SUUNNITTELUOHJELMA RYTTYLÄN KOULU

SUUNNITTELUOHJELMA RYTTYLÄN KOULU 6.11.2018 Sivu 1 / 37

Sisällysluettelo 1. KIINTEISTÖ JA TONTTI... 6 1.1. Kaavoitus, tontti... 6 1.2. Liikenne... 6 1.3. Yhdyskunta- ja kunnallistekniikka... 6 1.4. Ulkoalueet... 6 1.4.1. Paikoitusalue... 7 1.4.2. Viherrakenteet... 7 1.4.3. Aluevarusteet... 7 1.5. Pohjaolosuhteet... 8 1.6. Piharakenteet... 8 1.7. Rakentamisen miljöötavoitteet... 8 2. RAKENNUKSET, TILAT... 8 2.1. Yleistä... 8 2.1.1 Uuden koulukeskuksen pedagoginen ja toiminnallinen tausta-ajatus... 8 2.1.2 Rakennuksen ja tilojen suunnittelu... 9 2.2. Yleiset ominaisuudet... 10 2.3. Ensisijaiset toiminnot/tilojen mitoitus... 10 2.4. Kestävän kehityksen tavoitteet, energiataloudellisuus... 10 2.5. Tilat... 11 2.6. Rakennuksen kokonaislaajuus... 11 2.7. Tilantarve ja tilaohjelma... 11 2.8. Tilatyypit, tilojen muodostus... 11 2.8.1. Sisätilat... 12 Sivu 2 / 37

2.8.1.1. Luokkatilat... 12 KÄDENTAITOPAJA (TEKNINEN TYÖ, KUVAAMATAITO, TEKSTIILITYÖ)... 15 2.8.1.2 Liikuntasali (432 m2)... 19 2.8.1.3 Hallintosiipi... 21 2.8.1.4. Ruokahuollontilat, siivoustilat... 22 2.8.1.5. Oppilaiden tilat... 23 2.8.2. Ulkoalueet... 24 2.9. Tilojen olosuhdevaatimukset... 24 2.9.2. Valaistus... 25 2.9.3. Melutaso, ääneneristys... 25 3. TEKNISET JÄRJESTELMÄT... 25 3.1. Rakennejärjestelmät... 25 3.1.1. Paloturvallisuus... 25 3.1.2. Lämmöneristävyys... 25 3.1.3. Ääneneristävyys... 25 3.1.4. Rakennusosat, materiaalit... 26 3.1.5. Rakenteiden tiiveys... 26 3.2. Talotekniikan järjestelmät... 26 3.2.1. LVI-järjestelmät... 26 3.2.2. Sähköjärjestelmät, tietojärjestelmät... 26 4. RAKENNUSOSAT, MATERIAALIT... 26 4.1. Yleistä... 26 4.2. Runko... 26 4.2.1. Väestönsuojat... 26 4.2.2. Kantavat rakenteet... 27 4.2.3. Erityiset runkorakenteet... 27 4.3. Julkisivut... 27 Sivu 3 / 37

4.3.1. Ikkunat... 27 4.3.2. Ulko-ovet... 27 4.4. Vesikatot... 27 4.4.1. Vesikattorakenteet... 27 4.4.2. Vesikatteet... 27 4.4.3. Erityiset vesikattorakenteet... 28 4.5. Tilan jako-osat... 28 4.5.1. Väliseinät... 28 4.5.2. Väliovet... 28 4.6. Tilapinnat... 28 4.6.1. Lattiapinnat... 28 4.6.2. Sisäkattorakenteet... 29 4.6.3. Seinäpinnat... 29 4.7. Tilavarusteet... 29 4.7.1. Vakiokiintokalusteet... 29 4.7.2. Varusteet... 30 5. LVIA-JÄRJESTELMÄT... 30 5.1. Yleistä... 30 5.2. Lämmitys... 30 5.3. Kylmätekniset järjestelmät... 31 5.4. Käyttövesi... 31 5.5. Jätevesi... 31 5.6. Vesi- ja viemärikalustus... 31 5.7. Sadevesi... 31 5.8. Ilmanvaihto... 32 5.8.1. Ilmastointikojeet... 32 5.8.2. Kanavat ja kanavaosat... 33 Sivu 4 / 37

5.8.3. Pääte-elimet... 33 6. SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 34 6.1. Yleistä... 34 6.2. Sähköenergian tuotto ja syöttö... 34 6.3. Sähkön asennusreitit ja jakelu... 34 6.3.1. Sähkön asennusreitit... 34 6.3.2. Sähkön jakelu... 35 6.4. Valaistus... 35 6.4.1. Alueen valaistus... 35 6.4.2. Tilojen valaistus... 35 6.5. Rakennusautomaatio... 36 6.6. Turvallisuus... 36 6.6.1. Rikosilmoitin ja valvontajärjestelmät... 36 6.6.2. Palontorjuntajärjestelmät... 36 6.6.3. Turvajärjestelmät... 37 6.7. Viestintä... 37 6.7.1. Tietoverkkojärjestelmä... 37 6.7.2. Antennijärjestelmä... 37 6.7.3. AV-järjestelmä... 37 6.8. Merkinanto... 37 Sivu 5 / 37

1. KIINTEISTÖ ISTÖ JA TON ONTTI 1.1. Kaav avoitus itus,, tontti tti Rakennus sijoitetaan Ryttylän koulun alueella vanhan puretun koulurakennuksen paikalle. Alueella on voimassa oleva asemakaava. Rakennus tulee sovittaa alueelle siten, että se sijoittuu luontevasti suhteessa muuhun rakennuskantaan ja alueen toimintoihin ja kytkeytyy vanhoihin kiinteistöihin (A- ja B-osa). 1.2. Liiken enne Rakennuspaikka sijaitsee Ryttylässä Koulutien ja Pajatien välisellä alueella. Rakennusalueen liittyminen alueen liikenneverkkoon kuuluu KVR urakkaan ja sekä alueen sisäpuoleiset liikenneväylät liittymineen. Rakennuksen huolto- ja asiointiliikenne tulee järjestää siten, että se haittaa mahdollisimman vähän lähiympäristön asukkaita ja muita toimijoita. Liikenteeseen liittyvät asiat tarkennetaan toteutussuunnitteluvaiheessa. Raskaiden tavara-ajoneuvojen liikkumisen ja tavaroiden toimittamisen on oltava turvallista sekä koululaisille, henkilökunnalle että kuljettajille. Koulun saattoliikenne tapahtuu Pajatien puolelta. 1.3. Yhdysk skunta- ja kunn nnallisteknii stekniikka Liittyminen alueen yhdyskunta- ja kunnallisteknisiin verkostoihin tehdään siten, että liittymisjohdot ja -väylät ovat helposti huollettavissa ja saavutettavissa turvallisuustavoitteet huomioon ottaen. Urakoitsija teettää tarpeelliseksi katsomansa selvitykset urakka-alueella olemassa olevien verkostojen ja liittymien osalta. 1.4. Ulkoalueet Piha-alueen suunnittelussa on käytettävä maisemasuunnittelijaa ja se tulee suunnitella toiminnoiltaan selkeäksi ja turvalliseksi. Piha-alueen tulee tarjota mahdollisuus kaiken ikäisten lasten turvalliseen oleskeluun ja iänmukaiseen toimintaan kaikkina vuodenaikoina. Tontin käytössä on otettava huomioon lumen poisto- ja keräyspaikat, asemapiirrosluonnoksessa esitetyt urakka- alueen ulkopuoliset kulkuväylät sekä pelastusajoneuvojen tarvitsemat vapaat kulkuväylät. Kulkureittien pinnat suunnitellaan ns. kovista pintamateriaaleista (esim. laatoitus tai asfaltti). Ladotut päällystykset (kivi, laatta) suunnitellaan luokan 1 mukaisesti. Materiaalien valinnassa kiinnitetään huomiota käyttökohteen vaatimuksiin erityisesti kulutuskestävyyden ja kiinteistönhoidon kannalta. Liikennöitävillä alueilla kivi- tai laattarakenteiden paksuudet määritellään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Hiekkapäällysteisiltä alueilta ei saa olla suoraa kulkua sisään lian kulkeutumisen vähentämiseksi. Sivu 6 / 37

Leikkivälineiden on täytettävä voimassa olevat viranomaismääräykset ja normit. Leikkivälineiden ja niiden asennusten tulee olla niitä koskevien standardien mukaisia. Leikkivälineissä, kalusteissa tai aitarakenteissa ei saa olla myrkyllisiä aineita. Ulkoleikkipaikkojen suunnittelussa noudatetaan RT 89-10966 ohjekorttia Ulkoleikkipaikat (2009). 1.4.1. Paiko koitusal alue Polkupyöräpaikkoja varataan alueelle 150 kappaletta. Hiekkapäällysteinen paikoitusalue on jo olemassa ulkoliikunta-alueen laidalla, tontin Pajatien suuntaisella sivulla. Paikoitusalue rakennetaan valmiiksi ulkoliikunta-alueen rakentamisen yhteydessä erillisenä urakkana. Henkilökunnan paikoitus on jo tontilla valmiina. 1.4.2. Vih iherr rrakente teet Viheralueiden suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kasvualustaan, maanpinnan kallistuksiin, siementen laatuun sekä nurmialueiden reunojen rajauksiin. Ulkoalueiden hoidon kannalta tulee ottaa huomioon kiinteistönhoito- ja nurmikonhoitokoneiden ulottumat, kääntösäteet ja leveydet. Nurmikoiden rajauksissa tulee huomioida talvihuolto. Puut, pensaat ja muut kasvit valitaan käyttötarkoituksen ja kasvupaikan olojen perusteella. Tavoitteena ovat helppohoitoiset, säänkestävät, oikean tyyppiset ja oikein sijoitetut istutukset, joita ei saa istuttaa liian lähellä toisiaan, seiniä tai aitoja. Pihalle ei saa istuttaa myrkyllisiä tai piikkisiä kasveja. Puita ei istuteta 5 metriä lähemmäksi rakennuksen ulkoseinää (lehdet tukkivat kattokaivot ja ilmanottosäleiköt sekä siitepöly, lehdet ja havut tukkivat tuloilmasuodattimet). Olemassa olevaa puustoa ja kasvillisuutta säilytetään mahdollisuuksien mukaisesti. 1.4.3. Aluevaru rustee eet Aluevarusteissa tulee ottaa huomioon lumityökoneet sekä pelastusajoneuvojen kulkutiet. Jätekatoksen sekä huoltoliikenteen sijoittelu pitää pyrkiä saamaan erilleen koulun kevyestä liikenteestä. Piha-alueen talovarusteet: - kiinteät polkupyörätelineet aiemmin mainitun mitoituksen mukaisille pyöräpaikoille - jätekatos jäteastioineen mitoitetaan ja jätelajittelu toteutetaan kunnan jätehuoltomääräyksien mukaisesti. Tontilla oleva nykyinen jätekatos on mahdollista säilyttää, mikäli se tontinkäytön kannalta on säilytettävissä. - liikennemerkit - ulko-opasteet Sivu 7 / 37

1.5. Pohja jaolosuh uhteet Rakennuttaja on teettänyt pohjatutkimuksen ja alustavan perustamistapalausunnon, joka on tarjouspyyntöasiakirjojen liitteenä. Urakoitsija teettää tarpeelliseksi katsomansa lisätutkimukset ja tarkistaa pohjatutkimusaineiston. 1.6. Pihara araken enteet Pihan rakentamisessa on erityisesti huomioitava rakennuksen peruskuivatus sekä sade- ja kattovesien poisto. Piha-alueelle tehdään salaojitus ja pintavesikaivot. Piha-alueelle ei saa kertyä seisovaa vettä (Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta). Pintavedet johdetaan maanpinnan muotoilulla poispäin perustuksista. Maanpinnan muotoilu vähintään 5 cm/m 3 metrin etäisyydellä perustuksista ja kauempana vähintään 1-2 cm/m. 1.7. Rakentamis kentamisen miljöö öötav tavoitteet Rakennuksen hahmolla tavoitellaan Hausjärven kunnalle sen omasta historiasta ammentavaa, omaleimaista arkkitehtuuria, joka täydentää ja tukee Hausjärven maaseudun kyläkuvaa sekä vahvistaa sen kasvun dynaamisuutta väestöltään nuorena kuntana. 2. RAKENNUKSET, TILAT 2.1. Yleistä 2.1.1 Uuden koulukeskuksen ksen pedagoginen ja toiminnallinen innallinen tausta-ajatus ajatus Koulukeskus tulee koostumaan rakennuksista A (päiväkoti), B (saneerattu kivikoulu) ja C uudisrakennus, joiden välillä pääsee liikkumaan sisätiloja pitkin. Uuden koulukeskuksen toiminnallinen pohja on joustavissa oppiympäristöissä. Tilat ovat toiminnaltaan monikäyttöisiä. On mahdollisuus luokkamuotoiseen opetustuokioon, mutta myös mahdollisuus avata tiloja. Suunnittelua sitoo B-rakennus, jossa perusmuotoiset luokat. Lähtökohta on, että koulun pienimmät oppilaat aloittavat koulu-uransa luokkamuotoisemmassa B-rakennuksessa ja pedagogiikka muuttuu joustavammaksi ja monimuotoisemmaksi mitä vanhemmaksi tulee. Poikkeuksena esiopetusluokat, jotka sijoittuvat uudisrakennukseen. Opettajat tulevat jakautumaan tiimeihin, jossa jokainen saa työskennellä omien vahvuuksiensa mukaan. Tiimejä on neljä. Esiopetus, 1.-2.luokat, 3.-4.luokat ja 5.-6.luokat. Esiopetuksen ja 1.-2.luokkien sijainti on hyvä olla läheinen, jotta myös koko esiopetus - 2.luokkien yhteistyö on tulevaisuudessa mahdollinen. Tiimien sijoittuminen rakennuksiin: o Esiopetus: uudisrakennus Sivu 8 / 37

o 1.-2.luokat: B-rakennuksen alakerta (kolme opetustilaa) o 3.-4.luokat: B-rakennuksen yläkerta (kaksi opetustilaa) + yksi opetustila uudisrakennuksen puolelle 2.kerrokseen lähelle B-osan päätyovea o 5.-6.luokat: uudisrakennus o Erityisopettajien ryhmätilat: uudisrakennus Yksi tiimi koostuu kolmesta luokanopettajasta, yhdestä avustajasta sekä kaikkien tiimien apuna toimivat myös koulun kaksi erityisopettajaa. Yhden tiimin vastuulla on noin 70 oppilasta, esiopetuksessa noin 35 oppilasta. Koulun kengättömyys: kaikki koulun sisätilat saadaan oppimiskäyttöön, kun oppimistiloihin ei tulla kengät jalassa. Koulun sisäänkäynnin yhteyteen tarvitaan toimiva kenkäparkki, sekä ulkovaatenaulakot C-osan oppilaille. B-osan oppilaat tuovat ulkovaatteet B-osan naulakoille. Esiopetukselle ja iltapäivätoiminnalle tulee olla oma sisäänkäynti. 2.1.2 Rakennuksen ja tilojen suunnittelu Rakennus suunnitellaan ja toteutetaan tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti täysin valmiiksi siten, että kohde voidaan asianmukaisesti hyväksyä käyttöön ja ottaa vastaan. Tavoitteena on rakentaa nykyaikaiset, viranomaismääräysten mukaiset ja turvalliset tilat uuden opetussuunnitelman määrittämän toiminnan mukaisiin tarpeisiin. Hankkeen toteutuksessa tulee huomioida mm. elinkaaritaloudelliset, työsuojelulliset sekä kestävän kehityksen edellyttämät toimenpiteet. Kohteen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan lähtökohtaisesti koulurakennuksen suunnitteluohjeistuksia RT 96-10939 ja RT 96-10938 sekä asiakirjoja joihin em. RTohjekorteissa viitataan. Siivoustilojen osalta RT 91-10971 ja Puhtauden hallinnan huomioonottaminen rakennussuunnittelussa RT 91-10970 sekä Suurkeittiöiden ohjeistusta RT 94-11254. Rakennuttaja on lisäksi laatinut tarjouspyynnön mukana lähetetyn aineiston, jolla tarkennetaan rakennuskohteen laadullisia, teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia. Asiat/ratkaisut, joita ei ole rakennuttajan laatimassa aineistossa tarkennettu toteutetaan RT 96-10939 ja RT 96-10938 mukaisesti. Rakennuksen ja tilojen suunnittelua palvelevat lähtötiedot koostuvat tarjouspyynnössä esitetystä aineistosta. Toimintaa, tilojen käyttöä ja olosuhteita ohjaavaa ja kuvaavaa aineistoa noudatetaan seuraavassa järjestyksessä: 1. Suunnitteluohjelma - yleiset tavoitteet ja ohjeet - rakenteita ja teknisiä järjestelmiä koskevat määräykset - tilojen pintamateriaalit ja vaatimukset talotekniikan osalta - kalusteiden, varusteiden ja laitteistojen määrät ja tarkennukset 2. Tilaohjelma - tilojen tyypit, koot ja määrät sekä tilojen sijainteja koskevat vaatimukset - muut tilojen toiminnallisuuteen liittyvät tarkennukset 3. Viitesuunnitelmat - Asemapiirros rakennuksen viitteellinen sijoittuminen tontilla Sivu 9 / 37

- rakennuttajan laatima urakka-aluepiirros - LVIA -rakennustapaselostus ja viitesuunnitelmat - sähkö- ja telejärjestelmien kuvaus Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee noudattaa Suomen lakia sekä Suomessa vallitsevia rakennusalan standardeja ja säädöksiä. 2.2. Yleise set ominaisuu uudet Yleiset ominaisuudet kuvaavat rakennukselle, tilankäytölle ja teknisille järjestelmille asetettuja yleispiirteisiä vaatimuksia ja tavoitteita. Suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota terveisiin rakenteisiin Ympäristöministeriön asetusten (asetus Rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta, asetus Rakennuksen meluntorjunnasta ja asetus ääniolosuhteista) mukaan. Rakennustöiden puhtausluokka on luokkaa P1, sisäilmaluokka 2 ja materiaalien ja komponenttien päästöluokituksen vaatimus luokkaa M1. Rakennuksesta tulee olla esteetön kulku päiväkotiin ja vanhan koulurakennuksen molempiin kerroksiin. C-osa varustetaan nostolaitteella tai hissillä. 2.3. Ensisijaiset iset toim imin innot/ t/tilo lojen mitoitus itus Koulun uudisrakennus toteutetaan alakouluna, johon sijoitetaan 4 perusopetusryhmää (25 opp./ryhmä), 2 pienryhmää ja 2 esikouluryhmää (20 opp./ryhmä). Koulun maksimi oppilasmäärä on 4 x 25 + 2 x 10 + 2 x 20 = 140 oppilasta (pienryhmien oppilaat on laskettu perusopetusryhmiin). Henkilökuntaa koulussa työskentelee n. 15 hlöä. Osa toiminnasta tapahtuu jo saneeratussa B-osassa, jossa on 5 luokkatilaa (5 x 25 opp. = 125 oppilasta. B-osan ja rakennettavan uudisosan yhteenlaskettu oppilaskapasiteetti on 265 oppilasta. 2.4. Kestävän kehityk ityksen tav avoittee itteet, energ rgiat iataloud udel ellisuus Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään energiataloudellisesti tarkoituksenmukaiseen ja tehokkaaseen lopputulokseen. Rakennus suunnitellaan kestävän kehityksen periaattein, ympäristö- ja elinkaarinäkökohdat huomioiden. Rakennuksen tavoitekäyttöikä on rungon osalta 100 vuotta, julkisivujen ja piharakenteiden osalta 50 vuotta. LVI-laitteiden elinkaaritavoite on 25 vuotta ja rakennusautomaatiolaitteiden 15 vuotta. Ratkaisun laskennallisen energiatehokkuuden vertailuluku oltava enintään 100 kwhe/(m2 a), Luokka 6 / Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta. Tärkeimpien rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnat suoritetaan ratkaisujen koko elinkaaren aikaisten kustannusten perusteella. Tarvikkeiden, materiaalien ja Sivu 10 / 37

värien valinta tapahtuu valmistajien vakiotuotteista. Toteutuksessa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon ekorakentamisen periaatteet ja rakennusosien kierrätettävyys. 2.5. Tilat Rakennus suunnitellaan siten, että se käsittää kaikki tilaohjelmissa mainitut tilat ja niiden edellyttämät liikenne-, aula- ja talotekniikan tilat. Tilaohjelman tilakoot ovat ohjeellisia siten, että ne suunnitelmissa määräytyvät sovelletun rakenne- ja moduulijärjestelmän mukaisiksi, kuitenkin niin, että tilaohjelmassa olevien opetustilojen vähimmäiskoko on tilaohjelman mukainen. Tilojen välisiä liikenneyhteyksiä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon kaikkien käyttäjäryhmien, toimintojen ja käyttötarkoitusten vaatimukset sekä tilaohjelmassa esitetyt erityisvaatimukset tilojen sijainneille. Tilojen vapaita korkeuksia määriteltäessä tulee ottaa huomioon tiloissa tapahtuvan toiminnan vaatimukset. Isommat kokoontumis- ja liikennetilat esim. aulat ja ruokailutila toteutetaan huomattavasti korkeampina. Tilojen minimi vapaa huonekorkeus tulee olla vähintään 2,7 m. 2.6. Raken kennuks ksen kokonaisl slaaju ajuus Tilaohjelmien perusteella asetettu tavoitelaajuus on: Hyötyala (sallittu poikkeama +- 2 %) 2 382,5 hym 2 (ei sisällä liikenne- ja teknisiä tiloja) Urakoitsija esittää suunnitteluratkaisunsa mukaisesti rakennuksen kokonaislaajuuden sisältäen tilaohjelman mukaiset tilat esitettyine aloineen sekä kaikki tarvittavat tekniset, aulaja liikennetilat. Sallittu poikkeama hyötyalan osalta on +- 2 %. Hyötyalaan sisällytettävät tilat on ilmoitettu tilaohjelmassa. 2.7. Tilantarve ja tilaohje jelma Rakennukseen sijoittuvien toimintojen ja käyttäjäryhmien tilantarve on kuvattu liitteenä olevassa tilaohjelmassa. Esitettyihin aloihin ei välttämättä sisälly kaikki tarvittavat tekniset sekä aula- ja liikennetilat. Rakennuksen tulee olla kaksikerroksinen. 2.8. Tilatyy tyypit, tilojen muodostus Koulurakennuksen suunnittelun ja toteutuksen ydinteemoja ovat turvallisuus, terveellisyys, muunneltavuus, yhteisöllisyys ja innostavuus. Alla olevissa kuvauksissa tilojen toiminnallisista vaatimuksista on pyritty huomioimaan uuden opetussuunnitelman (POPS 2014) tarpeet tilojen suunnittelussa. Uusi opetussuunnitelma korostaa mm. oppimisen iloa ja yhdessä tekemistä yksilöllistä oppimista unohtamatta, mikä vaatii koulujen tiloilta muunneltavuutta sekä oppimiseen innostavia tiloja ja kalusteita. Sivu 11 / 37

2.8.1. Sisätil ilat Sisätilojen tulee olla mahdollisimman muuntojoustavia rakenteiltaan ja tekniikaltaan sekä toteuttaa suunnittelulle asetettuja ydinteemoja. Sisätilojen tilatyypit ja ohjelmaalat ovat esitettynä kokonaisuudessaan tilaohjelmassa. Alla on kuvattuna tarkennukset tilojen toiminnallisten sekä kaluste- ja varustevaatimusten osalta. 2.8.1.1. Luokkat okkatil ilat Luokkatilat tulee suunnitella niin, että opetuksen suunta voidaan vaihtaa ja opetusta voidaan tehdä mistä tahansa kohtaa luokasta. Varsinaista opettajan pistettä ei luokkatiloihin tule. Se tulee huomioida sähkösuunnittelussa niin, että sähköä eri laitteille saa luokkatilojen eri kohdissa joustavasti. Katosta laskettavat hissit on tähän yksi joustavimmista ratkaisuista. Siirtoseinien tulee toimia myös seinäpintana, johon voidaan ripustaa oppilaiden töitä esille. Siirtoseinän pintaan tulee pystyä piirtämään tussilla ja siihen tulee pystyä kiinnittämään magneetilla esimerkiksi piirroksia ja muita oppilaiden töitä. Luokkatilojen akustiikka tulee tukea opiskelua avoimissa oppiympäristöissä. Akustiikka tulee suunnitella niin, että se tukee muuntojoustavuutta sekä kalusteiden sijoittelua eri ryhmä- ja yksilötyöskentelyä varten eri tavalla eri aikoina. Myös kiintokalusteissa tulee ottaa huomioon akustiikan tukeminen kalusteiden avulla. Luokkatilojen seinäsuunnittelussa tulee ottaa huomioon valaistus ja mahdollisuus ripustaa oppilaiden piirroksia ja töitä nähtäville esim. magneettien avulla. Luokkatilat tullaan varustamaan näytöllä (käyttäjän hankinta), joka on ripustettu pyörillä liikkuvaan telineeseen. Teline on kaksisuuntainen eli siinä on tussitaulu takana, joten sitä voidaan käyttää myös tilanjakajana sekä osana ryhmätöitä oppilaiden apuvälineenä. Liikkuvalle näytölle tulee vaivattomasti saada virtaliitäntä missä tahansa kohtaa luokkatilassa. Kiintokalusteiden valinnan tulee tukea terveellisen oppimisympäristön rakentumista ja niiden oviratkaisujen sekä hyllyratkaisujen tulee olla joustavia sekä saavutettavia. Hyllyratkaisujen tulee olla myös joustavasti muokattavissa. Vesipisteen sijoittelussa ja kalustuksessa tulee ottaa huomioon sähköturvallisuus sekä helppokäyttöisyys ja puhtaanapito. Vesipisteen tulee sisältää laskutilaa ja se tulee sijoittaa korkeudelle, josta alakoululainen voi sitä vaivatta käyttää. Vesikalusteen hana tulee olla asennettu ja suunniteltu niin, että virtaavaa vesi osuu altaan keskelle tai muuten niin, että käsienpesu ja muu käyttö on vaivatonta. Tiloilta vaaditaan hyvää akustiikkaa, muunneltavuutta sekä mahdollisuutta työskentelyyn myös pienissä ryhmissä. Sivu 12 / 37

Tilaohjelman mukaisesti jokaiselle alakouluryhmällä ja esikouluryhmällä on oma luokkatila. Luokkatilojen toteutuksessa ja sijoittelussa sovelletaan soluajattelua, missä luokkatilat ja luokkien yhteinen aula/avoin oppimisympäristö muodostavat soluja alla kuvatun mukaisesti. OPETUSTILAT hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. Ryhmähuone (esiopetus) 60,0 m2 2 kpl 120 m2 20,0 40,0 - Sijoitetaan rakennusmassassa tontilla sijaitsevan päiväkodin läheisyyteen omalla sisäänkäynnillä, johon huoltajien saattoliikenne on kätevästi järjestettävissä. Esiopetuksen ryhmähuoneet tarvitsevat viereen kuraeteisen ja naulakkotilaa oppilasmäärä huomioiden. Ryhmähuoneet on hyvä pystyä sulkemaan omiksi tiloikseen siirtoseinällä tai avaamaan tarvittaessa isommaksi tilaksi. - Tilojen yhteyteen on hyvä sijoittaa aamu-ja iltapäivätoiminnan tila (ap/ip). - Esiopetuksen ryhmähuoneiden välittömässä läheisyydessä tarvitaan wc-tilat oppilasmäärälle Opetustila 1 hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 60,0 1,0 60,0 25,0 25,0-3.-4.luokkien tiimin luokka, sijoittuminen 2.kerrokseen lähelle B-osan päätyovea. - Luokkamuotoinen opetustila. Opetustilat 2-4 hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 60,0 3,0 180,0 25,0 75,0-5.-6.luokkien tiimin oppiympäristö. - Tilat joustavaa oppimisympäristöä. Mahdollisuus avata kolme opetustilat 2-4 yhtenäisiksi äänieristetyillä siirtoseinillä. Joustavan oppimisen tiloissa otetaan huomioon viihtyisyys ja luonnonvalo. Pienryhmätilat 1-2 hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 20,0 2,0 40,0 - Pienryhmätilat opetustilojen 2-4 yhteyteen (5.-6.luokat) - Pienryhmätilat 1-2 tulee olla yhdistettävissä keskenään. Ryhmätila 1 hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 40,0 1,0 40,0 Sivu 13 / 37

- Pienluokka / erityisen tuen oppilaat - Sijoittuminen ryhmätilan 2 läheisyyteen. Kulku oven kautta ryhmätila 1:n ja 2:n välillä. - Selkeästi perinteinen luokkamuotoinen tila, johon mahdollisimman vähän muualta tulevia häiriötekijöitä. Ryhmätila 2 hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 40,0 1,0 40,0 - Laaja-alaisen erityisopetuksen klinikkamuotoinen luokka - Selkeästi perinteinen luokkamuotoinen luokka, johon mahdollisimman vähän muualta tulevia häiriötekijöitä. Sijoittuminen tärkeää kuitenkin niin, että on helposti saavutettavissa eri puolilta koulukeskusta. Läheiseen yhteyteen pienluokan (ryhmätila 1) kanssa. Kulku oven kautta ryhmätila 1:n ja 2:n välillä. Opetusvälinetilat hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 52,0 - Opetusvälinetilat / varasto opetustilojen 2-4 läheisyyteen Luokkatilat 2-4 ja pienryhmätilat 1-2 sijoitetaan siten, että jokaisesta luokasta ja pienryhmätilasta on yhteys solun yhteiseen aulatilaan (tilan koko tarjoajan harkinnassa) sekä toisiinsa avattavin, ääntä eristävin siirtoseinin, mikä mahdollistaa tilojen yhdistämisen ja tiimin opettajien välisen jaetun opettajuuden harjoittamisen. Siirtoseinien valinnassa on huomioitava ääneneristävyysvaatimukset ja seinän avaamisen vaivattomuus (korkea laatu). Esikoululaisten luokkatilat sijoitetaan alakoululaisten tiloista erilleen. Esikoulun sijoittelu on toteutettava siten, että saadaan aikaiseksi turvallinen ja lyhyt kulkuyhteys tontilla olevaan päiväkotirakennukseen. Kulkuyhteys esikoulun ja päiväkodin välillä on huomioitava myös kulkureittejä suunniteltaessa. Kuraeteinen sijoitetaan esikoululuokkien ja iltapäivätoiminnan yhteyteen. Molemmat esikoululaisille tarkoitetut luokkatilat tulee olla avattavissa yhtenäiseksi tilaksi. Varusteet ja kalusteet: - tussitaulut 2 kpl/opetustila esim. kiinteille seinille, mutta opetus tulee tapahtumaan pääsääntöisesti siirrettävillä näyttötauluilla, jolloin opetussuuntaa on mahdollista muuttaa tilanteeseen sopivaksi. - Kaikkiin opetustiloihin yksi vesipiste tarvittavine kalusteineen ja varusteineen - Hyllyjärjestelmä opetusvälinetilaan MUSIIKKILUOKKA Musiikkiluokka hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 80,0 1,0 80,0 Sivu 14 / 37

- Musiikkiluokka, sijoitus liikuntasalin läheisyyteen, iltakäyttäjien ulko-oven läheisyyteen. - Kauempana opetusluokista, hyvä äänieristys, pystyttävä käyttämään äänieristyksen kannalta myös ruokailujen aikana. - Bänditoimintaa myös musiikkituntien lisäksi, erityisesti huomioitava äänieristyksen kannalta - Musiikin opetusvälineet ja bändisoittimet ovat jatkuvasti esillä tilassa. Siksi tilalle ei pidä varata muuta käyttöä (esim. näyttämö) Musiikin opetusvälinetila hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. - Musiikkiluokan yhteyteen 10,0 1,0 10,0 Varusteet ja kalusteet: - tussitaulut 2 kpl - Hyllyjärjestelmä opetusvälinetilaan - Vesipiste tarvittavine kalusteineen ja varusteineen KÄDENTAITOPAJA (TEKNINEN TYÖ, KUVAAMATAITO, TEKSTIILITYÖ) Kädentaitopaja Tekstiilityö hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 100,0 1,0 100,0 Kuvataide hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 100,0 1,0 100,0 Tekninen työ hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 180,0 1,0 180,0 Kotitalous / kahvila hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 30,0 1,0 30,0 - Sijoitetaan kädentaitopajan läheisyyteen, lähelle liikuntasalia tapahtumien järjestämistä ajatellen. Kädentaitoaineet (tekninen työ, kuvaamataito, tekstiilityö - kts. kaavio alla) toteutetaan yhtenä kädentaitopajakokonaisuutena, joka koostuu yhteisestä suunnittelutilasta ja pienemmistä työskentelyosastoista pajoista (ompelu, kaavoitus, leikkaus, huovutus, silitys, värjäys, kutominen, metallityöt, puutyöt, muovityöt, maalaus, konehuone, elektroniikka, kuumakäsittely, juottaminen, savityöt, muovailu, grafiikka, vetokaappi). Tiloissa tulee olla Sivu 15 / 37

varaus savenpolttouunille sekä posliininpolttouunille. Pajoissa opiskellaan käsitöitä, kuvaamataitoa ja tehdään kädentaitoja vaativia projekteja. Tilojen yhdistämisellä pyritään mahdollistamaan synergiahyödyt eri toiminnallisuuksista mm. märkätilat ja suunnittelutila. Tilat toteutetaan siten, että tiloissa voi työskennellä kaksi opetusryhmää saman aikaisesti ja oppilaan koko kädentaitotyöprosessi, voidaan käydä läpi tiloissa (ideointi, suunnittelu, työskentely ja arviointi). Kädentaitopajassa teknisen käsityön tiloille on suunniteltava oma väliseinillä rajattu tilansa, jotta isot äänet ja puupöly eivät häiritsisi käsityöpajan muissa tiloissa työskenteleviä. Teknisten tilojen rajaaminen muista tiloista toteutetaan hyödyntäen lasiseiniä/ikkunoita/lasiovia siten, että näkyvyys muihin käsityöpajantiloihin säilyy hyvänä. Tekstiili- ja kuvataiteen pajat sijoitetaan samoihin tiloihin. Molemmilla on omat erityispiirteensä, mikä tulee huomioida suunnittelussa. Käsityö- ja kuvataiteen pajojen tiloihin sijoitetaan lattiakaivot. Kädentaitotilat luovat turvallisen, hyväksyvän ja luottamuksellisen avoimen oppimisympäristön, joissa tavoitteena on monipuolinen taito-osaaminen. Tilojen suunnittelussa tulee huomioida tilojen monikäyttöisyys, selkeys, avaruus, turvallisuus ja valoisuus sekä siisteys. Väljät ja avarat tilat luovat turvallisuutta. Tavaroilla ja toiminnoilla on omat paikkansa ja tiloissa on helppo kulkea. Tiloissa voidaan työskennellä joustavasti siten, että materiaalien ja erilaisten tekniikoiden käyttäminen onnistuu kätevästi samoissa tiloissa. Kovien materiaalien tilat sijoitetaan lähelle toisiaan ja samoin pehmeiden materiaalien työpisteet. Konetilassa ja maalaustilassa huomioitava riittävästi tilaa pitkien lautojen ja levyjen työstämiseen ja kuivaamiseen. Suunnittelutila sijaitsee keskeisellä paikalla ja on pölytön, hiljainen ja rauhalliseen työskentelyyn sopiva. Suunnittelutiloissa voidaan istua pöytien ääressä ja kirjoittaa käsityöprosessin eri vaiheita ylös sähköisesti. Suunnittelutilasta päästään työstämään omaa työtä eri työpisteille, joihin on avara näkymä siten, että opettaja pystyy näkemään työskentelijät eri pisteillä. Työskentelypisteet (pajat), jotka aiheuttavat paljon melua, hajua tai muuta muiden työskentelyä häiritsevää toimintaa eristetään muusta toiminnasta tarvittavin rakentein. Akustiikkaan ja tilojen ääneneristävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kädentaitopaja sijoitetaan rakennuksen 1. kerrokseen. Kädentaitotöille ja materiaaleille varataan riittävästi säilytys-/varastointitilaa. Varastoihin sijoitetaan säilytyshyllyt oppilaiden töille. Materiaalivarastot sijoitetaan siten, että käsityöpajoista on helppo kulkea sinne. Kovien materiaalien varastoon voidaan tuoda tavaraa suoraan ulkokautta. Varastoihin tulisi olla yhteys myös aulatilasta. Käsityöpajan kalusteet ja varusteet toteutetaan lähtökohtaisesti opetushallituksen tilasuunnitteluohjeen mukaisesti. Kalusteiden hankinta toteutetaan osin KVR-urakkaan sisältyvänä ja osin erillishankintana alla esitetyn erittelyn mukaisesti. KVR-urakoitsijan tulee suunnittelussa ja toteutuksessa huomioida tilaajan erillishankintana toteutettavien varusteiden, laitteiden ja kalusteiden tila- ja tekniikkavaraukset. Sivu 16 / 37

KVR-urakkaan sisältyvät varusteet ja kalusteet: Tekstiilityö: - Riittävä määrä kiinteitä komerokaappeja erilaisten materiaalien säilytykseen (langat, pientarvikkeet). - Komerokaapit keskeneräisten oppilastöiden säilytystä varten. - Ompelukonepöydät 10 työpistettä. Laminaattipöytätasot, sähkönsyöttö - Opettajan pöytä / leikkuupöytä 2000*1400*850 pöytätason alapuolella laatikosto, jossa säilytystilaa opettajan tavaroille. - Silitys / leikkauspöytä 2000*1200*850 pöytätason alapuolelle 2 silityslautamekanismia sekä hyllyt kangaspakkojen säilyttämiseen. - Oppilaspöydät 8 kpl 2 hengen pöytiä, liikuteltavat pyörillä. - Keittiövarustus: - Seinäkaapit: astiankuivauskaappi, hyllykaappeja, liesituuletin ja sille kaappi - Pöytäkaapit: jätevaunu/hyllykaappi, vetolaatikosto - Rst-allastaso, kaksi allasta sekä rst-työtaso - Pyykinpesukone 60 cm - Uuni ja liesi 60 cm Tekninen työ: - Teknisen työn tiloissa kuljetaan kengät jalassa. Kulku ulkoa järjestetään, esim. iltakäyttäjien ovesta. - Liukuovelliset naulakko-/tankokomerot suojavaatteiden säilyttämistä varten 2 kpl - Naulakko vaatesäilytystä varten (20 käyttäjää) - Käsienpesuallas - Pintakäsittely/maalaushuone: - Maalauspöytä L1000*P1800*K850, korkeus säädettävissä esim. IS-VET 77151 - PK-H Hyllykaappi, päällä allastaso terästä - Lukollinen maalikaappi L800xS450xK1850, mallia esim. IS-VET 77069 sekä maalaus/vetokaappi koneellisella poistolla L1000xS800xK2015, malli esim. Kaluste-Projektit Oy, School lab, VK maal. - Hätäsuihku - Mallinnustila: - 1 kpl muovintaivutin CR CLARKE d180 (k), esim. Step Systems oy, tarvitsee käryn poiston - 1 kpl kevytmuovileikkuri CR CLARKE d280 (k), esim. Step Systems oy koko l-400,s.900, k200mm, tarvitsee käryn poiston - 1 kpl 3d-tulostin (k) ultimaker 2, 230v, kohdepoisto - Puu- ja metallityö: - Höyläpenkit 4kpl, 4 hengelle, hydraulinen korkeuden säätö, min. korkeus 750 mm, varustetaan jakkaroilla, esim. Kuokkala, Jussi Mikkilä Oy - Metallityöpöytä, maalattua teräsprofiilia, kansi filmivaneria, lattiakiinnitysmahdollisuus, malli esim. Bäck & Co Tila Työpöytä Sivu 17 / 37

- 4 kpl laminaattipintaisia KK-H komerokaappeja keskeneräisten töiden säilytykseen (noin 70 keskeneräistä työtä), säädettävät hyllyt 5 kpl, syvyys 800 mm, säätöjaloilla, kromatut vetimet - 8 kpl SM-H hyllykaappeja, 2 säädettävää hyllyä, runkosyvyys 300 mm, seinäkiinitys, ei sokkelia, päällä työtaso laminaattia lev 340 mm - teräksinen taustalevyllinen kaatoallas, esim. Franke, Piela (PU) - tyhjille seinille magneettinen tussitaulu, taulujen mittaiset kynäkourut, esim. TKteam - 3 kpl reikälevyt, seinäteline työkaluille, 1150x750, esim. Bäck&Co 2120-167 - Työkalukaappi kimpilevystä, puutyö, lukollinen, L1050xK2070xS520, malli esim. Bäck&Co 2210-001. - Työkalukaappi kimpilevystä, metallityö, lukollinen, L1050xK2070xS520, malli esim. Bäck&Co 2210-002. - Varasto: - Komerokaapit, PK-H pöytähyllykaappi, 1 hylly, lukollinen, syv. 600, 9 kpl, päällä terästasot, esim. Franke, pituus yht. 7200 mm - Säädettävät hyllyt, hyllyt valkoista laminaattia esim. Sovella-kannakkein, hyllytasoja 5 kpl, pituudet tilan mukaisesti - Seinäkonsoli puutavaran säilytykseen esim. mallia IS-VET 77153 - Laatikkohylly ruuveille nauloille ym. teräslevystä, L980xK2000xS400, malli esim. Bäck&Co 2220-072 - Hionta: - Hiontapöytä 2 kpl 500x1000, korkeus 750, esim. Bäck&Co 2120-267. - Konesali: - Työkalukaappi teräslevystä, lukollinen, L730xK1500xS400, esim. Bäck&Co, 2201-043 - Koneet: o Pylväspora Luna (1925-023) o Pyörösaha Moretens PS 315 (1950-102) o Vannesaha ACM Star 600 (1950-209) o Yhd. oiko- ja tasohöylä Moretens (1950-600) - Tilan mitoituksessa huomioitava laitekohtaiset varoalueet ja turvallisuusmääräykset. - Opettajan tila: - Ensiapukaappi - Seinälle valkotussitaulu - Kalustus irtokalusteilla Kuvataide: - Kalusteratkaisu kuvataiteen töiden kuivatukseen ja säilytykseen. - 3 kpl KK-H Komerokaapit materiaalisäilytystä varten, hyllyt 5 kpl - Keittiövarustus yhteinen tekstiilityön luokan kanssa, tekstiilityön ja kuvataiteen tunnit eivät yhtaikaa. - Tulee jättää tilaa irtokalustukselle oppilaspöytien ja tuolien osalta. - Kädentaitopajaan tulee osoittaa tila töiden suunnittelua varten. Tila voi olla joustavasti kädentaitopajan eri osien käytössä. Suunnittelutilan kalustus hoidetaan irtokalustuksella. Sivu 18 / 37

Käsityöpajan muut kalusteet, koneet ja laitteet eivät sisälly KVR-urakkaan (pl. edellä mainitut). Tekniikka- ja tilavaraukset tulee huomioida suunnittelussa ja toteutuksessa liitteenä nro 1 olevan listan mukaisille kalusteille, koneille ja laitteille. 2.8.1.2 Liikuntas tasali (432 m2) Liikuntasali hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. - Iltakäyttäjille oma sisäänkäynti. 432,0 1,0 432,0 Voimisteluvälinetila hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. - Tilan tarve on 35m2. 35,0 1,0 35,0 Ulkourheiluvälinetila hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 20,0 1,0 20,0 - Sijainti niin, että tilasta on lyhyt käynti ulko-ovesta koulun kentälle. Tuolivarasto/näyttämö hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 30,0 1,0 30,0 - Tuolien käyttö ensisijaisesti liikuntasalissa tapahtumien aikaan. Nämä neliöt tehostetaan niin, että tuolivarasto olisi liikuntasalin näyttämön alla, jolloin neliöt tulevat tehokkaammin käyttöön. Oppilaiden puku- ja pesutilat hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 20,0 4,0 80,0 Koululiikunnan päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Laadukas liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen ja terveyttä edistävä aktiivinen elämäntapa. Tilojen tulisi mahdollistaa aktiivinen liikkuminen koko oppitunnin ajan. Liikkumalla ja tekemällä vaikutetaan myönteisten kokemusten syntymiseen. Oppilailla pitää olla mahdollisuus kokeilla erilaisia asioita turvallisesti ja monimuotoisesti. Liikuntasalille asetetaan lähtökohtaisesti koululiikunnan tarpeiden mukaiset vaatimukset mutta tilojen suunnittelussa täytyy myös huomioida tontilla sijaitsevan päiväkodin käyttötarve. Tilan tulee soveltua myös juhlakäyttöön sekä erilaisten liikunta- ja muiden tapahtumien pitopaikaksi. Valaistuksen toteutuksessa ja ohjauksessa sekä akustiikassa on Sivu 19 / 37

huomioitava tilan eri käyttötilanteet (mm. juhlien aikana kohdevalaistukset ja muun tilan himmentäminen). Sali tulee voida jakaa kahteen eri lohkoon ja oltava vapaalta korkeudeltaan riittävä eri palloilulajien pelaamiseen (esim. lentopallo). Salin kello tulee olla selkeästi nähtävissä molemmista lohkoista. Liikuntatilojen on oltava myös esteettömiä erityisryhmien käyttö huomioiden. Lattian viivoitukset toteutetaan koripallon (3 kenttää, 1 kokosalin kokoinen ja 2 kenttää lohkoihin), lentopallon (2 kenttää, kenttä/lohko), sulkapallon (2 kenttää, kenttä/lohko) ja salibandyn vaatimusten mukaisesti. Em. lajien kenttien viivoitukset suhteutetaan salin/lohkon kokoon, mikäli virallisten mittojen kokoista kenttää ei voida toteuttaa. Liikuntasali tulee sijoittaa rakennusmassassa siten, että se on osin yhdistettävissä juhlatilaisuuksien aikana ruokasalin kanssa. Saliin on oltava lisäksi oma sisäänkäynti iltakäyttöä varten ja salin ulkovälinevarastojen sijainnissa on huomioitava pallokentän ja monitoimiareenojen sijoittuminen alueella. Pukuhuoneet sijoitetaan siten, että molemmista lohkosta pääsee sekä naisten, että miesten pukutiloihin. Molemmista lohkoista tulee lisäksi voida käyttää varastotilaa. Varastotilan tulee olla riittävän leveä, jotta välineitä saadaan kuljetettua sitä kautta salin päästä toiseen. Kattomateriaalin valintaan tulee kiinnittää huomiota, tulee olla liikuntasaliin sopiva. Varusteet ja kalusteet (RT 97-11146 mukaisesti seuraavin tarkennuksin): - varastoon hyllyjärjestelmä eri liikuntavälineille (tilavaraus siirrettäville säilytysjärjestelmille esim. mattokärry ja pallohäkki) - sähköinen tulostaulu - molempiin lohkoihin puolapuut x 5, köydet x 5 ja voimistelurenkaat x 5 - säädettävät koripallokorit, molempien lohkojen sivuseinälle - salin päätyihin sähkökäyttöiset, kattoon kääntyvät koripallotelineet - telinevoimisteluvarusteet (2 rekkiä) ja siirrettävät telineet, lattiaan kiinnityskohdat siten, että eivät vaadi kahden lohkon käyttämistä yhtä aikaa. - siirrettävät lentopallo ja sulkapalloverkon tolpat molemmille lohkoille, lattiaan kiinnityskohdat siten, että eivät vaadi kahden lohkon käyttämistä yhtä aikaa. - äänentoistojärjestelmä juhlatilaisuuksiin sekä liikuntatunneille, joissa hyödynnetään musiikkia - pimennysverhot; ikkunoihin sähkökäyttöiset pimennysverhot - suojaverkot ikkunoihin - jakoseinä: salin keskelle sähkökäyttöinen ylöslaskostuva 1- kankainen laskosseinä - ripustusputket näyttämövaloille, kaiuttimille varauksena, näyttämön valoille ja kaiuttimille ripustusputkivaraus (kiinnitys huomioitava) sekä sähköputkitus (tuplaputket ) Näyttämö / alle tuolivarasto: - varastovaunut: näyttämön alle sijoitetaan liikuteltavat varastovaunut tuolien säilyttämistä varten. - esirippuverhot sähkökäyttöiset - valkokankaat: näyttämön takareunaan sähkökäyttöinen rullautuva valkokangas Sivu 20 / 37

2.8.1.3 Halli llintosiipi Toimistotilat, opettajien työskentely ja taukotilat sekä näitä palvelevat tuki- /varastotilat muodostavat koulun hallintosiiven. Hallintosiipeen kuuluvat tilat sijoitetaan toistensa läheisyyteen yhdeksi kokonaisuudeksi rakennuksen 2. kerrokseen. Opettajien työskentely- ja taukotila sijoitetaan koulussa keskeiselle paikalle, jotta tilaa voi hyödyntää tehokkaasti. Työskentelytilassa suunnitellaan koulun toimintaa ja oppitunteja sekä pidetään pieniä palavereja. Tilaan on tarkoituksenmukaista mahtua työskentelemään kerrallaan kymmenkunta työntekijää. Hallintosiiven neuvotteluhuoneen ääneneristävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Yhden toimistohuoneen yhteyteen toteutetaan serverihuone/tila. Hallinto- ja työskentelytilat Rehtorin huone hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 15,0 1,0 15,0 - Sijainti osassa hallintosiipi kokonaisuutta Toimisto hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 15,0 1,0 15,0 - Opettajien hiljainen työskentelytila, opettajien huoneen yhteyteen - Sijainti osassa hallintosiipi kokonaisuutta - toimistotilaan sijoitetaan arkistokaappi (huomioitava arkistokaapin vaatimukset mm. palosuojauksen osalta) Neuvottelutila hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 20,0 1,0 20,0 - Henkilökunnan neuvottelu- ja kokoustila, opettajien taukotilan yhteyteen - Sijainti osassa hallintosiipi kokonaisuutta - Neuvottelutilaan tulee päästä sekä opettajien taukotilasta että suoraan yleisistä tiloista (kaksi sisäänkäyntiä). Opettajien työskentely- ja taukotilat - opettajien taukotilaan kiinteä kalustus - opettajien taukokeittiö koneet ja laitteet; o liesi hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 100,0 1,0 100,0 Sivu 21 / 37

o astianpesukone o mikroaaltouuni o jääkaappipakastin - Keskeinen sijainti rakennuskokonaisuudessa - Sijainti osassa hallintosiipi kokonaisuutta ATK-tukihenkilöiden työtila hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. TV- ja keskusradio 7,0 1,0 7,0 - Sijainti osassa hallintosiipi kokonaisuutta Monistus- ja materiaalitila hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 8,0 1,0 8,0 - Sijainti osassa hallintosiipi kokonaisuutta, opettajien huoneen yhteyteen Monistus- ja materiaalitilaan hyllyjärjestelmä Sosiaalitilat henkilökunta Puku-, pesu- ja WC-tilat: hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. opettaja, avustajat ja hallinto 15,0 2 30,0 - Sijainti osassa hallintosiipi kokonaisuutta - Sukupuolijakauma tällä hetkellä (naisia 14, miehiä 2) 2.8.1.4. Ruokah okahuollontilat,, siivoustilat Ruokahuollon tilakokonaisuus koostuu tilaohjelmassa esitetyistä keittiö, ruokailu ja kylmiö- /varastotiloista. Koulurakennukseen toteutetaan palvelukeittiö, jonka annosmäärä 300. Pääruoka tulee keittiöön kylmänä tai kuumana. Keittiössä kypsennetään energialisäkkeet sekä valmistetaan salaatit. Oppilaiden ruokailu tullaan porrastamaan koulussa 3 ryhmään ja ruokailutilassa on näin ollen oltava minimissään 100 asiakaspaikkaa. Kaikki keittiötä palvelevat kylmiöt ja varastot tulee olla kynnyksettömiä. Koko rakennuksen kynnykset lattian tasolle mm. siivouksen ja muun vaunuilla tapahtuvan toiminnan vuoksi. Ruokasalin käyttö oppimistilana ruokailuaikojen ulkopuolella. Tilan viihtyisyys ja akustiikka tärkeää. Ei runsaasti ohikulkua ruokasalin läpi. Sijainti tulee olla sellainen, että ruokasalin sujuva iltakäyttö on mahdollista. Varusteet ja kalusteet: palvelukeittiön varusteet ja kalusteet käydään läpi myöhemmässä suunnitteluvaiheessa. Sivu 22 / 37

2.8.1.5. Oppilaiden tilat Oppilaiden WC-tilat hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. - Sijoittelu tasaisesti eri puolille koulurakennusta. - Yhden henkilön WC-tiloja, unisex-tyylillä. - Liikuntasalin ja ruokasalin lähellä tulee olla suuremmat WC:t tapahtumia ajatellen eri sukupuolille erikseen. - uudisrakennuksen ja vanhan koulurakennuksen wc tilat yhteensä kattavat koko oppilasmäärän, 265 oppilasta, mitoituksen mukaisen wc-tilojen tarpeen. Vanhassa koulurakennuksessa on wc-tilat 75 oppilaalle. 40,0 Inva WC hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 4,0 2,0 8,0 - Sijoittelu yleisiin tiloihin. Huomioitava, että uudisrakennuksen molemmissa kerroksissa on inva-wc Kuraeteinen hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. 20,0 1,0 20,0 - Tämä kuraeteinen on syytä sijoittaa esiopetuksen sisäänkäynnin yhteyteen 40 oppilaan mitoituksella. Oppilaiden vaatesäilytys hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. - Sijoitus oppilaiden sisäänkäynnin yhteyteen. - Joustava kulkusuunta, ei risteävää liikkumista. - Kenkäparkki kaikille 1-6- luokkien oppilaille (225 opp.), sekä ulkovaatesäilytys 100 oppilaalle. - B-rakennuksessa käyvät jättävät kenkänsä kenkäparkkiin ja ulkovaatteet jo olemassa oleville naulakoille ja kuivauskaappeihin luokkien edustoilla B-rakennuksessa. - Kengättömän koulun periaate AP/IP hym2 lkm hym2 yht. opp. lkm opp. yht. Sivu 23 / 37 65,0 40,0 1,0 40,0 - Iltapäiväkerhon tila, sijoitetaan esiopetusluokkien yhteyteen

- Sama sisäänkäynti ja kuraeteinen esiopetuksen kanssa / toiminta osittain eri aikaan ja siksi hyvä hakea synergiaetua 2.8.2. Ulkoalu luee eet Piha-alueelle toteutetaan kaksi selkeästi rajattua/aidattua välituntipihaa, pienten (vuosiluokat 0-2) ja isojen (vuosiluokat 3-6) koululaisten käyttöön. Välituntipihat tulee olla helppokulkuisia ja hätätilanteessa nopeasti avaraksi aukaistavia. Pihavälineiden/-varusteiden sijoittelu on toteutettava siten, että kulkuväylät voidaan talviaikana kunnossapitää. Välituntipihoille sijoitetaan maalattuja asfaltti-/kiviainesalueita ruutuhyppelyä yms. välituntitoimintaa varten. Liikuntavälinevarasto on sijoitettava välituntipihojen läheisyyteen. Huomioidaan erityisoppilaat - esteettömyys, turvallisuus, välineistöä siten, että isotkin erityisoppilaat voivat leikkiä ja liikkua turvallisesti. Pienten oppilaiden välituntipihavarusteet: - Linnunpesäkeinu (LAPPSET 137417M LINNUNPESÄKEINU tai muu vastaava) - Peruskeinut (Lappset 137418M KEINUTELINE peruskeinuilla tai muu vastaava) - Kiipeilyteline/motoriikkarata x 1 (Lappset 137072M KIIPEILYTELINE tai muu vastaava) - Penkki, säänkestävä laadukas, maahan kiinnitetty - Piha-alueen välineiden värimaailman on soinnuttava keskenään - Välituntialue toteutetaan aidattuna Isompien oppilaiden välituntipihavarusteet: - Leukapuomit (Lappset 175010 LEUKAPUOMIT 2-LLE, tai muu vastaava) - Tasapainoilusilta x 1 (Lappset 175020 ZIK-ZAK RATA tai muu vastaava) - Koripalloteline x 2 (Lappset 080921M KORIPALLOTELINE tai muu vastaava, korien alueella asfalttipintainen kenttä) - Penkki, säänkestävä laadukas, maahan kiinnitetty - Piha-alueen välineiden värimaailman on soinnuttava keskenään Piha-alueelle sijoitettavien leikkivälineiden osalta on huomioitava määräysten mukaiset turva- alustat (esim. Regupol turvalaatta FXG tai vastaava). 2.9. Tilojen olo losuhd uhdevaatim timukset Tiloille asetetaan yleiset olosuhdevaatimukset sisäilmastonlaatua ja valaistusta koskien. 2.9.1. Sisäilmastotavoitteet Sisäilmaolosuhteiden tulee täyttää Sisäilmaluokitus 2018 vaatimukset. Rakennus suunnitellaan terveelliseksi ja viihtyisäksi sisäilmaluokitus huomioon ottaen. Sisäilmaluokka on S2. Rakennuksen puhtausluokka on P1. Teknisten tilojen olosuhdevaatimukset määräytyvät tekniikan toimittajan vaatimuksien mukaan. Rakentamisessa käytetään vähäpäästöisiä, M1-luokan materiaaleja. Sivu 24 / 37

2.9.2. Valaistu tus Valaistuksen ensisijainen tarkoitus on luoda hyvät näköolosuhteet, jonka osatekijöitä ovat riittävä valaistustehokkuus, oikeat luminanssisuhteet, riittävä värintoisto ja häikäisynesto sekä eri toimintojen vaatima erityisvalaistus. Valaistuksen tulee olla riittävä (opetus- ja työskentelytiloissa vähintään 500 Lx). Kaikissa opetusja työskentelytiloissa tulee olla ikkunapinta-alaa vähintään 10 % lattiapinta-alasta riittävän luonnonvalon saannin varmistamiseksi. Kaikissa tiloissa valaistuksen tulee täyttää tila ja käyttötapa kohtaisesti työterveyslaitoksen suositukset. 2.9.3. Melu lutaso, ääneneri ristys Ääneneristys ja melutaso suunnitellaan toiminnan vaatimusten mukaisesti, noudattaen Ympäristöministeriön asetuksia. Kohteen tilojen ääneneristävyyden ja akustiikan suunnittelussa on hyödynnettävä akustikkoa. Opetustiloissa, liikuntatiloissa ja isoissa aulatiloissa akustointi suunnitellaan erityisen vaimentavaksi. Ilmanvaihtolaitteista ja muista rakennuksen teknisistä laitteista sekä ympäristömelusta aiheutuva jatkuva samanarvoinen äänitaso saa oleskelu- ja työskentelytiloissa olla enintään 35 db päiväaikana. 3. TEKNI KNISET JÄRJESTEL ELMÄT 3.1. Raken kennej ejärjeste rjestelmät 3.1.1. Palotur turvallisuus Rakennuksen paloluokka on alustavasti P1. Rakennus suunnitellaan Ympäristöministeriön asetuksen Rakennuksen käyttö-ja huoltoturvallisuudesta asettamien vaatimusten mukaisesti. Urakoitsija vastaa kaikista rakennuksen paloturvallisuusratkaisuista viranomaisten edellyttämällä tavalla. 3.1.2. Lämm ämmöneri ristävyys Noudatetaan Ympäristöministeriön asetuksen Rakennusten energiatehokkuudesta asettamien energiamääräysten mukaisia U-arvoja. 3.1.3. Ääneneri ristävyys Noudatetaan Ympäristöministeriön asetuksen Rakennuksen meluntorjunnasta ja ääniolosuhteista asettamia määräyksiä. Suunnittelussa otetaan huomioon eri tyyppisten tilojen käyttötarkoitukseen nähden tarkoituksenmukaiset vaatimukset. Sivu 25 / 37

3.1.4. Rakennu nusosat, mate teri riaa aali lit Rakennusosia, materiaaleja ja tarvikkeita koskevat ohjeet esitetään Talo-2000 nimikkeistön mukaisesti luvussa 4. 3.1.5. Rakente teid iden tiiveys Rakennuksen tiiveydessä pyritään tiiveyslukuun 1. Ilmatiiveyteen ym. liittyen kaikki rakenteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että höyrysulku muodostaa yhtenäisen, reiättömän (lukuun ottamatta ylä- ja alapohjan pakollisia läpivientejä) rakenteen ja saumakohdat varmistetaan limityksin, teippauksin ja mekaanisesti. Kaikki em. Läpiviennit pitää varustaa läpivientikappalein tiiveyden varmistamiseksi. Rakennuksen tiiveys tarkistetaan mittaamalla (ilmatiiveysmittaus ja lämpökamerakuvaus). 3.2. Taloteknii tekniikan järjestelm estelmät 3.2.1. LVI-järj rjestelmä mät LVI-laitteiden osalta noudatetaan ensisijaisesti Talotekniikka RYL 2002:n laatuvaatimuksia. Yksityiskohtaiset toimintaa, mitoitusta ja tarvikkeita koskevat vaatimukset ja ohjeet esitetään luvussa 5. Laitteiden takuuajat ovat 2 vuotta, huomioiden urakkaohjelman kohdassa 11.1. kirjatut poikkeavat takuuajat. Takuuajan huollot kuuluvat urakkaan. 3.2.2. Sähkö köjärj rjestelmä mät, tietojärjestelmä mät Sähköjärjestelmien osalta noudatetaan ensisijaisesti Talotekniikka RYL 2002:n laatuvaatimuksia. Yksityiskohtaiset toimintaa, mitoitusta ja tarvikkeita koskevat vaatimukset ja ohjeet esitetään luvussa 6. Laitteiden takuuajat ovat 2 vuotta huomioiden urakkaohjelman kohdassa 11.1. kirjatut poikkeavat takuuajat. Takuuajan huollot kuuluvat urakkaan. Sähköasennukset tulee olla turvallisia ja alakoulutoimintaan soveltuvia. 4. RAKENNUSOSAT, MATERIAALIT 4.1. Yleistä Rakennusosia ja materiaaleja koskevat määräykset ja ohjeet on esitetty Talo-2000- nimikkeistön mukaisina. Ohjeita on annettu kohdissa, joiden toteutuksella ja laatutasolla on merkitystä hankkeen kelpoisuuden tai toiminnan kannalta. 4.2. Runko 4.2.1. Väe äestönsuoja jat Sivu 26 / 37

Rakennuksen väestönsuojatilat toteutetaan maanpäällisinä ja niihin sijoitettavat tilat valikoidaan siten, ettei tilojen toiminnallisuus heikkene väestönsuoja rakenteista johtuen (esim. liikuntasalin pukuhuoneet, mahdolliset luokkatilat). 4.2.2. Kanta tava vat rakente teet Rakennuksen kantavat runkorakenteet ovat teräsbetonia, terästä tai puuta. 4.2.3. Eri rityiset run unkorakente teet Talotekniikan verkostoja palvelevat kuilut mitoitetaan väljiksi ja suunnitellaan siten, että asennusten lisääminen kuiluihin on mahdollista. Kuilujen huollettavuuteen tulee kiinnittää huomiota. 4.3. Julkis isivut Rakennuksen julkisivujen tulee olla olemassa olevaan rakennuskantaan ja alueen yleisilmeeseen sopivat. Julkisivun pintamateriaalina käytetään pääosin puuta. Julkisivujen tulee kestää ilkivaltaa ja materiaalin tulee olla helposti korjattavissa/huollettavissa. Rakennuksen betonisokkelin korkeus tulee olla n. 600 mm. 4.3.1. Ikk kkun unat Ikkunat ovat sisään aukeavia puu-alumiini-ikkunoita. Ikkunoiden ääneneristysvaatimus on 35 dba. Ikkunoilta vaaditaan vähintään u-arvoa 0,80. Ikkunoissa on oltava sälekaihtimet. 4.3.2. Ulko-ov ovet Ulko-ovien suunnittelussa otetaan huomioon toiminnan ja käytön vaatimukset. Lukituksen on oltava yhteensopiva jo olevien rakennusten lukituksen kanssa, sarjoitus samaan sarjaan. Ulkoovet varustetaan moottorilukoilla ja kulunvalvontajärjestelmällä. Oviin tulee asentaa turvasaranat. 4.4. Vesik sikatot 4.4.1. Vesikattorakente teet Yläpohjan ja vesikaton rakenteissa tulee erityistä huomiota kiinnittää siihen, että vesi tai lumi ei pääse kulkeutumaan rakenteisiin (tuuliolosuhteet). Vesikatto varustetaan asianmukaisin huoltoja turvavarustein. Vesikatossa tulee olla riittävät kaadot ja räystäät sekä ulkopuolinen vedenpoisto. 4.4.2. Vesikattee eet Vesikatteeksi ei hyväksytä yksikerroksista kermikatetta. Olevissa rakennuksissa A- ja B on konesaumattu peltikate. Sivu 27 / 37