Katse metsäalan tulevaisuuteen

Samankaltaiset tiedostot
Megatrendien vaikutus suomalaiseen metsätalouteen

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

METSÄSEKTORIN SEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Metsäntutkimuslaitos Riitta Hänninen* ja Jari Viitanen. *

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Johtavatko megatrendit biotalouteen?

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

PTT-ennuste: Metsäsektori

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Aktiivinen metsänomistaja

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Liite: Iso-Britannian eroprosessi EU:sta Tilannekatsaus

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

Metsäpolitiikka arvioitavana

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

Ajankohtaista puumarkkinoilta

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

Näkymiä puunkäyttöön ja investointeihin

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

Äänekosken biotuotetehdas

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsä Groupin biotuotetehdas

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari Hämeenlinna

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan

Metsätalouden näkymät

Biotalouden edelläkävijä

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Kaikkien osaaminen käyttöön

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Metsäsektorin suhdannekatsaus

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

kannattava elinkeino?

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsäteollisuuden markkina- ja talousnäkymät

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen - Hallituksen kärkihankkeet, tutkimus ja vaikuttavuus

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Äänekosken biotuotetehdas

Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa Auvo Kaivola PEFC Suomi

PTT-ennuste: Metsäsektori kevät 2018

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Transkriptio:

Katse metsäalan tulevaisuuteen Riitta Hänninen, Jari Viitanen, Matleena Kniivilä, Johanna Kohl, Mika Mustonen, Taneli Kolström Luonnonvarakeskus, Luke riitta.hanninen@luke.fi Mhy-luottamushenkilökoulutus Rivijäsenestä vaikuttajaksi Helsinki 11.4.2018

Lähiajan markkinanäkymät edelleen valoisat Metsäteollisuus: Kartongin, sellun ja sahatavaran markkinat vetävät Uusia tuotteita kehitteillä, tuotannon volyymi on vielä pientä Puun käyttö: Biotalousinvestoinnit (kartonki, sellu, sahatavara, biopolttoaineet) ovat nostaneet metsäteollisuuden puun käyttöä 2010-2016: 62,5 milj. m 3 /v. 67, 4 milj.m 3 /v. Uusia investointisuunnitelmia on paljon, mutta kaikki suunnitelmat tuskin kuitenkaan toteutuvat Epävarmuus kasvamassa: Kauppasodan uhka: Suorat vaikutukset metsäsektorille vähäiset, mutta epäsuorat vaikutukset talouskasvun hiipumisen (Kiina, euroalue) kautta voivat olla merkittäviä Geopoliittiset konfliktit ja niihin liittyvä politiikka Onko maailmantalous nyt suhdannehuipulla? Keskuspankkien rahapolitiikka? Epävarmuuden kasvun psykologiset vaikutukset kuluttajiin ja investointeihin? 2 11.4.2018

Pidemmän aikavälin markkinanäkymät Globaalien trendien tunnistaminen metsäalan toimintaympäristössä auttaa miettimään alan tulevaa kehitystä, uusia mahdollisuuksia ja haasteita sekä miten haasteisiin voidaan reagoida Trendit ja megatrendit heijastuvat kotimaan metsäsektoriin viennin, metsien käytön ja metsiin liittyvän kansainvälisen politiikan kautta Trendit ovat jo muuttaneet kotimaan metsäsektoria, mm. investointien kohdentumista, tuotteiden vientiä, metsien käyttöä ja vaikuttaneet metsäpolitiikkaan. Tulevaisuudessa jotkut vaikutukset voivat entisestään vahvistua ja jotkut muuttua yllättävään suuntaan uusien trendien ja politiikkatoimien myötä 3 11.4.2018

Ilmaston ja biodiversiteetin muutos Vähähiilisyys, älykäs kiertotalous Hiilen varastointi, C-business Uudet biomateriaalit kemikaalit, biopolttoaineet Solu-, ja molekyylibiologia, geenipankit Lääkkeet, tekstiilit, jne. 4 Vähenevät luonnonvarat Pula: ruoka, raaka-aineet, puu, energia, vesi Eliölajien, maatalouden ja ihmisten Aavikoituminen paineet siirtyä uusille alueille Säiden ääri-ilmiöt Muutokset metsissä Myrskyt Metsien hiilen sidonta Sivuvirrat MUOVIN ym fossiilisten korvaaminen mm. puulla Uudet energianlähteet Kestävä metsätalous Arvojen muutokset Resurssiviisas biotalous 2040 2030 2020 Metsien käytön muutokset Metsäsektori Perinteiset tuotteet ja palvelut Metsien omistuksen muutos Puurakentaminen, pakkaaminen Puu- ja agrosellut, paperit, energia Virkistys-, matkailu-, ruoka- ja muut ekosysteemipalvelut Vesi Globalisaatio ja maailmantalous KIINA, Intia, Brasilia Aasia, Afrikka Venäjä? Väestön Kaupungistuminen kasvu Kulutustavat, arvot Eriarvoistuminen Siirtolaisvirrat Kilpailu maankäytöstä: ruokaa, puuta, energiaa, vai muuta? Metsiin liittyvät politiikat YK, EU ja kansallisen tason ilmasto-, energia-, ja biodiversiteettipolitiikat LULUCF Politiikan yhteensovittaminen Digitalisaatio ja työn murros Metsäteollisuuden murros teolliset symbioosit Big data, avoin data, automaatio, robotiikka Sähköiset palvelut, verkostoissa toimiminen Älykäs Työvoiman uudet metsäbiomassojen osaamisvaatimukset ohjaus 11.4.2018 Driverit Kiinan ja Intian teknologinen kehitys Kauppa- ja geopoliittiset muutokset

Metsien käytön muutos tulevaisuudessa Ristiriitaisia tavoitteita metsien käytölle: Puun kysynnän kasvu: Muovin ja muiden synteettisten tuotteiden, energian korvaaminen uusiutuvilla Epävarmuuksia: puun saatavuus markkinoille, EU-politiikan kehitys, mm. puun energiakäytön kestävyyskriteerit Metsäomistajien preferenssien muutos ja omistusrakenteen sirpaleisuus Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kasvu: haasteena on imagon nostaminen sekä luonnontuotealalla yrittäjyyden kehittäminen Metsien ei-puuntuotannollisten seikkojen korostuminen Metsien merkitys hiilen sidonnassa Biodiversiteetin säilyttäminen Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen? Eri intressiryhmien tavoitteiden ja odotusten yhteensovittaminen? 5 11.4.2018

Megatrendit yhteiskunnan arvojen muutos politiikka Arvojen muuttuminen vaikuttaa metsiin liittyviin odotuksiin ja metsien käyttöön Kansalaiset, kuluttajat vientimarkkinoilla ja kotimaassa, ympäristöjärjestöt, yritykset, sijoittajat, ulkomaiset sijoitukset, metsänomistajat Kaupungistuminen voi etäännyttää kansalaisia metsistä - metsien merkitys? Metsänomistajien arvopohja, metsäsuhde ja muut tarpeet heijastuvat metsän omistuksen tavoitteisiin ja puunmyyntipäätöksiin Vauraudessa varttuneilla sukupolvilla ei-materiaaliset arvot saattavat mennä materiaalisten edelle Tulevaisuuden metsänomistaja? Mitä arvostaa? Painottaako puun- vai muiden ekosysteemipalveluiden tuottamista vai molempia? 6 11.4.2018

Muuttuva metsänomistajakunta Teollisuuden puuhuolto nojaa Suomessa yksityisiin metsänomistajiin Metsänomistajakunta muuttuu (kts. esim. Hänninen ym. 2011, Haltia ym. 2017): Yhä useampi asuu kaukana metsistään, kaupungistuminen Yhä harvempi on taloudellisesti riippuvainen hakkuutuloista Yhä useampi korostaa muita kuin puhtaasti taloudellisia arvoja metsiensä hoidossa Metsänomistajien keski-ikä nousee Yhä useampi ei tunne metsiään eikä tunnista tavoitteitaan Puun saatavuus heikkenee jos: metsäammattilaiset eivät tavoita vähemmän aktiivisia ja/tai muita kuin taloudellisia tavoitteita korostavia metsänomistajia, tunnista metsänomistajien tavoitteita ja kykene tarjoamaan tavoitteisiin sopivia hoitovaihtoehtoja 7 11.4.2018

Miksi ette myy tukki- tai kuitupuuta metsistänne? Haltia & Rämö 2017 Väittämä Aktiiviset, % Hiljaiset, % Metsänhoidolliset syyt eivät edellytä hakkuita 70 47 Odotan parempaa puun hintaa 64 52 Ei ole myytävää puuta 56 42 Puulle ei ole alueella kysyntää 46 30 En halua avohakkuuta metsiini 22 56 En halua raskaita koneita metsiini 19 42 Hakkuiden jälkeen metsä ei ole enää sellainen, millaisena haluan säilyttää Marjastus- ja sienestysmahdol-lisuudet saattaisivat heikentyä 14 37 13 34 Lähde: Haltia & Rämö. 2017. Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? PTT raportteja 256 Kuva: Harri Hänninen, Aktiivinen metsänomistaja, Päättäjien 42. metsäakatemia 11.5.2017. Aktiivisilla painottuvat metsien hoito ja puumarkkinat, hiljaisilla näiden ohella halu karttaa isoja muutoksia metsien tilassa 8 11.4.2018

Johtopäätökset Megatrendit ja talouskasvu lisäävät puuhun ja metsiin liittyvää perinteisten tuotteiden kysyntää etenkin kehittyvissä maissa eriarvoistuminen voi eriyttää kulutusta Kiinan vaikutus maailmalla ja kasvaa ja heijastuu Suomen metsäsektoriin Nopea teknologinen kehitys ja digitalisaatio mahdollistavat uusien puuhun ja metsiin perustuvien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen, ts. kotimaan metsäsektorin uudistumisen Metsätaloudessa avoimeen metsätietoon perustuvia digisovelluksia metsänomistajille ja muille toimijoille ollaan kehittämässä: metsävaratiedot, metsäsuunnittelu, puukauppa, jne. auttaa puuraaka-aineen saamista markkinoille, edistää kestävää metsäbiotaloutta ja on yksi edellytys kiertotalouden toimintaverkostojen kehittämiselle työvoiman osaamisvaatimukset muuttuvat tulevaisuuden bio-, kierto-, digi-, alusta-, verkosto- yms. talouksissa Yhteiskunnan ja metsänomistajien arvojen muutokset & vaikutukset metsäsektoriin Kansainvälisessä politiikassa toimiminen ja sopimuksiin vaikuttaminen tärkeää 9 11.4.2018

Lähteitä Bittejä ja biomassaa, http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2017/v11.pdf Haltia & Rämö. 2017. Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? PTT raportteja 256 Hänninen H., Karppinen H., Leppänen J. (2011). Suomalainen metsänomistaja 2010. Metlan työraportteja 208. 94 s. Metsäsektorin suhdannekatsaus 2017-2018, Luke syksy 2017 Nilsson, S.& Ingemarson, F. 2017. Global Foresight 2050, Six global scenarios and implications for the forest sector., F. 2017, SLU. 91p. http://www.sifi.se/wpcontent/uploads/2017/09/global-foresight-2050-1.pdf Rantala, Mustonen, Katila (toim.) 2018. Metsät muuttuvassa maailmassa: Kansainväliset trendit ja keskeiset haasteet. Luken ja Syken taustaselvitys Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkostolle 2018. https://jukuri.luke.fi/handle/10024/541129 Sitra https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/ 10 11.4.2018

Kiitos!