Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a)

Etelä-Suomi Päätös Nro 46/2013/1 Dnro ESAVI/181/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 26.2.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee eläinsuojan toimintaa, Pyhtää. LUVAN HAKIJA Hannele ja Jukka Tirronen Pirtnuorantie 494A 49270 Pyhtää Y-tunnus: 1202791-3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Pyhtään kunnan Pirtnuoran kylässä tilalla Koivumäki (kiinteistörekisteritunnus 624-415-1-28) sijaitsevan maidontuotantotilan toimintaa, eläinsuojan laajennusta ja eläinmäärän lisäämistä. Laajennus toteutetaan rakentamalla tilalle uusi pihattonavetta lypsylehmille, jonka valmistuttua tilalla on eläinpaikat 80 lypsylehmälle, 60 hieholle ja 16 vasikalle (alle 6 kk). Hiehot ja vasikat sijoitetaan nykyiseen navettaan. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi lietesäiliö (kuminen lieteallas), jonka tilavuus on 2 350 m 3. Kuivalantalan seinien korottamisen jälkeen sen hyötytilavuus on 768 m 3 ja virtsasäiliön tilavuus on 280 m 3. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 8.8.2012. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentin kohta 11 a) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Eläinsuojan toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. Nykyinen sopimuskausi päättyy 30.4.2014. TOIMINNAN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Koivumäen tilan eläinsuojarakennukset sekä nyt suunnitteilla olevat laajennukset sijaitsevat Pirtnuoran kylässä Pirtnuorantien varrella. Suunnitteilla olevat lypsykarjapihatto ja lieteallas sijoittuvat nykyisen navetan ja lantalan pohjoispuolelle noin 150 metrin päähän. Nykyisten eläinsuojarakennusten lähimmät naapurien asuinrakennukset ovat itäpuolella 60 metrin sekä lounaassa 80 metrin ja 150 metrin päässä. Suunnitteilla olevasta lypsykarjapihatosta ja lietealtaasta on näihin lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin matkaa noin 200 metriä. Eläinsuoja sijaitsee Suomenlahteen laskevien pienten rannikkovesien valuma-alueella (81.024). Pirtnuoran alueelta vedet laskevat Ahvenkoskenlahteen, joka kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Tilakeskuksen alueelta Ahvenkoskenlahden rantaan on matkaa noin puoli kilometriä. Koivumäen tilasta vajaan kolmen kilometrin päässä sijaitsee kaksi Natura 2000 aluetta: kaakossa Santaniemenselkä-Tyyslahti (FI0416007) ja luoteessa Ahvenkoskenlahti (FI0416005). Alueet kuuluvat valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman: Ahvenkoskenlahti Suomenlahden rannikon valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin (A II 1.7.) ja Santaniemenselkä- Tyyslahti Suomenlahden rannikon kansainvälisesti arvokkaisiin kohteisiin (A II 1.3.). Tilan omat pellot eivät rajoitu vesistöihin. Osa vuokrapelloista on aivan Kymijoen läheisyydessä. Yksi sopimuspeltolohko rajoittuu Kymijokeen ja toinen lohko Santaniemenselkä-Tyyslahden Natura 2000 alueeseen. Natura-alueella on laajoja matalakasvuisia rantaniittyjä, joista osa on ollut pitkään Pyhtään yhteislaitumina. Jokisuiston rantaniityt ovat osa arvokasta perinnebiotooppia. Lahdella on myös huomattavaa kalataloudellista merkitystä.

Eläinsuojan toiminta-alueella ei ole kaavaa. Hakijan omistamalle kiinteistölle Katajamäki 624-415-1-118 on Kymenlaakson maakuntakaavassa (14.12.2010) merkitty muinaismuistokohde 798 (Rekniskorpi, kivirakenteet). Hakijan mukaan kyseisellä kiinteistöllä olevat pellot ovat viljelyksessä, mutta muinaismuistokohde sijaitsee peltosaarekkeessa. Karja ei laidunna muinaismuistokohdetta ympäröivillä pelloilla. Ahvenkoskenlahden ranta-alueet kuuluvat Rannikon ja saariston osayleiskaavaan, joka on vahvistettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa 2.8.2000. Rannikon ja saariston osayleiskaavassa Koivumäen tila sijoittuu ns. III-luokan pohjavesialueelle. Nykyisen pohjavesiluokittelun mukaan tila ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. 3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Koivumäen maidontuotantotila sijaitsee Pyhtäällä, Pirtnuoran kylässä. Maitoa tuotetaan noin 220 000 kg vuodessa. Tilalla on 30 lypsylehmää, 18 hiehoa, ja 5 vasikkaa (alle 6 kk). Navetassa on kuivalantamenetelmä, jossa virtsa erotetaan erilliseen virtsasäiliöön. Kuivalantalan hyötytilavuus on 576 m 3 ja virtsasäiliön tilavuus on 280 m 3. Navetan, lantalan ja virtsasäiliön läheisyydessä ovat myös asuinrakennukset, polttoainevarastot, konekatos, varasto ja rehuvarasto. Toiminnan laajentaminen Ympäristölupaa haetaan toiminnan laajentamiseen siten, että maitoa tuotettaisiin 650 000 kg ja lihaa 3600 kg vuodessa. Laajennus toteutetaan rakentamalla uusi lypsykarjapihatto noin 150 metriä nykyisten eläinsuojarakennusten pohjoispuolelle. Uuteen lypsykarjapihattoon tulevat tilat kaikille lypsylehmille sekä kestokuivikekarsina vasikoille juottokauden ajaksi. Hiehot ja vasikat sijoitetaan nykyiseen navettarakennukseen. Rakennettava lypsykarjapihatto toimii lietelantajärjestelmällä, jota varten pihaton läheisyyteen rakennetaan 2 350 m 3 :n lieteallas. Vanhassa navetassa on kuivalantajärjestelmä, jossa virtsa erotellaan erikseen virtsasäiliöön. Laajennuksen jälkeen tilalla on enintään 80 lypsylehmää, 60 hiehoa ja 16 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Eläimiä ruokitaan pääasiassa säilörehulla. Rehua pyöröpaalataan esikuivattuna 1 600 tonnia vuodessa. Hakemuksen mukaan puristenesteitä ei synny, kun rehu tehdään riittävän esikuivattuna. Rehuvarasto sijaitsee tilan pihapiirissä ja säilörehupaalit avataan tarvittaessa rehuvarastossa.

Eläinten kuivikkeena käytetään rakennettavassa lypsykarjapihatossa turvetta ja vanhassa navetassa olkea. Vesi nykyiseen navettaan tulee porakaivosta. Uutta lypsykarjapihattoa varten tehdään uusi porakaivo. Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Lannan levitys pelloille Rakennettava lypsykarjapihatto toimii pääosin lietelantamenetelmällä. Laajennuksen jälkeen 80 lypsylehmälle tarvitaan lietetilavuutta laskennallisesti 1 920 m 3 vuodessa. Rakennettavan lietealtaan tilavuus on 2 350 m 3. Lieteallas rakennetaan EPDM-kumikalvosta ja sen pinta-ala on 624 m 2. Pihatossa on matalat, avoimet lietekuilut ja painovoimainen lietelannan poisto. Allas täytetään valuttamalla alakautta. Altaan ympärille asennetaan suoja-aita (korkeus vähintään 150 cm), jonka silmäkoko on alle 100 mm. Lietealtaaseen johdetaan myös eläinsuojan maitohuone- ja muut pesuvedet (200 m 3 /a). Lypsykarjapihaton sosiaalitiloihin tulee kompostoiva käymälä. Vanhassa navetassa ei ole käymälää eikä siellä laajennuksen jälkeen muodostu pesuvesiä. Lietealtaaseen on mahdollista laittaa kelluva kate turpeesta tai muusta soveltuvasta materiaalista. Vanhassa navetassa hiehoilla (60) ja vasikoilla (n. 6) on kuivalantamenetelmä, jossa virtsa kerätään erikseen virtsasäiliöön. Lantaa muodostuu laskennallisesti 554 m 3 ja virtsaa 248 m 3 vuodessa. Lisäksi lypsykarjapihaton juottovasikoiden kestokuivikekarsinasta muodostuu kuivikelantaa noin 40 m 3 vuodessa. Kuivikepohja tyhjennetään neljä kertaa vuodessa. Yhteensä kuivikelantaa muodostuu hakemuksen mukaan 604 m 3 vuodessa. Tilalla on betonirakenteinen kuivalantala. Laajennuksen yhteydessä lantalan betoniseiniä korotetaan siten, että pääty- ja sivuseinät ovat betonivaluharkkoa kolmen metrin korkeuteen saakka. Seinien korottamisen jälkeen kuivalantalan hyötytilavuus on 768 m 3. Lantalan pohjalaatta on teräsbetonia (120 mm). Lantalan ajoluiskan korkeus on 40 cm ja betonisen kuormauslaatan koko on 32 m 3. Lantala on salaojitettu. Betonisen kattamattoman virtsasäiliön tilavuus on 280 m 3. Säiliön seinät (3 m) ja pohjalaatta ovat teräsbetonia. Laatassa käytetty betoni on luokkaa K30-2. Virtsasäiliö on salaojitettu. Virtsasäiliön ympärillä on lautainen suojakaide, jonka korkeus maanpinnasta on 150 cm. Lanta hyödynnetään lannoitteena peltoviljelyssä. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoa on yhteensä 91,77 ha, joista omia peltoja on 26,19 ha, vuokrapeltoja 22,69 ha ja sopimuspeltoja 42,89 ha. Sopimuselloista n. 1 ha lohkolla 624-01889-43 sijaitsee Korkiaharju A nimisellä I-luokan poh- 4

javesialueella. Sopimuspelloista yksi lohko rajoittuu Kymijokeen ja toinen Santaniemenselkä Tyyslahden Natura 2000 -alueeseen. Lannasta 30 %:a levitetään viikoilla 17 22, 40 %:a viikoilla 23 27, 30 %:a viikoilla 28 44. Lietelanta levitetään letkulevittimellä tai multaimella varustetulla vaunulla. Kuivalanta levitetään yleisperävaunulla, jossa on levitinkelat. Kuivalanta mullataan kyntämällä vuorokauden kuluessa levityksestä. Laidunnus ja jaloittelualue Tilalla on käytössään 10 ha laidunta. Hiehot ja nuorkarja (yli 6 kk) laiduntavat kesäkaudella noin 5 kuukautta. Laidunmaat ovat tilakeskuksen läheisyydessä, ja ne eivät rajoitu vesistöön. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka, jota käytetään kesässä kolme kuukautta, seitsemän vuorokautta kerrallaan. Polttonesteet ja kemikaalit Tilalla on 3 000 litran ja 1 350 litran polttoainesäiliöt, joissa on laponestolaitteet. Polttonestesäiliöt ovat parrujen päällä. Alustaa ei ole pinnoitettu. Paloviranomainen on tarkastanut säiliöt vuonna 2002. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita n. 500 litraa betonilattiallisessa konehallissa. Viljelyssä tarvittavia kasvinsuojeluaineita pyritään hankkimaan kasvukauden tarvetta vastaava määrä (2 kg/100 l). Ylijääville aineille on oma umpinainen laatikko. Väkilannoitteet (35 t/vuosi) varastoidaan osin konehallissa betonilattian päällä ja osin ulkona lavojen päällä pressuilla peitettyinä. AIV-happosäilöntäaineet (3 000 l/vuosi) säilytetään omissa 1 000 litran konteissa sekä 200 litran tynnyreissä. Biologisille säilöntäaineille (1-2 kg/vuosi) on umpinainen laatikko varastossa. Maitohuoneessa käytettävät pesuaineet (1 000 l/vuosi), vedinkastoaineet ja muut pesuaineet (100 l/vuosi) säilytetään maitohuoneen erillisessä varastossa. Eläinten lääkkeet säilytetään lukittavassa lääkekaapissa tai toimistohuoneen jääkaapissa. Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltamisesta Hakemuksen mukaan seuraavat käytänteet edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä: - liete levitetään letkulevittimellä tai multaavalla levittimellä, mikä vähentää ravinteiden haihtumista ja pintahuuhtoutumista, ja kasvit pystyvät käyttämään ravinteet tehokkaasti 5

- lieteallas täytetään altapäin - tilalla tehdään säännöllisesti ruokintasuunnitelmat, mikä vähentää ravinneylijäämiä ja hajuhaittoja - uudessa lypsykarjapihatossa maidon jäähdytyksestä talteen otettava lämpö hyödynnetään vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä ja käyttöveden lämmittämisessä - lypsykarjapihattoon tulee vapaa harjailmanvaihto 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Haju ja melu Toiminnasta aiheutuu maitotilalle tyypillisiä hajuhaittoja. Erityisesti lietelannan sekoittaminen ja levittäminen voivat aiheuttaa hajuhaittoja naapureille. Hajuhaittoja pyritään vähentämään valitsemalla levitysajankohta sääolosuhteiden mukaan. Uuden lietealtaan eteläpuolella on noin kuusimetrinen mäki lähimpien naapureiden suuntaan, mikä vähentää hajun leviämistä. Letkulevittimen tai multaavan lietteenlevityslaitteen käyttö sekä kuivalannan multaaminen mahdollisimman nopeasti vähentävät hajuhaittoja. Melua syntyy lähinnä liikenteestä. Lannan levityksen aikaan liikennettä on eniten. Lantaa levitetään huhti-marraskuussa. Säilörehupaaleja haetaan pelloilta joka toinen päivä. Tilan oman liikenteen lisäksi maitoauto käy joka toinen päivä. Teurasauto ja eläinvälitysauto käyvät kaksi kertaa kuukaudessa. Rehuauto käy tilalla 2-3 kertaa kuukaudessa, ja muita tavarantoimittajia käy satunnaisesti. Seminologi ja eläinlääkäri käyvät 3-4 kertaa viikossa. Rakennettavan lypsykarjapihaton vapaa harjailmanvaihto on äänetön. Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Lantavarastojen vuodot ovat ympäristölle haitallisia. Lantala on tehty ja lieteallas tehdään hyväksytyistä materiaaleista ja rakennusohjeiden mukaan. Lantavarastojen kuntoa tarkkaillaan aina tyhjennysten yhteydessä. Mahdollisia vuotoja ja rakenteiden mahdollisia vaurioita tarkkaillaan työn ohessa. Jos lantavarastojen rakenteet pettävät, rajataan vuodot parhaiten kaivinkoneella. Polttonestevuoto on myös ympäristölle erittäin haitallinen. Polttonesteet varastoidaan tilalla huolellisesti ja säiliöitä tarkkaillaan. Imeytysaineita on saatavilla mahdollisten vuotojen varalle. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena. Ympäristötuen lisätoimenpiteinä tilalla ovat tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys ja typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla. Lietelanta levitetään letkulevittimellä tai multaa-

valla levittimellä, mikä vähentää ravinteiden haihtumista ja pintahuuhtoutumista. Kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Maitohuone- ja muut pesuvedet johdetaan lietealtaaseen. Eläinsuojan sosiaalitilojen käymälä on kompostoiva. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätenimike Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot toiminnasta syntyvien jätteiden määristä, käsittelystä ja toimituspaikoista: Määrä/vuosi Toimituspaikka kuolleet eläimet 2 t Honkajoki Oy muovit 10 t kunnallinen jätteenkäsittely/ muovin keräyspiste pilaantunut rehu 20 t lannoitteeksi pellolle pilaantunut/lääkemaito lietealtaaseen ja peltoon sekajäte Lassila & Tikanoja Oy metalliromu 0,5 t romumetallin keräyspiste akut* 10 kg ongelmajätekeräys/heinsuon jäteasema loisteputket* 10 kg ongelmajätekeräys/heinsuon jäteasema jäteöljy* 100 l ongelmajätekeräys/heinsuon jäteasema vanhat torjunta-aineet* 1 kg ongelmajätekeräys/heinsuon jäteasema vanhat eläinlääkkeet* 1 kg Pyhtään apteekki *-merkityt on luokiteltu vaarallisiksi jätteiksi 7 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Lantavarastojen kunto tarkastetaan silmämääräisesti tyhjennysten yhteydessä, ja eläinsuojarakennusten rakenteiden kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti. Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tulipalon ennaltaehkäisy on tärkeintä suurissa kotieläinrakennuksissa. Palokuormaa vähennetään yleisellä siisteydellä. Koneet ja laitteet pidetään kunnossa ja suojarakenteet paikoillaan. Ensisammutuskalusto pidetään kunnossa ja sijoitetaan oikein. Hätäpoistumistiet pidetään vapaina. Uuden navetan ympäri rakennetaan tie, jolloin pelastustöitä päästään tekemään joka puolelta rakennusta. Tilan nykyiselle toiminnalle on tehty pelastus- ja varautumissuunnitelmat 20.4.2012. Tilalla on sähkökatkojen varalle traktorikäyttöinen aggregaatti, jolla voidaan turvata sähkökäyttöisten laitteiden (eläinten vedensaanti, lypsy, maidonjäähdytys, valaistus) toiminta navetalla.

Polttonestesäiliöt on varustettu laponestolla ja imeytysainetta on saatavilla. Lantavarastot on rakennettu hyväksytyistä materiaaleista ja ohjeiden mukaan, jotta vuotoja ei pääsisi syntymään. Eläintauteja vastaan suojaudutaan kiinnittämällä huomio vierailu-hygieniaan. Lintujen ja jyrsijöiden pääsy navettaan estetään verkoilla ja tarvittaessa torjunta-aineilla. 8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 26.9.2012, 1.10.2012, 21.1.2013, 28.1.2013, 31.1.2013 ja 6.2.2013. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla Pyhtään kunnan ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 26.11. 27.12.2012. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Östra Nyland -lehdessä 27.11.2012 ja Loviisan Sanomat -lehdessä 30.11.2012. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Pyhtään kunnassa. Lisäksi hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 37 :n mukaan erikseen tiedotettu 20.11.2012 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt lausunnot Pyhtään kunnalta, Pyhtään kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Museovirastolta. 1) Pyhtään kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta Pyhtään kunnan terveydensuojeluviranomaisena toteaa lausunnossaan 19.12.2012, että sosiaali- ja terveyslautakunnalla ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksen johdosta. 2) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa 3.1.2013 antamassaan lausunnossa seuraavaa: Eläinsuoja sijaitsee Suomenlahteen laskevien pienten rannikkovesistöalueiden valuma-alueella (81.024). Pirtnuoran alueelta vedet laskevat Ahvenlahteen, joka kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Vesimuodostuma on välttävässä tilassa rehevyysongelmien vuoksi. Vesimuodostumaa kuormittaa erityisesti hajakuormitus. Va-

luma-alueella tarvitaan vesiensuojelun lisätoimenpiteitä. Tästä syystä lannan varastoinnissa ja levittämisessä sekä muussakin viljelytoiminnassa on otettava huomioon vesiensuojelun erityiset tarpeet. 3) Museoviraston lausunnon (13.2.2013) mukaan Rekniskorven kivirakenteet (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000009764) sijaitsevat peltosaarekkeessa, joka on varsinaisen viljelystoiminnan ulottumattomissa. Lannan levitys ei uhkaa muinaisjäännöksen säilymistä, joten hankkeen toteuttamiselle ei ole muinaismuistolain (295/1963) asettamaa estettä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus ja esitetty yksi mielipide. 1) AA (kiinteistö 624-415-1-112) esittää 27.12.2012 lähetetyssä muistutuksessaan mm. seuraavaa: AA:n pelto, johon on istutettu leppää ja kuusta, on luvan hakijan pellon vieressä. Pellolla kasvavat kuuset ovat kuolleet. Pellon ojituksen yhteydessä muistuttajalle tuli ylimääräisiä kuluja mätästyksestä, taimista ja istutuksesta. Myös ojan toisella puolella ja kauempana toisen pellon reunassa on kuolleita puita. AA epäilee, että pelloille nousevan veden seassa on myrkkyjä. AA on käynyt Metsäkeskuksen edustajan kanssa pelloilla ja todennut, että pelloilla ei voi kulkea korkealle nousseen veden takia. AA:lla on ollut ojan varressa kasvimaa, mutta siinä ei ole voinut kasvattaa mitään pitkään aikaan, koska heinittyneestä ojasta veden ottaminen on hankalaa. Lisäksi muistuttajaa epäilyttää, onko ojan vesi puhdasta. 2) Luvan hakija on hakemuksen täydennyksen yhteydessä 26.9.2012 toimittanut rajanaapurinsa BB:n (kiinteistö 624-415-1-114) mielipiteen ympäristölupahakemuksesta. BB toteaa, että hän rajanaapurina antaa suostumuksensa uuden navetan rakentamiselle tilalle Koivumäki (624-415-1-28) hakijan esittämien suunnitelmien mukaisesti. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Hakija toteaa 17.1.2013 saapuneessa vastineessaan seuraavaa: AA:n kirjelmässä käsitellään Muurainsuon kuivatusojaa, jonka vaikutusalueella AA:lla on maata. Oja on osittain ajan myötä tukkeutunut, mistä johtuen alaville maille saattaa nousta vesi silloin, kun vettä tulee ojaan runsaasti. Puiden kuoleminen johtuu luvan hakijan käsityksen mukaan maan liiallisesta kosteudesta, minkä takia puut ovat tukehtuneet. Muurainsuon ojitusyhtiö on antanut Kaakkois-Suomen Metsäkeskuksen 9

tehtäväksi laatia ojan ruoppaussuunnitelman ojan perkaamista varten. Asiasta antaa lisätietoja tarvittaessa Muurainsuon ojitusyhtiö ja Kaakkois- Suomen Metsäkeskus. Luvan hakija itse on ottanut ojasta kasvimaan kasteluvettä eikä ole huomannut vedestä aiheutuvan haitallisia vaikutuksia. Luvan hakija esittää mielipiteenään, että Muurain-suon kuivatusojan kunnostaminen ja maidontuotannon laajennus ovat kaksi eri asiaa, jotka eivät liity toisiinsa. 10 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 80 lypsylehmän, 60 hiehon ja 16 nuorkarjapaikan eläinsuojan toiminnalle Pyhtään kunnan Pirtnuoran kylässä tilalla Koivumäki, 624-415-1-28. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Eläinsuojan rakenteet ja toiminta 1. Lypsykarjapihatto ja lieteallas on sijoitettava hakemuksessa esitettyjen suunnitelmien ja piirustusten mukaisesti (asemapiirros P1, 17.7.2012). Navettarakennusten, kuivalantavaraston ja virtsasäiliön pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin kestävää. Lämpöeristämättömissä tiloissa betonin tulee olla säänkestävää. Rakennusten pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan, puristenesteen tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Pohjarakenteet on toteutettava siten, että mahdolliset vuodot valuvat salaojien tarkastuskaivoihin niin, että vuotoja voidaan tarkkailla. Kuivalantalan ajoluiskan on oltava 50 cm:ä korkea ja kuormauslaatan tiivispohjainen (esim. betonia tai asfalttia.) Kuivalantalassa tulee käyttää katteena n. 10 cm paksua turvekerrosta, peitettä tai muuta vastaavaa katetta. Uusi kuminen lieteallas tulee perustaa ja rakentaa huolellisesti rakennus- ja asennusohjeiden mukaisesti. Käytettävän materiaalin tulee olla ennakkohyväksyttyä ja vesitiivistä. Allas tulee perustaa siten, ettei sade- ja pintavesien aiheuttama eroosio kuluta altaan reunamaita ja ettei pohjavesi pääse nostamaan altaan pohjaa. Allas on suojattava myös mahdollisilta pintavesien tulvimiselta. Allasvalleja tulee tarkkailla säännöllisesti. Kumisen lietealtaan pohjalle tulee asentaa salaojat ja allas tulee varustaa kaasunpoistoputkistolla, joka sijoitetaan salaojaputkiston yläpuolelle lähelle kumipintaa. Allaskumi tulee levittää tasaisesti ja saumat hitsata vesitiiviiksi. Rakenteen vesitiiviys on tarkastettava ennen lietteen täytön aloittamista. Sekoituskohdat sekä altaan täyttö- ja tyhjen-

nyspaikat tulee rakentaa vesitiiviistä betonista. Salaojajärjestelmässä on oltava tarkkailukaivot. Allas tulee aidata vähintään 150 cm korkealla aidalla, jonka silmäkoko tai lautarako pystysuunnassa saa olla enintään 100 mm. Lieteallas on katettava vähintään kelluvalla katteella. Katoilta tulevien sade- ja sulamisvesien pääsy lannan säilytystiloihin on estettävä. 2. Eläinten pito, eläinsuojan ilmanvaihto, rehujen varastointi ja käsittely sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei naapureille aiheudu kohtuuttomia haju-, melu- ja pölyhaittoja tai haittaeläimistä johtuvaa terveyshaittaa. 3. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmässä häiriintyvissä kohteissa päivällä (klo 7.00 22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä (klo 22.00 7.00) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Meluavat laitteet on mahdollisuuksin mukaan suunnattava asutuksesta poispäin tai suojattava meluseinämin. Lannan varastointi sekä jätevesien ja kuivakäymäläjätteen käsittely 4. Tilalla tulee voida varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta. Hakemuksen mukaisella eläinmäärällä on oltava lietelannan varastointitilavuutta vähintään 1 920 m 3. Maitohuoneen jätevedet ja muut pesuvedet (yhteensä noin 200 m 3 vuodessa) voidaan johtaa lietealtaaseen. Näiden vesien määrä on huomioitava lietteen varastointitilavuudessa. Kelluvalla katteella katettuun lietealtaaseen on varattava sadevesiä varten tilaa vähintään 0,3 m 3 /allas-m 2 eli noin 187 m 3 vuodessa. Myös pilaantunut maito ja lääkemaito voidaan varastoida lietealtaaseen. 5. Kuivikelannan varastointitilavuutta on oltava vähintään 604 m 3. Kattamattomaan kuivalantalaan on jätettävä tilaa sadevesiä varten 0,1 m 3 /m 2 eli noin 19 m 3. Lantalan nesteet tulee imeyttää kuivikkeisiin. Mahdollisesti pilaantunut rehu on varastoitava kuivalantalaan tai muulle tiivispohjaiselle alustalle ennen peltoon levittämistä. 6. Virtsan varastointitilavuutta tulee olla 248 m 3 vuodessa. Kattamattomaan virtsasäiliöön on varattava sadevesiä varten tilaa vähintään 0,3 m 3 /allas-m 2 eli noin 28 m 3 vuodessa. 11

Lannan levitys Jaloittelu ja laidunnus 7. Säilörehun valmistamisessa syntyvä puristeneste on otettava talteen ja varastoitava vesitiiviissä säiliössä. Esikuivatun säilörehun puristenestettä varten on varattava säiliötilavuutta noin 0,05 m 3 /rehutonni. 8. Lypsykarjanavetan kompostoivasta käymälästä syntyvää osittain kompostoitunutta käymäläjätettä on jälkikompostoitava tiiviillä alustalla vähintään vuosi ennen sen käyttöä maanparannusaineena. 9. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava ja havaitut puutteet korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaaminen kuljetusajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. 10. Lannan siirto- ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 11. Lanta, virtsa, pesuvedet ja puristenesteet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee luvan mukaisella eläinten enimmäismäärällä olla käytettävissä vähintään 80,13 ha. Kerralla levitettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Lantaa ei saa levittää 15.10. 15.4. välisenä aikana. Mikäli lantaa levitetään syksyllä, tulee levityksessä ottaa huomioon maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) mainitut vähäisemmät lannan levitysmäärät sekä sääolosuhteet. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen 30 100 metrin vyöhyke, jolle ei levitetä virtsaa, puristenesteitä tai lantaa. 12. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista määräyksistä. 13. Karjan kulkuväylien ja keräilyalueiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta on poistettava säännöllisesti. Laitumilla olevat juomapaikat on perustettava ja kiertävää ruokintapaikkaa siirrettävä riittävän usein siten, ettei ympäristö liety ja maaperän eroosio on mahdollisimman vähäisiä. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Karjaa ei saa 12

päästää laiduntamaan maaston muodoista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metriä lähemmäs kaivoja tai muita vedenottamoja. Jätteiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi 14. Toiminta on järjestettävä siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on varastoitava niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu on lajiteltava ja toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. Pilaantunut rehu on varastoitava ja kompostoitava tiivispohjaisella alustalla ja hyödynnettävä maanparannusaineena. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten lääkkeet, jäteöljyt, akut ja loisteputket on varastoitava katetussa, kuivassa ja tiivispohjaisessa tilassa. Erilaatuiset vaaralliset jätteet on säilytettävä erillään, merkittävä ja toimitettava vähintään kerran vuodessa vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. 15. Eläinsuojan toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 16. Rehut ja niiden raaka-aineet, polttoaineet, lannoitteet ja muut kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä eikä saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden sekä tankkauspaikkojen alustojen on oltava tiiviitä, jotta mahdolliset säiliövuodot eivät pääse maaperään ja ovat otettavissa talteen. Varastointi- ja tankkauspaikkojen läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisten vuotojen varalta. Polttoainesäiliöt tulee varustaa ylitäytönestolaittein ja laponestolla. Säiliöt on sijoitettava koko säiliötilavuuden täyttäviin tiiviisiin suoja-altaisiin ja katokseen niin, etteivät suoja-altaat täyty lumella tai vedellä, tai on käytettävä kaksoisvaipallisia säiliöitä. Polttonestesäiliöiden kunto tulee tarkastuttaa 10 vuoden välein. Säiliön tarkastuspöytäkirja on liitettävä eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. 13

Polttonesteiden varastointi on saatettava lupamääräyksen mukaiseksi 30.11.2013 mennessä. Valvovalle viranomaiselle on varattava mahdollisuus tarkastaa rakenteet ennen niiden käyttöönottoa. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotto 17. Luvan haltijan on seurattava maatalouteen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikka on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. Poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset 18. Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava ennakolta. Eläinsuojassa on oltava aina saatavilla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntatarvikkeita ja -kalustoa. Häiriö- ja poikkeustilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi sekä päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Vastaavanlaisten häiriöiden toistuminen on estettävä. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää terveys- tai ympäristöhaittaa, on ilmoitettava viipymättä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnan tarkkailu 19. Lietealtaan, kuivalantalan ja virtsasäiliön rakenteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Myös lantavarastojen ja virtsasäiliön salaojavesiä on tarkkailtava säännöllisesti mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi. Mikäli vuotoja havaitaan, korjaukset on tehtävä välittömästi. 20. Nykyisen lantalan sekä virtsasäiliön betonirakenteiden tiiviys tulee tutkituttaa asiantuntijalla viimeistään kuukausi ennen säiliön seinien korottamisen aloittamista. Lausunto rakenteiden tiiviydestä ja mahdolliset korjaussuunnitelmat tulee toimittaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen viipymättä niiden valmistuttua. Kirjanpito ja raportointi 21. Luvan haltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä esitetyt raportointia varten tar- 14

vittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto toiminnasta tulee toimittaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: - eläinmäärät - lantamäärät - selvitys lannan varastointitilavuudesta ja sen riittävyydestä sadevedet ja pesuvedet huomioiden - jäljennökset mahdollisista uusista tai muutetuista peltojen vuokra- ja lannan levityssopimuksista - jäljennökset mahdollisista uusista, enintään viisi vuotta vanhoista lannan ravinneanalyyseistä - kuolleitten eläinten määrät, toimituspaikat ja käsittely - jätelajit ja -nimikkeet, jätemäärät sekä niiden toimituspaikat - toiminnassa tapahtuneet häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet - yhteenveto eläinsuojarakennusten rakenteiden kunnon tarkkailusta Jätteiden luokittelussa ja raportoinnissa on käytettävä jäteasetuksen (179/2012) liitteen 4 mukaista jaottelua yleisimmistä jätteistä ja vaarallisista jätteistä. Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen ja lopettaminen 22. Luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Luvan haltijan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma vesien-, ilman- ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toimista, jotka liittyvät toiminnan lopettamiseen. 15 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatettaessa annettuja lupamääräyksiä eläinsuojan toiminta täyttää ennalta arvioiden ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Lupamääräysten perustelut Asetetut lupamääräykset huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminnan voidaan katsoa täyttävän riittävän hyvin parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Päätöksen mukainen toiminta annetut lupamääräykset huomioiden ei vaaranna Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoaluetta koskevan vesienhoitosuunnitelman pinta- ja pohjavesiä koskevia tavoitteita. Eläinsuoja sijaitsee Suomenlahteen laskevien pienten rannikkovesistöjen valuma-alueella (81.024). Pirtnuoran alueelta vedet laskevat Ahvenlahteen, joka kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Vesimuodostuma on välttävässä tilassa rehevöitymisen takia. Vesimuodostumaa kuormittaa erityisesti hajakuormitus. Lupamääräyksissä on otettu huomioon alueen vesiensuojelun erityistarpeet edellyttämällä, että toiminnassa käytetään riittävän suuria ja ehdottoman tiiviitä lannan, virtsan ja pesuvesien varastointitiloja. Lisäksi eläinsuojan toiminta on järjestettävä ja syntyvä lanta levitettävä siten, että ravinnepitoiset valumat vesistöihin estetään. Ympäristölupa on myönnetty tietylle eläinmäärälle. Ympäristöluvan mukaisia ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä lupapäätöksen mukaisen eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lisäksi luparatkaisussa on sovellettu valtioneuvoston asetusta (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja otettu huomioon ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräys ja -ohje Kotieläinrakennusten ympäristönhoito (MMM-RMO C4). Näiden perusteella on määritelty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus, lujuus ja turvallisuus sekä lannan levitykseen tarvittava peltopintaala. Luparatkaisussa vanhan jätelain (1072/1993) mukainen termi ongelmajäte on korvattu jatkossa käytössä vakiintuvalla uuden jätelain 646/2011 mukaisella, sisällöltään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte. Määräys 1. on annettu sen varmistamiseksi, että eläinsuojan rakenteet ovat vähintään maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaisia. Mikäli rakenteissa epäillään vuotoja, asia voidaan tutkia salaojavesistä otettavilla vesinäytteillä. Kiinteistön kui- 16

vatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy pohjaveteen ja vesiuomiin. Kumisen lietealtaan suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee käyttää asiantuntijaa. Erityisesti on pidettävä huolta, että altaan rakenne on vakaa. Altaan reunat on tehtävä riittävän leveiksi eikä reunoille saa päästää kasvamaan rakennetta vaurioittavaa kasvillisuutta. Kumisessa lietealtaassa on määrätty käytettäväksi kelluvaa katetta hajuhaitan ehkäisemiseksi. Pinta-alaltaan suuren ja vinoseinäisen altaan hajuja ammoniakkipäästöt ovat suoraseinäisiä betonirakenteisia säiliöitä suuremmat. Myös kuivalantalassa on käytettävä katetta hajuhaitan ehkäisemiseksi, sillä lähimmät naapureiden asuinrakennukset ovat noin 60 metrin päässä kuivalantalasta. Mikäli katteena käytetään kuiviketta, saadaan siihen imeytettyä myös lantalan nesteet. (YSL 5, 7-8, 43, NaapL 17 ) Määräys 2. Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta hajusta, kaasuista, melusta tai pölystä. Eläinsuoja sijaitsee n. 60 metrin päässä lähimmästä naapurin asuintalosta. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräyksessä 3 annetut melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräykset 4 6. Lannan varastointitilavuudesta määrätään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Hakemuksen mukaiset liete- ja kuivalannan sekä virtsan varastointitilavuudet ovat riittävät esitetylle eläinmäärälle. Säiliötilavuutta laskettaessa huomioidaan myös maitohuoneen jätevesien ja muiden pesuvesien sekä avosäiliöön tulevien sadevesien tilantarve. Hakemuksen mukaan lietettä, pesuvesiä ja sadevesiä syntyy vuodessa 2 307 m 3 ja lietteen varastointitilavuutta tilalla on 2 350 m 3. Kuivikelantaa syntyy hakemuksen mukaan n. 604 m 3 ja sadevesiä varten tulee varata tilavuutta noin 19 m 3. Kuivalantalan laajentamisen jälkeen kuivalantalan hyötytilavuus on 768 m 3. Virtsasäiliön tilavuus on 280 m 3, joka riittää laskennallisesti muodostuvalle virtsalle (248 m 3 ) ja sadevesille (28m 3 ). Hiehot ja nuorkarja (yli 6 kk) laiduntavat noin 5 kk vuodessa, mikä käytännössä vähentää kuivalannan ja virtsan varastointitilavuuden tarvetta. Kattamattoman kuivalantalan nesteet on imeytettävä kuivikkeisiin lantavesivuotojen välttämiseksi. Pesuvedet voidaan levittää pelloille lannoitteeksi lietelannan mukana, jolloin ravinteet sitoutuvat kasvillisuuteen. Lypsykarjapihaton sosiaalitiloihin tulee kompostoiva käymälä, joten WC-vesiä ei synny. (YSL 7 8, 27 a-c, 43, NaapL 17, VNA 931/2000, VNA 209/2011) 17

Määräys 7. Esikuivatustakin säilörehusta muodostuu puristenesteitä, jotka on varastoitava maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet julkaisun (MMM-RMO C4) mukaisesti. (YSL 8, 43 ) Määräys 8. Vaikka kuivakäymälä olisi kompostoiva, jäte kompostoituu vain osittain. Kiinteän käymäläjätteen jälkikompostointi kestää noin 1-2 vuotta. Kompostointiajan lasketaan alkavan siitä, kun kompostoitavan aineksen sekaan ei lisätä enää tuoretta jätettä. Kompostointipaikan on oltava tiivispohjainen, jotta kompostoituvaa ainesta ei pääse valumaan maahan. (YSL 7, 8, 43 ) Määräykset 9 ja 10 on annettu sen varmistamiseksi, ettei lantavarastojen käyttö aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista ja viihtyisyyden vähenemistä. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen, ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. (YSL 7, 8, 43, NaapL 17 ) Määräys 11. Lannan vähimmäislevitysala on määritelty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen (1/2010) mukaisesti. Hakemuksen mukaiselle eläinten enimmäismäärälle tulisi lannan levitykseen olla käytössä vähintään 80,13 ha peltoa. Luvan haltijalla on käytössään peltoa 91,77 ha, josta 10 ha on laidunta. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä ole asetettu tiukempia vaatimuksia. Jotta ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin voidaan ehkäistä, tulee lanta levittää pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä sekä kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista. Pohjavesien suojelemiseksi nestemäisten orgaanisten lannoitteiden levittäminen pohjaveden muodostumis- ja reuna-alueille on kielletty. Talousvesikaivojen ympärille jätetään suoja-alueet. Lantaa saa levittää 16.4. 14.10. välisenä aikana. Lisäksi lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Luvan haltija on hakemuksessa esittänyt, että lantaa levitetään viikolle 44 asti, mutta on huomioitava, ettei levittäminen myöhään syksyllä ole kaikkina vuosina mahdollista sääolosuhteiden takia. (YSL 8, 43, 46, VNA 931/2000) Määräys 12. Luvan haltijan lannanlevityspelloista 42,89 ha on sopimuspeltoja. Sopimuspelloilla on peltolohkoja, jotka rajoittuvat Kymijokeen sekä 18

Santaniemenselkä-Tyyslahden Natura 2000 alueeseen. Lannan vastaanottajille ja sopimuspeltojen omistajille tai haltijoille ei voida asettaa ympäristöluvassa heitä sitovia määräyksiä. Luvan haltija on kuitenkin vastuussa eläinsuojansa tuottamasta lannasta ja lannan asianmukaisesta sijoittamisesta silloin, kun lantaa ei toimiteta laitokseen, jolla on ympäristölupa toimintaa varten. Tämän takia luvan haltijalla on velvollisuus tiedottaa lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. Nitraattiasetuksen mukaan vesistöihin rajoittuvien peltojen ranta-alueille sekä lasku- ja valtaojien varsille on jätettävä suojaalueet. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000, liite 3) mukaan suojavyöhykkeen suositusleveys on vähintään 10 metriä. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, mikäli pellon kaltevuus on yli kaksi prosenttia. Karjanlannan pintalevitys on aina kielletty pelloilla, joiden kaltevuus on yli 10 prosenttia. (YSL 43 ) Määräys 13. Kulkuväylien, sisäänkäyntien edustojen sekä laitumilla olevien juomapaikkojen tulee olla päällysteiltään sellaisia, että ne eivät tallaudu ja liety. Näin voidaan estää ravinteiden kulkeutuminen maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. (YSL 7, 8, 43, NaapL 17 ) Määräykset 14. ja 15. Jätteitä ja vaarallisia jätteitä koskevat määräykset on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jätelain 8 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Jätelain 13 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Eläinjätteen normaali keräilyaika alueella on kolme arkipäivää ja kesäaikaan (1.6. 31.8.) kaksi päivää. Eläinjätteen käsittelystä säädetään lisäksi 19

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö yhdessä EVIRA:n kanssa, alueelliset ELY-keskukset sekä aluehallintovirastojen eläinlääkärit ja kunnaneläinlääkärit. (YSL 7, 43, JL 8, 13, 15, 16 ) Määräyksellä 16 varmistetaan, että polttonesteiden, rehujen, lannoitteiden ja muiden kemikaalien varastointi ja käsittely hoidetaan siten, ettei niistä aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa. (YSL 7, 8, 43 ) Määräys 17. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Luvan haltija velvoitetaan ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä kohtuullisin kustannuksin. (YSL 4, 5, 43 ) Määräys 18. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen (esimerkiksi lantavaraston rikkoutuminen tai öljyvahinko) sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, välittömän torjunnan onnistumiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedon saannin varmistamiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 5, 43, 76, YSA 30 ) Määräys 19. Lietealtaan, kuivalantalan ja virtsasäiliön rakenteiden kunnon sekä salaojavesien tarkkailusta on määrätty, jotta mahdolliset vuodot rakenteissa havaitaan ajoissa ja korjaukset voidaan tehdä viipymättä. Määräys on annettu, koska luvan haltijan on oltava tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, jotta hän voi ryhtyä toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. (YSL 4, 5, 8, 46 ) Määräys 20. Luvan haltijan tulee selvittää nykyisen kuivalantalan ja virtsasäiliön tiiviydet ennen kuivalantalan säiliön seinien korottamista lantavarastojen tiiveyden varmistamiseksi. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä ja ennaltaehkäistävä haitallisia ympäristövaikutuksia. (YSL 4, 5, 43 ) Määräys 21. Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteessä 4 säädetään jäteluettelosta, jossa on esitetty mm. jätelajit ja jätenimikkeet. Jätelain (646/2011) 119 :n mukaan jätteitä ja jätehuoltoa koskevat tiedot on säilytettävä kuusi vuotta. (YSL 43, 46, JL 118, 119, VNA jätteistä 179/2012 liite 4) 20

Määräys 22. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin, jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tarvittaessa arvioida mahdollinen uuden lupakäsittelyn tarve. Toiminnasta ja alueesta luopuminen, viimeistelytyöt ja mahdollinen tarkkailu voidaan toteuttaa vain Etelä-Suomen aluehallintovirastolle tehtävän erillisen suunnitelman mukaisesti. (YSL 43, 46, 81, 90, JL 13 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt vaatimukset ja huomautukset on otettu huomioon päätöksen lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa. AA:n muistutuksessa on esitetty ojien umpeenkasvusta aiheutuvia haittoja puustolle. Ympäristöluvassa ei voida antaa määräyksiä pelto- ja metsämaiden ojituksesta. Mikäli ojien umpeenkasvu johtuu eläinsuojatoiminnan aiheuttamasta pintavesien rehevöitymisestä, on tässä päätöksessä annettu lupamääräykset toiminnasta peräisin olevien ravinteiden vesiin pääsyn rajoittamiseksi. 21 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta (YSL 100 ). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltijan on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.3.2023. Jos toiminnassa tapahtuu muutoksia tai laajennuksia, uusi lupahakemus on laitettava vireille jo aiemmin. (YSL 28 ja 55 ) Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin.

22 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 27 a c, 28, 35 38, 42, 43, 46, 54 56, 76, 81, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 12, 30 Jätelaki (646/2011) 8, 13, 15, 16, 118, 119 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012), liite 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 4 570 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan alle 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan (muu eläinsuoja) ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 4 570. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hannele ja Jukka Tirronen Pirtnuorantie 494A 49270 Pyhtää Jäljennös päätöksestä Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pyhtään kunnan terveydensuojeluviranomainen