Hämeenkyrön sote-lausunto Tiivistelmä. Kunnanhallitus

Samankaltaiset tiedostot
Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko


Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Maakuntauudistus. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Aluetilaisuus Keski-Suomi

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

ja tuottamiseen kehittyvässä kuntarakenteessa

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Sote- ja maakuntauudistus ja kunnat

Sote-uudistuksen valmistelu ja toimeenpano

Oma Häme kuntakierros Forssa

HE 15/2017 Sote- ja maakuntauudistus

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Koulukatu 51, Vaasa, gsm , sospsyk.fi

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Kansalaisjärjestöt ja Sote-ja maakuntauudistus

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus. Joensuu Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Muutosjohtaja Kari Hakari

Hallituksen esitys 15/2017 vp eduskunnalle maakuntien perustamista

Aluehallintouudistus kuntien näkökulmasta

Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät

Kunta- ja aluehallintojärjestelmät muutoksessa Suomessa

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Anne Vornanen

Oma Häme -hankkeen väliraportti

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Maakunnan talous ja omaisuus

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Hallituksen esityksen suhde valinnanvapautta koskevaan lainsäädäntöön

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maku- ja sote-uudistuksen projektiohjausryhmä Piia Rekilä ja Jarkko Tonttila

Hyte tulevien maakuntien organisaatioissa

Sote- ja maakuntauudistus

Kannattaako sote-menoja lisätä vai vähentää vuosina 2018 ja 2019?

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. sähköposti: stus.fi, puhelin

Sote-uudistus. Kuntien ja sote-tehtävien uudistuva rajapinta. Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti ( lukien)

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Arja Ojala,

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen maakunnissa

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO

Perustuslakivaliokunnan lausunto

Palvelujen järjestäminen

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

SOTE rakenneuudistus

Lausuntopyyntö STM 2015

Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Markku Suoranta Alatori 3, Vaasa hallitus

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Vesa Wilkko, i.fi

Päijät-Häme Pohdintaa maakunnan konsernirakenteesta Maaliskuu 2018

Lausuntoesitelmä maakuntien itsehallinnosta perustuslakivaliokunnalle

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Maakunta- ja soteuudistus

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Sote- ja maakuntauudistuksen. lainsäädäntövalmistelu Kunta-alan esimiespäivät

Sote-uudistus ja vammaispalvelut. Anu Muuri, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, VTT

Sote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Oma Häme kuntakierros Henkilöstötilaisuudet

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

Lausuntopyyntö STM 2015

SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Maakuntien taloudellinen itsehallinto

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015

Maakunnan poliittinen johtaminen

Ajankohtaista maakunnan sote-valmistelusta

Omaisuusjärjestelyt sote- ja maakuntauudistuksessa HE 15/2017

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen

Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. pu.fi

Kuntien ja maakuntien yhteistyö toimitilaasioissa

Aluekehitys- ja kasvupalvelulakiluonnos

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. net

Siun soten kehys Omistajaohjaus

Yhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Osayhteisvaltuusto Asianro 6246/03.00/2016

Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.

Hallituksen esitykset 15/ / / / /2018. Verojaosto

Tilannekatsaus Harri Jokiranta

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Simo Mäkinen, i.fi, puh

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Elina Felin, ympäristöterveydenhuollo n johtaja,

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus. Asko Peltola

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Transkriptio:

Hämeenkyrön sote-lausunto Tiivistelmä Kunnanhallitus 24.10.2016

Kriittinen lausunto Esitykset hyvin organisaatio- ja lakilähtöisiä ja keskeneräisiä varsinkin rahoituksen osalta. Maakuntien (-valtuustojen) itsehallinnosta tulee heikko ja valtion ohjauksesta hyvin vahvaa. Valmistelun ja toteuttamisen kustannukset arvioitu puutteellisesti, osin puuttuvat kokonaan. Maakuntien valmistelu on eritahtisessa tilanteessa. Pienemmissä maakunnissa pohjalla kuntayhtymät, suuret hyvin kuntapohjaisia. Tilanne vaarantaa uudistuksen toteuttamisaikataulun. Maakuntien tulee olla itsehallinnollisia yhteisöjä mutta niiden tehtävät tulee määritellä lainsäädännössä, ei yleistä toimivaltaa. Hallinnosta poistettu demokraattisesti valitut luottamushenkilöt

Maakunnan ei tule voida ottaa uusia tehtäviä. Kuntaliiton kannasta poiketen tehtävien siirto maakunnille kaikkien kuntien niin sopiessa EI ole liian tiukka. Järjestämisvastuun siirrosta kunnille tulee voida sopia ellei sitä ole laissa kielletty. Sopimusmahdollisuutta ei tule antaa vain kaupunkiseuduille. Paikallishallinnon, maakuntahallinnon ja valtion toimivallat tulee muodostaa ehdotettua selvemmiksi. Maakuntien tulee saada vapaammin päättää organisaatiostaan. Palvelulaitos tulee poistaa. Valtakunnalliset maakuntien omistamat 4 palvelukeskusta tulee korvata maakuntien omilla tai jo olevilla valtakunnallisilla yhtiöillä.

EU-kilpailuoikeudesta johdettu yhtiöittämisvelvollisuuden oikeutus, sitovuus ja laajuus on kiireellisesti selvitettävä Kun maakuntakaavoitus siirtyy maakuntien liitoilta, sen tulee jatkossa keskittyä strategisiin kysymyksiin. Kuntien elinvoimatyö edellyttää omaa maapolitiikkaa, kaavoitusta ja rakennusvalvontaa. Joukkoliikenteen järjestäminen olisi jakautumassa nykyisen rakenteen mukaisesti kaupunkiseutujen omaan toimivaltaiseen viranomaiseen ja muiden kuntien osalta maakunnan toimivaltaan. Lainsäädännön tulisi mahdollistaa yhden viranomaisen koko maakunnallinen toimivalta (keskuskaupunki tai maakunta).

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Varsinkin perusterveydenhuoltoa varten tulisi laatia yhtenevät kriteerit hoidon tarpeen arviointiin. Valinnanvapauden mallit ovat vielä pahasti kesken. Palvelutarpeen arvioinnin tulee tapahtua ammatillisesti. Asiakaslähtöinen integraatio ei toteudu esityksessä valinnanvapauden, monituottajamallin ja yhtiöittämisvelvoitteen sirpaleisuuden vuoksi. Valtioneuvoston toimivalta päättää maakunnan palvelurakenteesta ei ole perusteltua. Samalla yksityinen sektori jäisi sääntelyn ulkopuolelle, vaikka molemmat toimisivat markkinoilla. Valtion ohjauksen tulee olla vain strategista ohjausta.

Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen ei ole perustelua, mallia kokeilleet kaupungit ovat luopuneet siitä. Monimutkaistaa hallintorakenteita. Maakunnan palvelulaitos tulee poistaa kokonaan, maakunnan tulee saada itse päättää organisaatiostaan. Yhtiöittämisvelvollisuus korostuu uudistuksessa, siksi alkuperäinen tavoite palveluiden laajasta integraatiosta ja vahvasta järjestäjästä hämärtyy.

Voimaanpanolaki Hämeenkyrön tulee kuulua Pirkanmaan maakuntaan Kuntien ja valtion viranhaltijoista muodostuvan väliaikaisen toimielimen asemaa ja päätösvaltaa tulee selkeyttää ja varata valtion rahoitusta. Toimielin ei voi käyttää kuntien päätösvaltaa. Henkilöstön siirto liikkeenluovutuksella on perusteltua, tulee noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Omaisuutta koskeva sääntely osoittaa, että ensisijainen tarve on turvata maakuntien toimintaedellytykset. Julkista taloutta ei käsitellä kokonaisuutena. Kiinteistöomaisuuden riskit tulee kohdentaa sille taholle, joka omilla toimillaan vaikuttaa niiden käyttötarpeeseen. Omaisuusjärjestelyt otettava uuteen valmisteluun

Omaisuussäädökset loukkaavat perustuslain 121 pykälää Tohtori Kauko Heurun mukaan kuntien ja ky omaisuudenotto ilman täyttä korvausta olisi kunnallisen itsehallinnon perustuslaillisen aseman loukkaus. Tehtäväkokonaisuuden ja omaisuuden siirto murtaa kunnallisen itsehallinnon. Kunnille ei saa aiheutua kiinteistöriskejä, vuokrasopimusten tulee olla 5 vuoden pituisia. Palveluverkkoa tullaan karsimaan vuokrakauden aikana. Toimipisteverkko on tihein siellä missä on suurin päätösvalta. Käyttämättä jäävien kiintestöjen hallintaa ei tule luovuttaa valtakunnalliselle omaisuudenhoitoyhtiölle. Kuntien oikeutta päättää veroprosentistaan ei tule rajoittaa, kuuluu itsehallintoon. Uudistuksen johdosta kalleimman ja halvimman veroprosentin ero uhkaa nousta 2,5 kertaiseksi (nyt 1,35)

Maakuntien rahoituslaki Kysymyksenasettelu (27 ja 42) osoittavat, että lainsäätäjä tuntee enemmän huolta maakuntien talouden kantokyvystä kuin kuntien. Maakunnilla tulee olla vapaus päättää organisaatiostaan ja yleiskatteellinen rahoitus. Kuntakohtaiset muutokset valtionosuusjärjestelmässä tulee rajoittaa 50 /as. Esitetty 100 /as vastaisi 0,7 veroprosentin tuottoa. Hämeenkyrön sote nettokustannukset 2014 olivat 3.448 /as (Pirkanmaa 3.578 /as). On kohtuutonta, että 12,3 veroprosenttiyksikön vähennys vie enemmän verotuloja kuin kunta on käyttänyt soteen. Edullisille kunnille ei tule aiheuttaa uudistuksesta johtuvaa sopeuttamistarvetta.

Ei ole perusteltua, että "voittajien voittoja" rajoitetaan ja "häviäjien tappioita" lievennetään. Kuntien, kuntayhtymien ja niiden osakeyhtiöiden omistamia kiinteistöjä tulee kohdella varainsiirtoverotuksessa samalla tavalla. Arvonlisäverotuksen riskit tulee poistaa.

Uudistuksen vaikutuksista Huomiota tulee jatkossa kiinnittää enemmän koko julkisen talouden tasapainoon, ei vain maakuntien talouteen. Hämeenkyrön osalta vaikuttaa siltä, että soten poistumisen johdosta menot vähenevät 33 m ja verotulot ja valtionosuudet 37,7 m eli heikennys on 4,6 m. Erityisen kohtuutonta tämä on siksi, että Hämeenkyrön sotekustannukset 32,3 m ovat Pirkanmaan edullisimpien joukossa. Uudistus rankaisee edullisia kuntia ja palkitsee kalliita. Uudistus vaikeuttaisi Hämeenkyrön kunnan työtä väestön terveyden edistämiseksi ja kunnan elinvoiman kasvattamiseksi.

Myös kysymys 42 osoittaa, että valmistelussa tunnetaan enemmän huolta maakuntien kuin kuntien toimintakyvystä. Taustalla siintelee toive kuntarakenteen harvenemisesta maakuntien perustamisen jälkeen.