Poistoperusteiden muuttaminen
Miksi tehdään poistoja? Kunnan kirjanpidossa kirjanpitolakia noudatetaan soveltuvin osin. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Sen antamat ohjeet kuuluvat kirjanpitolain 1 luvun 3 :n edellyttämän hyvän kirjanpitotavan lähteisiin kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä. Kirjanpitolain mukaan 5:5.1 :n mukaan sellaisen aineelliseen omaisuuteen kuuluvan hyödykkeen, jonka arvioidaan tuottavan tuloa useana tilikautena, hankintameno poistetaan merkitsemällä se suunnitelman mukaan kuluksi kullekin tilikaudelle hyödykkeen vaikutusaikana (poisto). Ts. poistojen tekeminen on siis pakollista. Poistot vaikuttavat tilikauden tulokseen. Kirjanpitolautakunta on vuonna 2016 antanut ohjeen suunnitelman mukaisten poistojen tekemistä kunnassa ja kuntayhtymässä sekä yhdenmukaistaa kunnissa käytettäviä poistoaikoja ja - menetelmiä. Sitä on tullut noudattaa viimeistään tilinpäätöksessä 2017, joten poistoperusteiden määrittäminen uuden ohjeen mukaisiksi on tarpeen. Poiston tulee kuvata omaisuuden todellista kulumista ja sen pitoaikaa palvelutuotannon käytössä.
Noudatettava kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta poistoista Yleisohje mahdollistaa useista hyödykkeistä sekä tasapoiston (vuosittain sama summa) että menojäännöspoiston (prosentuaalinen) Pysyvien vastaavien hyödykkeen taloudellisen pitoajan ja myös poistoajan määrittely tulee tehdä kunnan yksilölliset olosuhteet huomioon ottaen. Poistoaika määritellään siten, että se vastaa kunnan omaa suunnitelmaa ja odotusta taloudelliseksi pitoajaksi. Hyödykkeiden taloudellisten pitoaikojen määrittelyssä voidaan käyttää apuna kokemusperäisiä tietoja vastaavien hyödykkeiden taloudellisista pitoajoista vastaavassa toiminnassa. Taloudellisen pitoajan määrittelyssä noudatetaan varovaisuuden periaatetta. Poistot pysyvien vastaavien hankintamenosta aloitetaan, kun hyödyke on otettu käyttöön toiminnassa. Poistoaikaan ei lueta esimerkiksi pysyviin vastaaviin kuuluvien koneiden tavanomaista koekäyttöaikaa. Poikkeuksellisen pitkään jatkuva koekäyttö ei sitä vastoin oikeuta lykkäämään poistojen aloittamista
Poistomenetelmä Kuntien pysyviin vastaaviin kuuluville rakennuksille suositeltavin poistomenetelmä on tasapoistomenetelmä. -> ei muutoksia Kiinteät rakenteet ja laitteet sekä koneet ja kalusto voidaan poistaa joko tasapoistotai menojäännöspoistomenetelmällä -> muutetaan menojäännöksestä tasapoistoon Poistomenetelmän valinnassa voidaan ottaa huomioon myös kirjanpidon tarkoituksenmukainen järjestäminen. Hyödykeryhmissä, joissa pysyvien vastaavien kirjanpitoa ei kannata tehdä hyödykekohtaisesti (esimerkiksi kadut, tiet, torit ja puistot) käytännön työn kannalta soveltuvin poistomenetelmä on menojäännöspoistomenetelmä, jossa poistot lasketaan koko ryhmän poistamattomasta hankintamenosta. Myös arvoltaan vähäisten hyödykkeiden poistomenetelmäksi soveltuu menojäännöspoistomenetelmä.
Miksi muutetaan? Tarkistus annettuun ohjeeseen noudattamisvelvollisuus tullut jo v. 2017 Parempi vastaavuus taloudelliseen pitoaikaan Tarkempi poiston oikeellisuus ja tulosvaikutus Esim. viemäriverkosto poistettu nyt 10 % menojäännöspoistolla, joka tarkoittaa, että valtaosa menosta kirjaantuu 10 vuoden ajalle. Käyttöikä 50-70 vuotta, joten tasapoisto 40 vuotta vastaa paremmin käyttöaikaa. Esim. keskustien osalta poistomenetelmä olisi 20 % menojäännöspoisto, joka tarkoittaa, että valtaosa menosta kirjaantuu 5 vuoden ajalle. Tien käyttöikä on kuitenkin huomattavasti pidempi, joten on perusteltua käyttää pidempää poistoaikaa. Päätetään yksittäinen poikkeus tähän hyödykkeeseen ja poistetaan 20 vuoden tasapoistolla tien todelliseen käyttöikään perustuen