Ilmastonmuutos, ihmisen

Samankaltaiset tiedostot
Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Villisikakanta-arvio tammikuussa

Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

Riistakannat Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Säävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa

Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Riistakolmiot Metsäriistan seuranta

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Talven 2002 lumijälkilaskennat riistakolmioilla

Varsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta

Riistakolmiolaskentojen talven 2003 tulokset

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Liite 1. Hankkeen tuotokset

Talven 2001 lumijälkilaskennat riistakolmioilla

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle

Ilmastonmuutos ja Lapin luonnonsuojelualueet

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto

Riistakolmioiden talvilaskennan 2005 tulokset

Ilmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään

Talven 2004 riistakolmiolaskennat

Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lumijälkilaskennat 2015 AHLMAN GROUP OY

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2015

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Global Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta

Avustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet

SISÄLLYS. N:o 818. Tasavallan presidentin asetus

Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talven 2006 lumijälkilaskennat riistakolmioilla

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Smart City -ratkaisut

Metsikön rakenteen ennustaminen 3D-kaukokartoituksella

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta

Talvilintulaskennan perusteet. Laskijatapaaminen, Mikkeli Päivi Sirkiä, Luomus

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Ilmastonmuutos Lapissa näkyvätkö muutokset sopeutuuko luonto?

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuudet muutokseen sopeutumiseksi

Riistakolmiolaskennat ja vesilintulaskentojen kehittäminen

Viljantuotannon haasteet

Arktiset tiedonlähteet

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

Alueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Metsätuhojen vaikutukset puumarkkinoihin

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia. Aleksi Lehikoinen

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa

KARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta.

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Outokummussa oli yksi ilveksen pyyntilupa ja se käytettiin heti jahdin alussa. Jahti toteutui yhteisjahtina kaikkien metsästys-seurojen kanssa

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

VMI kasvututkimuksen haasteita

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

Transkriptio:

Ilmastonmuutos, ihmisen toiminta ja riistakannat Riistapäivät 2019, Seinäjoki Markus Melin Tutkijatohtori Luonnonvarakeskus, Joensuu markus.melin@luke.fi Yhteistyötä on tehty / tehdään mm. seuraavien henkilöiden kanssa: Pekka Helle, Otso Huitu, Heikki Henttonen, Katja Ikonen, Juho Matala, Tuula Packalen, Kari Korhonen

Taustaa Suomen riistakolmiodata mahdollistaa tutkimuksen, jota ei missään muualla voida tehdä: Kattaa koko maan (alueiden vertailu) Pitkä aikasarja (todelliset ilmiöt) Aineisto on lisäksi paikkatietoaineistoa: Mahdollistaa muiden aineistojen liittämisen kolmioaineistoon Metsän rakenne, maan käyttö, sää.. selittääkö jokin näistä kannan muutoksia? 2 markus.melin@luke.fi

Taustaa Maailmalla on havaittu runsaasti eläinkantojen heilahduksia johtuen esim. maankäytöstä tai ilmastonmuutoksesta, tai ihan vain normaalista sään vaihtelusta (Donald et al. 2001, Melin et al. 2014, Tanner et al. 2016). Miten riistakolmiot liittyvät tähän? Kattavat koko Suomen. Yli 1000 km P-E suuntaista aineistoa. Miksi pitäisi tutkia? Pohjoiset alueet ovat jo muuttuneet lämpötilojen puolesta enemmän kuin muut ja tämän ennustetaan jatkuvan (ACIA 2004, IPCC 2018) Onko tämä vaikuttanut jo riistakantoihimme? Miltä tulevaisuus näyttää? Otetaan muutamia esimerkkejä. Osa liittyy ilmastoon/säähän, osa ihmisen toimintaan tai eläinten sopeutumiseen. 3 markus.melin@luke.fi

Suomen Riista murroksessa - Näätä Koko maan tasolla kanta on kutakuinkin ennallaan: 4 markus.melin@luke.fi

Suomen Riista murroksessa - Näätä Riistakolmiodata kertoo myös toisenlaisen tarinan. Kuitenkin on jotain mitä riistakolmioilla ei voi mitata: Näätä Kannan muutos (%) (1989-1993) vs (2014-2018) Nykyään näätäkannat ovat monesti vahvoja juuri asutusten lähellä.... millä arvioitu?

Suomen Riista murroksessa - Villisika Mahdollinen tuholainen metsä- ja maataloudelle. Ei käynnissä olevaa tutkimusta esim. elinympäristön valinnasta, ravinnon käytöstä tai tuhoista. Ensimmäinen Luken kanta-arvio vuonna 2018 (Kukko ja Pusenius 2018): Villisian SRVA-tapaukset (2016 2018): 2016: 5 kpl 2017: 48 kpl 2018: 44 kpl 6 markus.melin@luke.fi

Suomen Riista murroksessa - Villisika Villisian tulevaisuus? Norjassa villisian leviäminen linkitettiin enemmän ihmisen toimintaan kuin esim. lumeen ja talveen: Villisian pohjoisen levinneisyyden rajan määrittää enemmän ravinto ja sen saatavuus kuin kylmyys (Rosvold & Andersen 2008) Talviruokinta Talviruokintaa tai ei, tulevaisuus on suotuisa villisian leviämiselle, koska sekä lumipeitteen että routaisuuden on ennustettu vähenevän etenkin etelä- ja keski-suomessa (Suomen ilmastopaneeli 2019). Kuitenkin, meillä on myös runsaasti olemassa olevaa ruokintaa pienille hirvieläimille. Kuinka tilanne muuttuu jos/kun villisika leviää samoille ruokintapaikoille? Puolassa villisian talvikuolleisuuden havaittiin olevan korkea, mutta vain jos talviruokintaa ei ollut tarjolla. Alueilla joissa oli talviruokintaa, talvikuolleisuus oli jopa pienempää kuin muina vuodenaikoina (Andrzejewski & Jezierski 1978, Jezierksi 1977, Jezierski & Myrcha 1975). 7 markus.melin@luke.fi

Suomen Riista murroksessa - Metsäjänis Kannat taantuneet koko maan tasolla huomattavasti: Miltä tilanne näyttää eri puolilla Suomea? 8 markus.melin@luke.fi

Suomen Riista murroksessa - Metsäjänis Mikä on selitys? Kettutiheydet eivät ole kasvaneet (riistakolmiot.fi) Saalisilmoitusten perusteella metsästyskään ei voi laskua selittää 9 markus.melin@luke.fi

Suomen Riista murroksessa - Metsäjänis Vaikuttaako lumipeitteen puute, etenkin syksyllä? Asiasta on käynnissä tutkimus, jossa hyödynnetään Ilmatieteenlaitoksen dataa sekä riistakolmioiden lumijälkilaskenta dataa: Alustavien tulosten mukaan: Pohjoisessa loka- ja marraskuun vesisateiden määrä vaikuttaa metsäjänis kantaan negatiivisesti. Keskellä maata negatiivisesti vaikuttivat marraskuun sade- ja plus päivien määrä Etelässä negatiivisesti vaikutti plus päivien määrä koko syksynä ja positiivisesti taas vaikutti lumen määrä joulukuussa 10 markus.melin@luke.fi

Suomen Riista murroksessa - Riekko Soiden ojitus ja metsittäminen aloittivat alamäen. Kuitenkin, 90-luvulla riistantutkimus näkikin riekon tulevaisuuden valoisana (Lindén 1996): Ojitusten loppuminen, metsästysrajoitukset, monimuotoisuuden huomioiminen hakkuissa Samalla kuitenkin pohdittiin mahdollista lumen (tai sen puuttumisen) roolia. Riekkokanta onkin jatkanut laskuaan myös alueilla, joilla metsästys ja ojitukset loppuivat. 1990 2000 2010 2018 Valkoinen sulka ei liene sen parempi naamioväri mustalla maalla kuin valkea turkkikaan. Voiko sama ilmiö vaikuttaa myös riekon tapauksessa? 11 markus.melin@luke.fi 21.1.201

Suomen Riista murroksessa - Riekko Kannan kehityksen ja säädatan välisistä yhteyksistä on tekeillä jänisjutun kaltainen tutkimus. Tuloksista (taas alustavasti): Plus päivien määrä loka-joulukuussa vaikutti negativiisesti riekkojen määrään. Kuten myös lumettomien päivien määrä lokajoulukuussa. Toisaalta, myös liian paksu lumipeite lokamarraskuussa näytti vaikuttavan negatiivisesti. Selkein negatiivinen vaikutus riekkokantoihin havaittiin kuitenkin lumettomuuteen liittyvillä säämuuttujilla. 12 markus.melin@luke.fi

Tulevaisuus muutamien läpikäytyjen eläinten osalta Näätä Mikäli kaupungistuminen ilmiönä kasvaa, kanta tuskin heikkenee. Itä-Lapin metsät säilynevät niinikään elinympäristönä - tuskin täyttyvät ihmisistä Valkoturkkiset\-sulkaiset Huonolta näyttää. Vähälumiset syksyt ja alkutalvet eivät varmasti vähene. Villisika Tulevaisuudessa roudattomampi ja vähälumisempi maa helpottavat leviämistä etelä- ja keski-suomessa. Metsäkauris ja valkohännät Talviruokinta on varmasti pian ajankohtaisempi asia myös villisiankin takia Eli, asia on poliittinen ei sovi tutkijalle ;) 13 markus.melin@luke.fi

Mustia aukkoja: Kaupungit Kettu, rusakko, supi, kärppä, näätä, lumikko? Ei olemassa olevaa seurantaa eläinten kaupungistumisesta tai kannan suuruudesta esim. kaupunkien lähialueilla. Villisika Ei minkäänlaista kotimaista tutkimustietoa levittäytymisestä, elinympäristön käytöstä, ravintomieltymyksistä luonnossa Ilmastonmuutos / Valkoturkkiset Tästä saitte jo esimakua, vedenpitäviä tuloksia odotettavissa vuoden 2019 aikana. Uusia mahdollisia lajeja: Sakaali (tulokaslaji) lisääntyy jo Virossa. Kilpailija ketulle ja supikoiralle, mutta vain uusi ruokalaji esim. ilvekselle ja sudelle. Pesukarhu (vieraslaji) yleinen Tanskassa, ja osissa Puolaa, vieraillut myös etelä-ruotsissa. Leviäminen Suomeen kuitenkin vielä kaaaukana. Kaupungistumisen ekspertti. Suomen riistakannat ovat maailman parhaiten seuratut, toivottavasti ovat sitä myös jatkossakin. Perusteellinen tutkimus, johon päätöksenteko voi nojata on pitkäjänteistä. Ei pikavoittoja! 14 markus.melin@luke.fi

Kirjallisuutta ACIA 2004. Impacts of a warming Arctic. Arctic climate impact assessment. Cambridge Univ. Press. Helle, Ikonen & Kantola 2016: Wildlife monitoring in Finland: online information for game administration, hunters, and the wider public. Canadian Journal of Forest Research http://www.nrcresearchpress.com/doi/full/10.1139/cjfr-2015-0454 IPCC. 2018. Intergovernmental Panel on Climate Change, Special Report on Global Warming of 1.5 C. http://www.ipcc.ch/report/sr15/ Kukko, T. & Pusenius, J. 2018. Arvio Suomen villisikakannan koosta tammikuussa 2018. Luonnonvarakeskus. http://wordpress1.luke.fi/riistahavainnot-hirvielaimet/wpcontent/uploads/sites/5/2018/02/villisikakanta2018.pdf Lindén, H. 1996. Riekko (Willow grouse in Finnish with an English summary). In: Lindén, H., Hario, M. & Wikman, M. (Eds). Riistan jäljillä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Edita. Helsinki. Rosvold, J. & Andersen R. 2008. Wild boar in Norway is climate a limiting factor? NTNU Vitenskapsmuseet Rapp. Zool. Ser. 2008, 1: 1-23. Suomen Ilmastopaneeli. 2019. Ilmanstonmuutos ja metsätuhot analyysi ilmaston lämpenemisen seurauksista Suomen osalta. Tanner, E.P., Elmore, R.D., Fuhlendorf, S.D., Davis, C.A., Dahlgren, D.K. & Orange, J.P. 2016. Extreme climatic events constrain space use and survival of a ground-nesting bird. Global Change Biology. DOI: doi: 10.1111/gcb.13505 Donald PF, Green RE, Heath MF (2001) Agricultural intensification and the collapse of Europe s farmland bird populations. Proceedings of the Royal Society B 268: 25-28. Melin M., Matala J., Mehtätalo L., Tiilikainen R., Tikkanen O-P., Maltamo M., Pusenius J. and Packalen P. (2014). Moose (Alces alces) reacts to thermal stress by utilising thermal shelters in boreal forests An analysis based on airborne laser scanning of the canopy structure at moose locations. Global Change Biology 20, 1115 1125. Jezierski, W. & Myrcha, A. 1975. Food requirements of wild boar population. Pol. Ecol. Stud. 1(2), 61-83. Andrzejewsk i R. & Jeziersk i W., 1978: Wpływ zmiany struktury wiekowe j i dodatkowego pokarmu na dynamikę liczebności populacji dzików i powodowane przez nią szkody w uprawach rolnych. Acta theriologica. Jezierski, W. 1977. Longevity and mortality rate in a population of wild boar. Acta theriologica 22(24), 337-348. Mediasta poimittua: https://www.hs.fi/paivanlehti/23022018/art-2000005578091.html https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/e676666a-cb63-4c1d-b094-426eb7416594 15 markus.melin@luke.fi

Kiitoksia! 16 Teppo Tutkija