loppusijoitustilojen alustavat asemointitarkastelut Olkiluodossa

Transkriptio

1 Työ r a p o r t t i 2-52 loppusijoitustilojen alustavat asemointitarkastelut Olkiluodossa Kari Äikäs Reijo Riekkola Joulukuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 Työ raportti 2-52 loppusijoitustilojen alustavat asemointitarkastelut Olkiluodossa Kari Äikäs Reijo Riekkola Joulukuu 2

3 Työraportti 2-52 Loppusijoitustilojen alustavat asemointitarkastelut Olkiluodossa Kari Äikäs Reijo Riekkola Saanio & Riekkola Oy Joulukuu 2 Karttaoikeudet: Maanmittauslaitos lupa nro 41/MYY/ Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

4 INSINÖÖRITOIMISTO SAANIO & RIEKKOLA OY SAA TE SAA TE TYÖRAPORTIN TARKASTAMISESTA JA HYVÄKSYMISESTÄ TILAAJA Posiva Oy Töölönkatu 4 1 HELSINKI TILAUS 9523//JPS ja 9531/1/JPS YHTEYSHENKILÖT Jukka-Pekka Salo. Posiva Oy Reijo Riekkola Saanio & Riekkola Oy TYÖRAPORTTI LOPPUSIJOITUSTILOJEN ALUSTAVAT ASEMOINTI TARKASTELUT OLKILUODOSSA Työraportti nro 2-52 LAATIJAT Reijo Riekkola Kari Äikäs LAATIJOIDEN PUOLESTA Kari Äikäs TARKASTAJA Timo Saanio HYVÄKSYJÄ toimi tusj ohtaj a

5 LOPPUSIJOITUSTILOJEN ALUSTAVAT ASEMOINTITARKASTELUT OLKILUODOSSA TIIVISTELMÄ Raportissa tarkastellaan 18 esimerkin avulla käytetyn ydinpolttoaineen ( 4 tu) loppusijoitustilojen asemointia Olkiluodon kallioperään 4-5 m syvyyteen. Tarkasteltavat asemointiesimerkit käsittävät sekä KBS-3- että MLH-tyyppisiä yksi- ja kaksikerrosratkaisuja. Loppusijoitustilojen sijoitukseen vaikuttavina tekijöinä tarkastellaan maanpintaolosuhteita, kalliomallia, kallion rakennettavuutta, pohjavesiolosuhteita ja käytettävissä olevia kallioresursseja. Tilojen suuntaukseen vaikuttavina tekijöinä tarkastellaan pääjännityksen suuntaa, liuskeisuutta ja rakoilua. Asemointiin käytettävissä oleva kallio muodostuu 4-5 m syvyysvälillä kolmesta lohkosta, joista suurin on kooltaan noin 1,6 km 2 ja kaksi muuta noin,15-,3 km 2. Asemointiesimerkkien perusteella loppusijoitustilat voidaan sijoittaa suurimpaan kalliolohkoon yksikerrosratkaisuna, jolloin laajennusvara ko. syvyydellä kuitenkin jää tässä lohkossa melko vähäiseksi. KBS-3- ja MLH-ratkaisujen väliset erot ovat tässä suhteessa vähäisiä. Laajennusvaraa saadaan merkittävästi lisää sijoittamalla tilat kahteen kerrokseen samaan kalliolohkoon. Kalliomalliin liittyvien epävarmuuksien arvioidaan vaikuttavan loppusijoitustilojen asemointiin soveltuvan kallion määrään ja sijaintiin. Avainsanat: Y dinjäte, loppusijoitus, loppusijoitustilat, asemointi, layout, kallio

6 LOCATING OF THE HIGH LEVEL WASTE REPOSITORY WITHIN THE OLKILUOTO SITE ABSTRACT Locating of a deep repository for 4 t U of nuclear waste in the depth range of 4-5 m at the Olkiluoto bedrock has been studied with 18 positioning examples. They consist of one- and two-storey layouts for the KBS-3 and MLH type repositories. The effect of ground conditions, rock model, constructability of rock, groundwater and the available rock mass resources on the locating of the repository is considered. Also the directing of the repository tunnels with respect to the direction of the principle horizontal stress, foliation and fracturing is dealt with. The available rock mass in the depth range of 4-5 m at the central part of Olkiluoto consists of three rock blocks which are separated by fracture zones. The largest one of theseis 1,6 km 2 by area while the two other ones are,15 -,3 km 2. On the basis of the studied examples the repository can be positioned in the largest rock block as a one-storey layout though the resources for extension are fairly restricted. The differences between the KBS-3 and MLH concepts are negligible in this respect. Considerably more room for extension results if the repository will be divided into two storeys. Uncertainties in the Olkiluoto rock model are estimated to affect the amount and location of the available rock resources for the positioning of the repository. Keywords: Nuclear waste, final disposal, repository, locating, layout, crystalline rock

7 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYSLUETTELO... 1 ALKUSANAT JOHDANTO LOPPUSIJOITUKSEN TEKNISET RATKAISUT Yleistä Perusratkaisu (KBS-3) MLH-ratkaisu LOPPUSIJOITUSTILOJEN ASEMOINTIPERUSTEET Loppusijoitustilojen sijoitukseen vaikuttavat tekijät Maanpintaolosuhteet Kalliomalli Kallion rakennettavuus Pohjavesiolosuhteet Käytettävissä olevat kallioresurssit Tunneleiden suuntaukseen vaikuttavat tekijät Pääjännityksen suunta Liuskeisuus Rakoilu Loppusijoitustunneleiden tekniset asemointiperusteet ASEMOINTIESIMERKIT Yleistä Yksikerrosratkaisut Kaksikerrosratkaisut LAAJENNETTAVUUS Yksikerrosratkaisut Kaksikerrosratkaisut TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITE LIITE

8 2

9 3 ALKUSANAT Tämä raportti on laadittu Posiva Oy:n toimeksiannosta. Tilaajan yhdyshenkilönä on toiminut Jukka-Pekka Salo. Luvut 1 ja 2 on kirjoittanut Reijo Riekkola ja muut luvut Kari Äikäs. Raportin kuvat on laatinut Hanna Malmlund ja liitteet Annika Hagros ja Kari Äikäs. Määrälaskelmat ovat tehneet Paula Keto ja Hanna Malmlund. Raportin aikaluvun ja korjauksen on tehnyt Päivikki Mäntylä.

10 4

11 5 1 JOHDANTO Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ja Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan ydinvoimalaitoksen käytetyn polttoaineen huollon tutkimuksessa, suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan valtiovallan asettamia aikatauluja ja tavoitteita. Ydinjätehuollon lähtökohtana on käytetyn polttoaineen loppusijoittaminen Suomen kallioperään. Loppusijoitus voidaan aloittaa vuonna 22. Loppusijoitukseen tähtäävästä tutkimuksesta, suunnittelusta ja toteutuksesta huolehtii Posiva Oy. Loppusijoitusta varten tutkitaan meneillään olevassa varmentavassa tutkimusvaiheessa Olkiluodon aluetta (kuva 1-1 ). Olkiluotoon rakennetaan maanalaiset tutkimus tilat, joista tehtävin tutkimuksin varmistetaan loppusijoituspaikan soveltuvuus ennen kuin varsinaisten loppusijoitustilojen rakentaminen aloitetaan. Loppusijoituslaitos koostuu maanpinnalle rakennettavasta kapselointilaitoksesta (Kukkola 1999a) ja oheistiloista (Kukkola 1999b) sekä syvälle kallioon rakennettavista varsinaisista loppusijoitustiloista (Riekkola et al. 1999). Tässä raportissa kuvataan vaihtoehtoisten asemointiesimerkkien avulla miten loppusijoitustilat voisivat sijaita Olkiluodon kallioperässä. Työ on jatkoa aikaisemmin tehdyille asemointitarkasteluille Olkiluodossa (Riekkola et al. 1992, Riekkola et al. 1996). Varsinaiset sijaintisuunnitelmat tullaan laatimaan ennen loppusijoitustilojen rakentamista ja niitä tullaan tarkentamaan rakentamisen yhteydessä tehtävien tutkimusten perusteella (nk. observational method). Tässä työssä laadittujen asemointiesimerkkien tavoitteena on tukea paikkatutkimusten ohjelmointia, maanalaisen tutkimustilan suunnittelua, loppusijoitustilojen teknistä suunnittelua Olkiluotoon ja karakterisoidun loppusijoitusalueen riittävyyden arviointia.

12 .g "'6 $::: l:..o:l = l:..o:l..._. - ::::::: s l:..o:l = l:..o:l.._ $::: a E:.._ $:::.._.g : l:..o:l l:..o:l :, - Mahdollinen sijoitusalue Vanhan metsän suojelualue (Natura 2) ::::: Suurjännitelinjan 35 m suojavyöhyke Muuntoasema ----Suurjännite ----Jakelujännite --- Maadoitus ohjauskaapelia (maassa) Sähkökaapeli (maassa) Raakavesiputki Puhelinjohto ( maakaapel i) Puhelinlinja (ilmajohto) Valokaapeli 2 4 \

13 7 2 LOPPUSIJOITUKSEN TEKNISET RATKAISUT 2.1 Yleistä Loppusijoitustilojen tekninen ratkaisu on kuvattu esisuunnitelmassa (Riekkola et al. 2). Loppusijoitustiloihin sijoitetaan Suomessa tuotettu käytetty ydinpolttoaine sekä ydinjätteen kapselointilaitoksen käyttö- ja käytöstäpoistojätteet Loppusijoitettavaksi polttoainemääräksi perustapauksessa (P) oletetaan nykyisten ydinvoimalaitosten 4 vuoden aikana tuottama käytetty polttoaine. Loppusijoitustilojen teknisessä suunnittelussa huomioidaan perustapauksen lisäksi varaus (Y), joka aiheutuisi nykyisten laitosten käytön jatkamisesta 2 vuodella sekä tapaus (U), jossa edellisen lisäksi oletetaan kahden uuden 15 MW e voimalaitoksen käynnistyminen aikaisintaan vuonna 21. Kapselointilaitoksen käyttöjäte loppusijoitetaan sitä mukaa kuin sitä syntyy, käytöstäpoistojäte loppusijoitetaan tilojen sulkemisvaiheessa. Tämän raportin asemointitarkastelut on laadittu käyttäen Y -tapauksen mukaista jätemäärää eli 4 tu, joka sijoitetaan noin 22 kapseliin. 2.2 Perusratkaisu {KBS-3) Loppusijoitustilojen perusratkaisun lähtökohtana on moniesteperiaate, joka tarkoittaa sitä, että radioaktiivisten aineiden eristäminen toteutetaan useiden toisiaan varmistavien, mutta toisistaan riippumattomien suojauskeinojen avulla. Tällaisessa toteutustavassa yhden esteen pettäminen ei vaaranna eristyksen toimivuutta. Radioaktiiviset aineet suljetaan kapseleihin, jotka kestävät kuormitusta ja korroosiota. Kapselit sijoitetaan 4-7 m syvyyteen kallioon. Kapselin tarkoituksena on estää radioaktiivisten aineiden pääsy pohjaveteen. Peruskallio suojaa kapselia ja jos kapseli jostain ennalta arvaamattomasta syystä menettäisi eristyskykyään, kallio hidastaisi ja vaikeuttaisi vaarallisten aineiden pääsyä luontoon. Kapselin ja kallion välissä oleva hentoniittisavi toimii lisävarmistuksena, joka vähentää veden liikkuvuutta ja vuodon sattuessa hidastaa radioaktiivisten aineiden kulkeutumista eteenpäin. Varsinaiset loppusijoitustilat koostuvat sijoitustunneleista, joita yhdistää toisiinsa keskustunneli. Kuvassa 2-1 on esitetty perusratkaisun sijoitustunnelit noin 2 m pituisina ja yhdensuuntaisina olettaen, että tämä olisi kallioperän puolesta mahdollista. Polttoainekapselit sijoitetaan tunnelien lattiaan tehtäviin pystysuoriin reikiin. Kapselin ja kallion välinen tila täytetään bentoniittisavella. Tunnelit täytetään sopivalla täyttömateriaalilla. Perusratkaisun suunnitelmat perustuvat poraus-räjäytysmenetelmän käyttöön tunnelilouhinnassa ja käänteisen nousuprofiiliporaustekniikan käyttöön sijoitusreikien porauksessa. Loppusijoitustilojen perusratkaisussa maanpinnalta johtaa alas loppusijoitustiloihin kolme pystykuilua: työ-, henkilö- ja kapselikuilut. Kuilujen lisäksi voidaan käyttää ajotunnelin ja kuilujen yhdistelmiä. Työkuilun kautta hoidettavat maanpinnan ja loppusijoitustilojen väliset yhteydet voidaan järjestää myös vaihtoehtoisin tavoin. Työkuilun asemasta voidaan käyttää esim. ajotunnelia tai ajotunnelin ja pystykuilun yhdistelmää, jolloin loppusijoitustasolle päästäisiin ajoneuvolla suoraan maanpinnalta.

14 8 Kuva 2-1. Käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen perusratkaisun (KBS-3) periaate. Kapselit sijoitetaan Sijoitustunnelien pohjaan porattuihin pystyasentoisiin reikiin. Sijoitustunnelien louhinta tapahtuu jaksoittain paaosin loppusijoitustilojen käyttövaiheessa. Kapseleita loppusijojtetaan myös sijoitustunneleiden louhintajaksojen aikana. Räjäytystöitä ei kuitenkaan tehdä samaan aikaan, kun kapseleita siirretään kapselointilaitokselta loppusijoitustiloihin tai kun kapseleita asennetaan sijoitusreikiin. On myös mahdollista tehdä louhintatyöt kaikilta osin valmiiksi ennen käyttövaihetta. Lopullinen sijoitussyvyys ja pohjaratkaisun muoto määräytyvät sijoituspaikan kallioperän ominaisuuksien perusteella. Esimerkiksi kuiluja voi työturvallisuus- ja teknisistä syistä johtuen olla tarkoituksenmukaista rakentaa enemmän kuin kolme, jos tilat sijaitsevat hajallaan laajalla alueella. Perusratkaisu on joustavasti muunneltavissa kallioperän ominaisuuksien mukaan: loppusijoitustilat maanpinnalle yhdistävien kuilujen ja mahdollisen ajotunnelin sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon kallioperän ja maanpinnan ominaisuudet tunneliensijainti ja pituus voidaan sovittaa kallioperään ja tunnelienmuodon ja suunnan suunnittelussa voidaan huomioida kalliomekaaniset olosuhteet täyttömateriaalin koostumusta voidaan suunnitella pohjaveden suolapitoisuuden mukaan

15 9 - keskustunneli voi kiertävän lenkin sijasta olla myös vain tunneliosuus, joka yhdistää eri puolella sijoitustunneleita olevat kuiluryhmät toisiinsa. Tämän tyyppinen pohjaratkaisu soveltuu esim. tilojen sijoittamiseen pitkään ja kapeaan kalliolohkoon. - sijoitustunnelit voivat sijaita myös useammassa kuin yhdessä tasossa. Useampaan tasoon sijoittaminen tulee kyseeseen, jos esim. kalliolohkossa on runsaasti tilaa korkeussuunnassa, mutta niukasti vaakasuunnassa. Sijoitustunnelit pyritään asemoimaan kiinteään kallioon ja välttämään vettäjohtavia ja rakentamista vaikeuttaviarako-ja rikkonaisuusvyöhykkeitä. Niiden sijainnista ja asennosta riippuu, moneenko ryhmään sijoitustunnelit asemoidaan. Sijoitustunnelien jakaminen ryhmiin voidaan tehdä tilaratkaisujen puolesta joustavasti, koska kiinteisiin kallioosuuksiin sijoitettavat tunneliryhmät yhdistetään toisiinsa rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeet lävistävällä keskustunnelilla. Rakentamista ja tunnelien käytönaikaista täyttämistä palvelevan työkuilun alueen sijainti valitaan siten, että se voidaan sovittaa kallioperän ominaisuuksiin ja se on kohtuullisella etäisyydellä sijoitustunneleista. Keskustunneli yhdistää työkuilun alueen sijoitustunneliryhmiin ja kapselikuilun alueeseen. Kapselikuilun kautta hoidetaan varsinainen loppusijoitustoiminta, joten kapselikuilun yhteys sijoitustunneliryhmiin on tärkeä. 2.3 MLH-ratkaisu Polttoainekapselit voidaan loppusijoittaa myös vaakasuoraan asentoon kalliossa ilman että sijoitusratkaisun turvallisuusominaisuudet tai sen ympäristövaikutukset olennaisesti muuttuisivat. Tällaisia perusratkaisun muunnelmia on käsitelty ja arvioitu mm. Aution et al. ( 1996) laatimassa raportissa. Keskipitkäreikäratkaisussa (Medium Long Hole, MLH) käytetään saman suuruisia kapseleita kuin perusratkaisussa (Autio et al. 1996). Kapselit asennetaan vaaka-asentoisiin sijoitusreikiin, joiden halkaisija on sama kuin perusratkaisun sijoitusreikien. Kapselin ja kallion välinen tila täytetään kokoonpuristetulla bentoniitilla. Sijoitusreiät sijaitsevat noin 25 m välein ja ovat noin 2 m pituisia. Louhinnassa käytetään vaakasuoraa nousuporaustekniikkaa, jolloin tarvitaan sekä keskus- että sivutunnelit yhdistämään sijoitusreikien molempia päätyjä. Keskipitkäreikäratkaisun periaate on esitetty kuvassa 2-2. MLH-ratkaisu edellyttää pitkälle automatisoituja kapselin asennuslaitteistoja. Myös kallioperän ominaisuuksille MLH asettaa suuremmat vaatimukset kuin perusratkaisu. Esimerkiksi asennusaikainen kallion murtuminen, vesivuodot ja käyttöhäiriöt voisivat aiheuttaa ongelmatilanteita. MLH -ratkaisu on todettu periaatteessa perusratkaisulle mahdolliseksi toteutus vaihtoehdoksi. Louhintamäärät ovat MLH-ratkaisussa huomattavasti pienemmät kuin perusratkaisussa, koska sijoitustunnelit jäävät pois.

16 1 HENKILÖKUILU KAPSELIKUILU TYÖKUILU Kuva 2-2. Keskipitkäreikäratkaisun (MLH) periaate. Kapselit sijoitetaan kahden tunnelin välille porattuihin vaaka-asentoisiin reikiin.

17 11 3 LOPPUSIJOITUSTILOJEN ASEMOINTIPERUSTEET 3.1 Loppusijoitustilojen sijoitukseen vaikuttavat tekijät Maanpintaolosuhteet Tarkasteltava asemaintialue sijaitsee Olkiluodon saaren kallioperässä 4-5 m syvyydessä ja sen projektia maanpinnalla käsittää noin 2,5 km 2 kokoisen alueen saaren keskiosassa (kuva 1-1). Alueen omistavat Teollisuuden Voima Oy (TVO) ja Metsähallitus. Asemointialueen länsipuolella sijaitsevat TVO:n voimalaitokset ja koillispuolella sijaitsee tilapäiskäytössä oleva satama. Alueen kaakkoispuolella, vajaan kilometrin päässä sijaitsee lähin kiinteä asutus ja eteläpuolella, lähimmillään noin puolen kilometrin päässä sijaitsee loma-asutusta. Alueen lounaispuolella sijaitsee Liiklankarin vanhan metsän suojelualue, joka on N atura 29 -ehdotukseen ( ) merkitty kohde. Asemointialueen päällä (kuva 1-1) sijaitsee Korvensuon raakavesiallas ja selkeytysaltaat. Alueen lounaisreunassa kulkee voimalaitokselle vievä maantie ja alueen koillisosassa sijaitsevat voimalaitokselta lähtevät korkeajännitelinjat Lisäksi alueella risteilee joitakin paikallisteitä, johtoja ja kaapeleita. Muuten alue on rakentamatonta. Maanpinnan korkeus asemointialueen päällä vaihtelee pääasiassa korkeusvälillä Kalliota peittää yleisesti 1-5 m paksu moreeni, jonka koostumus vaihtelee vähäisen näytemäärän perusteella hiekkamoreenista soraiseen hiekkamoreeniin (Hagros 1999), hienoainespitoisuuden vaihdellessa välillä 2-3 %. Paljastunutta kallio on vain muutaman prosentin alueella. Rakenteet voidaan perustaa maanvaraisesti tai tarvittaessa kalliolle (Hagros 1999). Loppusijoituslaitoksen maanpintayhteyksien ja maanpäällisten rakenneimien asemointia rajoittavat käytännössä eniten alueella sijaitsevat vesialtaat, suurjännitelinjat ja alueen lounaispuolella sijaitseva Liiklankarin vanhan metsän suojelualue ja ydinvoimalaitosten rakentamiseen kaavoitettu alue (kyseisen alueen itäraja näkyy kuvassa 1-1 Pesivan maanpäällisen suunnittelun länsirajana). Sopivaa aluetta on kuitenkin riittävästi käytettävissä esim. Korvensuon altaan länsi- ja eteläpuolella Kalliomalli Asemointialueen pääkivilajit ovat keskirakeinen, migmatiittinen kiillegneissi ja keskirakeinen gneissimäinen tonaliitti, sekä karkearakeinen pegmatiittigraniitti. Lisäksi esiintyy vähäisessä määrin amfiboliittia (Anttila et al. 1999). Olkiluodon kivilajit ja niitä halkovat rako- ja rikkonaisuusrakenteet, yhteensä 3 kpl, on mallinnetto kalliomalliksi. Se muodostuu erillisestä kivilajimallista (Saksa & Lindh 1999) ja rakennemallista (Saksa et al. 1998). Kuvissa 3-1 ja 3-2 on esitetty maanpinnan yhdistetty kivilaji- ja rakennemalli asemointialueelta sekä kaksi leikkausta siitä. Kalliomallin rakenteet on kuvattu rakennekohtaisesti tarkemmin liitteessä 1. Kalliomalli perustuu alueella tehtyihin kalliotutkimuksiin, joista tärkeimmän osan loppusijoitustilojen kannalta muodostavat kymmenen kallionäytekairanreikää ja niissä teh-

18 13 '1 "' en '1 3 m... 3 m R27 OLKILUOTO Mittakaava: 1: 2 Projektio: KKJ 1 (Gauss-Kruger) Maanpinta Rakennemalli 3. Fintact/Jli/ /rc/olki2/ s. sec-up-rak-sr -sc2/rak _ 3. /PS Geomalli 3. Fintact/jnu/rc/olki/rak_3.1/ geo_3./hyd_1./ps/_ Leikkaukset A-A ja B-B Rakennemalli 3. Geomalli HM/Saanio & Riekkola Oy SELITYKSET: D EJ D Kiillegneissi Suonigneissi Amfiboliitti Tonaliitti!T onaliittigneissi Graniitti Metadiabaasi K Kairanreiän sijainti K'i{; Kairanreiän sijainti, ei huomioitu kalliomallissa Kalliomallin rakenteet: 1 Hydrogeologisesti t merkittävät rakenteet Muut rakenteet Kuva 3-1. Olkiluodon yhdistetty kivilaji- ja rakennemalli maanpinnan tasossa.

19 LEIKKAUS A- A LO C\1 LO C'\1 LO...- < C\1 LO < C\1 LO...- KR3 KR11 R6-1 m R3 LEIKKAUS N 1{) Kuva 3-2. Leikkaukset A-Aja B-B.

20 15 Kivilajikohtaiset rakennettavuuserot ovat seurausta pääasiassa eri kivilajien mineraalikoostumuseroista ja rakoiluominaisuuksista. Olkiluodon kiillegneissi ja tonaliitti ovat rakennettavuudeltaan hieman huonompia kuin pegmatiittigraniitti johtuen niiden pienemmästä lujuudesta ja kiillegneissin kohtalaisesta tai voimakkaasta suuntautuneisuudesta. Asemointitarkastelun avuksi laadittiin kaikista loppusijoitustilojen aluetta halkovista tai sen lähiympäristössä sijaitsevista rakenteista rakennettavuuskuvaukset kairauslävistyksittäin (liite 2). Niitä käytettiin aikaisemmin tehdyn rakennettavuusluokituksen (Äikäs et al. 1999) ohella arvioitaessa yksittäisten rakenteiden tai niiden eri osien rakennettavuutta. Rakennettavuusluokituksessa useammasta osasta muodostuvien rakenteiden ( esim. luokitusraportin rakenne R9 käsittää kalliomallissa osarakenteet R9A- R9C) ominaisuuksia tarkasteltiin eri osarakenteiden keskiarvoina. Rakennettavuusluokituksessa (Äikäs et al. 1999) arvioitiin, että rakenteet R1, R1, R11, R12, R19, R2, R21 ja R24 vaikuttaisivat loppusijoitustilojen asemointiin 3-7 m syvyysvälillä. Näistä muut paitsi R1 arvioitiin vettäjohtavaksi ja vaikeasti tiivistettäviksi. R 1 arvioitiin yli 6 m syvyydessä kallioteknisesti niin merkittäväksi, että se vaikuttaa loppusijoitustilojen asemointiin. Rakenne R19 sijaitsee kallion pintaosassa noin 1 m syvyydessä, joten se voi vaikuttaa ainoastaan loppusijoituslaitoksen maanpintayhteyksien asemointiin. Tilojen asemointivaihtoehdoissa vältetään loppusijoitustunneleilla kaikkia edellä mainittuja rakenteita. Asemoinnissa huomioitiin myös kallion pintaosissa sijaitseva hydrogeologisesti merkittävä rakenne R26, jonka tiivistettävyys on rakennettavuusluokituksessa arvioitu hyväksi tai kohtalaiseksi. Loppusijoitustunneleita ei myöskään sijoiteta rakenteiden R2, R9A, R9B, R17C ja R3 kohdalle, johtuen niiden heikoksi tai hyvin heikoksi arvioidusta kalliolaadusta Q-luvun perusteella 4-5 m syvyydellä, suurehkosta paksuudesta ja mahdollisesta tii vistystarpeesta. Kiven lujuus-jännityssuhteen perusteella arvioiden tilojen sijoittamiselle merkittävä syvyysraja Olkiluodossa on noin 5 m syvyys, jossa kiillegneissin stabiliteettitila vaihettuu mahdollisen hilseilyn alueelta kohtalaisen hilseilyn alueelle (UCS/crH = 5) ja jonka alapuolella tunneleissa jouduttaisiin Q-luvun perusteella arvioiden käyttämään välitöntä lujitusta heti louhinnan jälkeen (Äikäs et al. 1999). Huomioimalla toisaalta edellä mainittu 5 m syvyys ja toisaalta, että loppusijoitustilojen suunnittelun lähtökohtana on tilojen sijoittaminen 4-7 m syvyyteen (Riekkola et al. 2), loppusijoitustilat on tässä asemointitarkastelussa sijoitettu syvyysvälille 4-5 m Pohjavesiolosuhteet Olkiluodon pohjavedelle on tyypillistä voimakas kerroksellisuus (Anttila et al. 1999). Makeaa pohjavettä esiintyy noin 15m syvyyteen saakka, murtovettä esiintyy syvyysvälillä 1-5 m ja suolaista pohjavettä tätä syvemmällä. Suolaisuudella tarkoitetaan tässä kokonaissuolaisuutta (TDS), josta noin 6% Olkiluodossa aiheuttaa NaCl. Kokonaissuolaisuus kasvaa voimakkaasti noin --4-tasolta alaspäin mentäessä (Ruotsalainen et al. 2). Numeerisen virtausmallinnuksen mukaan makea pohjavesi korvaa maan

21 16 kohoamisen myötä lopulta suolaisen pohjaveden kallioperässä noin 6 m syvyydelle asti 1 vuoden kuluessa (Löfman 1999). Suolaisuuden vaikutusta loppusijoitustiloihin on selvittänyt Vieno (2), jonka mukaan loppusijoitustilojen rakentaminen noin 5 m syvyyteen ja niissä tapahtuva pohjaveden pumppaus saattavat aiheuttaa suolaisen pohjaveden nousemisen 1-2m loppusijoitustilojen alapuolelta lähelle loppusijoitustiloja. Pohjaveden suolapitoisuus saattaa vaikuttaa sijoitustunneleiden täyttömateriaalin valintaan. Pohjaveden suolapitoisuuden (etenkin kloridien) lisääntyminen lisää myös rakennusmateriaalien, kaluston ja laitteistojen korroosiota. Loppusijoitustilojen turvallisuustarkastelussa (Vieno & Nordman 1999) suositellaan, että loppusijoitustiloja ei rakennehaisi Olkiluodossa yli 7 m syvyyteen. Pohjavesivirtauksia Olkiluodon kallioperässä on tutkittu numeerisella mallinnuksella (Löfman 1999). Sen mukaan pohjaveden virtaukset aiheutuvat pääasiassa paikallisista topografiavaihteluista. Olkiluodon saaren alla virtaus on enimmäkseen alaspäin suuntautuvaa, kun taas lähellä rantaviivaa ja meren alla virtaus suuntautuu lähinnä vaakasuoraan ja/tai ylöspäin. Loppusijoitustilojen läheisyydessä pohjavesi virtaa viistosti alaspäin pohjoiseen kohti ruhjevyöhykkeitä R1HY (rakenteista R1A, R1B, R1C ja R1D yhdistetty rakenne) ja R21 sekä etelään ja lounaaseen kohti vyöhykettä R18. Rakenne R21, joka viettää luoteesta loivasti loppusijoitustilojen alle, kerää tilojen läpi virtaavan veden ja muodostaa tärkeimmän virtausreitin tiloista pinnalle. Rakenne R2 HY (rakenteista R17 ja R2 yhdistetty rakenne) toimii virtausesteenä loppusijoitustilojen yläpuolella, sillä se estää ylempää pinnalta tulevia virtauksia alaspäin. Mallinnuksen mukaan (Löfman 1999) valtaosa loppusijoitustilojen läpi virtaavasta vedestä virtaa pitkin rakenteita R1HY ja R Käytettävissä olevat kallioresurssit Asemointia varten laadittiin kallioresurssikartat tasoilta -4, -45, -47 ja -5 (kuvat ). Kartat laadittiin vain kyseiseltä syvyysalueelta, koska kallion rakennettavuus heikkenee empiirisen Q-luvun perusteella arvioiden alaspäin mentäessä kasvavan jännitystilan seurauksena ja koska pohjaveden suolaisuus kasvaa voimakkaasti alaspäin mentäessä. Resurssikartoista ilmenee sijoitustunneleiden asemointiin käytettävissä oleva alue. Se muodostuu pääasiassa tutkimuskairanreikien kattamasta alueesta, josta on poistettu ne rakenteet suojaetäisyyksineen (taulukko 3-1), joiden kohdalle loppusijoitustiloja ei haluta sijoittaa. Kartoissa tutkimusreikien kattama alue on merkitty ympyränä kunkin reiän kohdalle. Ympyrän säde kuvastaa sitä tilavuutta reiän ympäristössä, jossa reikäkohtaisten seismisten VSP-luotausten arvioidaan kattavan jyrkkäkaateiset rakenteet. Sellaiset kyseistä rasteroitua aluetta syvyysvälillä 4-5 m leikkaavat rakenteet (taulukko 3-1 ), joista ei ole kairaustietoa tai jotka arvioitiin rakennettavuuden kannalta vähämerkityksellisiksi, laskettiin mukaan kallioresurssiin. Kallioresurssin rajauksessa on tutkimusten kattaman alueen lisäksi käytetty luonnollisena rajana kalliomallin rakenteita.

22 ;s "\5 ;:: = c::, - - ;:: \::) s ;::t. s - E": r;; : c::,......?:;-< : '< ;:: E" c::, l. Koordinaattijärjestelmä: KKJ1 (Projektio: Gauss-Kruger) Käytettävissä oleva alue (;\ Kairanreiän sijainti leikkaus- ;/ r di---_j.l: --=..--'----1 syvyydellä ja kairanreiän ; vaikutusalue li,.:j Saanlo & Riekkola Oy/HM 1 Kalliomallin rakenteet: Rak-malli 3. Fintact/JL.V /rclolki21 s. sec-z4-sr-raklrak_ 3. /PS Hydrogeologisesti merkittävät rakenteet Muut rakenteet '"""" -.)

23 ;s t""4 = \::) - :::t. -- \::) s :::t. s = '< -S: E. = \::) - - s \::) - S'.l I.J} 9 Koordinaattijärjestelmä: KKJ1 (Projektio: Gauss-Kruger) Käytettävissä oleva alue Kairanreiän sijainti leikkaus \ :.J syvyydellä ja kairanreiän.----""--'""""'" '-""""""" vaikutusalue Saanio & Rlekkola Oy/HM J R 1... (.11 1\.)..., 3 m Kalliomallin rakenteet: Rak-malli 3. Fintact/JL.i/4.1.99/rc/o/ki/ s.sec-z45-sr-rak/rak_3.1/ps Hydrogeologisesti merkittävät rakenteet Muut rakenteet

24 ;$ 1 t""4 '\5 ;::: = - t:.-::1 :::t. : s :::t. s '<" -is":...: - : ;::: is"....l \/ ;., \,Ete '.; \'( 1- "'- xv:> x.t.. Reiät KR6 ja KR7 jatkettu kesällä 2, R27 jatkeet eivät mukana kalliomallissa "' - p Reiät KR11 ja KR12 ei mukana kalli _r:nalllsa. Koordinaattijärjestelmä: KKJ1 (Projektio: Gauss-Kruger) Käytettävissä oleva alue Kairanreiän sijainti leikkaus- syvyydellä ja kairanreiän f vaikutusalue rq,.j Saanlo & Rlekkola Oy/HM i \J --...! 3 m Kalliomallin rakenteet: Rak-malli 3. Fintactljnulrc/olkVrak _ geo_3./hyd_1./psi Hydrogeologisesti merkittävät rakenteet Muut rakenteet... \

25 "1:;5 $:: <.!:::: - :::t...._ s :::t. s - : - :..._..._ $::..._ E;"" K$)' 35 Koordinaattijärjestelmä: KKJ1 (Projektio: Gauss-Kruger) Käytettävissä oleva alue (;\ Kairanreiän sijainti leikkaus- =s-=---,6,.-= ---= syvyydellä ja kairanreiän vaikutusalue 5m Saanlo & Riekkola Oy/HM ;!! _... '1 1\J -...! 3 m Kalliomallin rakenteet: Rak-malli 3. Fintact/JLV /rclolkV s. up-5-sr-rak/rak_ 3. /PS Hydrogeologisesti merkittävät rakenteet Muut rakenteet N

26 r Rakenteiden suojaetäisyytenä on hydrogeologisesti merkittäviksi arvioitujen rakenteiden (merkitty punaisella) kohdalla käytetty 5 m rakenteen sivulla ja 1m sen vaakajatkeelia (valkoinen alue ko. rakenteiden ympärillä). Kallioteknisesti merkittäväksi arvioitujen rakenteiden kohdalla suojaetäisyytenä on käytetty rakenteen sivulla 25m ja sen vaakajatkeelia 5 m (valkoinen alue ko. rakenteiden ympärillä). Koska suojaetäisyys tarkoittaa kohtisuoraa etäisyyttä rakenteen pinnasta, näyttää se karttaprojektiossa sitä leveämmältä, mitä loivakaateisemmasta rakenteesta on kysymys. On myös mahdollista, että rakenteen suoja-alue ulottuu tarkastelutasolle, vaikka itse rakenne ei sinne ulotukaan (esim. rakenteen 2B suoja-alue ulottuu tasolle -45). Käytettävissä oleva kallioresurssi muodostaa kaikilla tarkastelutasoilla kolme aluetta (kuvat ). Alueet nimettiin suuruusjärjestyksessä etelälohkoksi, pohjoislohkoksi ja länsilohkoksi. Etelälohko on näistä ylivoimaisesti suurin (taulukko 3-2). Etelälohkon erottaa pohjoislohkosta vettä johtava ja kallioteknisesti merkittävä rakenne R21 ja länsilohkosta kallioteknisesti merkittävä rakenne R9A. Pohjoislohkon ja länsilohkon erottaa toisistaan vettä johtava rakenne Rl. Rakenne R9B jakaa pohjoislohkon kahtia tasovälillä Asemointiesimerkit päätettiin sijoittaa etelälohkoon, sillä tarvittavat loppusijoitustilat mahtuvat kokonaan vain siihen. Etelälohko muodostaa tasoilla -4, -45, -47 ja -5 pääpiirteissään suunnikkaan muotoisen alueen (kuvat ). Sen käytettävyyttä -4-tasolla rajoittavat hydrogeologisesti merkittävät rakenteet R2B, R2E ja R2F ja kallioteknisesti merkittävät rakenteet R9B, R1A ja R3. Tason yläpuolella, noin 5 m päässä(= suojaetäisyyden päässä) siitä sijaitsee hydrogeologisesti merkittävän rakenteen R11 alareuna. Tasolla -45 etelälohkon kallioresurssin käytettävyyttä rajoittaa edellisten rakenteiden lisäksi Taulukko 3-1. Kalliomallin mukaisten rakenteiden huomioiminen asemoinnissa. Hydrogeologisesti Kallioteknisesti mer- Kallioresurssiin Kallioresurssia merkittävät rakenteet kittävät rakenteet mukaan lasketta- rajaavat raken- ( suojaetäisyys 5 m) ( suojaetäisyys 25 m) vat rakenteet teet Rl, Rll, R12, R19, Rl, R2, R9A-B, R7, R13, R14, R16, R3, R6, R8 R2, R21, R24, R26 RlOA-B, Rl2, R22, R23 *, R29 R17A-C, R3.. * Rakenne havatttu vam pmtakalhossa <25 m syvyydella Taulukko 3-2. Asemointiin käytettävissä olevan kallioresurssin pinta-ala (km 2 ) syvyystasoittain ja lohkoittain. Syvyystaso/Lohko Etelälohko Pohjoislohko Länsilohko -4 1,63,23, ,7,29, ,7,31,14-5 1,6,32,13

27 22 kallioteknisesti merkittäväksi arvioitu rakenne R17C. Tasoilla -47 ja -5 etelälohkon käytettävyyttä rajoittavat rakenteet R2E, R2F ja R17C. Koska kaikki edellä mainitut rakenteet ovat loiva-asentoisia, on niiden vaikutusalue suojaetäisyydestä johtuen kyseisillä asemointitasoilla suuri. 3.2 Tunneleiden suuntaukseen vaikuttavat tekijät Pääjännityksen suunta Olkiluodossa on tehty jännitystilamittauksia hydraulisella murtamisella kairanrei'issä KR1, KR2, KR4 ja KR1 sekä irtikairausmenetelmällä kairanrei'ässä KR1 kolmella eri syvyysvälillä (Anttila et al. 1999). Mittausten perusteella suurin pääjännitys vaikuttaa likimain vaakatasossa ja on suuruudeltaan -5-tasolla noin 25 Mpa ( crh/crh-suhde on likimain 1,8). Hydraulisten murtokokeiden perusteella suurimman pääjännityksen suunta vaikuttaa likimain W-E-suunnassa. Irtikairausmenetelmällä saadut tulokset antavat kolme, noin 6 toisistaan poikkeavaa suurimman pääjännityksen suuntaa (kuva 3-7), joista noin 45 m syvyydellä mitattu on lähellä hydraulisella murtamisella saatua suuntaa. Tunnelin pituusakselin ja suurimman vaakajännityskomponentin ( crh) keskinäisen suhteen vaikutusta loppusijoitustunnelin ja kapselireiän ympäristön jännitysjakaumaan on mallinnettu numeerisella analyysillä käyttäen elastista materiaalimallia (Johansson & Rautakorpi 2). Sen perusteella loppusijoitusreikien (KBS-3-tapaus) yläpäässä saattaa esiintyä hieman epästabiilia rakoilua (unstable crack growth) 5 m syvyydellä, jos crh:n suunta on kohtisuorassa loppusijoitustunnelin suuntaan nähden. Jos crh taas vaikuttaa loppusijoitustunnelin suunnassa reikien seinämiin syntyy stabiilin rakoilun (stable crack growth) vyöhykkeet tällä syvyydellä, mutta ei epästabiilia rakoilua. MLH-tapauksessa rakoilua syntyy vasta noin1m syvemmällä kuin KBS-3 tapauksessa. Analyysin HF =Hydraulinen murtaminen OC = Irtikairausmenetelmä KRx = Kairareiän tunnus Kuva 3-7. Suurimman horisontaalisen pääjännityksen suuntautuminen Olkiluodon kallioperässä jännitystilamittausten p erusteella (Anttila et al ).

28 23 perusteella näyttää siltä, että tilojen suuntauksen merkitys suhteessa suurimman vaakajännityksen suuntaan on tilojen stabiliteetin kannalta vähäinen, jos tilat sijoitetaan -5- tason yläpuolelle. Koska jännitystilamittauksiin ja numeerisiin analyyseihin sisältyy yksinkertaistuksia ja epävarmuuksia, päätettiin tuoneleiden asemointia tarkastella kahdessa eri suunnassa Liuskeisuus Kiillegneissin liuskeisuusaste vaihtelee kohtalaisesta voimakkaaseen ja tonaliitin heikosta kohtalaiseen. Pegmatiittigraniitti on suuntautumatonta tai heikosti suuntautunutta. Vallitseva liuskeisuuden suunta on yleensä ENE-WSW (Paulamäki 1989). Korvensuon altaan kaakkois- ja eteläpuolella vallitsevana liuskeisuuden suuntana on NE-SW. Liuskeisuuden kaateen viettosuunta on yleensä SSE-ESE. Liuskeisuuden kaarlekulma vaihtelee paljastumahavaintojen perusteella välillä 5-85, keskiarvon ollessa noin 7-75 (Paulamäki 1989). Kairanreikäraporttien perusteella liuskeisuuden kaade on yleensä selvästi loivempi (2-5 ) kuin pintakartoituksissa on havaittu. Loppusijoitustunnelit olisi kalliorakentamisen kannalta edullisinta sijoittaa liuskeisuuden suhteen siten, että ne leikkaisivat sitä mahdollisimman kohtisuoraan, jotta louhintaprofiilin muoto olisi paremmin hallittavissa. Loivien kaateiden alueella leikkaussuunnan merkitys kuitenkin vähenee. Liuskeisuuden kannalta paras suuntausvaihtoehto olisi suuntien SSE-NNW ja SE-NW välillä. Loppusijoitustunneleiden suunnalla suhteessa liuskeisuuden suuntaan on merkitystä myös kallion lämmönjohtavuuden kannalta, koska Olkiluodon kiillegneissi näyttäisi olevan sen suhteen anisotrooppista. Kiillegneissin lämmönjohtavuus on suurin liuskeisuuden ja migmatiittiraitaisuuden suunnassa ja pienin sitä vastaan kohtisuorassa suunnassa, anisotropiakertoimen ollessa noin 1,2-1,3 (Kukkonen 2). Lämmönjohtavuuden anisotropia saattaa loivien kaateiden ( <3 ) alueella merkitä sitä, että kapselireikäväliä joudutaan kasvattamaan, jotta lämpötila kapseleiden ympäristössä ei nousisi liikaa Rakoilu Alueen päärakosuunnat (Anttila et al. 1999) ovat a) ENE-WSW eli liuskeisuuden suuntaineo rakoilu, joka kaatuu SSE, kaateen vaihdellessa loivasta jyrkkään, b) SSE-NNWsuuntainen, jyrkkäkaateinen rakoilu ja c) NE-SW -suuntainen, jyrkkäkaateinen rakoilu. Kiillegneissin poimuttumisesta johtuen etenkin liuskeisuuden suuntaisen rakoilun suunta ja kaade saattavat vaihdella melko paljon samassakin tutkimusreiässä. Rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeiden pääasialliset suunnat ovat kalliomallin mukaan SE-NW, ENE-WSW ja NE-SW. Näistä ENE-WSW-suuntaisten vyöhykkeiden kaade on useimmiten loivasti SSE ja muiden kaateet ovat pystyhköjä. Asemointialueella tai sen tuntumassa sijaitsevat rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeet on kuvattu tarkemmin liitteessä 1.

29 24 Loppusijoitustunnelit olisi kalliorakentamisen kannalta edullisinta suunnata rakoilun suhteen siten, että ne leikkaisivat mahdollisimman kohtisuoraan keski-jyrkkäkaateisia päärakosuuntia, jotta louhintaprofiilin muoto olisi hyvin hallittavissa ja vettäjohtavat raot lävistettävissä esi-injektointirei'illä. Koska päärakosuuntia kuitenkin on kolme likimain kohtisuorassa toisiaan vastaan, ei tämä ole mahdollista. Paras suunta päärakojen suhteen olisi suunta ESE-WNW, joka leikkaa pystyjä päärakosuuntia vähintään noin 45 kulmassa ja liuskeisuuden suuntaisen rakoilun kulkua noin 6 kulmassa. Liuskeisuuden suuntaisen rakoilun ongelmana, varsinkin silloin, kun se on vettäjohtavaa, on kuitenkin loivahko eteläkaakkoon viettävä kaade, vaikka tunnelit sijoitettaisiinkin selvästi liuskeisuuden kulkua leikkaavasti. Louhittaessa tällöin tunneleita suuntaan ESE saadaan holvi tarvittaessa ennakkolujitettua ja tiivistettyä suhteellisen helposti, mutta tunnelin pohjassa sijaitsevien esi-injektointireikien kallistussuunta ja kaade ovat lähellä liuskeisuuden suuntaista rakoilua, jolloin näiden rakojen tiivistäminen on vaikeaa ja mahdolliset tunnelipohjan vuodot jäävät piiloon tunnelin lattian alle. Louhittaessa taas suuntaan WNW on holvin ennakkolujitus hankalampaa kuin ESE-suuntaan louhittaessa ja holvin tiivistämisessä esi-injektoinnilla on samat ongelmat kuin ESE-suunnan lattiassa, kuitenkin sillä erotuksella, että mahdolliset vuodot jäävät hoivissa näkyviin. Lattia saadaan kuitenkin tiivistettyä esi-injektoinnilla paremmin WNW-suuntaan louhittaessa kuin ESE-suuntaan louhittaessa. 3.3 Loppusijoitustunneleiden tekniset asemointiperusteet Asemointitarkasteluja tehtiin KBS-3- ja MLH-yksikerros- ja kaksikerrosratkaisuille. Kaksikerrosratkaisujen tasovälinä käytettiin kaikissa esimerkeissä 7 m, joka tulisi kuitenkin vielä tarkistaa mm. lämpöteknisin mitoituslaskelmin. Layout-suunnittelun lähtökohtana on ollut keskus-, sivu- ja loppusijoitustunneleiden louhiminen poraus-räjäytys-menetelmällä, eivätkä suunnitellut asemointiratkaisut siten sovellu suoraan täysprofiilimenetelmällä tehtäväksi. Sen sijaan KBS-ratkaisujen pystyt sijoitusreiät ja MLH-ratkaisujen pitkät vaaka-asentoiset sijoitusreiät on suunniteltu tehtäväksi täysprofiiliporauksella. Asemointiesimerkkien layout-suunnittelussa on oletettu, että sisäänkäynti loppusijoituslaitokseen tapahtuu esisuunnitelman mukaisesti pystykuilujen kautta, jolloin tilojen rakentaminen tapahtuu pääasiassa työkuilun kautta ja ydinjätteen loppusijoitus kapselikuilun kautta. Henkilökulku valvonta-alueelle tapahtuu kapselikuilun lähellä sijaitsevan henkilökuilun kautta. Keskustunnelilenkin ja kuilujen keskinäisessä sijoituksessa on huomioitu, että rakentaminen voidaan tehdä vaiheittain siten, että rakentaminen ja kapselien sijoitustoiminta voidaan erottaa toisistaan valvonta-alueen rajalla koko loppusijoitustoiminnan ajan. Loppusijoitustunneleiden louhinta alkaa kapselikuilun läheltä ja etenee kohti työkuilua. Layout-ratkaisuissa näytetyt tunnelivaraukset on kaikissa asemointiesimerkeissä sijoitettu lähelle työkuilua, koska niiden tarve selviää vasta sitä mukaa, kun tilojen rakentaminen etenee. Asemointiesimerkkien kuilujen asemoinoissa on lisäksi huomioitu henkilöturvallisuus ja tutkimukselliset seikat. Henkilöturvallisuus on huomioitu siten, että keskustunnelista on aina kaksi pelastautumisreittiä esim. mahdollisen ajoneuvopalon yhteydessä. Tutki-

30 25 mukselliset seikat on huomioitu siten, että kuilut on pyritty sijoittamaan tutkittavalle alueelle keskeisesti, jotta ne voisivat palvella alueen maanalaisia tutkimuksia. Kuilujen asemoinnissa on myös huomioitu, että niiden tulisi sijaita lähellä sijoitustunneleita, jotta vältetään pitkien yhdystunneleiden rakentaminen. Kuilujen alapäässä tulisi olla sopivaa kalliota aputiloja varten ja kuilujen lähistölle tulisi olla mahdollista sijoittaa toinen kuilu tai ajotunneli Uälkimmäinen koskee vain työkuilua). Kuilujen sijoitus ei myöskään saa tuhlata parhaita kallioresursseja, jotka tulee säästää sijoitustunneleille. Tässä raportissa ei ole suunniteltu kuilujen alapäässä sijaitsevien aputilojen layout-ratkaisuja eikä keskustunnelin liittymistä niihin, vaan kyseiset tilat on näytetty asemointikuvissa työkuilun kohdalla 1 x 1 m 2 aluevarauksenaja kapseli- ja henkilökuilun kohdalla on 7 x 7m 2 aluevarauksena. K.BS-3-ratkaisuun perustuvissa asemointiesimerkeissä loppusijoitustunneleiden keskinäisenä etäisyytenä (k/k) käytettiin 25 m ja kapselireikien keskinäisenä etäisyytenä (k/k) 1m. Asemointiesimerkeissä käytetyt tunnelipituudet vaihtelivat 2,75-35,75 m välillä. Kunkin sijoitustunnelin pituus määräytyy 1m välein (k/k) sijaitsevien kapseleiden lukumäärän perusteella sekä27m tilavarauksesta (kääntötila + tulpparakenne) sijoitustunnelin keskustunnelin puoleisessa päässä ja 3,75 m työtilavarauksesta sijoitustunnelin loppupäässä. MLH-ratkaisuun perustuvissa asemointiesimerkeissä vaaka-asentoisten loppusijoitusreikien keskinäisenä etäisyytenä (k/k) käytettiin25m ja kapseleiden keskinäisenä etäisyytenä (k/k) 1 m. Asemointiesimerkeissä käytetyt sijoitusreikäpituudet vaihtelivat välillä m. Kunkin sijoitusreiän pituus määräytyy 1m välein (k/k) sijaitsevien kapseleiden lukumäärän perusteella sekä 8 m tulppavarauksesta sijoitusreiän keskustunnelin puoleisessa päässä ja 5 m kalliotulpasta sijoitusreiän aputunnelin puoleisessa päässä.

31 26

32 27 4 ASEMOINTIESIMERKIT 4.1 Yleistä Tarkasteltaviksi loppusijoitustilojen ratkaisutyypeiksi valittiin KBS-3-yksikerrosratkaisu, MLH-yksikerrosratkaisu, KBS-3-kaksikerrosratkaisu ja MLH-kaksikerrosratkaisu. Tarkastellut asemointiesimerkit, jotka kaikki on laadittu jätemäärälle 4 tu eli noin 22 jätekapselille on esitetty taulukossa 4-1. Yksikerrosratkaisuja tarkasteltiin tasoille -4, -45 ja -5. Kaksikerrosratkaisut tarkasteltiin siten, että ylempi kerros sijaitsee aina tasolla -4 ja alempi kerros aina tasolla -47. Taso -4 valittiin, koska se on ylin mahdollinen loppusijoitustaso ja edustaa Q-luvun perusteella rakennettavuudeltaan parasta kalliota koko tarkasteluvälillä ( m). Taso -47 valittiin, koska ko. taso on kallioperän ominaisuuksien puolesta sijoitukseen soveltuva ja koska se sijaitsee kalliotutkimusten kannalta optimaalisesti tasoon --4 nähden. Loppusijoitustunneleiden suuntausvaihtoehtoja tarkasteltiin kaikissa ratkaisutyypeissä kaksi. Vaihtoehdoissa, joiden tunnuksessa on A- tai C-kirjain (taulukko 4-1) loppusijoitustunnelit on suunnattu likimain ESE-WNW eli ne leikkaavat liuskeisuuden kulkua ja kahta päärakosuuntaa vähintään noin 45 kulmassa ja kolmatta päärakosuuntaa noin 7 kulmassa. Hydraulisella murtamisella mitattua suurinta pääjännitystä loppusijoitustunnelit näissä vaihtoehdoissa leikkaavat noin 3-4 kulmassa, -6-tasolla irtikairauksella mitattua suurinta pääjännityssuuntaa noin 2 kulmassa ja -3-tasolla irtikairauksella mitattua suurinta pääjännityssuuntaa noin 7 kulmassa. Vaihtoehdoissa, joiden tunnuksessa on B- tai D-kirjain (taulukko 4-1) loppusijoitustunnelit on suunnattu likimain ENE-WSW eli likimain liuskeisuuden kulun ja kahden päärakosuunnan suuntaisesti ja jyrkässä kulmassa kolmatta päärakosuuntaa vastaan. Loppusijoitustunnelit ovat myös likimain hydraulisella murtamisella mitatun suurimman pääjännityksen suunnassa ja leikkaavat irtikairausmenetelmällä -3-tasolla mitattua suurinta horisontaalista pääjännitystä ( crh) noin 45 kulmassa ja -6-tasolla irtikairauksella mitattua suurinta pääjännitystä likimain kohtisuoraan. Taulukko 4-1. Asemointiesimerkit ja niiden tunnukset. Tunnuksesta ilmenee loppusijoitustunneleiden syvyystaso tai -tasot, suuntaus (A ja C = ESE-WNE, B ja D = ENE WSW) ja periaateratkaisu (KBS-3 tai MLH). KBS-3 (1-kerros) MLH (1-kerros) KBS-3 (2-kerros) MLH (2-kerros) Tunnus Tunnus Tunnus Tunnus 4AIKBS-3 4A/MLH 4-47A/KBS A/MLH 4B/KBS-3 4B/MLH 4-47B/KBS B/MLH 45A/KBS-3 45A/MLH 45BIKBS-3 45B/MLH SOOA/KBS-3 SOOA/MLH SOOB/KBS-3 SOOB/MLH SOOC/KBS-3 SOOD/KBS-3

33 28 Kumpikin tarkasteltu loppusijoitustunneleiden asemointisuunta on edullinen käytettävissä olevan kallioresurssin suunnikasmaisen muodon kannalta, koska tunnelit sijaitsevat likimain suunnikkaan sivujen suuntaisesti, mikä helpottaa kallioresurssin tehokasta käyttöä. Kaikissa asemointiesimerkeissä esitetään maanpintayhteydet pelkästään kuiluyhteyksinä, lukuun ottamatta suuntausvaihtoehdon A mukaista KBS-3-kaksikerrosratkaisua (4-47A/KBS-3), jossa esitetään esimerkkinä myös 1:1 ajotunneliyhteysvaihtoehto. Keskustunnelit on asemointiesimerkeissä esitetty vihreällä viivalla, KBS-3-ratkaisun sijoitustunnelit ja MLH-ratkaisun vaakareiät mustalla viivalla ja MLH-ratkaisun sivutunnelit oranssilla viivalla. KBS-3-sijoitustunneleiden ja MLH-vaakareikien pituudessa on varauduttu 1 % hylkäysprosenttiin. Mustalla katkoviivalla kussakin asemointivaihtoehdossa on esitetty esimerkki luolaston laajennusmahdollisuudesta. Loppusijoitustunneleista ja MLH-ratkaisun vaakarei'istä on asemointikuvissa pääsääntöisesti esitetty vain joka toinen tunneli. 4.2 Yksikerrosratkaisut Yksikerrosratkaisuun (KBS-3 ja MLH) perustuvia asemointiesimerkkejä (taulukko 4-1) laadittiin yhteensä 14 kpl (kuvat ). Kaikissa esimerkeissä, joiden tunnuksessa on A- tai B-kirjain asemointiin käytettävissä olevana alueena oli luvussa esitetyllä tavalla määritelty kallioresurssi. Vaihtoehdoissa 5C/KBS-3 ja 5D/KBS-3 kuitenkin oletettiin, että myös rakenteita R7, R13, R14, R16 ja R29, jotka muiden asemointiesimerkkien kohdalla normaalisti laskettiin kallioresurssiksi, pitää välttää siten, että etäisyys sijoitustunneliin tai sijoitusreikään (MLH-ratkaisu) rakenteen sivulla on vähintään 25m ja jatkeelia 5 m. Tällä tavalla haluttiin demonstroida jatkotutkimuksissa mahdollisesti löydettävien uusien väitettävien rakenteiden huomioimista asemoinnissa. Työkuilu sijoittuu kaikissa asemointiesimerkeissä noin 1-2m selkeytysaltaiden länsi-lounaspuolelle ja henkilö- ja kapselikuilut noin 5-2m Korvensuon altaan etelä-kaakkoispuolelle. Työkuilu lävistää loiva-asentoisen, vettäjohtavan rakenteen R26 noin 8 m syvyydessä ja laiva-asentoiset rakenteet R17 Aja R17B noin 22m syvyydessä. Henkilö- ja kapselikuilut lävistävät vettäjohtavan rakenteen R24 noin 1-2m syvyydessä. Asemointiesimerkeissä -4-tason loppusijoitustilat (kuvat ) ryhmittyvät kaikki asemointialueen päävirtausreittinä toimivan rakenteen R21 yläpuolelle ja virtausesteenä toimivan rakenteen R2HY (= rakenneryhmän R2 ja R17 yhdistelmä) alapuolelle. Tilojen yläpuolella noin 5 m päässä niistä sijaitsee NE-SW -suun taisen ja 55 kaakkoon kaatuvan, vettäjohtavan rakenteen Rll alareuna. Syvemmällä, tasojen asemointiesimerkeissä, kaikki loppusijoitustilat ryhmittyvät rakenteen R21 yläpuolelle ja rakenneryhmän R2 alapuolelle (kuvat ). Kallioteknisesti merkittäväksi tulkitun, paksun rakenteen R17C suhteen tilat sijaitsevat pääosin sen alapuolella ja osittain sen yläpuolella.

34 ('\) <;:::) ('\) Q Jl - -- / l y..,/, J:J..k V:l J..,.,"' -... ii'b ( \'v ", - nnc: "... (]1 1\.)..., 3 m 1 1 N \ Sijoitustunneleiden asemointi iät KR6 ja KR7 jatkett r.=---: - -_-;i.;:;"" eivät mukana kalholftlalhssa 1 iät KR11 ja KR12 ei mu Taso z= -4 m Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue.... Keskustunneli Sijoitustunneli Sijoitustunnelivaraus Saanlo & Riekkola Oy/KÄ,HM

35 t- l:oo:l <:::) CS' CS' a Q Jl ( V:l -- / 1 - '1 )P' '\.,.. ;r' - --1( - -.\ '< 1 '(,./('. o'jnf= \ N -..j 3 m l w Sijoitustunneleiden asemointi Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue ' Keskustunneli Sijoitustunneli Sijoitustunnelivaraus Saanio & Rlekkola Oy/KÄ,HM

36 ;:5 )... ('\) - \::) $:::1... ;::-- 8' ('\) ;::-- 8' 2 ;:t: lf G... (.71 1\) (.71 (.71 1[? "''" A 1?1 ;. -"' ' '-... -'-..../""""( ne: \... (.71 1\) -..J 3 m 1 1 w Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue Sivutunneli Keskustunneli Sijoitusreikä ', Sijoitusreikävaraus Saanlo & Riekkola Oy/KÄ,HM

37 Jl 1' Q - C) <S' <S' c r sv -, \'y 1\) "'- 3 m ( - -- / 1. ( ;:r: ,... 1 TKt; o'>n \ 1 1 VJ N 25 Sijoitustunnelaidan asemointi Taso z= -4 m Sivutunneli Asemointiin Keskustunneli käytettävissä oleva alue "-.. Sijoitusreikä Käytetty alue ', Sijoitusreikävaraus Saanlo & Rlekkola Oy/KÄ,HM

38 _..,.. 1 N 1 )... c:> ::... ;::s-- 8' ;::s-- 8' V. VJ.. i - 1 ff C\ /. c:;; N 1 1,....l. ' r "' KR '... ' { 't::t "- 1' '!J() N m l w m Sijoitustunnelaidan asemointi Taso z= -45 m Asemointiin käytettävissä oleva alue... Keskustunneli... Sijoitustunneli Käytetty alue... Sijoitustunnelivaraus Saanlo & Riekkola Oy/KÄ,HM

39 '-.::! Jl o- OQ -.., c - s CS' CS' V. ' " \'v "-> -..J 3 m l, 1...,. i.et... 1'\ ' V) /,.. 1 _,.."- (,..,.. ; w Asemointiin käytettävissä oleva alue Keskustunneli Sijoitustunneli -... Sijoitustunnelivaraus Saanio & Rlekkola Oy/KA,HM

40 ;:s f' N 1 """ 3 \ m C) s -...:: -. 8' 8' V} Jl - OQ ( Ci. 1 " i!l,.. h., "' ' J/ 1 /... KRi, ',_'/ v \)r J.<1'. ""' 1' 1; -;v N -...j 3 m 1 l w Vl Asemointiin käytettävissä oleva alue Sivutunneli Keskustunneli Sijoitusreikä, Sijoitusreikävaraus S..nio & Rlekkola Oy/KA,HM

41 u o. J OQ s -. $:::1 - Jl 8' 8' V! 5 ;.6. k 9\ 1 ;:t:. 1--.,....,......_., luc ".N \,) -...J. 3 - m \'y ( --- Ete lalohko l w \ m Sijoitustunnelaidan asemointi Taso z= -45 m Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue Sivutunneli Keskustunneli ""' Sijoitusreikä ', Sijoitusreikävaraus Saanio & Rlekkola Oy/KÄ,HM

42 t- \::) s - s: CS' CS' Vt 2 V::! 1 (]1 1\.) "'.J 3 m w -...) Sijoitustunneleiden asemointi Taso z = -5 m Reikä KR7 jatkettu kesälläc--- atke ei mukana kalliomalli:psa 1 iät KR11 ja KR12 ei mu 25 Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue ' Keskustunneli Sijoitustunneli Sijoitustunnelivaraus Sunlo & Rlekkole Oy/KÄ,HM

43 ):... C) $::l... s s Vt V:l N 1 3 m Q Jl 1 1$ 1 /. \ _-.:,,.e \'y l.. r J I N -...j 3 m l w Sijoitustunnelaidan asemointi Taso z = -5 m Reikä KR7 jatkettu kesällär---, ' ei mukana kalliomalli:psa--- 1 ät KR11 ja KR12 ei mu 25 Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue ' Keskustunneli Sijoitustunneli Sijoitustunnelivaraus Saanio & Rlekkola Oy/KÄ,HM

44 ... 1 "'.,.. 1 t- loo..,. <:::> c c I.J) c <J 3 m Q b, S /L ä n s i 1 odb k o 1\ "f. \ -Vl - --6ö' l 1 Jl \'y '"'-.. ', -, j-, \ """ ' " j "' 3 m 1 w \ 25 Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue ' Keskustunneli Sijoitustunneli Sijoitustunnelivaraus SUnio & Rlekkola OyiKA,HM

45 f' <::l ::::: $::l... 8" 8" V. <:::) VJ N 1 Jl q \'y m 3 3 Q Ia n s i 1 o h i o 1\.>,(;' \ crr- \ ::--- -; ) 1 ". N -...! 3 m l Reikä R7 jatkettu esäll..., )\., e1 mukana kalhomalhssa 25 ät KR11 ja KR12 ei mu Sijoitustunnelaidan asemointi Taso z = -5 m Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue ' Keskustunneli Sijoitustunneli Sijoitustunnelivaraus Saanlo & Riekkola Oy/KÄ,HM

46 """"' ::r:: :: $::l... ;::r. ;::r. V. ;:t: r G t -&,... \'y 1\) -..J m 1 '\ "' r,,,,,,, 7'h: "- " ) \) l Reikä KR7 jatkettu kesällä l"'"""" - ei mukana kalliomalli,sa;--- 1 ät KR11 ja KR12 ei mu 25 Sijoitustunnelaidan asemointi Taso z= -5 m Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue Sivutunneli Keskustunneli ""' Sijoitusreikä ', Sijoitusreikävaraus Saanlo & Rlekkola Oy/KÄ,HM

47 -,: N 1 """"" \::) $::l... 8' 8' V. 5 3 m Q 1 t1 f \,;) ;:r: ' Jl / l l... 1 N..., 3 m l..j::.. N 25 Sijoitustunneleiden asemointi Taso z= -5 m Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue Sivutunneli Keskustunneli "" Sijoitusreikä ', Sijoitusreikävaraus S...io & Rlekkolo OyiKA,HM

48 Kaksikerrosratkaisut Kaksikerrosratkaisuun (KBS-3 ja MLH) perustuvia asemointiesimerkkejä (taulukko 4-1) laadittiin yhteensä 4 kpl (kuvat ). Nämä asemointiesimerkit sijoitettiin käytettävissä olevaan kallioresurssiin siten, että mitään mallinnettuja rakenteita ei lävistetty sijoitustunneleilla tai vaaka-asennossa sijaitsevilla MLH-sijoitusrei'illä. Työkuilu sijoittuu kaikissa neljässä asemointiesimerkissä selkeytysaltaiden länsi-rannalle ja henkilö- ja kapselikuilut noin 5-1m Korvensuon vesialtaan lounaispuolelle. Työkuilu lävistää näissäkin asemointiesimerkeissä loiva-asentoisen, vettäjohtavan rakenteen R26 noin 8 m syvyydessä ja laiva-asentoiset rakenteet R17 Aja R17B noin 22m syvyydessä. Henkilö- ja kapselikuilut eivät lävistä vettäjohtavia rakenteita. Kaikissa asemointiesimerkeissä sekä ylemmän (-4) että alemman (-47) loppusijoitustason tilat sijaitsevat rakenteen R21 yläpuolella ja rakenteen R2HY (= rakenneryhmän R2 ja R17 yhdistelmä) alapuolella. Ylemmän asemointitason yläpuolella, noin 5 m päässä siitä, sijaitsee vettäjohtavan rakenteen R11 alareuna. Vaihtoehdossa 4-47A/KBS-3 on vaihtoehtoisena maanpintayhteytenä esitetty myös 1:1 ajotunneli. Se läpäisee vettäjohtavan rakenteen R26 noin 5 m syvyydellä ja rakenteet R17Aja R17B noin18m syvyydellä.

49 "'< \'y 1 1 N N N -...j B' c (\ 3 m 1 [ :\.1 n Q i 1.( h Ie ';/ J1 '\ //.,! '-... \ "r": V:l 1 "<..._ : $S'... 1 ät KR6 ja KR7 jatkettu l'va a,v eivät mukana kalliomallissa 1 ät KR11 ja KR12 ei mu Asemointiin... Keskustunneli käytettävissä oleva alue... Sijoitustunneli Käytetty alue -... '- Sijoitustunnelivaraus Saanlo & Riekkola Oy/KÅ,HM

50 ... (J1 (J1 "'?\ """"" t'.l C) $::)... ;:::r< c;- ;:::r< 1 C") 1 tj..l $::) Ei'" E' t'.l 3 m ije' 1.51 OQ u,, [._. 1)( ( Jl ' K' ',,!. X' \t,.,.. yv \'y... (J1..., "' 3 m l U\ m Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue Keskustunneli ::--- Sijoitustunneli... Sijoitustunnelivaraus Saanio & Rlekkola Oy/KÅ,HM

51 a (11 (11 1\J 1\J -...j (11 (11 f' C") (1:) \::) s - - ;::s-- CS' (1:) ;::s-- <::::) <::::) 1 V:l 1 '< -: C") 3 3 ITI m [_ L ä n s it'o hk..../ii\ / -r.,l / $ --- \ 1 1 \ Aemoi.ntiin.. kaytettav1ssa oleva alue Keskustunneli Sijoitustunneli Käytetty alue ' Sijoitustunnelivaraus Saanlo & Riekl<ola Oy/KÅ,HM

52 ?o ::: $::)... 1 V) 1 t.j,)._ $S" 1 1\.) 1 3 m Jl \'7 _o. OQ w.....!.. (. KR -- ; T ). ' 1 1\.) -...! 3 m ) Etelälohko R6 ja KR7 jatkettu ll.fr itk'.eet eivät mukana kalli q malliss ä< ät KR11 ja KR12 ei m Asemointiin käytettävissä oleva alue 5 m 1 Käytetty alue... Keskustunneli "'- Sijoitustunneli ' -... Sijoitustunnelivaraus Saanio & Riekkola Oy/KA,HM

53 :: $::)... (S' 1 =:t: '<... $::): s Q Jl La n s ilo h k / l \.. ' K 1:;,.,ne: \ 1... '1 1\.) m 1. iät K6_Ja KR7 jatkett r---: - - -= Jatkeet e1vat mukana kalhoalhssa 1 iät KR11 ja KR12 ei mu Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue ""-..,. Keskustunneli..._ Sijoitustunneli Sijoitustunnelivaraus Saanio & Rlekkola OyiKA,HM

54 -.:! 1::1 Co.:l - s et ;:::: c 1 s Co.:l 1\) (]1 3 m R.....!.. o Q Jl r.krt' \'y r,... "',...,,?- 'lloo. ' ' <;J.._?Jj ' 1 1\) -...! 3 m 1 \ Reiät KR6 ja KR7 jatkettu.atkeet eivät mukana kalli Reiät KR11 ja KR12 ei m Sijoitustunneleiden asemointi Taso z = -47 m Asemointiin käytettävissä oleva alue... Keskustunneli "'-... Sijoitustunneli '..._ Sijoitustunnelivaraus m 1 Käytetty alue Saanlo & Rlekkola Oy/KÅ,HM

55 ;s Jl ' Q \::) - s ;::s-- ;::s-- ;:s a a 1 C5 O;:j ::r: '<..._ : s k LänsirohkO\. /1 / \'y r \::7<-_ 5 o')nf \ \,) -..J 3 m l U\ iät KR6 ja KR7 jatkettu...., _ 2U eivät mukana kallioallissa iät KR11 ja KR12 ei mu Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue... Keskustunneli..._ Sijoitustunneli Sijoitustunnelivaraus Saanio & Rlekkola Oy!KÅ,HM

56 c s - - (}1 1\.) -J 3 m 8" ;:s-- <:::) <:::) 1 t::l;j ::t:: $:.:1..._ $:.:1 \( /''.; \< \ ( ' Ul Etelälohko Sijoitustunnelaidan asemointi Taso z = -47 m Asemointiin käytettävissä oleva alue 5 m 1 Käytetty alue...,_ Keskustunneli..._ Sijoitustunneli '..._ Sijoitustunnelivaraus Saanio & Riekkola Oy!KÅ,HM

57 LAAJENNETTAVUUS 5.1 Yksikerrosratkaisut Kaikissa yksikerrosratkaisujen asemointiesimerkeissä on esitetty tilat noin 4 tu jätemäärälle eli noin 22 kapselille (ns. Y-tapaus). Kaikkien asemointiesimerkkien tunnelipituuksiin on sisällytetty noin 1% hylkäysvaraus (todellinen varausprosentti on esitetty taulukossa 5-1), toisin sanoen keskimäärin noin joka kymmenes kapselireikä tai reiän paikka voidaan hylätä ilman, että loppusijoitustiloja tarvitsee laajentaa. Sen lisäksi jokaisessa asemointiesimerkissä on esitetty noin 3-6 kapselin laajennusvaraus (ei sisällä 1% hylkäysvarausta), joka on näytetty katkoviivalla asemointikuvissa. Käytettävissä olevaa etelälohkon kallioresurssia on A-ja B-vaihtoehdoissa käytetty noin 55-6 % sen kokonaispinta-alasta ja -5-tason C- ja D-vaihtoehdoissa noin 65 % sen kokonaispinta-alasta, jos huomioidaan myös esitetyt laajennusvaraukset (taulukko 5-1). C- ja D-esimerkeissä etelälohkon pinta-alana on käytetty 1,4 km 2 Jos arvioidaan, että kallioresurssia voidaan hyödyntää 7-prosenttisesti, saadaan etelälohkon laajennusvaraksi A-ja B-esimerkeissä kaikilla tarkastelutasoilla keskimäärin noin 1 kapselia ja -5-tason C- ja D-esimerkeissä keskimäärin noin 5 kapselia. Näihin laajennusvaroihin ei sisälly 1% hylkäysvarausta. Kallioresurssin käyttöasteen tehostaminen 7 %:iin edellyttäisi paitsi uusien tunneleiden rakentamista, osittain myös asemointikuvissa esitettyjen sijoitustunneleiden pituuden kasvattamista. Samoin pitäisi asemoida enemmän kapseleita rakenteen R2HY yläpuolelle. Etelälohkon lisäksi tiloja voitaisiin sijoittaa länsilohkoon ja pohjoislohkoon. Jos etelälohkosta rakennettaisiin yhteystunneli länsilohkoon, pitäisi sen läpäistä kallioteknisesti merkittäväksi arvioitu rakenne R9A. Jos taas haluttaisiin laajentaa vielä pohjoislohkoon, pitäisi läpäistä myös vettä johtava rakenne Rl ja kallioteknisesti merkittävä rakenne R2. Länsilohkoon saataisiin mahtumaan keskimäärin noin 3 kapselia ja pohjoislohkoon noin 6 kapselia yhdelle sijoitustasolle (määriin ei sisälly 1% hylkäysvarausta). Mikäli tiloja haluttaisiin edelleen laajentaa yhdessä tasossa etelä-, länsi- ja pohjoislohkojen ulkopuolelle, pitäisi kallioresurssia karakterisoida lisää. Luonnollisimmat laajenemissuunnat olisivat tällöin kaakko ja luode.

58 54 Taulukko 5-1. Asemointiesimerkit ja niille laskettuja tunnus lukuja. Asemointivaihtoehtojen tunnuksesta ilmenee syvyystaso tai -tasot, suuntaus (Aja C = ENE-WSW) ja loppusijoituksen periaateratkaisu (KBS-3 tai MLH). KBS-3-yksikerrosratkaisut: Vaihtoehto 4t Lst t Lr Dt var-% n2 Dt+D2 Pl P2 P3 VE 4AIKBS , ,9 VE 4B/KBS , , VE 45AIKBS , ,1 VE 45BIKBS , ,5 VE 5A/KBS , ,6 VE 5B/KBS , ,8 VE 5CIKBS , , VE 5DIKBS , ,7 keskiarvo , ,7 keskihajonta , ,5 l\llll-yksikerrosratkaisut: Vaihtoehto 4t Lst t Lr Dt var-% n2 Dt+D2 Pl P2 P3 VE4AIMLH , , VE4B/MLH , ,3 VE45AIMLH , ,4 VE45B/MLH , ,9 VE5AIMLH , ,6 VE5BIMLH , ,2 keskiarvo , ,6 keskihajonta , ,4 KBS-3-kaksikerrosratkaisut: Vaihtoehto 4t Lst t 4 Dt var-% n2 Dt+D2 Pl P2 P3 VE 4-47AIKBS , ,5 VE 4-47BIKBS , ,8 keskiarvo , ,2 keskihajonta , ,5 l\llh -kaksikerrosratkaisut: Vaihtoehto 4t Lst t Lr Dt var-% n2 Dt+D2 Pl P2 P3 VE 4-47AIMLH , ,8 VE 4-47BIMLH , , keskiarvo , ,9 keskihjonta , ,1 Symboli Selitys VE Vaihtoehtotunnus (m) Lkt Keskustunnelin pituus (m) Lst Sivutunneleiden pituus (m) Ltt Loppusijoitustunneleiden pituus (m) 4 Loppusijoitusreikien pituus MLH-tapauksessa (m) nt Kapseleiden lukumäärä (kpl) asemointiesimerkissä var-% Varausprosentti (%) n2 Asemointikuvissa esitetty laajennusvara kapseleiden lukumääränä (kpl) Pl Etelälohkon käyttöaste asemointitasolla: käytetyn alueen pinta-ala/koko lohkon pinta-ala (%) P2 Asemointitehokkuus: käytetyn alueen pinta-alalkapselien lkm (m 2 /kps) P3 Loppusijoitustehokkuus: yhtä kapselia kohti tarvittava keskimääräinen tunnelipituus (keskus-, +sivu-+ loppusijoitustunneleiden yht. lask. pituus)

59 Kaksikerrosratkaisut Kaikissa kaksikerrosratkaisujen asemointiesimerkeissä on esitetty tilat Y -tapauksen mukaiselle jätemäärälle eli noin 22 kapselille. Asemointiesimerkkien tunnelipituuksiin on sisällytetty noin 1% hylkäysvaraus (todellinen varausprosentti on esitetty taulukossa 5-1). Sen lisäksi jokaisessa asemointiesimerkissä on esitetty noin kapselin laajennusvaraus (näytetty katkoviivalla asemointikuvissa). Käytettävissä olevaa etelälohkon kallioresurssia on kaksikerrosratkaisuissa käytetty noin 25-3 % sen kokonaispinta-alasta, jos huomioidaan myös esitetyt laajennusvaraukset (taulukko 5-l). Jos arvioidaan, että kallioresurssia voidaan hyödyntää 7-prosenttisesti kummallakin asemointitasolla, saadaan etelälohkon laajennusvaraksi sekä KBS-3- että MLH-tapauksessa yhteensä keskimäärin noin 4 kapselia. Kallioresurssin käyttöasteen tehostaminen 7 %:iin edellyttäisi paitsi uusien tunneleiden rakentamista, osittain myös asemointikuvissa esitettyjen sijoitustunneleiden pituuden kasvattamista. Samoin pitäisi asemoida enemmän kapseleita rakenteen R2HY yläpuolelle. Etelälohkon lisäksi tiloja voitaisiin sijoittaa länsilohkoon ja pohjoislohkoon kuten yksikerrostapauksessakin. Länsilohkoon saataisiin kahdelle tasolle mahtumaan keskimäärin yhteensä noin 6 kapselia ja pohjoislohkoon noin 12 kapselia (lukuihin ei sisälly 1% hylkäysvarausta). Mikäli tiloja haluttaisiin edelleen laajentaa yhdessä tasossa etelä-, länsi- ja pohjoislohkojen ulkopuolelle, pitäisi kallioresurssia karakterisoida lisää. Luonnollisimmat laajenemissuunnat olisivat tällöin kaakko ja luode kuten yksikerrostapauksessakin.

60 57 6 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä raportissa esitettyjen asemointiesimerkkien suurimmat erot aikaisempiin asemointitarkasteluihin verrattuna (Riekkola et al ja Riekkola et al. 1996) ovat: 1) Asemointiesimerkit on suunniteltu aikaisempaa suuremmalle jätemäärälle (aikaisemmin 26 tu, nyt 4 tu). 2) Aiemmin on tarkasteltu vain KBS-3-yksikerrosratkaisuun perustuvia asemointiesimerkkejä, nyt mukana on myös esimerkkejä KBS-3-kaksikerrosratkaisuista sekä MLH- yksi- ja kaksikerrosratkaisuista. 3) Kalliomallin päivitykset ja kallion rakennettavuusluokitus ovat vaikuttaneet asemointiin käytettävissä olevan kalliotilavuuden kokoon, muotoon ja sijaintiin. Asemointiesimerkkien loppusijoitustilat sijaitsevat tämän raportin esimerkeissä pääasiassa aiempaa ylempänä ja etelämpänä. 4) Jännitystilan merkitys tilojen suuntauksessa on vähentynyt, koska tilat on asemoitu aiempaa ylemmäs. Loppusijoitustilojen perusratkaisussa tilat on suunniteltu sijoitettavaksi 4-7 m syvyydelle kallioon. Tässä raportissa esitetyissä asemointiesimerkeissä tilat asemoitiin kyseisen syvyysvälin yläosaan 4-5 m syvyyteen, koska kallio on rakennettavuudeltaan parempaa ja pohjavesi vähemmän suolaista kuin tätä syvemmällä. Myöskin riski erittäin suolaisen pohjaveden nousemisesta tiloihin on pienempi kuin syvemmällä kalliossa. Kaikissa yksikerrosratkaisuun perustuvissa asemointiesimerkeissä loppusijoitustilat mahtuvat etelälohkon kolmelle tarkastellulle asemointitasolle ( -4, -45 ja -5). Näissä asemointiesimerkeissä on esitetty 1-2% laajennusvara (C- ja D-esimerkeissä 1-15 %),joka voidaan tarvittaessa kasvattaa jopa 4 prosenttiin tehostamalla kallioresurssin käyttöastetta, joka asemointiesimerkeissä vaihtelee noin välillä 55-6 %. Loppusijoitustilat mahtuisivat kyseisille asemointitasoille siitä huolimatta, vaikka loppusijoitustunneleilla tai rei'illä (MLH) vältettäisiin kaikkia kalliomallin rakenteita (esimerkit 5C/KBS-3 ja 5D/KBS-3). Laajennusvara tosin jäisi tällöin noin 2 prosenttiin. Kaikissa kaksikerrosratkaisuun perustuvissa asemointiesimerkeissä loppusijoitustilat mahtuvat erittäin hyvin etelälohkon kahdelle tarkastellulle asemointitasolle ( -4 ja -47), vaikka loppusijoitustunneleilla tai rei'illä vältettäisiin kaikkia kalliomallin rakenteita. Näissä asemointiesimerkeissä on esitetty noin 3 % laajennusvara, joka voidaan tarvittaessa kasvattaa jopa 8 prosenttiin tehostamalla kalliotilavuuden käyttöastetta, joka asemointiesimerkeissä vaihtelee välillä 25-3 %.

61 58 Taulukko 6-1. Asemointiesimerkkien vertailutilavuudet. Tilavuudet eivät sisällä loppusijoituslaitoksen kulkuyhteyksiä ja aputiloja. KBS -3-yJ ks"k 1 errosra tkai su: t Vaihtoehto vkt Vst V1t Vtun Vr Vtot VE 4AIKBS VE 4BIKBS VE 45AIKBS VE 45BIKBS VE SOOA/KBS VE SOOB/KBS VE SOOC/KBS VE SOOD/KBS keskiarvo keskihajonta MLH-yksikerrosratkaisut: Vaihtoehto vkt Vst V1t Vtun Vr Vtot VE4AIMLH VE4BIMLH VE45AIMLH VE45B/MLH VESOOAIMLH VESOOBIMLH keskiarvo keskihajonta KBS-3-kaksikerrosratkaisut: Vaihtoehto vkt Vst V1t Vtun Vr Vtot VE 4-47A/KBS VE 4-47B!KBS keskiarvo keskihajonta MLH-kaksikerrosratkaisut: Vaihtoehto vkt Vst V1t Vtun Vr Vtot VE 4-47A!MLH VE 4-47B/MLH keskiarvo keskihjonta Symboli Selitys vkt Keskustunneleiden yhteenlaskettu tilavuus (m 3 ) vst Sivutunneleiden yhteenlaskettu tilavuus (m 3 ) vlt Loppusijoitustunneleiden yhteenlaskettu tilavuus (m 3 ) vtun Kaikkien tunneleiden yhteenlaskettu tilavuus (m 3 ) vr Loppusijoitusreikien (pysty tai vaaka) yhteenlaskettu tilavuus (m 3 ) vtot Kaikkien tunneleiden ia loppusijoitusreikien yhteenlaskettu tilavuus (m 3 )

62 59 Vertailtaessa KBS-3- ja MLH-ratkaisujen keskinäisiä eroja, havaitaan (taulukko 5-1), että kummassakin tapauksessa, riippumatta siitä onko kyseessä yksi- vai kaksikerrosratkaisu, tarvitaan likimain yhtä suuri pinta-ala saman kapselimäärän sijoittamiseen (asemointitehokkuus on noin m 2 /kapseli). KBS-3-ratkaisussa keskimäärin tarvittava tunnelitilavuus (taulukko 6-1), joka pitää aikanaan täyttää, on yksikerrostapauksessa noin 1% suurempi kuin MLH-ratkaisussa. Kaksikerrostapauksessa KBS-ratkaisun tilavuus on noin 6% suurempi kuin MLH-ratkaisussa. Kaikissa asemointiesimerkeissä loppusijoitustilat sijaitsevat kokonaan vettäjohtavan rakenteen R21 yläpuolella. Kaikki tasolla -4 sijaitsevat yksikerrosratkaisuun perustuvat asemointiesimerkit sekä kaikki kaksikerrosratkaisuun perustuvat asemointiesimerkit sijaitsevat virtausesteenä toimivan rakenteen R2HY (rakenteista R17 ja R2 yhdistetty rakenne) alapuolella, lukuunottamatta henkilö- ja kapselikuiluja. Sen sijaan -45- ja -5-tasoilla sijaitsevissa asemointiesimerkeissä osa loppusijoitustunneleista ja rei'istä sijaitsee rakenteen R17C (muodostaa osan rakenteesta R2HY) yläpuolella. Suurimman pääjännityksen suunnan, liuskeisuuden ja päärakosuuntien suhteen loppusijoitustunneleiden ja -reikien suuntaus on kaikissa asemointiesimerkeissä kompromissi, koska tiloja ei voida suunnata parhaalla mahdollisella tavalla kaikkien näiden muuttujien suhteen. A-vaihtoehdoissa tilat kuitenkin sijaitsevat edellä mainittuihin muuttujiin nähden keskimäärin edullisemmin kuin B-vaihtoehdoissa. Suurimman epävarmuuden tilojen asemoinnille Olkiluodon sijoitusalueelle aiheuttaa käytettävissä olevan kallioresurssin todellinen määrä ja sijainti. Tässä työssä lähtökohtana on ollut Olkiluodon kalliomalli, joka tarkastellulla m syvyysvälillä perustuu pääasiassa seitsemään tutkimuskairanreikään ja niissä tehtyihin reikätutkimuksiin. Kaikkia mallissa esitettyjä rakenteita ei ole kairaoksilla lävistetty, eikä siten ole myöskään varmuutta niiden olemassaolosta tai ominaisuuksista. Tutkimusreikien vallitse vasta NNW -suuntauksesta ( = yksi päärakosuunta) johtuen on mahdollista, että tämän suuntaiset rakenteet ovat mallissa aliedustettuina, koska samansuuntaiset reiät eivät lävistä niitä. On myös todennäköistä, että kaikkia muunkaan suuntaisia rakenteita ei ole tutkimuksilla vielä löydetty. Muutaman uuden pystyhkön rakenteen löytyminen ei vielä kuitenkaan olennaisesti vaikeuttaisi asemointia, kuten asemointiesimerkeistä SOOC/KBS-3 ja SOOD/KBS-3 voidaan havaita. Tilojen laajennusvara kuitenkin supistuu 1-kerroratkaisuissa melko vähiin. Useista kalliomallissa esitetyistä rakenteista on vain yksi tai kaksi kairauslävistystä, mistä johtuen näiden rakenteiden kulun, kaateen ja jatkuvuuden tulkintavirhe saattaa olla huomattava. Tämä saattaa vaikuttaa merkittävästi käytettävissä olevan kallioresurssin määrään esim.loiva-asentoisten rakenteiden R17, R2B, R2Eja R2F ympäristössä. Seuraavassa on esitetty tärkeimmät asemointityöhön perustuvat johtopäätökset: 1) Rakennettavuoden kannalta käyttökelpoisin kallio Olkiluodon loppusijoitusalueella sijaitsee noin 4-5 m syvyydessä rakenteiden R3, R2HY (= rakenneryhmä R17 + R2), R6, R9Aja R21 rajaamaha alueella. Se on myös pohjavesiolosuhteiden perusteella edullinen paikka.

63 6 2) Kyseiselle alueelle voidaan nykyisten kalliotietojen perusteella asemoida 4 tonnia loppusijoitettavaa polttoainejätettä yhteen tai kahteen kerrokseen, KBS-3- tai MLH-ratkaisuun perustuen. Näiden loppusijoituskonseptien väliset erot ovat asemoinnin kannalta vähäisiä. 3) Loppusijoitustilojen laajennusvara 1-kerrosratkaisuissa tarkastellun suurimman kalliolohkon, etelälohkon alueella, on melko vähäinen, mutta 2-kerrosratkaisuissa suuri. Loppusijoitustilojen suunnittelussa tulisi tästä johtuen varautua tilojen sijoittamiseen 1-kerrostapauksessa useampaan kalliolohkoon tai kahteen kerrokseen suurimman kalliolohkon alueelle. 4) Kalliomallissa on vielä epävarmuuksia, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästi käytettävissä olevan kallioresurssin määrään ja siten myös alueelle varastoitavissa olevan käytetyn polttoaineen määrään. Asemoinnin kannalta olennaisten eli kyseistä aluetta leikkaavien tai rajaavien rakenteiden ominaisuuksia sekä myös asemointialueen kiinteän kallion ominaisuuksia tuleekin jatkossa edelleen selvittää.

64 LÄHDELUETTELO Anttila, P., Ahokas, H., Front, K., Hinkkanen, H., Johansson, E., Paulamäki, S., Riekkola, R., Saari, J., Saksa, P., Snellman, M., Wikström, L. & Öhberg, A Final disposal of spent nuclear fuel in Finnish bedrock- Olkiluoto site report. Posiva Oy, Helsinki. POSIVA Autio, J., Saanio, T., Tolppanen, P., Raiko, H., Vieno, T. & Salo, J-P Assessment of altemative disposal concepts. Posiva Oy, Helsinki. POSIV A Hagros, A Olkiluodon tutkimusalueen maaperäolosuhteet pohjarakentamisen kannalta. Posiva Oy, Helsinki. T &K-raportti Johansson, E. & Rautakorpi, J. 2. Rock mechanics stability at Olkiluoto, Hästholmen, Kivetty and Romuvaara. Posiva Oy, Helsinki. POSIV A 2-2. Kukkola, T. 1999a. Kapselointilaitoksen ja -prosessin kuvaus. Posiva Oy, Helsinki. Työraportti Kukkola, T. 1999b. Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus. Posiva Oy, Helsinki. Työraportti Kukkonen, Thermal properties of the Olkiluoto mica gneiss: Results of laboratory measurements. Posiva Oy, Helsinki. Working Report 2-4. Löfman, J Site Scale Groundwater Flow in Olkiluoto. Posiva Oy, Helsinki. POSIV A Paulamäki, S Eurajoen Olkiluodon kivilaji- ja rakokartoitus. TVO/Paikkatutkimukset. Teollisuuden Voima Oy, Helsinki. Työraportti Riekkola, R., Saanio, T., Öhberg, A. & Salo, J-P Käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen alustava sijoittaminen Olkiluodon tutkimusalueelle. TVO/KP A-Turvallisuus ja tekniikka. Teollisuuden Voima Oy, Helsinki. Työraportti Riekkola, R., Saanio, T. & Salo, J-P Käytetyn polttoaineen asemointitarkastelut Posiva Oy, Helsinki. Työraportti TEKA Riekkola, R., Saanio, T., Autio, J., Raiko, H. & Kukkola, T Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus. Posiva Oy, Helsinki. Työraportti Riekkola, R., Saanio, T., Kukkola, T. & Raiko, H. 2. Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti. Työraportti 2-1. Posiva Oy, Helsinki. Ruotsalainen, P., Ahokas, H., Heikkinen, E., Lindh, J. & Nummela, J. 2. Groundwater salinity at the Olkiluoto site. Posiva Oy, Helsinki. Working Report 2-26.

65 62 Saksa, P., Hellä, P., Voipio, S., Nummela, J., Hänninen, T., Ahokas, H., Heikkinen, E. & Lindh, J Olkiluodon syväkallion yksityiskohtainen rakotietokanta. Posiva Oy, Helsinki. Työraportti Saksa, P., Ahokas, H., Nummela, J. & Lindh, J Kivetyn, Olkiluodon ja Remuvaaran kalliomallit, rakennemallien muutokset v Posiva Oy, Helsinki. Työraportti Saksa, P. & Lindh, J Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran tutkimusalueiden tarkennetut kivilajimallit, versio 3. Posiva Oy, Helsinki. Työraportti Vieno, T. & Nordman, H Safety assessment of spent fuel disposal in Hästholmen, Kivetty, Olkiluoto and Romuvaara TILA-99. Posiva Oy, Helsinki. POSN A Vieno, T. 2. Groundwater salinity at Olkiluoto and its effects on a spent fuel repository. Posiva Oy, Helsinki. POSN A Äikäs, K. (toim.), Hagros, A., Johansson, E., Malmlund, H., Sievänen, U., Tolppanen, P., Ahokas, H., Heikkinen, E., Jääskeläinen, P., Ruotsalainen, P. & Saksa, P Olkiluodon kallioperän luokittelu loppusijoitustilojen rakennettavuuden kannalta. Posiva Oy, Helsinki. Työraportti

66 63 LllTE 1: GEOLOGIA OLKILUODON KALLIOMALLIN RAKENTEIDEN GEOLOGISET KUVAUKSET

67 64 LllTE 1: GEOLOGIA Liitteen 1 lyhenneluettelo av Av AvHa EP ha Ha HSP HTU Kk-a Kmax KR PATU POKA Q4m Qk-a Ri Rp Rp SITU SK tiha TK tä Tä täha TäHa tämu täsa VLJ VSP Avoin rako (kairausraportti) Avorako (rakotietokanta) Avoin haarniskarako (rakotietokanta) Eritasopietsometri Haarniskarako (kairausraportti) Haamiskarako (rakotietokanta) Horizontal Seismic Profiling Hydraulic Testing Unit Keskimääräinen vedenjohtavuus Suurin mitattu vedenjohtavuus Kairanreikä Paikkatutkimusprojekti Porakonekairaus Rakennelävistyksen huonoimman 4 m osuuden Q-lukujen keskiarvo Q-lukujen keskiarvo Rikkonaisuusaste Rapautuneisuusaste Rapautunut rako (rakotietokanta) Sijoituspaikkatutkimusprojekti Syväkairaus Tiivis haamiskarako (kairausraportti) Tutkimuskaivanto Täytteinen rako (kairausraportti) Täytteinen rako (rakotietokanta) Täytteinen haarniskarako (kairausraportti) Täytteinen haamiskarako (rakotietokanta) Täytteinen mururako (kairausraportti) Täytteinen savirako (kairausraportti) Voimalaitosjäte V ertical Seismic Profiling

68 65 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 173 /5-54 (pääosin), 163 / ) Yli 4 km Noin 2-5 m 2 > 8 > Esiintymissyvyysväli: Muoto: m 1 > Taivutettu levy Havaintomenetelmät: Kairauslävistykset, topografinen lineamentti (saaren länsipäässä seismiset luotaukset, kairaukset) 1 > Kivilajitiedot: Kiillegneissi 6 > Kairaus- KR1 KR5 KR6 lävistykset: m m m Vertikaalisyvyys m m m Rikkonaisuus (Rii-II) 9 > Rilll 15 > Rilll (1,8 m) 16 > Qk-a,4 1,15,89 4m,4 1,4,89 Rakotyyppi TäHa, Tä, Rp 4 > Av, TäHa 25 > Av (väh. 1 kpl) 23 >; ha, täsa (1 kpl) 16 > Rakotihey_s 4-1 kpvm 9 > kpvm 15 > 5-13 kpvm 16 > Rapautuneisuus Rp 9 > RpO > RpO > Vedenjoht. (Kk-a) <1E-1 rn/s 8 > 2E-9 rn/s <1E-1 rn/s Vedenjoht. (Kmax) <1E-1 rn/s 8 > 1E-8 m/s <1E-1 rn/s Kuvaus: Rakenne R1 on alueellinen rikkonaisuusrakenne. Se on lähes itä-länsisuuntainen ja yltää todettuna mereltä Ulkopään niemen ja Selkänummenharjun kautta Marikarinnokkaan. Rakenne jatkuu idässä rakenteeseen R3 asti todettuna ja siitä eteenpäin lineamenttitulkintaan perustuvana. Rakenne on mallinnettu jatkuvana ja yhtenäisenä. Rakenteen jatkumista reikiin KR1 ja KR6 voidaan pitää tulkinnallisesti epävarmana, koska reiän KR1 lävistys ei edusta merkittävää rikkonaisuutta, ja reiässä KR6 ei esiinny tonaliittia (vrt. seur.). 1 > 3) Kyseessä on kiilamaisen tonaliittijuonen jalkapuolen kontaktiin liittyvä ja sitä myötäilevä rakenne. Se on poimutuksen F3-akselitason suuntainen ja vanhimpaan koillis-lounaiseen siirrossuuntaan liittyvä. Rikkonaisuusvyöhykkeeseen liittyy tektonisoitumista ja myloniittiutumista. Reikien KR5 ja KR6 rakennelävistysten vedenjohtavuudet on laskettu virtaus- ja eromittausten 28 > 29 > perusteella. Maksimivedenjohtavuus vastaa 2 m mittaustulosta. Keskimääräinen vedenjohtavuus on laskettu olettamalla muiden kuin vettäjohtavien 2m osuuksien vedenjohtavuudeksi 1E-1 rn/s.

69 66 LIITE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 173 /69 (itäosa), 166 /69 (länsiosa) 7 > Noin 25 m 13m 8 > Esiintymissyvyysväli: Muoto: m ( m "mahdollinen") 1 ) Taivutettu levy Havaintomenetelmät: Kairauslävistykset (VLJ-luola), VSP-heijastukset, reikätutka, sähkömagneettiset taajuusluotaukset, refraktioseismiset luotaukset 24 >. 26 ) Kivilajitiedot: Kiillegneissi, tonaliitti 6 > Kairauslävistykset: Vertikaalisyvyys KR m m Rikkonaisuus Rilll (1,3 m) 15 ) Qk.a 3,7 4m 1,21 Rakotyyppi Av 8 >, täha 15 > Rakotiheys 1-2 kpl/m Rapautuneisuus RpO > Vedenjoht. (Kk-a) Vedenjoht. (Kmax) Kuvaus: 3E-1 m/s 2E-8 m/s Rakenne R2 on samansuuntainen kuin R1 ja sijoittuu tonaliitin ja kiillegneissin eteläpuolisen kontaktin lähelle, kiillegneissin puolelle. Rakenteen jatkumista itään ei ole voitu todentaa kairanreiästä KR6, joten aiempi mahdollinen-luokkaan kuulunut jatke on poistettu PATU-vaiheessa. Reiässä KR5 rakovyöhykkeeseen kuuluvaksi on tulkittu kiillegneissin ja tonaliitin kontaktissa oleva reikäjakso m, joka on tilastollisessa analyysissä todettu yhdeksi merkittävimmistä rikkonaisuuksista. Refraktioseismisissä luotauksissa rakenne näkyy länsilounais-itäkoillissuuntaisena alhaisen nopeuden vyöhykkeenä. 3 > 26 > Vaihtoehtoisen tulkinnan mukaan rikkonaisuusvyöhyke reikäpituusvälillä m on loiva-asentoinen. Tähän viittaavat sekä tonaliitin että kiillegneissin liuskeisuushavainnot ja suunnatut raot, jotka molemmat kaatuvat loivasti (25-4 ) eteläkaakkoon. 3 ) Rakennelävistyksen vedenjohtavuus on laskettu virtausmittausten 28 > perusteella. Maksimivedenjohtavuus vastaa 2 m mittaustulosta. Keskimääräinen vedenjohtavuus on laskettu olettamalla muiden kuin vettäjohtavien 2m osuuksien vedenjohtavuudeksi 1E-1 m/s.

70 67 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R3 3/ AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 211 / ) Yli 2 km 7 > 2m 7 > Esiintymissyvyysväli: Muoto: m 7 > Jatkuva, yhtenäinen 1 > Havaintomenetelmät: Topografinen lineamentti 1 > 7 > Kivilaji tiedot: Kairauslävistykset: Vertikaalisyvyys Rikkonaisuus Ok-a 4m Rakotyyppi Rakotiheys Rapautuneisuus Vedenjoht. (Kk-a) Vedenioht (Kmax) Kuvaus: Rakenne R3 on tutkimuskohteen ja alueelliseen malliin sisältyvä rikkonaisuus- ja ruhjevyöhyke. Se kulkee lähes luode-kaakkosuuntaisena myötäillen Olkiluodon saaren koillisrantaa. Rakenne perustuu useisiin erityyppisiin epäsuoriin tulkintoihin. Mallikuvauksessa se on todennäköinen-luokan rakenne. Vertikaalisuunnassa vyöhyke on syvä, yli 15 m, ja mallissa se on myös esitetty tähän syvyyteen asti. Rakenne on jatkuva ja yhtenäinen. Tulkinnan tärkeä elementti on rakenteeseen liittyvä topografinen lineamentti, joka havaitaan kalliomäkien reunustamana painanteena. Rakenteen R3 mantereen puoleiselle jatkeelle sijoittuu Lapinjoki. Ilmakuvien perusteella vyöhykkeellä olisi jatkuvuutta yli 2 km. 1 > Rakenne R3 esiintyy deformaatiovaiheiden perusteella nuorimpien havaittujen pienoissiirrosten suuntaisena. Vyöhykkeen R3 rikkonaisuudesta, rapautuneisuuden asteesta ja vedenjohtavuudesta ei ole suoria havaintoja. Alueellisena ruhjevyöhykkeenä sen on kuitenkin arvioitu olevan vedenjohtavuudeltaan merkittävä vyöhyke. 1 ), 7 >

71 68 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R6 4/ AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 2T/9 (pääosa) 1 > 7 > Noin15m (pääosa), 2m 233 /85 (sivuhaara) 1 > Noin 3 km (pääosa) 1 > (sivuhaara) 1 > Esiintymissyvyysväli: Muoto: m 1 > Pääosa jatkuva ja yhtenäinen; erisuuntainen sivuhaara 1 > Havaintomenetelmät: Topografinen lineamentti, seismiset luotaukset, porakairaus, VSP-heijastukset, geofysikaaliset mittaukset 1) Kivilajitiedot: Kairauslävistykset: Vertikaalisyvyys Rikkonaisuus Qk-a Q4m Rakotyyppi Rakotiheys Rapautuneisuus Vedenjoht. (Kk-a) Veden_ioht. (K... y) Kuvaus: Rakenne R6 on rakenteesta R5 Ison-Kaalonperän pohjoispuolella erkaantuva ja Flutanperän kautta itäkaakkoon Liiklanperän pohjoispuolitse kulkeva rikkonaisuusvyöhyke. Rakenne R6 päättyy todennäköisesti Syöpäveden kaakkoispuolella. Se on tulkittu paikallisena noin 3 km:n pituisena vyöhykkeenä. Se on useisiin erityyppisiin havaintoihin perustuva ja kuuluu mallissa todennäköinen-luokkaan. Rakenne R6 on jatkuva ja yhtenäinen. Siihen liittyy myös Flutanperän alueelta tulkittu paikallinen todennäköinen-luokan vyöhykeosuus, hieman eri suunnassa esiintyvänä kuin pääjakso R6. Mallissa on tilanne esitetty paikallisena haarautumana ja rakenneosana (mahdollisesti leikkaava siirros, konjugaatti) Flutanperän kohdalla. Sivuhaara on luode-kaakkosuuntainen ja päättyy kaakossa Liiklanperään ja luoteessa,5 km:n päässä Flutanperästä. 1 > Rakenteen R6 on tulkittu olevan tektonisoitunut ja myloniittiutunut. Se esiintyy tektonisen kehityshistorian nuorimpien pienoissiirrosten suuntaisena. Vyöhykkeen R6 rikkonaisuudesta, rapautumisasteesta ja vedenjohtavuudesta ei ole suoria havaintoja. I)

72 69 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R7 5/ AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 15T /85 (länsiosa), 165 /85 (itäosa) 1 >. 7 > Noin 2 km Noin15m 1 > Esiintymissyvyysväli: Muoto: m 1 > Taivutettu levy Havaintomenetelmät: VSP-heijastukset, sähkömagneettiset maastomittaukset, ilmakuvatulkinta, (porakairaukset) 1 >. 3 > Kivilajitiedot: Kairaus- Iävistykset: Vertikaalisyvyys Rikkonaisuus Qk.a 4m Rakotyyppi Rakotiheys Rapautuneisuus Vedenjoht. (Kk.a) - Vedenioht. (Kmax) Kuvaus: Rikkonaisuusrakenne R7 suuntautuu Liiklanperän itäpuolelta itäkoilliseen päin. Rakenne perustuu useisiin erityyppisiin tulkintoihin. Sen syvyysulottuvuus on arvioitu suureksi ja mallissa asetettu arvoon 15 m. Idässä rakenne päättyy rakenteeseen R3. Rakenteen R7 jatkuvuus tutkimusalueen itäosassa on melko suoraviivainen. Rakenne R7 on tuntemustasoltaan todennäköinen-luokkaa. Sen mallinnettu kaade on 85 eteläkaakkoon, mutta ottaen huomioon alueen tektoniset suunnat (liuskeisuus, poimuakseli) ja VSPheijastajat rei'istä KR2, KR4 ja KR8 todennäköisempää on sen luoteispuolella olevan rakenteen R24 mukainen kaade 4-45 kaakkoon. 1 > 3 > Rakenteen kohdalla sijaitsevat kairauspisteet POKA1 ja -2 ovat murrosrakenteisessa kalliossa ja POKA12 raparakenteisessa kalliossa. Koska porakairausten kuuluminen varmuudella juuri rakenteeseen R7 on epävarmaa, ei rakennetta voi pitää suorin havainnoin osoitettuna. 1 > Vyöhykkeen rikkonaisuudesta, rapautuneisuudesta, kallioteknisestä merkittävyydestä ja vedenjohtavuudesta ei ole suoria havaintoja. Vyöhykkeen paikalliseksi arvioitu laajuus antaa olettaa sen kuuluvan ainakin vedenjohtavuudeltaan vähemmän merkittävään luokkaan. Eritasopietsometri EP3 sijaitsee vyöhykkeen väliuörnässä läheisyydessä ja sen noin 4 m syvyydellä sijaitsevan mittausvälin vedenjohtavuus on suuruusluokkaa 1E-5 m/s, joten rakenne voi myös kuulua vedenjohtavuudeltaan merkittävien rakenteiden joukkoon. 1 >

73 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R8 6/ AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 128 /2-3, 15 /2-3 3 ) Noin 15 m 7-1m 1 > Esiintymissyvyysväli: Muoto:...-5 m 3 > Taivutettu levy Havaintomenetelmät: HSP-luotaukset, VLJ-luolan tutkimukset, (topografinen lineamentti, reikätutka, tilastollinen analyysi) 1 > 24 > Kivilajitiedot: Kairauslävistykset: Vertikaalisyvyys Rikkonaisuus Qk-a 4m Rakotyyppi Rakotiheys Rapautuneisuus Vedenjoht. (Kk.a) Vedenjoht (Kmax) Kuvaus: Rakenne 8 on Olkiluodon alustavissa sijoituspaikkatutkimuksissa ja aiemmissa VLJ-tutkimuksissa havaittu, loivasti kaakkoon kaatuva kapeahko rikkonaisuusvyöhyke. Tulkinta perustuu sekä suoriin havaintoihin että epäsuoriin tulkintoihin. Rakenne on ilmeisen jatkuva ja yhtenäinen. Vyöhykkeen leveys maanpinnalla on 1-15 m, josta 1-2m leveä ydinosa on ruhjerakenteista kalliota. VLJ-tutkimuksissa on vyöhykkeen transmissiviteetiksi mitattu pintakalliossa noin 1E-6 m 2 /s. 1 > PATU-vaiheessa rakennetta on muutettu paikallisemmaksi ja sen syvyysulottuvuutta on pienennetty aiempaan malliin verrattuna. Sen aiemmin mallinnettu esiintyminen reiässä KR1 välillä m on erittäin epätodennäköistä, koska rakoilu ko. välillä on vaatimatonta, eikä näin suurta jatkuvuutta ole todettu usemmilla muillakaan lähialueen rakenteilla. 3 >

74 71 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R9 (A, B, C) 7/ AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 125 /5 (A), (B), 12T/56 (C) 3 > 5 m (A, B), 35m (C) 3 > Noin 5-1m 2 > 8> Esiintymissyvyysväli: m (A, B), m (C) 3 > koostuva 3 > Havaintomenetelmät: Kairauslävistykset, reikätutka, latauspotentiaalimittaukset, VSP-heijastukset 3 > 26 > Muoto: Kolmesta erillisestä osasta (suorakulm. levystä) Kivilajitiedot: Kiillegneissi, graniittilpegmatiitti 6 > R9A R9B R9C Kairaus- KR3 KR5 KR3 lävistykset: m m m Vertikaalisyvyys m m m Rikkonaisuus Riiii (yht. 3 m) 12 > Rilll 15 > Rilll 12 > Ok-a 1,48 1,67 1,66 4m,63,75 1,18 Rakotyyppi f' 12) a,av tä, tämu 15 > tä 12) Rakotiheys 2-14 kpl/m 12 ) 5- >15 kpllm 15 > 3- ;;::13 kpl/m 12 > Rapautuneisuus RpO- 1 3), 12> Rp > RpO 12) Vedenjoht. (Kk-a) 1,3E-9 m/s 8 > 3E-9 m/s <1E-1 m/s Veden.ioht. (Kmax) 3,7E-8 m/s 8 > 3E-7 m/s <1E-1 m/s 8 > Kuvaus: Rakenne R9 koostuu ainakin kolmesta samansuuntaisesta, mutta reikäkorreloinnin perusteella laajuudeltaan paikalliselta yksiköstä. Yhteistä eri osille on kulkusuunta pohjoiskoilliseen-koilliseen ja kaade 5-7 kaakkoon. Rakenteen eri osien liittymisestä toisiinsa ei ole juurikaan tietoa. Hydraulisten kokeiden perusteella reiän KR3 rakenteet eivät jatku muihin reikiin. 3 > Osat R9Aja R9C ovat luonteeltaan rakovyöhykkeitä, osa R9B on rikkonaisuusvyöhyke. 2 > Rakenteen R9B vedenjohtavuus on laskettu virtausmittausten 28 > perusteella. Keskimääräinen vedenjohtavuus on laskettu olettamalla muiden kuin vettäjohtavien 2m osuuksien vedenjohtavuudeksi 1E-1 m/s.

75 72 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: RIO (A, B, C, D) 8/25 29.I2.2 AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: I6 /6 (A, B), I4 /5-6 (C, D) 3 > 5 m (A), 3 m (C, D) 2 > 3 > 6-2 m 2 ), 8 ) Esiintymissyvyysväli: Muoto: m (A), IOOO (B), Useista yhdensuuntaisista osista (suorakulm. Ie-...-3m (C, D) 2 > 3 > vyistä) koostuva 3 ) Havaintomenetelmät: Kairauslävistykset, reikätutka, latauspotentiaalimittaukset (mahdollisesti VSP-heijastukset, Sampo-luotaus; topografinen lineamentti) 1 ), 3 >. 22 ), 24 > Kivilajitiedot: Kiillegneissi 6 ) RlOA RlOB RlOC RlOD Kairaus- KRI KRI KR3 KR5 Iävistykset: 5I4-542m m 115-I3Im I2- I27 m Vertikaalisyvyys m 76-7I4 m m 99- I5 m Rikkonaisuus Riiii (yht. 2 m) 9 > Riiii (yht. I, I m) 9 > Rilll (1,4 m) 12 > Rilll (1,2 m) 15 > Qk-a,44,5 8,62 2,7I Q4m O,I9,3 5,24 I,45 Rakotyyppi Tä (4%), Av Ha (64%), Tä, Av, Av 8 >; täha 12 ) Av (n. 5%) 8 >; (22%), AvHa Rp4> täsa 15 > (1 %) 4) Rakotiheys - I2 kpl/m 9 ) 4- I3 kpl/m 9 ) - I4 kpl/m 12 > 4- I5 kpllm 15 > Rapautuneisuus RpO- I 9 > Rp 9 > RpO 12) Rp115) Vedenjoht. (Kk-a) 4,4E-IO m/s 8 > I,3E-IO m/s 8 > 2,3E-9 m/s 8 > 8E-IO m/s.. V edenjoht. (Kmax) I,26E-7 m/s 8 > 3,3E-IO m/s 8 > 5,99E-7 m/s 8 > 4E-7 m/s Kuvaus: RIO on useista yhdensuuntaisista osista koostuva rakorakenteiden ryhmä, joka on havaittu kairanrei'istä KRl, KR3 ja KR5. Ryhmän eri osien liittymisestä toisiinsa on vain vähän tietoa. Reiän KRl koepumppausten tulkinnan perusteella ainakaan reikien KRl ja KR3 välillä ei ole hydraulista yhteyttä. Rakenneosassa RIOA tavatut raot ovat yleisesti ottaen joko hyvin loivakaateisia tai ne kaatuvat noin 45 etelään. 3 > 8) Rakenneosan RIOA mallinnettu pituus maanpinnalla on 5 m ja syvyysulottuvuus 75 m. Rakenneosa RlOB ei mahdollisesti ulotu pintaan saakka. Rakenneosan RlOC ulottuvuutta on kuvattu syvyyssuunnassa 3 m:iin saakka. Rakenneosan RlOD ulottuvuudeksi on arvioitu3m sekä pituus- että syvyyssuunnassa. 3) Rakenteen RlOD vedenjohtavuus on laskettu virtausmittausten 28 ) perusteella. Keskimääräinen vedenjohtavuus on laskettu olettamalla muiden kuin vettäjohtavien 2m osuuksien vedenjohtavuudeksi le-io m/s.

76 73 LITTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: Rll AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 14 /55 3 ) 35m 3 > Noin 5m 2 > 8 > Esiintymissyvyysväli: Muoto: m 2 > Suorakulmainen levy Havaintomenetelmät: Kairauslävistys, tutkimuskaivanto, maanpinnan topografia, sähkömagneettiset taajuusluotaukset, latauspotentiaalimittaus, (VSP-heijastukset) 3 > 24 > Kivilajitiedot: Kiillegneissi 6 > Kairauslävistykset: Vertikaalisyvyys KRl m m Rikkonaisuus Rilll (1,3 m) 9 > Qk-a 2,19 Q4m 1,53 Rakotyyppi Av 8 >, täha, täsa 9 > Rakotiheys 6-17 kpllm 9 > Rapautuneisuus RpO- 1 9 > Vedenjoht. (Kk-a) 9,3E-8 m/s 8 > Vedenjoht. (Kmax) 6,89E-6 m/s 8 > Kuvaus: Aiemman mallin mukainenjatkuvaluonteinen rakenne on korvattu rakenneryhmän RIO suuntaisena paikal- Iisella rakenteella, joka on tavattu kairanreiästä KRl väliltä m. Jaksossa on kapeita myloniittijaksoja ja haarniskasaumoja, paikoin silminhavaittavaa huokoisuutta sekä suolaisen veden virtauskohta (K = le-6 m/s). Rakenteen pituuden ja syvyysulottuvuuden on arvioitu olevan noin 35m. Rakenteen lasketussa maanpintaleikkauksessa tutkimuskaivannossa TK2 on Rll :n suuntainen kapea siirros-/breksiavyöhyke, jossa on kalsiittitäytteisten rakojen verkosto. 3 ) Rakenne Rlllävistää reiän KRl samassa kohtaa kuin rakenne R26. 8 >

77 74 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R12 1/ AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 45 /6 3 ) Noin 8 m Noin 1m S) Esiintymissyvyysväli: Muoto:...-9 m vähintään Suorakulmainen levy Havaintomenetelmät: Kairauslävistys, VSP-heijastukset 3 > 26 > Kivilaji tiedot: Kiillegneissi 6 > Kairauslävistykset: Vertikaalisyvyys KR m 94-11m Rikkonaisuus Riiii (3 m) 16 > Qk-a 1,45 Q4m,5 Rakotyyppi tä, täsa, tiha 16 > Rakotiheys 2- >1 kpl/m 16 > Rapautuneisuus RpO > Vedenjoht. (Kk-a) Vedenjoht. (Kmax) Kuvaus: 2E-8 m/s 3E-6 m/s Rakenteena tunnuksella R12 on kuvattu reiän KR6 rakovyöhyke m. Vyöhykkeen paksuus on vain parin metrin luokkaa, sillä se on asennoltaan lähes reiän suuntainen. Jaksossa on lähes kairaussuunnassa hiertynyttä kiillegneissiä, jossa on paikoin runsaasti rikkikiisua. Välillä 125,2-126,5 m on vanha kiinni-iskostunut breksia. 3 > Rakenne on samansuuntainen kuin kalliopaljastumilta havaitut, nuorimman deformaatiovaiheen (D 6 ) terävät pienoissiirrokset. Rakenteen suunta on myös lähellä paljastumilla havaittavaa päärakosuuntaa, joka leikkaa kohtisuoraan liuskeisuuden suuntaista päärakosuuntaa. 26 > Rakennelävistyksen vedenjohtavuus on laskettu virtauseromittausten 29 > perusteella. Keskimääräinen vedenjohtavuus on laskettu olettamalla muiden kuin vettäjohtavien 2m osuuksien vedenjohtavuudeksi 1E-1 m/s.

78 75 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 122 /8T (pohjoisosa), 143 /87 (eteläosa) 1 > Yli 1 m 1 > Noin 3m 8 > Esiintymissyvyysväli: Muoto: m 1 > Taivutettu levy Havaintomenetelmät: Kairauslävistys, VSP-, HSP-heijastukset, topografinen lineamentti, pumppauskokeet, sähkömagneettiset taajuusluotaukset l), 24 > Kivilaji tiedot: aerosähkömagneettiset mittaukset, Kiillegneissi 6 > Kairauslävistykset: Vertikaalisyvyys KR m m Rikkonaisuus Rilll (yht. 3 m) 9 > Qk.a,7 Q4m,5 Rakotyyppi Ha (41%), Tä, Av, Rp4> Rakotiheys 1-16 kpl/m 9 > Rapautuneisuus RpO- 1 9 > Vedenjoht. (Kk-a) <le-1 m/s Vedenjoht. (Kmax) <le-1 m/s 8 > Kuvaus: Todettu-luokan rakenne R13 on kaareutuvan muotoisena mallinnettu, hyvin jyrkkäkaateinen vyöhyke Flutanperästä koilliseen, rakenteesta R6 Marikarinnokkaan rakenteeseen R3 saakka. Pituus maanpinnalla on yli 1 m, ja syvyysulottuvuus on asetettu mallissa 15 metriin. Rikkonaisuusvyöhykkeeseen liittyy suoran havainnon (KRl) lisäksi tulkittuja olemassaoloa varmentavia epäsuoria viitteitä. Mallinnetto kaade on jyrkkä 87 kaakkoon ja eteläkaakkoon.paksuus on mallissa 1m, mutta todellinen paksuus reiän KR1 lävistyksessä on vain 2,6 m. 1 > 8 > Rakennelävistys reiässä KRl on mittausten perusteella vettäjohtamaton, vaikka sen yläosassa on avorakoja noin 2 metrin matkalla. 4 > Rakovyöhykkeen R13 kuvaus kalliomallissa on pysynyt ennallaan, vaikka uudet tutkimukset eivät ole selvästi vahvistaneet siihen liitettyjä tulkintoja ja havaintoja. 2 )

79 76 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R14 12/ AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 75 /6 S) Noin 4m 3 > Noin 1m 8 > Esiintymissyvyysväli: Muoto: Noin m - Havaintomenetelmät: Ympyrälevy Kairauslävistys, suuntaava reikätutkaus 3 > Kivilajitiedot: Kiillegneissi 6 > Kairauslävistykset: Vertikaalisyvyys Rikkonaisuus Ok-a 1,86 KR m m Rilll (, 7 m) IO) 4m 1,86 Rakotyyppi Tä, Rp, AvHa, Rakotiheys Rapautuneisuus Vedenjoht. (Kk-a) TäHa (Ha 35%) 4 > 3-19 kpl/m to) Rpo3>. IO> <1E-1 m/s Vedenjoht. (Kmax) <1E-1 m/s 8 > Kuvaus: R14 on suuntaavan tutkan havaitsema rakovyöhyke. Todettu-luokkaan kuuluva rakovyöhyke on kuvattu paikallisena; rakenteen laajuudeksi on määritetty noin 2m reiän KR2 ympärillä ja paksuudeksi noin 2m. Vyöhykkeessä kivi on rapautumatonta ja tiheärakoista (Rilll). Vedenjohtavuudeltaan rakenne on tiivis. 2 >. 3 > 8 >

80 77 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R15 13/ AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 17"/4" 3 ), S) Noin 5m 2 ) Noin 2 m 8 > Esiintymissyvyysväli: Muoto: Noin m Havaintomenetelmät: Kairauslävistys, VSP-heijastukset 3 ) Kivilaji tiedot: Kiillegneissi 6 ) Kairauslävistykset: Vertikaalisyvyys KR m m Rikkonaisuus RiiV 11 ) Ok-a,3 4m,3 Rakotyyppi tä, täha, täsa II) Rakotiheys >2 kpl/m 11 ) Rapautuneisuus Rp2tt) Veden.ioht. (Kk-a) V edenioht. (KIIUI) Kuvaus: (ei mitattu) (ei mitattu) R15 on grafiittipitoinen rikkonaisuusvyöhyke, joka on todettu suorin havainnoin aivan reiän KR2 lopusta. Rakenne on kuvattu laajuudeltaan noin 5-metrisenä kaarlesuuntaan 17" ja kaateella 4". Mallinnetto kaadesuuntalkaade perustuu reiän KR2 voimakkaisiin VSP-heijastajiin reikäpituudelta 11 m ja reiän päätepisteen alapuolelta pituudelta 19 m. Heijastusten on tulkittu edustavan saman heijastavan rakenteen ylä- ja alakontaktia, joten rakenteen jatkumista syvemmällä ei voida pitää poissuljettuna. Rakenteen jatkuvuudesta ei ole tietoa, mutta VSP-heijastajat voidaan yhdistää reiän KR4 alapuolelle noin 15 m:n syvyydelle. 2 ' 3 ) Reiässä KR2 suoritetut vedenjohtavuus- ja virtausmittaukset eivät ulotu rakennelävistyksen R15 syvyydelle.

81 78 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 26/9 7), 21) Noin 1 m Noin1m 1 > Esiintymissyvyysväli: Muoto: m vähintään Suorakulmainen levy Havaintomenetelmät: VSP-heijastukset 3 > Kivilaji tiedot: Kairauslävistykset: Vertikaalisyvyys Rikkonaisuus Ok-a 4m Rakotyyppi Rakotiheys Rapautuneisuus Vedenjoht. (Kk-a) Vedenjobt. (Kmax) Kuvaus: Rakenne R16 on pystyasentoinen rikkonaisuusvyöhyke reikien KR2 ja KR4 itäpuolella. Rakenne alkaa Korvensuon altaan länsipuolelta ja päättyy lähelle Marikarinnokkaa, lähes pohjois-eteläsuuntaisena. Rikkonaisuusvyöhykkeeksi tulkitun rakenteen R16 kaade on pysty ja paksuus arvioitu noin 1 metriksi maanpinnalla. Rakenne on paljastumilta havaittujen terävien pienoissiirrosten sekä liuskeisuutta vastaan kohtisuoran II päärakosuunnan suuntainen. Kairanreikien KR2 ja KR4 jatko-osista ja kairanreiästä KR8 tulkitut VSP-heijastajat tukevat R16:lle tulkittua sijaintia ja asentoa. Rakenne R16 kuuluu todennäköinenluokkaan. 1 ). 3 ) Vyöhyke ei leikkaa mitään kairanreikää, joten sen rikkonaisuudesta, rapautuneisuudesta ja vedenjohtavuudesta ei ole suoria havaintoja. Kallioteknisiä ja vedenjohtavuuden ominaisuuksia ei ole arvioitu merkittäviksi. Vyöhyke sijaitsee lähellä eritasopietsometriä EP2, jossa noin 4 m syvyydessä olevan mittausvälin vedenjohtavuudeksi on saatu noin 5E-7 m/s. 1 ). 3 )

82 79 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R17 (A, B, C) 15/ AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 6 m (A), 8 m /4 m (B), 5 m /4 m Noin 7 m (A), 3-14 m 16/2 3), 5), 7) (C) 3), 5> (B), 2m (C) 2 > 5 > 8 > Esiintymissyvyysväli: Muoto: Kolmesta erillisestä, yhdensuuntaisesta ellipti- Noin m sestä/ympyrälevystä koostuva 2 > 3 > Havaintomenetelmät: Kairauslävistykset, VSP-heijastukset 3 > 5 > 27 > Kivilajitiedot: Kiillegneissi, graniitti/pegmatiitti 6 > R17A R17B R17C Kairaus- KR2 KR2 KR1 KR4 lävistykset: m m m m Vertikaalisyvyys m m m m Rikkonaisuus Riiii 1 > Riiii (yht. 4 m) IO) Riiii - IV 2 > Riiii - IV (yht. 3 m) 14) Qk-a 2,5 2,1,74,51 Q4m 2,39,92,74,12 Rakotyyppi Av 8), 25) Av 8 > 25 >; täha 1 > Av (87%), AvHa Av (58%), Rp, Tä, 4) TäHa 4 >; täsa 14 > Rakotiheys 1-18 kpvm 1 > 4-16 kpvm 1 > 7- >12 kpvm 2 > - 13 kpvm 14 > Rapautuneisuus RpO 3), 1> RpO - 1 3), 1o> RpO- 1 2 > RpO > Vedenjoht. (Kk-a) 7,6E-1 rnls 8 > 1,3E-9 rnls 8 > 3,3E-1 rnls 8 > 3,3E-1 rnls 8 > Vedenjoht. (Kmax) 1,1E-8 rnls 8 > 1,76E-6 rnls 8 > 1, 1E-9 rnls 8 > 2,42E-8 rnls 8 > - Kuvaus: Rakenne R17 muodostuu kolmesta erillisestä, samansuuntaisesta osasta. Osat eivät sovi suoraan toisiinsa reiästä toiseen, yhteistä niille on kaadesuunta ja kaade. Reiän KR2 hydraulisten potentiaalien analysoinoin mukaan rakenteet R 17 Aja R 17B ovat keskenään hyvässä hydraulisessa yhteydessä. 2 > 3 > Rakenneosan R17 A on mallinnetto esiintyvän ympyrälevynä 3 m:n säteellä kairanreiästä KR2. Rakenneosa R17B on rikkonaisuusvyöhyke, jonka sidontakohtana on reiän KR2 syvyysväli m. Symmetrisenä elliptisenä levynä kuvatun kappaleen ulottuvuus kaadesuunnassa on 4 m ja poikkisuunnassa noin 2m reiän ympärillä. Rakenne R17C on kuvattu elliptisenä levynä, jonka säde kaadesuunnassa on 25m ja poikkisuunnassa 2 m. 2 > 3 > 5 >

83 8 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R19 16/ AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 18 /5 3 ) 4 m 26 > Noin 2-5 m 8 > Esiintymissyvyysväli: Muoto: m 1 > Lähes ellipsin muotoinen levy 1 > Havaintomenetelmät: Kairauslävistykset, VSP-heijastukset, reikätutka, koepumppaukset, latauspotentiaalimittaukset 3 > 24 > 26 > Kivilajitiedot: Kiillegneissi 6 > Kairaus- KR4 KR7 KR8 lävistykset: 8-85 m m 8-84 m V ertikaalisyvyys m m 6-63 m Rikkonaisuus Rilll (1,2 m) 13 > RiiV (,4 m) 17 > Rilll 18 > Qk-a 4,59 1,47 1,36 Q4m 2,79 1,47 1,36 Rakotyyppi Av, Tä 8 > täha, tä, av 17 > Av 8 > Rakotiheys 1-13 kpl/m 13 > 1- > 14 kpl/m 17 > 5-11 kpl/m 18 > Rapautuneisuus RpO > Rp > RpO > Vedenjoht. (Kk-a) 2,8E-7 m/s 8 > <1E-1 m/s 1,4 E-7 m/s 8 >.V edenjoht. (Kmax) 5E-5 m/s 8 > <1E-1 m/s 8 > 2, 72E-5 m/s 8 > Kuvaus: Rakenne R19 on SITU-mallinnuksessa tulkittu paikalliseksi lähes vaaka-asentoiseksi rikkonaisuusvyöhykkeeksi reiän KR4 lähiympäristössä. Sen jatkuvuus ja yhtenäisyys on avoin, koska se sijaitsee rakoilleessa ja avonaisia, vettäjohtavia yhteyksiä runsaasti sisältävässä kallion pintaosassa. Rakenteen on tulkittu esiintyvän kairanreiästä KR4 laskien noin 2 metrin säteellä. 3 > 24 > 26 > Reiän KR4 rakennelävistyksen vedenjohtavuus on laskettu kertomalla K-arvo 1:llä sementoidulla osuudella. 8 >

84 81 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R2 (A, B) 17/ AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 17 /1 3 ), 8 ) 7 m /4 m (A), 8 m /4 m (B) 5 > Noin 6-12m (A), 2-5 m (B) 8) Esiintymissyvyysväli: Muoto: Useista erillisistä osista koostuva (osat R2A ja Noin m (A), m (B) R2B elliptisiä levyjä) 5 > Havaintomenetelmät: Kairauslävistykset, VSP-heijastukset 3 > Kivilaji tiedot: Kiillegneissi, myloniitti 6 > R2A R2B Kairaus- KR4 KR1 KR4 KR1 lävistykset: m m m m Vertikaalisyvyys m m m m Rikkonaisuus Rilll (3 m) 13 > Rilll - IV (yht.,6 Rilll (,5 m) 13 > Rilll (,4 m) 2 > m) 2) Qk.a 2,34 2,14 2,58,83 Q4m 1,39,67 2,82,83 Rakotyyppi Av (23% AvHa, Av, Tä, AvHa, Av (>5%), Tä, Av (24%), Tä, TäHa, Tä, Rp 4 > TäHa 4 > AvHa 4 > AvHa, TäHa 4 > Rakotiheys - ;?:15 kpvm 13 > - 1 kpvm 2 > 1- >1 kpvm 13 > 9-1 kpvm 2 > Rapautuneisuus RpO > RpO- 2 2 > Rp13) RpO- 1 2 > Vedenjoht. (Kk-a) 8,6E-9 m/s 8 > 4E-1 m/s 3,1E-8 m/s 8 > 5,9E-7 8 > Vedenjoht. (Kmax) 1,31E-5 m/s 8 > 3E-7 m/s 3,4E-6 m/s 8 > 5,9E-7 8 > Kuvaus: Rakenne R2 on mallinnettu reiästä KR4 saatujen VSP-heijastusten perusteella lähes vaaka-asentoisena, moniosaisena rakenteena. Virtauseromittausten perusteella rakenne R2 on vedenjohtavuudeltaan merkittävin kairanreikiä leikkaava rakenne. 3 > Rakenneosa R2A sijaitsee reiän KR4 ympäristössä, ja sen laajuus (säde r) on noin 35m kaadesuunnassa, poikkisuunnassa 2m. Osan R2B arvioitu laajuus (säde r) on noin 4 m reiän KR4 lävistyksen ympärillä kaadesuunnassa, poikkisuunnassa 2 m. 5 > Rakenneosan R2A reiän KR1 lävistyksen vedenjohtavuus on laskettu virtausmittausten 28 > perusteella. Keskimääräinen vedenjohtavuus on laskettu olettamalla muiden kuin vettäjohtavien 2 m osuuksien vedenjohtavuudeksi 1E-1 m/s. Rakenteeseen R2 kuuluvien rakenneosien R2C - R2F ominaisuudet on esitetty seuraavalla sivulla (lomake 18/25).

85 82 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R2 (C- F) 18/ AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 17 /1 (C, D) 3 > 8> 11-14m (C, D), 5 m (E), 17 /3 (E, F) 5 > 8 > 4-5 m (C, D), 5 m (E, F) 3 > 5 > 1m (F) 8 > Esiintymissyvyysväli: Muoto: Noin m (C, D), noin m Useista erillisistä osista koostuva (osat R2E ja (E, F) R2F ympyrälevyjä) 5 Havaintomenetelmät: Kairauslävistykset, VSP-heijastukset 3 > Kivilaji tiedot: Kiillegneissi, graniitti/pegmatiitti 6 > R2C R2D R2E R2F Kair.lävistykset: KR7 KR7 KR9 KR m m m m Vert.syvyys m m 4-45 m m Rikkonaisuus RiiV (1,5 m) 17 > Rilll - IV (yht. Rilll (,9 m) 19 > Rilll (yht. 3 m) 19 ) 4 m) 17) - Qk.a 4,14 1,6 1,4,8 Q4m 1,24,47,86,4 Rakotyyppi av, tä, täha 17 > av, tä, täha l7) tä, tämu 19 > tä, täha, tämu 19 > Rakotiheys 1-3 kpl/m 17 > 1 - >22 kpllm 17 > 2-2 kpl/m 19 > 2-17 kpl/m 19 > Rapautun. RpO > RpO > RpO > RpO > Vedenjoht. (Kc.a) 1,7E-7 m/s 8 > 1,SE-7 m/s 8 > 5,5E-9 m/s 8 > 6,4E-1 m/s 8 > Vedenjoht. (Kmax) 7,1E-6 m/s 8 > 2,6E-5 m/s 8 > 2,34E-7 m/s 8 > 7,1E-6 m/s 8 > Kuvaus: Rakenne R2 on mallinnettu reiästä KR4 saatujen VSP-heijastusten perusteella lähes vaaka-asentoisena, moniosaisena rakenteena. Virtauseromittausten perusteella rakenne R2 on vedenjohtavuudeltaan merkittävin kairanreikiä leikkaava rakenne. 3 > Rakenteiden R2C ja R2D laajuudeksi on mallinnettu noin 2-25 m reiän KR7 ympäristössä. Kairanreiän KR7 pumppausten vasteet reiässä KR4 viittaavat siihen, että rakenneosat R2C ja R2D olisivat yhteydessä KR4:n rakenneosiin R2Aja R2B. Osien R2Eja F laajuudet reiän ympärillä ovat 25 metrin luokkaa (ympyrälevymallit). J), 5 > Rakenteeseen R2 kuuluvien rakenneosien R2A ja R2B ominaisuudet on esitetty edellisellä sivulla (lomake 17 /25).

86 83 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R21 19/ AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 16 / ) 7 m 7 ) 5-37 m 8 > Esiintymissyvyysväli: m 7 > Havaintomenetelmät: Kairauslävistykset, VSP-heijastukset 7 ) Muoto: Suorakulmainen levy (mahdollisesti siirrostunut 7)) Kivilaji tiedot: Kiillegneissi, graniitti/pegmatiitti 6 > Kairaus- KR1 KR2 KR4 KR5 lävistykset: m m m m Vertikaalisyvyys m m m m Rikkonaisuus Riiii- IV 9 > Riiii (yht. 6 m) 11 > Riiii - IV (yht. Riiii (2 m) 15 > 8 m) 14) Qk-a,7,12,11 1,87 Q4m,5,3,2 1,49 Rakotyyppi Av (5%), Tä 4 > AV (2%), Rp, Tä, Tä (44%), Av, Av (n. 5%) AvHa, TäHa täsa (1 kpl) 11 > 4). ' AvHa, Rp 4 >; täsa täha 15 > 14) 8). ' Rakotiheys 3-28 kpvm 9 > 3-18 kpvm ll) - 16 kpvm 14 > 5-22 kpvm 15 > Rapautuneisuus Rp1 9 > Rp-1 11 > RpO > RpO > Vedenjoht. (Kk-a) 7,5E-8 m/s 8 > 9,5E-1 m/s 8 > <1E-1 m/s 3E-1 m/s Vedenjoht. (Kmax) 4,38E-7 m/s 8 > 1, 7E-6 m/s 8 > 3,2E-1 m/s 8 > 5E-8 m/s Kuvaus: R21 on esimerkki suhteellisen hyvin kuvatusta ja hydrologisesti merkittävästä rakenteesta. Mallikuvauksen mukaan rakenteen pituus on noin 7 mja sen keskusalue on lähellä reikää KRl. Tasomainen malli kaadesuunnalla 16 /2-25 toteuttaa hyvin havainnot rei'issä KR1, KR2, KR4 ja KR5, vaikkakin on mahdollista, että rakenne on siirrostunut moneen osaan. Laiva-asentoiseen rakenteeseen viittaavat kairanreikien KR2 ja KR4 jatko-osien sekä kairanreikien KR5, KR6 ja KR8 VSP-tulkinnat. Reiän KR1 reikä-tv-tutkimusten alustavien tulosten perusteella rikkonaisuusjaksossa m ovat vallitsevia loivakaateiset raot. Kairanreikälävistysten perusteella rakenne on rikkanainen (Riiii - IV) ja osin rapautunut (Rp 1-2), vettä johtava rikkonaisuusvyöhyke, jossa virtaa suolaista pohjavettä. Olkiluodon pohjavesien suolaisuusmallin perusteella on mahdollista, että rakenne muodostaa rajapinnan, jonka alapuolella esiintyy suolaista pohjavettä. Suolaisuusmallin mukaan suolaisen veden ylin rajapinta on pohjoisessa ja lännessä korkeammalla kuin etelässä ja idässä, mikä on sopusoinnussa rakenteelle tutkitun kaateen kanssa. J), 7 > Reiän KR5 lävistyksen vedenjohtavuus on laskettu virtausmittausten 28 > perusteella. Keskimääräinen vedenjohtavuus on laskettu olettarualla muiden kuin vettäjohtavien 2m osuuksien vedenj ohtavuudeksi 1E-1 m/s.

87 84 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R22 2/ AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 44,6 /67,5?) Noin 8 m Noin5 m 1 > Esiintymissyvyysväli: Muoto: m 1 > Suorakulmainen levy Havaintomenetelmät: VSP-heijastukset 1 > Kivilajitiedot: Kairauslävistykset: Vertikaalisyvyys Rikkonaisuus Qk-a Q4m Rakotyyppi Rakotiheys Rapautuneisuus Vedenjoht. (Kk-a) Vedenjoht. (Kmax) Kuvaus: Rakenne R22 on paikallinen mahdollinen-luokkaan tulkittu rikkonaisuusvyöhyke kairanreiän KR3 pohjoisja luoteispuolella. Syvyysulottuvuus mallissa on 8 m arvioidun ja maanpinnalta tulkitun jatkuvuuden mukaisesti. Rakenne on geometrialtaan jatkuvana ja yhtenäisenä kuvattu. Se alkaa Selkänummenharjulta rakenteesta R2jajatkuu kaakkoon rakenteeseen Rl3. Kaade perustuu VSP-heijastuksiinja on keskiarvona 68 koilliseen. Laajempi geometrinen asento ja sijainti on hahmoteltu kolmen kairanreiästä KR5 havaitun VSP-heijastuksen perusteella. Rakenteen R22 rapautumisestaja rikkonaisuudesta ei ole tietoa. 1 )

88 85 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: n. 118 /45 (pääosin), 112 /45 (pohj.osa) 7 > Noin 115 m Noin5 m 1 > Esiintymissyvyysväli: Muoto: m 1 > Taivutettu levy Havaintomenetelmät: Kairauslävistykset (mahdollisesti HSP- ja VSP-heijastukset) 1 > Kivilajitiedot: Kairauslävistykset: Vertikaalisyvyys Rikkonaisuus Qk-a O.tm Rakotyyppi Rakotiheys Rapautuneisuus Veden.ioht. (Kk-a) Vedenjoht.(Kmax) Kuvaus: Rakenne R23 on todettu-luokan rakenne. Maanpinnalla se sijaitsee voimalaitosten ja Selkänummenharjun välisessä maastossa. Kyseessä on voimalaitosten rakennusvaiheen kairauksissa havaittu rikkonaisuusvyöhyke. Vyöhykkeen leveys vaihtelee muutamasta metristä noin kymmeneen metriin ja sen kaade on kairanreikälävistysten ja rakoilun perusteella noin 45 kaakkoon. 1 > Vyöhykkeen rikkonaisuus on kairaustutkimusten mukaan murros- ja ruhjerakenteista (Riiii- IV). Sen rapautumisaste vaihtelee vähän rapautuneesta runsaasti rapautuneeseen (RpO- 2). Voimalaitostutkimusten kairanreiässä SK7 rakopinnat ovat voimakkaasti kloriittiutuneet ja lisäksi niissä esiintyy savimineraaleja. Rakenne on kallioteknisesti merkittävä. Vedenjohtavuudeltaan sitä ei ole arvioitu merkittäväksi lähinnä rakenteen paikallisen luonteen perusteella. I)

89 86 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R24 22/ AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 149 / }, 7 ), 8 ) Noin 2 m 1 > 4-1 m 8 > Esiintymissyvyysväli: Muoto: m 1 >. 8 > Jatkuva, yhtenäinen Havaintomenetelmät: Kairauslävistykset, VSP-heijastukset, tutkimuskaivanto, aerosähkömagneettiset mittaukset, Sampo-luotaus 1)' 3)' 27) Kivilajitiedot: Kiillegneissi, graniittilpegmatiitti 6 > Kairaus- KR8 KR9 lävistykset: 15-14m m Vertikaalisyvyys m m Rikkonaisuus Riiii (yht. 4 m) 18 > Riiii - IV 19 > Qk.a 3,64,34 4m,53,34 Rakotyyppi Av 8 >; täha 18 > tä, täha, tämu 19 > Rakotiheys - 18 kpvm 18 > 7-13 kpvm 19 > Rapautuneisuus Rp1s> Rp119) V edenjoht. (Kk-a) 2,6E-8 m/s 8 > 1,3E-7 m/s 8 > Vedenjoht. (Kmax) 1,62E-5 m/s 8 > 4,95E-6 m/s S) Kuvaus: Rakenne R24 on rakovyöhyke, joka on voitu todentaa kaivannosta TK1. Se on kapea tonaliitin ja suonigneissin kontaktin plastinen siirros- tai hiertovyöhyke ja rakoillut. Rakenne alkaa Liiklanperän itäpuolelta ja jatkuu koilliseen rakenteeseen R3 saakka. Sen syvyysulottuvuus on mallinnettu 15 metriin johtuen suurehkosta pituudesta (noin 2 m) maanpinnalla. 1 > S) Rakenteen sijaintia ja tulkintaa tukee aerosähkömagneettisilla helikopterimittauksilla havaittu, rikkonaisuusvyöhykkeeksi tulkittu sähköinen johderakenne. Myös maanpinnalta tehtyjen sähkömagneettisten taajuusluotausten (Sampo-mittaus) tulokset tukevat vyöhykkeen olemassaoloa. Kallioperän rakennetulkinnan perusteella tämä vyöhyke on vanha oikeakätinen ja plastinen siirroslinja. Rakenne R24 on deformaatiovaiheissa poimutuksen F3-akselitason suuntainenja vanhimpaan koillis-lounaiseen siirrossuuntaan liittyvä. 1 >

90 87 LITTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R26 23/ AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 18 11?) Noin 13 m 2-5 m 8 > Esiintymissyvyysväli: Noin m 5 >.. Havaintomenetelmät: Muoto: Kairauslävistykset, koepumppaukset 3 > Kivilajitiedot: Kiillegneissi 6 > Kairaus- KR1 KR2 KR5 KR1 Iävistykset: m m m m V ertikaalisyvyys m m 6-63 m m Rikkonaisuus Riiii (1,3 m) 9 > (Ril - II) 1 > Riiii (1, 1 m) 15 > (Ril - II) 2 > Qk.a 2,19 6,5 1,63 12,87 Q4m 1,53 6,5 1,63 12,87 Rakotyyppi Av 8 >, täha, täsa 9 > Av 8 > tä 15) tä 2) Rakotiheys 6-17 kpl/m 9 > 11 kpl/m 1 > n kpl/m 15 > - 2 kpl/m 2 > Rapautuneisuus RpO- 1 9 > RpO- 1 1 > Rp115) Rp2) Vedenjoht. (Kk-a) 9,3E-8 m/s 8 > 1,4E-7 m/s 8 > 2E-9 m/s <1E-1 m/s Vedenjoht. (Kmax) 6,89E-6 m/s 8 > 3E-7 m/s 8 > 6E-8 m/s <1E-1 m/s Kuvaus: Rakenne R26 esiintyy runsaammin rakoilleen kallion muodossa ja rakovyöhykkeenä noin 5-13 m:n syvyydellä maanpinnalta. Vaaka-asentoisen rakovyöhykkeen perustana ovat havaitut hyvät hydrauliset yhteydet reikien KR1, KR2 ja KR5 pintaosien välillä. Rakenteen laajuus on arvioitu rajautuvaksi seuraavien rakenteiden väliseen tilavuuteen: pohjoisessa R2, idässä R16, etelässä R18:n jatke ja lännessä R9. 3 > 5 > Reikien KR5 ja KRIO lävistysten vedenjohtavuudet on laskettu virtausmittausten 28 ) perusteella. Keskimääräinen vedenjohtavuus on laskettu olettamalla muiden kuin vettäjohtavien 2m osuuksien vedenjohtavuudeksi 1E-1 m/s. Reiässä KR2 vedenjohtavuus on laskettu kertomalla sementoidulla osuudella oleva K- arvo 1:lla, ja reiässä KR5 vastaavasti 1:llä. 8 > Rakenteen R26lävistys reiässä KR1 on samassa kohtaa kuin rakenteen R11. 8 >

91 88 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R29 24/ AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: ),?) Noin 2,7 km 1m 2 > Esiintymissyvyysväli: Muoto: m 3 > Jatkuva, yhtenäinen Havaintomenetelmät: VSP-heijastukset 3 > Kivilajitiedot: Kairauslävistykset: Vertikaalisyvyys Rikkonaisuus Qk-a 4m Rakotyyppi Rakotiheys Rapautuneisuus Vedenjobt. (Kk-a) Vedenjobt. (Kmn) Kuvaus: Rakenne R29 on mahdollinen-luokan rakovyöhyke reikien KR3, KRl ja KR7 välisessä maastossa. Sen tulkinta perustuu kolmeen samansuuntaiseen, voimakkaaseen aikaisempien VSP-mittausten heijastajaan reiästä KR5 (23 173, ja 247 /67 ). Rakenteen kulkusuunta on luoteeseen ja kaade noin 7 lounaaseen. Syvyysulottuvuutta on mallissa kuvattu 15 metriin. 3 > Rakenne saattaa olla siirrosvyöhyke, joka erottaa toisistaan rakenteiden R9 ja RIO kairanrei'issä KR3 ja KR5 olevat osat. Se selittäisi, miksi rakenteiden R9 ja RIO leikkauksia rei'issä KR3 ja KR5 ei voida korreloida keskenään ja miksi reikien KR3 ja KRl välillä ei ole hydraulista yhteyttä. 3 >

92 89 LllTE 1: GEOLOGIA Rakennetunnus: Lomake nro: Pvm: Laatija: R3 25/ AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Paksuus: 155 /35 5 ) 6 m 5 > 5 m 5),8) Esiintymissyvyysväli: Muoto: Noin m Ympyrälevy 5 > Havaintomenetelmät: Kairauslävistys, (VSP-heijastus) 5 > 27 > Kivilajitiedot: Kiillegneissi 6 > Kairauslävistykset: Vertikaalisyvyys KR m m Rikkonaisuus Riiii (1,5 m) 19 > Qk-a,25 Q4m,24 Rakotyyppi tä, täha 19 > Rakotiheys 4-12 kpum 19 > Rapautuneisuus Rp19) Vedenjoht. (Kk-a) 5,1E-1 m/s 8 > Vedenjoht. (Kmax) 1,6E-9 m/s 8 ) Kuvaus: R3 on rakovyöhyke, joka on tavattu reiässä KR9 välillä m. Se kuvataan mallissa reikäleikkauksen ympärillä sijaitsevalla 3 metrin säteisellä ympyrälevyllä. Kyseinen rakovyöhyke edustaa myös alempana väleillä m ja m olevia kapeita rakovyöhykkeitä. Reiän KR9 rikkonaisuusjaksoihin liittyy keskikaateinen VSP-heijastus (16 /41 ) ja laiva-asentoinen rakoilu (15 /3 ). 5 > 27 >

93 9 LTITE 1: GEOLOGIA Liitteen 1 viiteluettelo 1) Saksa, P. (toim.), Paulamäki, S., Paananen, M., Anttila, P., Ahokas, H., Front, K., Pitkänen, P., Hassinen, P. & Ylinen, A Olkiluodon alueen kallioperämalli, yhteenveto. Helsinki, Teollisuuden Voima Oy. Työraportti ) Saksa, P., Nummela, J. & Ahokas, H Eurajoen Olkiluodon tutkimusalueen kalliomalli, täydennetty ja tarkennettu vuoden 1996 kuvaus. Helsinki, Posiva Oy. Työraportti ) Paulamäki, S., Front, K., Heikkinen, E. & Ahokas, H Eurajoen Olkiluodon kallioperän kuvaus ja mallit, yhteenvetoraportti. Helsinki, Posiva Oy. Työraportti ) Saksa, P., Hellä, P., Voipio, S., Nummela, J., Hänninen, T., Ahokas, H., Heikkinen, E. & Lindh, J Olkiluodon syväkallion yksityiskohtainen rakotieto kanta. Helsinki, Posiva Oy. Työraportti ) Saksa, P., Ahokas, H., Nummela, J. & Lindh, J Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran kalliomallit, rakennemallien muutokset v Helsinki, Posiva Oy. Työraportti ) Saksa, P. & Lindh, J Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran tutkimusalueiden tarkennetut kivilajimallit, versio 3. Helsinki, Posiva Oy. Työraportti ) Anttila, P., Ahokas, H., Front, K., Hinkkanen, H., Johansson, E., Paulamäki, S., Riekkola, R., Saari, J., Saksa, P., Snellman, M., Wikström, L. & Öhberg, A Final disposal of spent nuclear fuel in Finnish bedrock- Olkiluoto site report. Helsinki, Posiva Oy. POSIV A ) Äikäs, K. (toim.), Hagros, A., Johansson, E., Malmlund, H., Sievänen, U., Tolppanen, P., Ahokas, H., Heikkinen, E., Jääskeläinen, P., Ruotsalainen, P. & Saksa, P Olkiluodon kallioperän luokittelu loppusijoitustilojen rakennettavuuden kannalta. Helsinki, Posiva Oy. Työraportti ) Suomen Malmi Oy 1989a. Syväkairaus OL-KR1 Eurajoen Olkiluodossa. Helsinki, Teollisuuden Voima Oy. Työraportti ) Suomen Malmi Oy 1989b. Syväkairaus OL-KR2 Eurajoen Olkiluodossa. Helsinki, Teollisuuden Voima Oy. Työraportti ) Rautio, T. 1995c. Reiän OL-KR2 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna Helsinki, Teollisuuden Voima Oy. Työraportti ) Suomen Malmi Oy 1989c. Syväkairaus OL-KR3 Eurajoen Olkiluodossa. Helsinki, Teollisuuden Voima Oy. Työraportti ) Rautio, T Syväkairaus OL-KR4 Eurajoen Olkiluodossa. Helsinki, Teollisuuden Voima Oy. Työraportti ) Rautio, T. 1995b. Reiän OL-KR4 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna Helsinki, Teollisuuden Voima Oy. Työraportti ) Suomen Malmi Oy 199. Syväkairaus OL-KR5 Eurajoen Olkiluodossa. Helsinki, Teollisuuden Voima Oy. Työraportti ) Rautio, T. & With, E Kallionäytekairaus ja kallion vedenjohtavuusmittaukset Eurajoen Olkiluodossa 1991, kairanreikä KR6. Helsinki, Teollisuuden Voima Oy. Työraportti ) Jokinen, J Reiän OL-KR7 syväkairaus Eurajoen Olkiluodossa Helsinki, Teollisuuden Voima Oy. Työraportti ) Rautio, T. 1995a. Syväkairaus OL-KR8 Eurajoen Olkiluodossa. Helsinki, Teollisuuden Voima Oy. Työraportti ) Rautio, T. 1996b. Syväkairaus OL-KR9 Eurajoen Olkiluodossa. Helsinki, Posiva Oy. Työraportti ) Rautio, T. 1996a. Syväkairaus OL-KR1 Eurajoen Olkiluodossa. Helsinki, Posiva Oy. Työraportti ) Pitkänen, P., Front, K. & Hassinen, P Eurajoen Olkiluodon kallioperän rakenteen tarkastelu. Helsinki, Teollisuuden Voima Oy. Työraportti ) Äikäs, K Olkiluodon kallioperän rikkonaisuusrakenteiden tulkinta laitos paikka- ja VLJ-tutkimusten perusteella. Helsinki, Teollisuuden Voima Oy. Työraportti

94 91 LllTE 1: GEOLOGIA 23) Lindberg, A. & Paananen, M Konginkankaan Kivetyn, Sievin Syyryn ja Eurajoen Olkiluodon kallionäytteiden petrografia, geokemia ja geofysiikka kairanreiät KI-KR7, SY KR7 ja OL-KR6. Helsinki, Teollisuuden Voima Oy. Työraportti ) Front, K. & Okko, Olkiluodon kallioperän rikkonaisuusrakenteiden tarkentava tulkinta. Helsinki, Posiva Oy. Työraportti ) Gehör, S., Kärki, A., Määttä, T., Suoperä, S. & Taikina-aho, Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteiden petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit. Helsinki, Posiva Oy. Työraportti ) Paulamäki, S. & Paananen, M Eurajoen Olkiluodon tarkentava litologinen ja rakennegeologinen kalliomallinnus. Helsinki, Posiva Oy. Työraportti ) Front, K., Okko,. & Hassinen, P Eurajoen Olkiluodon kairanreikien OL-KR9 ja OL-KR1 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely ja rakennemallin tarkistus. Helsinki, Posiva Oy. Työraportti ) Rouhiainen, P Electrical conductivity and detailed flow logging at the Olkiluoto site in Eurajoki, boreholes KR1-K.Rll. Helsinki, Posiva Oy. Työraportti ) Pöllänen, J. & Rouhiainen, P. 2. Difference flow and electric conductivity measurements at the Olkiluoto site in Eurajoki, boreholes KR6, KR7 and KR12. Helsinki, Posiva Oy. Työraportti 2-51.

95 93 LllTE 2: RAKENNETTA VUUS OLKILUODON KALLIOMALLIN RAKENTEIDEN RAKENNETTAVUUSKUVAUKSET

96 94 LITTE2:RAKENNETTAVUUS Liitteen 2lyhenneluettelo Q4m(5m) Qk-a Qk-a(4m) Qk-a (5m) rb 5 mm sp 1,5 m Tsoom trb 6 mm Kairanreikä Rakennelävistyksen huonoimman 4 m osuuden Q-lukujen keskiarvo Rakennelävistyksen huonoimman 4 m osuuden Q-lukujen keskiarvo 4 m syvyyteen redusoituna Rakennelävistyksen huonoimman 4 m osuuden Q-lukujen keskiarvo 5 m syvyyteen redusoituna Q-lukujen keskiarvo Q-lukujen keskiarvo 4 m syvyyteen redusoituna Q-lukujen keskiarvo 5 m syvyyteen redusoituna Ruiskubetoni ja sen kerrospaksuus (määritetty Q-luvun perusteella) Systeemipultitus ja pulttien keskimääräinen väli (määritetty Q-luvun perusteella) Transmissiviteetti 5 m syvyydellä Teräskuituvahvisteinen ruiskubetoni ja sen kerrospaksuus (määritetty Q luvun perusteella)

97 95 LllTE 2: RAKENNETTA VUUS Rakennetunnus: Lomake: Pvm: Laatija: R KÄ/AH Kaadesuuntalkaade: Pituus: Vaakapaksuus: 173 /5-54 (pääosin), Yli 4 km 3-6m Esiintymissyvyysväli: Muoto: --15 m Taivutettu levy Rakennetunnus R1 R1 R1 Kairauslävistykset KR1 KR5 KR m m m Lävistysten m m m vertikaalisyvyydet Qk-a,4 1,15,89 Qk-a (4 myqk-a (5 m) 1,21,18 1,21,15,51,7 Q4m,4 1,4,89 Q4m (4 m/q4m (5 m) 1,21,18,921,14,51,7 Lujitus keskimäär. Trb 5mm + sp Trb 7mm + sp Välitön lujitus + 4 m tasolla 1,8 m 1,7 m trb 9 mm + sp 1,5 m Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + Välitön lujitus + Välitön lujitus + 5 m tasolla trb 12 mm + sp trb 12 mm + sp trb 15 mm + sp 1,4 m 1,4 m 1,2m T5oom (m 2 /s) 8E-7 Arvioitu vesivuoto (1/min) 2 Arvioitu tiivistettävyys Kohtalainen - vaikea Arvioitu tiivistystarve Tarvitsee hyvin todennäköisesti tiivistystä Arvioitu tiivistysainemenekki Kohtalainen Kuvaus: R1 on kapea rakenne, jonka kalliolaatu noin 8 m syvyydessä on erittäin heikko (rakennettavuudeltaan vaativa) ja 4-2 m syvyydessä heikko - hyvin heikko. 4-5 metrin syvyydelle redusoituna kalliolaatu vastaa pääosin hyvin heikkoa ja on siten rakennettavuudeltaan vaativa. Rakenteen arvioitu vuotomäärä on suurehko. Rakennetta tulisi välttää sij oitustunneleilla suurehkosta transmissiviteetista johtuen.

98 96 LITTE2:RAKENNETTAVUUS Rakenne tunnus: Lomake: Pvm: Laatija: R KÄ/AH Kaadesuuntalkaade: Pituus: Vaaka paksuus: 173 /69 (itäosa), Noin 25 m 14m 166 /69 (länsiosa) Esiintymissyvyysväli: Muoto: m ( m "mahdollinen") Taivutettu levy Rakennetunnus R2 Kairauslävistykset KR m Lävistysten m vertikaalisyvyydet Qk-a 3,7 Qk-a (4 m/qk-a (5 m) 1,51,24 Q4m 1,21 Q4m f4 m/q4m (5 m),7/,1 Lujitus keskimäär. Trb 5mm + sp 4 m tasolla 1,8 m Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + 5 m tasolla trb 11 mm + sp 1,4m Tsoom (m 2 /s) 7E-8 Arvioitu vesivuoto (1/min) 2 Arvioitu tiivistettävyys Kohtalainen Arvioitu tiivistystarve Tarvitsee mahdollisesti tiivistystä Arvioitu tiivistysainemenekki Pieni Kuvaus: Rakenteen R2 vaikutusmatka vaakatasossa on noin 4 louhintakatkoa. Lävistyssyvyydellä (2-25 m) ja 4 metrin tasolle resudoituna kalliolaatu on heikkoa ja 5 metrin syvyydelle redusoituna hyvin heikkoa. Rakenteen arvioitu vuotomäärä ja tiivistystarve on vähäinen. Rakennetta tulisi välttää sijoitustunneleilla heikosta kalliolaadusta johtuen.

99 97 LllTE 2: RAKENNETTA VUUS Rakennetunnus: Lomake: Pvm: Laatija: R9 (A,B,C) KÄ/AH Kaadesuunta/kaade: Pituus: Vaakapaksuus: 125 /5 (A), (B), 5m (A,B), 35m (C) Noin 6-13 m 12T/56 (C) Esiintymissyvyysväli: Muoto: - -5 m (A,B), - -35m (C) Kolmesta erillisestä levystä koostuva Rakennetunnus R9A R9B R9C Kairauslävistykset KR3 KR5 KR m m m Lävistysten m m m vertikaalisyvyydet Qk-a 1,48 1,67 1,66 Qk-a (4 m/qk-a (5 m) 1,291,28 1,81,16 1,45 1,83 4m,63,75 1,18 4m (4 mj4m (!\ m\,541,8,561,8 1,21,59 Lujitus keskimäär. Trb 5mm + sp Trb 7mm + sp Trb 5mm + sp 4 m tasolla 1,8 m 1,7 m 1,8m Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + Välitön lujitus + Välitön lujitus + 5 m tasolla trb 11 mm + sp trb 12 mm + sp trb 9 mm+ sp 1,4 m 1,4m 1,6m Tsoom (m 2 /s) 7E-8 Arvioitu vesivuoto (Vmin) 2 Arvioitu tiivistettävyys Kohtalainen - vaikea Arvioitu tiivistystarve Arvioitu tiivistysainemenekki Tarvitsee mahdollisesti tiivistystä Pieni Kuvaus: Rakenteen R9 vaikutusmatka vaakatasossa on 2-4 louhintakatkoa. Lävistyssyvyydellä (15-35m) ja 4 metrin tasolle resudoituna kalliolaatu on heikko ja 5 metrin syvyydelle redusoituna hyvin heikko. Huonoimman 4 metrin lävistysosuuden kalliolaatu on 5 metrin syvyydelle redusoituna erittäin heikko (R9Aja R9B). Rakenteen arvioitu vuotomäärä ja tiivistystarve on vähäinen. Rakennetta tulisi välttää sijoitustunneleilla heikosta kalliolaadusta johtuen. Rakenteen ulottuminen 5 m syvyyteen tosin on epävarmaa.

100 98 LITTE2:RAKENNETTAVUUS Rakennetunnus: Lomake: Pvm: Laatija: RIO (A,B,C,D) KÄ/AH Kaadesuuntalkaade: Pituus: Vaakapaksuus: 16 /6 (A, B) 5 m (A) A: 23m, B: 8,5 m, 14 /5-6 (C, D) 3m (C, D) C: m, D: 7-8 m Esiintymissyvyysväli: Muoto: m (A), m (B), --3 m (C, D) Useista yhdensuuntaisista levyistä koostuva Rakennetunnus R1A R1B R1C R1D Kairauslävistykset KR1 KR1 KR3 KR m m m m Lävistysten m m m m vertikaalisyvyydet Qk-a,44,5 8,62 2,71 Qk-a (4 m/qk-a (5 m) 2,7/,4,981,14 3,51,45 1,15 1,17 Q4m,19,3 5,24 1,45 4m (411 m/4m (5 m\ 1,31/,19,721,11 2,41 1,37,68/,1 Lujitus keskimäär. Rb 5mm + sp Välitön lujitus + Rb 5mm + sp Trb 6mm + sp 4 m tasolla 2,1 m trb 7 mm + sp 2,1 m 1,7m 1,7 m Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + Välitön lujitus + Välitön lujitus + Välitön lujitus + 5 m tasolla trb 1 mm + sp trb 12 mm + sp trb 1 mm + sp trb 12 mm + sp 1,5 m 1,4 m 1,5 m 1,4 m Tsoom (m 2 /s) 7E-8 Arvioitu vesivuoto (1/min) 2 Arvioitu tiivistettävyys Vaikea Arvioitu tiivistystarve Arvioitu tiivistysainemenekki ± (mahdollinen, vaan ei kovin todennäköinen) Pieni Kuvaus: R1A on leveä rakenne, jonka kalliolaatu on hyvin heikko (rakennettavuudeltaan vaativa). Rakenteen vaikutusmatka (23 m) kohtisuoraan läpi louhittaessa on noin 6-8 louhintakatkoa (katkonpituus 3-4 m). R1B on leveähkö rakenne, jonka kalliolaatu noin 7 metrin lävistyssyvyydellä on erittäin heikko (rakennettavuudeltaan vaativa; laatu vastaa likimain R1A:n laatua 5 m syvyydelle redusoituna). R1C ja RlOD on lävistetty vain kallion pintaosissa. Edellisen kalliolaatu on kohtalainen ja jälkimmäisen on heikko. 4 metrin syvyydelle redusoituna rakenteen kalliolaatu on keskimäärin heikkoa. Rakenteen RIO arvioitu vuotomäärä ja tiivistystarve on vähäinen. Rakenteen läpäisyä loppusijoitustiloilla tulisi välttää johtuen sen huonosta kalliolaadusta ja pitkähköstä vaikutusmatkasta vaakatunneissa.

101 99 LITTE2:RAKENNETTAVUUS Rakennetunnus: Lomake: Pvm: Laatija: Rll 5/ KÄ/AH Kaadesuuntalkaade: Pituus: Vaaka paksuus: 14 /55 35m Noin 6 m Esiintymissyvyysväli: Muoto: --35 m Suorakulmainen levy Rakennetunnus R11 Kairauslävistykset Lävistysten vertikaalisyvyydet Qk-a 2,19 KR m m Qk-a (4 m/qk-a (5 m),891,13 Q4m 1,53 Q4m{4 m/q4m (5 ml,721,11 Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + 4 m tasolla trb 8mm + sp 1,7 m Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + 5 m tasolla trb 13 mm + sp 1,3 m T5oom (m 2 /s) 8E-7 Arvioitu vesivuoto (1/min) 2 Arvioitu tiivistettävyys Vaikea Arvioitu tiivistystarve Arvioitu tiivistysainemenekki Tarvitsee todennäköisesti tiivistystä Kohtalainen Kuvaus: Rakenteen R 11 vaikutusmatka tunnelissa on noin 2 louhintakatkoa. Rakenteen todettu kalliolaatu 1 metrin syvyydessä on heikko. Loppusijoitussyvyydelle ( 4-5 m) redusoituna se vastaa kalliolaatua hyvin heikko. Rakenteen arvioitu vuotomäärä ja tiivistystarve on suurehko. Rakenteen mallinnettu syvyysulottuvuus on vain 35 metriä, joten se ei todennäköisesti ulotu loppusijoitussyvyydelle asti. Kuiluilla tai ajotunnelilla rakenne voidaan kuitenkin lävistää.

102 1 LITTE2:RAKENNETTAVUUS Rakennetunnus: Lomake: Pvm: Laatija: R12 6/ KÄ/AH Kaadesuuntalkaade: Pituus: Vaakapaksuus: 45 /6 Noin 8 m Noin 1m Esiintymissyvyysväli: Muoto: - -9 m vähintään Levy Rakennetunnus R12 Kairauslävistykset Lävistysten verökaalisyvyydet Qk-a 1,45 KR m 94-11m Qk-a (4 myqk-a (5 m),68/,1 Q4m,5 Q4m (4 m/q4m (5 ml,4/,6 Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + 4 m tasolla trb 9mm + sp 1,6m Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + 5 m tasolla trb 14 mm + sp 1,3 m T5oom (m 2 /s) 8E-7 Arvioitu vesivuoto (1/min) 2 Arvioitu tiivistettävyys Arvioitu tiivistystarve Arvioitu tiivistysainemenekki Vaikea Tarvitsee todennäköisesti tiivistystä Kohtalainen Kuvaus: R12 on hyvin kapea rakenne, jonka todettu kalliolaatu 1m syvyydessä on heikko ja joka 4-5 m tasolle redusoituna vastaa kalliolaatua hyvin heikko ja on siten rakennettavuudeltaan vaativa. Huonoimman 4 metrin lävistysosuuden kalliolaatu on 5 metrin syvyydelle redusoituna erittäin heikko. Rakenteen arvioitu vuotomäärä ja tiivistystarve on suurehko. Rakennetta tulisi välttää loppusijoitustunneleilla suurehkosta transmissiviteetista johtuen.

103 11 LITTE2:RAKENNETTAVUUS Rakennetunnus: Lomake: Pvm: Laatija: R KÄ/AH Kaadesuuntalkaade: Pituus: Vaakapaksuus: 122 /ST (N-osa) Yli 1 km Noin 3m 143 /87 (S-osa) Esiintymissyvyysväli: Muoto: --15 m Taivutettu levy Rakennetunnus R13 Kairauslävistykset Lävistysten vertikaalisyvyydet Qk-a,7 KR m m Qk-a (4 m/qk-a (5 m),831,12 Q4m,5 Q4m (4 m/q4m (5 m),541,8 Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + 4 m tasolla trb 8mm + sp 1,7 m Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + 5 m tasolla trb 13 mm + sp 1,3 m Tsoom (m 2 /s) 5E-9 Arvioitu vesivuoto (1/min) <1 Arvioitu tiivistettävyys Arvioitu tiivistystarve Arvioitu tiivistysainemenekki Vaikeasti tiivistettävä Ei tiivistystarvetta Pieni Kuvaus: Rakenteen R13 vaikutusmatka vaakatunnelissa on pieni reiän KR1 lävistyksen todellisen paksuuden (2,6 m) perusteella (rakenteen mallinnettu paksuus on 1 metriä). Lävistyssyvyydellä (noin 6 m) kailiolaatu on erittäin heikko. Loppusijoitussyvyydelle (4-5 m) redusoituna kalliolaatu on hyvin heikko. Huonoimman 4 metrin lävistysosuuden perusteella kalliolaatu on jo 5 metrin syvyydellä erittäin heikko. Arvioitu vuotomäärä ja tiivistystarve on pieni. Rakennetta ei tarvitse välttää sijoitustunneleilla huonosta kalliolaadusta huolimatta, koska se on pystyasentoinen, todennäköisesti kapea ja melko tiivis.

104 12 LITTE2:RAKENNETTAVUUS Rakennetunnus: Lomake: Pvm: Laatija: R KÄ/AH Kaadesuuntalkaade: Pituus: Vaaka paksuus: 75 /6 Noin4m Noin 1m Esiintymissyvyysväli: Muoto: m Ympyrälevy Rakennetunnus R14 Kairauslävistykset Lävistysten vertikaalisyvyydet Qk-a 1,86 KR m m Qk-a (4 m/qk-a (5 m) 1,761,25 Q4m 1,86 Q4m (4 m/q4m (5 m) 1,761,25 Lujitus keskimäär. Trb 5mm + sp 4 m tasolla 1,9m Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + 5 m tasolla trb 11 mm + sp 1,4 m T5oom(m 2 /s) 5E-9 Arvioitu vesivuoto (1/min) <1 Arvioitu tiivistettävyys Vaikea Arvioitu tiivistystarve Ei tiivistystarvetta Arvioitu tiivistysainemenekki Pieni Kuvaus: Rakenteen R14 vaikutusmatka on hyvin pieni vaakatunnelissa. Kalliolaatu on heikko. 5 metrin syvyydelle redusoituna kalliolaatu on hyvin heikko. Arvioitu vuotomäärä ja tiivistystarve on pieni. Rakenteen läpäisyä ei tarvitse välttää sijoitustunneleilla.

105 13 LIITE 2: RAKENNETTA VUUS Rakennetunnus: Lomake: Pvm: Laatija: R KÄ/AH Kaadesuuntalkaade: Pituus: Vaaka paksuus: 17 /4 Noin5m Noin 3m Esiintymissyvyysväli: Noin m Muoto: Rakennetunnus R15 Kairauslävistykset Lävistysten vertikaalisyvyydet Qk-a,3 KR m m Qk-a (4 m/qk-a (5 m),141,2 Q4m,3 4m l4 mj4m {5 m),141,2 Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + 4 m tasolla trb 12 mm + sp 1,4 m Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + 5 m tasolla trb 18 mm + sp 1,1 m Tsoom (m 2 /s) SE-9 Arvioitu vesivuoto (1/min) <1 Arvioitu tiivistettävyys Arvioitu tiivistystarve Arvioitu tiivistysainemenekki (Vaikea) Ei tiivistystarvetta Pieni Kuvaus: Rakenteen R15 vaikutusmatka on pieni vaakatunnelissa. Lävistyssyvyydellä (98 m) kalliolaatu on poikkeuksellisen heikko. 4 metrin syvyydelle redusoituna kalliolaatu on hyvin heikko ja 5 metrin syvyydelle redusoituna erittäin heikko. Arvioitu vuotomäärä ja tiivistystarve on pieni. Rakenteen mallinnettu esiintymissyvyys on kokonaan suunnitellun loppusijoitussyvyyden alapuolella.

106 14 LllTE 2: RAKENNETTAVUUS Rakennetunnus: Lomake: Pvm: Laatija: R17 (A-C) KÄ/AH Kaadesuuntalkaade: Pituus: Vaaka paksuus: 16 /2 6 m (A), 8 m 1 4 m (B), 5 m 1 Noin2m (A), 41 m tai 4 m (C) 9 m (B), 61 m (C) Esiintymissyvyysväli: Muoto: m Kolme erillistä ellipsin- tai ympyränmuotoista levyä Rakennetunnus R17A R17B R17C Kairauslävistykset KR2 KR2 KR1 KR m m m m Lävistysten m m m m vertikaalisyvyydet Qk-a 2,5 2,1,74,51 Qk-a (4 myqk-a (5 m) 1,85/,27 1,6/,25,67/,1 2,51,44 Q4m 2,39,92,74,12 Q4m (4 m/q4m (5 m) 1,771,26,71/,13,67/,1,81/,12 Lujitus keskimäär. Trb 5mm + sp Trb 7mm + sp Välitön lujitus + Rb 5mm + sp 4 m tasolla 1,9 m 1,7 m trb 9 mm + sp 2,1 m 1,6m Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + Välitön lujitus + Välitön lujitus + Välitön lujitus + 5 m tasolla trb 1 mm + sp trb 11 mm + sp trb 14 mm + sp trb 1 mm + sp 1,4 m 1,4 m 1,3 m 1,5 m T5oom (m 2 /s) 7E-8 Arvioitu vesivuoto (1/min) 2 Arvioitu tiivistettävyys Arvioitu tiivistystarve Vaikea Mahdollinen tiivistystarve Arvioitu tiivistysainemenekki Pieni Kuvaus: Rakenne R 17 on hyvin loiva-asentoinen. Sen vaikutusmatka vaakatunnelissa on suuri tai hyvin suuri (5-15 louhintakatkoa). Kalliolaatu vaihtelee heikosta hyvin heikkoon, ollen 5 m syvyydessä (KR4:n lävistys) hyvin heikkoa. 4 metrin tasolle resudoituna kalliolaatu on pääosin heikkoa. Arvioitu vuotomäärä ja siten myös tiivistystarve on vähäinen. Rakenteen läpäisyä sijoitustunneilla tulisi välttää sen heikosta kalliolaadusta ja suuresta vaikutusmatkasta johtuen.

107 LllTE 2: RAKENNETTA VUUS Rakenne tunnus: Lomake: Pvm: Laatija: R KÄ/AH Kaadesuuntalkaade: Pituus: Vaakapaksuus: 18 /5 4m Noin m Esiintymissyvyysväli: Muoto: m Lähes ellipsin muotoinen levy Rakennetunnus R19 R19 R19 Kairauslävistykset KR4 KR7 KR m m 8-84 m Lävistysten m m 6-63 m vertikaalisyvyydet Qk a 4,59 1,47 1,36 Qk.a (4 m/qk.a (5 m) 1,971,29 1,17/,15 1,81,14 Q4m 2,79 1,47 1,36 4m l4 mj4m (!\ m) 1,31 1,19 1,17/,15 1,8/,14 Lujitus keskimäär. Trb 5mm + sp Trb 6mm + sp Trb 7mm + sp 4 m tasolla 1,9m 1,7 m 1,7 m Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + Välitön lujitus + Välitön lujitus + 5 m tasolla trb 11mm + sp trb 12 mm + sp trb 12 mm + sp 1,4 m 1,4 m 1,4 m Tsoom (m 2 /s) 8E-7 Arvioitu vesivuoto (1/min) 2 Arvioitu tiivistettävyys Kohtalainen - vaikea Arvioitu tiivistystarve Tarvitsee todennäköisesti tiivistystä Arvioitu tiivistysainemenekki Kohtalainen Kuvaus: R19 on lähes vaaka-asentoinen rakenne, jonka vaikutusmatka vaakatunneleissa on hyvin suuri (noin 7-2 louhintakatkoa). Kalliolaatu on heikkoa lävistyssyvyydellä ja 4 metrin tasolle redusoituna. 5 metrin tasolle redusoituna kalliolaatu on hyvin heikkoa. Rakenteen arvioitu vuotomäärä ja tiivistystarve on suurehko. Rakenne sijaitsee pintakalliossa, joten sillä ei ole vaikutusta loppusijoitustunneleiden sijoittamiseen. Kuiluilla tai ajotunnelilla rakenne voidaan kuitenkin lävistää. Vertikaalisuunnassa rakenteen paksuus on vain noin 2-5 metriä.

108 16 LllTE 2: RAKENNETTAVUUS Rakenne tunnus: Lomake: Pvm: Laatija: R2 (A, B) KÄ/AH Kaadesuuntalkaade: Pituus: Vaakapaksuus: 17 /1 7 m /4 m (A), 8 m /4 m (B) m (A), m (B), Esiintymissyvyysväli: Muoto: Noin m (A), m (B) Useista erillisistä osista koostuva (osat R2A ja R2B elliptisiä levyjä) Rakennetunnus R2A R2B Kairauslävistykset KR4 KR1 KR4 KR m m m m Lävistysten m m m m vertikaalisyvyydet Qk-a 2,34 2,14 2,58,83 Qk-a (4 m/qk-a (5 m) 1,671,24 1,27/,18 2,25/,33,651,9 Q4m 1,39,67 2,82,83 Q4m (4 m/q4m (5 m) 1,1/,15,41 1,6 2,471,36,651,9 Lujitus keskimäär. Trb 5mm + sp Trb 5mm + sp Trb 5mm + sp Välitön lujitus + 4 m tasolla 1,8 m 1,8m 2,m trb 9 mm + sp 1,6m Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + Välitön lujitus + Välitön lujitus + Välitön lujitus + 5 m tasolla trb 11 mm + sp trb 12 mm + sp trb 11 mm + sp trb 14 mm + sp 1,4 m 1,4 m 1,4 m 1,3m T5oom(m 2 /s) 1E-5 Arvioitu vesivuoto (1/min) 3 Arvioitu tiivistettävyys Kohtalainen - vaikea Arvioitu tiivistystarve Tarvitsee hyvin todennäköisesti tiiivistystä Arvioitu tiivistysainemenekki Suuri Kuvaus: Loiva-asentoinen rakenne, jonka vaikutusmatka vaakatunneleissa on suuri tai hyvin suuri (noin 3-2 louhintakatkoa). Rakenneosien R2A ja R2B kalliolaatu vaihtelee (noin 25-35m syvyysvälillä) heikosta hyvin heikkoon. 5 metrin tasolle redusoituna kalliolaatu on pääosin hyvin heikkoa, huonoimmillaan erittäin heikkoa. Arvioitu vuotomäärä ja siten myös tiivistystarve on suuri. Rakenteen läpäisyä tulisi välttää johtuen sen huonohkosta kalliolaadusta, pitkästä vaikutusmatkasta ja suuresta transmissiviteetista.

109 17 LllTE 2: RAKENNETTA VUUS Rakenne tunnus: Lomake: Pvm: Laatija: R2 (C-F) 13/ KÄ/AH Kaadesuuntalkaade: Pituus: Vaaka paksuus: 17 /1 (C, D) 4-5 m (C, D), 5 m (E, F) m (C, D), 1m 17 /3 (E-F) (E), 2m (F) Esiintymissyvyysväli: Muoto: Noin m (C, D), noin m Useista erillisistä osista koostuva (osat R2E ja (E, F) R2F ympyrälevviä) Rakennetunnus R2C R2D R2E R2F Kairauslävistykset KR7 KR7 KR9 KR m m m m Lävistysten m m 4-45 m m vertikaalisyvyydet Qk-a 4,14 1,6 1,4,8 Qk-a (4 m/qk-a (5 m) 1,851,25 1,21,4 1,41,16 1,81,32 4m 1,24,47,86,4 Q4m (4 m/q4m (1\ m),681,9,43 1,13,871,13,621,1 Lujitus keskimäär. Trb 5mm + sp Trb 5mm + sp Trb 7mm + sp Trb 7mm + sp 4 m tasolla 1,9m 1,8 m 1,7 m 1,7 m Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + Välitön lujitus + Välitön lujitus + Välitön lujitus + 5 m tasolla trb 11 mm + sp trb 1 mm + sp trb 12 mm + sp trb 11 mm + sp 1,4 m 1,5 m 1,4 m 1,4 m Tsoom (m 2 /s) 1E-5 Arvioitu vesivuoto (1/min) 3 Arvioitu tiivistettävyys Arvioitu tiivistystarve Arvioitu tiivistysainemenekki Kohtalainen - vaikea Tarvitsee hyvin todennäköisesti tiiivistystä Suuri Kuvaus: Laiva-asentoinen rakenne, jonka vaikutusmatka vaakatunneleissa on suuri tai hyvin suuri (noin 3-2 louhintakatkoa). Rakenneosien R2C - R2F kalliolaatu vaihtelee (noin 2-4 m syvyysvälillä) kohtalaisesta hyvin heikkoon. 5 metrin tasolle redusoituna kalliolaatu on hyvin heikkoa. Rakenneosan R2C huonoimman 4 metrin lävistysosuuden perusteella kalliolaatu on 5 metrin tasolle redusoituna erittäin heikkoa. Arvioitu vuotomäärä ja siten myös tiivistystarve on suuri. Rakenteen läpäisyä tulisi välttää johtuen sen huonohkosta kalliolaadusta, pitkästä vaikutusmatkasta ja suuresta transmissiviteetista.

110 18 LllTE 2: RAKENNETTA VUUS Rakennetunnus: Lomake: Pvm: Laatija: R21 14/ KÄ/AH Kaadesuuntalkaade: Pituus: Vaaka paksuus: 16 /2-25 7m 12-11m Esiintymissyvyysväli: Muoto: m Tasomainen, mahdollisesti siirrostunut Rakennetunnus R21 R21 R21 R21 Kairauslävistykset KR1 KR2 KR4 KR m m m m Lävistysten m m m m vertikaalisyvyydet Qk-a,7,12,11 1,87 Qk-a (4 m/qk-a (5 m),71,1 1,171,22 2,121,54 1,91 1,38 Q4m,5,3,2 1,49 Q4m l4 mjq4m (5 m),51,1,341,5,391,6 1,521,29 Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + Trb 6mm + sp Rb 5mm + sp Trb 5mm + sp 4 m tasolla trb 15 mm + sp 1,7 m 2,m 1,9m 1,2m Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + Välitön lujitus + Välitön lujitus + Välitön lujitus + 5 m tasolla trb 22 mm + rb- trb 12 mm + sp trb 9 mm + sp trb 1 mm + sp kaaret + sp 1, m 1,4 m 1,6m 1,5 m Tsoom (m 2 /s) 8E-7 (le-5) Arvioitu vesivuoto (1/min) 2 (3) Arvioitu tiivistettävyys Arvioitu tiivistystarve Kohtalainen - vaikea Tarvitsee hyvin todennäköisesti tiivistystä Arvioitu tiivistysainemenekki Kohtalainen - suuri Kuvaus: Rakenteen R21 vaikutusmatka vaakatunnelissa voi olla hyvin suuri (jopa yli 3 louhintakatkoa) ja vähintäänkin suurehko ( 4-5 kpl 3 metrin louhintakatkoa). Kalliolaatu vaihtelee poikkeuksellisen heikon ja heikon välillä. 4-5 metrin syvyydelle redusoituna kalliolaatu vaihtelee erittäin heikon ja heikon välillä. Reiän KR1 huonoimmassa 4 metrin lävistysosuudessa kalliolaatu on 5 metrin tasolle redusoituna poikkeuksellisen heikko. Arvioitu vuotomäärä ja siten myös tiivistystarve on suurehko tai suuri. Rakenteen läpäisyä tulisi välttää johtuen sen huonosta kalliolaadusta, pitkästä vaikutusmatkasta vaakatunneleissa ja suurehkosta tai mahdollisesti suuresta transmissiviteetista.

111 19 LITTE2:RAKENNETTAVUUS Rakennetunnus: Lomake: Pvm: Laatija: R KÄIAH Kaadesuuntalkaade: Pituus: Vaakapaksuus: 149 /4-45 2km 5-15 m Esiintymissyvyysväli: Muoto: m Levymäinen, jatkuva Rakennetunnus R24 R24 Kairauslävistykset KR8 KR m m Lävistysten m m vertikaalisyvyydet Qk-a 3,64,34 Qk-a (4 m/qk-a (5 m) 1,531,33,261,4 Q4m,53,34 Q4m (4 m/q4m (5 ml,481,1,261,4 Lujitus keskimäär. Trb 5mm + sp Välitön lujitus + 4 m tasolla 1,8 m trb 11 mm + sp 1,4 m Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + Välitön lujitus + 5 m tasolla trb 11 mm + sp trb 15 mm + rb- 1,4 m kaaret + sp 1,2 m T5oom (m 2 /s) 8E-7 Arvioitu vesivuoto (Vmin) 2 Arvioitu tiivistettävyys Arvioitu tiivistystarve Arvioitu tiivistysainemenekki Kohtalainen - vaikea Tarvitsee todennäköisesti tiivistystä Kohtalainen Kuvaus: Rakenteen R24 vaikutusmatka vaakatunneleissa on noin 2-5 louhintakatkoa. Kalliolaatu vaihtelee heikosta hyvin heikkoon noin 1m syvyydessä. 4 metrin tasolle redusoituna kalliolaatu vaihtelee edelleen heikosta hyvin heikkoon ja 5 m syvyydessä hyvin heikosta erittäin heikkoon. Rakenteen arvioitu vuotomäärä ja tiivistystarve on suurehko. Rakenteen läpäisyä tulisi välttää loppusijoitustunneleilla, johtuen sen heikosta kalliolaadusta, mahdollisesti pitkästä vaikutusmatkasta ja suurehkosta transmissiviteetista.

112 11 LllTE 2: RAKENNETTAVUUS Rakenne tunnus: Lomake: Pvm: Laatija: R KÄ/AH Kaadesuuntalkaade: Pituus: Vaaka paksuus: 18 /1 Noin 13 m m Esiintymissyvyysväli: Noin m Muoto: Rakennetunnus R26 R26 R26 R26 Kairauslävistykset KR1 KR2 KRS KR m m m m Lävistysten m m 6-63 m m vertikaalisyvyydet Qk-a 2,19 6,5 1,63 12,87 Qk-a (4 m/qk-a (5 m),89/,13 1,79/,26 1,22/,18 3,81/,55 Q4m 1,53 6,5 1,63 12,87 4m (4 mj4m (5 m),72/,11 1,79/,26 1,22/,18 3,81/,55 Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + Trb 5mm + sp Trb 5mm + sp Rb 5mm + sp 4 m tasolla trb 8mm + sp 1,9m 1,8 m 2,1 m 1,7 m Lujitus keskimäär. Välitön lujitus + Välitön lujitus + Välitön lujitus + Välitön lujitus + 5 m tasolla trb 13 mm + sp trb 11 mm + sp trb 12 mm + sp trb 9 mm + sp 1,3 m 1,4 m 1,4 m 1,6m Tsoom (m 2 /s) 8E-7 Arvioitu vesivuoto (1/min) 2 Arvioitu tiivistettävyys Hyvä- kohtalainen Arvioitu tiivistystarve Arvioitu tiivistysainemenekki Tarvitsee todennäköisesti tiivistystä Kohtalainen Kuvaus: Loiva-asentoisen rakenteen R26 vaikutusmatka vaakatunneleissa on noin 4-9 louhintakatkoa. Kalliolaatu vaihtelee kohtalaisesta heikkoon lävistyssyvyydellä. 4 metrin tasolle redusoituna kalliolaatu vaihte- Iee heikosta hyvin heikkoon ja 5 m syvyydessä kalliolaatu on hyvin heikkoa. Rakenteen arvioitu vuotomäärä ja tiivistystarve on suurehko. Rakenteen mallinnettu syvyysulottuvuus on selvästi loppusijoitussyvyyden yläpuolella, joten sillä ei ole vaikutusta loppusijoitustunneleiden sijoittamiseen. Rakenne voidaan kuitenkin lävistää kuilulla tai ajotunnelilla. Vertikaalisuunnassa rakenteen paksuus on vain noin 2-5 metriä.

113 111 LITTE2:RAKENNETTAVUUS Rakennetunnus: Lomake: Pvm: Laatija: R3 17/ KÄ/AH Kaadesuuntalkaade: Pituus: Vaakapaksuus: 155 /35 6m 9m Esiintymissyvyysväli: Noin m Muoto: Ympyrän muotoinen levy Rakennetunnus Kairauslävistykset Lävistysten vertikaalisyvyydet R3 KR m m Qk-a,25 Qk-a (4 m/qk-a (5 m) 1,6/,24 Q4m,24 Q4m (4 m/q4m (5 m) 1,56/,23 Lujitus keskimäär. Trb 5mm + sp 4 m tasolla 1,8m Lujitus keskimäär. Välitön luj itus + 5 m tasolla trb 11 mm + sp 1,4 m T5oom (m 2 /s) Ei määritetty Arvioitu vesivuoto (1/min) Vedenjohtavuus todettu pieneksi Arvioitu tiivistettävyys Vaikea Arvioitu tiivistystarve Ei tiivistystarvetta Arvioitu tiivistysainemenekki Pieni Kuvaus: Rakenteen vaikutusmatka vaakatunneissa on noin 2-3 louhintakatkoa. Kalliolaatu on hyvin heikko 5 metrin syvyydellä. 4 metrin tasolle redusoituna kalliolaatu on heikko. Rakenteen arvioitu transmissiviteetti ja tiivistystarve on pieni. Rakenteen läpäisyä tulisi välttää loppusijoitustunneleilla heikosta kalliolaadusta johtuen.