, Yhteinen keittiö -hanke Tampereen pilotin loppuraportti
Loppuraportti (2017-2018) Yhteenveto Yhteinen keittiö -hanke on yksi hallituksen kärkihankkeista ja asemoituu Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta toimintakokonaisuuteen. Tampere oli yksi viidestä pilotista, ja pilottiprojektin kohteena olivat ikäihmiset. Tampereen konsortion muodostivat Tampereen kaupunki, Tamk, ev-lut.srk, ja Tays. Hankkeen tavoitteena oli laajentaa ja juurruttaa yhteisöllisyyttä luovia toimintoja, edistää hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta ja hävikkiruuan hyödyntämistä. Toiminta lähti Tampereella liikkeelle kolmella erilaisella pilottikeittiöllä, ja kaikki keittiöt sijaitsivat eri palvelualueella. Hankkeen tavoitteet saavutettiin pääosin erittäin hyvin, etenkin osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen, ja yhdessä tekeminen useiden eri toimijoiden kanssa. Hankkeessa kartoitettiin ja hyödynnettiin hyväksi todettuja toimintamalleja sekä luotiin yhdessä useita uusia toiminnan tapoja. Hävikkiruuan hyödyntäminen jäi hankkeessa vähäisemmäksi, pääpaino Tampereen pilotissa on ollut yhteisöllisessä kohtaamisessa. Toiminnalla saavutetut vaikutukset ovat olleet nopeita ja selkeästi mitattavissa. Matalan kynnyksen toiminnalle on lisääntyvä tarve, mikä voidaan todeta osallistujamäärissä, ja toiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden palautteista. Positiivisia yksilötason vaikutuksia voitiin havaita, osallistujat saivat uusia tuttavuuksia, ja yhteinen toiminta tuotti iloa, sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä. Syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta säännöllisellä toiminnalla on osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja toimijuutta lisäävää vaikutusta. Mitattavat tulokset eivät tuo esiin kaikkia vaikutuksia. Vaikuttavuuden arviointi edellyttäisi säännöllisin väliajoin toistuvaa seurantatutkimusta projektiajan jälkeenkin. Yhteinen keittiö -hankkeen tavoitteena on ollut varmistaa yhteisen keittiön toimintaideologia, toimintatapa ja toiminnan jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen. Jotta toiminta tulee tutuksi ja tunnetuksi, tulee toimintaa olla säännöllisesti, esim. kerran viikossa. Näin toimimalla toiminta tavoittaa myös uusia kävijöitä. Toiminnan ja tapahtumien tulee olla asiakkaiden toiveisiin perustuvaa. Yhteisen, uuden toimintamallin opettelu ja omaksuminen vaatii jatkuvaa työstämistä kaikilta toimijoilta. Yhteinen keittiö on jo hankeaikana laajentunut, ja tällä hetkellä toimintaa on kuudessa eri keittiössä. Yhteinen keittiö hanke on ollut alusta lähtien osa Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelulinjan strategiaa, ja toiminta tulee jatkumaan hankeajan jälkeen. Pilotissa hyväksi ja toimiviksi havaitut uudet toimintamallit otetaan laajasti käyttöön. Tampereen kaupungin ja Tamkin uudenlainen toimintamalli opiskelijalähtöisen työelämän juurruttamiseen ja levittämiseen tulee jatkumaan. Johdon sitoutuminen ja tuki edesauttaa toiminnan siltauksessa jatkossakin.
Loppuraportti (2017-2018) SISÄLLYSLUETTELO 1 TULOKSET JA VAIKUTTAVUUS... 1 1.1 TAUSTA... 1 1.2 TAVOITTEET JA TULOKSET... 2 1.3 HYÖDYT JA VAIKUTTAVUUS... 5 1.4 YLEISKUVA... 9 1.5 AIKATAULUN TOTEUTUMINEN... 10 1.5.1 Työmäärät ja tehtävien tekijät : Talouspuoli Tamk, Tays, PSHP... 10 1.5.2 Budjetti ja kustannukset: Talouspuoli Tamk, Tays, PSHP... 11 1.6 RISKIT... 12 2 OSAPROJEKTIT... 13 2.1 TAMPEREEN PROJEKTI... 13 3 DOKUMENTOINTI... 14 4 OPIT JA PALAUTTEET... 15 5 PYSYVÄ TOIMINTA JA JATKOTOIMET... 17 5.1 SIIRTYMINEN PYSYVÄÄN TOIMINTAAN... 17 5.2 JÄLKIARVIOINTI JA AVOIMET TEHTÄVÄT... 18 5.3 IDEOITA JATKOKEHITYKSELLE... 19 6 LIITTEET... 20 Lukijalle Tämä loppuraporttipohja sopii sekä hankkeen että sen osaprojektin loppuraportointiin. Muuta osuuksia sen mukaisesti, onko kyse hankkeesta vaiko projektista. Viimeistele dokumentti poistamalla tarpeeton osuus sanayhdistelmästä hanke/projekti. Poista myös tämä ohjeteksti itse raportista. Loppuraporttipohja on tarkoitettu sovellettavaksi tarkoituksenmukaisesti hankkeen tai projektin koon ja sisällön mukaan. Voit tarpeen mukaa poistaa tai lisätä pohjan otsikoita sekä muokata lukujen sisältöä.
Loppuraportti Sivu: 1 (24) 1 Tulokset ja vaikuttavuus 1.1 Tausta Tampereen pilotin ideointi ja yhteinen suunnittelutyö lähti käyntiin vuonna 2015. Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelulinjalla päivitettiin toiminnan uudet arvot. Uusiksi arvoiksi muodostuivat: yksilöllisyys, inhimillisyys, yhteisöllisyys ja innovatiivisuus. Ideoinnin taustalla olivat Tampereen kaupungilta Marjut Lindell, ja Tamkista Mirva Kolonen. Ideoinnin pohjalla olivat kulttuurillinen tutkimus, ja merkityksellisen sisällön tuottaminen ikäihmisten elämään. Tamkissa oli jo aiemmin herännyt huoli ikäihmisistä, yksinäisyydestä ja ikäihmisten ravitsemuksesta ja siitä miten opiskelijayhteistyö sitoutettaisiin selkeämmin käytännön työelämään, ja etenkin ikäihmisten palveluihin. Keväällä 2016 ideointi eteni yhteistyössä TAMKin Tampereen kaupungin, PSHP:n ja Tampereen seurakunnan kanssa. Kesäkuussa 2016 ja hakemus tutkittiin ja huomattiin, että Yhteisen keittiön tavoitteet olivat sopivat Tampereen toimijoiden tavoitteisiin. Evankelis-luterilainen seurakunta oli myös ideoinnissa mukana, mutta heidän painopisteensä hanketyössä eteni lähinnä hävikkiruoan jakeluun, ja siihen liittyvän toimintamallin kehittämiseen. Hävikkiruoan käyttö olikin suunnittelussa mukana, mutta ei yhtä vahvasti kuin, mitä seurakunnan edustaja siinä vaiheessa olisi toivonut. Ideoinnin alussa pohdittiin myös toiminnan painopisteen keskittämistä mielenterveys -ja päihdeasiakkaisiin, mutta suunnitelman edetessä strategia eteni niin että pilottia pitäisi ensin kokeilla ja tutkia ennen kuin voitaisiin soveltaa toimintaa haastaviin kohderyhmiin. Lopulta valittiin pääkohderyhmäksi ikäihmiset. Ikäihmisten palveluihin haluttiin lisätä yhteisöllistä ja osallisuutta lisäävää toimintaa. Ruuan valmistus ja ruuasta nauttiminen koettiin merkityksellisyyttä lisäävänä tekijänä, ja keskustelun ja ideoinnin pohjalla olivat myös kokemuksellisuutta, osallisuutta lisäävät tekijät. Pohdittiin, miten ikäihmiset voisivat parhaiten osallistua toimintaan, sisältyykö tähän ruuan laittoa, missä tämä tapahtuisi jne. Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelulinjan henkilöstölle järjestettiin yhteinen tiedeiltapäivä, jolloin myös ideoitiin isolla ryhmällä työntekijöiden, asukkaiden ja TAMKin opettajien kanssa tulevaa yhteistä toimintaa. Tästä alkoi erittäin luottamuksellinen ja tavoitteellinen yhteistyö. Tampereen alueellisen konsortion muodostivat Tampereen kaupunki, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, paikalliset yhdistykset ja toimijat. Tampereen konseptin keskeinen sisältö lähti liikkeelle vaikuttamisen yleisellä liikekannallepanolla eli välittämisen vallankumouksella. Tampereen kaupungin, Tampereen ammattikorkeakoulun, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, ja paikallisten yhdistysten moniammatillisella yhteistyöllä kokeiltiin, kehitettiin ja muokattiin käytäntöön sopiviksi yhdessä osallistujien kanssa valittuja hyviä käytäntöjä, konkreettisia toimenpiteitä, toimintamalleja sekä asiantuntija- ja tutkimustietoa. Näiden pohjalta hankkeessa juurrutettiin yhteistoiminnallisesti matalan kynnyksen avoimia kohtaamispaikkoja, yhteisöllisyyttä mahdollistavia tiloja, yhteisruokailua, ohjaus- ja neuvontapalveluja ja yhdessä tekemisen toimintamalleja osaksi Tampereen kaupungin hyvinvointikeskusten ja lähitorien palveluita kolmella Tampereen kaupungin palvelualueella. Hankkeen tavoitteena oli hyödyntää Tampereen kaupungin hyviä käytäntöjä erityisesti hyvinvointikeskusten ja lähitorien rakentamisesta sekä yhteistyömallista näiden palveluiden kehittämisessä ja toiminnassa, jota oli jo kokeiltu hyvinvointikeskusten rakentamisessa Tampereen seurakunnan, Tampereen ammattikorkeakoulun, terveys- ja sosiaalialan, restonomi ym. opiskelijoiden, yhdistysten ja vapaaehtoisten kanssa. Lisäksi hankkeessa hyödynnettiin hyviä käytäntöjä mm. asiakasosallisuudesta, sidosryhmäpalautteen keräämisestä ja hyödyntämisestä
Loppuraportti Sivu: 2 (24) palveluiden kehittämisessä. Tampereen seurakunnan hyviä käytäntöjä oli tarkoitus hyödyntää erityisesti elintarvikeavun järjestämisestä vähävaraisille ja vapaaehtoisuuteen pohjautuvan yhteisöllisen ruokailun ja sen yhteydessä työntekijän tarjoaman valmennuksen järjestämisestä vertaistuen periaatteella. Näitä tärkeitä tietoja käytettiin esikartoituksessa. Hankkeen toimintoja ovat hyvien käytäntöjen kartoitus, muokkaaminen paikallisiin toimintatapoihin ja juurruttaminen osaksi olemassa olevaa palvelujärjestelmää, -rakenteita ja malleja. Käytännössä kyse on olemassa olevien palvelumallien ja alueiden, henkilöstön, resurssien hyödyntämisestä ja hyvien käytäntöjen juurruttamisesta näiden pohjalta. Yhteinen toteuttaminen tehtiin partnerien välisen työnjaon pohjalta: Tampereen kaupunki on toteuttaja ja hyödynsaaja, joita ovat kaupunkilaiset ja opiskelijat. Lisäksi hyötyjinä ovat toimijat; kohderyhmien tehokas tavoittaminen, kohdennettujen palvelujen tuottaminen ja kehittäminen asiakasrajapinnassa, toimijaverkoston kautta saatu osaamispääoma ja voima. TAMK tuo hankkeeseen opiskelijat, asiantuntemuksena ja osaamisensa; Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuo asiantuntemuksensa; ja yhdistykset tuovat vapaaehtoisten ja osallistamisen osaamisen; muut kunnat toimivat toteuttajina tai kummikuntina. 1.2 Tavoitteet ja tulokset <Vertaa hankesuunnitelmaa toteutukseen. Saavuttiko hanke tavoitteensa ja tuotoksensa suunnitellussa laajuudessa ja hankekuvauksen sekä hankesuunnitelman mukaisesti? HANKKEEN PÄÄTAVOITE Kehittämishanke edistää Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - kärkihankkeen tavoitteiden saavuttamista. Pitkän ajan kehitystavoite, jonka toteutumista hanke edistää on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen kohentamalla matalan sosioekonomisen tason ryhmien hyvinvointia ja terveyttä. Hankkeen välitön tavoite, joka saavutetaan hankkeen aikana, on perustaa jokaiseen tulevaan maakuntaan vähintään kahteen kuntaan yhteinen keittiö, joka on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti esteetön matalan kynnyksen yhteinen tila ja joka vahvistaa osallisuutta ja ehkäisee yksinäisyyttä. Tampereen pilotti saavutti hanketavoitteet pääosin erittäin hyvin. Tampereelle perustettiin samaan aikaan kolme erilaista pilottikeittiötä. Kaikki kolme pilottia ovat matalan kynnyksen toimintapaikkoja. Toimintaa on kaikissa keittiöissä ollut säännöllisesti. Toiminnassa on painotettu yhdessäolon, yhdessä tekemisen ja kohtaamisen merkitystä. Yksi osallisuutta lisäävä tekijä on ollut tarjottavien tarjoilu piloteissa (kahvittelut ja yhteiset leipomiset), mutta pääpaino on säilynyt yhteisöllisessä kohtaamisessa. Kaikkien pilottien tapahtuminen suunnittelussa on kysytty aktiivisesti paikallisten asiakkaiden toiveet toiminnalle. Yhteisen keittiön toiminta perustuu mielekkääseen tekemiseen, johon kukin osallistuja voi osallistua omilla voimavaroillaan. Onnistumisen mittarina voidaan pitää sitä, että
Loppuraportti Sivu: 3 (24) mielekäs toiminta on tavoittanut kohderyhmää, ikäihmisiä, ja asiakkaat odottavat yhteisen keittiön toimintaa. HANKKEEN OSATAVOITTEET 1. Hanke laajentaa ja juurruttaa yhteisöllisyyttä luovia toimintoja osaksi ihmisen osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä ja kestävää kehitystä, mukaan lukien yhteinen ruoan laiton opettelu, yhteinen ruoan laitto, yhteinen ateriointi, yhteinen toimiminen Tavoitteiden saavuttamista edisti selkeä työnjako yhteistyökumppanien kanssa. Pilottikeittiöiden palveluvastaavilla, ja Tamkin opettajilla yhdessä Tampereen kaupungin projektipäällikön ja koordinaattorin kanssa on ollut keskeinen rooli tapahtumien suunnittelussa, organisoinnissa ja toteutuksessa. Pilottikeittiöissä järjestetyt työpajat, tietoiskut, koulutukset ja valmennukset ovat tulleet tunnetuksi. Asiakkailta tulleen suullisen ja kirjallisen palautteen mukaan toiminta nähdään tarpeellisena, ja mielekkäänä. Yhteiset jaetut kokemukset ovat lisääntyneet ja yhteisten tapaamisten tunnelma on ollut innostavaa ja toimijoiden motivoitunut ote on edesauttanut yhdessä tekemistä. Työ on koettu tarpeellisena ja merkityksellisenä. Tavoitteiden osalta onnistumisen kokemuksia on lisännyt se, että keittiöiden viestinnässä on korostettu toiminnan olevan kaikille tarkoitettu, ja että kukin voi osallistua toimintaan sellaisena kuin on. Alueen toimijoita on kontaktoitu, ja yhteistä toimintaa on järjestetty. Onnistumisen selkeänä mittarina on nähtävissä koko ajan nousujohteinen toiminnan lisääntyminen, ja asiakkaiden sekä toimijoiden aktiivinen osallisuus sekä yhteistyökumppanien määrän lisääntyminen. Keskeisenä onnistumiseen vaikuttavana tekijänä on ollut tapahtumien organisointi asiakastoiveiden pohjalta yhdessä yhteistyökumppaneiden ja paikallisten toimijoiden kanssa. Tämä uusi toimintamalli perustuu hankkeessa toteutettuun palvelumuotoiluun. Yhdessä tekemisen toimintamallia on opeteltu yhdessä, toimintaa suunnittelemalla ja toteuttamalla. Yhdessä tekeminen eri toimijoiden kanssa vaatii jatkuvaa työstämistä. Uusien toimintatapojen juurruttaminen ja opettelu vaatii uutta oppimista ja uudenlaista ajattelua. Yhdessä tekeminen ja toisten huomioonottaminen eteni hyvin, ja voidaankin todeta että uudenlainen toimintamalli on etenemässä oikeaan suuntaan. Työstämistä tarvitaan kuitenkin edelleen. Tampereelle on tullut keväällä 2018 kaksi uutta yhteistä keittiötä, ja syksyllä 2018 aloitti uusi yhteinen keittiö yhdessä tehden Kotilinnasäätiön ja Suomen Punaisen Ristin, (SPR), kanssa. Tämä ns. Terhokerho-toiminta on alun perin ollut SPR:n ja Mannerheimin lastensuojeluliiton, (MLL), yhteinen projekti, jossa toimintaa tehdään yhdessä ikäihmisten ja lasten kanssa. Tällä hetkellä Terhokerho toiminnassa on mukana paikallisia ikäihmisiä ja opiskelijoita. Kaikkien uusien keittiöiden toiminta on suosittua, ja kävijämäärät ovat kasvussa.
Loppuraportti Sivu: 4 (24) 2. Hanke edistää mahdollisuuksiensa mukaan lähiruoan käyttöä ja torjuu hävikkiruokaa Tampereen pilotissa hävikkiruoan hyödyntämisen voidaan todeta onnistuneen kohtalaisesti. Piloteissa on hyödynnetty paikalliselta toimittajalta tullutta hävikkiruokaa. Hävikkiruokaa on hyödynnetty toiminnassa, ja yhdessä suunnitellen on tehty hävikkiruuasta tarjottavaa keittiöihin. Hävikkiruoan hyödyntämien laajasti ja systemaattisesti on Tampereen pilotin kokemusten mukaan mahdollista toteuttaa eri yhteystyökumppaneiden kanssa. Kuitenkin laajamittainen ja asiakkaita arvostava toimintatapa olisi oman projektin aihe ja mahdollinen jatkohanke tulevaisuudessa. Kevään 2018 aikana on Pispassa aloitettu pitempiaikainen projekti, jossa yhteisen keittiön ympäristöön on yhdessä ikäihmisten ja muiden eri-ikäisten kanssa tehty puutarhapisteitä. Puutarhapisteet tuovat niin silmäiniloa kuin makuelämyksiä, joissa on hyvä olla yhdessä eriikäisten seurassa. Tavoitteena on monimuotoinen, omavaraisuutta lisäävä ja ympäristötaiteellinen ympäristö, joka tuo iloa ja satoa tulevinakin vuosina. 3. Hanke vahvistaa kansalaisten vapaaehtoisuutta ja vertaisuutta Vapaaehtoiset toimijat ovat olleet aktiivisesti kehittämässä yhteisen keittiön toimintaa. Innokkaita ja aktiivisia vapaaehtoisia on tullut kaikkeen toimintaan mukaan. Vapaaehtoiset ovat jalkautuneet pilottikeittiöihin omien toiveidensa mukaisesti. Kaikissa piloteissa on tällä hetkellä 2-5 vapaaehtoista toimijaa. Onnistumista lisäävänä tekijänä ovat olleet vapaaehtoistoiminnan toimintamallin työstäminen sekä Tampereen pilotissa että valtakunnallisesti kaikkien toimijoiden kesken. Pilottikeittiöiden toimintaa ja aukioloaikoja on laajennettu syksyn aikana asiakastoiveiden mukaan. Vapaaehtoisuus ja vertaisuus mahdollistuvat uudella tavalla työllistämistoiminnan aktiivisuusmallin myötä. Työllistämistoiminnasta toimintaan on osallistunut palkkatuetun ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Kokemukset toiminnasta ovat olleet rohkaisevia, ja pääosin onnistuneita. Osallistuminen yhteinen keittiö -toimintaan kannustaa aktivoitumaan työelämään ja osallistumisesta saa onnistumisen kokemuksia. Aktiivimallin hyödyntämistä tullaan jatkamaan yhteisissä keittiöissä jatkossakin. 4. Hanke tasoittaa erilaisten ihmisryhmien välisiä eroja Onnistumista lisäävinä tekijöinä on ollut positiivinen viestintä, jossa on painotettu matalaa kynnystä, jolloin kaikki voivat osallistua toimintaan omilla ehdoillaan. Toiminnassa on korostettu jo paikalle tulemisen olevan osallisuutta. Tämä malli on tuottanut selkeää tulosta, paikalle tulevat osallistuvat toimintaan kukin omilla ehdoillaan. Erilaisten, eri-ikäisten ja erilaisista elämäntilanteista tulevien ihmisten kohtaaminen yhteisöllisyyttä korostavassa hengessä on lisännyt sosiaalista pääomaa sekä ymmärrystä meidän kaikkien oikeudesta tulla hyväksytyksi omana itsenämme. Yhteisövalmennuksien ja työpajojen avulla on tavoitettu uusia asiakkaita toimintaan mukaan. Hyviä onnistumisia yksinäisyyden vähentämiseksi on saatu kartoittamalla erillisiä asiakkaita kotihoidon puolelta toimintaan mukaan. Haasteena on tavoittaa asiakkaat jotka eivät vielä ole
Loppuraportti Sivu: 5 (24) palvelujen piirissä. Onnistumisen kokemuksia ovat tuoneet kasvokkain -tiedottaminen, jolla on tavoitettu uusia asiakkaita toimintaan mukaan. Viestinnän tehostamista tulee edelleen jatkaa, ja käyttää jo hyväksi havaittuja useita erilaisia viestinnän tapoja kohderyhmän asiakkaiden tavoittamiseksi. Palvelumuotoilua hyödynnettiin ja kehitettiin uusia tapoja mm. kävelevä palvelukeskusbussi, jonka avulla saatiin houkuteltua uusia kävijöitä mukaan. 5. Maakuntakeittiöt tarjoavat paikan yhteistyökuntien terveys- ja sosiaalipalveluiden jalkauttamiselle ja palveluiden osittaiselle siirtämiselle keittiön yhteyteen kunnan tarpeiden mukaan Pilottien säännölliset sosiaalityön, terveydenhoitajan, fysioterapeutin ja diabeteshoitajan vastaanotot ovat jatkuneet koko hankeajan. Yhteisessä keittiössä on ollut useita terveyteen, hyvinvointiin ja liikuntaan liittyviä tapahtumia ja tietoiskuja syksyn aikana. Tamkin, Tampereen kaupungin ja muiden yhteistyökumppanien keväällä järjestämät Ite Pop Uptapahtumat ovat olleet hyvin suosittuja ja hyvinvointiin liittyviä tapahtumia on toivottu lisää. Tapahtumissa on ollut erilaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita, kuten verenpaineen ja verensokerin mittausta, muistitestejä, kolesterolin mittausta yms. Onnistumista lisääviä kokemuksia ovat olleet ketterä ja joustava toiminta. Pilotissa on jalkauduttu asiakkaiden luokse. Yhteinen keittiö on näin ollen liikkuva, joustava ja ketterä konsepti, jota voidaan jatkossa hyödyntää erilaisiin tapahtumiin. Kuvaa hankkeen tulokset ja mahdolliset konkreettiset mittarit> Taulukko 1: Tulosmittarit Tulosmittari Lähtötaso 2017 Nykytaso 2018 Lähde Asiakasosallisuus excel - seurantataulukko Peipontupa: Asiakasosallisuus - ja toiminta excel - seurantataulukko Pispa: Asiakasosallisuus - ja toiminta excel - seurantataulukko Koilliskeskus: Asiakasosallisuus - ja toiminta excel - seurantataulukko Yhteistyökumppanit excel - seurantataulukko 1.3 Hyödyt ja vaikuttavuus <Kuvaa mitkä olivat hankkeella tavoitellut hyödyt ja vaikuttavuus.
Loppuraportti Sivu: 6 (24) Miten hyödyt ja vaikuttavuus ovat toteutuneet hankkeen aikana, miten ja milloin niitä on mitattu? Kuvaa mikä on hankkeen vaikuttavuus. Esitä hankkeen vaikuttavuusindikaattorit. Kuvaile indikaattoreiden muutosta. Millä toimenpiteillä hyötyjä ja vaikuttavuutta on tarpeen seurata hankkeen jälkeen. Voit viitata lukuun 5 Jälkihoito> Hankesuunnitelmassa määriteltiin viisi päätavoitetta, jotka kukin pitivät sisällään useita tavoitteita. Tavoitteet olivat laajoja, ja tavoitteiden toteutumista seurattiin ja raportoitiin koko hankeajan. Tampereen kaupungin projekti oli alusta lähtien osana ikäihmisten palvelulinjan strategiaa. TAMKissa korostettiin hankkeen alusta lähtien vapaaehtoisten opiskelijoiden mukaan ottamista Yhteisen keittiö hankkeeseen osana oppimisympäristöä ja osana yhteiskunnallisesti merkittävää hanketta. TAMKin toiminta ja resurssit oli selkeästi allokoitu viidelle opettajalle Yhteisen keittiön toimintaan. Opettajien osaaminen on ollut laaja-alaista, mikä on mahdollistanut tehokkaan osallistumisen ja yhdessä tekemisen. Yksi opettaja on toiminut projektipäällikkönä TAMKissa ja näin on voitu toimia tavoitteellisesti ja tuloksellisesti koko hankkeen ajan. Pilotissa seurattiin kuukausittain tapahtumiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärää, ja miesten osuutta tapahtumissa. Osallistujilta kysyttiin kokemuksia, arvioitiin eri tilaisuuksia ja tapahtumia yhdessä osallistujien ja toimijoiden kanssa yhdessä. Yhdessä tekeminen oli yksi hankkeen tärkeistä arvoista, ja erilaista yhdessä tekemistä seurattiin mm. yhteistyökumppanien lukumäärällä. Osallistujien mahdollisuus vaikuttaa pilottien suunnitteluun ja toteutukseen huomioitiin alusta lähtien. Tässä käytettiin apuna systemaattisesti toteutettua palvelumuotoilua. Palvelumuotoilun alkuvaiheessa kartoituksissa selvitettiin mm. paikallisen palveluverkoston nykytila, ja alueen asukkaiden odotukset innovatiivista, yhteisöllisyyteen ja osallistamiseen kannustavaa toimintaa kohtaan. Varmistettiin myös, että olemassa olevat resurssit osaamisen ja tilojen käyttöönoton suhteen tulivat yhteishyödyksi. Selvitettiin uusia yhdessä tekemisen toimintamuotoja Tampereen kaupungin eri hallinnon alojen toimijoiden kanssa esimerkiksi sosiaalityön ja hyvinvointikeskusten suunnittelijoiden, kehittäjien ja aluekoordinaattoreiden kesken. Myös hävikkiruuan hyödyntäminen tuen ja kohtaamisen muotona selvitettiin. Tarpeiden kartoituksessa hyödynnettiin yhteiskehittämisen menetelmiä. Yhteiskehittämisellä tavoiteltiin kaikille avointa, läpinäkyvää ja osallistumiseen kannustavaa vaikuttamiskanavaa, jossa jokainen voi olla aktiivisesti mukana. Tavoitteena oli tuoda yhteen erilaiset osaamiset ja näkökulmat, niin asiakas kuin toimijatasollakin. Yhteiseen keittiöön toivottiin mahdollisimman heterogeeninen joukko ihmisiä. Kartoituksissa myös sitoutettiin kansalaisaktiivisuuteen ja vahvistetiin alueellista monialaista verkostotoimintaa. Asiakkaiden toiveita toiminnalle kartoitettiin työpajatyöskentelyllä ja haastattelemalla TAMK:in opettajien ja opiskelijoiden toimesta. Koko toiminnan ajan asiakkaiden toiveita pyrittiin huomioimaan. Koko toiminnan lähtökohtana oli yhdessä tekeminen, ja yhteinen toiminnan suunnitteleminen. Matalan kynnyksen toiminnalle on selkeä tarve, mikä voidaan todeta osallistujamäärissä, ja toiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden palautteista. Positiivisia yksilötason vaikutuksia voitiin havaita, osallistujat saivat uusia tuttavuuksia, ja yhteinen toiminta tuotti sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä. Osallistujat saivat uudenlaisia kokemuksia osallistumisesta, kun ikäihmiset
Loppuraportti Sivu: 7 (24) otettiin toimintaan mukaan aktiivisena osallistujana. Omaehtoinen tekeminen ja osallistuminen tekemiseen vaatikin innostamista ja rohkaisua, johon myös vapaaehtoiset aktiivisesti vaikuttivat. Uusia toimintamalleja luotiin pilotin aikana (palvelumuotoilu-konsepti, Pispan avoin kahvila ja yhteisöllinen puutarhahanke, vohvelikahvila, Ite pop up -tapahtumat yhdessä useiden toimijoiden kanssa) Ite pop up tapahtumat ovat keskittyneet hyvinvoinnin ja terveyden ympärillä. Opiskelijat ovat mitanneet verensokeria, painoa, kehon koostumusta, verenpainetta, kolesterolia, on ollut muistitestejä jne. Toiminta on uudenlainen malli opiskelija-työelämä yhteistyöhön. Tulosten pohjalta on annettu yksilöllistä neuvontaa ja tarvittaessa ohjattu eteenpäin tarkempiin tutkimuksiin. Ite pop up -tapahtumissa saatiin esiin yksittäisiä lisäneuvonnan ja ohjauksen tarpeessa olevia asiakkaita, mutta vaikuttavuuden pidempi seuranta vaatisi lisäresursointia. Syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta säännöllisellä toiminnalla on osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja toimijuutta lisäävää vaikutusta. Asiakkaat ovat oppineet uutta roolia ollessaan itse myös aktiivisia toimijoita ja vaikuttajia. Mitattavat tulokset, kuten osallistujien, tapahtumien ja yhteistyökumppanien määrä, eivät tuo esiin kaikkia vaikutuksia. Vaikutukset voivat olla moniulotteisimpia ja yllätyksellisiä, ja näistä ei ole vielä tässä vaiheessa tietoa. Sosiaalinen vaikutus on ollut näkyvää, ja silmin nähden hyvinvointia ja elämänlaatua edistävää. Vaikuttavuuden arviointi edellyttäisi säännöllisin väliajoin toistuvaa seurantatutkimusta projektiajan jälkeenkin. Taloudellisen vaikuttavuuden seuranta olisi ensiarvoisen tärkeätä Tampereen pilotissa. Pilotin kohderyhmänä olivat ensisijaisesti ikäihmiset, ja olisi merkittävää saada pidempää seurantatietoa siitä kuinka pitkään yhteisen keittiön toiminnassa olevat ikäihmiset pysyvät ns. kevyempien palvelujen parissa. Siltaus on levittämisen ja juurruttamisen edistämistä. Voidaan todeta, että Tampereen pilotissa siltaus on hyvällä mallilla, ja tästä jatketaan eteenpäin. Hankkeen tavoitteiden vaikuttavuustulosten mittaus edellyttäisi lisäprojektia/hanketta, jotta pitkän aikavälin vaikuttavuus saataisiin näkyväksi ja mitattavaksi.
Loppuraportti Sivu: 8 (24) Taulukko 2: Vaikuttavuusindikaattori Tavoitetila Mittari Lähtötaso 2017 Lähde: excel- tilasto Nykytaso 2018 Lähde: exceltilasto Matalan kynnyksen toimintapaikat (yhteinen keittiö) ovat toiminnassa ja laajentuneet Matalan kynnyksen (yhteinen keittiö) toimintapaikat Toimintapaikkojen lukumäärä 3 Toimintapaikkojen lukumäärä 6 Osallistuminen on lisääntynyt Aktiivinen osallistuminen Osallistujien määrä Osallistujien määrä Yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt Monipuolinen toiminta Tapahtumien määrä Tapahtumien määrä Opiskelijalähtöinen työelämämalli yhteisessä keittiössä opettajan johdolla on toiminnassa Opiskelijoiden määrä on lisääntynyt Opiskelijoiden määrä Opiskelijoiden määrä Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta on lisääntynyt Ite pop up -tapahtumat Tapahtumien määrä Tapahtumien määrä Hävikkiruuan hyödyntäminen on lisääntynyt Hävikkiruuan säännöllinen hyödyntäminen Hävikkiruokaa hyödynnetty aina kun on ollut saatavilla Hävikkiruokaa hyödynnetty aina kun on ollut saatavilla Yhdessä tekeminen eri toimijoiden kanssa on lisääntynyt Yhteistyökumppanit lisääntyneet ovat Yhteistyökumppanien määrä Yhteistyökumppanien määrä Taulukko 3: Tamkin opiskelijoiden tekemät kirjalliset työt Yhteisessä keittiössä vuosina 2017-2018. Opiskelijat mukana yhteisen keittiön tapahtumissa Opinnäytetyöt Kehittämistehtävät Palvelumuotoilun tehtävät Kartoitukset ja lehtijutut ja julkaisut Pitkäkestoisia ryhmänohjauksia 66 erilaista tapahtumaa pilottikeittiöissä 2 3 8 6 6 Yhteenvetona voidaan todeta, että Tampereen pilotin lähes kaikkien vaikuttavuusindikaattorien suunta on ollut koko ajan nouseva. Tällä hankeajalla saatiin esiin välittömiä, nopeita vaikutuksia. Jotta hankkeella tavoitellut pidempiaikaiset vaikuttavuustekijät saadaan esiin, tarvitaan jatkorahoitusta.
Loppuraportti Sivu: 9 (24) 1.4 Yleiskuva Yhteinen keittiö -hanke toteutettiin 1.1.2017 31.12.2018. Kirkkohallitus hallinnoi hanketta valtakunnallisena vastuutoimijana, joka yhteistyössä hankekumppaniensa kanssa auttoi hankkeen käytännön tavoitteiden saavuttamisessa. Valtakunnallisina toimijoina toimivat Marttaliitto ry, Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Hanke jakautui viiteen pilottiprojektiin, joita olivat Vihti, Seinäjoki, Lahti, Porvoo ja Tampere. Tampereen pilotti oli konsortiohanke yhdessä Tamkin, ev-lut.srk:n ja Taysin kanssa. Tamk:in, Tampereen ja Tays:n puolelta oli omat keskeiset yhteyshenkilöt, jotka kokoontuivat säännöllisesti. Projektin kokonaisorganisoinnista vastasi Tampereen kaupungin puolelta projektikoordinaattori. Projektin johtajana toimi Tampereen kaupungin edustaja. TAMKissa toimi projektipäällikkö, joka oli ollut suunnittelemassa ja kehittämässä hanketta jo ideavaiheesta lähtien. Projektipäällikön vastuulla olivat TAMKin tavoitteiden ja resurssien sekä tulosten toteuttaminen hankkeessa tiiviissä yhteistyössä pilotin muiden toimijoiden kanssa sekä TAMKin opettajaryhmän kanssa. Taysista oli oma nimetty vastuuhenkilö, joka oli Tays:ssa projektipäällikkönä. Hankkeen päätöksenteko ja ohjausmalli tehtiin yhdessä päättäen, keskeisten toimijoiden säännöllisissä kokouksissa. Avoin viestintä ja kaikkien osapuolien tiedottaminen tuki projektin päätöksentekoa ja ohjausta. Projektikoordinaattori vastasi projektin tiedottamisesta ja viestinnästä eri toimijoiden kesken. Pilottiprojektin työkaluna käytettiin alussa Trello alustaa, joka mahdollisti hyvin projektin alun seurannan ja aikatauluttamisen. Pilotin alussa piti päättää nopealla aikataululle mihin pilottikeittiöt perustetaan ja miten toiminta resurssoidaan. Lähtökohtana oli Tampereen kaupungin rakenteet ja henkilöstöresurssit. Yhteisen keittiö -toiminnan lähtökohtana oli perustaa keittiöt jo olemassa oleviin rakenteisiin, ja käyttää hyödyksi olemassa olevia resursseja. Näin toimimalla edistettiin pilotin onnistumista ja jalkauttamista. Alussa tehtiin mittava kartoitus Tampereen kaupungin viidestä palvelualueesta, ja perehdyttiin tutkimuksiin ja selvityksiin. THL:n Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus (2015), oli pohjana kun päätettiin piloteista. Näin kartoitettiin palvelualueiden sosiodemografisia erityispiirteitä ja eroavaisuuksia. Lisäksi tutkimustietona käytettiin Tampereen ev. lut. srk:lta saatuja tietoja ruokakassien jakelusta ja ruokakassien määrästä palvelualueittain. Kattavan, ja nopeasti toteutuneen esikartoituksen perusteella valittiin kolme pilottikohdetta. Tampereen projektissa sovittiin vastuuhenkilöt, palveluvastaavat, kaikille piloteille. Vastuuhenkilöt olivat mukana toiminnassa alusta lähtien. Pilottien toiminnan suunnittelu, organisointi, toteutus ja arviointi tehtiin yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa. Vastuuhenkilömalli toimi hyvin, ja tiedottamista ja viestintää edisti selkeä vastuunjako. Onnistumisten edellytyksinä olivat selkeä vastuunjako, ja kokonaiskoordinointi. Kaikki tiesivät mihin ollaan tarvittaessa yhteydessä. Pienet epäselvyydet esimerkiksi tiedottamisen suhteen selvitettiin mahdollisimman pian, ja onnistumista edisti avoin ja toimiva kommunikaatio keskeisten yhteistyökumppanien kesken. Projektiajan lyhyydestä johtuen toiminta oli ketterää ja joustavaa, ja tulosten aikaansaamiseksi toiminnan tuli olla tehokasta ja nopeasti reagoivaa. Yhteinen keittiö hanke oli alusta lähtien osa Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelulinjan strategiaa. Johdon tuki ja vahva sitoutuminen olivat keskeisiä projektin etenemiselle. Jatkuva viestintä ja tiedottaminen oli tärkeää. Ratkaisukeskeinen toimintamalli oli merkityksellistä, esiin
Loppuraportti Sivu: 10 (24) tulleisiin haasteisiin puututtiin välittömästi ja avoin kommunikaatio keskeisten toimijoiden kesken edisti projektin etenemistä. 1.5 Aikataulun toteutuminen Taulukko 4: Projektin aikataulun toteutuminen tarkistuspiste (MS) Suunniteltu pvm Toteutunut pvm Hanke-ehdotuksen hyväksyminen Hankesuunnitelman hyväksyminen <Peipontupa, toiminnan käynnistäminen> <Pispa, toiminnan käynnistäminen> <Koilliskeskus, toiminnan käynnistäminen> Hankkeen tuotosten hyväksyminen Hankkeen päättämisen hyväksyminen <pp.kk.vvvv> <pp.kk.vvvv> <Hankkeen jälkiarviointi> <pp.kk.vvvv> Toteutuneet kustannukset- ja resurssit 1.5.1 Työmäärät ja tehtävien tekijät : Talouspuoli Tamk, Tays, PSHP <Tee yhteenveto eri tehtävien toteutuneista työmääristä ja vertaa sitä hankesuunnitelmaan. Käytä tehtäville tai osakokonaisuuksille tarkoituksenmukaista jaottelua> Taulukko 5: Suunnitellut ja toteutuneet henkilötyöpäivät Hankkeen tehtävät (tai muut osakokonaisuudet) Tampereen osuus (Valtteri) Suunnitellut henkilötyövuodet tai -päivät Toteutuneet henkilötyövuodet tai - päivät
Loppuraportti Sivu: 11 (24) Hankkeen tehtävät (tai muut osakokonaisuudet) Suunnitellut henkilötyövuodet tai -päivät Toteutuneet henkilötyövuodet tai - päivät Tamkin osuus Mirva Kolonen 2017 391h, 2018 440 h 55 pv 103,875 (104 pv) Katja Hautsalo 2017 235 h, 2018 250 h 485 (60,6 pv) Jaana Sahlsten 2017 150 h, 2018 160 h (38,75 pv) Paula Pajunen 2017 190 h, 2018 190 h 23,75 Irmeli Nieminen 2017 107 h, 2018 170 h 277 h 21,25 (34,625) Yhteensä: <Tee yhteenveto resurssien todellisesta käytöstä ja vertaa sitä hankesuunnitelmaan.> Taulukko 3: Resurssien todellinen käyttö Resurssi tai resurssiryhmä (Rooli / vastuu) Projektipäällikkö Projektikoordinaattori <esim. asiantuntija x> <esim. asiantuntija y> <esim. viestintä> <esim. kokeilujen tuki ja ohjaus> jne Yhteensä: Suunnitellut henkilötyöpäivät tai - tunnit Toteutuneet henkilötyöpäivät tai - tunnit 1.5.2 Budjetti ja kustannukset: Talouspuoli Tamk, Tays, PSHP <Esitä yhteenveto toteutuneista kustannuksista ja vertaa sitä budjettiin. Käytä tarkoituksenmukaista kustannusten jakoa esim eri tyyppiset kustannukset, hankkeen tehtävät tai osaprojektit> Taulukko 4: Todelliset kustannukset ja budjetti Budjetti Toteutunut
Loppuraportti Sivu: 12 (24) Oman henkilöstön henkilötyöpäivien kustannukset 0 EUR 0 EUR Ulkopuoliset henkilötyöpäiväkustannukset (esim. konsulttikustannukset) Yhteensä: Budjetti Toteutunut Investoinnit 0 EUR 0 EUR Muut ulkoiset kustannukset Yhteensä: 1.6 Riskit <Raportoi poikkeamien pääasialliset syyt.> <Tarvittaessa voit havainnollistaa toteutuneista kustannuksia kuvilla, esim piirakkakaavio> <Kuvaa mitä riskejä projektissa tunnistettiin, miten riskejä arvioitiin ja hallittiin. Mitkä riskit toteutuivat ja mitä vaikutuksia niillä oli. Miten riskien hallinta onnistui> <Voit tarvittaessa täydentää kuvausta taulukolla, jossa kerrotaan projektin keskeiset riskit, niihin liittyneet toimenpiteet ja yhteenveto riskin toteutumisen vaikutuksista projektille> Merkittävänä riskitekijänä huomioitiin keskeisten hankekumppanien yhteistyökyky. Jotta koko hanke voitiin aloittaa yhdessä tehden, oli erittäin merkityksellistä, että keskeisten yhteistyökumppanien kyky työskennellä yhdessä oli mahdollista. Yhteistyökumppanit olivat innostuneita ja motivoituneita yhdessä tekemiseen, ja hanketyöskentely yhdessä oli palkitsevaa ja tuloksia tuottavaa. Projektin aikana oli ensiarvoisen tärkeätä ratkaisukeskeinen toiminta, asioista keskusteltiin avoimesti ja välittömästi. Tämä toimintatapa mahdollisti sen että yhteistyökyvyn puute riski ei toteutunut. Riskitekijänä tunnistettiin yhteisen keittiön osallisuustekijät, miten toimintaan saadaan ikäihmisiä, ja kuinka toiminnan suosio varmistetaan. Riskiin varauduttiin etukäteen hyvin, asiakaslähtöinen toiminnan suunnittelu ja toteutus onnistui hyvin. Yhtenä merkittävänä riskinä tunnistettiin yhteisen keittiön osallistujan mahdollinen leimaantuminen. Yhteisen keittiön viestintää pohdittiin yhdessä tarkoin, ja tärkeäksi koettiin että yhteinen keittiö ei leimaa asiakkaitaan sosiaalipuolen asiakkaaksi tai ns. toisen luokan kansalaiseksi. Viestinnässä korostettiin yhteisen keittiön olevan avoin kaikille, ja toiminta on matalan kynnyksen toimintaa, johon voi kukin tulla sellaisena kuin on. Riskin hallinta onnistui hyvin, koska toiminta on avointa ja kaikki ovat tervetulleita. Kohderyhmän tavoittaminen oli yksi riskitekijöistä. Tiedottaminen, viestintä ja etenkin kasvokkain tapahtuva viestin olivat tehokkaita keinoja minimoida riski. Kohderyhmää tavoitettiin hyvin toimintaan, riski ei toteutunut.
Loppuraportti Sivu: 13 (24) Toimijoiden motivointi toimintaan ja uuden toimintamallin omaksumiseen tunnistettiin riskitekijänä. Riski toteutui osittain koska uuden toimintamallin, toimitaan kaikki yhdessä, omaksumiseen menee kultakin henkilöltä oma aikansa. Tästä kuitenkin keskusteltiin yhdessä ja ja tunnistettiin uuden toimintakulttuurin haasteet. Tulee varata aikaa vanhasta pois oppimiseen, ja uuden toimintatavan opetteluun ja omaksumiseen. Henkilöstöriskinä tunnistettiin keskeisten vastuuhenkilöiden työajan käyttö hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa. Riski ei toteutunut, keskeiset vastuuhenkilöt toimivat koko hankeajan hankkeessa. Sama riski tunnistettiin pilottikeittiöihin nimettyjen palveluvastaavien suhteen. Kahdella palveluvastaavalle työtehtävät muuttuivat hankkeen aikana, mutta heillä oli mahdollisuus työskennellä ja kehittää toimintaa yhteisissä keittiöissä uusissa työtehtävissä. 2 Osaprojektit 2.1 Tampereen projekti Tulokset ja vaikuttavuus: Tampereen pilotin tavoitteena oli laajentaa ja juurruttaa yhteisöllisyyttä luovia toimintoja, edistää hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta ja hävikkiruuan hyödyntämistä. Tavoitteet saavutettiin pääosin erittäin hyvin, etenkin osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen sekä yhdessä tekeminen useiden eri toimijoiden kanssa. Hankkeessa kartoitettiin ja hyödynnettiin hyväksi todettuja toimintamalleja sekä luotiin yhdessä uusia toiminnan tapoja. Osallistujat ovat kokeneet toiminnan mielekkäänä ja merkityksellisenä, toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi on tehty asiakasrajapinnassa toimien yhdessä tehden useiden eri toimijoiden kanssa. Hävikkiruuan hyödyntäminen jäi hankkeessa vähäisemmäksi, pääpaino Tampereen pilotissa on ollut yhteisöllisessä kohtaamisessa. Vaikutukset ovat olleet nopeita ja selkeästi mitattavissa. Matalan kynnyksen toiminnalle on lisääntyvä tarve, mikä voidaan todeta osallistujamäärissä, ja toiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden palautteista. Positiivisia yksilötason vaikutuksia voitiin havaita, osallistujat saivat uusia tuttavuuksia, ja yhteinen toiminta tuotti sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä. Syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta säännöllisellä toiminnalla on osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja toimijuutta lisäävää vaikutusta. Mitattavat tulokset, osallistujien ja tapahtumien määrä, eivät tuo esiin kaikkia vaikutuksia. Yhdessä tekeminen toi selkeästi lisää iloa toimintaan. Matala kynnys selkeytyi myös toimijoille, helppo tulla mukaan toimintaan ja kehitellä yhdessä uutta, arvolähtöinen toiminta korostui. Vaikuttavuuden arviointi edellyttäisi säännöllisin väliajoin toistuvaa seurantatutkimusta projektiajan jälkeenkin.
Loppuraportti Sivu: 14 (24) Toteutus: Tampereen pilotti lähti liikkeelle kattavalla ja ketterästi toteutetulla esiselvityksellä. Perusteellisen esiselvityksen jälkeen päätettiin kolme täysin erilaista pilottikeittiön kohdetta, jotka kaikki sijaitsivat eri puolilla Tamperetta. Esiselvityksen jälkeen tehtiin kaikissa piloteissa kirjallinen selvitystyö kunkin pilotin asiakkaiden ja yhteistyökumppanien toiveista ja odotuksista yhteiselle toiminnalle. Toiminnalle sovittiin selkeät vastuuhenkilöt, ja toimintaa lähdettiin toteuttamaan yhdessä tehdyn alustavan toimintasuunnitelman pohjalta. Samaan aikaan alkoivat yhteisökoulutukset kaikissa piloteissa, ja toimintaa suunniteltiin monitoimijaisesti yhdessä ideoiden ja suunnitellen. Toimintasuunnitelmaa tehtiin koko hankkeen ajan yhdessä keskeisten yhteistyökumppanien kanssa. Suunnitelman aikataulu ja toteutus toteutuivat aikataulullisesti hyvin. Ratkaisukeskeinen toiminta, ja nopea reagointi vaikuttivat positiivisesti aikataulussa pysymiseen. Toiminnan arviointi oli keskeistä, ja korjaavia toimenpiteitä tehtiin tarpeen mukaan. Toiminnan juurruttaminen edellytti toistoja, tavoitteen kirkastamista ja yhteisen toimintamallin selkeyttämistä. Vanhasta poisoppiminen vie aikaa, ja uuden toimintamallin opettelu ja oppiminen vaativat työstämistä ja yhteistä tahtotilaa sekä toiminnan tavoitteiden selkeää ymmärrystä ja sisäistämistä. Vastuuhenkilö ja organisaatio: Vastuuhenkilöt sovittiin kustakin rahoitusta saaneesta yhteistyökumppanista. Projektissa toimivat projektipäälliköt Tampereen kaupungilta, Tamkista ja Taysista. Toimintaa koordinoi projektikoordinaattori, ja projektia suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin yhdessä projektiryhmän kanssa. Toteutuneet työmäärät suhteessa suunniteltuun toteutuivat pääosin hyvin. Kustannukset: Yhteinen keittiö -hankkeen kustannukset ovat Tampereen pilotin osalta toteutuneet suunnitellusti eikä poikkeamia ole syntynyt. TAMK teki hankerahoituksen muutoshakemuksen syyskuussa, jotta TAMKin toiminta voitiin toteuttaa paremmin yhteisen keittiön tavoitteiden suuntaisesti. Muutoshakemus hyväksyttiin ja alkuperäinen budjetti pysyi samana. 3 Dokumentointi <Kuvaa, mitä dokumentteja tai muita tuotoksia hanke tuotti ja missä niitä säilytetään (raportit, selvitykset, tutkimukset, mittarit ja indikaattorit, web-sivut tai sähköiset
Loppuraportti Sivu: 15 (24) palvelut, kokousten muistiot, esittelykalvot, mahdolliset sopimukset ja muu dokumentaatio).> Projektissa tuotettiin useita erilaisia tuotoksia, näitä olivat hankkeen valtakunnalliset wwwsivut, Tampereen kaupungin omat www-sivut, Trello -sähköinen alusta, Tamkin opiskelijoiden opettajien johdolla tuottamat useat esiselvitykset, kehittämistehtävät, opinnäytetyöt, palvelumuotoilukartoitukset ja haastattelut, kokousmuistiot, useita esittelykalvoja (PowerPoint-esitykset), ohjausmateriaaleja, kokousmuistioita, exceltaulukoita, lehtijuttuja, useita videoita projektin toiminnasta, yhteenvetovideo koko Tampereen projektista. Ks. tarkempi selvitys Liitteet -osiosta. 4 Opit ja palautteet <Selvitä ja tarkenna tärkeimmät opit ja palautteet, joita täytyy painottaa samanlaisissa hankkeissa tulevaisuudessa. Missä onnistuttiin ja missä epäonnistuttiin, mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Miten hankkeen päätöksenteko, seuranta ja ohjaus, sisäinen ja ulkoinen viestintä onnistui? Kuvaa, millaista palautetta kerättiin/saatiin hankkeen aikana ja sen päätyttyä. Millaista oli hankkeen asiakkailta ja sidosryhmiltä saatu palaute? Mikä on hankkeen työntekijöiden itsearviointi onnistumisesta? Viitaa tarkempiin arviointeihin ja palautekyselyihin> Johdon tuki projektin tavoitteiden saavuttamiseksi oli ensiarvoisen tärkeää, Tampereen pilotti oli ikäihmisten puolella sidottu strategiaan. Projektin edistyminen on raportoitu säännöllisesti johtoryhmissä. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) on ollut osaltaan tukemassa alueen kuntia kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Yhteinen keittiö -hankkeen toiminta vastaa mitä suurimmassa määrin käytännön tasolla PSHP:ssa kirjattuihin kehittämistavoitteisiin. PSHP:ssa on kehitetty alueen kunnille myös matalan kynnyksen Miten voit? -terveysaiheinen aineisto kuntalaisten omatoimiseen käyttöön, joka aineisto on ollut saatavilla Yhteinen keittiö - hankkeen Tampereen pilottikohteissa. Yhteistyö PSHP:n ja keskeisten hanketoimijoiden kanssa on ollut sujuvaa, ja tulevaisuudessa on hyvä syventää hyvin alkanutta yhteistyötä. TAMKissa yhteiskunnallisesti vaikuttavat projektit ja elinkeinoelämän kanssa tehtävä yhteistyö ovat osana oppimisympäristöä ja TAMKin strategiaa. TAMKissa seurataan kaikkia projekteja projektin seurantapalavereissa kuukausittain. Sekä Tamkissa että Tampereen kaupungilla jokainen projektin asiantuntija ja projektipäällikkö toteuttavat projektin työajan seurantaa ja tarkkaa kirjanpitoa käytetyistä tunneista tähän projektiin. Hankkeen tavoitteet on saavutettu pääosin hyvin, osallisuus, yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen. Innostava, sitoutunut työote edisti hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Ratkaisukeskeinen yhdessä tekeminen oli merkityksellistä onnistumiselle. Uusia asiakkaita on tavoitettu hankkeen aikana. Tehokkaaksi keinoksi on osoittautunut kasvokkain tapahtunut markkinointi. Hyvät käytännöt on tuotu näkyväksi, mm. Voionmaan senioriklubi yhdessä Etsivän vanhustyön hankkeen kanssa, Charlotan juttutupa ja Koillisen jälkiviisaat. Toiminnan edetessä on saavutettu onnistumisen kokemuksia asiakkaiden
Loppuraportti Sivu: 16 (24) toimintatavassa. Aikaisemmin passiivinen asiakas on muuttunut aktiivisemmaksi toimijaksi. Matala kynnys on ollut ensiarvoisen tärkeä, ja tätä kautta osallistumisen tavan on nähty yksilötasolla muuttuvan. Asiakas on aktivoitunut toimintaan omilla voimavaroillaan, osallistuminen esim. oman kahvin hakemiseen, leipomiseen, peleihin jne. Ensiarvoisen tärkeää ollut kuitenkin jokaisen osallistuminen omilla ehdoillaan, jo paikalle tulo on ollut aktiivista toimintaa. Oppiminen edellyttää uutta ajattelua, ja ennakkoluulotonta asennetta kehittämiseen. Lisäksi tarvitaan rohkeutta, joustavuutta, verkostoitumista ja positiivista asennetta. Liika suunnittelu sammuttaa luovuuden, oppiminen on myös yksilöllistä ja vaatii kultakin toimijalta oman oppimisprosessin. Onnistumista edistivät yhteisesti sovitut toimintamallit, kokoukset, tiedottaminen ja aito yhdessä tekeminen. Asiakasnäkökulma oli alusta lähtien keskiössä, ja toimintaa kehitettiin yhdessä tehden asiakkaiden ja toimijoiden kanssa. Opimme siirtymään asiantuntijalähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen, opimme kuuntelemaan asiakasta ja heidän tarpeitaan ja toiveitaan. Yhteinen keittiö on ollut mukana isommissa tapahtumissa, mm. Turvallisuustapahtuma Koilliskeskuksessa, Koukkuniemen laivalaiturin avajaisissa, Tamperepäivässä, alueellisten toimijoiden tapahtumissa, mm. aluemessut ja Multsun tapahtuma jossa ideoitiin yhdessä asukkaiden kanssa toimintaa alueella. Suora kontakti alueen asukkaihin on tärkeää ja merkityksellistä, niin toiminnan kuin henkilöstönkin kannalta. Opimme toimimaan ketterästi ja nopeasti, olimme valmiita yhdessä tekemiseen hyvinkin nopealla aikataululla liikaa suunnittelematta. Yhdessä tekeminen Tampereen kaupungin ja Tamkin kanssa on ollut sujuvaa. Uudenlainen toimintatapa, opiskelijayhteistyö kaupungin kanssa, on luotu hankkeen aikana yhteistyössä viiden projektiin osallistuneen opettajan kanssa. Koska kyseessä konkreettinen hanke, opiskelijat ovat päässeet heti mukaan työelämään ja toteuttamaan tärkeinä pitämiään asioita, integrointi opetukseen ollut luontevaa ja perustunut vapaaehtoisuuteen. Opiskelijoilta saatu palaute ollut positiivista, tämä edistänyt opiskelijoiden kiinnostusta ja innostusta projektia kohtaan ja opiskelijoita on riittänyt tapahtumiin ja niiden organisointiin. Opiskelijoita ollut mukana noin 600 (arvio), mikä on ollut iso resurssi ja voimavara uudessa toiminnassa. Hankkeessa yhdistyneet eri-ikäiset, on ollut vapaaehtoisia, työntekijöitä, asiakkaita, eri toimijoita ja päiväkotilapsia. Yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt, ja yhdessä tekeminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietoiskuja ja työpajoja on toteutettu asiakkaiden toiveiden pohjalta kaikissa piloteissa. Ammattihenkilöiltä tullut palaute on ollut pääosin positiivista, ja koetaan tärkeänä ja tarpeellisena. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviin ja tukeviin tapahtumiin on osallistunut uusia asiakkaita. Toimintaan osallistuneet on kartoitettu lukumäärän perusteella, ei sukupuolen perusteella. Tästä syystä on hankala arvioida, miten hyvinvoinnin ja terveyden osalta heikommassa asemassa olevia poikia ja miehiä on toiminnalla tavoitettu. Opimme että positiivinen, innostava esimerkki auttaa aina, osataan ottaa vastaan palautetta ja opitaan palautteesta. Toimintaan tulee tarvittaessa tehdä muutoksia joustavasti ja nopealla aikataululla. Uuden vapaaehtoistyön toimintamallin luomisessa onnistuttiin hankkeen aikana, uusia vapaaehtoisia tullut toimintaan mukaan. Osa vapaaehtoisista on tullut mukaan Marttojen tarjoaman ruokakurssikoulutuksen kautta, ja osa vapaaehtoisista on tullut ensin asiakkaana mukaan toimintaan. Vapaaehtoiset ovat hyvin sitoutuneita ja innostuneita toimintaan. Vapaaehtoiset ovat löytäneet uusia ystäviä yhteisen keittiön toiminnassa, ja tärkeitä sosiaalisia kontakteja sekä konkreettista tekemistä arkeen.
Loppuraportti Sivu: 17 (24) Jatkuva viestintä ja tiedottaminen ovat ensiarvoisen tärkeää. Uuden toimintatavan oppiminen vaatii paljon toimijoilta ja vapaaehtoisilta, tähän tulee varata riittävästi aikaa. Keskeneräisyyden ja epävarmuuden sietokykyä vaaditaan, tulee kysymyksiä joihin ei aina löydy vastauksia. Ydinryhmien sitouttaminen toimintaan vaatii työstämistä. Asiakkaiden ja toimijoiden palautetta on kysytty aktiivisesti, ja palautetta saatiin sekä kirjallisesti että suullisesti. Toimintaan oltiin yleisesti tyytyväisiä, etenkin asiakkaat kokevat, että he voivat vaikuttaa toimintaan ja yhdessä tekemiseen. Toimijat ovat ottaneet uuden konseptin vastaan innostuneesti ja hyvin. Asiakkaat ovat esittäneet hyviä kehittämisehdotuksia, ja näihin on puututtu hankeaikana. Asiakkaat toivovat enemmän tapahtumia kesäaikaan, viime kesänä Pispassa ja Koilliskeskuksessa oli toimintaa koko kesän ajan. Tämä vaatii kuitenkin edelleen yhdessä kehittämistä ja suunnittelua. Iltapäivisin ja iltaisin tapahtuvaa toimintaa on toivottu, ja Pispan avoin kahvila on ollut yksi vastaus tähän. Yhteisen keittiön toiminta-aikoja on muutettu asiakkaiden toiveiden mukaan sekä Pispassa että Terhokerhon toiminnassa. Molemmissa paikoissa asiakkaat toivoivat pidempää aukioloaikaa toiminnalle, ja tämä pystyttiin organisoimaan. Yhteisen keittiön asiakkaat osallistuivat Osallisuus -kyselyyn, josta saadaan myöhemmin tarkempia tietoja. Toimintaa tulee lisätä viikonloppuisin ja kesäisin, hankkeen aikana edistyttiin tässäkin (Koilliskeskus ja Pispa), mutta edelleen tarvitaan viikonlopputoimintaa. Yhteinen keittiö -hankkeen tavoitteena on ollut varmistaa yhteisen keittiön toimintaideologia, toimintatapa ja toiminnan jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen. Jotta toiminta tulee tutuksi ja tunnetuksi, tulee toimintaa olla säännöllisesti, esim. kerran viikossa. Näin toimimalla toiminta tavoittaa myös uusia kävijöitä. Toiminnan ja tapahtumien tulee olla asiakkaiden toiveisiin perustuvaa. Lisäksi yhteisen, uuden toimintamallin opettelu ja omaksuminen vaativat jatkuvaa työstämistä. Tämä koskee sekä asiakkaita, toimijoita että yhteistyökumppaneita. Vanhasta pois oppimiseen tulee varata riittävästi aikaa, jotta sieltä löytyvät hyväksi havaitut toimintatavat säilyisivät. 5 Pysyvä toiminta ja jatkotoimet 5.1 Siirtyminen pysyvään toimintaan <Kuvaa miten hankkeen tuotokset siirtyvät osaksi pysyvää toimintaa ja rakenteita (esimerkiksi projektissa kokeiltu toimintamalli siirtyy organisaation normaaliksi toiminnaksi tai projektissa tuotettu tietojärjestelmä otetaan käyttöön). Kuvaa tulokset vastaanottanut organisaatio, miten luovutus hoidettiin ja onko kaikki siihen liittyvät tehtävät suoritettu. Esitä luettelo keskeneräisistä tehtävistä, kuka niistä vastaa ja milloin ne toteutetaan.> Projektin tuotokset ovat jo osa Tampereen kaupungin toimintaa. Tampereen projekti lähti liikkeelle kolmella pilotilla, ja projektin aikana on tullut kolme uutta yhteistä keittiötä. Tampereella toimii nyt kuusi yhteistä keittiötä. Yhteiset keittiöt ovat osa Tampereen kaupungin organisaatiota, ja toiminta tulee jatkumaan olemassa olevissa rakenteissa. Toiminnan pysyvyyden takaa alusta lähtien rakennettu toimintamalli, jossa jokaisessa pilotissa on oma vastuuhenkilö. Yhteinen keittiö laajenee ensi vuoden aikana Tampereella. Resursointi on olemassa, ja toimenkuvia laajentamalla voidaan yhteinen keittiö ottaa joustavasti ikäihmisten palvelulinjan toimintaan.