Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma
Suunnitelman sisältö Liikenneturvallisuussuunnitelma on kunnan liikenneturvallisuustyötä ohjaava työkalu, jossa on kuvattu liikenneturvallisuuden keskeiset ongelmat, liikenneturvallisuustyön tavoitteet sekä toimenpiteet tuleville vuosille. Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma laadittiin osana Lappeenrannan seudullista suunnitelmaa ja yhteistyössä kuntien, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Liikenneturvan sekä Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen kanssa. Suunnitelma valmistui vuonna 018. Liikenneturvallisuustilanne Taipalsaaren onnettomuuksista 83 % tapahtui maanteillä. Taajama-alueella tapahtui 13 % onnettomuuksista. Alkoholilla oli osuutta 13 % onnettomuuksista, mikä on enemmän kuin Suomessa keskimäärin. On hyvä muistaa, että suuri osa erityisesti pyöräilijöiden ja mopoilijoiden yksittäisonnettomuuksista ei päädy viralliseen tilastoon, koska poliisi ei käy onnettomuuspaikalla. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa kartoitettiin liikenneturvallisuuden nykytilaa asukkaille ja koululaisille suunnatuilla kyselyillä sekä onnettomuustarkasteluilla. Kartoituksissa esiin nousseisiin ongelmiin suunniteltiin toimenpiteitä ja ratkaisuja niin liikenneympäristön parantamisen kuin liikennekasvatuksen ja viestinnän keinoin. Myös Taipalsaaren liikenneturvallisuustyöryhmä osallistui aktiivisesti suunnittelutyöhön. Suunnitelma raportoitiin sähköisenä ja kaikki aineisto löytyy sekä kunnan että ELY-keskuksen internet-sivuilta. Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilaston mukaan Lappeenrannan seudulla (Lappeenrannassa, Lemillä, Luumäellä, Savitaipaleella ja Taipalsaarella) tapahtui vuosina 01-016 keskimäärin 80 poliisin tietoon tullutta tieliikenneonnettomuutta vuodessa. Tarkastelujaksolla seudulla menehtyi liikenteessä vuosittain keskimäärin 7 henkilöä ja loukkaantui noin 110 henkilöä. Vuosina 01-016 Taipalsaarella tapahtui keskimäärin 10 liikenneonnettomuutta vuodessa. Näissä menehtyi keskimäärin 0-1 henkilöä ja loukkaantui kahdeksan henkilöä vuosittain. Taipalsaaren vuotuiset onnettomuusmäärät ovat pieniä koska kunnan alueella ei ole vilkasliikenteisiä valta- tai kantateitä. Taipalsaaren tieliikenneonnettomuudet 01-016: - Kuolleita yhteensä kolme (keskimäärin alle yksi vuodessa) 14 1 10 8 6 4 0 Liikenneonnettomuudet Taipalsaarella 01-016 4 5 8 9 6 7 4 3 1 1 01 013 014 015 016 Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet Kuolemaan johtaneet onnettomuudet - Loukkaantuneita yhteensä 41 (keskimäärin kahdeksan vuodessa) - Yleisin onnettomuusluokka oli yksittäisonnettomuudet, joissa sattui myös määrällisesti eniten henkilövahinkoja. - Suhteellisesti eniten henkilövahinkoja sattui mopo- jalankulkija-, peräänajo-onnettomuuksissa. - Osallisena useimmiten henkilöauton kuljettaja tai matkustaja. - Asukasmäärään suhteutettuna onnettomuuksissa oli useimmiten osallisena 18-0-vuotias henkilö. - Yksi suojatiellä loukkaantunut jalankulkija. - Neljä loukkaantunutta mopoilijaa; kolme suoistumisonnettomuuksissa ja yksi kääntymisonnettomuudessa. Taipalsaarella tapahtuneiden onnettomuuksien keskimääräiset vuotuiset onnettomuuskustannukset olivat vuosina 01 016 noin 1.4 milj. euroa, josta kunnalle kohdistuvien kustannusten osuus on noin 00 000 euroa. (Lähde: Tieliikenteen onnettomuuskustannusten tarkistaminen, Trafi 016 ja Valmixa 006)
Vuosina 01-016 tapahtuneet onnettomuudet keskittyvät maantielle 408 (Taipalsaarentie/Savilahdentie), joka nousi maantien 4081 (Vehkataipaleentie) ohella esille myös asukaskyselyssä. Keskeiset ongelmakohteet Taipalsaarella olivat: Koululaiset kokivat koulumatkansa pääsääntöisesti turvalliseksi. Yläkoululaiset kokivat turvattomuutta alakoululaisia enemmän. Koululaiskyselyn mukaan koululaisten turvalaitteiden, ja erityisesti pyöräilykypärän ja heijastimen, käytössä on parantamisen varaa. Maantie 4081 Vehkataipaleentie, ongelmana kevyen liikenteen väylän ja valaistuksen puuttuminen sekä autoilijoiden ylinopeudet. Lisäksi tie on huonokuntoinen ja kapea, raskaan liikenteen seassa kulkee paljon koululaisia. Maantie 408 Savilahdentie välillä Haikkaanlahti-Levänen, tien päällyste on huonossa kunnossa. Maantie 408 Taipalsaarentie, Kuhantien/ Konstunkaaren liittymä koetaan vaaralliseksi johtuen autoilijoiden ylinopeuksista Taipalsaarentiellä sekä huonoista näkemistä. Liittymä on myös onnettomuuksien riskipiste. Maantie 408 Savilahdentie välillä Muukkolantie-Haikkaanlahti, tie on kapea, mutkainen ja huonokuntoinen eikä sen varressa ole kevyen liikenteen väylää. Maantie 408 Taipalsaarentie, Jauhialantien ja Pappilanniementien liittymä sekä Kivisalmen kohta nousivat onnettomuuksien riskipisteiksi. Kokonaisuutena asukkaat kokivat liikenneturvallisuustilanteen olevan Taipalsaarella pääosin neutraali tai melko hyvä (74 % vastaajista). Asukkaat arvioivat, että 6-14 -vuotiailla on korkein riski joutua liikenneonnettomuuteen, koska pienet alakouluikäiset aloittelevat omatoimista liikkumista liikenteessä ja useilta maanteiltä puuttuu kevyen liikenteen väylä. Taipalsaaren liikenteessä vastaajia huolestutti eniten ylinopeudet ja kaahaaminen, heijastimen käyttämättömyys sekä mopoilijoiden hurjastelut ja temppuilu. Liikenneturvallisuustyön tärkeimpänä osa-alueena pidettiin aikuisten esimerkin näyttämistä. Taipalsaaren koululaisten turvalaitteiden käyttöasteita koululaiskyselyn mukaan Pyöräilykypärää aina tai lähes aina käyttävät - alakoululaiset 76 % - yläkoululaiset 34 % Heijastinta pimeällä aina tai lähes aina käyttävät - alakoululaiset 64 % - yläkoululaiset 4 % Turvavyötä autolla matkustaessa aina tai lähes aina käyttävät - alakoululaiset 94 % - yläkoululaiset 93 % 1 = ei lainkaan tärkeää = jonkin verran tärkeää 3 = en osaa sanoa 4 = melko tärkeää 5= erittäin tärkeää Vanhempien ja aikuisten esimerkin näyttäminen (mm. turvalaitteiden käyttö liikennesääntöjen noudattaminen) Liikkumisen ja liikenneturvallisuuden huomioiminen kaavoituksessa Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen Liikkumisen ja liikenneturvallisuuden huomioiminen palveluverkon suunnittelussa Liikenteen valvonta Liikennekasvatus eri-ikäisille kunnan palveluissa (neuvoloista vanhustyöhön) Joukkoliikenteen palveluiden kehittäminen Yleinen tiedottaminen liikenneturvallisuusasioista Autoliikenteen olosuhteiden parantaminen Ajoneuvojen kunnon valvonta Eri ikä- ja liikkujaryhmille suunnatut kampanjat ja tempaukset Asukaskyselyyn vastanneiden käsitys liikenneturvallisuustyön eri osa-alueiden tärkeydestä. 0 % 10 % 0 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 3
Liikenneturvallisuustyön tavoitteet ja painopistealueet Vain inhimillinen (19 %) Nykytilatarkastelun perusteella Lappeenrannan seudun kunnille määritettiin yhteinen liikenneturvallisuusvisio, jonka taustalla ovat sekä valtakunnalliset että alueelliset tavoitteet. Vision tueksi seudulle asetettiin määrälliset liikenneturvallisuustavoitteet, jotka ulottuvat vuoteen 05. Inhimillinen + ajoneuvo (18 %) Inhimillinen + liikenneympäristö + ajoneuvo (47 %) Inhimillinen + liikenneympäristö (15 %) Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuusvisio: Kukaan ei kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä. Liikkuminen on vastuullista ja turvallisuushakuista. Määrälliset liikenneturvallisuustavoitteet vuoteen 05: Ei liikennekuolemia. Vakavasti loukkaantuneiden määrä vähenee noin 70 % (= enintään 7 vakavasti loukkaantunutta). Kaikkien loukkaantuneiden määrä vähenee kolmannekseen (= enintään 60 loukkaantunutta). Liikenneympäristö + ajoneuvo (~1 %) Kuolemaan johtaneet moottoriajoneuvo-onnettomuudet 011-016. Inhimillisten, ajoneuvoon ja liikenneympäristöön liittyvien välittömien ja taustariskien jakauma (Lähde: Onnettomuustietoinstituutti 017) Liikenneonnettomuuksien taustalla on lähes aina inhimillinen tekijä, minkä vuoksi liikenneympäristön parantamisen lisäksi liikkujien asenteisiin ja käyttäytymiseen pyritään vaikuttamaan poikkihallinnollisella, pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella liikennekasvatus- ja tiedostustyöllä. Toimintaa ohjaamaan seudun kunnille asetettiin seuraavat yhteiset liikennekasvatustyön painopisteet tuleville vuosille: Vanhempien ja muiden aikuisten esimerkkiä korostetaan liikennekasvatuksessa. Liikenneturvallisuustyön perusta ja rakenteet ovat kunnossa; laaja-alaiset liikenneturvallisuustyöryhmät toimivat aktiivisesti kaikissa kunnissa. Liikennekasvatustyössä painotetaan vastuullisen liikkumisen teemoja: ylinopeudet, piittaamattomuus, suojateiden kunnioittaminen, tarkkaamattomuus, turvalaitteiden käyttö ja ajoterveys. Mopoilijat huomioidaan erityisenä kohderyhmänä liikennekasvatustyössä. Edistetään omin voimin liikkumista eli turvallista kävelyä ja pyöräilyä. Suunnitelmaan on kirjattu painopistealueiden tarkemmat toimenpide-ehdotukset. Piirroskuva: Sofia Hievanen, Saimaanharjun yhtenäiskoulu/taipalsaari Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmän Turvallinen pyöräily -piirustuskilpailu (v. 016) 4
Organisointi Liikenneturvallisuustyö on osa kunnassa tehtävää hyvinvoinnin edistämistyötä. Kunnan tehtäviin kuuluu edistää asukkaiden hyvinvointia ja alueen kestävää kehitystä sekä seurata niihin vaikuttavia tekijöitä. Liikenteen henkilövahinkoja ja turvattomuuden tunnetta voidaan ehkäistä monipuolisin keinoin. Vastuu on eri toimijoiden yhteinen (kunta, viranomaiset, sidosryhmät, järjestöt ja kuntalaiset) ja keinoina ovat asenteisiin vaikuttaminen, kuntalaisten tietojen ja taitojen lisääminen, maankäytön ja liikenneympäristön suunnittelu/parantaminen, ajoneuvojen kunnosta huolehtiminen sekä liikenteen valvonta. Kunnan palvelut tavoittavat jokaisen asukkaan useassa eri elämänvaiheessa, mikä luo hyvän perustan liikenneturvallisuustyölle. Työn tulee olla pitkäjänteistä ja ottaa huomioon kaikenikäiset asukkaat sekä eri liikkujaryhmät. Eri hallintokunnilla on useita toimintamahdollisuuksia ja yhteistyö tehostaa toiminnan vaikutusta. Kunnan liikenneturvallisuustyötä koordinoidaan poikkihallinnollisessa liikenneturvallisuustyöryhmässä, johon on nimetty edustajat kaikista hallintokunnista sekä sidosryhmistä. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja vastaa seuraavista tehtävistä: Liikennekasvatustoimenpiteiden ja kampanjoiden suunnittelu sekä vastuunjako. Toimenpiteiden toteutumisen seuranta; myös hallintokuntien ja yhteistyökumppaneiden oma toiminta. Liikenneturvallisuustilanteen seuranta (liikenneonnettomuudet ja liikenneilmapiiri). Ajankohtaisten liikenneturvallisuusasioiden käsittely (mm. aloitteet). Liikenneturvallisuusasioista tiedottaminen sekä kunnassa sisäisesti, että ulospäin medialle. Tavoitteiden tarkistaminen 3 vuoden välein. Kaikissa Lappeenrannan seudun kunnissa otetaan käyttöön liikenneturvallisuustoimijamalli. Toimija on henkilöresurssi, joka tukee kunnan liikenneturvallisuustyöryhmää käytännön liikenneturvallisuustoimien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä liikenneturvallisuustilanteen seurannassa. OSAPUOLET KEINOT MIHIN VAIKUTETAAN? TAVOITTEITA KUNTASEKTORI TEKNISET PALVELUT OPETUS JA VAPAA-AIKA SOSIAALI JA TERVEYS TYÖSUOJELU ELY-KESKUS, LIIKENNEVIRASTO LIIKENNETURVA PELASTUSLAITOS POLIISI Maankäytön ratkaisut Liikennesuunnittelu Väylien hoito ja kunnossapito Kasvatus ja koulutus Tiedotus ja neuvonta Kannustus ja motivointi Toimintojen saavutettavuus Eri kulkutapojen käyttömahdollisuudet Liikenneympäristön laatu, toimivuus ja turvallisuus Liikkumisen tarve Liikkumisen suunnittelu Toiminta liikenteessä YMPÄRISTÖ IHMINEN Viihtyisämmät asuinympäristöt Hyvinvointi lisääntyy Luonnonvaroja ja tilaa säästyy VÄHEMMÄN ONNETTOMUUKSIA Sujuvampi liikenne YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT LIIKENNÖITSIJÄT KATSASTUS LVM, TRAFI Liikenteen valvonta Ajoneuvojen kunnon valvonta Kuljettajakoulutus ja ajo-oikeudet Lainsäädäntö ja verotus Ajoneuvojen kunto Ajoneuvojen varustelutaso Ajoneuvokannan uudistaminen KULKUNEUVO Päästöt pienentyvät Rahaa säästyy Liikenneturvallisuustyön osapuolia, työkaluja ja toiminnan tavoitteita (Lähde: Käsikirja kunnan liikenneturvallisuustyöhön, Suomen Kuntaliitto, 016). 5
Liikennekasvatus ja viestintä Liikennekasvatuksen ja viestinnän toimet ovat keskeinen osa liikenneturvallisuustyötä, koska ainoastaan liikenneympäristöä parantamalla asetettuja tavoitteita ei voida saavuttaa. Tärkeää on työn jatkuvuus, pitkäjänteisyys ja laaja-alaisuus. Työn tulee olla suunnitelmallista siten, että kunnan asukkaat tavoitetaan eri elämänvaiheissa ja tarjotaan tietoa ja mahdollisuuksia liikkua turvallisesti ja selvitä liikenteessä ilman vakavia vammoja. Liikennekasvatus- ja viestintätyössä keskeistä on suunnitella ja toteuttaa jatkuvasti monipuolisia toimenpiteitä, kuten tiedotusta, kampanjoita, tapahtumia ja koulutuksia eri kohderyhmille esimerkiksi vuodenaikoihin sidottujen teemojen mukaisesti. sisällyttää toiminta kunnan hallintokuntien perustyöhön ja arkeen eri palveluissa, kuten neuvolassa, päivähoidossa, kouluissa ja muissa oppilaitoksissa sekä vanhustenhuollossa. tehdä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa (Liikenneturva, poliisi, pelastuslaitos, ELY-keskus ja alueen järjestöt). seurata turvallisuustilannetta kuvaavia mittareita ja reagoida tarpeen mukaan havaittuihin ongelmiin toimenpiteillä. varmistaa, että työtä tekevillä liikenneturvallisuusryhmän jäsenillä ja muilla kunnan työntekijöillä on riittävät valmiudet ja taidot liikennekasvatustyöhön (henkilöstön koulutus). TAIPALSAAREN KUNNAN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖRYHMÄ Kunnan edustajat Kunnanjohtaja Jari Willman Tekninen johtaja Samuli Kakko Maaseutusihteeri Juha Tielinen Varhaiskasvatusjohtaja Marjo Jauhiainen Nuoriso-ohjaaja Saara Lampinen Vehkataipaleen koulun rehtori Nina Piik Saimaanharjun yhtenäiskoulun rehtori Ilkka Leinonen Hallintosihteeri Piia Pouttu Esimerkkejä liikennekasvatuksen ja -tiedotuksen vuodenaikateemoista Talvi - Pystyssä pysyminen/liukuesteet - Ennakoiva ajo - Aura-auton kohtaaminen - Moottorikelkat - Talvipyöräily Syksy - Koulutien turvallisuus - Suojatieturvallisuus - Näkyminen - Hirvet Esimerkkejä ehdotetuista toimenpiteistä: Kevät - Kävely, pyöräily - Suojatieturvallisuus - Mopoilu - Ajonopeudet - Tarkkaamattomuus - Sähköiset liikkumisvälineet Kesä - Ajonopeudet - Rattijuopumus/päihteet liikenteessä - Mönkijät - Väsymys - Lomaliikenne Turvalaitteiden käyttöasteen laskentaa osana oppituntia tai oppilaskunnan toimesta. Liikennekasvatuksen ohella tuotetaan seurantatietoa. Ajoterveyteen sekä ikääntyneiden liikkumisen turvallisuuteen liittyvät luentotilaisuudet iäkkäille. Oppitunnit/tietoiskut vastuullisen liikkumisen teemoista kouluissa osana koulujen arkea; tietoa ja toiminnallisia harjoituksia. Kampanja koulumatkakävelyn ja -pyöräilyn lisäämiseksi; aktiivisin luokka palkitaan. Päättäjien, vanhempien sekä vanhempien oppilaiden ja oppilaskuntien haastaminen esimerkinnäyttäjiksi pienemmille lapsille. Koko kunnan yhteinen Sinä teet suojatien -kampanja syksyisin koulujen alkaessa; kohderyhminä lapset, koululaiset, vanhemmat ja iäkkäät. Yhteistyökumppanit Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Veli-Matti Huuhka Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Sonja Lehtonen Liikenneturva, Tarja Korhonen Kaakkois-Suomen poliisilaitos, Matti Hirvonen Eksote, Hanna Rönkkönen 6
Liikenneympäristön turvallisuus Liikenneympäristön toimenpiteet ja toimenpideohjelma on laadittu yhteistyössä ELY-keskuksen ja kunnan kanssa. Toimenpiteiden laatimisessa pääpaino oli pienissä ja kustannustehokkaissa toimenpiteissä, joilla voidaan nopeasti vaikuttaa havaittuihin ongelmiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin kestävien liikkumismuotojen turvalliseen liikkumisympäristöön unohtamatta ajoneuvoliikenteen olosuhteita. Suurin osa toimenpiteistä on pieniä liikennemerkkien ja maalausten täsmennyksiä, suojateiden havaittavuuden parantamisia sekä näkemäraivauksia ja nopeusrajoitusmuutoksia. ELYkeskuksella on käytössä siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, jotka tallentavat ohi ajavien ajoneuvojen nopeudet. Nopeusnäyttöjen käyttöä suositellaan kohteissa, joissa on erityinen tarve nopeuksien hillitsemiselle (esimerkiksi koulujen ympäristöt). Liikenneympäristön parantamistoimenpide-ehdotukset on raportoitu toimenpidetaulukkoina sekä -karttoina. Taipalsaarella toimenpiteitä esitettiin yhteensä 36 kohteeseen. Kullekin toimenpiteelle on määritetty kustannusarvio, kiireellisyysluokka sekä toteuttamisen vastuutaho. Keskeisiä toimenpide-ehdotuksia: Toimenpiteiden yhteenlaskettu kustannusarvio on noin,9 milj. euroa, josta maanteille (ELY-keskukselle) kohdistuvien toimenpiteiden osuus on 1,3 milj. euroa ja katuverkolle (Taipalsaaren kunnalle) kohdistuvien toimenpiteiden osuus miljoona euroa. ELY-keskuksen ja kunnan yhteistoimenpiteitä on noin 560 000 euron edestä sekä ELY-keskuksen, kunnan ja yksityisen tiekunnan yhteistoimenpiteitä noin 30 000 euron edestä. Kustannusarviot ovat ainoastaan suuntaa antavia ja osa toimenpiteistä vaatii jatkosuunnittelua. Myös toimenpidelistoissa esitetyt kiireellisyysluokat ovat suuntaa antavia, sillä osa hankkeista vaatii erillisrahoitusta toteutuakseen. Lisäksi yleinen taloustilanne ja rahoituksen ohjaus vaikuttavat liikenneympäristön toimenpiteiden toteutukseen. Suojatiemerkintöjen täsmentäminen ja korjaaminen kirkonkylän alueella. Kaikkien Taipalsaarentien ylittävien suojateiden (6 kpl) suojatiemerkkeihin tehostevarret. Toijantien (mt 14813) parantaminen. Kuhatien parantaminen. Pappilanniemen asuinalueen suojateiden merkitseminen sekä aluenopeusrajoitus 30 km/h. Jauhialantien (mt 14798) jalankulku- ja pyöräilyväylä. Taipalsaarentien (mt 408) yhtenäinen 70 km/h nopeusrajoitus välillä Pallo-Saimaanharju. Kirjamoinkaaren jalankulku- ja pyöräilyväylä välillä Taipalsaarentie- Aitoinpellontie. Liikenneturvallisuustoimenpiteiden laskennalliset kustannukset kiireellisyysluokittain. Vastuutaho 1 v.018-019 Kiireellisyysluokka, kustannukset v.00-03 3 v.04 ELY 1 307 300 0 0 1 307 300 Kunta 897 400 0 110 000 1 007 400 ELY/ Kunta 0 000 40 000 500 000 56 0000 ELY, Kunta, Y.tiekunta 0 0 30 000 30 000 YHT 4 700 40 000 640 000 904 700 Huom: Toteuttamisaikataulu on suuntaa antava. YHT 7
Jatkotoimenpiteet ja seuranta Taipalsaarella oli toimiva liikenneturvallisuustyöryhmä jo ennen suunnitelman käynnistämistä. Ryhmän kokoonpanoa täydennettiin työn alussa ja ryhmä kokoontui työn aikana kaksi kertaa. Erityisen tärkeää on, että liikenneturvallisuustyöryhmän toiminta jatkuu aktiivisena suunnitelman valmistumisen jälkeen ja ryhmässä seurataan suunnitelman toteutumista. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden toteuttamisesta vastaavat kunnan tekninen toimi sekä ELY-keskus. Liikennekasvatuksen ja viestinnän toimenpiteitä toteutetaan eri hallintokuntien toimesta ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Liikenneturvallisuustyötä pyritään tekemään näkyväksi myös asukkaiden suuntaan varmistamalla, että toiminnasta ja liikenneturvallisuudesta viestitään riittävästi. Toimiva ja aktiivinen liikenneturvallisuustyöryhmä on kunnan imagoa ja vetovoimaa lisäävä tekijä erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta. Kokonaisvaltaisen liikenneturvallisuustyön arvostus ja painoarvo kunnassa osoitetaan varmistamalla riittävät henkilöresurssit ja rahoitus työlle. Liikenneturvallisuustyön tulisi näkyä myös kunnan keskeisissä rahoitusta ja toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa, kuten kuntastrategiassa sekä hyvinvointikertomuksessa. Jatkotoimet: Taipalsaaren liikenneturvallisuustyöryhmän aktiivisen toiminnan jatkaminen ja kokoontuminen kaksi kertaa vuodessa. Liikenneturvallisuussuunnitelmasta tiedottaminen sekä päättäjille että kuntalaisille. Liikenneturvallisuussuunnitelma-aineisto kuntalaisten nähtäville ELY-keskuksen ja kunnan internet-sivuille. Tiedotuksen kytkeminen kaikkiin toimenpiteisiin liikenneturvallisuustyön näkyvyyden lisäämiseksi. Liikenneturvallisuustyöryhmän toiminnasta tiedottaminen asukkaiden suuntaan esimerkiksi kutsumalla paikallislehden toimittaja mukaan kokouksiin säännöllisin väliajoin. Liikenneturvallisuustyöstä raportoiminen kunnan hyvinvointikertomuksessa. Liikenneturvallisuustoimijan käyttöönotto kunnan liikenneturvallisuustyöryhmän toiminnan tueksi. Lisätietoja: Samuli Kakko, Taipalsaaren kunta Sonja Lehtonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Noora Airaksinen, Sitowise Oy Aineistot ladattavissa: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/kaakkois-suomi-kuntakohtainen-liikenneturvallisuus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Salpausselänkatu PL 1041, 45101 KOUVOLA puh. 095 09 000 www.ely-keskus.fi//web/ely/ely-kaakkois-suomi www.ely-keskus.fi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Taitto: Laura Pöllänen Kuvat: Sonja Lehtonen Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy 04.018