Ilmastonmuutos, ihmisen toiminta ja riistakannat Riistapäivät 2019, Seinäjoki Markus Melin Tutkijatohtori Luonnonvarakeskus, Joensuu markus.melin@luke.fi Yhteistyötä on tehty / tehdään mm. seuraavien henkilöiden kanssa: Pekka Helle, Otso Huitu, Heikki Henttonen, Katja Ikonen, Juho Matala, Tuula Packalen, Kari Korhonen
Taustaa Suomen riistakolmiodata mahdollistaa tutkimuksen, jota ei missään muualla voida tehdä: Kattaa koko maan (alueiden vertailu) Pitkä aikasarja (todelliset ilmiöt) Aineisto on lisäksi paikkatietoaineistoa: Mahdollistaa muiden aineistojen liittämisen kolmioaineistoon Metsän rakenne, maan käyttö, sää.. selittääkö jokin näistä kannan muutoksia? 2 markus.melin@luke.fi
Taustaa Maailmalla on havaittu runsaasti eläinkantojen heilahduksia johtuen esim. maankäytöstä tai ilmastonmuutoksesta, tai ihan vain normaalista sään vaihtelusta (Donald et al. 2001, Melin et al. 2014, Tanner et al. 2016). Miten riistakolmiot liittyvät tähän? Kattavat koko Suomen. Yli 1000 km P-E suuntaista aineistoa. Miksi pitäisi tutkia? Pohjoiset alueet ovat jo muuttuneet lämpötilojen puolesta enemmän kuin muut ja tämän ennustetaan jatkuvan (ACIA 2004, IPCC 2018) Onko tämä vaikuttanut jo riistakantoihimme? Miltä tulevaisuus näyttää? Otetaan muutamia esimerkkejä. Osa liittyy ilmastoon/säähän, osa ihmisen toimintaan tai eläinten sopeutumiseen. 3 markus.melin@luke.fi
Suomen Riista murroksessa - Näätä Koko maan tasolla kanta on kutakuinkin ennallaan: 4 markus.melin@luke.fi
Suomen Riista murroksessa - Näätä Riistakolmiodata kertoo myös toisenlaisen tarinan. Kuitenkin on jotain mitä riistakolmioilla ei voi mitata: Näätä Kannan muutos (%) (1989-1993) vs (2014-2018) Nykyään näätäkannat ovat monesti vahvoja juuri asutusten lähellä.... millä arvioitu?
Suomen Riista murroksessa - Villisika Mahdollinen tuholainen metsä- ja maataloudelle. Ei käynnissä olevaa tutkimusta esim. elinympäristön valinnasta, ravinnon käytöstä tai tuhoista. Ensimmäinen Luken kanta-arvio vuonna 2018 (Kukko ja Pusenius 2018): Villisian SRVA-tapaukset (2016 2018): 2016: 5 kpl 2017: 48 kpl 2018: 44 kpl 6 markus.melin@luke.fi
Suomen Riista murroksessa - Villisika Villisian tulevaisuus? Norjassa villisian leviäminen linkitettiin enemmän ihmisen toimintaan kuin esim. lumeen ja talveen: Villisian pohjoisen levinneisyyden rajan määrittää enemmän ravinto ja sen saatavuus kuin kylmyys (Rosvold & Andersen 2008) Talviruokinta Talviruokintaa tai ei, tulevaisuus on suotuisa villisian leviämiselle, koska sekä lumipeitteen että routaisuuden on ennustettu vähenevän etenkin etelä- ja keski-suomessa (Suomen ilmastopaneeli 2019). Kuitenkin, meillä on myös runsaasti olemassa olevaa ruokintaa pienille hirvieläimille. Kuinka tilanne muuttuu jos/kun villisika leviää samoille ruokintapaikoille? Puolassa villisian talvikuolleisuuden havaittiin olevan korkea, mutta vain jos talviruokintaa ei ollut tarjolla. Alueilla joissa oli talviruokintaa, talvikuolleisuus oli jopa pienempää kuin muina vuodenaikoina (Andrzejewski & Jezierski 1978, Jezierksi 1977, Jezierski & Myrcha 1975). 7 markus.melin@luke.fi
Suomen Riista murroksessa - Metsäjänis Kannat taantuneet koko maan tasolla huomattavasti: Miltä tilanne näyttää eri puolilla Suomea? 8 markus.melin@luke.fi
Suomen Riista murroksessa - Metsäjänis Mikä on selitys? Kettutiheydet eivät ole kasvaneet (riistakolmiot.fi) Saalisilmoitusten perusteella metsästyskään ei voi laskua selittää 9 markus.melin@luke.fi
Suomen Riista murroksessa - Metsäjänis Vaikuttaako lumipeitteen puute, etenkin syksyllä? Asiasta on käynnissä tutkimus, jossa hyödynnetään Ilmatieteenlaitoksen dataa sekä riistakolmioiden lumijälkilaskenta dataa: Alustavien tulosten mukaan: Pohjoisessa loka- ja marraskuun vesisateiden määrä vaikuttaa metsäjänis kantaan negatiivisesti. Keskellä maata negatiivisesti vaikuttivat marraskuun sade- ja plus päivien määrä Etelässä negatiivisesti vaikutti plus päivien määrä koko syksynä ja positiivisesti taas vaikutti lumen määrä joulukuussa 10 markus.melin@luke.fi
Suomen Riista murroksessa - Riekko Soiden ojitus ja metsittäminen aloittivat alamäen. Kuitenkin, 90-luvulla riistantutkimus näkikin riekon tulevaisuuden valoisana (Lindén 1996): Ojitusten loppuminen, metsästysrajoitukset, monimuotoisuuden huomioiminen hakkuissa Samalla kuitenkin pohdittiin mahdollista lumen (tai sen puuttumisen) roolia. Riekkokanta onkin jatkanut laskuaan myös alueilla, joilla metsästys ja ojitukset loppuivat. 1990 2000 2010 2018 Valkoinen sulka ei liene sen parempi naamioväri mustalla maalla kuin valkea turkkikaan. Voiko sama ilmiö vaikuttaa myös riekon tapauksessa? 11 markus.melin@luke.fi 21.1.201
Suomen Riista murroksessa - Riekko Kannan kehityksen ja säädatan välisistä yhteyksistä on tekeillä jänisjutun kaltainen tutkimus. Tuloksista (taas alustavasti): Plus päivien määrä loka-joulukuussa vaikutti negativiisesti riekkojen määrään. Kuten myös lumettomien päivien määrä lokajoulukuussa. Toisaalta, myös liian paksu lumipeite lokamarraskuussa näytti vaikuttavan negatiivisesti. Selkein negatiivinen vaikutus riekkokantoihin havaittiin kuitenkin lumettomuuteen liittyvillä säämuuttujilla. 12 markus.melin@luke.fi
Tulevaisuus muutamien läpikäytyjen eläinten osalta Näätä Mikäli kaupungistuminen ilmiönä kasvaa, kanta tuskin heikkenee. Itä-Lapin metsät säilynevät niinikään elinympäristönä - tuskin täyttyvät ihmisistä Valkoturkkiset\-sulkaiset Huonolta näyttää. Vähälumiset syksyt ja alkutalvet eivät varmasti vähene. Villisika Tulevaisuudessa roudattomampi ja vähälumisempi maa helpottavat leviämistä etelä- ja keski-suomessa. Metsäkauris ja valkohännät Talviruokinta on varmasti pian ajankohtaisempi asia myös villisiankin takia Eli, asia on poliittinen ei sovi tutkijalle ;) 13 markus.melin@luke.fi
Mustia aukkoja: Kaupungit Kettu, rusakko, supi, kärppä, näätä, lumikko? Ei olemassa olevaa seurantaa eläinten kaupungistumisesta tai kannan suuruudesta esim. kaupunkien lähialueilla. Villisika Ei minkäänlaista kotimaista tutkimustietoa levittäytymisestä, elinympäristön käytöstä, ravintomieltymyksistä luonnossa Ilmastonmuutos / Valkoturkkiset Tästä saitte jo esimakua, vedenpitäviä tuloksia odotettavissa vuoden 2019 aikana. Uusia mahdollisia lajeja: Sakaali (tulokaslaji) lisääntyy jo Virossa. Kilpailija ketulle ja supikoiralle, mutta vain uusi ruokalaji esim. ilvekselle ja sudelle. Pesukarhu (vieraslaji) yleinen Tanskassa, ja osissa Puolaa, vieraillut myös etelä-ruotsissa. Leviäminen Suomeen kuitenkin vielä kaaaukana. Kaupungistumisen ekspertti. Suomen riistakannat ovat maailman parhaiten seuratut, toivottavasti ovat sitä myös jatkossakin. Perusteellinen tutkimus, johon päätöksenteko voi nojata on pitkäjänteistä. Ei pikavoittoja! 14 markus.melin@luke.fi
Kirjallisuutta ACIA 2004. Impacts of a warming Arctic. Arctic climate impact assessment. Cambridge Univ. Press. Helle, Ikonen & Kantola 2016: Wildlife monitoring in Finland: online information for game administration, hunters, and the wider public. Canadian Journal of Forest Research http://www.nrcresearchpress.com/doi/full/10.1139/cjfr-2015-0454 IPCC. 2018. Intergovernmental Panel on Climate Change, Special Report on Global Warming of 1.5 C. http://www.ipcc.ch/report/sr15/ Kukko, T. & Pusenius, J. 2018. Arvio Suomen villisikakannan koosta tammikuussa 2018. Luonnonvarakeskus. http://wordpress1.luke.fi/riistahavainnot-hirvielaimet/wpcontent/uploads/sites/5/2018/02/villisikakanta2018.pdf Lindén, H. 1996. Riekko (Willow grouse in Finnish with an English summary). In: Lindén, H., Hario, M. & Wikman, M. (Eds). Riistan jäljillä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Edita. Helsinki. Rosvold, J. & Andersen R. 2008. Wild boar in Norway is climate a limiting factor? NTNU Vitenskapsmuseet Rapp. Zool. Ser. 2008, 1: 1-23. Suomen Ilmastopaneeli. 2019. Ilmanstonmuutos ja metsätuhot analyysi ilmaston lämpenemisen seurauksista Suomen osalta. Tanner, E.P., Elmore, R.D., Fuhlendorf, S.D., Davis, C.A., Dahlgren, D.K. & Orange, J.P. 2016. Extreme climatic events constrain space use and survival of a ground-nesting bird. Global Change Biology. DOI: doi: 10.1111/gcb.13505 Donald PF, Green RE, Heath MF (2001) Agricultural intensification and the collapse of Europe s farmland bird populations. Proceedings of the Royal Society B 268: 25-28. Melin M., Matala J., Mehtätalo L., Tiilikainen R., Tikkanen O-P., Maltamo M., Pusenius J. and Packalen P. (2014). Moose (Alces alces) reacts to thermal stress by utilising thermal shelters in boreal forests An analysis based on airborne laser scanning of the canopy structure at moose locations. Global Change Biology 20, 1115 1125. Jezierski, W. & Myrcha, A. 1975. Food requirements of wild boar population. Pol. Ecol. Stud. 1(2), 61-83. Andrzejewsk i R. & Jeziersk i W., 1978: Wpływ zmiany struktury wiekowe j i dodatkowego pokarmu na dynamikę liczebności populacji dzików i powodowane przez nią szkody w uprawach rolnych. Acta theriologica. Jezierski, W. 1977. Longevity and mortality rate in a population of wild boar. Acta theriologica 22(24), 337-348. Mediasta poimittua: https://www.hs.fi/paivanlehti/23022018/art-2000005578091.html https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/e676666a-cb63-4c1d-b094-426eb7416594 15 markus.melin@luke.fi
Kiitoksia! 16 Teppo Tutkija