopimuksen 58 artiklan mukaan kaikilla sekä ranta- että sisämaavaltioilla on talousvyöhykkeellä merenkulun ja ylilennon vapaudet, vapaus laskea merenalaisia kaapeleita ja putkistoja sekä vapaus kaikkeen muuhun näihin vapauksiin liittyvään kansainvälisessä oikeudessa hyväksyttyyn meren käyttöön, joka esimerkiksi koskee alusten, ilma-alusten, merenalaisten kaapeleiden ja putkistojen toimintaa, ja joka on sopusoinnussa tämän yleissopimuksen määräysten kanssa. Yleissopimuksen 58 artiklan 3 kappaleen mukaan valtioiden tulee ottaa asianmukaisesti huomioon rantavaltioiden oikeudet ja velvollisuudet sekä noudattaa niitä lakeja ja määräyksiä, jotka rantavaltio on hyväksynyt sopimuksen säännösten mukaisesti sekä muita kansainvälisen oikeuden sääntöjä sikäli, kun ne eivät ole ristiriidassa sopimuksen talousvyöhykettä koskevan osan kanssa. Kaikilla valtioilla on velvollisuus suojella ja säilyttää meriympäristöä yleissopimuksen 192 artiklan mukaan. 5.2 Laki Suomen talousvyöhykkeestä Rantavaltiolle kuuluvien talousvyöhykeoikeuksien käyttämisestä säädetään laissa Suomen talousvyöhykkeestä (1058/2004) ja valtioneuvoston asetuksessa Suomen talousvyöhykkeestä (1073/2004). Taloudellisen hyödyntämisen hankkeissa talousvyöhykelain mukainen tutkimuslupa edeltää varsinaista rakentamislupaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on toimivaltainen viranomainen talousvyöhykelain mukaisten tutkimusja rakentamislupien valmistelussa. Suomen talousvyöhykkeestä annetussa laissa tehdään ero meritieteellisen tutkimuksen ja talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävän tutkimuksen välillä. Lain 6 :n mukaan valtioneuvosto voi antaa hakemuksesta suostumuksensa hyödyntää talousvyöhykkeellä olevan merenpohjan ja sen sisustan luonnonvaroja ja tehdä tällaiseen hyödyntämiseen tähtäävää tutkimusta tai suorittaa talousvyöhykkeellä muuta toimintaa, jonka tarkoituksena on vyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen. Lain pe-
9(14) rusteluiden (HE 53/2004 vp) mukaan meritieteellisellä tutkimuksella ymmärretään sellaista mereen kohdistuvaa tutkimustoimintaa, jolla pyritään meriympäristöä, sen muutoksia sekä meren, jään ja ilmakehän välistä vuorovaikutusta koskevan tiedon lisäämiseen. Sillä ei esityksen mukaan tarkoitettaisi esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämistä tai siihen tähtäävää tutkimusta. Esityksen perustelujen mukaan meritieteellisestä tutkimuksesta ei myöskään olisi kysymys silloin, kun tutkimushanke vaikuttaa suoraan elollisten tai elottomien luonnonvarojen hyödyntämiseen tai siihen tähtäävään tutkimukseen esimerkiksi siten, että tutkimushankkeen tulokset ovat merkityksellisiä elollisten tai elottomien luonnonvarojen hyödyntämisen tai siihen tähtäävän tutkimuksen kannalta. Edelleen lain perustelujen mukaan meritieteelliseksi tutkimukseksi ei myöskään katsottaisi tutkimushanketta, joka sisältää merenpohjan porausta, räjähteiden käyttöä, haitallisten aineiden päästämistä meriympäristöön tai saman lain 7 :ssä tarkoitettujen tekosaarten, laitteiden tai rakennelmien käyttöä. Perustelujen mukaan edellä kuvatun kaltaisiin hankkeisiin sovellettaisiin lain 6 tai 7 :n säännöksiä, jotka edellyttävät hankkeelta valtioneuvoston suostumusta. Talousvyöhykelain perustelujen mukaan talousvyöhykelain 6 :n mukaiset asiat (ilmoitukset) voitaisiin ratkaista ministeriössä, kun kysymys on meritieteellisestä tutkimuksesta. Kun kysymyksessä on talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävä tutkimus, asia ratkaistaisiin valtioneuvoston yleisistunnossa työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä. 5.3 Vesilaki sekä kansallista ja kansainvälistä ympäristövaikutusten arviointia koskevat säännökset Talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävä tutkimuslupa edeltää varsinaista taloudellisen hyödyntämisen rakentamislupaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on toimivaltainen viranomainen myös talousvyöhykelainsäädännön mukaisessa rakentamisluvassa (periaatepäätös) ja ympäristöhallinto (toimivaltainen aluehallintovirasto) puolestaan toimivaltainen viranomaistaho vesilain (587/2011) mukaisessa yksityiskohtaisessa toimenpideluvassa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (252/2017) sovelletaan Suomen talousvyöhykkeellä. Lain 3 :ssä säädetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa. 5.4 Välitöntä täytäntöönpanoa koskeva lainsäädäntö Hallintopäätöksen täytäntöönpanokelpoisuutta sääntelee yleislakina hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 :n 2 momentti. Säännöksen mukaan hallintopäätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin säädetään, tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei voida yleisen edun vuoksi lykätä. Säännöksessä kuvattu tilanne on poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan päätös ei ole täytäntöönpanokelpoinen ennen kuin sillä on lainvoima. Momentissa kuvattua kahta viimeistä edellytystä voi olla vaikea täysin erottaa toisistaan itsenäisiksi kohdikseen.
10(14) Ensin mainittu peruste koskee lähinnä päätöstä, joka menettäisi merkityksensä, jos sitä ei panna heti täytäntöön. Jälkimmäisessä ratkaisevaa on yleinen etu. Yleinen etu on käsitteenä hallintoviranomaiselle harkintavaltaa antava yleislauseke. Peruste, että päätös voidaan panna heti täytäntöön päätöksen luonteen sitä vaatiessa, ottaa huomioon myös yksityiset intressit. 6 Valtioneuvoston ratkaisu 6.1 Suostumus Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävään tutkimustoimintaan 6.2 Ehdot Valtioneuvosto antaa Elisa Oyj:lle valtuutettunaan Relacom Finland Oy ehdollisen suostumuksen Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävään tutkimustoimintaan hakemuksessa (TEM/716/08.08.01/2018) ja sen täydennyksessä kuvatulla tavalla. Hakijan, hankkeen toteuttajan tai tämän sijaan tulleen seuraajan on noudatettava kohdassa 6.2 määrättyjä ehtoja. Valtioneuvoston suostumus on voimassa tämän päätöksen antamisesta lukien 12 kuukautta. Tämä päätös on täytäntöön pantavissa muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää. 1. Tutkimushanke on toteutettava varovaisuusperiaatetta noudattaen ja ottaen erityisesti huomioon Itämeren herkkyys ja haavoittuvuus sekä meri- ja ympäristöturvallisuuden asettamat vaatimukset, ja luvan saajan on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimiin hankkeesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi; 2. Tutkimushanke on toteutettava ottaen huomioon Suomen talousvyöhykkeellä jo olemassa olevat taloudellisen hyödyntämisen ja meritieteellisen tutkimuksen hankkeet ja näiden omistajien hankkeisiin liittyvät oikeudet; 3. Luvan saajan on otettava tutkimuksissa huomioon, että mahdollinen tuleva taloudellisen hyödyntämisen rakentamishanke tulee toteuttaa siten, että se ei estä mahdollisia myöhempiä Suomen talousvyöhykkeen taloudellisen hyödyntämisen tai meritieteellisen tutkimuksen hankkeita; 4. Luvan saajan on tutkimuksissa pyrittävä löytämään sellainen teknisesti ja ympäristöllisesti tarkoituksenmukainen reittivaihtoehto, että mahdollinen myöhempi Suomen talousvyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen tai meritieteellinen tutkimus mahdollisimman vähäisessä määrin vaikeutuu; 5. Luvan saajan on sovittava meri- ja rajaturvallisuuden ylläpitoon liittyvien lakisääteisten tehtävien hoitamisesta etukäteen Suomenlahden merivartioston kanssa. Näitä sovittavia asioita ovat ainakin projektiin liittyvien alusten turvallisuussuunnitelmat, mahdolliset miehistöjen vaihdot, aloitus-, lopetus- ja päivittäisraportointi sekä löydösten käsittely. Suomen viranomaisten edustajilla tulee olla pyynnöstään mahdollisuus tutkimusaluksille pääsyyn; 6. Luvan saajan on toimitettava Liikenneviraston lausunnossa edellytetyt tiedot ja raportit lausunnossa edellytetyllä tavalla;
11(14) 7. Tutkimusaluksen saapuessa Suomeen aluksen tulee osallistua alusliikennepalveluun siten kuin alusliikennepalvelulaissa (623/2005) säädetään; 8. Luvan saajan on noudatettava kansainvälisiä meriteiden sääntöjä International Regulations for Preventing Collisions at Sea 1972 (COLREG); 9. Luvan saajan on noudatettava Suomen maahantulomääräyksiä, jos hankkeeseen liittyvä toiminta ulottuisi Suomen aluevesille. Erityisesti tulee ottaa huomioon, että valtion aluksiksi luokiteltavat alukset tarvitsevat Suomen pääesikunnan myöntämän alusluvan Suomen aluevesille tuloon; 10. Luvan saajan on ilmoitettava tämän luvan mukaisten tutkimustöiden valmistumisesta Suomen talousvyöhykkeellä välittömästi kirjallisesti työ- ja elinkeinoministeriölle. Lisäksi luvan nojalla syntynyt tutkimus- ja havaintoaineisto on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriön käyttöön välittömästi tulosten valmistuttua; 11. Valtioneuvoston suostumus ei sisällä oikeutta muihin kuin hakemuksessa kuvattuihin tutkimustoimenpiteisiin Suomen talousvyöhykkeellä; 12. Lisäksi luvan saajan on noudatettava mitä muualla lainsäädännössä tai kansainvälisissä sopimuksissa säädetään tai määrätään. 7 Perustelut 7.1 Suostumus Hakemuksessa on kuvattu riittävällä tavalla hakijan tiedot, tutkimustoiminnan luonne ja tarkoitus, käytettävät menetelmät ja välineet, tutkimusaika- ja vaihetiedot sekä maantieteellinen hankealue, jolla tutkimustoimintaa tultaisiin harjoittamaan. Suostumuksen oikeudellinen perusta on Suomen talousvyöhykelainsäädännössä ja kansainvälisessä YK:n merioikeusyleissopimuksessa. Elisa Oyj on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden suomalainen julkisesti noteerattu yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. Elisa Oyj palvelee yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Yhtiö tarjoaa ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana yhtiö on edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja innovaatioiden kehittämisessä (esimerkiksi 5G). Yhtiön yhteistyö muun muassa Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa yhtiölle kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. 7.2 Tutkimustoiminta ja -alue Nyt myönnetty valtioneuvoston suostumus koskee hakemustietojen mukaista taloudelliseen hyödyntämiseen liittyvää ja sitä edeltävää tutkimustoimintaa Suomen talousvyöhykkeellä ja yksinomaan sitä. Hakemuksen kohteena olevien tutkimusten tarkoituksena on löytää teknisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti parhaimmat ratkaisut uuden merikaapelin sijoittamiseksi. Tutkimusalue ilmenee liitteenä 2 olevasta kartasta. Hankkeen tutkimusalue kattaa Suomen talousvyöhykkeellä korkeintaan noin 2000 metriä leveän alueen. Tutkimusalue sijaitsee Suomen talousvyöhykkeellä, joka on kansainvälistä merialuetta. Eri
12(14) 7.3 Ehdollisuus mailla ja toimijoilla on lähtökohtaisesti oikeus laskea talousvyöhykealueelle muun muassa kaapeleita ja putkia, mutta myös oikeus vapaaseen merenkulkuun ja ylilentoihin. Tätä mahdollisuutta on käytetty hyväksi Suomenlahdella suomalaisten ja muidenkin yhteisöjen toimesta. Kaikilla valtioilla on velvollisuus suojella ja säilyttää meriympäristöltään herkkää aluetta. Saatujen lausuntojen ja muiden edellä mainittujen seikkojen perusteella ei voida katsoa olevan estettä myöntää haettua valtioneuvoston suostumusta ehdollisena siten, että se on voimassa 12 kuukautta luvan antamispäivästä lukien. Valtioneuvosto korostaa kuitenkin, että Itämeren herkkyys ja haavoittuvuus, meri- ja ympäristöturvallisuuden asettamat vaatimukset sekä olemassa olevat muut hankkeet oikeuksineen on otettava kaikessa taloudellisen hyödyntämisen hankkeen toteutukseen tähtäävässä toiminnassa huomioon, ja että luvan saajan on noudatettava yleistä varovaisuusperiaatetta toimissaan vahinkojen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Valtioneuvosto edellyttää, että luvan saaja ottaa jo tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioon merenkulun turvallisuutta, ympäristöturvallisuutta sekä Suomen talousvyöhykkeen käytön suunnitelmallisuutta koskevat näkökohdat. Luvan saajan tulee tutkimussuunnitelmia laatiessaan ja tutkimusten suorittamisessa ottaa huomioon Suomen talousvyöhykealueen riittävyys ottaen huomioon kaikki kyseeseen tuleva merenpohjaa tai merialuetta hyödyntävä toiminta sekä kansainvälisesti hyväksytyt järjestelyt meriliikenteen ohjaamiseksi alueella. Luvan saajan on tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa otettava huomioon, että mahdollinen tuleva rakentamishanke tulee toteuttaa siten, että se ei estä mahdollisia myöhempiä Suomen talousvyöhykkeen taloudellisen hyödyntämisen tai meritieteellisen tutkimuksen hankkeita. Samalla tulee pyrkiä löytämään sellainen reittivaihtoehto, että mahdollinen myöhempi Suomen talousvyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen tai meritieteellinen tutkimus mahdollisimman vähäisessä määrin vaikeutuu. Tutkittavan alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon teknisen toteuttamisen vaatimusten lisäksi myös ympäristönäkökohdat, erityisesti sedimentti- ja merenalaisen luonnon suojeluarvot. Erityistä huomiota tutkimuksessa tulee kiinnittää alueisiin, joilla sijaitsee meritieteellisiä havaintoasemia ja joilla luonnon monimuotoisuutta ei ole kartoitettu. Luvan saajan on sovittava meri- ja rajatuvallisuuden ylläpitoon liittyvien lakisääteisten tehtävien hoitamisesta etukäteen Suomenlahden merivartioston kanssa sekä tehtävä Liikenneviraston lausunnossa edellytetyt ilmoitukset. Luvan nojalla syntynyt tutkimus- ja havaintoaineisto on tarkoituksenmukaista saattaa muidenkin viranomaisten tietoon. Hakija on ilmoittanut hakeneensa erikseen aluevalvontalain mukaista lupaa Suomen aluevesillä suoritettavia tutkimuksia varten. 7.4 Välitön täytäntöönpano Hakija on pyytänyt, että tutkimuslupaa koskeva päätös määrätään välittömästi täytäntöön pantavaksi hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 :n nojalla. Arvio siitä, voidaanko hakijan esittämään vaatimukseen välittömästä täytäntöönpanosta myöntyä, ratkeaa arvioinnissa, jossa punnitaan yleisen edun vaatimia seikkoja kol-
13(14) 8 Sovelletut lainkohdat mansien osapuolten oikeuksien menetyksiin tai vaarantumiseen. Merkittävää on, että päätöksen lainvoimaisuus täytäntöönpanon edellytyksenä on pääsääntö, ja tästä poikkeaminen edellyttää erityisiä perusteita. Keskeistä asiassa on arvioida yleistä etua suhteessa yksityiseen etuun. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty kantoja, joiden mukaan kysymys voi olla esimerkiksi luvan myöntämisestä johonkin toimenpiteeseen, jonka tulee tapahtua määrättynä aikana. Kirjallisuudessa on esitetty myös kanta, jonka mukaan Euroopan unionin oikeuden tehokkaan toteutumisen vaatimus voi olla näiden tilanteiden arvioinnissa merkityksellinen näkökohta. Ottaen huomioon edellä mainittua säännöstä koskeva lainvalmisteluaineisto sekä oikeuskirjallisuus, on olennaista ratkaista, onko olemassa sellaisia seikkoja, joiden valossa täytäntöönpanoa ei voitaisi yleisen edun vuoksi lykätä. Hakija on hakenut täytäntöönpanomääräystä, koska sillä on hakijalle tosiasiallista merkitystä hankkeessa. Kysymys on pinta-aluksesta luotaamalla tehtävistä reittitutkimuksista. Tutkimukset ja erityisesti rakentaminen Suomenlahdella on tehtävä tiettynä ajanjaksona sääolosuhteiden ja paikallisten ympäristöolosuhteiden vuoksi. Hakija vastaa aina kuitenkin ensisijaisesti talousvyöhykehankkeen aikataulullisista ja taloudellisista riskeistä. Uusi tietoliikenteen merikaapelireitti lisää Suomen liitettävyyttä keskieurooppalaiseen tietoliikenneverkkoon Baltian maiden läpi kulkevien yhteyksien kautta ja näin osaltaan parantaa ja varmistaa kansainvälisiä yhteyksiämme. Hankkeen voidaan siten katsoa olevan yleisen edun näkökulmasta hyödyllinen sekä Suomelle että Virolle ja sitä kautta myös Euroopan unionille. Hanke on Eurooppa 2020 strategian (EU2020) ja siihen kuuluvan Euroopan digistrategian mukainen. Nyt annettavan luvan johdosta hakijalla on oikeus suorittaa tutkimuksia Suomen talousvyöhykkeellä. Tutkimustuloksia voidaan käyttää yleisemminkin hyödyksi ja tietoja voidaan hyödyntää vedenalaisen rakentamisen suunnittelussa sekä muissakin yhteyksissä. Talousvyöhykkeen taloudellisen hyödyntämisen hanke tarvitsee toteutuakseen tutkimusluvan lisäksi myös sekä valtioneuvoston yleisistunnon suostumuksen että vesilain mukaisen yksityiskohtaisemman toimivaltaisen aluehallintoviraston vesitalousluvan. Välittömän täytäntöönpanon ehtoa on jo aiemmin käytetty perustellusti taloudellisen hyödyntämisen hankkeita koskevissa valtioneuvoston tutkimus- ja rakentamisluvissa. Niiden nojalla suoritetut tutkimukset eivät ole aiheuttaneet välittömän täytäntöönpanon arvioinnin kannalta olennaisia häiriöitä talousvyöhykkeen ympäristölle eivätkä talousvyöhykkeellä tapahtuvalle kalastukselle, laivaliikenteelle tai muulle toiminnalle. Suomen talousvyöhykkeellä ei ole myöskään yksityisiä maa- tai vesialueiden omistajia. Hakemusta ei ole vastustettu välittämän täytäntöönpanon osalta saaduissa lausunnoissa. Valtioneuvosto katsoo, että tutkimuslupaa koskevan päätöksen välittömälle täytäntöönpanolle ei ole estettä. Aluevalvontalaki (755/2000)
14(14) 9 Muutoksenhaku Alusliikennepalvelulaki (623/2005) Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Hallintolaki (434/2003) Laki Suomen talousvyöhykkeestä (1058/2004) Laki yritysvaikutusten arviointimenettelystä (252/2017) Muinaismuistolaki (295/63) Valtioneuvoston asetus Suomen talousvyöhykkeestä (1073/2004) Valtioneuvoston ohjesääntö (262/2003) Vesilaki (587/2011) YK:n merioikeusyleissopimus (SopS 49-50/1996) Tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta päätöksen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Jari Lindström Työministeri Kari Klemm Hallitusneuvos