PÄÄTÖS 1 (10) ISAVI/713/2018 Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 16.1.2019 Varkauden kaupunginhallitus PL 2018 78201 VARKAUS KIRURGINEN TOIMINTA VARKAUDEN SAIRAALASSA Käsiteltävä asia Itä-Suomen aluehallintovirastolle 16.2.2018 saapuneessa hallintokantelussa arvostellaan Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen menettelyä leikkaustoiminnan järjestämisessä. Kantelija vaatii, että aluehallintovirasto puuttuu asiaan ja kieltää leikkaamisen Varkaudessa, kuten laki sanoo, jotta ihmiset saavat turvallista hoitoa. Aluehallintovirasto on ottanut asian käsiteltäväkseen valvonta-asiana. Varkaudessa on perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys, jolle sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt poikkeusluvan 31.12.2019 saakka. Varkauden kaupunki on tehnyt hankintasopimuksen 7.10.2015 Terveystalo Oy:n kanssa Varkauden sairaalassa tapahtuvan kirurgian tuottamisesta. Sopimuksen mukaan Terveystalon tuottamiin palveluihin kuuluvat Varkauden ja Joroisten asukkaiden kirurgiset palvelut silmäsairauksia lukuun ottamatta sisältäen leikkaukset ensisijaisesti lähipalveluna Varkauden sairaalassa. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 45 :n mukaan leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Pykälää on muutettu vuoden 2017 alusta lukien ja muutoksia on tullut soveltaa vuoden 2018 alusta lukien. Lakimuutoksesta huolimatta Varkaus on jatkanut leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa vaativien leikkausten toteuttamista Terveystalo Oy:n tuottamana Varkauden sairaalassa myös siirtymäajan päätyttyä (31.12.2017). Postiosoite: PL 50, 50101 n päätoimipaikka
ISAVI/713/2018 2 (10) Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on lausunnoissaan todennut näkemyksenään, että jos kunta tai sairaanhoitopiiri ei vuoden 2018 alussa voimaan tulleiden säädösten mukaan voi tuottaa leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa edellyttävää leikkaustoimintaa, se ei voi myöskään jatkaa toimintaa hankkimalla sitä yksityiseltä. n yliopistollinen sairaala (KYS) on valmistautunut ottamaan vastaan Varkauden sairaalassa leikattavia kirurgisia potilaita mm. virkajärjestelyin ja leikkaussalikapasiteettia on koko maakunnan leikkaustoimintaa varten. Varkaus ei ole halunnut keskustella leikkaustoiminnan järjestelyistä sairaanhoitopiirin kanssa. Selvitys Asian ratkaisu perustuu kantelun lisäksi seuraavaan selvitykseen: - Varkauden kaupungin ja Terveystalo Oy:n välinen sopimus Varkauden sairaalassa tapahtuvan kirurgian tuottamisesta. Sopimus on tehty 7.10.2015. Sopimuskausi on 20.10.2015 19.9.2025. - Varkauden kaupunginhallituksen 11.9.2018 antama lausunto - Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Esko Vannisen 19.9.2018 antama lausunto, johon liittyy n yliopistollisen sairaalan sairaalajohtaja Heikki Miettisen 10.9.2018 antama selvitys - Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Markku Tervahaudan ja lääkintöneuvos Timo Keistisen lausunto 18.10.2018 - Varkauden kaupunginhallituksen antama lisäselvitys ja selitys 3.12.2018 Kuuleminen Itä-Suomen aluehallintovirasto varasi 15.8.2018 lähettämänsä selvityspyynnön yhteydessä Varkauden kaupunginhallitukselle uhkasakkolain 22 :n ja hallintolain 34 :n mukaisesti tilaisuuden antaa kirjallisen selityksensä määräyksen antamisesta ja mahdollisesta uhkasakon asettamisesta ennen asian ratkaisemista. Itä-Suomen aluehallintovirasto varasi 18.10.2018 lähettämänsä lisäselvityspyynnön yhteydessä Varkauden kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa kirjallisen selityksensä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin 19.9.2018 antamasta lausunnosta ja siihen liittyvästä selvityksestä. Postiosoite: PL 50, 50101 n päätoimipaikka
ISAVI/713/2018 3 (10) Määräys Aluehallintovirasto määrää seitsemänsadantuhannen (700.000,-) euron uhkasakon uhalla Varkauden kaupunginhallituksen lopettamaan järjestämisvastuulleen kuuluvien leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa vaativien leikkausten toteuttamisen Varkauden sairaalassa ilman aiheetonta viivytystä ja kuitenkin viimeistään 31.7.2019 mennessä sekä järjestämään näiden potilaiden hoidon lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Aluehallintovirasto velvoittaa Varkauden kaupunginhallituksen antamaan 16.8.2019 mennessä selvityksensä siitä, miten toiminnan lopettaminen on toteutettu. Ratkaisun perustelut Terveydenhuoltolain (1326/2010) 1 :n mukaan terveydenhuoltolakia sovelletaan kansanterveyslaissa (66/1972) ja erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) säädetyn kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon toteuttamiseen ja sisältöön, jollei muussa laissa toisin säädetä. Terveydenhuoltolain 45 :n 3 momentin mukaan leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Valtioneuvoston asetuksessa erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (582/2017, keskittämisasetus) säädetään erikoissairaanhoidon työnjaosta sekä sellaisten tutkimusten, toimenpiteiden ja hoitojen keskittämisestä, jotka harvoin esiintyvinä tai vaativina edellyttävät toistettavuutta tai usean alan erityisosaamista riittävän taidon ja osaamisen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi tai jotka edellyttävät merkittäviä voimavaroja laitteistoihin ja välineisiin terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden, vaikuttavuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden takaamiseksi. Kuntalain (410/2015) 9 :n 1 momentin perusteella kunta tai kuntayhtymä voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) 4 :n 1 momentin mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät: 1) hoitamalla toiminnan itse; 2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa; 3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä; Postiosoite: PL 50, 50101 n päätoimipaikka
ISAVI/713/2018 4 (10) 4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta; taikka 5) antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti. Edellä mainitun pykälän 2 momentin mukaan hankittaessa palveluja 1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitetulta yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Sosiaali- ja terveysministeriö on lausunnoissaan todennut näkemyksenään, että jos kunta tai sairaanhoitopiiri ei vuoden 2018 alussa voimaan tulleiden säädösten mukaan voi tuottaa leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa edellyttävää leikkaustoimintaa, se ei voi myöskään jatkaa toimintaa hankkimalla sitä yksityiseltä. Erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 52 :n 1 momentin mukaan, jos erikoissairaanhoidon järjestämisessä tai toteuttamisessa havaitaan potilasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita epäkohtia taikka toiminta on muutoin tämän lain tai terveydenhuoltolain vastaista, aluehallintovirasto voi antaa määräyksen puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta. Määräystä annettaessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. Edellä mainitun pykälän 2 momentin mukaan aluehallintovirasto voi velvoittaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän noudattamaan 1 momentissa tarkoitettua määräystä sakon uhalla tai uhalla, että toiminta keskeytetään, taikka että toimintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kielletään. Leikkausmääristä Varkaudessa Keskittämisasetuksen (582/2017) 6 :n mukaan ranteen tekonivelkirurgia on keskitettävä viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön. Keskittämisasetuksen 7 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä terveydenhuoltolain 43 :ssä tarkoitetussa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sovitaan, tulee ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä ylläpitäviin sairaaloihin koota primääri lonkan, polven ja olkapään tekonivelten leikkaushoito sisältäen tekonivelten välittömien komplikaatioiden hoidon. Asennettujen lonkan ja polven tekonivelten määrän tulee olla yhteensä vähintään noin 600 vuodessa siten, että yksikössä on käytettävissä riittävä osaaminen sekä polven että lonkan tekonivelten osalta. Olkapään tekonivelten määrän on oltava vähintään noin 40 kappaletta vuodessa. Postiosoite: PL 50, 50101 n päätoimipaikka
ISAVI/713/2018 5 (10) Edellä 7 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tulee koota myös kiireettömät lonkan, polven ja olkapään tekonivelten uusintaleikkaukset, jos niitä ei ole muuten keskitetty 5 tai 6 :n perusteella. Uusintaleikkausten yhteismäärän niitä tekevässä yksikössä tulee olla vähintään noin 100 vuodessa. Myös selkäkirurgia tulee koota 7 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, jos toimenpiteitä ei ole muuten keskitetty 5 tai 6 :n perusteella. Leikkausten yhteismäärän niitä tekevässä yksikössä tulee olla vähintään noin 150 vuodessa. Varkauden aluehallintovirastolle toimittamien tilastotietojen (toimenpidekoodien) perusteella ortopedian erikoisalalla on tehty asetuksessa määriteltyjä toimenpiteitä seuraavat määrät: Ortopedia v. 2017 12.9.2018 - polven tekonivelleikkaus 116 123 - lonkan tekonivelleikkaus 71 61 - polven puolitekonivelleikkaus 27 8 - yht. 214 192 - olkapään tekonivelleikkaus 4 5 - polven uusintatekonivelleikkaus 1 3 - lonkan uusintatekonivelleikkaus 1 - ranteen tekonivelleikkaus 1 - kaikki tavallisimmat ortopediset ja käsikirurgiset leikkaukset (sisältää välityrän avoimia poistoja) 4 4 Aluehallintovirasto toteaa, että toimenpiteiden määrät Varkauden sairaalassa eivät täytä keskittämisasetuksen vaatimuksia, jotka ortopediaa arvioineet selvitysmiehet ovat katsoneet laadun takaamiseksi tarpeellisiksi. Varkauden kaupunginhallitus kertoo 12.9.2018 antamassaan selvityksessä, että tekonivelleikkauksia tullaan kuluvan vuoden aikana tekemään vajaat 400 kappaletta ja arvioi niiden määrän ylittävän 600 kappaletta lähitulevaisuudessa. Aluehallintovirasto ei kuitenkaan pidä realistisena tekonivelleikkausmäärien lisääntymistä keskittämisasetuksen edellyttämälle tasolle. Vaikka määrät olisivatkin keskittämisasetuksen edellyttämällä tasolla, ei Varkauden sairaalassa ole ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä. Varkauden kaupunginhallitus on perustellut terveydenhuoltolain 45 :n vastaista menettelyä kunnallisella itsehallinnolla. Varkauden kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan terveydenhuoltolakiin ei sisälly säännöstä kunnallisen itsehallinnon rajoittamisesta. Varkauden kaupunginhallitus katsoo lisäksi, että terveydenhuoltolain säännökset eivät koske yksityistä terveydenhuoltoa, eikä säännöksien jälkikäteisellä Postiosoite: PL 50, 50101 n päätoimipaikka
ISAVI/713/2018 6 (10) muuttamisella voida vaikuttaa taannehtivasti jo tehtyihin laillisiin sitoumuksiin. Kaupunginhallitus tuo lausunnossaan esille, että lainsäädännön taannehtiva puuttuminen voimassa oleviin sopimuksiin on myös perustuslakivaliokunnan ratkaisukäytännössä nähty ongelmalliseksi omaisuuden suojan kannalta. Hallituksen esitys (HE 312/2018) eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta on annettu 13.12.2018. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuoltolakia siten, että lakiin lisättäisiin uusi säännös, jonka mukaan sairaanhoitopiiri voisi järjestää leikkaustoimintaa toimintayksikössä, jossa on varmistettu riittävä päivystysvalmius ja potilasturvallisuus, ilman että yksikössä on kuntalaisille avoin ympärivuorokautinen yhteispäivystys. Säännöksessä määriteltäisiin toiminnan edellyttämät kriteerit. Samoja kriteerejä sovellettaisiin myös sairaanhoitopiirin ostopalveluna, palvelusetelillä tai muulla tavalla yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimaan palveluun. Ehdotettu muutos koskisi kuitenkin vain sairaanhoitopiirin vastuulle kuuluvaa toimintaa. Kunnan järjestämään tai hankkimaan leikkaustoimintaan sovellettaisiin jatkossakin terveydenhuoltolain 45 :n pääsääntöä. Hallituksen esityksessä todetaan, että kunnan erikoissairaanhoidossa ei voisi tehdä anestesiaa ja leikkaussaliolosuhteita edellyttävää leikkaustoimintaa tai yleisanestesiaa edellyttäviä toimenpiteitä, koska nämä toiminnat on keskitetty keskussairaaloihin. Kunta ei voisi myöskään hankkia näitä toimintoja yksityiseltä palveluntuottajalta. Hallituksen esityksessä (HE 312/2018) on otettu kantaa myös Varkauden kaupunginhallituksen lausunnossaan esittämiin väittämiin kunnallisen itsehallinnon rajoittamisesta ja omaisuuden suojasta seuraavasti: Perustuslain 19 :n 1 momentissa on turvattu oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Säännöksen tarkoittama huolenpito tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Perustuslain 19 :n 3 momentissa on julkiselle vallalle säädetty velvoite turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä. Perustuslain 19 :n 3 momenttia täydentävät sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädännön säännökset kuntien velvollisuudesta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Palvelujen riittävyyttä arvioitaessa lähtökohtana pidetään sellaista palvelujen tasoa, joka luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Riittävät palvelut eivät perustuslain 19 :n 3 momentissa tarkoitetussa mielessä samaistu kuitenkaan 19 :n 1 momentin viimesijaiseen turvaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä säännös asettuu keskeiseen asemaan ratkaistaessa kysymystä siitä, kuinka riittävät, mutta myös välttämättömät, sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään toteuttamaan koko maassa. Postiosoite: PL 50, 50101 n päätoimipaikka
ISAVI/713/2018 7 (10) Perustuslain 22 velvoittaa julkista valtaa turvaamaan perusoikeuksien käytännön toteutumisen. Julkisella vallalla tarkoitetaan tässä sekä valtiota että kuntia. Erityislainsäädännöllä kunnille on säädetty velvollisuus järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto asukkailleen ja eräissä tapauksissa kunnassa oleskeleville ja muille henkilöille. Julkisen vallan tulee aktiivisesti luoda tosiasialliset edellytykset perusoikeuksien toteuttamiseksi. Valtion tulee lainsäädäntötoimin, asianmukaisella rahoituksella ja voimavarojen kohdentamisella sekä toiminnan järjestämisellä huolehtia siitä, että riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat turvatuiksi. Toiminnan edellyttämä rahoitus ja voimavarat toteutetaan nyt pääosin valtion kunnille myöntämillä valtionosuuksilla ja kuntien verotusoikeudella. Perustuslain 19 pykälän 3 momentin perusoikeuksien turvaamisen keskeisenä keinona on sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien kokoaminen suurempiin yksiköihin. Tällä tavoin varmistetaan myös perustuslain 22 :n edellyttämällä tavalla perusoikeuksien toteutuminen yhdenvertaisesti maan eri osissa. Kunnallisen itsehallinnon perusteista säädetään perustuslain 121 :ssä. Sen 1 momentin mukaan kuntien hallinnon on perustuttava kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnolle on siten asetettu kansanvaltaisuusvaatimus. Pykälän 2 momentti edellyttää, että kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Itsehallinnon periaatteen mukaisesti lailla on turvattava kunnan päätöksentekojärjestelmän kansanvaltaisuus, mikä sisältää ennen muuta kunnan asukkaiden oikeuden valitsemiinsa hallintoelimiin sekä sen, että päätösvalta kunnissa kuuluu asukkaiden valitsemille toimielimille (hallituksen esitys Eduskunnalle perustuslaiksi, HE 1/1998 vp). Lailla säätämisen vaatimus ulottuu mainitun säännöksen nojalla myös kunnille annettaviin tehtäviin. Kunnan itsehallinnon periaatteisiin kuuluu, että kunnan tulee voida itse päättää tehtävistä, joita se itsehallintonsa nojalla ottaa hoidettavakseen (yleinen toimiala), ja ettei kunnalle voida antaa tehtäviä lakia alemman asteisilla säädöksillä (HE 1/1998 vp, s. 176). Lisäksi perustuslain 121 :n 3 momentissa vahvistetaan kunnille verotusoikeus ja edellytetään, että verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta säädetään lailla. Kunnallisen itsehallinnon keskeiseksi ominaispiirteeksi on katsottu myös se, että annettaessa kunnille tehtäviä on samalla huolehdittava niiden riittävästä rahoituksesta (rahoitusperiaate). Terveydenhuollossa useita tehtäviä on tähänkin asti järjestetty jo varsin laajasti ylikunnallisena. Tehtävien keskittämisellä on tarkoitus turvata riittävien palvelujen saanti. Terveydenhuoltolain muuttamista koskevaan hallituksen esitykseen HE 224/2016 vp liittyvässä Postiosoite: PL 50, 50101 n päätoimipaikka
ISAVI/713/2018 8 (10) perustuslakivaliokunnan lausunnossa (PeVL63/2016 vp) todetaan, että Hallituksen esityksessä (s. 38 39) on käsitelty varsin seikkaperäisesti niitä hyötyjä, joita erityisesti vaativimpien hoitojen keskittämisellä voidaan saavuttaa. Selvityksen perusteella on pääteltävissä, että suuremmilla terveydenhuollon yksiköillä on nykyisiä rakenteita paremmat edellytykset turvata riittävä osaamistaso, parantaa potilasturvallisuutta ja taata harvinaisempien sairauksien hoidon tosiasiallinen saatavuus. Se, että muutos merkitsee palvelujen keskittämistä entistä harvalukuisempiin ja suurempiin yksiköihin, ei perustuslakivaliokunnan mielestä muodostu valtiosääntöoikeudellisesti ongelmalliseksi. Perustuslakivaliokunta on todennut, että taannehtiva puuttuminen yksityisten välisiin varallisuusoikeudellisiin sopimussuhteisiin on lähtökohtaisesti ongelmallista. Omaisuuden perustuslainsuoja turvaa myös sopimussuhteiden pysyvyyttä, joskaan kielto puuttua taannehtivasti sopimussuhteiden koskemattomuuteen ei ole perustuslakivaliokunnan käytännössä muodostunut ehdottomaksi. Varallisuusoikeudellisten oikeustoimien pysyvyyden suojan taustalla on ajatus oikeussubjektien perusteltujen odotusten suojaamisesta taloudellisissa asioissa. Valiokunnan käytännössä oikeuden luottaa sopimussuhteen kannalta olennaisia oikeuksia ja velvollisuuksia sääntelevän lainsäädännön pysyvyyteen on katsottu kuuluvan perusteltujen odotusten suojaan niin, että oikeuksia tai velvollisuuksia ei voida säännellä tavalla, joka kohtuuttomasti heikentäisi sopimusosapuolten oikeusasemaa. Perusteltujen odotusten suojan ja luottamuksen suojan merkityksen on katsottu korostuvan, kun kyseessä on lailla alun alkaen luotu erityisjärjestely. Toisaalta vahvasti säännellyillä markkinoilla toimivat eivät yleensä voi perustellusti odottaa lainsäädännön pysyvän kaikissa oloissa muuttumattomana. Tällaiseenkin omaisuudensuojaan puuttuvaa sääntelyä arvioidaan perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten, kuten sääntelyn tarkoituksen hyväksyttävyyden ja sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta. Terveydenhuoltolain päivystystä ja eräiden erikoissairaanhoidon keskittämistä koskevat muutokset on vahvistettu vuoden 2016 lopussa ja asiaa koskevat asetukset on annettu elokuussa 2017. Kunnilla, sairaanhoitopiireillä ja niiden kanssa sopimuksen tehneillä palveluntuottajilla on ollut aikaa valmistautua muutokseen. Aluehallintovirasto toteaa, että Varkauden kaupunki ja Terveystalo Oy ovat olleet tietoisia tulossa olleista lakimuutoksista, sillä Varkauden kaupungin ja Terveystalo Oy:n välisen sopimuksen kohdassa 3.7 sovitaan, että osapuolet neuvottelet erikseen mahdollisista muutoksista sopimukseen, jos lääketieteelliset syyt tai palveluita koskevien säännösten tai määräysten (mm. yleisesti hyväksytyt käytännöt ja käypä hoito -suositus) muuttuminen Postiosoite: PL 50, 50101 n päätoimipaikka
ISAVI/713/2018 9 (10) Sovelletut oikeusohjeet Muutoksenhaku Lisätietoja tai osapuolista riippumattomien olosuhteiden muutokset edellyttävät muutoksia Varkauden sairaalassa annettaviin palveluihin. Sopimuksen mukaan, vaikka leikkaustoimintaa sairaalassa ei voitaisi jatkaa, tulee Tuottajan joka tapauksessa säilyttää ainakin erikoissairaanhoidon poliklinikka- ja tutkimuspalvelut Varkaudessa. Edellä esitetyillä perusteilla aluehallintovirasto katsoo, että leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa vaativien leikkausten toteuttaminen Terveystalo Oy:n tuottamana Varkauden sairaalassa on terveydenhuoltolain vastaista. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 1 1 momentti, 45 3 momentti Kuntalaki (410/2015) 9 1 momentti Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta (733/1992) 4 1 ja 2 momentit Suomen perustuslaki (731/1999) 15,19, 22, 121 Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (582/2017, keskittämisasetus) Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) 52 Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Itä- Suomen hallinto-oikeuteen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 52 :n 3 momentin mukaan aluehallintoviraston päätöstä toiminnan keskeyttämisestä taikka toimintayksikön, sen osan tai laitteen käytön kieltämisestä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Lisätietoja asiasta antaa tarvittaessa ylitarkastaja Taija Liukkonen (puh. 029 501 6800). Johtaja Ulla Ahonen Ylitarkastaja Taija Liukkonen Jakelu ja suoritemaksu Varkauden kaupunginhallitus Päätös on maksuton Postiosoite: PL 50, 50101 n päätoimipaikka
ISAVI/713/2018 10 (10) Tiedoksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira Kansallinen koordinaatioryhmä Postiosoite: PL 50, 50101 n päätoimipaikka
Tämä asiakirja ISAVI/713/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument ISAVI/713/2018 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Ahonen Ulla 16.01.2019 14:46 Esittelijä Liukkonen Taija 16.01.2019 14:41