KIIMINGIN YRITYSPUISTON ASEMAKAAVAN SELVITYKSET MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
KIIMINGIN YRITYSPUISTON ASEMAKAAVAN SELVITYKSET MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSSELVITYS Tarkastus 7.0.07 Päivämäärä 6.0.07 Laatija Noora Karjalainen Tarkastaja Mikko Sivonen ja Erika Kylmänen Hyväksyjä SISÄLTÖ. Yleistä. Tehdyt tutkimukset. Maaperäolosuhteet. Rakennettavuus 5. Kuivatusrakenteet ja routasuojaus 6. Maa- ja pohjarakennustyöt 7. Jatkotoimenpiteet Viite Rakennettavuuskartta G-
MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSSELVITYS. YLEISTÄ Oulun kaupungin toimeksiannosta Ramboll on laatinut tämän Kiimingin yrityspuistoalueen maaperän rakennettavuusselvityksen, joka liittyy vuonna 07 käynnistyvään asemakaavamuutokseen. Suunnittelualue sijaitsee Kiimingin Välikylässä, joka rajoittuu etelässä Yrityspuistontiehen ja lännessä Pyyryväistiehen. Suunnittelualue on kooltaan noin ha.. TEHDYT TUTKIMUKSET Rakennettavuusselvitystä varten tehtiin syksyllä 07 pohjatutkimuksia, jotka sisälsivät painokairauksia, häiriintyneiden maanäytteiden ottoa rakeisuusmäärityksineen sekä pohjavesiputkia. Lisäksi alueelta on otettu sulfidinäytteitä tutkimuspisteistä, ja. Pohjatutkimukset on tehnyt Oulun kaupunki. Sulfidinäytteidenotossa mukana oli Rambollin näytteenottaja. Tutkimuspisteiden sijainti on esitetty liitteenä olevalla rakennettavuuskartalla. Suunnitelmissa on käytetty ETRS-GK6 (Ouka) -koordinaattijärjestelmää ja N000 - korkeusjärjestelmää.. MAAPERÄOLOSUHTEET Suunnittelualueen maanpinnan korkeus vaihtelee välillä +,7 +,6. Pohjavedenpinnat on mitattu neljästä pohjavesiputkesta. Pohjavedenpinnat ovat olleet tutkimusajankohtana tasoilla +0, 0,5 (0,,6m maanpinnasta). Alue on suurilta osin ojitettua havupuumetsää. Alueen koillisosa on ojitettua puustoista suota/rämettä. Alueen maaperä- ja rakennettavuusolosuhteet on jaettu kolmeen eri luokkaan: MOREENI Pohjamaa on pääosin kantavaa hiekkamoreenia, joka paikoin on silttistä. Hiekkamoreeni on routivaa / lievästi routivaa ja se kuuluu kelpoisuusluokkiin H H. Maaperä on pääosin tiiviissä tilassa. Paikoin moreenin yläpuolella esiintyy ohut (alle 0, m) löyhä pintamaakerros. Alueella ei esiinny merkittäviä kokoonpuristuvia maakerroksia. HIEKKA Maanpinnassa on löyhä 0,...0, m paksu kerros, jonka alapuolella on keskitiivistä...tiivistä hiekkaa / silttistä hiekkaa. Maakerrokset ovat routivia, osin hiekka on lievästi routivaa. TURVE /SILTTI Alueella on maanpinnassa turvetta, jonka kerrospaksuus on tehtyjen tutkimusten perusteella 0,5...,0 m. Turpeen alapuolella esiintyy löyhiä silttikerroksia enimmillään,0 6,0 m syvyyteen maanpinnasta. Tutkimuspisteessä löyhän
MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSSELVITYS savisen siltin / siltin paksuus on 5,0 m ja tutkimuspisteessä,0 m. Löyhän kerroksen alapuolella maaperä on tiiviissä tilassa. Maaperä on routivaa. Pohjavedenpinta on havaittu elokuussa 07 syvimmillään,6 m maanpinnasta. Moreenialueella pohjaveden pinta on havaittu,7,6 m maanpinnasta ja hiekka-alueella,5m maanpinnasta. Turve- /silttialueella pohjavesi on havaittu olevan 0,m maanpinnasta.. RAKENNETTAVUUS Moreenialueet soveltuvat hyvin rakentamiseen. Moreenialueilla rakennusten maanvarainen matalaperustus ja kunnallistekniikan rakentaminen on mahdollista ilman erityisiä pohjanvahvistustoimenpiteitä. Hiekka-alue soveltuu hyvin...kohtuullisen hyvin rakentamiseen. Rakennukset voidaan lähtökohtaisesti perustaa maanvaraisesti. Pinnassa olevat löyhät hiekkakerrokset tulee korvata hyvin tiivistettävällä kitkamaatäytöllä. Hiekka-alueella kunnallistekniikan rakentaminen on mahdollista ilman erityisiä pohjanvahvistustoimenpiteitä. Turvealueet soveltuvat välttävästi...heikosti rakentamiseen. Näillä alueilla rakennukset on perustettava esirakennus- ja pohjanvahvistustoimenpiteiden avulla, jolloin kysymykseen tulevat perustuksilta pohjamaalle aiheutuvista kuormista riippuen massanvaihto ja paalutus. Turvealueilla myös tonttien piha-alueilla on varauduttava pohjanvahvistustoimenpiteisiin painumien estämiseksi. Katujen ja kunnallistekniikan rakentamisessa on varauduttava kaivantojen mahdolliseen tukemistarpeeseen ja pohjanvahvistustoimenpiteisiin, joita voivat olla esim. massanvaihto. Alueilla, joissa turvekerroksen alapuolella on lisäksi paksummat löyhät kerrokset on varauduttava mittavampiin pohjanvahvistustoimenpiteisiin. Turve / silttialueella rakentamisessa tulee huomioida mahdolliset sulfaattimaat, joista on tehty erillinen sulfidimaaselvitys. 5. KUIVATUSRAKENTEET JA ROUTASUOJAUS Pääsääntöisesti rakennusten perustukset on aina salaojitettava. Pohjaveden kapillaarinen nousu rakenteisiin on estettävä tarkoitukseen soveltuvalla riittävän paksulla täytöllä. Salaojitus ja tonttialueen kuivatus tehdään julkaisun "RIL 6-00, Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus" mukaisesti. Rakennusalueen alueellinen kuivatus ja pihan tasaus suunnitellaan erikseen. Katurakenteet kuivatetaan salaojituksella tai avo-ojin päällysrakenteen alapinnan tason alapuolelle. Katurakenteiden salaojitus, pintavesien sadevesiviemäröinti ja viemärikaivantojen rakentaminen yleensäkin alentaa pohjavedenpinnan tasoa alueella ja parantaa rakentamisolosuhteita. Pohjaveden alentamisessa tulee ottaa huomioon mahdolliset sulfidimaat. Luonnollisen pohjavesipinnan ollessa suhteellisen ylhäällä, ei kellareiden rakentamista kyseisten tilojen kuivanapitämisen ongelmallisuuden takia pidetä suositeltavana. Moreenialueella kellaritilojen rakentaminen tulee tarkastella tapauskohtaisesti pohjavesipinnan tasosta riippuen.
MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSSELVITYS Rakennukset ja rakenteet sekä rakennusten sisäänkäyntien portaat yms. suositetaan routaeristettäväksi, ellei niitä perusteta roudattomaan syvyyteen. Routasuojaus mitoitetaan julkaisun "RIL 6-0 Routasuojaus - rakennukset ja infrarakenteet" mukaan. Mitoittavana pakkasmääränä käytetään kerran 50 vuodessa toistuvaa pakkasmäärää, joka Oulun seudulla on F 50 =55000 Kh. 6. MAA- JA POHJARAKENNUSTYÖT Humusmaat ja muut pintamaat poistetaan rakennus- ja täyttöalueilta. Matalat rakennuskaivannot tehdään yleensä luiskattuina. Siltti- ja turvealueella on varauduttava kaivantojen tukemiseen. Matalissa kaivannoissa työnaikainen kaivannon kuivatus voidaan yleensä hoitaa pumppauskuopista pumppaamalla. Pohjaveden työnaikainen alentaminen pienentää samalla kaivannon pohjan hydraulisen murtumisen vaaraa. Putkijohdot perustetaan roudattomaan syvyyteen tai käytetään routaeristeitä. Putkijohtolinjojen rakentamisessa tulee huomioida löyhän ja koheesiomaakerrosten painuminen, mikäli rakentaminen tehdään ennen esirakennus-/pohjanvahvistustoimenpiteitä. Tarvittaessa putkilinjan alle tehdään murskearina. 7. JATKOTOIMENPITEET Kunkin rakennuksen osalta on tehtävä tonttikohtainen pohjatutkimus lopullisen perustamistavan ja mahdollisen pohjanvahvistuksen määrittämistä varten. Lopullinen perustamistapa, sallitun pohjapaineen ja painuman sekä vaadittavat pohjanvahvistukset määrittää kunkin hankkeen pohjarakennussuunnittelija tapauskohtaisesti. Tässä selvityksessä esitetyt maaperäolosuhteiden rajat ovat ohjeellisia.
Pyyryväistie 7: MAAPERÄOLOSUHTEET JA ALUEEN RAKENNETTAVUUS: MOREENI Pohjamaa on pääosin kantavaa hiekkamoreenia, joka paikoin on silttistä. Hiekkamoreeni on routivaa /lievästi routivaa ja se kuuluu kelpoisuusluokkiin H...H. Maaperä on pääosin tiiviissä tilassa. Paikoin moreenin yläpuolella esiintyy ohut alle 0, m löyhä pintamaakerros. Alueella ei esiinny merkittäviä kokoonpuristuvia maakerroksia. 6 00 0 Moreenialueet soveltuvat hyvin rakentamiseen. Moreenialueilla rakennusten maanvarainen matalaperustus ja kunnallistekniikan rakentaminen on yleensä mahdollista ilman erityisiä pohjanvahvistustoimenpiteitä. 5500 00 0 05 0 5 HIEKKA Maanpinnassa on löyhä 0,...0, m paksu kerros, jonka alapuolella on keskitiivistä...tiivistä hiekkaa / silttistä hiekkaa. Maakerrokset ovat routivia, osin hiekka on lievästi routivaa. 5 0 00 06 0 0 06 00 K 05 E 0 P 0 Pyyryväistie Pyyryväismutka 0 0 5 P 5500 0 55007,m,0m 6,m,0m 67 7:06 Alue soveltuu hyvin...kohtuullisen hyvin rakentamiseen. Rakennukset voidaan lähtökohtaisesti perustaa maanvaraisesti. Pinnassa olevat löyhät hiekkakerrokset tulee korvata hyvin tiivistettävällä kitkamaatäytöllä. TURVE / SILTTI Alueella on maanpinnassa turvetta, jonka kerrospaksuus on tehtyjen tutkimusten perusteella 0,5...,0 m. Turpeen alapuolella esiintyy löyhiä silttikerroksia,0...6,0 m syvyyteen maanpinnasta. Tutkimuspisteessä löyhän savisen siltin / siltin paksuus on 5,0 m ja tutkimuspisteessä,0m. Löyhän kerrosten alapuolella maaperä on tiiviissä tilassa olevaa moreenia. Maaperä on routivaa. Turvealueet soveltuvat välttävästi...heikosti rakentamiseen. Näillä alueilla rakennukset on perustettava esirakennus- ja pohjanvahvistustoimenpiteiden avulla, jolloin kysymykseen tulevat perustuksilta pohjamaalle aiheutuvista kuormista riippuen massanvaihto ja paalutus. Myös tonttien piha-alueilla on varauduttava pohjanvahvistustoimenpiteisiin painumien estämiseksi. Katujen ja kunnallistekniikan rakentamisessa on varauduttava kaivantojen mahdolliseen tukemistarpeeseen ja pohjanvahvistustoimenpiteisiin, joita voivat olla esim. massanvaihto. Alueilla, joissa turvekerroksen alapuolella on lisäksi paksummat löyhät kerrokset on varauduttava mittavampiin pohjanvahvistustoimenpiteisiin. 5 Pyyryväistie 06 P 0 Alueella pohjavesi on havaittu enimmillään,6 m syvyydessä maanpinnasta. Moreenialueella pohjavedenpinta on havaittu,7...,6m maanpinnasta ja hiekka-alueella,5m maanpinnasta. Turvealueella pohjavesi lähellä maanpintaa (0, m maanpinnasta). Pohjaveden korkeustaso vaihtelee eri vuosina ja vuodenaikoina. P 50 0,6m Kaikilla alueilla on tehtävä tonttikohtaiset pohjatutkimukset lopullisen perustamistavan ja mahdollisesti tarvittavien pohjanvahvistustoimenpiteiden laadun ja laajuuden selvittämistä varten. 5 0 7: 0,m 60 Maaperäolosuhteiden rajat ovat ohjeellisia. 65 0., m Pehmeän koheesiomaakerroksen paksuus (maanpinnasta) tutkimuspisteen kohdalla K Painokairaus 6 7 5500 7 0 5 0 0 56 Häiriintynyt näyte Pohjavesiputki 5 0 7: 60 7: 5500 7:5 50 5 70..0 7. Yrityspuistontie 00 Yrityspuistontie K.0.. 7: 5 0. 00 006 00 005 0. 00 0 00 00 0 0 00 0 00 005 00 P 0 007 00 0. 006 0 007 P 070 070 005.5 P 070 070 0 Mestarinkaarre 070 0707 070 0. 0 K 0 07 07 006 0 7:6 0.6 5 7 067.5 0.7 0 P 0. 00.. 0706 6 P 070 0705 06 0 05 06 0 Yrityskaarre Yrityskaarre Yrityspuistontie 0 0 6. 06.7 0..0 6. 7 0.6 6 Ahertajantie Ahertajantie.. P 67 7 Ahertajantie 0. 0 05.6 0 05 5500.5 K 055 Rakentajantie..0 Rakentajantie. 050 60 7: 7 7: 7:50 6 7: 6 5 0.. P 5 0 65. 7:57. 7:65 5 7: 7 6 7:66 7:6.. 6 Yritystie Yritystie Yrityspuisto 0 7:6.5 7 6. 70 7 6 Merkki Muutos Koordinaattijärjestelmä Teema Hanke Kohde Asiasisältö Suunnittelija Hyväksyjä Piir.nro Geotekniikka PYYRYVÄISSELKÄ, KIIMINKI ETRS-GK6 ja N000 Kaupunginosa Hyväksyjä Pvm Pvm Piir.nro Suunn. HYVÄKSYNYT KAUP. INS. YHDYSKUNTA LTK Mittakaava Rakennettavuuskartta :000 Noora Karjalainen Mikko Sivonen G Ramboll Kiviharjunlenkki A 00 Oulu puh. 00 755 6 0 Kiiminki KIIMINGIN YRITYSPUISTON ASEMAKAAVAN SELVITYKSET RAKENNETTAVUUSSELVITYS 6.0.07 Tark. YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT