Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti

Työraportti 2- Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti Reijo Riekkola Timo Saanio Tapani Kukkola Heikki Raiko Elokuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN- HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 379

(2) INSINÖÖRITOIMISTO SAATE 7.6.2 SAANIO & RIEKKOLA OY Timo Saanio SAA TE TYÖRAPORTIN TARKASTAMISESTA JA HYVÄKSYMISESTÄ TILAAJA: Posiva Oy Mikonkatu 5 A HELSINKI TILAUS: 9523//JPS 974/97 /JPS 9665/99/JPS YHTEYSHENKILÖT: TkL Jukka-Pekka Salo Dl Reijo Riekkola Dl Tapani Kukkola Dl Heikki Raiko Saanio & Riekkola Oy F ortum Engineering Oy VTT Energia Posiva Oy Saanio & Riekkola Oy F ortum Engineering Oy VTT Energia.2. R', V"'tfY\Zj TYÖRAPORTTI: LOPPUSIJOITUSTILOJEN ESISUUNNITELMA, YHTEENVETORAPORTTI TEKIJÄ: toimitusjohtaja Timo Saanio varatoimitusjohtaja Saanio&Riekkola Oy TARKASTAJA: JormaAutio projektipäällikkö Saanio & Riekkola Oy HYVÄKSYJÄ: ( n:i (/ Reij;kkO'la toimitusjohtaja Saanio & Riekkola Oy

INSINÖÖRITOIMISTO SAANIO & RIEKKOLA OY SAA TE Timo Saanio SAA TE TYÖRAPORTIN TARKASTAMISESTA JA HYVÄKSYMISESTÄ TILAAJA: TILAUS: Posiva Oy Mikonkatu 5 A HELSINKI 9523//JPS Saanio & Riekkola Oy 974/97 /JPS F ortum Engineering Oy 9665/99/JPS VTT Energia Qa. g,( cx;) YHTEYSHENKILÖT: TkL Jukka-Pekka Salo Dl Reijo Riekkola Dl Tapani Kukkola Dl Heikki Raiko Posiva Oy Saanio & Riekkola Oy F ortum Engineering Oy VTT Energia TYÖRAPORTTI: LOPPUSIJOITUSTILOJEN ESISUUNNITELMA, YHTEENVETORAPORTTI TEKIJÄ: Tapani Kukkola suunnittelupäällikkö F ortum Engineering Oy TARKASTAJA: -. Tapio Laakso suunnittelija F ortum Engineering Oy HYVÄKSYJÄ: up;?ieik johtaja F ortum Engineering Oy

INSINÖÖRITOIMISTO SAANIO & RIEKKOLA OY SAA TE Timo Saanio SAATE TYÖRAPORTIN TARKASTAMISESTA JA HYVÄKSYMISESTÄ TILAAJA: TILAUS: Posiva Oy Mikonkatu 5 A HELSINKI 9523//JPS 974/97 /JPS 9665/99/JPS Saanio & Riekkola Oy F ortum Engineering Oy VTT Energia YHTEYSHENKILÖT: TkL Jukka-Pekka Salo Dl Reijo Riekkola Dl Tapani Kukkola Dl Heikki Raiko Posiva Oy Saanio & Riekkola Oy F ortum Engineering Oy VTT Energia TYÖRAPORTTI: LOPPUSIJOITUSTILOJEN ESISUUNNITELMA, YHTEENVETORAPORTTI TEKIJÄ: Heikki Raiko ryhmäpäällikkö VTT Energia TARKASTAJA: Timo Vieno erikoistutkija VTT Energia HYVÄKSYJÄ: A!-A /. Vori tutkimuspäällikkö VTT Energia

Työ r a p o r t t i 2 - Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti Reijo Riekkola Timo Saanio Tapani Kukkola Heikki Raiko Elokuu 2

Työ r a p o r t t i 2 - loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti Reijo Riekkola, Timo Saanio Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy Tapani Kukkola Fortum Engineering Oy Heikki Raiko VTT Energia Elokuu 2 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

LOPPUSIJOITUSTILOJEN ESISUUNNITELMA, YHTEENVETORAPORTTI TIIVISTELMÄ Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos koostuu maanpinnalle rakennettavasta kapselointilaitoksesta, muista maanpäällisistä tiloista ja syvälle kallioon rakennettavista loppusijoitustiloista. Loppusijoitustiloista on vuosina 999-2 laadittu esisuunnitelma, johon sisältyvät tämä yhteenvetoraportti, tilojen yleiskuvaus, järjestelmäkuvaus sekä tekniset piirustukset. Tilojen tekniset piirustukset ovat tämän raportin liitteenä. Loppusijoitustilojen yleiskuvauksessa on käsitelty loppusijoituksen lähtökohdat, kuvattu seikkaperäisesti loppusijoitustilat ja esitelty sen mahdolliset muunnelmat. Yleiskuvauksessa on käsitelty loppusijoitustilojen koko elinkaari: tutkimustilat, loppusijoitustilojen rakentaminen, käyttö, sulkeminen sekä myös mahdollinen kapseleiden palautettavuus maanpinnalle. Raportissa on käsitelty myös tilojen rakentamisen ja käytön aikaista turvallisuutta. Loppusijoitustilojen järjestelmäkuvaukseen on koottu toimintaperiaatteet ja mitoitus tiloihin rakennettavista lämmitys-, ilmanvaihto-, vesi-, viemäröinti-, sähkö-, valvonta-, kuljetus- ja siirtojärjestelmistä, tunnelitäyteaineen valmistus- ja käsittelylaitteista, palontorjunta- ja pelastusjärjestelmistä sekä korjaus- ja kunnossapitojärjestelmistä. Esisuunnitelmaa täydentävät aihekohtaiset raportit loppusijoitustilojen ja -tekniikan keskeisistä osa-alueista sekä muut esisuunnitelmaa tukevat raportit. A vainsanat: Loppusijoitus, ydin jäte, loppusijoitustila, esisuunnitelma

PRELIMINARY DESIGN FOR THE FINAL REPOSITORY: A SUMMARY ABSTRACT The final repository facility for spent nuclear fuel comprises an encapsulation facility that will be built on the surface, other aboveground premises, and a repository that will be constructed deep in the bedrock. A preliminary design for the final repository was drafted in 999-2, including this summary, a general description of the facilities, a systems description and drawings. The drawings are provided as an annex to this report. The general description of the final repository considers the basic principles of final disposal, describes the final repository in detail and presents the possible variations. The general description deals with the entire life cycle of the final repository: research facilities; the construction, use and elosure of the repository; and tht: possible retrievability of the capsules to the surface. The report also deals with safety during the construction and the use of the facilities. Compiled in the systems description of the final repository are the operating principles and dimensions of the heating, ventilation, water, sewerage, electrical, monitoring, transport and transfer systems, the equipment used to manufacture and process the tunnel backfilling, the fire prevention and rescue systems, and the repair and maintenance systems that will be constructed on the premises. The preliminary design is supplemented by topic-specific reports on the key subareas of the final repository and the technology employed, and other reports that support the preliminary design. Keywords: Final disposal, spent nuclear fuel, final repository, preliminary design

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 2 JOHDANTO... 3 2 LOPPUSIJOITUSTILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET... 4 3 LAITOSPAIKKAVAIHTOEHTOJEN KUVAUS... 5 4 LOPPUSIJOITUSTILOJEN KUVAUS... 6 5 JÄRJESTELMÄT... 9 6 SÄTEILYSUOJELU... 7 HÄIRIÖ- JA ONNETIOMUUSTILANTEET... 2 8 YDINMATERIAALIVALVONTA... ;... 3 9 KÄYTTÖORGANISAATIO... 4 SUUNNITTELU JA LUVITUS... 5 RAKENTAMINEN... 6 2 KÄYTTÖ... 8 3 SULKEMINEN... 2 4 LOPPUSIJOITUSTILOJEN LAAJENNETTAVUUS... 2 5 PALAUTETTAVUUS... 22 6 AIHEKOHTAISET RAPORTIT, ESISUUNNITELMAA TUKEVAT RAPORTIT JA MUUT VIIITEET... 23 6. Aihekohtaiset raportit.... 23 6.2 Esisuunnitelmaa tukevat raportit ja muut viitteet... 24 LIITE : PIIRUSTUKSET... 27 LIITE 2: TILOJEN 3D-KUVAT... 38

2 ESIPUHE Raportti on laadittu Posiva Oy:n tilauksesta T2-ohjelmassa. Posivan yhteyshenkilönä on ollut T2-ohjelman päällikkö TkL Jukka-Pekka Salo. Loppusijoitustilojen yleis- ja kalliorakennussuunnittelusta ovat vastanneet Dl Reijo Riekkola ja Dl Timo Saanio Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy:stä. Loppusijoitustilojen järjestelmien, kapselien siirron ja asennuksen sekä säteilyturvallisuuden suunnittelusta on vastannut Dl Tapani Kukkola Fortum Engineering Oy:stä. Dl Heikki Raiko VTT Energiasta on vastannut loppusijoitustilan lämpöteknisestä mitoituksesta sekä kapselin rakenteeseen, turvallisuusluokitukseen ja ydinmateriaalivalvontaan liittyvistä suunnitelmista. Tilojen suunnitteluun ovat osallistuneet myös Dl Timo Kirkkomäki ja Rkm Ari Gardemeister, joka on laatinut myös liitteenä olevat loppusijoitustilojen suunnitelmapiirustukset ja tehnyt MicroStation 3D-mallin sekä malliin perustuvat kuvat.

3 JOHDANTO Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos koostuu maanpinnalle rakennettavasta kapselointilaitoksesta (Kukkola 999b ), muista maanpäällisistä tiloista (Kukkola 999c) ja syvälle kallioon rakennettavista loppusijoitustiloista. Loppusijoitustilojen vuonna 99 laadittu esisuunnitelma (Salo ym. 99) on saatettu ajan tasalle. Esisuunnitelmaan sisältyy: tämä yhteenvetoraportti, tilojen yleiskuvaus (Riekkola ym. 999), järjestelmäkuvaus (Kukkola 999d) sekä tekniset piirustukset. Esisuunnitelmaa täydentävät aihekohtaiset raportit loppusijoitustilojen ja -tekniikan keskeisistä osa-alueista. Tämän esisuunnitelman yhteenvetoraportin tavoitteena on yhdessä viitteenä olevien raporttien kanssa kuvata loppusijoitustilojen elinkaari lähtien suunnitteluperusteista päätyen loppusijoitustilojen sulkemiseen ja mahdolliseen polttoaineen palauttamiseen maanpinnalle. Tässä yhteenvetoraportissa esitetään viittaukset kaikkiin esisuunnitelmaraportteihin, aihekohtaisiin raportteihin ja muihin esisuunnitelmaa tukeviin raportteihin. Aihekohtaiset raportit ja muut esisuunnitelmaa tukevat raportit on lueteltu luvussa 6.

4 2 LOPPUSIJOITUSTILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Valtioneuvoston (999) päätöksessä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuudesta on esitetty loppusijoitustilojen suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöön ja sulkemiseen liittyviä vaatimuksia. Säteilyturvallisuuskeskus on laatinut ydinvoimalaitoksia koskevia YVL-ohjeita, joita noudatetaan soveltuvin osin. Yksityiskohtaisia määräyksiä loppusijoituksen turvallisuudesta antaa Säteilyturvallisuuskeskus. Loppusijoitustilojen suunnittelun lähtökohtana käytettävään polttoainemäärään ja sovellettavaan loppusijoitustekniikkaan liittyvät suunnitteluvaatimukset on esitetty työraportissa 99-46 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus (Riekkola ym. 999) luvussa 2. Loppusijoitettavaksi polttoainemääräksi perustapauksessa (P) oletetaan nykyisten ydinvoimalaitosten 4 vuoden aikana tuottama käytetty polttoaine. Loppusijoitustilojen suunnittelussa huomioidaan perustapauksen lisäksi varaus (Y), joka aiheutuisi nykyisten laitosten käytön jatkamisesta 2 vuodella sekä tapaus (U), jossa edellä mainitun lisäksi oletetaan kahden uuden 5 MWe voimalaitoksen käynnistyminen aikaisintaan vuonna 2 ja käyttö 6 vuoden ajan. Lähtökohtana suunnittelussa on tilojen sijoitus 4-7 metrin syvyyteen. Suunnitteluvaatimuksissa on korostettu tilaratkaisujen joustavuutta mahdollisille muutoksille, jotka voivat johtua mm. kallioperäolosuhteista, sijoitettavasta polttoainemäärästä tai aikataulujen muutoksista. Loppusijoitustilojen jätjestelmiin liittyviä suunnitteluperusteita on käsitelty järjestelmiä koskevassa raportissa (Kukkola 999d). Suomen rakentamismääräyskokoelmaa (Ympäristöministeriö) ja kaivosten turvallisuusmääräyksiä (Kauppa- ja teollisuusministeriö 975) noudatetaan soveltuvin osin, soveltamistapaja laajuus määritellään osana tilojen yksityiskohtaisempaa suunnittelua.

5 3 LAITOSPAIKKAVAIHTOEHTOJEN KUVAUS Loppusijoitustilat ja maanpäällinen kapselointilaitos rakennetaan loppusijoituspaikalle, joka valitaan vuoden 2 loppuun mennessä. Yksityiskohtaisissa sijoituspaikkatutkimuksissa on ollut mukana neljä vaihtoehtoista aluetta;.eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty (kuva 3- ). Keväällä 999 Posiva on hakenut periaatepäätöstä loppusijoituslaitoksen sijoittamiseksi Eurajoen Olkiluotoon. Mikäli Olkiluoto suoritettavien jatkotutkimusten perusteella tai jostakin muusta syystä osoittautuisi myöhemmin soveltumattomaksi loppusijoituslaitoksen sijoittamiselle, on ensisijaiseksi varapaikaksi esitetty Loviisan Hästholmenia. Mikäli sijoituspaikaksi valitaan Olkiluoto tai Hästholmen, voivat loppusijoitustilat sijaita joko suoraan kapselointilaitoksen alapuolella tai noin - 2 km etäisyydellä laitoksesta. Jälkimmäisessä tapauksessa kapselointilaitos rakennettaisiin KP A-varaston yhteyteen. Tutkimuspaikkojen kallioperän ominaisuudet on esitelty yksityiskohtaisesti aluekohtaisissa paikkaraporteissa (Anttila ym. 999a - 999d). Loppusijoitustilojen rakennettavuuteen liittyvät piirteet on puolestaan käsitelty aluekohtaisissa kallioluokitusraporteissa (Äikäs ym. 999a- 999d). Kuva 3-. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen tutkimuspaikat Suomessa.

6 4 LOPPUSIJOITUSTILOJEN KUVAUS Kuvaus loppusijoitustilojen perusratkaisusta, sen muunnelmista, tilaratkaisuista ja rakenteista on esitetty työraportin 99-46 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus (Riekkola ym. 999) luvuissa 3 ja 4. Kuvassa 4- on perusratkaisu muodossa, jossa tunilelit on sijoitettu noin2m pituisina säännöllisesti toisiinsa nähden olettaen, että tämä olisi kallioperäominaisuuksien puolesta mahdollista. Perusratkaisun piirustukset ovat tämän raportin liitteenä. Loppusijoitustilojen louhintatilavuudet P-tapauksen jätemäärälle on esitetty taulukossa 4-, sijoitussyvyydeksi on oletettu 5 m ja sijoitusreikäväliksi 8 m. Loppusijoitettavaksi polttoainemääräksi perustapauksessa (P) oletetaan nykyisten ydinvoimalaitosten 4 vuoden aikana tuottama käytetty polttoaine. Perusratkaisu on joustavasti muunneltavissa kallioperän ominaisuuksien mukaan. Keskustunneli voi kiertävän lenkin sijasta olla vain tunneli, joka yhdistää eri puolella sijoitustunneleita olevat kuiluryhmät toisiinsa (kuva 4-2). Sijoitustunnelit voivat toisaalta sijaita myös useammassa kuin yhdessä tasossa. Esimerkki kaksikerrosratkaisusta on esitetty kuvassa 4-3. Taulukko 4-. Loppusijoitustilojen laajuustiedot, P-tapauksenjätemäärä, sijoitussyvyys 5 m, reikäväli 8 m. Työkuilu Tutkimusperät S ij oi tustunneli t S ij oi tusreiät Keskustunneli Lastauspaikat Käyttö- ja käytöstäpoistojätehalli Työkuilun alapäähän liittyvät tilat Tunneli kapselikuilulle Henkilökuilun alapäähän liittyvät tilat Henkilökuilu Kapselikuilu Yhteensä 27 78 2 29 2 24 77 73 78 83 3 73 23 22 76 4 2 85 7 398 5

7,,....... :::.-. :....,,,,.,..... '.'. :. :: : :: : : : : : : : : J.. :. : :::::: :!:: :...,.... : : ',', ',',' :: :,,',','.'','.',',','''',,',',', '.',.,... -- II :. ::: ::::,',',',,,,,,,,, llllllllllfll,,;.., -,,,...,,, ',',',,,,,',',',',, '... ::,,,, ',IIlla,',,, '-'... : : ' '.' :','',',,''" \','''''.:::::lllrlrlr','iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiij,l,ii,, ''l...,...,,, -..' -....., ' II'" '' IIJ lj lt,, II,. IIIJ IIIIIJ ' Kuva 4-. Loppusijoitustilojen perusratkaisu noin 4 kapselia varten. Kuva 4-2. Loppusijoitustilojen perusratkaisun muunnelma, jossa keskustunneli yhdistää eri puolilla sijoitustunneleita olevat kuiluryhmät.

Kuva 4-3. Esimerkki loppusijoitustilojen kaksikerrosratkaisusta. 8

9 5 JÄRJESTELMÄT Loppusijoitustiloihin on suunniteltu rakennettavaksi seuraavat järjestelmät: lämmitysjärj estelmä, ilmanvaihtoj ärj estelmä, vesij ärj estelmä, viemäröintij ärj estelmä, sähköj ärj estelmät, valvontajärjestelmät, kuljetus- ja siirtojärjestelmät, tunnelitäyteaineen valmistus- ja käsittelylaitteet, palontorjunta-ja pelastusjärjestelmät sekä korjaus- ja kunnossapitojärjestelmät Järjestelmien toimintaperiaatteet ja mitoitus on koottu työraportteihin 99-67 Loppusijoitustilan järjestelmät (Kukkola 999d), 98-75 Loppusijoituslaitoksen vesihuollon yleissuunnitelma (Niini ym. 998) ja 99-4 Loppusijoituslaitoksen sähkönsyöttöjärjestelmien kuvaus (Tuominen 999).

----------------------------------------------- ----- --- 6 SÄTEILYSUOJELU Loppusijoituslaitoksen käytöstä ei saa aiheutua työntekijöiden tai väestön terveyttä vaarantavia säteilyhaittoja, eikä vahinkoa ympäristölle tai omaisuudelle. Loppusijoituslaitos ja sen käyttö tulee suunnitella siten, että laitoksen käytön ollessa häiriötöntä, radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön jäävät merkityksettömän pieniksi; odotettavissa olevien käyttöhäiriöiden seurauksena väestön eniten altistuville yksilöille aiheutuva efektiivinen vuosiannos ei ylitä arvoa, millisievertiä (msv); sekä oletetun onnettomuuden seurauksena väestön eniten altistuville yksilöille aiheutuva efektiivinen vuosiannos ei ylitä arvoa msv. Raja-arvoja sovellettaessa ei oteta huomioon säteilyannoksia, jotka aiheutuvat loppusijoituslaitoksen maanalaisten tilojen kiviaineksesta ja pohjavedestä vapautuvista luonnon radioaktiivisista aineista (Valtioneuvosto 999). Säteilyannoksille asetettujen vaatimusten täyttymiseen liittyvät seikat normaalikäytössä sekä häiriö- ja onnettomuustilanteissa on esitetty tämän raportin luvussa 7 Häiriö- ja onnettomuustilanteet Loppusijoitustilan tilat on fyysisesti ja hallinnollisesti jaettu kahteen eri osaan. Valvomaton alue muodostuu tunneliston siitä osasta, jossa loppusijoitustoimintaa ei vielä suoriteta, sekä työkuilusta. Niin sanotun valvonta-alueen puolestaan muodostaa se alue, jossa radioaktiivisia aineita (kapseleissa) siirretään tai säilytetään. Valvonta-alue alkaa kapselointilaitoksesta, jatkuu kapselikuiluna ja päätyy loppusijoitustilan niihin osiin, jossa kapselia kuljetetaan. Valvonta- ja valvomattoman alueen raja on keskustunnelissa siinä kohdassa, missä kulloinkin on rakenteilla ja käytössä olevien loppusijoitustunnelien raja. Raja siis siirtyy loppusijoituksen edetessä. Loppusijoitustiloissa on seuraavat valvontajärjestelmät: säteilyvalvonta, kulunvalvonta, TV-valvonta, vuotovesien valvonta ja ilman radonpitoisuuden valvonta. Säteilyvalvonnan tarkoitus on mitata ja valvoa loppusijoitustilan ilman aktiivisuutta, henkilöstön kontaminoitumista sekä säteilyannoksia. Valvonta-alueen poistoilman aktiivisuus mitataan. Henkilöstön kontaminoitumista valvotaan ja annokset rekisteröidään valvonta-alueen rajalla. Kulunvalvonnan tarkoituksena on lisäksi olla selvillä siitä, keitä henkilöitä loppusijoitustiloissa kullakin hetkellä on. Lisäksi järjestetään TV -valvonta siihen loppusijoitustunneliin, jossa kapseleita asennetaan reikään. Loppusijoitustilaan tulevien vuotovesien määrää ja radioaktiivisuutta mitataan. Loppusijoitustilan ilman radonpitoisuutta mitataan (Riekkola ym. 999). Loppusijoitustilojen säteilysuojeluun liittyvät seikat on kuvattu työraportissa 99-67 Loppusijoitustilan järjestelmät (Kukkola 999d) luvussa 7. ja yhteenveto loppusijoitustilojen osalta työraportissa 99-46 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus (Riekkola ym. 999) luvuissa 5 ja. Arvioita radonpitoisuuksista eri tutkimusalueille rakennetuissa loppusijoitustiloissa on esitetty Säteilyturvakeskuksen laatiman työraportin 98-62 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksesta ympäristöön pääsevän luonnon radankaasun aiheuttamat säteilyannokset (Vesterbacka & Arvela 998) luvussa 3. Todennäköisimmillä radonlähteiden voimakkuuksilla normaaleissa työoloissa sallittava radonpitoisuus alitetaan loppusijoi-

tustilojen suunnitellulla ilmanvaihtojärjestelmällä. Tiloista ilmanvaihdon mukana ympäristöön pääsevät radonin aiheuttamat säteilyannokset ovat niin pieniä, että niitä on lähes mahdotonta erottaa ulkoilman normaalista radonpitoisuudesta.

2 7 HÄIRIÖ- JA ONNETTOMUUSTILANTEET Loppusijoitustilojen rakentamisen ja käytön aikaiset turvallisuusnäkökohdat häiriö- ja onnettomuustilanteineen on koottu työraporttiin 2-9 Loppusijoitustilojen rakentamisen ja käytön aikainen työturvallisuus (Autio ym. 2) ja työraportin 99-46 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus (Riekkola ym. 999) lukuun. Raporteissa on käsitelty myös tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyperiaatteita. Ehkäisy perustuu turvallisuusnäkökohtien huomioimiseen tilojen teknisessä suunnittelussa sekä hallinnollisessa toimintaohjeiden määrittelyssä. Häiriöllä tarkoitetaan turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa, jonka arvioidaan sattuvan keskimäärin harvemmin kuin kerran vuodessa, mutta jolla on huomattava todennäköisyys sattua ainakin kerran laitoksen käyttöaikana. Onnettomuus tarkoittaa turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa, jolla on vain vähäinen todennäköisyys sattua laitoksen käyttöaikana. Mahdolliset häiriö- ja onnettomuustilanteet on määritelty päästö- ja annoslaskentaa varten työraportissa 99-7 Loppusijoituslaitoksen normaalikäytön, käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden määritys päästä- ja annoslaskentaa varten (Kukkola 999a). Em. raportissa esitettyihin tehtävä- ja työntekijäkohtaisiin työskentelyaikoihin perustuen on säteilyannoksille asetettujen vaatimusten täyttymistä tutkittu raportissa POSIV A 99-6 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen normaalikäytön, käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteidt!n aiheuttamien säteilyannosten arviointi (Rossi ym. 999). Laskentatulokset osoittavat, että normaalikäytössä ympäristön säteilyannokset jäävät merkityksettämän pieniksi eli alle mikrosievertin vuotta kohden. Myös häiriö- ja onnettomuustilanteissa annokset jäävät viranomaisrajojen alle (Rossi ym. 999).

3 8 YDINMATERIAALIVALVONTA Ydinmateriaalivalvontaa loppusijoitustiloissa on käsitelty työraportissa 99-46 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus (Riekkola ym. 999) luvussa 5. Valvonnasta on annettu määräyksiä YVL 6. -ohjeessa. Valvonnan toteuttamisen menetelmiä ja periaatteita ovat: - laitoksen suunnittelutietojen ja suunnitellun toiminnan sekä toteutuksen vastaavuuden valvonta (Design Information Verification, DIV) - ydinmateriaalin kirjanpito koko polttoainekierron ajan (Accountancy) - ydinpolttoaineen jatkuva fyysinen suojaus ja valvonta häviämisen tai sekaantumisen estämiseksi (Containment and Surveillance, C/S) - ainettarikkomattomat määritykset polttoaineen määrän ja laadun todentamiseksi (Nondestructive Assay, NDA). Valvonta tapahtuu ydinmateriaalin kirjanpidolla sekä visuaalisilla ja teknisillä valvontaja rekisteröintimenetelmillä polttoaineen loppusijoitusprosessin kaikissa vaiheissa. Loppusijoitustilan osalta tämä valvonta tarkoittaa henkilöiden ja materiaalien tavanomaisen kulunvalvonnan lisäksi automaattista säteilynvalvontaa kaikkien loppusijoitustilaan johtavien reittien varrella.

4 9 KÄYTTÖORGANISAATIO Koko loppusijoituslaitoksella työskentelee käyttövaiheessa omaa henkilökuntaa yhteensä noin 2 henkilöä. Tämän lisäksi käytetään ulkopuolisia urakoitsijoita esimerkiksi tunneleiden louhintaan, louheen murskaukseen ja erilaisiin huolto- ja palvelutehtäviin. Loppusijoitustilojen käyttötehtävissä työskentelee keskimäärin 2 työntekijää (Riekkola ym. 999). Loppusijoituksen valmisteluun osallistuu 3 henkilöä, loppusijoitusreikien sulkemiseen 2 henkilöä, erilaiseen valvontaan 3 henkilöä, koneiden ja laitteiden kunnossapitoon 2 henkilöä ja sijoitustunneleiden täyttöön keskimäärin 2 henkilöä. Kapselien siirtoon ja reikään asentamiseen osallistuu lisäksi 3 henkilöä ja loppusijoituspäällikkö työkuilukonttorin organisaatiosta (Kukkola 999c ). Sijoitustunneleiden louhintaaja sijoitusreikien porausta tehdään myös tilojen käyttövaiheessa. Töitä voidaan tehdä yhtäjaksoisesti tai määräajoin. Mikäli sijoitustunneleita louhitaan esim. 8 tunnelia kerrallaan, kestää louhinta noin vuoden ja louhintaurakka toistuu noin joka kolmas tai neljäs vuosi. Koko tilojen käyttöajalle tasattuna työllistävät louhintaan ja sijoitusreikien poraukseen liittyvät tehtävät arviolta 8 henkilöä (Riekkola ym. 999).

5 SUUNNITTELU JA LUVITUS Lähtökohtana loppusijoitustilojen suunnittelussa on ollut, että loppusijoitusalueelle rakennetaan maanalaiset tutkimustilat ennen varsinaista loppusijoitustilojen rakennusvaihetta. Kulkuyhteys maanpinnalta tutkimustiloihin voi olla esim. kuilu, vinotunneli tai niiden yhdistelmä (Riekkola ym. 999). Tutkimustilojen suunnittelu jatkuu 2-luvun alussa, jotta luodaan valmiudet tilojen rakentamiseen vuoden 24 paikkeilla. Loppusijoitustilojen suunnittelu jatkuu 2-luvulla tarkentuen vähitellen kallioperätietojen täsmentyessä ja toteutusajankohdan lähestyessä. Tiloista laaditaan ensin luonnossuunnitelmat, sitten pääpiirustukset ja lopuksi tarjouspyyntöasiakirjat Tilojen rakentaminen aloitetaan 2-luvun alkupuolella. Kalliorakennushankkeiden luonteen mukaisesti tehdään osa lopullisista suunnitelmista vasta yhtäaikaisesti tilojen rakentamisen kanssa, esim. lujitussuunnitelmat. Rinnan tilojen suunnittelutyön kanssa on valmisteltava loppusijoitukseen liittyvää kaavoitusta sekä haettava tarvittavat luvat. Loppusijoitustilat vaativat ydinenergialain mukaiset rakentamis- ja käyttöluvat. Rakentamislupaa haettaessa on mm. alueen kaavoituksen oltava valmiina samoin kuin yksityiskohtaisten suunnitelmien. Ennen laitoksen käyttöönottoa on sille haettava käyttö lupa. Ydinenergialain mukaisten lupien lisäksi tilat vaativat ympäristöllisiä lupia, mm. rakennusluvan. Tulkinnanvaraisempi on kysymys tutkimustilojen vaatimasta rakennusluvasta (Grönlund ym. 997).

6 RAKENTAMINEN Loppusijoitustilojen rakentaminen käynnistyy 2-luvun alkupuolella. Rakentamisvaiheen työt ajoitetaan siten, että tilat voidaan ottaa käyttöön vuonna 22. Suurimpia rakennustöitä ovat louhinta-, lujitus- ja tiivistystyöt, rakennustekniset työt, järjestelmien asennustyöt ja sijoitusreikien poraus. Osa rakennustöistä tehdään vasta loppusijoitusvaiheessa, vuoden 22 jälkeen. Käyttöönottovaiheessa tilat ovat muutoin valmiit, mutta sijoitustunneleita on tällöin louhittu vasta kymmenkunta, joista osa on valmiiksi rakennettu kapselien loppusijoitusta varten. Muilta osin sijoitustunnelit louhitaan ja rakennetaan vasta loppusijoitusvaiheen aikana. Kuvassa - on esitetty loppusijoitustilojen laajuus hankkeen eri vaiheissa. Tunneleiden louhinta tehdään perinteisellä poraus-räjäytysmenetelmällä. Tilojen rakentaminen on esitetty työraportissa 2-7 Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen (Saanio & Kokko 2) sekä 99-46 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus (Riekkola ym. 999) luvussa 7. Rakennusvaiheen louhinta- ja lujitustöistä on lisäksi laadittu tarkempi kuvaus työraportissa 98-47 Rakennusvaiheen louhinta-, lujitusja tiivistystyöt (Tolppanen & Kokko 998b ). Tutkimusten ( Ahokas & Sailasmaa 998) perusteella tilojen louhiminen alentaa pohjaveden pintaa tilojen lähialueella, mutta pohjaveden alenemasta ei ole haittaa alueen kasvillisuudelle. Myös mekaanisten louhintamenetelmien käyttämistä loppusijoitustiloissa on tutkittu (Lislerud 997). Räjähdystarvikkeiden käyttöön liittyvät asiat on koottu työraporttiin 98-4 Räjähdystarvikkeiden käyttö, varastointi ja kuljetus käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen louhinnassa (Tolppanen & Kokko 998a) ja louhitun kiven käyttöön liittyvät asiat työraporttiin (Tolppanen 998).

7.. : '''......,,,,,,II,...,',',',,......,,, A,,,,, ''ltt.'.''.'.' ''''".. ltl II - ::::,\' ''.','. : :'.'.'.'//... llt\\',.......,,,...,,,... B Kuva -. Loppusijoitustilat A) käyttöönottovaiheessa, B) kun tiloja on käytetty noin 5 vuotta ja C) käyttövaiheen lopussa.

8 2 KÄYTTÖ Käyttövaiheessa kapseloitu polttoaine asennetaan sijoitusreikiin. Kapselit siirretään hissillä kapselointilaitokselta loppusijoitustasolle ja edelleen kapselinsiirtoajoneuvolla sijoitusreikään. Sijoitusreikään on jo valmiiksi asennettu kapselin alle ja sivuille tuleva bentoniittivuoraus. Kapselin asennuksen jälkeen asennetaan myös kapselin päälle hentoniittilohkot Käytettävien hentoniittilohkojen koko optimoidaan tarkemmin käytettävän valmistustekniikan ja asennustekniikan perusteella. Kapselien asennus aloitetaan tunnelin perältä ja tunneli täytetään jaksottain asennettujen kapselien osuudelta (Riekkola ym. 999). Täyttömateriaali sekoitetaan loppusijoitustasolla, täyttömateriaalin valmistukseen ja täyttötekniikkaan liittyvät asiat on käsitelty työraportissa 99-75 Loppusijoitustunneteiden täyttötekniikka (Kirkkomäki 999). Kun sijoitustunneli on kokonaan täytetty, rakennetaan tunnelin suulle betonista sulkurakenne estämään täyttömateriaalin paisuminen Ja täyttömateriaalin hienoaineksen kulkeutuminen keskustunneliin (Haaramo 999). Kapselien asennukseen liittyvää työtä tehdään samanaikaisesti neljässä tunnelissa eli kahdessa tunneliparissa. Kapselien asennus aloitetaan kapselikuilua lähinnä olevista tunneleista eli ensimmäisessä ja toisessa tunneli parissa. Kolmannessa ja neljännessä tunneliparissa rakennetaan reikien kohdalle tulevia betonikauluksia sekä porataan sijoitusreikiä. Viidennessä. valmiiksi louhitussa tunneliparissa tehdään tunnelin karakterisointiin liittyviä töitä. Näin loppusijoitus etenee rinnan sijoitusreikien porauksen kanssa kapselikuilulta alkaen kohti työkuilua. Töiden etenemisen periaate on esitetty kuvassa 2- (Riekkoa ym. 999). Kapselointilaitoksen aktiiviset käyttöjätteet sijoitetaan käyttövaiheessa niitä varten rakennettuun loppusijoitussyvyydellä olevaan käyttö- ja käytöstäpoistojätehalliin. Arvio kertyvistä jätteistä on esitetty työraportissa 2-5 Kapselointilaitoksessa syntyvät ydinjätteet (Kukkola 2b ). Loppusijoitustilojen käyttövaiheen toiminnoista on laadittu kuvaus työraportissa 2-4 Loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus (Kukkola 2a). Kapselin siirtoajoneuvon esisuunnitelma on esitetty työraportissa 97-29e Equipment for deployment of canisters with spent nuclear fuel and bentonite buffer in vertical holes (Henttonen & Suikki 997). Suolaisen pohjaveden vaikutusta täyttömateriaalin ominaisuuksiin on kuvattu Posiva-raportissa 98- Bentonite swelling pressure in strong NaC! solutions. Correlation of model calculations to experimentally determined data (Kamland 998). Loppusijoitustoiminta on tiivistetysti kuvattu myös työraportin 99-46 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus (Riekkola ym. 999) luvussa 8.

9 PORAUKSEN VALMISTELU SIIRRETTÄVÄ VALVONTA-ALUEEN RAJA LOUHINNAN SUOJASEINÄ TÄYTETTY LOPPUSIJOITUSTUNNELI Kuva 2-. Loppusijoituksen ja tilojen louhinnan samanaikainen toteuttaminen.

2 3 SULKEMINEN Sulkemisvaiheessa loppusijoitustilat täytetään kaikilta osiltaan ja tiloihin rakennetaan pohjaveden virtausta pienentävät sulkurakenteet sekä tiloihin tahattoman tunkeutumisen estävät rakenteet. Käytönaikaiset rakenteet lukuunottamatta virtausesteiksi rakennettuja sulkuja tai tulppia puretaan tiloista sulkemisvaiheessa. Sen jälkeen alatasolla olevat tilat sekä kuilut täytetään murskeella ja bentoniitilla. Sijoitustunnelit on täytetty jo käyttö vaiheessa. Loppusijoitustilojen sulkemistekniikka on esitetty työraportissa 2-7 Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen (Saanio & Kokko 2) ja 99-46 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus (Riekkola ym. 999) luvussa 9. Ennen loppusijoitustilojen sulkemista kapselointilaitoksen purkamisessa syntyneet aktiiviset jätteet sijoitetaan loppusijoitustiloissa olevaan käyttö- ja käytöstäpoistojätehalliin. Arvio kertyvistä jätteistä on esitetty työraportissa 2-5 Kapselointilaitoksessa syntyvät ydinjätteet (Kukkola 2b ).

2 4 LOPPUSIJOITUSTILOJEN LAAJENNETTAVUUS Loppusijoitustilojen laajuus määräytyy sijoitettavan jätemäärän ja suunnitteluratkaisun perusteella. Suunnittelun perustapauksena oletetaan, että nykyisiä reaktoreita käytetään 4 vuotta ja uusia reaktoreita ei oteta käyttöön. Loppusijoitustilojen laajennustarve syntyy, jos nykyisiä reaktoreita käytetään oletettua pidempään tai otetaan käyttöön uusia reaktoreita. Laajennus voidaan toteuttaa vaihtoehtoisin ratkaisuin, esim. sijoittamalla tilat kahteen tai useampaan kerrokseen, laajentamalla olemassa olevia sijoitustunneliryhmiä tai rakentamalla uusia erillisiä sijoitustunneliryhmiä. Jos tiloja laajennetaan, ei kerralla auki oleva kalliotilavuus merkittävästi kasva. Esisuunnittelun yhteydessä suurin tarkasteltava tilavuus on vastannut nykyisten neljän ja kahden uuden laitosyksikön 6 vuoden käytön aikana syntyvää käytettyä polttoainetta. Tilojen laajennettavuutta on käsitelty työraportin 99-46 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus luvussa 4.6 (Riekkola ym. 999).

22 5 PALAUTETTAVUUS Tilojen suunnittelussa varaudutaan siihen, että kapselit voidaan ottaa takaisin loppusijoitustiloista maanpinnalle sekä tilojen käyttövaiheessa että vielä sulkemisvaiheen jälkeenkin. Loppusijoitustilojen suunnitelma sisältää piirteitä, jotka edesauttavat myöhempää kapselien palauttamista. Käytetty polttoaine kapseloidaan massiivisiin kupari-rautakapseleihin, jotka ovat mekaanisesti lujia ja hyvin pitkäikäisiä. Kallioon louhitut tilat ovat kokemusten perusteella hyvin pitkäikäisiä ja tilojen myöhempi aukikaivaminen on teknisesti mahdollista (Saanio & Raiko 999). Kapselien palautustekniikka koostuu tilojen aukaisusta, sijoitusreiän aukaisusta ja kapselin poistosta. Tilojen aukaisussa voidaan käyttää betonirakenteiden purkutöissä ja maanrakennustöissä käytettyjä menetelmiä, sijoitusreikien bentoniitin poistoon on kehitetty suolavedellä liuottamiseen perustuvaa tekniikkaa. Kapselin poisto reiästä tehdään samoin menetelmin kuin kapselin laskeminen reikään. Palautustekniikka eri vaiheissa on esitetty tarkemmin työraportissa 99-2 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus (Saanio & Raiko 999).

23 6 AIHEKOHTAISET RAPORTIT, ESISUUNNITELMAA TUKEVAT RA PORTIT JA MUUT VIITTEET 6. Aihekohtaiset raportit Autio, J., Rantanen, L., Riekkola, R. & Saanio, T. 2. Loppusijoitustilojen rakentamisen ja käytön aikainen työturvallisuus. Työraportti 2-9. Posiva Oy, Helsinki. Haaramo, M. 999. Sijoitustunneteiden sulkurakenteiden rakennesuunnittelu. Työraportti 99-7. Posiva Oy, Helsinki. Henttonen, V. & Suikki, M. 997. Equipment for deployment of canisters with spent nuclear fuel and bentonite buffer in vertical holes. Working Report-97-29e. Posiva Oy, Helsinki. Johansson, E. & Rautakorpi, J. 2. Rock mechanics stability at Olkiluoto, Hästholmen, Kivetty and Romuvaara. Raportti POSIV A 2-2. Posiva Oy, Helsinki. Kirkkomäki, T. 999. Loppusijoitustunneleiden täyttötekniikka. Työraportti 99-75. Posiva Oy, Helsinki. Kukkola, T. 999a. Loppusijoituslaitoksen normaalikäytön, käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden määritys päästö- ja annoslaskentaa varten. Työraportti 99-7. Posiva Oy, Helsinki. Kukkola, T. 2a. Loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus. Työraportti 2-4. Posiva Oy, Helsinki. Raiko, H. & Salo, J-P. 999. Design report of the disposal canister for twelve fuel assemblies. Raportti POSIV A 99-8. Posiva Oy, Helsinki. Rossi, J., Raiko, H., Suolanen, V. & IIvonen, M. 999. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen normaalikäytön, käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden aiheuttamien säteilyannosten arviointi. Raportti POSIV A 99-6. Posiva Oy, Helsinki. Saanio, T. & Raiko, H. 999. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus. Työraportti 99-2. Posiva Oy, Helsinki. Saanio, T. & Kokko, M. 2. Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen. Työraportti 2-7. Posiva Oy, Helsinki. Tolppanen, P. 998. Louhitun kivenkäyttökohteet ja murskaus. Työraportti 98-4. Posiva Oy, Helsinki.

24 Tolppanen, P. & Kokko, M. 998a. Räjähdystarvikkeiden käyttö, varastointi ja kuljetus käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen louhinnassa. Työraportti 98-4. Posiva Oy, Helsinki. Tolppanen, P. & Kokko, M. 998b. Rakennusvaiheen louhinta-, lujitus- ja tiivistystyöt Työraportti 98-47. Posiva Oy, Helsinki. 6.2 Esisuunnitelmaa tukevat raportit ja muut viitteet Ahokas, H. & Sallasmaa,. 998. Kalliotilojen vaikutus pohjaveden pinnankorkeuteen ja kasvillisuuteen. Työraportti 98-73. Posiva Oy, Helsinki. Anttila, P., Aho kas, H., Front, K., Hinkkanen, H., Johansson, E., Paulamäki, S., Riekkola, R., Saari, J., Saksa, P., Snellman, M., Wikström, L. & Öhberg, A. 999a. Final disposal of spent nuclear fuel in Finnish bedrock - Hästholmen site report. POSIV A 99-8. Posiva Oy, Helsinki. Anttila, P., Ahokas, H., Front, K., Heikkinen, E., Hinkkanen, H., Johansson, E., Paulamäki, S., Riekkola, R., Saari, J., Saksa, P., Snellman, M., Wikström, L. & Öhberg, A. 999b. Final disposal of spent nuclear fuel in Finnish bedrock - Kivetty site report. PO SIV A 99-9. Posiva Oy, Helsinki. Anttila, P., Aho kas, H., Front, K., Hinkkanen, H., Johansson, E., Paulamäki, S., Riekkola, R., Saari, J., Saksa, P., Snellman, M., Wikström, L. & Öhberg, A. 999c. Final disposal of spent nuclear fuel in Finnish bedrock - Olkiluoto site report. POSIV A 99-. Posiva Oy, Helsinki. Anttila, P., Aho kas, H., Front, K., Hinkkanen, H., Johansson, E., Paulamäki, S., Riekkola, R., Saari, J., Saksa, P., Snellman, M., Wikström, L. & Öhberg, A. 999d. Final disposal of spent nuclear fuel in Finnish bedrock - Romuvaara site report. POSIV A 99-. Posiva Oy, Helsinki. Crawford, M. & Wilmot, R. 998. Normal evolution of a spent fuel repository at the candidate sites in Finland. Raportti POSIVA 98-5. Posiva Oy, Helsinki. Grönlund, S., Saarlo, A., Toivanen, S., Huhtinen, T., Niemelä, S., Kaakkolahti, T. & Sario, J. 997. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen vaatimat ilmoitukset, suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset. Työraportti 97-55. Posiva Oy, Helsinki. Kamland,. 998. Bentonite swelling pressure in strong NaCl solutions. Correlation of model calculations to experimentally determined data. Raportti POSIV A 98-. Posiva Oy, Helsinki. Kauppa- ja teollisuusministeriö 975. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kaivosten turvallisuusmääräyksistä, N :o 92.

25 Kukkola, T. 999b. Kapselointilaitoksenja -prosessin kuvaus. Työraportti 99-29. Posiva Oy, Helsinki. Kukkola, T. 999c. Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus. Työraportti 99-3. Posiva Oy, Helsinki. Kukkola, T. 999d. Loppusijoitustilan järjestelmät. Työraportti 99-67. Posiva Oy, Helsinki. Kukkola, T. 2b. Kapselointilaitoksessa syntyvät ydinjätteet Työraportti 2-5. Posiva Oy, Helsinki. LaPointe, P. & Cladouhos, T. 999. An overview of a possible approach to calculate rock movements due to earthquakes at Finnish nuclear waste repository sites. Raportti POSIV A 99-2. Posiva Oy, Helsinki. Lislerud, A. 997. Principles of Mechanical Excavation. Raportti POSIV A 97-2. Posiva Oy, Helsinki. LT-Konsultit Oy 998. Loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutuksia. Työraportti 98-74. Posiva Oy, Helsinki. Niini, S., Halenius, L. & Myllyvirta,. 998. Loppusijoituslaitoksen vesihuollon yleissuunnitelma Romuvaaran ja Kivetyn tutkimusalueille. Työraportti 98-75. Posiva Oy, Helsinki. Riekkola, R., Saanio, T., Autio, J., Raiko, H. & Kukkola, T. 999. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus. Työraportti 99-46. Posiva Oy, Helsinki. Salo, J.-P., Pöllänen, L., Riekkola, R., Saanio, T. & Kukkola, T. 99. KPA-loppusijoitustilat. Esisuunnitelma. Teollisuuden Voima Oy (TVO), Helsinki. Tuominen, J. 999. Loppusijoituslaitoksen sähkönsyöttöjärjestelmien kuvaus. Työraportti 99-4. Posiva Oy, Helsinki. Valtioneuvosto 999. Valtioneuvoston päätös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuudesta, 4 78/99. Vesterbacka, K. & Arvela, H. 998. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksesta ympäristöön pääsevän luonnon radankaasun aiheuttamat säteilyannokset. Työraportti 98-62. Posiva Oy, Helsinki. Vieno, T. & Nordman, H. 999. Safety assessment of spent fuel disposal in Hästholmen, Kivetty, Olkiluoto and Romuvaara- TILA-99. Raportti POSIVA 99-7. Posiva Oy, Helsinki.

26 Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma (RakMK). Äikäs, K. (toim.), Hagros, A., Johansson, E., Malmlund, H., Sievänen, U., Ahokas, H., Heikkinen, E., Jääskeläinen, P., Ruotsalainen, P. & Saksa, P. 999a. Hästholmenin kallioperän luokittelu loppusijoitustilojen rakennettavuuden kannalta. Työraportti 99-73. Posiva Oy, Helsinki. Äikäs, K. (toim.), Hagros, A., Johansson, E., Malmlund, H., Sievänen, U., Ahokas, H., Heikkinen, E., Jääskeläinen, P., Ruotsalainen, P. & Saksa, P. 999b. Kivetyn kallioperän luokittelu loppusijoitustilojen rakennettavuuden kannalta. Työraportti 99-65. Posiva Oy, Helsinki. Äikäs, K. (toim.), Hagros, A., Johansson, E., Malmlund, H., Sievänen, U., Tolppanen, P., Ahokas, H., Heikkinen, E., Jääskeläinen, P., Ruotsalainen, P. & Saksa, P. 999c. Olkiluodon kallioperän luokittelu loppusijoitustilojen rakennettavuuden kannalta. Työra-. portti 99-55. Posiva Oy, Helsinki. Äikäs, K. (toim.), Hagros, A., Johansson, E., Malmlund, H., Sacklen, N., Sievänen, U., Tolppanen, P., Ahokas, H., Heikkinen, E., Jääskeläinen, P., Ruotsalainen, P. & Saksa, P. 999d. Romuvaaran kallioperän luokittelu loppusijoitustilojen rakennettavuuden kannalta. Työraportti 99-59. Posiva Oy, Helsinki.

27 LIITE : PIIRUSTUKSET SAANIO & RIEKKOLA OY aaja POSIVAOY Piirustuslaji LUONNOSPIIRUSTUS PIIRUSTUSLUETTELO l"onoe KPA-LOPPUSIJOITUSTILA Luettelon laatija ja viim. muutos pvm. Sivu Työnumero Ari Gardemeister 3.5.2 () 552 Pur.nro IJUOkS. Purustuksen ssalto Pvm. IPurt. Suunn. IVumenen nro ja mittakaavat muutos POHJAPIIRUSTUS 3.5.2 AG :5 2 APUTILAT JA TYÖKUILUN ALAPÄÄ 3.5.2 AG :2 VALVONTA-ALUEEN PYSAKOINTI, 3 HENKILÖLÖKUILUN ALAPÄÄ JA 3.5.2 AG KAPSELIKUILUN ALAPÄÄ :2 SIJOITUSTUNNELI JA KESKUSTUNNELI 4 LEIKKAUKSET -... 7-7 3.5.2 AG :2, : 5 LEIKKAUS - 3.5.2 AG : LEIKKAUS 2-2 6 TYÖKUILU, LEIKKAUKSET 8-8... 2-2 3.5.2 AG :, :5 LEIKKAUS 3-3... 5-5 7 HENKILÖKUILU 3.5.2 AG :, :5 8 TUNNELIPOIKKILEIKKAUKSET 3.5.2 AG : LEIKKAUS 6-6... 9-9 9 KAPSELIKUILU 3.5.2 AG :, :5!RAKENTAMISEN VAIHEISTUS KÄYTTÖVAIHEESSA 3.5.2 AG :25

28 TILAT PIIRRElTY NOIN 4 KAPSELILLE SIJOITUSREIÄN PAIKKOJA ON 56 KAPSELILLE SIJOITUSREIKIEN VÄLI k 8, m YHDESSÄ SIJOITUSTUNNELISSA ON 24 SIJOITUSREIÄN PAIKKAA SIJOITUSTUNNELEITA ON 65 KAPPALETTA SJJOinJSnJNNELI I 97 m : KESKUSTUNNELI : SIJOIUSUNNEU e J 8 8 X SUUsnJ"Elf s SIJOinJSTUNNELI :::::::::d=:5 ==== ===:::::::::::::::::::::::::: +! "',..; ===e::::::::::::::::::::::::::: 6 ::::::::::::::::::::::::: :,======= [ 24,75 m -r- i El U") ==.:=::c:::==:::::::::2==::x::==:::t::e=:i:::i:::t::!:== 24.75 m "' t SIIRRETTÄVÄ VALVONTA-ALUEEN RAJA :5 :5-5 -5 m 5 :5 8 e+c -e TYÖKUILU HENKILO-TAVARAHISSI LOUHEKIPPA PUMPPMMON PAINEPUTKI KÄYTTÖVESIPUTKI KAAPELIT KIERREPORRAS TYÖNAIKAISET IV-KANAVAT KÄYTÖNAIKAISET VALVOMATrOMAN ALUEEN IV-KANAVAT : BENTONIITilVARASTO LOUHEEN KMTOnLA SÄHKÖLAITETLA TYÖKUII_U KORJAAAMO SELKEYTYSALTMT JA PUMPPAAMO PYSÄKÖINnHALU HENKILÖKUILU PYSAKÖINnHALLI KA LAJA HENKILOHISSI KÄYTTÖVESIPUTKI KIERREPORRAS KAAPELIT r<apselikuilu KAPSELIHISSI -POL TTOAINEKAPSELIT -KÄYTTÖ- JA KÄYTÖSTÄPOISTOJÄTTEET -SIJ!USREIÄN 3ENTONIITILOHKOT VALVONTA-ALUEEN IV-KANAVAT <lvalvoaton ALUE,VALVONTA-ALUEC> SEUKUILU w-'" y-..r. _,..!l..\lss "' : - "'"''"''""-""'' ILUIl\Jsrus :..." POSIVA OY POHJIPIR\JS'TU5 :5 KPA-LOPPUSIJOITUSTllA J-,5.2! -!:),- {; 552 -

625 ;_l:': : : ( +---- ''' ''' '' : : '' ' ''' 8 i i 4 ).= LllRI_ -f c..r--; : r : : : : s: i : : : : / (3.,illJ -,... (3 l i i t'.,.. 5 i 'HI ' fl f tul i; i\ ;:g-< f.) :f JO ' > (.!} [. "!U \ l II ' "l J: 3: l N!. NJ ' "'('!

3 3 2 2 ll N "' z! t.;...:. 4 N 8[ = 6 PO /-5,5 PIKKUBL:SSI MMSTURI VARAPAIKKA <i :428.H!f;) AliA PYSÄKÖINTIHALLI 2 \ Q_ II. t g: _ - - _ ;lt;: r : r i * ''',, o: :?"": -:: -: -: -_-: : -:'''' ' -: -:-:: r -:. II 3 4 l' 65 KÄYTTÖ- JA KÄYTÖSTÄPOISTOJÄTEHALLI, BRUTTOTILAVUUS 345m, - tt h Zy,_J 34 f' i II J_ 5 _ 5 '" '' :, ;, ' p() ' ' ' --- - l! 4. ------ 6 g: t ; 8 (U 7 j _--... ------<,_ L--l[ \;!, -.-. KAPSELIN LASTAUSASEMA' CO "" 6 ' 3 6 28 ---77,.-- 7 KAPSELIKUILU!62 '-Jss S\ \\Z 6 r 5Ci";;;;cJI ] r 6 t -}.,7 (_(JSIOljK i(ortlili('r T6'ltti/Rnro Rokfflntntoi'T'e(pode RCllcet\nU<teerl l'limo p osaole POSIVA OY KPA-LOPPUSIJOITUSTILA V oi\o!f.<ohfl<n$toorltimr'ltjo.-orten n.rustuw LUONNCSP RUSTUS VALVONTA-ALUEEN P"SAKO!Nll, HENKILÖKUILUN ALAPAA JA KAPSEl.JKULUN ALAPAA :2!NSINÖORITOIMISTO.._n ll"'irt. SMNIO & RIEKKOI..A OY... F---=-,..., 3.5.2 '::i :;-555 J354 l..,. T,.,.,rn 552-3

3 - - 2-2 t 7 A=H,OOm' :? + 9 gl 35 7 7 "'! t \ 7 55( 7 VMEINEN (24.) SIJOITUSREIKÄ gt t ck- '---., ö --,-"' -x-- KOKONAISPITUUS 2+,75m -, ;, u, --,--- r SIIRRETIÄVA VALVONTA-ALUEEN RAJA 8 27 \ 26 54 7 ' 3-3 4-4 5-5 7 7 6 7 7 g 6 5 : :...,.., ' l?b 6 SIIRRETIÄV VALVONTA-ALUEEN RAJA 5 ' 6,5 [ - i 5 J_J.QQ. - r ;--.. 6-6 7 n, l!!lits J_J_QQ 6 6 7 i + k o" g [ 4 7-7 3 L 6 6" 6 -= POsiVÄ"åY KPA-LOPPUSIJOITUSTlLA 2 2K:- 54 26 4 4jL- 4" '-JI>-ss> S' '-"'" - LUOMNOSPIIAIJST\JS... ra lt!, antt;jts;;; '(, ;;;:;;;m 'llll'ttrl SIJal\JSl\INNOJ JJ. (fsqjslljmnoj \.EIKKNJICSET t-. 7-7 ;::-- :2 : " - ---- -- -- Fr..-... SMNiöo&RJEI<KOLAOY - 552-4 - - ::..,:-5645 -w-- r... et-sgis.lj.s-4 3.5.23

ö.. rn.. w N

i 33 2-2, : -l\ lyokuilu---, ] LJ J,-52.7 r - S.liiKOLlJTEilLA 52.7 t 55 2 2. 8-8. LQUHE T:.JNNEU 5.7 9-9. :5 TYOKUILU, :5 J_ 2 HISSIN PELAS\JSLUUI(](U PL 5'5 _ 2 +- TfOKUILU 8.,--- f l J_ 9 _ 9 L TEOREEnlNEN LOUHINTA -482 8.,--- J, r, :-"t;z>..,bj>..'jps"' p.r-r- 25 Tl\. 82 TYÖKUILUN VAAKASUUNTAINEN PALO-OSASTOINTl 36 ml" --- POStvÄ"öY KPA-LOPPUSIJOITUSTlLA... rei(o(a(]'( R... lfjqr,hjs -2 'IOICWl ldowjics:[t -IL..l-2..., oc.acn - - 552-6 ':'!- : :

34 r 4r ( PYSÄKÖINnHAW 2 -:n 3-3, : (Le --- g ;;:; ''""ru \ c NÄYTTELYTilA,,-5 i,.,. l IJ ;[ g--5 7... '. 4k- 5 5.. '- ' HENKILÖKUILU-!FI'i p "' - - iil -, F: : HISSIAUlA "'":J l q!:::== -" 2 2 2 6 69 4-4 : 'V' 5 3 -'.:- // - PYSÄKOINTIHAW 2 KESKUSTUNNEU :42,8.,.,-499 8.. 6 2 2 sooo., -,)' 3 * -! 5-5, : -,-------l- JL m [ :tuh POQO HENKILÖKUILU, :5 ou TEOREETIINEN LOUHINTA -52 ELINOUSU L j 3k- "" POSNÄ"öY KPA-LOPPUSIJOITUSTlLA '-ssp.. \ - -- =- 552-7 3.5.'lnrTJ - -3.5.2 - - LUONNOSP<IRUsnJS L!JIOCA!JS l-3... 5-5 HEN!(!..OI<\JUJ _.. -!} ==r,_ - P\ 9-:66 '*,_ Ot- :.»4... - : :5 - -

Korjaamo, bentoniittivarasto ja sekoittamo - - - - - - VAPAA AJOKORKEUS 38 35 åi en A=9,55m' 2,...,. Pysäköintihalli, 2 2 oi! + Ruokala ja sosiaalitilat :f + Nl t Sähkölaitetila \ - - - \tj, - - - - - - 7\@ A=56,69m 2,..., ' PROFIILIEN PINTA-ALAT ON LASKETTU TEOREETTISEN OUHINNAN MUKAAN Työkuiluhalli ot '..,. N '! A=9,55m 2 2,...,,..., t Louheenkaatotila ja yhdystunneli 7,5m 75 gl Yhdystunneli 6,m 6 Sekoittamon yhdystunneli Ie 35 V?\?] 'l :t + Kapseli nkul jetusa jo neuvon pysäköi ntiti Ia 8 Käyttö- ja käytöstäpoistojätehalli t U") <. A=59,83m' 76 U") n t '"' + Käyttö- ja käytöstäpoistojätehallin yhdystunneli A=37,79m U"),..., 76 R -'t Louhetunneli A=4,24m'gl,r 3soo 7 { O - '"' -+ Näyttelytila lt J Hissiaula {r 5ooo,r r ll Selkeytysaltaat A=36,74m' /28.74m 8 o! - T A=3,34m' Pumppaamo 8 gl K./li.Yi(i UN\YS)ol"\en!WktfliiUSicol'lteen rmi l'l SDile POSIVA OY KPA-LOPPUSIJOITUSTILA SMNi &''ruej<kola OY LauluKuja -4-42 "'elsrn«.i Puh og-566 65 F'o,. 9-5ll6 3354 \Jss "' -onttj/riin:i-inji'io"'o,--i:jiiolloor,ttojc v<rt!fl F'iin.ntuslcli LUONNOSPIIRUSJS Piinntuksen-\ö JNNEUPOIKKILEIKKAUKSET yonro 552-8 : Pö 3.5.2

36 6-6, : 6jL- -- 7-7, : TEOREffiiNEN LOUHINTA -6( "- KAPSELIKUILU, :5 HISSIN VASTAPAINO * i g ( - : ==-= '\ - 3 -'\7 ""'s'"'"'cu{- - - -- - ----- i. KN'SELIN LASTI-Us.ASEMA c;>-5.... '"",,.,,,J""".<;n 7 22 62 -A7 -"<- -'<- m... "'...,,. r3 62 L 3 VAPAA TILA l'l62 HISSIN TILAVARAUS TULOILMAKANAVA POISTOILMAKANAVA 9-9, : CJ CJ CJ CJ ""' VESIN.LAS -528 7 ] d. ' r ----" ( L J 6k- :- B!L- r-5.. Bk-- '. ' V J 5! ) ) ) ) ) ) J 8-8, : - 8 L i <:42,8 9 "' ),-- KESKUSTUNNEU '7""5... J 6 3 9 KÄYTTÖ- JA KÄYTÖSTiiPOISTOJÄTEHALLI 65Ga g -98; \ ""'"" PJ" - _,,'-lss r- ;a ifosrv; ffii KPA-LOPPUSIJOITUSTILA - WONNOSI'IR\JSM.-ui llliooijs 6--o... e-o KAPSil.J<UOW IHSINÖORI'TOIUIST(l /t(; "' -!l R- ;:- 552 - - - 9 - --;rf- ""'!Jt-!>UMOO,_OSIll64 ' -Jl.5.2 : :5

37 > <> Cau;EUN J = -f=-:= i :o"':::f:-:"' = ci;r" cc! r-_----_------->-----_----_--- T!IYTDYr JA SUL.JET\JT ' SIJOITUSTUNNEUT l_ -- ---- -----------j ) i >..t..p..-.jpst> ) """'p.j"'" nl.anne RAKENNUSVAIHEEN JÄlKEEN u b TIL.ANNE K!\YTTOWJHEEN />JKANA ll " 'rf 8 2E9 TII.NINE KAYTTÖV/>JHEEN LOPUSSA POSIVÄ"öY KPA-LOPPUSIJOITUSTILA ov-a. ",;"",_ M--- p--:-...,._ -UJONtOSl'IRJSM """"',..,..WitlSrus --- 552 -

38 LIITE 2: TILOJEN 3D-KUVAT PYSÄKÖINTIHALLI KESKUSTUNNELI Kuva. Pysäköintihalli, pumppaamo ja korjaamo työkuilun alapään lähellä. SÄHKÖLAITETILA BENTONIITTIVARASTO JA SEKOITT AMO PYSÄKÖINTIHALLI Kuva 2. Työkuilun alapäähän liittyviä tiloja.

39 Kuva 3. Lähikuva työkuilun alapäästä. HENKILÖKUILU KAPSELIKUILU PYSÄKÖINTIHALLI 2 "' KÄYTTÖ- JA KÄYTÖSTÄ POISTOJÄ TE HALLI SIIVOUSKESKUS 2 Kuva 4. Henkilökuilun ja kapselikuilun yhteydessä olevat tilat.

4 Kuva 5. Kapselin siirto hissistä kapselnkuljetusajoneuvoon. Kuva 6. Kapselin asennus sijoitusreikään.

4 Kuva 7. Sijoitustunnelin ja keskustunnelin risteysalue. SULKURAKENNE SIJOITUSTUNN ELI KESKUSTUNNELI Kuva 8. Sijoitustunnelin sulkeva betonirakenne.