LAUTTAKYLÄN LUKIO 2018 2019 YLIOPPILASTUTKINTO
ABITURIENTIN LUKUVUOSI 2018 2019 YLIOPPILASTUTKINTO PELKISTETYSTI KOKEET Äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelaan valinnan mukaan kolme pakollista seuraavista neljästä: toisen kotimaisen kielen koe 1 vieraan kielen koe matematiikan koe 1 reaaliaineen koe Yksi pakollinen koe tulee suorittaa pitkän oppimäärän (A-taso) mukaan. Kokelas voi suorittaa ylimääräisiä kokeita, joita hän ei suorita pakollisina. Ylimääräisten kokeiden määrää ei ole rajoitettu. OSALLISTUMINEN Koe on suoritettava enintään kolmena perättäisenä kertana. Kokeeseen voi osallistua, kun on suorittanut kirjoitusaineen pakolliset kurssit. Lyhyen kielen osallistumisoikeus edellyttää vähintään kolmen kurssin opiskelua. Hyvä menestys edellyttää luonnollisesti isomman kurssimäärän opiskelua. Ainereaaliin voi osallistua, kun kokelas on suorittanut ennen kokeeseen osallistumista pakolliset kurssit aineessa, jonka kokeeseen hän osallistuu. Sellaisen reaaliaineen kokeeseen, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, opiskelija voi osallistua opiskeltuaan kaksi aineen lukiokurssia.
UUSIMINEN JA TÄYDENTÄMINEN Hylättyä pakollista koetta voi uusia kahdesti kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Hyväksyttyä koetta voi uusia kerran. Tutkintoa voi myöhemmin täydentää. Mahdollisuus myös eritasoiseen kokeeseen. ARVOSTELU Kokeet arvostellaan alustavasti koululla. Kokeista annettavat arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät ovat L = laudatur (7), E = eximia cum laude approbatur (6), M = magna cum laude approbatur (5), C = cum laude approbatur (4), B = lubenter approbatur (3), A = approbatur (2) ja I = improbatur (0). Vaikka kokelas on hylätty yhdessä ylioppilaskirjoituksen pakollisessa kokeessa, ylioppilastutkintolautakunta voi hyväksyä kokelaan muiden koesuoritusten pohjalta. Kompensaatiossa I+ kompensoituu 12 pisteellä, I 14 pisteellä ja vastaavasti I- 16 sekä I= 18 pisteellä. Jos kokelas on tyytymätön lautakunnan arvostelupäätökseen, hän voi hakea tarkistusarvostelun toimittamista. Tällöin hän jättää hakemuksen rehtorille 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut tiedon arvostelusta. Lautakunta veloittaa tarkistusarvostelusta 50 euroa, mutta raha palautetaan, jos tarkistus johtaa arvosanan korottamiseen. Kokelas voi tutustua koesuorituksensa arvostelumerkintöihin lautakunnan kansliassa esitettyään siitä pyynnön lautakunnalle. Koesuorituksen kopioinnista lautakunta perii 32. LÄÄKÄRINTODISTUKSET YMS. Jos kokelaan suoritukseen on vaikuttanut haitallisesti suorituskykyä tilapäisesti heikentävä sairaus tai muu vastaava seikka, voi kokelas tai hänen huoltajansa esittää lääkärintodistuksen ja muista syistä selvityksen.
Todetusta luku- ja kirjoitushäiriöstä on lautakunnalle toimitettava todistukset ilmoittautumistietojen mukana. VILPPI Vilppi tai sen yritys johtaa ylioppilastutkinnon mitätöimiseen siltä tutkintokerralta. Samoin menetellään vilpissä avustaneen osalta. TODISTUS Pakolliset kokeet hyväksytysti suorittaneelle annetaan ylioppilastutkintotodistus. Hajautetusti tutkintoa suorittava saa todistuksen sen suorituskerran jälkeen, kun kaikki pakolliset osat on hyväksytysti suoritettu. Todistukseen merkitään siihenastisista suorituksista kussakin aineessa paras arvosana. Ylioppilastutkintotodistuksen jälkeisistä suorituksista saa erillisen todistuksen. MAKSUT Ylioppilastutkintolautakunta perii kokeiden järjestämisestä maksun. Kokelas maksaa jokaiselta tutkintokerralta perusmaksun ja kultakin kokeelta koekohtaisen tutkintomaksun. Keväällä 2017 perusmaksu on 14 ja koekohtainen maksu 28.
KOEKOHTAISIA OHJEITA Äidinkieli Äidinkielen sähköinen ylioppilaskoe järjestetään ensimmäisen kerran syksyllä 2018. Tässä tiedotteessa on esitelty kokeen yleislinjaukset, jotka tarkentuvat esimerkiksi arviointikriteerien osalta seuraavan kahden lukuvuoden kuluessa. Kokeen tavoite Sähköisessä kokeessa arvioidaan nykyisen kokeen tavoin lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamista sekä kokelaan kypsyyttä ja valmiuksia jatko-opintoihin. Kokeessa simuloidaan nykyisessä mediamaailmassa ja tietotulvassa vastaan tulevia tilanteita, joissa tarvitaan muun muassa lähteiden valinnan sekä tiedon luotettavuuden, pätevyyden ja käytettävyyden arvioinnin taitoja. Lisäksi korostuvat tiedon rakentamisen, tekstin tavoitteen asettamisen, näkökulman valinnan ja aiheen rajaamisen taidot, jotka ovat keskeisiä myös lukion jälkeisten opintojen kannalta. Uusi koe nivoutuu nykyistä koetta tiiviimmin äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen sisältöihin ja tarjoaa paremman mahdollisuuden arvioida myös monilukutaitoa. Kokeen rakenne Koe on kaksipäiväinen, ja molempien kokeiden kesto on kuusi tuntia. Ensimmäisessä kokeessa keskitytään erityisesti lukutaidon ja toisessa kokeessa kirjoitustaidon arviointiin. Molemmissa kokeissa aineistoilla on vahva asema, joten lukeminen ja kirjoittaminen liittyvät niissä toisiinsa. Kokeiden nimet kuvaavat siis ennemminkin tehtävien ja arvioinnin painotusten eroa. Lukutaidon kokeessa on kaksi osaa, kirjoitustaidon koe on yksiosainen. Kokeen aineistot Sähköisessä kokeessa on mahdollista hyödyntää monimuotoisia, autenttisia aineistoja. Kirjoitettujen, kuvallisten ja graafisten tekstiaineistojen lisäksi molemmissa kokeissa voidaan käyttää laajan tekstikäsityksen mukaisesti myös erilaisia audiovisuaalisia tekstejä, esimerkiksi tv-mainoksia, katkelmia televisio-ohjelmista, elokuvista tai näytelmistä, videoita ja animaatioita. Aineistona voi myös olla pelkkä äänitiedosto, esimerkiksi radiohaastattelu, uutislähetys tai katkelma kuunnelmasta. Vaikka koe järjestetään suljetussa ympäristössä, aineisto voi koostua myös verkkoteksteistä tai -sivustosta. Lukutaidon koe Lukutaidon kokeessa arvioinnin kohteena on ensisijaisesti kriittinen ja kulttuurinen lukutaito. Kokeessa on kaksi osaa: A-osa keskittyy ensisijaisesti media- ja asiatekstien, B- osa kaunokirjallisten ja muiden fiktiivisten tekstien analysointiin ja tulkintaan. Molemmissa osissa on tarjolla kaksi tehtävää. Kokelas valitsee yhden tehtävän kummastakin osasta, eli lukutaidon kokeessa vastataan yhteensä kahteen tehtävään. Periaatteessa tehtävänannot ovat samankaltaisia kuin nykyisessä tekstitaidon kokeessa, mutta yksittäinen tehtävänanto voi sisältää myös alakohtia. Tehtävä voi siis edellyttää yhtenäisen, pituudeltaan rajatun tekstin tuottamista tai useampien lyhyiden vastausten tuottamista. Vastaustilassa on käytössä merkkimäärälaskuri.
Asia- ja mediateksteihin keskittyvän A-osan tehtävissä voidaan esimerkiksi pyytää vertailemaan tekstejä, nostamaan esiin teksteistä löytyviä näkemyseroja tai ristiriitoja ja selittämään niitä, pohtimaan väitteiden uskottavuutta ja luotettavuutta, tulkitsemaan tekstejä konteksteihin sijoittamisen avulla tai analysoimaan ja pohtimaan eri ilmaisumuotojen tapoja rakentaa merkityksiä. A-osassa korostuu erityisesti erittelevä ja kriittinen lukutaito. Kaunokirjallisiin ja muihin fiktiivisiin teksteihin keskittyvän B-osan tehtävänannot voivat esimerkiksi ohjata analysoimaan ja tulkitsemaan tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sopivia käsitteitä käyttäen, vertailemaan tekstejä, tulkitsemaan niitä tietystä näkökulmasta tai suhteessa tekstin aika- tai lajikontekstiin. B-osassa korostuu erityisesti tekstien tulkinnan taito. Kirjoitustaidon koe Kirjoitustaidon kokeessa tehtävänä on tuottaa pohtiva, näkökulmia avaava tai kantaa ottava teksti aineistojen pohjalta. Kokeessa on tietty, tyypillisesti äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen tai lukion yhteisiin aihekokonaisuuksiin liittyvä laajahko teema. Tehtävänantoja on 5 7, ja niistä kokelas valitsee yhden. Kokeessa on tarjolla valikoima teemaan liittyviä aineistoja, esimerkiksi asiatekstejä, mediatekstejä, tieto- ja kaunokirjallisuutta eri muodoissaan. Tarjolla on tyypillisesti 6 8 aineistoa, joista kokelaan on käytettävä vähintään kahta. Kirjoittaja voi käyttää aineistoja eri tavoin oman tekstinsä tavoitteen, valitun näkökulman ja aiheen rajauksen mukaan. Hän valitsee itse käyttämänsä lähteet ja niiden käyttötavan. Joskus voi esimerkiksi olla tarkoituksenmukaista keskittyä enemmän yhteen lähteeseen ja avata sen teemaa ja täydentää pohdintaa toisen aineiston sisältämien tietojen avulla. Aineistoista voi myös nostaa esiin vaikkapa yksittäisiä näkökulmia, tietoja, väitteitä ja niiden perusteluja ja tarkastella aihetta niiden pohjalta. Laajuudeltaan kirjoitustaidon kokeessa tuotettavat tekstit vastaavat laajuudeltaan nykyisen esseekokeen tekstejä. Kokeen arviointi Äidinkielen kokeen maksimipistemäärä on 120 pistettä. Lukutaidon kokeesta saa enimmillään 60 pistettä. Arvioinnissa korostuvat erityisesti vastauksen sisältöainekset ja lukutaidon taso. Kirjoitustaidon kokeesta saa enimmillään 60 pistettä. Arvioinnissa korostuvat erityisesti tekstin rakentaminen, tekstin tavoitteen ja näkökulman selkeys, lähteiden valinta ja käyttötapa, sisällön monipuolisuus sekä kieli ja tyyli. Molemmille kokeille laaditaan omat arviointiohjeensa. Lukutaidon kokeen arviointiohjeissa kuvataan lukutaidon tasoja yleisellä tasolla ja annetaan koekohtainen pisteitysohje. Kirjoitustaidon kokeelle laaditaan nykyisen esseekokeen kriteerien pohjalta kriteeristö, jossa muun muassa aineistojen käyttötaito korostuu. Opettaja arvioi alustavasti molempien kokeiden suoritukset, minkä jälkeen lopullinen arviointi tehdään ylioppilastutkintolautakunnassa. Sähköinen koe pähkinänkuoressa:
Kaksi koetta ja kaksi koepäivää, molempien kokeiden kesto 6 tuntia Molemmissa kokeissa laajan tekstikäsityksen mukaisesti monimuotoisia aineistoja Lukutaidon koe: o Kokeessa on kaksi osaa: A-osa keskittyy asia- ja mediateksteihin ja B-osa kauno-kirjallisiin ja muihin fiktiivisiin teksteihin. o Molemmissa osissa valitaan kahdesta tehtävänannosta toinen. o Tehtävänannot voivat olla yksi- tai moniosaisia. o Lukutaidon kokeen maksimipistemäärä on 60 pistettä. Kirjoitustaidon koe: o Kokeessa on yhtenäinen teema ja siihen liittyviä aineistoja. o Kaikki tehtävät ovat aineistopohjaisia. o Tarjolla on 5 7 tehtävänantoa, joista valitaan yksi. o Tavoitteena on laatia pohtiva, näkökulmia avaava tai kantaa ottava teksti. o Kirjoittaja valitsee itse näkökulmansa ja siihen sopivat aineistot. o Vähintään kahta tekstiä on hyödynnettävä. o Kirjoitustaidon kokeen maksimipistemäärä 60 pistettä. Miten uuteen kokeeseen voi valmistautua? Parhaiten sähköiseen kokeeseen voi valmistautua opiskelemalla opetussuunnitelman mukaisia tietoja ja taitoja sekä harjoittelemalla erilaisten tekstien lukemista ja niiden pohjalta kirjoittamista. Huomiota on hyvä kiinnittää esimerkiksi seuraaviin asioihin: tarkoituksenmukaisen lukutavan valintaan (esimerkiksi silmäilevään lukemiseen kirjoitustaidon kokeessa aineistoihin tutustuttaessa ja syventyvään lukemiseen aineistoja analysoitaessa ja tulkittaessa) monimuotoisten tekstien analysointiin ja tulkintaan kirjoitelman tavoitteen asettamiseen, näkökulman valintaan ja aiheen rajaukseen eri tapoihin käyttää lähteitä ja kuljettaa niitä tekstissä useiden aineistojen parissa työskentelyyn, esimerkiksi niiden yhdistelyyn ja vertailuun sekä ja synteesien tekoon pohdinnan, kannanoton ja perustelemisen taitoihin sekä keskusteluun lähteiden kanssa tekstin suunnitteluun, tuottamiseen, muokkaamiseen ja viimeistelyyn tekstinkäsittelyohjelmalla. Lisäksi on hyvä tutustua Abitti-koejärjestelmään ja LibreOffice-tekstinkäsittelyohjelmaan ja ottaa huomioon, että tämänhetkisten tietojen mukaan kokeessa ei ole käytössä oikolukuohjelmaa. Vaikka tekstit kirjoitetaan suoraan koejärjestelmään, tekstejä voi kokeessa suunnitella ja luonnostella myös paperille. Tämä tiedote täydentää keväällä 2016 julkaistua tiedotetta. Tiedotteessa kuvataan lyhyesti monimuotoisiin eli multimodaalisiin aineistoihin liittyviä piirteitä ja aineistoihin viittaamisen käytänteitä sähköisessä ylioppilaskokeessa. Tiedotteen loppuosa vastaa niihin
kysymyksiin, joita on esitetty äidinkielen sähköisessä kokeessa kirjoitettavien tekstien otsikoinnista, kappalejaosta ja suositeltavasta pituudesta. 1. Monimuotoiset tekstit äidinkielen sähköisessä ylioppilaskokeessa Sähköinen koe antaa paperista koetta paremmat mahdollisuudet tarjota opiskelijoille luettavaksi ja analysoitavaksi myös monimuotoisia eli multimodaalisia tekstejä. Sekä lukutaidon että kirjoitustaidon kokeessa aineistoina voi olla perinteisten painettujen tekstien lisäksi myös erilaisia audiovisuaalisia tekstejä, esimerkiksi mainoksia, katkelmia televisio-ohjelmista, videoista, elo-kuvista tai näytelmistä. Aineistona voi myös olla pelkkä äänitiedosto, esimerkiksi radiohaastattelu, uutislähetys, katkelma dokumentista tai kuunnelmasta. Kokeessa hyödynnetään siis jo pitkään lukion opetussuunnitelmissa esille nostettua laajaa tekstikäsitystä ja sen mukaista taitoa lukea ja hyödyntää monenlaisia tekstejä. Nykyisen kokeen tapaan uusi sähköinen äidinkielen koe ankkuroituu lukion opetussuunnitelman tavoitteisiin ja sisältöihin. Visuaaliset tekstit ja niiden analysointiin liittyvät tehtävät ovat olleet mukana äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa ja ylioppilaskokeessa jo pitkään, joten niiden lukutaito muodostaa hyvän pohjan myös audiovisuaalisten tekstien lukemiselle. Sähköisen kokeen tehtävät eivät edellytä erityistä taidekuvien, valokuvien, elokuvien tai musiikin analyysimenetelmien tai -erityiskäsitteiden hallintaa. Laajan tekstikäsityksen mukaisesti myös audiovisuaalisia tekstejä voi lähestyä samojen käsitteiden avulla kuin mitä tahansa muuta tekstiä. Esimerkiksi monet kaunokirjallisuuden analyysikäsitteet toimivat aivan hyvin myös audiovisuaalisen kerronnan analysoinnissa. Multimodaalista uutista tai mainosta voi lähestyä mediatekstien analysoinnin käsitteiden avulla ja tv-väittelyä argumentoinnin tai retoristen keinojen erittelyn avulla. Videossa voi olla juoni, kohtauksia ja pää- ja sivuhenkilöitä samalla tavalla kuin näytelmäteksteissä ja muissa narratiivisissa teksteissä. Kuten nykyisessäkin kokeessa, tehtävien fokuksessa on ensisijaisesti multimodaalisten tekstien luomien merkitysten erittely ja tulkinta, ei yksinomaan kielellisten tai (audio)visuaalisten piirteiden tarkka ja yksityiskohtainen analyysi sellaisenaan. Yksi laajan tekstikäsityksen ja multimodaalisuuden perusideoista on se, että merkitykset rakentuvat eri ilmaisukeinojen eli modaliteettien (kielen, kuvan, liikkeen, äänen) yhteistyössä ja eri modaliteettien painoarvo merkityksen rakentumisessa voi vaihdella teksteittäin ja teksilajeittain. Kaikki modaliteetit voivat osaltaan rakentaa kuvaa todellisuudesta, kertoa jostakin tapahtumasta, ilmiöstä, ajasta tai paikasta, luoda suhteita henkilöiden välille, nostaa tiettyjä asioita etualalle ja taka-alaistaa toisia, tehdä intertekstuaalisia viittauksia toisiin teksteihin ja niin edelleen. Tästä syystä multimodaalisten tekstien analysoinnissa ja merkitysten kuvaamisessa voi käyttää samoja lähestymistapoja ja käsitteitä, joilla on tottunut käsittelemään kirjoitettuja tekstejä ja liikkumatonta kuvaa. 2. Aineistoon viittaaminen sähköisessä äidinkielen kokeessa
Äidinkielen sähköisessä ylioppilaskokeessa aineistolla tarkoitetaan kokeen tehtävänannossa tai aineistoluettelossa mainittuja tekstejä, joita kirjoittaja lukutaidon kokeessa tarkastelee ja kirjoitustaidon kokeessa käyttää omassa tekstissään tehtävänannon edellyttämällä tavalla. Aineistoon voi kuulua yksi teksti tai useampia tekstejä, jotka voivat olla kirjoitettuja tai monimuotoisia eli multimodaalisia. Aineistoviittausten ydintehtävä on osoittaa, mitä tekstiä kirjoittaja kulloinkin tarkastelee tai käyttää omassa tekstissään. Tärkeintä on viittausten selkeys ja tarkoituksenmukaisuus, ei niinkään se, mitä tarkasti ja yksityiskohtaisesti määriteltyä viittaustekniikkaa kirjoittaja käyttää. Viittaustavan tarkoituksenmukaisuus on riippuvainen tehtävänannosta ja koetyypistä. Aineistoilla on nimittäin lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeissa erilainen asema, joten niissä on tarkoituksenmukaista viitata aineistoihin hieman eri tavalla. Tässä tiedotteessa esille nostetut tavat ovat vain esimerkkejä viittaustavoista, sillä kaikkia mahdollisia, erilaisissa tekstiyhteyksissä toimivia tapoja on mahdotonta luetella. Esimerkeissä on hyödynnetty testikokeeseen osallistuneiden opiskelijoiden vastauksia. Lukutaidon koe Lukutaidon kokeen vastauksessa tehtävänanto määrittelee, mitä aineistoja vastauksessa tarkastellaan. Nykyisen tekstitaidon kokeen tapaan oletuksena on, että vastaustekstin lukija tuntee aineiston ja tietää, mistä siinä on kyse, joten aineistoa ei tarvitse erikseen esitellä. Vastauksessa pyritään tiiviyteen, ja siksi myös viittaustapa on tarkoituksenmukaista pitää lyhyenä eikä tarkkoja lähdetietoja ole tarpeen mainita. Ensimmäisellä kerralla aineistoon viitatessaan kirjoittaja nimeää käyttämänsä aineiston ja mainitsee tekstin tekijän, jos se on tiedossa. Aineiston voi nimetä esimerkiksi tekstin lajin, nimen tai otsikon mukaan. Mallin aineistoon viittaamisen tavasta saa usein jo tehtävänannosta. Myöhemmin samaan tekstiin viitattaessa riittää lyhyempi viittaustapa. Mikäli samassa vastauksessa tarkastellaan useita aineistoja, siitä on selvästi käytävä ilmi, mitä tekstiä kirjoittaja kulloinkin käsittelee. Kirjoitustaidon koe Kirjoitustaidon kokeessa kirjoittaja laatii useampia tarjottuja aineistoja hyödyntäen omaäänisen tekstin. Viittausten tehtävä on kertoa lukijalle, milloin tekstissä on kyse kirjoittajan omasta äänestä, milloin taas aineistosta peräisin olevasta sisällöstä. Kirjoitustaidon kokeessa aineiston käytön ja siihen viittaamisen lähtökohtana on, ettei lukija tunne aineistoa ennakkoon. Siksi valittuja aineistoja on tarkoituksenmukaista esitellä lukijalle riittävästi ja viitata niihin tarkasti ja selkeästi. Kirjoittaja voi käyttää aineiston sisältämiä tietoja ja ajatuksia omassa kirjoituksessaan sekä omin sanoin referoiden että suoraan lainaten. Mikäli kirjoittaja hyödyntää annettujen aineistojen sisältöjä viittaamatta aineistoon mitenkään, on kyseessä plagiaatti. Aineiston plagiointi on kiellettyä ja voi johtaa koesuorituksen hylkäämiseen. Ensimmäistä kertaa aineistoon viitattaessa siitä annetaan tarkoituksenmukaiset perustiedot. Perustietoihin kuuluvat tyypillisesti tekstin tekijä, otsikko, aihe tai tekstilaji ja julkaisuvuosi. Kirjoitustaidon kokeessa tehtävänannon lisäksi aineistoluettelo antaa osviittaa viittaamistavasta.
Koska kokeen aineistot voivat olla monimuotoisia, kirjoittaja voi tilanteen ja tekstinsä tarkoituksen mukaan viitata esimerkiksi videossa esiintyvään puhujaan nimeltä tai hänen rooliinsa (haastattelija, haastateltava) avulla. Viittauksissa ei ole tarpeen mainita tarkkoja yksityiskohtia, kuten kirjallisten aineistojen sivunumeroita, kustantajaa ja julkaisupaikkaa, verkkojulkaisun tarkkaa luontipäivämäärää ja verkko-osoitetta tai esimerkiksi mainosvideon koko tuotantoryhmän nimiä. Myöhemmin samaan aineistoon voi käsittelytavasta riippuen viitata tiiviimmin esimerkiksi tekijän sukunimellä, tekstin otsikolla tai vain sen lajilla. Tärkeintä on, että kokeessa tuotetun tekstin lukija pystyy vaivatta seuraamaan kirjoittajan keskustelua lähteiden kanssa. 3. Sähköisessä kokeessa kirjoitettavien tekstien ominaisuuksia Lukutaidon kokeessa on kaksi osaa (A ja B). Molemmissa osissa on tarjolla kaksi tehtävää, jotka voivat olla yksi- tai kaksiosaisia. Kokeessa vastataan yhteen A-osan tehtävään ja yhteen B-osan tehtävään. Kirjoitustaidon kokeessa kirjoitetaan yksi yhtenäinen teksti valitun tehtävänannon mukaisesti. Lukutaidon kokeessa tehtävänanto kertoo, onko vastaus otsikoitava vai ei. Kirjoitustaidon kokeessa teksti otsikoidaan aina. Lukutaidon kokeen vastaukset kirjoitetaan kokonaisin virkkein, ellei tehtävänannossa ohjeisteta toisin (esimerkiksi Luettele viisi keskeisintä.). Kirjoitustaidon kokeessa teksti kirjoitetaan kokonaisin virkkein. Sekä lukutaidon että kirjoitustaidon kokeessa kirjoitetut tekstit jaksotetaan eli niihin laaditaan kappalejako. Lukutaidon kokeessa tehtävänanto voi kuitenkin olla myös sellainen, ettei jaksotusta tarvita (esimerkiksi jos pyydetään käyttämään luetelmaviivoja). Kirjoitettavien tekstien toivottu pituus ilmoitetaan tehtävän yhteydessä YTL:n linjauksen mukaisesti merkkimääränä. Järjestelmä laskee ja näyttää käytetyn merkkimäärän. Vastaustila ei kuitenkaan lukkiudu merkkimäärän täyttyessä, mikä helpottaa työskentelyä tekstin muokkaus- ja hiomisvaiheessa. Ylioppilastutkintolautakunta hyväksyi 15.12.2017 digitaalisen äidinkielen kokeen määräykset ja arviointikriteerit. Koe järjestetään ensimmäisen kerran syksyllä 2018. Äidinkielen koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat lukutaidon koe ja kirjoitustaidon koe. Kokeet järjestetään eri koepäivinä. Äidinkielen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun pistesumman perusteella. Digitaalista koetta kehitettäessä on keskeinen päämäärä ollut kirkastaa kahden kokeen rooleja niin, että toinen koe keskittyy lukutaidon ja toinen koe kirjoitustaidon arviointiin. Tästä syystä myös arviointikriteerejä on uudistettu niin, että ne keskittyvät entistä tarkemmin kyseisessä kokeessa arvioitavana olevien taitojen mittaamiseen. Näin pyritään takaamaan entistä toimivampi ja asiantuntevampi arviointi. Lukutaidon kokeen arvioinnissa painottuvat luetun ymmärtäminen sekä tekstien analyysi- ja tulkintataidot ja kirjoitustaidon kokeessa kirjallisen ilmaisun ja tekstin rakentamisen taidot. Molemmissa kokeissa edellytetään, että tekstit kirjoitetaan yleiskielellä.
Kirjoitustaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kirjallista ilmaisukykyä sekä taitoa kielentää ajatuksia ja hallita asiakokonaisuuksia. Tehtävänä on tuottaa pohtiva, näkökulmia avaava tai kantaa ottava teksti aineistojen avulla. Kirjoitustaidon kokeen arviointikohteet ovat kokonaiskuva kirjoitustaidosta, näkökulma-, sisältö- ja aineistovalinnat, aineistojen käyttö, tekstin jäsennys ja rakenne sekä kieli ja tyyli. Kirjoitustaidon kokeessa arviointikohteista painottuvat erityisesti kokonaiskuva kirjoitustaidosta sekä tekstin rakenne ja kieli. Lukutaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa eli taitoa eritellä, tulkita, arvioida ja hyödyntää monimuotoisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista, ilmaisukeinoista ja konteksteista. Kokeessa on kaksi osaa. Osa I keskittyy asia- ja mediatekstien, osa II kaunokirjallisten ja muiden fiktiivisten tekstien analysointiin ja tulkintaan. Näin kaunokirjallisuuden ja muiden fiktiivisten tekstien lukemisen asema kokeessa vahvistuu, kun kokelaiden on aina valittava myös siihen liittyvä tehtävä. Lukutaidon kokeen arviointikohteet ovat kokonaiskuva lukutaidosta, vastauksen sisältöainekset ja vastauksen esitystapa. Lukutaidon kokeessa arviointikohteista painottuvat vastauksen osoittama kokonaiskuva lukutaidosta ja seuraavaksi vastauksen sisältöainekset. Vastauksen sisältöaineksia koskevaa kriteeriä täydentävät kulloinkin erikseen laadittavat koekohtaiset sisältökuvaukset. Arvioinnissa otetaan huomioon myös vastauksen esitystapa, mutta sen painoarvo lukutaitoa arvioitaessa ei ole yhtä merkittävä kuin muiden piirteiden. Esitystavan arvioinnissa otetaan huomioon vastauksen ymmärrettävyys, selkeys ja loogisuus. Sen sijaan kieliasun moitteettomuutta tai oikeakielisyysnormien noudattamista ei ole erikseen mainittu esitystapaa koskevassa kriteerissä, koska ne eivät ole yhteydessä lukutaidon tasoon. Kirjoitustaidon kokeessa puolestaan kieleen liittyvät arviointikohteet - myös normien hallinta - ovat keskeisessä asemassa. Yleiskielen hallinnalla ja tekstien rakentamisen taidolla on siis edelleenkin keskeinen rooli äidinkielen kokeessa. Kielet Koetapahtumaa sekä kokeiden rakennetta ja sisältöä koskevia uudistuksia Koetapahtumassa merkittävin uudistus on se, että kuullunymmärtämiskoe ja kirjallinen koe tehdään samana päivänä. Kokelas voi valita, missä järjestyksessä hän suorittaa koetehtävät. Hän voi palata kirjallisia taitoja mittaavien tehtävien aineistoihin ja joi-hinkin kuullun ymmärtämistä mittaavien tehtävien aineistoihin koeajan kuluessa. Kokelas voi palata myös kaikkiin vastauksiinsa. Koeaika on kuusi tuntia. Kokelas käynnistää itse kuullun ymmärtämistä mittaavien tehtävien äänitteet ja videot. Tehtävät voivat sijaita kokeessa erillään toisistaan. Äänitteiden kuuntelukerrat on rajoitettu, mutta tutustumis- ja vastausajan pituuden kokelas saa päättää itse. Kokeessa voi olla myös vain kerran kuultavia osuuksia. Videotehtävissä kokelas voi tauottaa ja kelata videota taaksepäin eikä katselukertoja ole rajoitettu. Kuullunymmärtämistä mittaavien tehtävien toteutustapaan on mahdollista tutustua Digabi.fi -sivulla julkaistavassa esimerkkikokeessa, jonka voi järjestää Abitti -kurssikoejärjestelmällä.
Tehtävän suorittamiseen tarvittava ohjeistus annetaan tehtävän yhteydessä. Ohjeistuksessa vastauksen sanamäärä voi olla rajoitettu. Avokysymysten vastausten tulee olla lyhyitä ja ytimekkäitä. Ylipitkät vastaukset voivat edelleen johtaa pistevähennyksiin. Kokelas voi käyttää kuullun ymmärtämistä mittaavien tehtävien tekemiseen haluamansa ajan, mutta tehtävät laaditaan siten, että niiden yhteenlaskettu arvioitu suoritusaika on noin yksi tunti. Tarve erityisjärjestelynä myönnettävälle pitkätaukoiselle äänitteelle poistuu, sillä kokelas voi itse käyttää äänitteiden kuuntelukertojen välissä haluamansa ajan. Erityisjärjestelynä kokelas voi edelleen saada kaksi tuntia lisäaikaa. Kokelaalla on edelleen mahdollisuus suorittaa kaksi lyhyen oppimäärän kielikoetta samana päivänä ja saada sitä varten kaksi tuntia lisäaikaa. Tämän jälkeen siirrytään kirjalliseen osuuteen, joka sisältää luetun ymmärtämisen tehtäviä, sanaston ja rakenteiden hallintaa mittaavia tehtäviä sekä kirjallisen tuottamisen tehtäviä. Sähköisissä kokeissa käytetään laajemmin erilaisia tehtävätyyppejä kuin perinteisissä paperikokeissa. Tehtävätyypit voivat vaihdella eri koekerroilla. Kattavaa sähköisissä kokeissa käytettävien tehtävätyyppien luetteloa ei julkaista, vaan kunkin tehtävän yhteydessä annetaan tarvittavat ohjeet vastaamiseen. Kokeiden sisällön suurimpia uudistuksia on pyrkimys käyttää tehtävissä entistä laajemmassa määrin erilaisia (lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisia) tekstejä. Lisäksi sähköistäminen mahdollistaa mm. kuvien, videoiden ja äänitteiden käytön koetehtävissä. Kokeissa hyödynnetään monimediaisuutta, eli esimerkiksi monivalintatehtävään voidaan pyytää vastaamaan tekstien ja kuvamateriaalin (esim. kuva tai tilasto) pohjalta tai kirjoitustehtävään liittyvä materiaali voidaan esittää videon tai äänitteen muodossa. Sähköisissä kokeissa pyritään myös entistä enemmän hyödyntämään kokeen tasolle sopivia autenttisia materiaaleja. Mikä pysyy ennallaan Kokeiden laadinnan pohjana käytetään edelleen Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa viestinnällistä kielitaitokäsitystä. Kokeiden tehtävämäärä ja koemateriaalien määrä eivät muutu oleellisesti. Kokeessa testattavat kielitaidon osa-alueet eivät muutu ensimmäisissä sähköisissä kokeissa. Testattavia osa-alueita ovat edelleen kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen, kirjallinen tuottaminen sekä sanaston ja rakenteiden hallinta. Suullista kielitaitoa ei testata vielä ensimmäisissä sähköisissä ylioppilaskokeissa. Ensimmäisissä sähköisissä kielen kokeissa ei ole mahdollista käyttää apuvälineitä, kuten sanakirjoja tai kielioppeja. Kokelailla ei ole mahdollisuutta käyttää internetyhteyttä. Matematiikka (syksyllä 2018) Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa on 13 tehtävää. Kokelas saa vastata kummassakin kokeessa enintään 10 tehtävään. Tehtävien maksimipistemäärä on 6. Pisteet annetaan kokonaislukuina. Ylioppilastutkintolautakunta pyrkii järjestämään
koetehtävät likimääräiseen vaikeusjärjestykseen helpoimmasta vaativimpaan. Syventävien kurssien tehtävät ovat yleensä niiden vaikeusasteesta riippumatta tehtäväsarjan lopussa. Kokeen rakenne Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa on kaksi osaa: A-osa ja B-osa. B-osa jakautuu edelleen kahteen osaan, jotka merkitään tunnuksin B1 ja B2. Alla olevaan taulukkoon on merkitty, kuinka monta tehtävää kussakin osassa annetaan, kuinka moneen tehtävään kokelas vastaa ja mitä apuvälineitä on sallittua käyttää osan tehtäviä suoritettaessa. Osa Kokelas vastaa Tehtäviä annetaan Apuvälineet A 4 4 Ei laskinta, taulukkokirja B1 5 3 Laskin, taulukkokirja B2 4 3 Laskin, taulukkokirja Jokaisella vihkolla (pitkän matematiikan A-osa, pitkän matematiikan B-osa, lyhyen matematiikan A-osa, lyhyen matematiikan B-osa) on oma tunnusvärinsä, joka on sama tutkintokerrasta toiseen. Pitkän matematiikan A-osan tehtävävihko on vaaleanvihreä ja B-osan tehtävävihko valkoinen, jossa vaaleanvihreä raita kunkin sivun yläreunassa. Lyhyen matematiikan A-osan koevihko on keltainen ja B-osan tehtävävihko valkoinen, jossa keltainen raita kunkin sivun yläreunassa. A-osan koevihko on A4-kokoinen ja nelisivuinen. B-osan vihko on A4-kokoinen ja enintään nelisivuinen. A-osan vihkossa on tehtävänantojen lisäksi jokaisen tehtävän kohdalla tila, johon tehtävän ratkaisu kirjoitetaan. B-osan vihkossa on pelkät tehtävänannot. Kokelaalle annetaan koetilaisuuden alkaessa sekä A-osan että B-osan tehtävävihko ja taulukkokirja. Kokelaan on palautettava A-osan koevihko viimeistään kolmen tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. Laskimen käyttö ei ole sallittua sinä aikana, kun A-osan tehtävävihko on kokelaan hallussa. Kun kokelas palauttaa A-osan tehtävävihkonsa, hän saa laskimen. Kokelas palauttaa A-osan tehtävävihkonsa ja saa laskimen lukion määräämällä tavalla. Jos lautakunta on myöntänyt kokelaalle lisäaikaa matematiikan kokeen suorittamiseen, lisätään A-osan viimeiseen mahdolliseen palautusaikaan puolet myönnetystä lisäajasta. Jos lisäaikaa on myönnetty esimerkiksi kaksi tuntia, on A-osa palautettava neljän tunnin ja B-osa kahdeksan tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. Aika, jolloin kokelas palauttaa A-osan tehtävävihkon, ei vaikuta koko kokeen päättymisaikaan. Koepaperit A-osassa tehtävien ratkaisut kirjoitetaan koevihkoon. Ratkaisuja saa luonnostella konseptipaperille. Lukio antaa konseptipaperit kokelaille. B-osassa koepapereina käytetään kokoarkkeja (A3 taitettuna) ja puoliarkkeja (A4) sekä millimetripaperia. Lukio antaa paperit kokelaille. Koepaperiin jätetään 3 5 ruudun levyinen marginaali. Matematiikka sähköinen ylioppilaskoe (keväällä 2019)
Yleiset asiat Matematiikan koe muuttuu paperikokeesta digitaaliseksi, mutta kokeen tarkoituksena on edelleen saada selville, onko opiskelija omaksunut lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttanut lukion tavoitteiden mukaisen kypsyyden. Digitaalinen järjestelmä antaa mahdollisuuksia tuottaa erilaisia tehtäviä ja ratkaisutapoja kuin aiemmin. Kokeeseen osallistumista koskevat säännöt ja monet järjestelyt pysyvät kuitenkin ennallaan. Matematiikassa järjestetään pitkän ja lyhyen oppimäärän mukaiset kokeet, kuten ennenkin. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, osallistuuko hän pitkän vai lyhyen matematiikan kokeeseen. Ylioppilastutkintoon voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Koe kestää kuusi tuntia. Parhaiten digitaaliseen kokeeseen voi valmistautua opiskelemalla monipuolisesti opetussuunnitelman mukaisia tietoja ja taitoja. Vuosien 2003 ja 2015 lukion opetussuunnitelmissa katsotaan tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen osaksi matemaattista osaamista, ja sen hallitsemisesta on hyötyä matematiikan ylioppilaskokeessa. Lisäksi ennen ylioppilaskoetta opiskelijalle pitää tarjota mahdollisuuksia harjoitella Abitti-kurssikoejärjestelmän ja sen ohjelmien käyttöä. Koejärjestelmän ohjelmat Ylioppilastutkinnon koejärjestelmään on pyritty tuomaan ne ohjelmistot, jotka ovat käytössä lukio-opetuksessa. Järjestelmässä on esimerkiksi symboliseen laskentaan, dynaamiseen geometriaan, taulukkolaskentaan ja piirtämiseen soveltuvia ohjelmia. Kun järjestelmä kehittyy, myös siihen sisältyviä ohjelmistoja päivitetään. Jos lukioissa herää tarve saada jokin uusi ohjelma mukaan järjestelmään, siitä voi ilmoittaa lautakuntaan. Mikäli ohjelma on teknisesti ja sopimusten osalta mahdollista lisätä järjestelmään, voi lautakunta päättää sen lisäämisestä. Ajantasainen luettelo ohjelmista on sivulla https:///www.ylioppilastutkinto.fi > Ylioppilastutkinto > Digitaalinen ylioppilastutkinto Kokeen rakenne Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa on 13 tehtävää. Kokelas saa vastata kummassakin kokeessa enintään 10 tehtävään. Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä on 12. Pisteet annetaan kokonaislukuina. Kokeen enimmäispistemäärä on 120. Mikäli tehtävä sisältää analysoitavaa tai tehtävän tueksi annettua aineistoa, se voidaan antaa joko tehtävän osana tai erillisinä tiedostoina. Kuten ennenkin, pitkän ja lyhyen matematiikan kokeessa on kaksi osaa: A-osa ja B-osa. B-osa jakautuu edelleen kahteen osaan, jotka merkitään tunnuksin B1 ja B2. Alla olevassa taulukossa esitetään, kuinka monta tehtävää kussakin osassa annetaan ja kuinka moneen tehtävään kokelas vastaa. Osa Tehtäviä annetaan Kokelas vastaa A 4 4 B1 5 3 B2 4 3
Kokeen A-osa sisältää ainoastaan pakollisia tehtäviä. A-osassa kokelaalla on käytössään vain osa koejärjestelmän ohjelmista. Symboliseen laskentaan ja käyrien sovittamiseen soveltuvat ohjelmat on kytketty pois käytöstä. Koejärjestelmän KCalc-laskinohjelma on kuitenkin kokelaiden käytössä myös kokeen A-osassa. B1- ja B2-osat vastaavat nykyisiä osia. Kokeen B-osassa kokelaalla ovat käytössä kaikki koejärjestelmän ohjelmat. Apuvälineet Laskin Matematiikan kokeissa saa käyttää yhtä tai useampaa laskinta syksyn 2020 kokeeseen saakka (syksy 2020 mukaan lukien). Kaikki funktio-, graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja. Taulukkokirjat Matematiikan kokeissa sallitaan syksyn 2020 kokeeseen saakka (syksy 2020 mukaan lukien) seuraavien taulukkokirjojen käyttö: MAOL: MAOL-taulukot, Otava, sekä vastaava ruotsinnos Ranta Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY Kokeissa saa käyttää samanaikaisesti kumpaakin taulukkokirjaa. Muiden taulukkokirjojen käyttöön on pyydettävä lautakunnan lupa. Kokeeseen vastaaminen Hyvästä suorituksesta näkyy, miten kokelas on päätynyt vastaukseen. Ratkaisussa on oltava tarvittavat laskut tai muut perustelut ja lopputulos, ellei tehtävänannossa toisin ohjeisteta. Digitaaliset ratkaisut saavat näyttää digitaalisilta ratkaisuilta. Vastauksen pitää olla riittävän selkeä, jotta opettajalle ja sensorille on selvää, mitä kokelas tarkoittaa, ja jotta merkinnät eivät mene vastauksessa keskenään sekaisin. Valittua merkintätapaa voi tukea selityksillä. Kansallisten käytäntöjen mukaisia merkintöjä ei tarvitse erikseen selittää. Opiskelija voi hyödyntää erilaisia välineitä ja ilmaista osaamista monilla eri tavoilla. Piirtämiseen voi käyttää piirto- ja kuvankäsittelyohjelmia, vektorigrafiikkaohjelmia ja CAS-ohjelmia, joissa on piirto-ominaisuuksia. Kokelas voi halutessaan käyttää paperia vastausten hahmotteluun ja luonnoskuvien piirtämiseen. Lopulliset arvosteltavat ratkaisut kirjoitetaan kuitenkin digitaalisen järjestelmän vastauskenttään. Vastauskentissä on matemaattisen tekstin kirjoittamiseen soveltuva editori. Vastauskenttään voi lisätä kuvia muista ohjelmista, esimerkiksi laskinohjelmistolla tehdyistä laskuista. Myös pelkkä kuvakaappaus kelpaa tehtävän vastaukseksi, jos vastaus muuten täyttää sille asetetut vaatimukset luettavuuden, seurattavuuden ja ymmärrettävyyden osalta. Kokeiden arvosteleminen Koesuoritukset tarkastaa ja arvostelee valmistavasti lukiokoulutusta järjestävän oppilaitoksen matematiikan opettaja ja lopullisesti ylioppilastutkintolautakunta. Vähäiset
laskuvirheet eivät merkittävästi alenna pistemäärää, jos tehtävä ei virheen johdosta muutu luonteeltaan, jos virheestä ei seuraa ilmeisen väärä tai mahdoton tulos tai jos tehtävän tarkoitus ei ole testata kokelaan kykyä tehdä virheettömästi laskutoimituksia. Jos kokelas jättää B1-osassa arvosteltavaksi enemmän kuin kolme tehtävää, katsotaan lopullisen pistemäärän muodostuvan niistä kolmesta tehtävästä, joiden pistesumma on pienin. Myös tällaisessa tapauksessa opettaja tarkastaa ja arvostelee kaikki tehtävät arvostelujärjestelmään. Samoin menetellään B2-osassa. Arvostelupalvelun käyttöohje opettajille löytyy osoitteesta: https://www.ylioppilastutkinto.fi > Ylioppilastutkinto > Digitaalinen ylioppilastutkinto > Digitaalinen ylioppilaskoe arvostelupalvelun käyttöohje opettajille Valmistavassa arvostelussa opettajan on merkittävä suorituksiin virheelliset kohdat. Myös teksteihin sekä kokonaisiin kaavoihin ja kuvakaappauksiin on mahdollista tehdä arvostelumerkintöjä. Koetta arvostellessaan opettaja voi kirjoittaa sensorille joko yksittäistä ratkaisua koskevia tai yleisempiä huomautuksia ja selityksiä. Erityistä hyötyä näistä voi olla silloin, kun kokelas on käyttänyt jotain harvinaista, suorituksesta huonosti ilmenevää ratkaisutapaa. Opettajan huomautus on tarpeellinen myös silloin, kun kokelas on ratkaisun alkupuolella tehnyt laskuvirheen, joka muuttaa tuloksia laskun luonteen silti muuttumatta. Fysiikka Kokeen tavoite Digitaalisessa kokeessa selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003 ja 2015 huomioidaan kokeiden laadinnassa ja arvostelussa kevääseen 2020 saakka. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vaihtoehtoisia tehtäviä. Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 11 tehtävää, joista kokelas vastaa enintään seitsemään tehtävään. Kokeen maksimipistemäärä on 120 pistettä. Koe jakautuu kolmeen osaan. Rakenne on samankaltainen fysiikan, kemian ja biologian kokeissa, ja rakenteesta on esimerkki oheisessa taulukossa. Osassa I on automaattisesti korjattavia tehtäviä, esimerkiksi väittämä-, monivalinta- tai yhdistelytehtäviä sekä avoimen vastauskentän sisältäviä perustehtäviä. Tehtävät voidaan luokitella pääosin mieleen palauttamisen ja ymmärtämisen tasoille, mutta myös muita ajattelun tasoja esiintyy. Kaikki osan I tehtävät ovat pakollisia. Osassa II tehtävät ovat esimerkiksi vertailu-, arviointi- tai sovellustehtäviä. Tehtävät voidaan luokitella pääosin ymmärtämisen, soveltamisen ja analysoimisen tasoille, mutta myös muita ajattelun tasoja esiintyy. Tehtävät mittaavat valtakunnallisten fysiikan lukiokurssien keskeisien sisältöjen hallintaa. Osassa II on valinnaisia tehtäviä. Osassa III tehtävät ovat esimerkiksi analysointi-, muunnos- tai kehittämistehtäviä. Tehtävät voidaan luokitella pääosin analysoimisen, arvioimisen ja luomisen tasoille, mutta
myös muita ajattelun tasoja esiintyy. Tehtävässä annettu aineisto voi olla merkittävässä roolissa. Tehtävissä yhdistetään useiden eri lukiokurssien sisältöjä ja tehtävät voivat olla myös oppiainerajat ylittäviä. Osassa III on valinnaisia tehtäviä. Kokeen rakenne-esimerkki. Osan I pakollinen tehtävä voi koostua osatehtävistä. Osa I Osa II Osa III Enimmäispistemäärä 20 p. 60 p. 40 p Tehtävien lukumäärä 1 7 3 Vastausten enimmäismäärä 1 4 2 Kokeessa vastaaminen Fysiikan digitaalisessa ylioppilaskokeessa tarvitaan vastaavaa osaamista kuin paperisessa fysiikanylioppilaskokeessa. Ensimmäisten digitaalisten kokeiden tehtävänlaadinnassa otetaan huomioon kokelaiden ja opettajien totutteleminen uuteen koeympäristöön ja teknisiin ratkaisuihin. Kokelas saa käyttää tehtävän ratkaisemiseen ja vastaamiseen koejärjestelmän ohjelmia. Ylioppilastutkinnon kokeissa on mahdollista käyttää erillistä laskinta ja painettua taulukkoaineistoa syksyn 2020 kokeeseen saakka (syksy 2020 mukaan lukien). Kokeessa voidaan tekstin ja kuvien lisäksi antaa tarkasteltavaksi materiaaliksi esimerkiksi videoita, ääntä ja simulaatioita. Mittausaineistoa voidaan antaa osana tehtävänantoa tai erillisinä tiedostoina, jotka tarjotaan useissa eri formaateissa. Mittausaineistot voivat olla aiempaa laajempia. Taulukkotietoja on käytettävissä ohjelmana, tietokantana tai tiedostoina, ja esimerkiksi MAOL-digitaulukot (Otava) löytyy koejärjestelmästä. Kokelas voi avata tehtävänannon kuvia koejärjestelmän kuvankäsittelyohjelmilla, muokata niitä tehtävänannon vaatimalla tavalla ja liittää kuvia osaksi vastaustaan. Vastaukset tuotetaan vastauseditorilla vastauskenttään. Editorilla voi tuottaa myös matemaattisia merkintöjä. Muilla ohjelmilla tuotettuja vastauksen osia voi liittää kuvakaappauksena editorilla tuotetun vastauksen joukkoon. Myös pelkkä kuvakaappaus kelpaa vastaukseksi, jos vastaus muuten täyttää sille asetetut vaatimukset perustelujen esittämisen, luettavuuden, vastauksen seurattavuuden ja ymmärrettävyyden osalta. Osaamisen osoittamisessa kokelas voi hyödyntää erilaisia välineitä ja ilmaista osaamista monilla eri tavoilla. Kokelaalta edellytetään, että vastauksissa käytetään fysiikan käsitteitä täsmällisesti ja että kielellinen ilmaisu ja esitystapa on fysiikan luonteen mukaista. Vastauksen on oltava loogisesti etenevä ja yhtenäinen kokonaisuus. Vastauksen pitää olla riittävän selkeä, jotta opettajalle ja sensorille on selvää, mitä kokelas tarkoittaa, ja jotta merkinnät eivät mene vastauksessa keskenään sekaisin. Valittua merkintätapaa voi tukea ja täydentää selityksillä. Kansallisten käytäntöjen mukaista notaatiota ja fysiikalle tyypillistä esitystapaa
ei kuitenkaan tarvitse erikseen selittää. Koejärjestelmän ohjelmia voi käyttää tehtävän ratkaisussa hyväksi niille luonteenomaisella tavalla, eikä niiden tuottamaa esitystä tarvitse kirjoittaa uudestaan, mikäli esitys on ymmärrettävä. Kokelas voi liittää vastaukseen kuvia (esimerkiksi kuvaajia, voimakuvioita tai muita vastausta havainnollistavia kuvia), laskuja tai taulukoita kuvakaappauksena. Vastausten luonnostelemiseen voi käyttää kynää ja paperia, kuten nykyisinkin, mutta arvostelu perustuu vain kokelaan digitaalisen koejärjestelmän vastauskentässä esittämiin asioihin. Fysiikan kokeessa tehtävät ja vastauskentät on sijoitettu tehtävävälilehdelle. Tehtäväkohtaiset aineistot on sijoitettu erilliselle aineistovälilehdelle. Tehtäviin vastaamista helpottaa, jos kokelas osaa käyttää tehtävä- ja aineistovälilehteä rinnakkain ja avata tarvitsemansa ohjelmat sopivan kokoisina ikkunoina. Aineistoja voi kopioida aineistovälilehdeltä ja liittää kokelaan valitsemiin koejärjestelmän ohjelmiin muokkausta ja tehtävänratkaisua varten. Laskemista edellyttävien tehtävien ratkaisussa suureyhtälö itä käytetään tavalla, joka osoittaa kokelaan ymmärtäneen tehtävänannon oikein ja soveltaneen ratkaisussaan asianmukaista periaatetta tai lakia. Suureyhtälöiden rooli on esittää päättelyä ja perusteluita jäsentyneessä muodossa. Vastauksesta tulee ilmetä selkeästi, miten lopputulokseen on päädytty, mutta laajoja välivaiheita ei tarvita. Vastauksessa tulee ilmetä fysikaaliset periaatteet ja lait, joihin ratkaisu perustuu, tehtävän ratkaisu, ratkaistu suureyhtälö ja ratkaisun numeerinen vastaus yksiköineen. Suureyhtälö on ratkaistava kysytyn suureen suhteen ja esitettävä fysiikalle ominaisella esitystavalla. Suureiden arvojen sijoituksia yhtälöön ei digitaalisessa kokeessa tarvitse kirjoittaa näkyviin, jos vastauksessa on selkeästi esitetty, mitä lukuarvoa ja yksikkö ä kullekin suuresymbolille käytetään. Suuresymbolit ja yksikö t erottuvat toisistaan, kun kirjoitetaan suuresymbolit kursiivilla ja yksikö itä ei kursivoida. Lopputulokset annetaan lähtö arvojen mukaisella tarkkuudella yksiköineen ja johtopäätökset perustellaan. Selkeyden vuoksi erillisen lopputuloksen esittämistä suositellaan. Essee- ja selittävissä vastauksissa kirjoitettua tekstiä yleensä täydennetään kaavoilla tai kuvioilla. Vastauksesta ilmenee tehtävään liittyvän aineiston hyödyntäminen, soveltaminen, analysoiminen ja arvioiminen tehtävänannon mukaisesti. Monivalintatehtävissä valitaan tehtävässä annetuista vaihtoehdoista tehtävänannon ohjeiden mukaisesti joko yksi tai useampi oikea vaihtoehto. Vastaamisessa voi hyödyntää kaikkia tarjolla olevia materiaaleja ja ohjelmia. Tehtävän pisteitys ilmenee tehtävänannosta. Fysiikan kokeessa kokelaalta edellytetään tehtävänannon mukaisen kuvaajan tuottamista annetusta datasta kuten annetuista mittaustuloksista. Kuvaaja tuotetaan kokelaan valitsemalla koejärjestelmän ohjelmalla, ja se liitetään kuvakaappauksena osaksi vastausta. Tehtävässä voi joutua muokkaamaan annettua mittausdataa ennen kuvaajan piirtämistä tai laskemaan annetun datan avulla muita suureita, joista kuvaaja tuotetaan. Kuvaajan akseleilla on esitettävä suure, yksikkö ja asteikko. Kuvaajan akselit rajataan tarpeen mukaisesti, origoa ei välttämättä tarvitse esittää kuvaajassa. Tehtävän luonteen mukaisesti
kuvaajan pisteisiin sovitetaan niihin sopiva suora tai käyrä. Tehtävässä voidaan vaatia sovitteen parametrien tai sovitefunktion antamista vastauksessa. Jos ratkaisun kannalta sovitteen tyypillä ei ole merkitystä, riittää, että käyrä noudattaa kuvaajan pisteitä tarkoituksenmukaisesti ja fysikaalisesti mielekkäällä tavalla. Kuvaajaan merkitään johtopäätösten kannalta olennaiset kohdat, kuten kuvaajalta luetut pisteet tai hetkellistä nopeutta laskettaessa kyseinen tangentti. Apuna voi käyttää kuvankäsittelyyn tarkoitettua ohjelmaa tai täydentää vastausta sanallisesti. Alustava arvostelu Yleisten määräysten ja ohjeiden mukaan valmistavassa arvostelussa opettajan on merkittävä suorituksiin virheelliset kohdat. Teksteihin sekä kokonaisiin kaavoihin ja kuvakaappauksiin on mahdollista tehdä arvostelumerkintöjä. Lautakunta pyrkii kehittämään arvostelujärjestelmää siten, että merkintöjen lisääminen myös kaavojen ja kuvien osiin olisi mahdollista. Jos arvostelumerkintä koskee vain kuvakaappauksen tiettyä osaa, opettaja voi sanallisesti tarkentaa, mitä kohtaa vastauksessa arvostelumerkintä koskee. Koetta arvosteleva opettaja voi kirjoittaa sensorille joko yksittäistä ratkaisua koskevia tai yleisempiä huomautuksia ja selityksiä. Erityistä hyötyä näistä voi olla silloin, kun kokelas on käyttänyt jotain harvinaista, suorituksesta huonosti ilmenevää ratkaisutapaa. Opettajan huomautus on aiheellinen myös silloin, kun kokelas on ratkaisun alkupuolella tehnyt laskuvirheen, joka muuttaa tuloksia laskun luonteen silti muuttumatta. Vastaus arvostellaan lautakunnan verkkosivuillaan julkaisemien hyvän vastauksen piirteiden yleisten arvosteluohjeiden sekä tehtäväkohtaisten kriteerien mukaisesti. Opettaja käyttää arvostelutyössä omaa kokemustaan fysiikan opetuksen asiantuntijana sekä halutessaan myös muiden toimijoiden tuottamia arviointia tukevia materiaaleja. Arvostelun lähtökohtana ovat vastauksen ansiot, joista kertyy pisteitä. Jos kokelaan vastaus on jakautunut eri tavalla kuin tehtävänannossa on oletettu, muissa kohdissa olevat ansiot, virheet ja ristiriitaisuudet otetaan huomioon arvostelussa. Jos keskeinen fysiikan laki tai periaate on virheellinen tai puuttuu vastauksesta tai vastauksen lähtökohdat ovat muuten virheelliset, tyypillisesti pisteiden kertyminen tämän tehtävän kohdan osalta päättyy. Jos vastauksessa on muu puute tai virhe, virheellisen tuloksen siirtyminen eteenpäin hyväksytään, jolloin pisteitä voi kertyä vielä puutteen tai virheen jälkeenkin. Fysiikan kannalta epätäsmällisestä kielenkäytöstä, pienestä laskuvirheestä tai likiarvojen huolimattomasta käytöstä vähennetään tyypillisesti 0 3 p. Miten uuteen kokeeseen voi valmistautua? Parhaiten digitaaliseen kokeeseen voi valmistautua opiskelemalla monipuolisesti opetussuunnitelman mukaisia tietoja ja taitoja. Luontevana osana fysiikan opiskelua kannattaa harjoitella monimuotoisten materiaalien analysointia ja tulkintaa tutkimusten tekemistä ja tutkimustulosten analysointia fysiikalle tyypillisen tekstin, kuvien ja kuvaajien tuottamista sähkö isillä välineillä
Ennen ylioppilaskoetta opiskelijalle pitää tarjota mahdollisuuksia harjoitella Abittikurssikoejärjestelmän ja sen ohjelmien käyttöä. Lisäksi on hyvä tutustua aiemmin pidettyihin luonnontieteellisten aineiden digitaalisiin ylioppilaskokeisiin. Kemia Kokeen tavoite Digitaalisessa kokeessa selvitetään ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003 ja 2015 huomioidaan kokeiden laadinnassa ja arvostelussa kevääseen 2020 saakka. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vaihtoehtoisia tehtäviä. Kokeen rakenne Kemian kokeessa on 11 tehtävää, joista kokelas vastaa enintään seitsemään tehtävään. Kokeen maksimipistemäärä on 120 pistettä. Koe jakautuu kolmeen osaan. Rakenne on samankaltainen fysiikan, kemian ja biologian kokeissa, ja rakenteesta on esimerkki oheisessa taulukossa. Osassa I on automaattisesti korjattavia tehtäviä, esimerkiksi väittämä-, monivalinta- tai yhdistelytehtäviä sekä avoimen vastauskentän sisältäviä perustehtäviä. Tehtävät voidaan luokitella pääosin mieleenpalauttamisen ja ymmärtämisen tasoille, mutta myös muita ajattelun tasoja esiintyy. Kaikki osan I tehtävät ovat pakollisia. Osassa II tehtävät ovat esimerkiksi vertailu-, arviointi- tai sovellustehtäviä. Tehtävät voidaan luokitella pääosin ymmärtämisen, soveltamisen ja analysoimisen tasoille, mutta myös muita ajattelun tasoja esiintyy. Osassa II on valinnaisia tehtäviä. Osassa III tehtävät ovat esimerkiksi analysointi-, muunnos- tai kehittämistehtäviä. Tehtävät voidaan luokitella pääosin analysoimisen, arvioimisen ja luomisen tasoille, mutta myös muita ajattelun tasoja esiintyy. Tehtävässä annettu aineisto voi olla merkittävässä roolissa. Osassa III on valinnaisia tehtäviä. Kokeen rakenne-esimerkki Osa I Osa II Osa III Enimmäispistemäärä 20 p. 60 p. 40 p. Tehtävien lukumäärä 1 7 3 Vastausten 1 4 2 enimmäismäärä Kokeessa vastaaminen Kemian digitaalisessa ylioppilaskokeessa tarvitaan vastaavaa osaamista kuin paperisessa kemian ylioppilaskokeessa. Ensimmäisten digitaalisten kokeiden tehtävänlaadinnassa
otetaan huomioon kokelaiden ja opettajien totutteleminen uuteen koeympäristöön ja teknisiin ratkaisuihin. Tekstin ja kuvien lisäksi tarkasteltavana materiaalina voidaan käyttää esimerkiksi videoita, ääntä ja simulaatioita. Mittausaineistot voivat olla aiempaa laajempia. Mittausaineistoa voidaan antaa osana tehtävänantoa tai erillisinä tiedostoina eri formaateissa. Molekyylimalleja voidaan tarkastella esimerkiksi kuvien, videoiden tai kokeeseen upotetun interaktiivisen mallin (esim. Jsmol) avulla. Taulukkotietoja on käytettävissä ohjelmana, tietokantana tai tiedostoina. Digitaalisessa ylioppilaskokeessa kokelaalla on käytössään koejärjestelmän taulukko- ja kaava-aineistoja, MAOL-digitaulukot (Otava) ja erilaisia laskinohjelmia. Ylioppilastutkinnon kokeissa on mahdollista käyttää erillistä laskinta ja painettua taulukkoaineistoa syksyn 2020 kokeeseen saakka (syksy 2020 mukaan lukien). Tavoitteena on saada taulukko- ja kaava-aineistoja sekä osa MAOLdigitaulukoista (Otava) myös Abitti-järjestelmään. Kokelailta edellytetään jatkossakin kemiallisesti täsmällistä ilmaisua. Vastaukselta edellytetään kemian luonteen mukaista esitystapaa sekä käsitteiden ja kielenkäytön täsmällisyyttä, kuten nykyisissäkin kokeissa. Reaktioyhtälöt esitetään ilman hapetuslukuja pienimmin mahdollisin kokonaislukukertoimin ja olomuodoilla varustettuna. Orgaanisissa reaktioyhtälöissä käytetään rakennekaavoja, mutta olomuotoja ei vaadita. Rakennekaavojen eri esitystavat hyväksytään. Epäorgaanisten yhdisteiden reaktioyhtälöitä voi laatia esimerkiksi koejärjestelmän matematiikkaeditorilla tai LibreOfficella. Orgaanisten yhdisteiden rakennekaavoja ja reaktioyhtälöitä voi laatia esimerkiksi MarvinSketch-ohjelmalla. Essee- ja selittävissä vastauksissa kirjoitettua tekstiä yleensä täydennetään reaktioyhtälöillä, kaavoilla tai kuvioilla. Käsiteltäviä ilmiöitä kuvataan makroskooppisella, mikroskooppisella ja symbolisella tasolla. Vastauksesta ilmenee tehtävään liittyvän aineiston hyödyntäminen, soveltaminen, analysointi ja arvioiminen tehtävänannon mukaisesti. Hyvä vastaus on jäsennelty ja sisällöltään johdonmukainen. Monivalintatehtävissä valitaan paras vastaus tarjolla olevista vaihtoehdoista. Vastauksen valitsemisessa voi hyödyntää kaikkia tarjolla olevia materiaaleja ja ohjelmia. Tehtävän pisteitys ilmenee tehtävänannosta. Laskennallisissa tehtävissä suureyhtälöjä ja kaavoja käytetään tavalla, joka osoittaa kokelaan ymmärtäneen tehtävänannon oikein ja soveltaneen ratkaisussaan asianmukaista periaatetta tai lakia. Vastauksesta ilmenee yksiselitteisesti, miten lopputulokseen päädytään, mutta laajoja välivaiheita ei tarvita. CAS-ohjelmia voi hyödyntää tehtävän eri vaiheissa. Käytössä on esimerkiksi Geogebra, wxmaxima, Casion ClassPad Manager ja TI-Nspire. Merkintätapojen kannalta keskeisiä vaiheita ovat periaatteiden ja lakien sekä lopputuloksen ja johtopäätösten esittäminen. Lopputulokset annetaan lähtöarvojen mukaisella tarkkuudella yksiköineen, ja johtopäätökset perustellaan. Mittaustuloksia ja niistä piirrettyjä kuvaajia hyödynnetään tiedon analysoinnissa ja johtopäätösten tekemisessä. Mittauspisteisiin sovitetaan asianmukainen suora tai käyrä esimerkiksi jonkin sovitefunktion avulla. Jos mittauspisteet ovat lähellä toisiaan,